Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko 2003. 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy"

Transkriptio

1 Mustankorkea Oy EMAS Ympäristöselonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

2 SISÄLLYS ESIPUHE MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA...6 Loppusijoitus...6 Kompostointi...6 Ongelmajätteiden käsittely...6 Pilaantuneiden maiden käsittely JÄTEMÄÄRÄT YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA KUVAUS YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄSTÄ...12 Ympäristönäkökohdat...12 Mustankorkea Oy:n toimintapolitiikka...13 Ympäristöohjelma...14 Henkilöstön tietoisuus ympäristöasioista...15 Kehitysprojektit YMPÄRISTÖLUVAT JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET...16 Voimassa olevat luvat...16 Vireillä olevat luvat YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN...17 Liikenne...17 Melu...18 Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö...18 Pilaantuneiden maiden käsittely...18 Loppusijoitus...18 Kompostointi...19 Ympäristöpaneeli YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VETEEN...21 Vesistöjen tarkkailu MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...23 Ympäristövaikutukset luontoon, maisemaan ja maaperään...23 Luonnon maa-ainesten säästö...23 Sähkönkulutus...23 Polttoaineen kulutus...23 Puhtaan veden kulutus TOIMINNAN RISKITEKIJÄT JA NIIHIN VARAUTUMINEN YMPÄRISTÖINVESTOINNIT...24 Tärkeimmät investoinnit ja ympäristön hoitokohteet vuonna SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ...25 YMPÄRISTÖSELONTEON VAHVISTAMISPÄÄTÖS...26 SANASTO EMAS-merkki 2 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

3 ESIPUHE Jätteenkäsittelyn alalla ympäristöasiat ovat koko toiminnan ydin. Jätteiden käsittely on hoidettava, jotta yhteiskunta voi toimia. Meidän asiamme on tehdä se niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen on työssämme pääasia. Haluamme koko henkilöstömme kanssa tehdä sen työn kunnolla. Mustankorkea Oy käyttää jätteenkäsittelyssä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Kaatopaikkojen sulkemiset ja muut ympäristönhoitotyöt olemme hoitaneet nopeassa aikataulussa. Toimintaamme ohjaa ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka on hyvä työkalu ympäristöasioiden hoitamisen hallintaan. Järjestelmä sertifioitiin vuonna Mittava työ oli helmikuussa 2003 loppuun saatu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Siinä paneuduttiin koko jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksiin ja sen pohjalta laadittiin nykyiset ja tulevat toiminnot kattava ympäristölupahakemus. Käsittelyssä oleva lupa määrittää Mustankorkea Oy:n toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Olemme siis tehneet hyvää työtä jo vuosia. EMAS-selonteko on luonnollinen jatkumo tälle työlle. Haluamme raportoida ympäristövaikutuksistamme, teoistamme ja saavutuksistamme avoimesti. Ulkopuolisen todentajan varmentama selonteko on tähän luotettava väline ja toivon, että selonteko virkistää jo entisestäänkin aktiivista vuoropuhelua Mustankorkean ympäristövaikutuksista. Haluamme olla myös valtakunnan eturivissä ympäristöasioista puhuttaessa. EMAS-selonteko tarjoaa tähän mahdollisuuden, sillä jätteenkäsittelyn toimialalla tällainen raportointi on harvinaista. Yksi syy EMAS-järjestelmään liittymiselle oli halu selvittää, mitä tämänkaltainen raportointi organisaatiolta vaatii. Totesimme, että selonteon tekeminen on hyvä tapa arvioida kootusti vuoden aikana ympäristön hyväksi tehtyjä toimia ja ympäristökuormitusta myös sisäisesti. Prosessin aikana löysimme uusia kehityskohteita, joita vielä voimme parantaa. Veikko Tissari toimitusjohtaja 33 EMAS-selonteko EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Mustankorkea Oy Oy

4 1 MUSTANKORKEA OY Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka toimii Jyväskylän Keljossa. Sen omistavat neljä kuntaa; Jyväskylän kaupunki (26 %), Jyväskylän maalaiskunta (10,6 %), Laukaa (5,8 %) ja Muurame (2,6 %) sekä Vapo Oy, jolla on 55 % osakkeista. Mustankorkea on Vapon tytäryhtiö ja kuuluu Vapo Oy Biotechin organisaatioon. Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue Mustankorkea Oy on aloittanut toimintansa Sitä ennen jätteenkäsittelykeskuksen alue kuului Jyväskylän kaupungille, joka myös vastasi sen toiminnasta. Perustamisvaiheessa yhtiö otti hoidettavakseen myös Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kaatopaikat. Toiminta niillä on päättynyt ja niille on tehty ympäristönhoidolliset sulkemistyöt, kuten pintasuojarakenteet ja vesien hallintajärjestelmät. Mustankorkean toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu omistajien edustajia. Osakaskuntien lisäksi asiakkaina on 13 muuta kuntaa Keski-Suomesta. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin asukasta. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2003 keskimäärin 13 henkilöä. Vuoden aikana henkilöstön määrä kasvoi kahdella. Mustankorkea Oy:n organisaatio Hallitus Mustankorkea Oy toimitusjohtaja 12 työntekijää Vapo Biotech Vapo Energia Vapo Voima Vapo Timber Oy Kekkilä Oyj Mustankorkea Oy:n hallitus 2003 jäsen toimitusjohtaja Matti Hilli, Vapo Oy (pj.) myyntijohtaja Aarno Rantala, Vapo Oy kehitysjohtaja Kari Mutka, Vapo Oy toimialajohtaja Matti Puuronen, Vapo Oy toiminnanjohtaja Jari Blom, Jyväskylän kaupunki tiedottaja Terttu Seriola, Jyväskylän kaupunki apulaiskunnanjohtaja Erkki Talvitie, Jyväskylän maalaiskunta ympäristötoimenjohtaja Kalevi Virtanen, Laukaa varajäsen talousjohtaja Raimo Rantala, Vapo Oy tuotepäällikkö Eero Katainen, Vapo Oy talouspäällikkö Ilkka Ruippo, Vapo Oy tekninen johtaja Kauko Isomöttönen, Vapo Oy toiminnanjohtaja Ralf Karlsson, Jyväskylän kaupunki katu- ja puistoyksikön johtaja Kari Ström, Jyväskylän kaupunki kunnaninsinööri Markku Kemiläinen, Jyväskylän maalaiskunta tekninen johtaja Tapio Jauhiainen, Muurame 4 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

5 Tunnuslukuja Mustankorkea Oy:n toiminnasta ja ympäristövaikutuksista 2003 vastaanotettu jätemäärä tonnia hyötykäyttöaste 41 % vastaanotettu pilaantuneita maa-aineksia tonnia jätteenkäsittelykeskuksessa käyneet ajoneuvot: yht. noin vaakaohjelmaan kirjatut asiakkaat muut asiakkaat kerätty kaatopaikkakaasu ympäristöpaneelin hajuhavaintopäivät asuinalueilla sähkönkulutus kaikki sähkönkulutus/kompostointilaitos 1,9 Milj. m 3, 7,7 GWh keskimäärin 7/kk 2,94 MWh 2,18 MWh, 78 kwh/käsitelty jätetonni viemäriin johdettu jätevesimäärä m 3 puhtaan veden kulutus kaikki 2320 m 3 puhtaanveden kulutus / kompostointilaitos 2090 m 3, 0,07 m 3 /käsitelty jätetonni liikevaihto investoinnit ympäristövelvoitteet henkilöstön koulutuspäivät 6,8 Me 0,9 Me 0,8 Me 113, keskimäärin 8/hlö Mustankorkea Oy:n ympäristöpolku Mustankorkea Oy aloittaa Kompostointilaitos otetaan käyttöön Palokan kaatopaikan sulkemistyöt alkavat Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely I-vaihe Mörkökorven kaatopaikan sulkemistyöt valmistuivat ISO ympäristö-järjestelmä sertifioidaan Palokan kaatopaikan sulkemistyöt valmistuivat Kompostointilaitosta laajennetaan Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö alkaa Päätös raportoida toiminnasta EMAS-vaatimusten mukaisesti 5 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

6 2 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA Mustankorkea Oy vastaanottaa ja käsittelee bio-, kuiva- ja muuta yhdyskuntajätettä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Yhtiö vastaanottaa myös ongelma- ja hyötyjätteitä, jotka toimitetaan eteenpäin niiden käsittelyyn erikoistuneille yrityksille. Yhtiö vastaa jätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta alueella. Lisäksi se edistää omalta osaltaan jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Varsinainen jäteneuvonta kuuluu alueen kunnille. Jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta vastaavat alueen kunnat. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot Jätteen vastaanotto, punnitus ja kirjaus Loppusijoitusalueen tiivistys ja hoito Biojätteen ja puhdistamolietteen vastaanotto ja kompostointi Hyötyjätteiden vastaanotto Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto Ongelmajätteiden vastaanotto, lajittelu ja pakkaus Kyllästetyn puun vastaanotto ja varastointi Erotuskaivolietteiden vastaanotto ja käsittely Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, käsittely ja hyötykäyttö Jätteenkäsittelykeskuksen ja sen rakennusten ja laitteiden hoito ja kunnossapito. Lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii ympäristöteknologian koelaitos, jonka omistaa Vapo Oy. Koelaitoksen tiloissa toimii myös Jyväskylän yliopisto. Laitoksessa tehdään jätteenkäsittelyyn liittyvää tutkimustoimintaa. Laitos on otettu käyttöön vuonna Koelaitoksen ympäristövaikutuksia ja toimintaa ei tarkastella tässä selonteossa. Kompostointi Erilliskerätty biojäte ja puhdistamoliete käsitellään tunnelikompostointilaitoksessa, jossa biojäte kompostoidaan erillään puhdistamolietteestä. Käsittely tapahtuu suljetuissa tunneleissa, joissa kompostoitavan materiaalin läpi puhalletaan ilmaa. Tämän seurauksena mikrobitoiminta kiihtyy, lämpötila nousee ja hajoaminen nopeutuu. Käsittelyn aikana biojätteet ja puhdistamolietteet muuttuvat multamaiseksi kompostimassaksi. Prosessin aikana jokaisen tunnelin olosuhteet pidetään optimaalisina säätämällä mm. puhallettavan ilman laatua, määrää ja lämpötilaa. Laitoskäsittely kestää noin kuukauden, minkä lisäksi tarvitaan jälkikypsytysvaihe (n. 3-6 kk) ulkona aumassa asfalttikentällä. Valmiin kompostin joukkoon sekoitetaan hiekkaa ja turvetta, jolloin siitä saadaan ravinteikasta multaa. Tilapäisissä häiriötilanteissa biojäte ja puhdistamoliete voidaan käsitellä entiselle Laukaan Mörkökorven kaatopaikalle rakennetulla kompostointikentällä. Lajittelupiha Kesäkuussa 2003 avattiin kotitalousasiakkaille tarkoitettu lajittelupiha. Asiakas voi jättää kaikki jätteet hyötyjätteistä ongelmajätteisiin samaan pihaan niille kuuluville paikoille. Pihassa on merkityt siirtolavat erilaisille jätteille, ja asiakas pudottaa jätteensä oikealle lavalle. Lajittelupihan tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän sekajätettä. Tähän ohjaa myös hinnoittelu; pelkkää hyötyjätettä sisältävät kuormat otetaan vastaan maksutta. 6 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

7 Loppusijoitus Kuivajäte, siihen rinnastettava teollisuusjäte sekä rakennusja purkujäte ohjataan loppusijoitusalueelle, joka sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen koillisosassa. Käytössä olevan loppusijoitusalueen pinta-ala on tällä hetkellä noin 10 hehtaaria. Alueelle tuodut jätekuormat murskataan ja tiivistetään kerroksittain kaatopaikkajyrällä. Tiivistetty jätekerros peitetään ylijäämämailla työn etenemisen mukaan. Ongelmajätteiden käsittely Jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan kotitalouksien tuomia pieniä ongelmajäte-eriä. Lisäksi Mustankorkealla on vastaanottopisteet muille suuremmille ongelmajäteerille. Jätteet lajitellaan, pakataan ja toimitetaan ongelmajätteitä käsitteleville yrityksille. Havainnekuva Mustankorkean toimintojen sijoittumisesta alueelle. 7 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

8 KIINTEYTETTY MAA-AINES Raskasmetallimaat kiinteytetään liukenemattomaan muotoon kentäksi, jonka rakenne näkyy kuvassa. Kiinteytettyä maa-ainesta ympäröi joka puolelta tiivis rakenne. Kenttiä käytetään jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa. Pilaantuneiden maiden käsittely Pilaantuneita maita tuodaan käsiteltäväksi esimerkiksi teollisuusalueilta, sahoilta, huoltamoilta, ampumaradoilta ja rakennustyömailta. Käsittelytapa valitaan haitta-aineen ja sen pitoisuuden mukaan. Mustankorkealla käsitellään orgaanisilla aineilla ja raskasmetalleilla pilaantuneita maita. Raskasmetallimaat kiinteytetään Raskasmetalleilla pilaantuneet maat käsitellään kiinteyttämällä. Kiinteytetyssä rakenteessa raskasmetallit ovat lähes liukenemattomassa, ympäristölle vaarattomassa muodossa. Käsittelyssä pilaantuneeseen maahan sekoitetaan sementtiä tai muuta sopivaa sideainetta. Sideaineiden määrä ja soveltuvuus varmistetaan liukoisuuskokeilla. Liukoisuudelle on asetettu raja-arvot, jotka on alitettava ennen kuin varsinainen kiinteyttämistyö voidaan aloittaa. Kiinteytystyössä massat tiivistetään kerroksittain tiivisasfaltilla päällystetylle, salaojitetulle kentälle. Kun kiinteytystyö on valmis, alueen pintaan tehdään tiivis asfaltti. Näin syntyvää kenttää voidaan käyttää jätteenkäsittelykeskuksen muussa toiminnassa. Öljyllä pilaantuneet maat kompostoidaan aumoissa Öljyllä pilaantuneet maat käsitellään kompostoimalla aumoissa. Kompostointia varten on erillinen kenttä. Käsittelyn aikana öljy kompostoituu haitattomaksi. Maan puhdistuminen varmistetaan laboratorioanalyyseilla. Terminen laitteisto koekäytössä Jätteenkäsittelykeskuksessa on ollut syksyllä 2003 koekäytössä pilaantuneen maan puhdistamiseen tarkoitettu siirrettävä terminen laitteisto, jolla puhdistetaan orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia. Laitteiston omistaa ja sitä käyttää Niska & Nyyssönen Oy, joka on Mustankorkea Oy:n yhteistyökumppani pilaantuneen maan käsittelyssä. Laitteiston ympäristövaikutuksia tarkastellaan tässä selonteossa, koska Mustankorkea Oy vastaa laitoksen ympäristövaikutuksista. 8 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

9 Pilaantuneen maan terminen käsittelylaitos Termisessä käsittelyssä likaantuneita maamassoja kuumennetaan epäsuorasti. Maa-ainekset syötetään pyörivään rumpuun, jonka ulkopintaa kuumennetaan. Lämpötila nostetaan niin korkeaksi (+800 astetta), että haitta-aineet kaasuuntuvat. Haitta-aineet erotetaan savukaasuista monivaiheisella puhdistusjärjestelmällä, johon kuuluu mm. pölynerotus, jälkipoltto, kuivapesu kemikaaleilla ja savukaasujen suodatus. Puhdistetut savukaasut johdetaan ilmaan omasta savupiipustaan. Laitteiston poistokaasuja seurataan jatkuvatoimisilla mittareilla. Jos sallitut raja-arvot ylittyvät, maa-aineksen syöttö keskeytyy ja laitoksen käyttöhenkilökunta selvittää mistä tilanne johtuu. Laitteiston toimintaa kuvaavia tunnuslukuja (kuten lämpötilaa, happipitoisuutta, kaasuvirtausta, vesipitoisuutta) seurataan koko ajan laitoksen toimiessa. Turvajärjestelmään kuuluu lämpötila- ja kaasupitoisuushälytykset sekä lukitukset, jotka pysäyttävät toiminnan tietyissä tapauksissa. Puhdistetut maa-ainekset puretaan suljettuihin astioihin ja jäähdytetään. Jäähtynyt maa puretaan katettuun välivarastoon. Siitä otetut näytteet analysoidaan laboratoriossa puhtauden varmistamiseksi. Terminen käsittely sopii kaikille haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältäville maamassoille. Laitteisto on suuri energiankuluttaja, koska maan puhdistamiseksi täytyy tuottaa korkeita lämpötiloja. Laitteisto käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Tarvittavan polttoaineen määrä vaihtelee riippuen käsiteltävän maan kosteudesta ja laitteiston käsittelylämpötilasta. Kevyen polttoöljyn käytöstä syntyy ilmaan päästöjä, joiden laajuutta/haitallisuutta kuvaa parhaiten rikkidioksidin määrä. Laitteiston aiheuttama suurin rikkidioksidin tuntipitoisuus (laskettu 500 kilon tuntikulutuksella) on 18 µmg/m 3 noin 200 metrin etäisyydellä piipusta. Kyseessä on laskennallinen arvo. Käytännössä ilman rikkidioksidipitoisuus on alhaisempi, sillä kuumat (n. 800 ) savukaasut nousevat korkealle ja sekoittuvat ja laimenevat ulkoilmaan. Laitoksen tarvitsema sähkö tuotetaan aggregaatilla, jolloin sähkökatkokset ja muut viat sähköverkossa eivät vaikuta laitoksen toimintaan. Jäte- tai jäähdytysvesipäästöjä ei laitoksesta synny. Laitteistolla pystytään käsittelemään tonnia maata tunnissa. 9 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

10 3 JÄTEMÄÄRÄT Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettiin vuonna 2003 jätteitä yhteensä tonnia, joista loppusijoitettiin tonnia. Kokonaismäärästä kompostoitavia biojätteitä oli tonnia ja puhdistamolietettä tonnia. Muuta hyötyjätettä oli tonnia. Jätteiden lisäksi jätteenkäsittelykeskukseen otettiin vastaan käsiteltäviä maita tonnia. Edelleen käsiteltäväksi toimitettavia ongelmajätteitä otettiin vastaan 180 tonnia ja kyllästettyä puuta 135 tonnia. Jätteen hyötykäyttöaste kuvaa sitä, miten suuri osa jätteestä voidaan joko käyttää hyödyksi materiaalina, raaka-aineena tai energiana. Esimerkiksi biojäte ja puhdistamoliete sekä puutarhajäte ovat hyötyjätettä, koska ne kompostoidaan ja käytetään mullan raaka-aineeksi. Puhdas betoni ja tiili puolestaan murskataan ja käytetään korvaamaan soraa jätteenkäsittelykeskuksen tie- ja kenttärakenteissa. Puujäte ja risut murskataan Mustankorkealla ja toimitetaan lämpövoimalaan poltettavaksi. Lajittelupihalle vastaanotettu paperi, pahvi, metalli, lasi sekä sähkö- ja elektroniikkaromu toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi. Kyllästetty puu varastoidaan odottamaan jatkohyödyntämistä. Oheisessa taulukossa mainittu valimohiekka on metalliteollisuuden ylijäämätuote, jota voidaan käyttää jätetäytön pintasuojarakenteen tiivistyskerroksessa. Mustankorkean hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia oli yhteensä 41 prosenttia. Mustankorkea Oy:n vastaanottamat jätemäärät tonneina Loppusijoitettavat jätteet kuivajäte rakennusjäte teollisuusjäte erityisjäte Hyödynnettävät jätteet biojäte puhdistamoliete betoni- ja tiilijäte valimohiekka puujäte risujäte puutarhajäte metalli sähkö- ja elektroniikkaromu paperi ja pahvi Erotuskaivolietteet hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet öljynerotuskaivolietteet Edelleen toimitettavat ongelmajätteet tavanomaiset ongelmajätteet kyllästetty puu Pilaantuneet maat öljyiset maat raskasmetallimaat muut orgaanisilla yhdisteillä pilaantuneet maat Puhtaat maa-ainekset puhtaat hoitomaat puhtaat rakennemaat puhtaat ylijäämämaat asfalttimurske Yhteensä Vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia Hyötykäyttöaste ilman maa-aineksia % 40 % 36 % 10 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

11 KÄSITTELYKETJUT INPUT/OUTPUT Kuivajäte, rakennus- ja teollisuusjäte jota ei voi hyödyntää, t loppusijoitusalueelle Erityisjäte t haudataan välittömästi loppusijoitusalueelle Biojäte t kompostointilaitokselle maanparannuskompostia mullan valmistukseen Vapo Länsi-Suomi multaa viherrakentamiseen Puhdistamoliete t kompostointilaitokselle maanparannuskompostia, josta noin 80 % on käytetty loppusijoitusalueen pintasuojarakenteisiin, lopusta on valmistettu kompostimultaa viherrakentamiseen Betoni- ja tiilijäte t murskataan, käytetään tie- ja kenttärakenteissa jätteenkäsittelykeskuksessa Valimohiekka t käytetään loppusijoitusalueen pintasuojarakenteen tiivistyskerroksena Puujäte t murskataan, energiantuotantoon Rauhalahden voimalaitokseen (Jyväskylä) Risut t haketetaan energiantuotantoon Rauhalahden voimalaitokselle Puutarhajäte 461 t kompostoidaan puhdistamolietteen kanssa Metalli 530 t käsiteltäväksi Kuusakoski Oy Sähkö- ja elektroniikkaromu 69 t käsiteltäväksi Väentupa ry Paperi ja pahvi 25 t käsiteltäväksi Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy Hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteet t laskeutus lietealtaissa, vesi jätevedenpuhdistamolle, kiintoaines loppusijoitusalueelle Öljynerotuskaivolietteet 119 t öljynerotuslaitos: kiintoaines laskeutetaan altaassa, erottunut öljyvesiseos prosessoidaan vesi jätevedenpuhdistamolle öljy käsiteltäväksi Lassila & Tikanoja Ympäristöpalvelut Oy. Kiintoaines kompostoidaan öljyllä pilaantuneiden maiden kompostointikentällä. Tavanomainen ongelmajäte 181 t käsiteltäväksi Ekokem Oy ja Kuusakoski Oy Kyllästetty puu 135 t varastoidaan odottamaan jatkokäsittelyä Pilaantunut maa, haitta-aineena öljy t auma- ja ilmastettukompostointi omalla kentällä käsitellyt maat hyötykäyttöön Pilaantunut maa, haitta-aineena raskasmetallit t stabilointi kenttärakenteeksi jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön Pilaantunut maa, haitta-aineena muut orgaaniset yhdisteet 2524 t terminen käsittely käsitellyt maat esipeittomaiksi loppusijoitusalueelle Puhtaat hoito- ja ylijäämämaat t esipeittomaiksi loppusijoitusalueelle Puhtaat rakennemaat 440 t tierakenteisiin jätteenkäsittelykeskuksessa Asfalttimurske t tie- ja kenttärakenteisiin jätteenkäsittelykeskuksessa 11 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

12 4 YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA KUVAUS YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄSTÄ Mustankorkea Oy:lla on käytössä ISO 9001 ja ISO standardien mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy on sertifioinut järjestelmät vuonna Lisäksi Mustankorkea Oy on päättänyt raportoida ympäristöasioistaan EMAS-järjestelmän vaatimusten mukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Mustankorkea on kirjannut toimintatapansa toimintapolitiikkaan, jota johto ja koko henkilöstö ovat sitoutuneet noudattamaan. Ympäristöasioiden hoito ja ympäristönsuojelu on Mustankorkea Oy:n normaalia toimintaa ja kuuluu koko Mustankorkean organisaatiolle. Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohtien tunnistamisessa otetaan huomioon Mustankorkean toimintojen aiheuttama kuormitus ilmaan, veteen tai maaperään. Näkökohtien tunnistaminen suoritetaan siten, että normaalitilanteen lisäksi huomioidaan mahdollisen häiriö- tai onnettomuustilanteen aiheuttama vaikutus ympäristöön. Merkittävien ympäristövaikutusten kriteereinä käytetään vaarallisuutta, laajuutta, lakisääteisiä vaatimuksia ja etenemisnopeutta sekä vaikutusta julkisuus- kuvaan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään kolmiportaista arviointiluokitusta: 2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä 1 = vaikutus vähäinen tai ei kiireellinen 0 = ei merkittävä Ensimmäinen ympäristönäkökohtien tunnistaminen suoritettiin vuonna 2001 ympäristöjärjestelmän rakentamisen aloituksen yhteydessä. Jatkossa ympäristönäkökohdat tunnistetaan kolmen vuoden välein toteutettavissa seurantakatselmuksissa tai toiminnan oleellisesti muuttuessa. Seuraava katselmus suoritetaan vuonna Mustankorkean merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi on tunnistettu kompostoinnin hajuhaitat, työntekijöiden ympäristötietoisuuden kehitystarve ja kaatopaikkakaasujen purkautuminen loppusijoitusalueelta. Myös hätä- ja poikkeustilannevalmiuden lisääminen nousi selkeäksi kehitystä vaativaksi kohteeksi. Tunnistetut merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu mukaan Mustankorkean ympäristöohjelmaan. Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmä SFS-ISO EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

13 Mustankorkea Oy:n toimintapolitiikka Mustankorkea Oy on Vapo Oy:n, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan sekä Laukaan ja Muuramen kuntien omistama jätteenkäsittely-yhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittely sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Yhtiö vastaanottaa, pakkaa ja välivarastoi edelleen toimittamista varten myös ongelmajätteitä sekä käsittelee pilaantuneita maa-aineksia. Mustankorkea Oy on osa Vapo-konsernia ja noudattaa toiminnassaan konsernin laatu- ja ympäristöpolitiikkaa sekä yhtiön johtamistapaa, mikä on esitetty Vapon Corporate Governance:ssa. Tarjoamme asiakkaille ympäristöluvan mukaisia jätteenkäsittelypalveluja. Päämääränämme on toteuttaa toimintapolitiikkaa, joka tähtää jätteenkäsittelystä aiheutuvien ympäristökuormitusten minimointiin ja jätejakeiden hyötykäytön lisäämiseen. Otamme ympäristövaikutukset huomioon kaikissa tehtävissämme ja käytämme teknisesti ja taloudellisesti parasta mahdollista tekniikkaa ympäristökuormitusten minimoimiseksi. Selvitämme toimintamme ympäristövaikutuksia, asetamme uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita, arvioimme niiden toteutumista ja toimimme niiden toteuttamiseksi jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tiedotamme avoimesti ja totuudenmukaisesti ympäristöasioistamme kaikille sidosryhmille, erityisesti lähiympäristön asukkaille ja valvoville viranomaisille. Edistämme yhteistyössä kuntien ja viranomaisten kanssa jätehuoltoon liittyvää tiedotusta ja neuvontaa. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Toteutamme parhaamme mukaan valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman tavoitteita. Huolehdimme, että henkilöstöllä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja että he sitoutuvat niiden hallintaan. Yhteistyössä henkilöstön kanssa kehitämme jatkuvasti myös työturvallisuuteen liittyviä asioita. Toimintapolitiikka muodostaa ohjenuoran kaikille toiminnalle ja päätöksenteolle. Mustankorkea Oy:n johto ja koko henkilöstö sitoutuvat noudattamaan tätä toimintapolitiikkaa. 13 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

14 Ympäristöohjelma Ympäristöjärjestelmän osana on ympäristönsuojelun toimenpideohjelma, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa, vuonna 2003 viimeisin päivitys tehtiin Ympäristöohjelmassa on tunnistetuille merkittäville ympäristönäkökohdille määritetty tavoitteita ja toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Toimenpideohjelma sisältää ympäristöasioihin liittyvät päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet sekä aikataulun ja vastuuhenkilön. Ympäristöpäämäärät on laadittu ympäristönäkökohtien ja -vaikutusten, ympäristöpolitiikan, lainsäädännön sidosryhmien ja teknistaloudellisten näkökohtien perusteella. Mustankorkea Oy:n ympäristönsuojelun päämäärät ovat: 1. toiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen, 2. henkilöstön osaamisen ja tietotason lisääminen, resurssien vahvistaminen 3. hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistaminen 4. ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja viranomaismääräyksien noudattaminen Mustankorkean ympäristönsuojelun päämäärät sekä tärkeimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi Tavoitteet Toimenpiteet 2003 Tulevat toimenpiteet Toiminnan ympäristöhaittojen vähentäminen Kompostoinnin hajuhaittojen vähentäminen Edellisvuonna perustetun hajuraadin toiminta laajennettiin ympäristöpaneeliksi ja toimintaa päätettiin jatkaa toistaiseksi Kompostoinnin jälkikypsytyskentän laajennus kompostoituminen tehostuu Kaatopaikkakaasujen vähentäminen Kaasunkeräysverkostoa laajennettiin nykyiselle loppusijoitusalueelle Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö aloitettiin 12/2003 Kaasunkeräysverkostoa laajennetaan nykyiselle loppusijoitusalueelle 2005 Jätteiden hyötykäytön lisääminen Uusi lajittelupiha otettiin käyttöön 6/2003 Kuivajätteen käsittelylaitoksen esisuunnittelu valmistui 8/2003 Jätteenkäsittelykeskuksen opastuksen lisääminen 2004 Jätteiden energiakäyttövaihtoehtojen selvittäminen Hätä- ja poikkeustilannevalmiuden lisääminen Turvallisuuskorttikoulutus 9/2003 Vuotovahinkojen ehkäisyyn hankittiin imeytysmateriaaleja 2003 Kriisiviestintäsuunnitelma 2004 Alkusammutuskoulutus 2004 Henkilöstön osaamisen ja tietotason lisääminen, resurssien vahvistaminen Koulutuksen lisääminen Ympäristöjärjestelmän koulutustilaisuus henkilöstölle 2003 Ensiapukoulutus henkilöstölle 2004 Resurssien lisääminen Kompostointilaitokselle palkattiin käyttöinsinööri ja laitosmies 2/2003 Henkilöresurssien lisääminen Hyvän ympäristöasioiden hoidon julkisuuskuvan vahvistaminen Tietoisuuden lisääminen Mustankorkean toiminnasta YVA-menettelyn toteutus 2003 Yrityksen esittelytilaisuudet Yrityksen esittelytilaisuudet Yritysmainonnan ja julkisuuskuvan parantaminen Viestintäsuunnitelma valmistui 12/2003 Mustankorkean www-sivut käyttöön 11/2003 Uudet esitemateriaalit 2004 Ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen Määräysten toteutus ja seuranta Osallistuttu koulutustilaisuuksiin Osallistuminen alan tilaisuuksiin 14 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

15 Henkilöstön tietoisuus ympäristöasioista Koulutuksen avulla pyritään lisäämään henkilöstön tietoisuutta ja osaamista ympäristöasioista. Laatu-, ympäristöja työturvallisuusasioita käsitellään kerran kuukaudessa henkilöstöpalavereissa. Lisäksi pidetään noin kerran viikossa työpalaveri, jossa käsitellään käytännön työhön liittyviä asioita sekä ympäristöasioita. Koulutuspäiviä oli vuoden aikana yhteensä 113 eli keskimäärin 8/työntekijä. Näistä ympäristönhuoltoon liittyviä oli 23 (esim. ongelmajätekurssit, jätehuoltopäivät ja kaatopaikan ympäristöhaittoihin liittyvä koulutus) ja työturvallisuuteen liittyviä 17. Kompostointilaitoksella työskentelevät ja johto osallistuivat päivän kestävään työturvallisuuskorttikoulutukseen. Koulutukseen käytettiin euroa. Kehitysprojektit Mustankorkea Oy varautuu EU:n jätehierarkian ja valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisiin jätteen hyötykäyttötavoitteiden toteuttamiseen lähitulevaisuudessa. Valtakunnallinen tavoite on, että 70 % jätteestä menee hyötykäyttöön vuonna EU:n jätehierarkian mukaan jäte pitäisi hyödyntää ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on laskettu ennusteita jätteiden materiaalivirroista. Ennusteiden mukaan Mustankorkealla käsiteltävät jätemäärät ovat noin tonnia vuonna Lisäys johtuu siitä, että tiukkenevien määräysten myötä pienet kaatopaikat suljetaan ja jätteen käsittely keskittyy muutamiin suuriin yksiköihin. Jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata, Mustankorkealle on suunniteltu kuivajätteen käsittelylaitos, jossa käsitellään kotitalouksista, palveluyrityksistä, teollisuudesta ja rakentamisesta tulevaa yhdyskuntajätettä. Nykyisin tämä jäte sijoitetaan sellaisenaan loppusijoitusalueelle. Tämän jätteen joukossa on kuitenkin hyödyntämiskelpoisia jätejakeita kuten kuitua, orgaanisesti hajoavaa ainetta (kuten biojätettä), palavaa jätettä ja metalleja. Kuivajätteen käsittelylaitoksessa jäte murskataan ja siitä erotetaan hyödynnettävät jakeet. Jätteestä on mahdollista saada kuituraaka-ainetta kartonkiteollisuuteen, kierrätyspolttoainetta energian tuotantoon, peitemateriaaleja loppusijoitusalueelle sekä metalleja hyötykäyttöön. Laitoksen suunniteltu kapasiteetti on noin tonnia jätettä vuodessa. On laskettu, että kuivajätteen käsittelylaitoksessa jätteen hyötykäyttöaste nousee 90 %:iin. Loppusijoitukseen jää siten enää noin 10 % pysyvää, hajoamatonta jätettä. Siten loppusijoitustoiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat vähenevät. Jätetäyttöalueen tarve pienenee ja kaatopaikkakaasun muodostuminen vähenee. Myös lintuhaitan on arvioitu vähenevän merkittävästi, kun jätetäyttöalueella ei ole enää lintujen ravinnoksi kelpaavaa ainesta. Kuivajätteen käsittelylaitoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Laitoksen suunnittelussa Mustankorkea Oy:n yhteistyökumppanina on ollut Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysosasto. Esisuunnittelu laitoksesta valmistui vuoden 2003 aikana ja ympäristölupaa odotetaan vuoden 2004 syksyllä. Arvioiden mukaan laitos valmistuu aikaisintaan vuonna Tietokonemallinnus Mustankorkealle suunnitellusta kuivajätteen käsittelylaitoksesta. 15 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

16 5 YMPÄRISTÖLUVAT JA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Voimassa olevat luvat Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on ympäristöluvanvaraista. Luvissa annetaan määräyksiä toiminnan toteuttamisesta, ympäristövaikutusten vähentämisestä, seurannasta ja raportoinnista. Taulukossa on esiteltynä Mustankorkean vuonna 2003 voimassa olevat luvat. Lisäksi pilaantuneen maan termisestä käsittelystä on tehty kaksi koetoimintailmoitusta, joista Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut päätökset ja Kirjallinen koetoimintailmoitus tehdään YSL 61 :n mukaan koeluonteisesta toiminnasta viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Kyseessä ei ole ympäristölupa, vaan menettely, jolla viranomainen antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Termisen laitteiston koetoiminnan tarkoituksena on kerätä tietoa sekä uutta ympäristölupapäätöstä että laitteiston kehittämistä varten. Koetoiminta päättyi Vuoden 2003 osalta lupaehtoja on noudatettu kaikilta osin. Vireillä olevat luvat Vuonna 2003 saatettiin loppuun edellisenä vuonna alkanut ympäristövaikutusten arviointimenettely. Sen perusteella laadittiin jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot kattava ympäristölupahakemus, joka jätettiin Keski-Suomen ympäristökeskukselle elokuussa. Lupahakemus käsittää alueella tapahtuvan nykyisen toiminnan ja uusina toimintoina kuivajätteen käsittelylaitoksen ja pilaantuneiden maiden termisen käsittelyn. Nykyisten toimintojen kapasiteetteja tarkistettiin vastaamaan jäte-ennusteita. Luvan varsinainen käsittely ja päätöksen antaminen tapahtuu vuoden 2004 syksyllä. Mustankorkea Oy:n vuonna 2003 voimassa olevat luvat luvan antaja annettu määräykset lyhyesti Mustankorkean jäteaseman ympäristölupa Keski-Suomen ympäristökeskus , , voimassa toistaiseksi Lupamääräykset koskevat kaatopaikkatoimintaa, biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelyä kompostointilaitoksessa, rakennus- ja purkujätteen käsittelyä sekä öljyisten jätteiden käsittelyä Ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteeksi ja orgaanisilla haittaaineilla pilaantuneiden maaainesten kompostoinnille Keski-Suomen ympäristökeskus , voimassa toistaiseksi Lupa ottaa vastaan kiinteyttäväksi soveltuvia maa-aineksia enintään tonnia ja orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia enintään 5000 tonnia vuodessa. Luvassa on määräyksiä käsiteltävän maan pitoisuuksista ja käsittelytavoista. Ympäristölupa kompostointilaitoksen laajentamiselle ja toiminnan tehostamiselle, korvaa annetun luvan kompostointilaitosta koskevat määräykset Keski-Suomen ympäristökeskus , voimassa toistaiseksi Lupamääräykset koskevat kompostointilaitoksen laajennuksen toteuttamista 2002 sekä kompostointilaitoksen toimintaa sen jälkeen, mm. toiminnan kapasiteettia, raaka-aineita ja toiminnan ajankohtaa, päästöjen hallintaa, tarkkailua ja raportointia sekä häiriötilanteita. Ympäristölupa raskasmetalleilla pilaantuneen maa-aineksen kiinteyttämiselle kenttärakenteeksi Keski-Suomen ympäristökeskus , voimassa toistaiseksi Lupa ottaa vastaan, välivarastoida, käsitellä ja loppusijoittaa tonnia maa-aineksia. Kiinteytetylle massalle on asetettu lujuusvaatimukset sekä vedenläpäisevyys- ja liukoisuusarvot, jotka tulee alittaa. Mustankorkea Oy:n väliaikainen biojätteen ja jätevesilietteen aumakompostointilupa kompostointilaitoksen toimintaseisokkien aikana Laukaan Mörkökorvessa Laukaan kunnan ympäristö- ja maaseutulautakunta , voimassa toistaiseksi Kompostoitavan jätteen määrä enintään 3000 tonnia/a, kenttää käytettävä ensisijaisesti puhdistamolietteen kompostointiin, lisäksi määräyksiä jätteen käsittelystä kentällä, vesien seurannasta ja muusta ympäristötarkkailusta. Kentän käyttöön otosta on ilmoitettava viranomaisille. 16 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

17 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMAAN Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset ilmaan syntyvät loppusijoitusalueen kaasumaisista päästöistä ja pölyämisestä, kompostoinnista, pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä liikenteestä. Kompostoinnista syntyvät vaikutukset ovat olleet merkityksellisimmät. Liikenne Jätteenkäsittelykeskukseen jätettä tuovat autot punnitaan autovaa alla ja tapahtumat kirjataan tietokantaan. Vuonna 2003 jätteenkäsittelykeskuksessa kävi ajoneuvoa. Kuorma-autojen ja rekkojen osuus liikennemäärästä on yli 60 %. Pelkkää hyötyjätettä tuovia kotitalousasiakkaita ja alueella liikkuvaa muuta työmaaliikennettä ei kirjata tietokantaan. Hyötyjätekuormia tuovia asiakkaita ja työmaaliikennettä arvioidaan olevan noin ajoneuvoa vuodessa, joten jätteenkäsittelykeskuksessa vuoden aikana käyvien ajoneuvojen kokonaismäärä on lähes Jätteenkuljetuksen ja liikenteen kokonaispäästöt Jyväskylässä 2002 t/vuosi Jätteenkuljetuksen päästöt Liikenteen kokonaispäästö hiilimonoksidi (CO) 0, hiilivety (HC) 0, typen oksidit (NO x ) 3, hiukkaset 0,20 37 metaani (CH 4 ) 0,03 23 typpioksiduuli (N 2 O) 0,01 10 rikkidioksidi (SO 2 ) 0,004 2 hiilidioksidi (CO 2 ) 5, Lähde: Mustankorkean ympäristövaikutusten arviointiselostus 2003, s. 83 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tarkasteltiin jätteenkuljetuksen osuutta liikenteen kokonaispäästöistä Jyväskylässä. Päästökuormitus on laskettu vuoden 2002 ajoneuvomäärillä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu jätteen kuljetukseen liittyvän liikenteen määrän olevan pieni verrattuna muuhun liikenteeseen ja näin ollen sillä ei ole merkittävää vaikutusta ilman laatuun eikä tätä kautta ihmisten terveyteen. Mustankorkea on panostanut alueensa sisäisten liikennejärjestelyjen parantamiseen. Vuoden 2003 aikana pienjäte-erien vastaanotto keskitettiin lajittelupihalle ja kompostointilaitoksen liikenneyhteyksiä parannettiin. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa käyneet ajoneuvot EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

18 Melu Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta syntyvä melu aiheutuu liikenteestä, sisäisestä liikenteestä ja Mustankorkean varsinaisesta toiminnasta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä tehdyn melulaskennan mukaan melun ohjearvot eivät kuitenkaan ylity lähialueella. Sisäisen liikenteen parannustoimenpiteillä on ollut positiivisia vaikutuksia myös liikenteen melupäästöjen vähentämiseen. Liikenteen aiheuttamaa melua on voitu vähentää liikennöintiväylien hyvällä kunnolla ja ajonopeuden laskemisella. Pilaantuneiden maiden käsittelyyn tarkoitetulla termisellä laitteistolla tehtiin vuoden 2003 aikana kaksi koetoimintajaksoa. Niistä tehtiin ympäristönsuojelulain 61 mukainen koetoimintailmoitus Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on antanut päätökset ilmoitusten perusteella ja Päätöksissä on asetettu laitteistolle päästörajat jätteenpolttodirektiivin mukaan sekä annettu määräys melutasosta, joka ei saa ylittää häiriölle alttiissa kohteissa päivällä (klo 7-22) 55 db eikä yöllä (klo 22-7) 50 db. Electrowatt Ekono teki melumittaukset neljänä päivänä elo-, syys- ja lokakuussa. Mittaukset tehtiin 16 eri pisteestä, joista 9 sijaitsi jätteenkäsittelykeskuksen alueella ja loput asuntoalueilla. Kaikissa asuntoalueilla tehdyissä mittauksissa melun kokonaisarvot jäivät alle ohjearvojen sekä yöllä että päivällä. Pilaantuneiden maiden käsittely Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus seurasi syksyn koejaksojen aikana termisen laitoksen lähiympäristössä leijuvaa pölyä ja sen laatua. Mittauspisteitä oli kolme, joista kaksi sijaitsi asutusalueilla (Ylä-Myllyjärvellä ja Keltinmäellä) ja yksi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksissa tarkasteltiin sekä ilman hiukkaspitoisuutta että haitta-ainepitoisuutta. Tutkimuksen mukaan ilman hiukkaspitoisuudet ovat lähimmilläkin asuinalueilla pienet ja vastaavat normaalia asuinalueiden tasoa. Haitta-ainepitoisuudet olivat useissa mittauksissa niin pieniä, että niitä ei voitu käytetyllä menetelmällä mitata ja lopuissa mittauksissa ne ylittivät vain niukasti määritysrajan. Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että laitteisto vaikuttaa ilman hiukkas- ja haitta-ainepitoisuuksiin sen välittömässä läheisyydessä, mutta vaikutukset eivät ulotu etäisyydelle jossa lähin asutus sijaitsee. Raskasmetallilla pilaantuneiden maiden kiinteyttämisessä ja öljyllä pilaantuneiden maiden kompostoinnissa mahdolliset päästöt ilmaan liittyvät pölyämiseen. Pölyämistä ei esiinny, kun kuormat peitetään, käytetään tiiviitä kuormalavoja ja käsittelyalue kastellaan tarvittaessa. Loppusijoitus Orgaanisen jätteen hajoaminen hapettomassa tilassa muodostaa kasvihuonekaasuiksi luokiteltuja metaani- ja hiilidioksidikaasuja. Käytöstä poistetuille loppusijoitusalu- Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö Kun jäte hajoaa hapettomassa tilassa loppusijoitusalueella, syntyy ilmakehälle haitallista kaatopaikkakaasua, joka on pääosin metaania. Kaatopaikkakaasu sisältää keskimäärin 41 % metaania ja 34 % hiilidioksidia sekä pieniä määriä happea, vetyä, typpeä ja rikkiyhdisteitä. Metaanikäyminen jatkuu jätetäytössä vuosikymmeniä loppusijoitusalueen sulkemisen jälkeen. Ympäristöön päästessään kaatopaikkakaasu on ongelma: kaasun sisältämä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka haitallisuus on 21-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Laki vaatii vähintään keräämään ja polttamaan kaasun, hyötykäyttö on vapaaehtoista. Kaatopaikkakaasu poltettiin soihtupolttimessa joulukuuhun 2003 saakka. Siitä lähtien kaasu on johdettu hyötykäyttöön läheiseen Jyväskylän Energian lämpökeskukseen, jossa sitä käytetään kaukolämmön tuottamiseen. Kokeiluvaiheen alkaessa arvioitiin, että kaasua saataisiin noin 350 omakotitalon vuotuisen lämmöntarpeen verran. Vuoden päättyessä näytti siltä, että kaasua saadaan enemmän kuin odotettiin: lämpöä riittää jopa 500:n omakotitalon tarpeisiin. Koko vuonna kaatopaikkakaasua saatiin talteen 1,9 milj. m 3. Keskimääräinen polttoaineteho oli 1000 kwh ja kaiken pumpatun kaasun energiamäärä oli 7,7 GWh. Talteen saadun kaatopaikkakaasun määrän on arvioitu olevan 70 % muodostuvasta kokonaismäärästä. Kaatopaikkakaasu imetään maanalaista putkistoa pitkin kaasupumppaamolle, jossa se paineistetaan ja siirretään läheiseen Jyväskylän Energian lämpökeskukseen. 18 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

19 Havainnekuva Mustankorkean tunnelikompostointilaitoksesta. eille on rakennettu pintasuojarakenteet, jotka mm. vähentävät kaatopaikkakaasun purkautumista ilmakehään. Lisäksi alueelle on rakennettu kaasunkeräysverkosto 16 hehtaarin alalle. Kaatopaikkakaasun talteenotolla nykyisiltä ja käytöstä jo poistetuilta loppusijoitusalueilta pystytään vähentämään metaanipäästöjä. Loppusijoitusalueen pölyämisen ja hajun vaikutus on lähinnä paikallinen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Kompostointi Kompostoitumisen yhteydessä syntyvät hajukaasut puhdistetaan kaasunpuhdistuslaitteistolla, johon kuuluvat ammoniakkipesuri ja biosuodatin. Ammoniakkipesuri on suljettu laite, jossa poistoilmassa oleva ammoniakki erotetaan vesi-rikkihappopesulla. Pesurilta poistuva kaasu johdetaan biosuodattimeen. Biosuodatinmassan mikrobit hajottavat haisevia yhdisteitä. Biosuodatinta hoidetaan lisäämällä siihen haketta ja kääntämällä sitä tarvittaessa 2-4 kertaa vuodessa. Suodattimen koko massa vaihdetaan noin kerran vuodessa. Ilmanpuhdistuslaitteiston teho tutkitaan vuosittain. Hajupitoisuus määritetään ns. olfaktometrisellä menetelmällä, jossa tutkittavaa ilmaa kerätään näytepussiin ja erityinen hajuraati tutkii näytteen aistinvaraisesti laboratoriossa. Tulokseksi saatava hajuyksikkö, HY/m 3 ilmoittaa kuinka monta kertaa haiseva ilma on laimennettava, jotta se tulisi hajuttomaksi. Syksyllä 2003 tehdyissä mittauksissa todettiin, että laitteisto poisti 95 % hajukaasuista. Ympäristölupa edellyttää, että vähintään 90 % hajukaasuista puhdistetaan. Samassa yhteydessä mitattiin myös laitteiston Biosuodatinmassassa olevat mikrobit hajottavat haisevia yhdisteitä. ammoniakinpoistotehokkuus. Mittauksen mukaan pesuri poisti yli 99 % ammoniakista, kun ympäristöluvan vaatimusten mukaan poistokaasun ammoniakista on poistettava vähintään 95 %. Vuonna 2003 kompostointilaitoksella jätteiden vastaanotossa käytetyt tuulikaapit lämpöeristettiin, niiden ilmanvaihtoa parannettiin ja sisäoviin asennettiin oviverhopuhaltimet. Parannustoimenpiteiden tarkoituksena on ehkäistä laitoksen sisätilan hajujen pääsyä tuulikaappeihin nostoovien ollessa avattuina ja parantaa jätteiden kuljettajien työoloja. 19 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

20 Ympäristöpaneeli Vuonna 2002 ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä perustettiin ns. hajupaneeli, joka tarkkaili jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia hajuja lähimmillä asuinalueilla (Ylä-Myllyjärvi, Myllyjärvi, Keltinmäki, Mäyrämäki). Asuinalueilla oli kärsitty hajuhaitoista kompostointilaitoksen laajennuksen aikana 2002, jolloin biojätettä jouduttiin kompostoimaan ulkona aumoissa. Hajutarkkailun avulla haluttiin selvittää hajuhaitan laajuutta ja tilanteen kehittymistä. Toukokuussa 2003 toimintaa laajennettiin ympäristöpaneeliksi ja toimintaa päätettiin jatkaa toistaiseksi. Panelistit merkitsevät havaintolomakkeeseensa myös muita havaintojaan esimerkiksi teiden varsien roskaantumisesta tai linnuista. Paneeliin kuuluu kolmekymmentä vapaaehtoista lähialueen asukasta. Ulkopuolinen konsultti kokoaa ympäristöpanelistien havainnoista raportin kerran kuukaudessa. Raportin keskeisimpiä tuloksia ovat kuukausittain tehtyjen hajuhavaintojen määrä ja niin kutsuttu hajuhaittaindeksi, joka kuvaa hajun häiritsevyyttä. Panelisteilta saaduista vastauksista selvitetään kuukausittain hajuhavaintopäivien lukumäärä. Hajuhavaintopäivät ovat päiviä, jolloin yksikin panelisteista on havainnut jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvaa hajua. Ympäristöpaneelin tulokset toimitetaan panelisteille ja julkaistaan Mustankorkean nettisivuilla (lokakuusta 2003 alkaen). Vuoden 2003 aikana kuukausittain havaintolomakkeensa palautti noin kolmasosa panelisteista. Keskimäärin panelistit raportoivat seitsemästä hajuhavaintopäivästä kuukaudessa, tosin joulukuussa ei asuinalueilla tehty lainkaan hajuhavaintoja. Eniten hajuhavaintoja tehtiin helmikuun ja toukokuun välisenä aikana sekä marraskuussa. Kevään hajuhavaintoja lisäsi kaasunkeräysputkiston asentaminen jätetäytön sisään sekä kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston osana olevan hapon annostelupumpun toimintahäiriöt. Vastaavien hajupäästöjen ehkäisemiseksi kaasunkeräysputkiston asentamisen työmenetelmiä on muutettu ja kompostointilaitokselle on asennettu varapumppujärjestelmä. Marraskuun hajuhavaintojen lisääntyneeseen määrään oli syynä pintasuojarakenteeseen käytetyn kuituliete-erän haiseminen. Kyseisen kuitulietteen käytöstä on luovuttu. Ympäristöpaneelissa ilmoitetut hajuhavaintopäivät asuinalueilla EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Laadittu: 22.12.2014 Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet... 2 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen...

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus

NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI. YVA-ohjelman yleisötilaisuus NOKIAN VESI OY JA PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY KOUKKUJÄRVEN BIORATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-ohjelman yleisötilaisuus 30.11.2016, Nokia YVA-OHJELMA Arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen tekninen

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.04.2015 Sivu 1 / 1 120/11.01.00/2015 33 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh. 043 826 5223 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 1137/11.01.00/2013 Ympäristölautakunta 25 21.3.2013 114 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ekokem-Palvelut Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee hiekanpesu-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS Helsinki 7.2.2006 Dnro UUS 2005 Y 739 114 Annettu julkipanon jälkeen No YS 202 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa / Kari Mäkelä Åkerlundinkatu 11A 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-103-9901-0 osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Kari Pyötsiä LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

Kari Pyötsiä LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kari Pyötsiä 4.10.2005 Pilaantuneet maa-alueet LAMMIN PÄIVÄT 2005 P I R K A N M A A N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Pilaantuneet maa-alueet SAMASE-projekti alkoi 1980-90 luvun taitteessa. Projektissa saastuneeksi

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus HAKIJA Oy Teboil Ab PL 102 00121 HELSINKI KIINTEISTÖT Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, 31900 PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus 619-425-2-17 Kiinteistön omistaa Oy Teboil Ab. VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot