Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko 2003. 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy"

Transkriptio

1 Mustankorkea Oy EMAS Ympäristöselonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

2 SISÄLLYS ESIPUHE MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA...6 Loppusijoitus...6 Kompostointi...6 Ongelmajätteiden käsittely...6 Pilaantuneiden maiden käsittely JÄTEMÄÄRÄT YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA KUVAUS YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄSTÄ...12 Ympäristönäkökohdat...12 Mustankorkea Oy:n toimintapolitiikka...13 Ympäristöohjelma...14 Henkilöstön tietoisuus ympäristöasioista...15 Kehitysprojektit YMPÄRISTÖLUVAT JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET...16 Voimassa olevat luvat...16 Vireillä olevat luvat YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN...17 Liikenne...17 Melu...18 Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö...18 Pilaantuneiden maiden käsittely...18 Loppusijoitus...18 Kompostointi...19 Ympäristöpaneeli YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VETEEN...21 Vesistöjen tarkkailu MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...23 Ympäristövaikutukset luontoon, maisemaan ja maaperään...23 Luonnon maa-ainesten säästö...23 Sähkönkulutus...23 Polttoaineen kulutus...23 Puhtaan veden kulutus TOIMINNAN RISKITEKIJÄT JA NIIHIN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖINVESTOINNIT...24 Tärkeimmät investoinnit ja ympäristön hoitokohteet vuonna SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ...25 YMPÄRISTÖSELONTEON VAHVISTAMISPÄÄTÖS...26 SANASTO EMAS-merkki 2 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

3 ESIPUHE Jätteenkäsittelyn alalla ympäristöasiat ovat koko toiminnan ydin. Jätteiden käsittely on hoidettava, jotta yhteiskunta voi toimia. Meidän asiamme on tehdä se niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen on työssämme pääasia. Haluamme koko henkilöstömme kanssa tehdä sen työn kunnolla. Mustankorkea Oy käyttää jätteenkäsittelyssä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Kaatopaikkojen sulkemiset ja muut ympäristönhoitotyöt olemme hoitaneet nopeassa aikataulussa. Toimintaamme ohjaa ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on hyvä työkalu ympäristöasioiden hoitamisen hallintaan. Järjestelmä sertifioitiin vuonna Mittava työ oli helmikuussa 2003 loppuun saatu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Siinä paneuduttiin koko jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksiin ja sen pohjalta laadittiin nykyiset ja tulevat toiminnot kattava ympäristölupahakemus. Käsittelyssä oleva lupa määrittää Mustankorkea Oy:n toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Olemme siis tehneet hyvää työtä jo vuosia. EMAS-selonteko on luonnollinen jatkumo tälle työlle. Haluamme raportoida ympäristövaikutuksistamme, teoistamme ja saavutuksistamme avoimesti. Ulkopuolisen todentajan varmentama selonteko on tähän luotettava väline ja toivon, että selonteko virkistää jo entisestäänkin aktiivista vuoropuhelua Mustankorkean ympäristövaikutuksista. Haluamme olla myös valtakunnan eturivissä ympäristöasioista puhuttaessa. EMAS-selonteko tarjoaa tähän mahdollisuuden, sillä jätteenkäsittelyn toimialalla tällainen raportointi on harvinaista. Yksi syy EMAS-järjestelmään liittymiselle oli halu selvittää, mitä tämänkaltainen raportointi organisaatiolta vaatii. Totesimme, että selonteon tekeminen on hyvä tapa arvioida kootusti vuoden aikana ympäristön hyväksi tehtyjä toimia ja ympäristökuormitusta myös sisäisesti. Prosessin aikana löysimme uusia kehityskohteita, joita vielä voimme parantaa. Veikko Tissari toimitusjohtaja 33 EMAS-selonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Mustankorkea Oy Oy

4 1 MUSTANKORKEA OY Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka toimii Jyväskylän Keljossa. Sen omistavat neljä kuntaa; Jyväskylän kaupunki (26 %), Jyväskylän maalaiskunta (10,6 %), Laukaa (5,8 %) ja Muurame (2,6 %) sekä Vapo Oy, jolla on 55 % osakkeista. Mustankorkea on Vapon tytäryhtiö ja kuuluu Vapo Oy Biotechin organisaatioon. Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue Mustankorkea Oy on aloittanut toimintansa Sitä ennen jätteenkäsittelykeskuksen alue kuului Jyväskylän kaupungille, joka myös vastasi sen toiminnasta. Perustamisvaiheessa yhtiö otti hoidettavakseen myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kaatopaikat. Toiminta niillä on päättynyt ja niille on tehty ympäristönhoidolliset sulkemistyöt, kuten pintasuojarakenteet ja vesien hallintajärjestelmät. Mustankorkean toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu omistajien edustajia. Osakaskuntien lisäksi asiakkaina on 13 muuta kuntaa Keski-Suomesta. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin asukasta. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2003 keskimäärin 13 henkilöä. Vuoden aikana henkilöstön määrä kasvoi kahdella. Mustankorkea Oy:n organisaatio Hallitus Mustankorkea Oy toimitusjohtaja 12 työntekijää Vapo Biotech Vapo Energia Vapo Voima Vapo Timber Oy Kekkilä Oyj Mustankorkea Oy:n hallitus 2003 jäsen toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy (pj.) myyntijohtaja Aarno Rantala, Vapo Oy kehitysjohtaja Kari Mutka, Vapo Oy toimialajohtaja Matti Puuronen, Vapo Oy toiminnanjohtaja Jari Blom, Jyväskylän kaupunki tiedottaja Terttu Seriola, Jyväskylän kaupunki apulaiskunnanjohtaja Erkki Talvitie, Jyväskylän maalaiskunta ympäristötoimenjohtaja Kalevi Virtanen, Laukaa varajäsen talousjohtaja Raimo Rantala, Vapo Oy tuotepäällikkö Eero Katainen, Vapo Oy talouspäällikkö Ilkka Ruippo, Vapo Oy tekninen johtaja Kauko Isomöttönen, Vapo Oy toiminnanjohtaja Ralf Karlsson, Jyväskylän kaupunki katu- ja puistoyksikön johtaja Kari Ström, Jyväskylän kaupunki kunnaninsinööri Markku Kemiläinen, Jyväskylän maalaiskunta tekninen johtaja Tapio Jauhiainen, Muurame 4 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

5 Tunnuslukuja Mustankorkea Oy:n toiminnasta ja ympäristövaikutuksista 2003 vastaanotettu jätemäärä tonnia hyötykäyttöaste 41 % vastaanotettu pilaantuneita maa-aineksia tonnia jätteenkäsittelykeskuksessa käyneet ajoneuvot: yht. noin vaakaohjelmaan kirjatut asiakkaat muut asiakkaat kerätty kaatopaikkakaasu ympäristöpaneelin hajuhavaintopäivät asuinalueilla sähkönkulutus kaikki sähkönkulutus/kompostointilaitos 1,9 Milj. m 3, 7,7 GWh keskimäärin 7/kk 2,94 MWh 2,18 MWh, 78 kwh/käsitelty jätetonni viemäriin johdettu jätevesimäärä m 3 puhtaan veden kulutus kaikki 2320 m 3 puhtaanveden kulutus / kompostointilaitos 2090 m 3, 0,07 m 3 /käsitelty jätetonni liikevaihto investoinnit ympäristövelvoitteet henkilöstön koulutuspäivät 6,8 Me 0,9 Me 0,8 Me 113, keskimäärin 8/hlö Mustankorkea Oy:n ympäristöpolku Mustankorkea Oy aloittaa Kompostointilaitos otetaan käyttöön Palokan kaatopaikan sulkemistyöt alkavat Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely I-vaihe Mörkökorven kaatopaikan sulkemistyöt valmistuivat ISO ympäristö-järjestelmä sertifioidaan Palokan kaatopaikan sulkemistyöt valmistuivat Kompostointilaitosta laajennetaan Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö alkaa Päätös raportoida toiminnasta EMAS-vaatimusten mukaisesti 5 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

6 2 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA Mustankorkea Oy vastaanottaa ja käsittelee bio-, kuiva- ja muuta yhdyskuntajätettä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Yhtiö vastaanottaa myös ongelma- ja hyötyjätteitä, jotka toimitetaan eteenpäin niiden käsittelyyn erikoistuneille yrityksille. Yhtiö vastaa jätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta alueella. Lisäksi se edistää omalta osaltaan jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Varsinainen jäteneuvonta kuuluu alueen kunnille. Jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta vastaavat alueen kunnat. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot Jätteen vastaanotto, punnitus ja kirjaus Loppusijoitusalueen tiivistys ja hoito Biojätteen ja puhdistamolietteen vastaanotto ja kompostointi Hyötyjätteiden vastaanotto Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto Ongelmajätteiden vastaanotto, lajittelu ja pakkaus Kyllästetyn puun vastaanotto ja varastointi Erotuskaivolietteiden vastaanotto ja käsittely Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttö Jätteenkäsittelykeskuksen ja sen rakennusten ja laitteiden hoito ja kunnossapito. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii ympäristöteknologian koelaitos, jonka omistaa Vapo Oy. Koelaitoksen tiloissa toimii myös Jyväskylän yliopisto. Laitoksessa tehdään jätteenkäsittelyyn liittyvää tutkimustoimintaa. Laitos on otettu käyttöön vuonna Koelaitoksen ympäristövaikutuksia ja toimintaa ei tarkastella tässä selonteossa. Kompostointi Erilliskerätty biojäte ja puhdistamoliete käsitellään tunnelikompostointilaitoksessa, jossa biojäte kompostoidaan erillään puhdistamolietteestä. Käsittely tapahtuu suljetuissa tunneleissa, joissa kompostoitavan materiaalin läpi puhalletaan ilmaa. Tämän seurauksena mikrobitoiminta kiihtyy, lämpötila nousee ja hajoaminen nopeutuu. Käsittelyn aikana biojätteet ja puhdistamolietteet muuttuvat multamaiseksi kompostimassaksi. Prosessin aikana jokaisen tunnelin olosuhteet pidetään optimaalisina säätämällä mm. puhallettavan ilman laatua, määrää ja lämpötilaa. Laitoskäsittely kestää noin kuukauden, minkä lisäksi tarvitaan jälkikypsytysvaihe (n. 3-6 kk) ulkona aumassa asfalttikentällä. Valmiin kompostin joukkoon sekoitetaan hiekkaa ja turvetta, jolloin siitä saadaan ravinteikasta multaa. Tilapäisissä häiriötilanteissa biojäte ja puhdistamoliete voidaan käsitellä entiselle Laukaan Mörkökorven kaatopaikalle rakennetulla kompostointikentällä. Lajittelupiha Kesäkuussa 2003 avattiin kotitalousasiakkaille tarkoitettu lajittelupiha. Asiakas voi jättää kaikki jätteet hyötyjätteistä ongelmajätteisiin samaan pihaan niille kuuluville paikoille. Pihassa on merkityt siirtolavat erilaisille jätteille, ja asiakas pudottaa jätteensä oikealle lavalle. Lajittelupihan tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän sekajätettä. Tähän ohjaa myös hinnoittelu; pelkkää hyötyjätettä sisältävät kuormat otetaan vastaan maksutta. 6 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

7 Loppusijoitus Kuivajäte, siihen rinnastettava teollisuusjäte sekä rakennusja purkujäte ohjataan loppusijoitusalueelle, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen koillisosassa. Käytössä olevan loppusijoitusalueen pinta-ala on tällä hetkellä noin 10 hehtaaria. Alueelle tuodut jätekuormat murskataan ja tiivistetään kerroksittain kaatopaikkajyrällä. Tiivistetty jätekerros peitetään ylijäämämailla työn etenemisen mukaan. Ongelmajätteiden käsittely Jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan kotitalouksien tuomia pieniä ongelmajäte-eriä. Lisäksi Mustankorkealla on vastaanottopisteet muille suuremmille ongelmajäteerille. Jätteet lajitellaan, pakataan ja toimitetaan ongelmajätteitä käsitteleville yrityksille. Havainnekuva Mustankorkean toimintojen sijoittumisesta alueelle. 7 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

8 KIINTEYTETTY MAA-AINES Raskasmetallimaat kiinteytetään liukenemattomaan muotoon kentäksi, jonka rakenne näkyy kuvassa. Kiinteytettyä maa-ainesta ympäröi joka puolelta tiivis rakenne. Kenttiä käytetään jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa. Pilaantuneiden maiden käsittely Pilaantuneita maita tuodaan käsiteltäväksi esimerkiksi teollisuusalueilta, sahoilta, huoltamoilta, ampumaradoilta ja rakennustyömailta. Käsittelytapa valitaan haitta-aineen ja sen pitoisuuden mukaan. Mustankorkealla käsitellään orgaanisilla aineilla ja raskasmetalleilla pilaantuneita maita. Raskasmetallimaat kiinteytetään Raskasmetalleilla pilaantuneet maat käsitellään kiinteyttämällä. Kiinteytetyssä rakenteessa raskasmetallit ovat lähes liukenemattomassa, ympäristölle vaarattomassa muodossa. Käsittelyssä pilaantuneeseen maahan sekoitetaan sementtiä tai muuta sopivaa sideainetta. Sideaineiden määrä ja soveltuvuus varmistetaan liukoisuuskokeilla. Liukoisuudelle on asetettu raja-arvot, jotka on alitettava ennen kuin varsinainen kiinteyttämistyö voidaan aloittaa. Kiinteytystyössä massat tiivistetään kerroksittain tiivisasfaltilla päällystetylle, salaojitetulle kentälle. Kun kiinteytystyö on valmis, alueen pintaan tehdään tiivis asfaltti. Näin syntyvää kenttää voidaan käyttää jätteenkäsittelykeskuksen muussa toiminnassa. Öljyllä pilaantuneet maat kompostoidaan aumoissa Öljyllä pilaantuneet maat käsitellään kompostoimalla aumoissa. Kompostointia varten on erillinen kenttä. Käsittelyn aikana öljy kompostoituu haitattomaksi. Maan puhdistuminen varmistetaan laboratorioanalyyseilla. Terminen laitteisto koekäytössä Jätteenkäsittelykeskuksessa on ollut syksyllä 2003 koekäytössä pilaantuneen maan puhdistamiseen tarkoitettu siirrettävä terminen laitteisto, jolla puhdistetaan orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia. Laitteiston omistaa ja sitä käyttää Niska & Nyyssönen Oy, joka on Mustankorkea Oy:n yhteistyökumppani pilaantuneen maan käsittelyssä. Laitteiston ympäristövaikutuksia tarkastellaan tässä selonteossa, koska Mustankorkea Oy vastaa laitoksen ympäristövaikutuksista. 8 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

9 Pilaantuneen maan terminen käsittelylaitos Termisessä käsittelyssä likaantuneita maamassoja kuumennetaan epäsuorasti. Maa-ainekset syötetään pyörivään rumpuun, jonka ulkopintaa kuumennetaan. Lämpötila nostetaan niin korkeaksi (+800 astetta), että haitta-aineet kaasuuntuvat. Haitta-aineet erotetaan savukaasuista monivaiheisella puhdistusjärjestelmällä, johon kuuluu mm. pölynerotus, jälkipoltto, kuivapesu kemikaaleilla ja savukaasujen suodatus. Puhdistetut savukaasut johdetaan ilmaan omasta savupiipustaan. Laitteiston poistokaasuja seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Jos sallitut raja-arvot ylittyvät, maa-aineksen syöttö keskeytyy ja laitoksen käyttöhenkilökunta selvittää mistä tilanne johtuu. Laitteiston toimintaa kuvaavia tunnuslukuja (kuten lämpötilaa, happipitoisuutta, kaasuvirtausta, vesipitoisuutta) seurataan koko ajan laitoksen toimiessa. Turvajärjestelmään kuuluu lämpötila- ja kaasupitoisuushälytykset sekä lukitukset, jotka pysäyttävät toiminnan tietyissä tapauksissa. Puhdistetut maa-ainekset puretaan suljettuihin astioihin ja jäähdytetään. Jäähtynyt maa puretaan katettuun välivarastoon. Siitä otetut näytteet analysoidaan laboratoriossa puhtauden varmistamiseksi. Terminen käsittely sopii kaikille haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäville maamassoille. Laitteisto on suuri energiankuluttaja, koska maan puhdistamiseksi täytyy tuottaa korkeita lämpötiloja. Laitteisto käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Tarvittavan polttoaineen määrä vaihtelee riippuen käsiteltävän maan kosteudesta ja laitteiston käsittelylämpötilasta. Kevyen polttoöljyn käytöstä syntyy ilmaan päästöjä, joiden laajuutta/haitallisuutta kuvaa parhaiten rikkidioksidin määrä. Laitteiston aiheuttama suurin rikkidioksidin tuntipitoisuus (laskettu 500 kilon tuntikulutuksella) on 18 µmg/m 3 noin 200 metrin etäisyydellä piipusta. Kyseessä on laskennallinen arvo. Käytännössä ilman rikkidioksidipitoisuus on alhaisempi, sillä kuumat (n. 800 ) savukaasut nousevat korkealle ja sekoittuvat ja laimenevat ulkoilmaan. Laitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan aggregaatilla, jolloin sähkökatkokset ja muut viat sähköverkossa eivät vaikuta laitoksen toimintaan. Jäte- tai jäähdytysvesipäästöjä ei laitoksesta synny. Laitteistolla pystytään käsittelemään tonnia maata tunnissa. 9 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

10 3 JÄTEMÄÄRÄT Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettiin vuonna 2003 jätteitä yhteensä tonnia, joista loppusijoitettiin tonnia. Kokonaismäärästä kompostoitavia biojätteitä oli tonnia ja puhdistamolietettä tonnia. Muuta hyötyjätettä oli tonnia. Jätteiden lisäksi jätteenkäsittelykeskukseen otettiin vastaan käsiteltäviä maita tonnia. Edelleen käsiteltäväksi toimitettavia ongelmajätteitä otettiin vastaan 180 tonnia ja kyllästettyä puuta 135 tonnia. Jätteen hyötykäyttöaste kuvaa sitä, miten suuri osa jätteestä voidaan joko käyttää hyödyksi materiaalina, raaka-aineena tai energiana. Esimerkiksi biojäte ja puhdistamoliete sekä puutarhajäte ovat hyötyjätettä, koska ne kompostoidaan ja käytetään mullan raaka-aineeksi. Puhdas betoni ja tiili puolestaan murskataan ja käytetään korvaamaan soraa jätteenkäsittelykeskuksen tie- ja kenttärakenteissa. Puujäte ja risut murskataan Mustankorkealla ja toimitetaan lämpövoimalaan poltettavaksi. Lajittelupihalle vastaanotettu paperi, pahvi, metalli, lasi sekä sähkö- ja elektroniikkaromu toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi. Kyllästetty puu varastoidaan odottamaan jatkohyödyntämistä. Oheisessa taulukossa mainittu valimohiekka on metalliteollisuuden ylijäämätuote, jota voidaan käyttää jätetäytön pintasuojarakenteen tiivistyskerroksessa. Mustankorkean hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia oli yhteensä 41 prosenttia. Mustankorkea Oy:n vastaanottamat jätemäärät tonneina Loppusijoitettavat jätteet kuivajäte rakennusjäte teollisuusjäte erityisjäte Hyödynnettävät jätteet biojäte puhdistamoliete betoni- ja tiilijäte valimohiekka puujäte risujäte puutarhajäte metalli sähkö- ja elektroniikkaromu paperi ja pahvi Erotuskaivolietteet hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet öljynerotuskaivolietteet Edelleen toimitettavat ongelmajätteet tavanomaiset ongelmajätteet kyllästetty puu Pilaantuneet maat öljyiset maat raskasmetallimaat muut orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneet maat Puhtaat maa-ainekset puhtaat hoitomaat puhtaat rakennemaat puhtaat ylijäämämaat asfalttimurske Yhteensä Vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia Hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia % 40 % 36 % 10 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

11 KÄSITTELYKETJUT INPUT/OUTPUT Kuivajäte, rakennus- ja teollisuusjäte jota ei voi hyödyntää, t loppusijoitusalueelle Erityisjäte t haudataan välittömästi loppusijoitusalueelle Biojäte t kompostointilaitokselle maanparannuskompostia mullan valmistukseen Vapo Länsi-Suomi multaa viherrakentamiseen Puhdistamoliete t kompostointilaitokselle maanparannuskompostia, josta noin 80 % on käytetty loppusijoitusalueen pintasuojarakenteisiin, lopusta on valmistettu kompostimultaa viherrakentamiseen Betoni- ja tiilijäte t murskataan, käytetään tie- ja kenttärakenteissa jätteenkäsittelykeskuksessa Valimohiekka t käytetään loppusijoitusalueen pintasuojarakenteen tiivistyskerroksena Puujäte t murskataan, energiantuotantoon Rauhalahden voimalaitokseen (Jyväskylä) Risut t haketetaan energiantuotantoon Rauhalahden voimalaitokselle Puutarhajäte 461 t kompostoidaan puhdistamolietteen kanssa Metalli 530 t käsiteltäväksi Kuusakoski Oy Sähkö- ja elektroniikkaromu 69 t käsiteltäväksi Väentupa ry Paperi ja pahvi 25 t käsiteltäväksi Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy Hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet t laskeutus lietealtaissa, vesi jätevedenpuhdistamolle, kiintoaines loppusijoitusalueelle Öljynerotuskaivolietteet 119 t öljynerotuslaitos: kiintoaines laskeutetaan altaassa, erottunut öljyvesiseos prosessoidaan vesi jätevedenpuhdistamolle öljy käsiteltäväksi Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy. Kiintoaines kompostoidaan öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointikentällä. Tavanomainen ongelmajäte 181 t käsiteltäväksi Ekokem Oy ja Kuusakoski Oy Kyllästetty puu 135 t varastoidaan odottamaan jatkokäsittelyä Pilaantunut maa, haitta-aineena öljy t auma- ja ilmastettukompostointi omalla kentällä käsitellyt maat hyötykäyttöön Pilaantunut maa, haitta-aineena raskasmetallit t stabilointi kenttärakenteeksi jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön Pilaantunut maa, haitta-aineena muut orgaaniset yhdisteet 2524 t terminen käsittely käsitellyt maat esipeittomaiksi loppusijoitusalueelle Puhtaat hoito- ja ylijäämämaat t esipeittomaiksi loppusijoitusalueelle Puhtaat rakennemaat 440 t tierakenteisiin jätteenkäsittelykeskuksessa Asfalttimurske t tie- ja kenttärakenteisiin jätteenkäsittelykeskuksessa 11 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

12 4 YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA KUVAUS YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄSTÄ Mustankorkea Oy:lla on käytössä ISO 9001 ja ISO standardien mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy on sertifioinut järjestelmät vuonna Lisäksi Mustankorkea Oy on päättänyt raportoida ympäristöasioistaan EMAS-järjestelmän vaatimusten mukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Mustankorkea on kirjannut toimintatapansa toimintapolitiikkaan, jota johto ja koko henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan. Ympäristöasioiden hoito ja ympäristönsuojelu on Mustankorkea Oy:n normaalia toimintaa ja kuuluu koko Mustankorkean organisaatiolle. Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohtien tunnistamisessa otetaan huomioon Mustankorkean toimintojen aiheuttama kuormitus ilmaan, veteen tai maaperään. Näkökohtien tunnistaminen suoritetaan siten, että normaalitilanteen lisäksi huomioidaan mahdollisen häiriö- tai onnettomuustilanteen aiheuttama vaikutus ympäristöön. Merkittävien ympäristövaikutusten kriteereinä käytetään vaarallisuutta, laajuutta, lakisääteisiä vaatimuksia ja etenemisnopeutta sekä vaikutusta julkisuus- kuvaan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään kolmiportaista arviointiluokitusta: 2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä 1 = vaikutus vähäinen tai ei kiireellinen 0 = ei merkittävä Ensimmäinen ympäristönäkökohtien tunnistaminen suoritettiin vuonna 2001 ympäristöjärjestelmän rakentamisen aloituksen yhteydessä. Jatkossa ympäristönäkökohdat tunnistetaan kolmen vuoden välein toteutettavissa seurantakatselmuksissa tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Seuraava katselmus suoritetaan vuonna Mustankorkean merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi on tunnistettu kompostoinnin hajuhaitat, työntekijöiden ympäristötietoisuuden kehitystarve ja kaatopaikkakaasujen purkautuminen loppusijoitusalueelta. Myös hätä- ja poikkeustilannevalmiuden lisääminen nousi selkeäksi kehitystä vaativaksi kohteeksi. Tunnistetut merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu mukaan Mustankorkean ympäristöohjelmaan. Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmä SFS-ISO EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

13 Mustankorkea Oy:n toimintapolitiikka Mustankorkea Oy on Vapo Oy:n, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja Muuramen kuntien omistama jätteenkäsittely-yhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittely sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Yhtiö vastaanottaa, pakkaa ja välivarastoi edelleen toimittamista varten myös ongelmajätteitä sekä käsittelee pilaantuneita maa-aineksia. Mustankorkea Oy on osa Vapo-konsernia ja noudattaa toiminnassaan konsernin laatu- ja ympäristöpolitiikkaa sekä yhtiön johtamistapaa, mikä on esitetty Vapon Corporate Governance:ssa. Tarjoamme asiakkaille ympäristöluvan mukaisia jätteenkäsittelypalveluja. Päämääränämme on toteuttaa toimintapolitiikkaa, joka tähtää jätteenkäsittelystä aiheutuvien ympäristökuormitusten minimointiin ja jätejakeiden hyötykäytön lisäämiseen. Otamme ympäristövaikutukset huomioon kaikissa tehtävissämme ja käytämme teknisesti ja taloudellisesti parasta mahdollista tekniikkaa ympäristökuormitusten minimoimiseksi. Selvitämme toimintamme ympäristövaikutuksia, asetamme uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita, arvioimme niiden toteutumista ja toimimme niiden toteuttamiseksi jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tiedotamme avoimesti ja totuudenmukaisesti ympäristöasioistamme kaikille sidosryhmille, erityisesti lähiympäristön asukkaille ja valvoville viranomaisille. Edistämme yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta ja neuvontaa. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Toteutamme parhaamme mukaan valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteita. Huolehdimme, että henkilöstöllä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja että he sitoutuvat niiden hallintaan. Yhteistyössä henkilöstön kanssa kehitämme jatkuvasti myös työturvallisuuteen liittyviä asioita. Toimintapolitiikka muodostaa ohjenuoran kaikille toiminnalle ja päätöksenteolle. Mustankorkea Oy:n johto ja koko henkilöstö sitoutuvat noudattamaan tätä toimintapolitiikkaa. 13 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

14 Ympäristöohjelma Ympäristöjärjestelmän osana on ympäristönsuojelun toimenpideohjelma, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa, vuonna 2003 viimeisin päivitys tehtiin Ympäristöohjelmassa on tunnistetuille merkittäville ympäristönäkökohdille määritetty tavoitteita ja toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Toimenpideohjelma sisältää ympäristöasioihin liittyvät päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sekä aikataulun ja vastuuhenkilön. Ympäristöpäämäärät on laadittu ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten, ympäristöpolitiikan, lainsäädännön sidosryhmien ja teknistaloudellisten näkökohtien perusteella. Mustankorkea Oy:n ympäristönsuojelun päämäärät ovat: 1. toiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen, 2. henkilöstön osaamisen ja tietotason lisääminen, resurssien vahvistaminen 3. hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistaminen 4. ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja viranomaismääräyksien noudattaminen Mustankorkean ympäristönsuojelun päämäärät sekä tärkeimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi Tavoitteet Toimenpiteet 2003 Tulevat toimenpiteet Toiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen Kompostoinnin hajuhaittojen vähentäminen Edellisvuonna perustetun hajuraadin toiminta laajennettiin ympäristöpaneeliksi ja toimintaa päätettiin jatkaa toistaiseksi Kompostoinnin jälkikypsytyskentän laajennus kompostoituminen tehostuu Kaatopaikkakaasujen vähentäminen Kaasunkeräysverkostoa laajennettiin nykyiselle loppusijoitusalueelle Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö aloitettiin 12/2003 Kaasunkeräysverkostoa laajennetaan nykyiselle loppusijoitusalueelle 2005 Jätteiden hyötykäytön lisääminen Uusi lajittelupiha otettiin käyttöön 6/2003 Kuivajätteen käsittelylaitoksen esisuunnittelu valmistui 8/2003 Jätteenkäsittelykeskuksen opastuksen lisääminen 2004 Jätteiden energiakäyttövaihtoehtojen selvittäminen Hätä- ja poikkeustilannevalmiuden lisääminen Turvallisuuskorttikoulutus 9/2003 Vuotovahinkojen ehkäisyyn hankittiin imeytysmateriaaleja 2003 Kriisiviestintäsuunnitelma 2004 Alkusammutuskoulutus 2004 Henkilöstön osaamisen ja tietotason lisääminen, resurssien vahvistaminen Koulutuksen lisääminen Ympäristöjärjestelmän koulutustilaisuus henkilöstölle 2003 Ensiapukoulutus henkilöstölle 2004 Resurssien lisääminen Kompostointilaitokselle palkattiin käyttöinsinööri ja laitosmies 2/2003 Henkilöresurssien lisääminen Hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistaminen Tietoisuuden lisääminen Mustankorkean toiminnasta YVA-menettelyn toteutus 2003 Yrityksen esittelytilaisuudet Yrityksen esittelytilaisuudet Yritysmainonnan ja julkisuuskuvan parantaminen Viestintäsuunnitelma valmistui 12/2003 Mustankorkean www-sivut käyttöön 11/2003 Uudet esitemateriaalit 2004 Ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen Määräysten toteutus ja seuranta Osallistuttu koulutustilaisuuksiin Osallistuminen alan tilaisuuksiin 14 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

15 Henkilöstön tietoisuus ympäristöasioista Koulutuksen avulla pyritään lisäämään henkilöstön tietoisuutta ja osaamista ympäristöasioista. Laatu-, ympäristöja työturvallisuusasioita käsitellään kerran kuukaudessa henkilöstöpalavereissa. Lisäksi pidetään noin kerran viikossa työpalaveri, jossa käsitellään käytännön työhön liittyviä asioita sekä ympäristöasioita. Koulutuspäiviä oli vuoden aikana yhteensä 113 eli keskimäärin 8/työntekijä. Näistä ympäristönhuoltoon liittyviä oli 23 (esim. ongelmajätekurssit, jätehuoltopäivät ja kaatopaikan ympäristöhaittoihin liittyvä koulutus) ja työturvallisuuteen liittyviä 17. Kompostointilaitoksella työskentelevät ja johto osallistuivat päivän kestävään työturvallisuuskorttikoulutukseen. Koulutukseen käytettiin euroa. Kehitysprojektit Mustankorkea Oy varautuu EU:n jätehierarkian ja valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisiin jätteen hyötykäyttötavoitteiden toteuttamiseen lähitulevaisuudessa. Valtakunnallinen tavoite on, että 70 % jätteestä menee hyötykäyttöön vuonna EU:n jätehierarkian mukaan jäte pitäisi hyödyntää ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on laskettu ennusteita jätteiden materiaalivirroista. Ennusteiden mukaan Mustankorkealla käsiteltävät jätemäärät ovat noin tonnia vuonna Lisäys johtuu siitä, että tiukkenevien määräysten myötä pienet kaatopaikat suljetaan ja jätteen käsittely keskittyy muutamiin suuriin yksiköihin. Jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata, Mustankorkealle on suunniteltu kuivajätteen käsittelylaitos, jossa käsitellään kotitalouksista, palveluyrityksistä, teollisuudesta ja rakentamisesta tulevaa yhdyskuntajätettä. Nykyisin tämä jäte sijoitetaan sellaisenaan loppusijoitusalueelle. Tämän jätteen joukossa on kuitenkin hyödyntämiskelpoisia jätejakeita kuten kuitua, orgaanisesti hajoavaa ainetta (kuten biojätettä), palavaa jätettä ja metalleja. Kuivajätteen käsittelylaitoksessa jäte murskataan ja siitä erotetaan hyödynnettävät jakeet. Jätteestä on mahdollista saada kuituraaka-ainetta kartonkiteollisuuteen, kierrätyspolttoainetta energian tuotantoon, peitemateriaaleja loppusijoitusalueelle sekä metalleja hyötykäyttöön. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on noin tonnia jätettä vuodessa. On laskettu, että kuivajätteen käsittelylaitoksessa jätteen hyötykäyttöaste nousee 90 %:iin. Loppusijoitukseen jää siten enää noin 10 % pysyvää, hajoamatonta jätettä. Siten loppusijoitustoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat vähenevät. Jätetäyttöalueen tarve pienenee ja kaatopaikkakaasun muodostuminen vähenee. Myös lintuhaitan on arvioitu vähenevän merkittävästi, kun jätetäyttöalueella ei ole enää lintujen ravinnoksi kelpaavaa ainesta. Kuivajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Laitoksen suunnittelussa Mustankorkea Oy:n yhteistyökumppanina on ollut Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysosasto. Esisuunnittelu laitoksesta valmistui vuoden 2003 aikana ja ympäristölupaa odotetaan vuoden 2004 syksyllä. Arvioiden mukaan laitos valmistuu aikaisintaan vuonna Tietokonemallinnus Mustankorkealle suunnitellusta kuivajätteen käsittelylaitoksesta. 15 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

16 5 YMPÄRISTÖLUVAT JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Voimassa olevat luvat Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on ympäristöluvanvaraista. Luvissa annetaan määräyksiä toiminnan toteuttamisesta, ympäristövaikutusten vähentämisestä, seurannasta ja raportoinnista. Taulukossa on esiteltynä Mustankorkean vuonna 2003 voimassa olevat luvat. Lisäksi pilaantuneen maan termisestä käsittelystä on tehty kaksi koetoimintailmoitusta, joista Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut päätökset ja Kirjallinen koetoimintailmoitus tehdään YSL 61 :n mukaan koeluonteisesta toiminnasta viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Kyseessä ei ole ympäristölupa, vaan menettely, jolla viranomainen antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Termisen laitteiston koetoiminnan tarkoituksena on kerätä tietoa sekä uutta ympäristölupapäätöstä että laitteiston kehittämistä varten. Koetoiminta päättyi Vuoden 2003 osalta lupaehtoja on noudatettu kaikilta osin. Vireillä olevat luvat Vuonna 2003 saatettiin loppuun edellisenä vuonna alkanut ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sen perusteella laadittiin jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot kattava ympäristölupahakemus, joka jätettiin Keski-Suomen ympäristökeskukselle elokuussa. Lupahakemus käsittää alueella tapahtuvan nykyisen toiminnan ja uusina toimintoina kuivajätteen käsittelylaitoksen ja pilaantuneiden maiden termisen käsittelyn. Nykyisten toimintojen kapasiteetteja tarkistettiin vastaamaan jäte-ennusteita. Luvan varsinainen käsittely ja päätöksen antaminen tapahtuu vuoden 2004 syksyllä. Mustankorkea Oy:n vuonna 2003 voimassa olevat luvat luvan antaja annettu määräykset lyhyesti Mustankorkean jäteaseman ympäristölupa Keski-Suomen ympäristökeskus , , voimassa toistaiseksi Lupamääräykset koskevat kaatopaikkatoimintaa, biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelyä kompostointilaitoksessa, rakennus- ja purkujätteen käsittelyä sekä öljyisten jätteiden käsittelyä Ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteeksi ja orgaanisilla haittaaineilla pilaantuneiden maaainesten kompostoinnille Keski-Suomen ympäristökeskus , voimassa toistaiseksi Lupa ottaa vastaan kiinteyttäväksi soveltuvia maa-aineksia enintään tonnia ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia enintään 5000 tonnia vuodessa. Luvassa on määräyksiä käsiteltävän maan pitoisuuksista ja käsittelytavoista. Ympäristölupa kompostointilaitoksen laajentamiselle ja toiminnan tehostamiselle, korvaa annetun luvan kompostointilaitosta koskevat määräykset Keski-Suomen ympäristökeskus , voimassa toistaiseksi Lupamääräykset koskevat kompostointilaitoksen laajennuksen toteuttamista 2002 sekä kompostointilaitoksen toimintaa sen jälkeen, mm. toiminnan kapasiteettia, raaka-aineita ja toiminnan ajankohtaa, päästöjen hallintaa, tarkkailua ja raportointia sekä häiriötilanteita. Ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteeksi Keski-Suomen ympäristökeskus , voimassa toistaiseksi Lupa ottaa vastaan, välivarastoida, käsitellä ja loppusijoittaa tonnia maa-aineksia. Kiinteytetylle massalle on asetettu lujuusvaatimukset sekä vedenläpäisevyys- ja liukoisuusarvot, jotka tulee alittaa. Mustankorkea Oy:n väliaikainen biojätteen ja jätevesilietteen aumakompostointilupa kompostointilaitoksen toimintaseisokkien aikana Laukaan Mörkökorvessa Laukaan kunnan ympäristö- ja maaseutulautakunta , voimassa toistaiseksi Kompostoitavan jätteen määrä enintään 3000 tonnia/a, kenttää käytettävä ensisijaisesti puhdistamolietteen kompostointiin, lisäksi määräyksiä jätteen käsittelystä kentällä, vesien seurannasta ja muusta ympäristötarkkailusta. Kentän käyttöön otosta on ilmoitettava viranomaisille. 16 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

17 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset ilmaan syntyvät loppusijoitusalueen kaasumaisista päästöistä ja pölyämisestä, kompostoinnista, pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä liikenteestä. Kompostoinnista syntyvät vaikutukset ovat olleet merkityksellisimmät. Liikenne Jätteenkäsittelykeskukseen jätettä tuovat autot punnitaan autovaa alla ja tapahtumat kirjataan tietokantaan. Vuonna 2003 jätteenkäsittelykeskuksessa kävi ajoneuvoa. Kuorma-autojen ja rekkojen osuus liikennemäärästä on yli 60 %. Pelkkää hyötyjätettä tuovia kotitalousasiakkaita ja alueella liikkuvaa muuta työmaaliikennettä ei kirjata tietokantaan. Hyötyjätekuormia tuovia asiakkaita ja työmaaliikennettä arvioidaan olevan noin ajoneuvoa vuodessa, joten jätteenkäsittelykeskuksessa vuoden aikana käyvien ajoneuvojen kokonaismäärä on lähes Jätteenkuljetuksen ja liikenteen kokonaispäästöt Jyväskylässä 2002 t/vuosi Jätteenkuljetuksen päästöt Liikenteen kokonaispäästö hiilimonoksidi (CO) 0, hiilivety (HC) 0, typen oksidit (NO x ) 3, hiukkaset 0,20 37 metaani (CH 4 ) 0,03 23 typpioksiduuli (N 2 O) 0,01 10 rikkidioksidi (SO 2 ) 0,004 2 hiilidioksidi (CO 2 ) 5, Lähde: Mustankorkean ympäristövaikutusten arviointiselostus 2003, s. 83 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tarkasteltiin jätteenkuljetuksen osuutta liikenteen kokonaispäästöistä Jyväskylässä. Päästökuormitus on laskettu vuoden 2002 ajoneuvomäärillä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu jätteen kuljetukseen liittyvän liikenteen määrän olevan pieni verrattuna muuhun liikenteeseen ja näin ollen sillä ei ole merkittävää vaikutusta ilman laatuun eikä tätä kautta ihmisten terveyteen. Mustankorkea on panostanut alueensa sisäisten liikennejärjestelyjen parantamiseen. Vuoden 2003 aikana pienjäte-erien vastaanotto keskitettiin lajittelupihalle ja kompostointilaitoksen liikenneyhteyksiä parannettiin. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käyneet ajoneuvot EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

18 Melu Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta syntyvä melu aiheutuu liikenteestä, sisäisestä liikenteestä ja Mustankorkean varsinaisesta toiminnasta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tehdyn melulaskennan mukaan melun ohjearvot eivät kuitenkaan ylity lähialueella. Sisäisen liikenteen parannustoimenpiteillä on ollut positiivisia vaikutuksia myös liikenteen melupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen aiheuttamaa melua on voitu vähentää liikennöintiväylien hyvällä kunnolla ja ajonopeuden laskemisella. Pilaantuneiden maiden käsittelyyn tarkoitetulla termisellä laitteistolla tehtiin vuoden 2003 aikana kaksi koetoimintajaksoa. Niistä tehtiin ympäristönsuojelulain 61 mukainen koetoimintailmoitus Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on antanut päätökset ilmoitusten perusteella ja Päätöksissä on asetettu laitteistolle päästörajat jätteenpolttodirektiivin mukaan sekä annettu määräys melutasosta, joka ei saa ylittää häiriölle alttiissa kohteissa päivällä (klo 7-22) 55 db eikä yöllä (klo 22-7) 50 db. Electrowatt Ekono teki melumittaukset neljänä päivänä elo-, syys- ja lokakuussa. Mittaukset tehtiin 16 eri pisteestä, joista 9 sijaitsi jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja loput asuntoalueilla. Kaikissa asuntoalueilla tehdyissä mittauksissa melun kokonaisarvot jäivät alle ohjearvojen sekä yöllä että päivällä. Pilaantuneiden maiden käsittely Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus seurasi syksyn koejaksojen aikana termisen laitoksen lähiympäristössä leijuvaa pölyä ja sen laatua. Mittauspisteitä oli kolme, joista kaksi sijaitsi asutusalueilla (Ylä-Myllyjärvellä ja Keltinmäellä) ja yksi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksissa tarkasteltiin sekä ilman hiukkaspitoisuutta että haitta-ainepitoisuutta. Tutkimuksen mukaan ilman hiukkaspitoisuudet ovat lähimmilläkin asuinalueilla pienet ja vastaavat normaalia asuinalueiden tasoa. Haitta-ainepitoisuudet olivat useissa mittauksissa niin pieniä, että niitä ei voitu käytetyllä menetelmällä mitata ja lopuissa mittauksissa ne ylittivät vain niukasti määritysrajan. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että laitteisto vaikuttaa ilman hiukkas- ja haitta-ainepitoisuuksiin sen välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutukset eivät ulotu etäisyydelle jossa lähin asutus sijaitsee. Raskasmetallilla pilaantuneiden maiden kiinteyttämisessä ja öljyllä pilaantuneiden maiden kompostoinnissa mahdolliset päästöt ilmaan liittyvät pölyämiseen. Pölyämistä ei esiinny, kun kuormat peitetään, käytetään tiiviitä kuormalavoja ja käsittelyalue kastellaan tarvittaessa. Loppusijoitus Orgaanisen jätteen hajoaminen hapettomassa tilassa muodostaa kasvihuonekaasuiksi luokiteltuja metaani- ja hiilidioksidikaasuja. Käytöstä poistetuille loppusijoitusalu- Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö Kun jäte hajoaa hapettomassa tilassa loppusijoitusalueella, syntyy ilmakehälle haitallista kaatopaikkakaasua, joka on pääosin metaania. Kaatopaikkakaasu sisältää keskimäärin 41 % metaania ja 34 % hiilidioksidia sekä pieniä määriä happea, vetyä, typpeä ja rikkiyhdisteitä. Metaanikäyminen jatkuu jätetäytössä vuosikymmeniä loppusijoitusalueen sulkemisen jälkeen. Ympäristöön päästessään kaatopaikkakaasu on ongelma: kaasun sisältämä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka haitallisuus on 21-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Laki vaatii vähintään keräämään ja polttamaan kaasun, hyötykäyttö on vapaaehtoista. Kaatopaikkakaasu poltettiin soihtupolttimessa joulukuuhun 2003 saakka. Siitä lähtien kaasu on johdettu hyötykäyttöön läheiseen Jyväskylän Energian lämpökeskukseen, jossa sitä käytetään kaukolämmön tuottamiseen. Kokeiluvaiheen alkaessa arvioitiin, että kaasua saataisiin noin 350 omakotitalon vuotuisen lämmöntarpeen verran. Vuoden päättyessä näytti siltä, että kaasua saadaan enemmän kuin odotettiin: lämpöä riittää jopa 500:n omakotitalon tarpeisiin. Koko vuonna kaatopaikkakaasua saatiin talteen 1,9 milj. m 3. Keskimääräinen polttoaineteho oli 1000 kwh ja kaiken pumpatun kaasun energiamäärä oli 7,7 GWh. Talteen saadun kaatopaikkakaasun määrän on arvioitu olevan 70 % muodostuvasta kokonaismäärästä. Kaatopaikkakaasu imetään maanalaista putkistoa pitkin kaasupumppaamolle, jossa se paineistetaan ja siirretään läheiseen Jyväskylän Energian lämpökeskukseen. 18 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

19 Havainnekuva Mustankorkean tunnelikompostointilaitoksesta. eille on rakennettu pintasuojarakenteet, jotka mm. vähentävät kaatopaikkakaasun purkautumista ilmakehään. Lisäksi alueelle on rakennettu kaasunkeräysverkosto 16 hehtaarin alalle. Kaatopaikkakaasun talteenotolla nykyisiltä ja käytöstä jo poistetuilta loppusijoitusalueilta pystytään vähentämään metaanipäästöjä. Loppusijoitusalueen pölyämisen ja hajun vaikutus on lähinnä paikallinen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Kompostointi Kompostoitumisen yhteydessä syntyvät hajukaasut puhdistetaan kaasunpuhdistuslaitteistolla, johon kuuluvat ammoniakkipesuri ja biosuodatin. Ammoniakkipesuri on suljettu laite, jossa poistoilmassa oleva ammoniakki erotetaan vesi-rikkihappopesulla. Pesurilta poistuva kaasu johdetaan biosuodattimeen. Biosuodatinmassan mikrobit hajottavat haisevia yhdisteitä. Biosuodatinta hoidetaan lisäämällä siihen haketta ja kääntämällä sitä tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa. Suodattimen koko massa vaihdetaan noin kerran vuodessa. Ilmanpuhdistuslaitteiston teho tutkitaan vuosittain. Hajupitoisuus määritetään ns. olfaktometrisellä menetelmällä, jossa tutkittavaa ilmaa kerätään näytepussiin ja erityinen hajuraati tutkii näytteen aistinvaraisesti laboratoriossa. Tulokseksi saatava hajuyksikkö, HY/m 3 ilmoittaa kuinka monta kertaa haiseva ilma on laimennettava, jotta se tulisi hajuttomaksi. Syksyllä 2003 tehdyissä mittauksissa todettiin, että laitteisto poisti 95 % hajukaasuista. Ympäristölupa edellyttää, että vähintään 90 % hajukaasuista puhdistetaan. Samassa yhteydessä mitattiin myös laitteiston Biosuodatinmassassa olevat mikrobit hajottavat haisevia yhdisteitä. ammoniakinpoistotehokkuus. Mittauksen mukaan pesuri poisti yli 99 % ammoniakista, kun ympäristöluvan vaatimusten mukaan poistokaasun ammoniakista on poistettava vähintään 95 %. Vuonna 2003 kompostointilaitoksella jätteiden vastaanotossa käytetyt tuulikaapit lämpöeristettiin, niiden ilmanvaihtoa parannettiin ja sisäoviin asennettiin oviverhopuhaltimet. Parannustoimenpiteiden tarkoituksena on ehkäistä laitoksen sisätilan hajujen pääsyä tuulikaappeihin nostoovien ollessa avattuina ja parantaa jätteiden kuljettajien työoloja. 19 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

20 Ympäristöpaneeli Vuonna 2002 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä perustettiin ns. hajupaneeli, joka tarkkaili jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia hajuja lähimmillä asuinalueilla (Ylä-Myllyjärvi, Myllyjärvi, Keltinmäki, Mäyrämäki). Asuinalueilla oli kärsitty hajuhaitoista kompostointilaitoksen laajennuksen aikana 2002, jolloin biojätettä jouduttiin kompostoimaan ulkona aumoissa. Hajutarkkailun avulla haluttiin selvittää hajuhaitan laajuutta ja tilanteen kehittymistä. Toukokuussa 2003 toimintaa laajennettiin ympäristöpaneeliksi ja toimintaa päätettiin jatkaa toistaiseksi. Panelistit merkitsevät havaintolomakkeeseensa myös muita havaintojaan esimerkiksi teiden varsien roskaantumisesta tai linnuista. Paneeliin kuuluu kolmekymmentä vapaaehtoista lähialueen asukasta. Ulkopuolinen konsultti kokoaa ympäristöpanelistien havainnoista raportin kerran kuukaudessa. Raportin keskeisimpiä tuloksia ovat kuukausittain tehtyjen hajuhavaintojen määrä ja niin kutsuttu hajuhaittaindeksi, joka kuvaa hajun häiritsevyyttä. Panelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajuhavaintopäivien lukumäärä. Hajuhavaintopäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisteista on havainnut jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvaa hajua. Ympäristöpaneelin tulokset toimitetaan panelisteille ja julkaistaan Mustankorkean nettisivuilla (lokakuusta 2003 alkaen). Vuoden 2003 aikana kuukausittain havaintolomakkeensa palautti noin kolmasosa panelisteista. Keskimäärin panelistit raportoivat seitsemästä hajuhavaintopäivästä kuukaudessa, tosin joulukuussa ei asuinalueilla tehty lainkaan hajuhavaintoja. Eniten hajuhavaintoja tehtiin helmikuun ja toukokuun välisenä aikana sekä marraskuussa. Kevään hajuhavaintoja lisäsi kaasunkeräysputkiston asentaminen jätetäytön sisään sekä kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston osana olevan hapon annostelupumpun toimintahäiriöt. Vastaavien hajupäästöjen ehkäisemiseksi kaasunkeräysputkiston asentamisen työmenetelmiä on muutettu ja kompostointilaitokselle on asennettu varapumppujärjestelmä. Marraskuun hajuhavaintojen lisääntyneeseen määrään oli syynä pintasuojarakenteeseen käytetyn kuituliete-erän haiseminen. Kyseisen kuitulietteen käytöstä on luovuttu. Ympäristöpaneelissa ilmoitetut hajuhavaintopäivät asuinalueilla EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005

EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen ensimmäinen ympäristöselonteko. Tässä vuosiyhteenvedossa on kerrottu

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto

EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 10 vuotta 10 vuotta Kymmenen vuotta puhtaamman tulevaisuuden asialla Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006

MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006 - Me mustankorkealaiset tiedostamme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja ne kohteet, joissa on vielä kehitettävää. Paljon on tehty, mutta kehitystyö on jatkuvaa, kertoo Mustankorkean palvelupäällikkö

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 141/11.01.00/2014 37 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toiminta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Laadittu: 22.12.2014 Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet... 2 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen...

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 14.10.2015/JKos MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET Sisällys 1. Tausta... 2 2. Maakuntakaavan tarkistuksen yleisiä perusteita... 2 3. Keski-Suomen kuntien jätehuollon

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 120/11.01.00/2015 33 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. 043 826 5223 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 8.8.2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 19362 MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 8.8.2006

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta

Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta Teettäjän kokemuksia monipilaantuneen raskaanteollisuuden alueen kunnostuksesta Pekka Puska/Kalmar Industries Oy Ab 12.3.2008 1 16 April 2008 Teollisuusalueen ilmakuva 2 16 April 2008 Esitysrunko 1. Yleistä

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVA Hanhijärven asukastilaisuus 25.5.2015 Suunnittelupäällikkö Kristian Sahlstedt UUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen

KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO. Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen 1/5 KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUS JÄTTEENKÄSITTELYHINNASTO Hinnasto on voimassa 1.1.2014 alkaen Aukioloajat ma pe klo 7 20 Vastaanotto puh. 010 841 1813 Asiakaspalvelu puh. 010 841 1818 Fax vastaanotto 05 413

Lisätiedot

24.7.2014 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015. laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi

24.7.2014 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015. laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi 24.7.2014 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015 laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 1.1 Yhtiön esittely 3 1.2 Mömossenin pienjäteasema 2014 3 1.3 Ympäristölupa

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu t säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu määräytyy todellisen painon ja jätekeskushinnaston mukaan. Kuljetus- ja käsittelymaksuun lisätään punnitusmaksu 9,68 (alv 0 %). Kuljetus

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA

Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA Sisältö Mustankorkea Oy lyhyesti 3 1. Toimitusjohtajalta 4 2. Ajankohtaista 5 3. Mustankorkea on keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä 6-8 4. Toimintaa ohjaa

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä

Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Kiitän lämpimästi asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja lähialueen asukkaita hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena. Kiitän myös hallitusta ja siitä

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi

Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 10.6.2005 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. (014) 697 211 Dnro KSU-2003-Y -243/121 Telefaksi (014) 614 273 ASIA YMPÄRISTÖLUPA LUVAN HAKIJA Mustankorkea Oy

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti.

Mahdolliset lisämaksut veloitetaan taksan 9 :n Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut perusteiden ja hinnoittelun mukaisesti. Tyhjennyshinnat Joensuu (toissijaisen velvollisuuden palvelut). lisätään punnitusmaksu 9,68. irtojäte /m3 4,20 40,95 45,15 55,99 jätesäkki max. 200 l 2,19 2,37 4,56 5,65 astia 140 l 2,24 1,67 3,91 4,85

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut KIVIKON JÄTEPALVELU- KESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot