Henkilöautojen energiamerkintä ja biopolttoaineet ECOWILL-projekti. Uudenmaan autokouluyhdistys ry:n koulutustilaisuudet Tammikuu 2010

Transkriptio

1 Henkilöautojen energiamerkintä ja biopolttoaineet ECOWILL-projekti Uudenmaan autokouluyhdistys ry:n koulutustilaisuudet Tammikuu 2010

2 Motiva Oy 100 % valtion omistama liikevaihto 5,5 milj. euroa (2009) henkilöstö runsaat 40 Asiantuntijapalveluita pääosin valtionhallinnolle (ministeriöt, virastot ja laitokset) suurin asiakas TEM/Energiaosasto Motiva Services Oy Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %) Asiantuntijapalveluita yrityksille järjestöille ja liitoille kunnille vientihankkeisiin ym. 7,0 6,0 5,0 4,0 4,0 5,1 Liikevaihto, milj. 5,9 6,2 Ennuste 3,0 2,0 1,0 0, konserni 2010 konserni

3 Toimintatapa menetelmien teknologian viestinnän yhdistäminen tehokkaaksi kokonaisuudeksi

4 Palvelut Energiatehokkuussopimukset markkinointi ja toimeenpanon tuki, seuranta Energiakatselmus- ja analyysitoiminta kehittäminen, koulutus ja laadunvalvonta Energiaa säästävä tekniikka käyttöönoton vauhdittaminen Uusiutuva energia käytön lisääminen Materiaalitehokkuuden edistäminen Viestintä, neuvonta ja koulutus viestintäkampanjat julkaisut, oppaat yms. Seuranta ja vaikutusten arviointi

5 SISÄLTÖ Taustaa Henkilöautokannan uusiminen EkoAKE henkilöautojen energiamerkintä Topten-Suomi -verkkopalvelut Vaihtoehtoenergia-ajoneuvot sähköautot kaasuautot biopolttoaineet (alkoholit, biodiesel) ECOWILL-projekti

6 LAINSÄÄDÄNTÖ TUO UUSIA PÄÄSTÖVÄHENNYSVELVOITTEITA EU-lainsäädäntö Suomelle 16 % päästövähennystavoite nk. taakanjakodirektiivissä Uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskeva direktiivi (RED): jäsenmaiden tavoitteet vuoteen 2020, peruskriteerit biopolttoaineiden kestävän kehityksen mukaisuudelle Polttoaineiden laatudirektiivi (FQD): liikennepolttoaineiden laatuvaatimusten pohja, toteutetaan kansallisella lainsäädännöllä, täsmälliset laatuvaatimukset bensiinin osalta standardeissa Kansallinen lainsäädäntö Toimialakohtaiset päästötavoitteet kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa Ns. biovelvoitelailla säädetään liikenteen biopolttoainetavoitteista, jotka määritellään osuutena polttoaineen energiasisällöstä Polttoaineiden laatuvaatimukset annetaan kansallisesti valtioneuvoston asetuksella, EN-standardit ovat voimassa SFSstandardeina 6

7 Lainsäädännössä asetetaan biopolttoaineiden käytölle tavoitteet vuoteen 2020 saakka Uusiutuvia polttoaineita 4 % energiasisällöstä vuonna 2010 laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (lakimuutos ) 6 % vuosina % vuonna % vuonna % vuonna % vuonna % vuonna % vuonna

8 Tärkeysaste Liikennesektorin kolme 2000-luvun haastetta Ilmanlaadun parantamistoimet Ilmastonmuutoksen hidastaminen Öljyvarojen niukkuus Vuosi

9 Uusien henkilöautojen säännellyt päästöt ovat pienentyneet murto-osaan parissa vuosikymmenessä Diesel CO HC HC + NO x NO x PM HUOM! g/km g/km g/km g/km g/km Euro 1 2,72-0,97-0,14 07/1992- (max kg) Euro 2, IDI 1,0-0,7-0,08 01/1996- (max kg) Euro 2, ID 1,0-0,9-0,10 10/1999- IDI-kriteerit (max kg) Euro 3 0,64-0,56 0,50 0,05 01/2000- (max kg) Euro 4 0,50-0,30 0,25 0,025 01/2005- Euro 5 0,50-0,23 0,18 0,005 09/2009-; kaikki autot 01/2011- Euro 6 0,50-0,17 0,08 0,005 09/2014- Bensiini CO HC HC + NO x NO x PM HUOM! g/km g/km g/km g/km g/km Euro 1 2,72-0, /1992- (max kg) Euro 2 2,2-0, /1996- (max kg) Euro 3 2,30 0,20-0,15-01/2000- (max kg) Euro 4 1,0 0,10-0,08-01/2005- (max kg) Euro 5 1,0 0,10-0,06 0,005 09/2009- ; kaikki autot 01/2011- Euro 6 1,0 0,10-0,06 0,005 09/2014-

10 Tieliikenteen terveydelle haitalliset päästöt on Suomessa saatu hyvin alenemaan, mutta CO 2 -päästöt kasvavat Päästölaji Suomen tieliikenteen vuotuiset päästöt, 1000 t/a (Lähde: VTT/LIPASTO) Muutos % CO ,4 % CO ,4 % HC ,6 % NO x ,4 % Hiukkas et 7,9 6,4 4,2 2,9 2,6 2,5-68,4 % SO 2 5,3 1,8 0,2 0,1 0,01 0,01-99,8 %

11 Henkilöautokannan uudistus on tehokkain keino alentaa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittiseen ohjelman ( ) tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja 2,8 milj. tonnia lisäksi biopolttoaineilla vähennystä noin 1 milj. t yhteensä n. -4 milj. t sähköautoilla, polttokennoautoilla ym. ei ole vielä v juuri merkitystä Millä keinoilla 2,8 milj. tonnin CO 2 -vähennys voidaan saavuttaa? 1. Henkilöautokannan uudistaminen -2,1...-2,4 milj. t oletuksena 7 % vuotuinen uusiutuminen taloudellinen ajotapa yksi edellytys hyötyjen irtisaamiseksi 2. Ammattiliikenteen energiatehokkuuden parantaminen -0,3 milj. t 3. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuden lisääminen -0,3 milj. t 4. Tietoyhteiskunnan ja viestintäpolitiikan keinot - henkilöautokannan uusimisen vaikutus on siis ylivoimaisesti suurin

12 Autoverouudistuksen ansiosta keskimääräiset CO2- päästöt ovat alentuneet v noin 20 g/km muutos parempaan käynnistyi, mutta... Lähde: Liikenteen turvalisuusvirasto Trafi

13 CO2 (t/a)... vuosien 2020 ja 2050 päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää paljon - erityisesti henkilöautoliikenteeltä Lähde: VTT Liikenteen hiilidioksidipäästöennuste Skenaario 2 vaihe 1 "Teknologiaskenaario" Vaihtoehtoisten polttoaineiden aiheuttama vähenemä Teknologian kehittymisen ja muiden toimenpiteiden aiheuttama vähenemä Ve. pa vaikutus Tmp. vaikutus Ilmaliikenne Vesiliikenne Junat MP+Mopot KA LA PA HA Ilman toimenpiteitä CO 2 -päästöt olisivat v verrattuna - v n. 15 milj. t ( +15 %) - v n. 17 milj. t ( +30 %)

14 Kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan strategian täytäntöönpanon edistyminen EU:n komission toimenpiteet

15 SISÄLTÖ Taustaa Henkilöautokannan uusiminen EkoAKE henkilöautojen energiamerkintä Topten-Suomi -verkkopalvelut Vaihtoehtoenergia-ajoneuvot sähköautot kaasuautot biopolttoaineet (alkoholit, biodiesel) ECOWILL-projekti

16 Vastuullinen liikkuminen 1. Missä asun, minne kuljen vai kuljenko ollenkaan? asuinpaikan, toimitilan sijainti etätyö ja -neuvottelut, sähköinen asiointi 2. Menisinkö sinne ilman autoa? eli kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä liityntäpysäköinti 3. Auto omistaisinko vai käyttäisinkö vain? taksi, autojen yhteiskäyttö, autonvuokraus kimppakyydit 4. Auto millainen ja miten ajaa? vähäpäästöisen auton hankinta taloudellinen ajotapa matkojen ketjutus ajo ruuhka-ajan ulkopuolella

17 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjauksella kannustetaan ympäristöystävällisiin liikkumistottumuksiin muun muassa neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä liikkumisen palvelujen koordinoinnilla ja kehittämisellä.

18 Henkilöautojen energiatehokkuus- ja päästötietoa on saatavilla monesta lähteestä Henkilöautojen energiamerkintä uusien automallien päästöluokat (A...G) Vuoden Ekoauto -kilpailu päätavoitteena kiinnittää huomiota polttoaineenkulutukseen autohankinnan valintakriteerinä Topten-suomi.fi kokoluokittain energiatehokkainta autoa EkoAKE-autotietokanta kaikkien uusien autojen kulutus- ja päästötiedot

19 Trafin ylläpitämästä EkoAKE-verkkopalvelussa on uusien autojen polttoaineenkulutus- ja päästötiedot

20 Yksityiskohtaiset tiedot saadaan alamalleittain

21 Energiamerkintä luodaan EkoAKE-verkkopalvelussa

22

23 Hiilidioksidipäästökerroin polttoaineista syntyy eri määrä hiilidioksidia (CO 2 ): 1 litra bensiiniä 1 litra dieselöljyä 2350 g hiilidioksidia (12 % vähemmän kuin dieselistä) 2660 g hiilidioksidia (13 % enemmän kuin bensiinistä) ero johtuu siitä, että dieselöljyn tiheys (0,80...0,84 kg/litra) on suurempi kuin bensiinin (n. 0,75 kg/litra), ts. dieselöljylitra sisältää enemmän hiiltä kilogrammaa kohti päästöjä syntyy saman verran, sillä dieselöljyllä ja bensiinillä on sama lämpöarvo (noin 43 MJ/kg) yhdestä bensiini-/dieselöljylitrasta syntyy yli 2 kg hiilidioksidia, koska palaminen käyttää ilmassa olevaa happea hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa vain polttoaineenkulutusta alentamalla terveydelle vaarallisia eli säänneltyjä päästöjä voidaan alentaa mm. katalysaattorilla hiilidioksidipäästön yksikkö on grammaa per kilometri (g/km)

24 Vihreän energiamerkinnän ylärajana on 130 g/km: - bensiini: 5,5 l/100 km; diesel: 4,9 l/100 km Bensiini * (l/100 km) Diesel * (l/100 km) max. 4,3 max. 3,8 4,3-5,1 3,8-4,5 5,1-5,5 4,5-4,9 Luokat A-C (vihreä väri) täyttävät EU:n v tavoitteen 5,6-6,4 4,9-5,6 6,4-7,4 5,7-6,6 7,4-8,5 6,6-7,5 8,6-7,6 - * pyöristetty 0,1 l/100 km tarkkuuteen

25 Energiamerkintä näyttää auton päästöluokan, CO 2 -päästökertoimen ja EU:n v tavoitteen vastaavanpainoiselle autolle Automallin päästöluokka (A...G) - lähde: CoC-todistus Automallin CO 2 -päästökerroin - lähde: CoC-todistus EU:n vuoden 2015 CO 2 -päästökerrointavoite omamassaltaan samansuuruiselle autolle

26 Energiamerkinnän sisältö - kustannuksia Vuotuiset polttoainekustannukset keskimääräisellä henkilöauton ajosuoritteella ja ajankohdan polttoaineen keskihinnoilla sisältää perusveron ja dieselveron (jos on)

27 Energiamerkinnän tietosisältö: - polttoaineenkulutus ja mallisarjan päästökertoimet EU-polttoaineenkulutukset - näitä voi käyttää polttoaineenkulutuksen arviointiin, kun tiedetään omat kaupunki- ja maantieajokilometrit Mallisarjan pienin ja suurin CO 2 -päästökerroin: - mikä on ostajan todellinen moottoritehon tarve?

28 ajonopeus [km/h] EU-yhdistetty ajosykli on laskettu siten, että kaupunkiajoa on 36,8 % ja maantieajoa 63,2 % New European Driving Cycle "EC2000" ajoaika 1180 sekuntia, ajomatka 11,087 km, max. nopeus 120 km/h 4052 m, 18,7 km/h kaupunkiajovaihe = urban näytteenotto alkaa välittömästi moottorin käynnistyttyä EU-yhdistetty kulutus: m, 33,6 km/h aika [s] 6955 m, 62,8 km/h maantieajo = extra-urban

29 Todellinen kulutus kuitenkin riippuu myös kaupunki- ja maantieajomääristä, olosuhteista, ajotavasta jne. Kaupunkiajo Maantieajo Polttoaineenkulutus ajoympäristön, -tavan ja olosuhdetekijöiden mukaan [litraa/100 km] km/vuosi km/vuosi Kulutusarvio * Karkea vaihteluväli (±15 %) ,4 8,0...10, ,5 7,2...9, ,6 6,5...8, ,1 ** 6,0...8, ,7 5,7...7, ,8 4,9...6,7 * kulutusarvio = ajokilometreillä painotettu keskiarvo kaupunki- ja maantiekulutuksista ** EU-yhdistetty kulutus Esimerkkiauton kulutus: -EU-kaupunki: 9,4 l/100 km -EU-maantie: 5,8 l/100km

30 Terveydelle haitalliset päästöt Lähteet: - auton CoC-todistus Euro-päästöluokan rajat - diesel ja bensiini: eri rajat Melupäästöt Automallin säännellyt päästöt Visuaalinen esitys ( Näin selvästi päästörajat alittuvat. ) - asteikko 0/20/40/.../100 %

31 Energiamerkintä - päiväys ja huomautukset Yleisiä huomautuksia (teksti on direktiivin 1999/94/EY mukainen): - tietojen tulee olla saatavilla myyntipaikoissa - EU-kulutus ei ole takuu enimmäiskulutuksesta, vaan polttoaineenkulutukseen vaikuttaa myös ajotapa Energiamerkinnän tulostamispäivämäärä (Huom! Eri päivämäärinä tulostetut energiamerkinnät saattavat poiketa toisistaan mahdollisten automalliin tehtyjen ohjelmisto- tms. päivitysten takia)

32 Autojen energiamerkinnän ulkoasu muistuttaa kodinkoneiden energiamerkintää, mutta... painava auto voi sijoittua heikompiin luokkiin D-G, mutta se voi silti olla omamassaansa nähden energiatehokas raskaimmat polttomoottoriautot tuskin tulevat koskaan sijoittumaan A-luokkaan ajoneuvon päästöluokka/-kerroin ei takaa siitä, että jokaisella kuljettajalla CO 2 -päästöt (polttoaineenkulutus) ovat merkinnän mukaisia, koska ajo-olosuhteet voivat erota EU-syklistä ja myös kuljettajien ajotavoissa on eroa vrt. pyykinpesukone tai kiertovesipumppu, joissa käyttäjän vaikutus on olematon kuljettajalla on myös mahdollisuus alittaa EU-kulutus!! taloudellisen ajotavan merkitystä on syytä korostaa

33 Energiamerkinnän käyttö - taustalla oleva lainsäädäntö ja ohjeistus asetus 938/2000 (Polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamista koskeva asetus), taustalla direktiivi 1999/94/EY lainsäädännöstä tulevat minimivaatimukset Kuluttajaviraston ohje autojen ympäristömarkkinoinnista ( Ympäristöväittämien käyttö autojen markkinoinnissa, ) yleiset periaatteet Kuluttajaviraston, Autoalan Keskusliiton ja Autotuojat ry:n ohjeistus energiamerkinnän käytöstä ilmoitusmarkkinoinnissa (myös internet) ja myyntitiloissa (marraskuu 2009) yksityiskohtainen ohjeistus henkilöautojen energiamerkinnän EU-direktiivi on valmistelussa, mutta sen voimaantulo ja tarkka sisältö ei ole vielä tiedossa

34 Topten-Suomi.fi palvelu listaa kokoluokittain markkinoiden energiatehokkainta autoa toistaiseksi vain henkilöautot (M1-luokka) energiatehokkuuden mittarina on CO 2 -päästökerroin bensiini-, diesel- ja vaihtoehtoenergia-autot samassa kategoriassa energiankulutukselle (CO 2 -päästöille) on lisäksi määritetty ylärajat siten, että päästöluokka saa olla kokoluokan mukaan enintään B F dieselautoissa vaatimuksena on hiukkassuodatin Euro 5 tason hiukkaspäästöt saman automallin alamalleista listalle vain yksi versio silloin, jos alamalleilla ei ole energiankulutuseroja jos alamallilla sama CO 2 -päästö ja moottoriteho listalle halvin versio saman valmistajan sisarmerkkejä käsitellään erillisinä merkkeinä (esim. PSA:n Peugeot 5008 ja Citroën Grand C4 Picasso) kokoluokat (6 kpl) on määritelty pituuden ja henkilömäärän mukaan hyödynnetty Hanselin luokitusta

35 Topten-listalla on auton perustiedot, tarkempia tietoja voi hakea EkoAKE-palvelusta Merkki Malli Alamalli (tarkenne) Käyttövoima CO 2 -päästö, g/km Verollinen hinta Moottorin iskutilavuus, cm 3 Moottorin teho, kw Vaihteiston tyyppi Henkilömäärä Päästoluokka EU-kaupunkikulutus EU-maantiekulutus EU-yhdistetty kulutus Tietolähteet: Autotuojat ry:n autotietokanta ( Autotaulukko ) EkoAKE-verkkopalvelu (autojen valokuvat) päivitys neljästi vuodessa

36

37 Ekoauto on valittu jo vuodesta 1996: - Valitse vähemmän kuluttava auto. Vuoden 2010 Ekoauto: Skoda Octavia 1.6 TDI Greenline

38 Uusi EU:n rengasluokittelu helpottaa valitsemaan vierintävastukseltaan pienet renkaat noin 20 % polttoaineenkulutuksesta johtuu vierintävastuksesta Uudet pakolliset renkaiden tyyppihyväksyntä- ja luokittelusäädökset EU:ssa astuvat voimaan Uusien rengasmallien on/offtyyppihyväksynnät vierintävastukselle, märkäpidolle ja ohiajomelulle A, B, C, D, E, F, G -luokittelu vierintävastukselle ja märkäpidolle Luokittelutarra kaikkiin renkaisiin sekä informaatiomateriaali rengasliikkeisiin ja internet-sivuille Säädökset koskevat henkilö- ja pakettiautojen renkaita sekä kuormaautojen ja bussien renkaita Märkäpidosta vaatimus koskee ainakin aluksi vain henkilöautorenkaita

39 SISÄLTÖ Taustaa Henkilöautokannan uusiminen EkoAKE henkilöautojen energiamerkintä Topten-Suomi -verkkopalvelut Vaihtoehtoenergia-ajoneuvot sähköautot kaasuautot biopolttoaineet (alkoholit, biodiesel) ECOWILL-projekti

40 Ennustaminen on vaikeaa... Vaihteluväli on suuri: Perushybridit 5 60 % Plug-in -hybridit 0 40 % Sähkoautot 0 90 % Polttokennoautot 0 90 %

41 VAIHTOEHTOENERGIA-AJONEUVOTEKNIIKAN KIRJO ON SUURI Biodiesel LPG LNG BENSIINI DIESEL Metanoli CNG Biokaasu Lyijyakku Etanoli ZEBRA DME Paineilma (20??)? NiMH Hybridi Plug-in -hybridi Li-Ion (2010+) Li-polymeeri (2010+) H2 / Polttokenno (2010+) Miten aloittaa? Nyt vai myöhemmin? Massatuotanto?

42 Tulevaisuudessa tarvittaneen useita eri tekniikoita käyttötavan ja ajoneuvon tyypin mukaan Raskas kuorma Stop-and-go Tasainen ajo Kevyt kuorma Kaupunki Esikaupunki Maantie Valta-/moottoritie Kuva: GM

43 Sähköauton ominaisuuksia Heikkoudet lyhyt toimintamatka pitkä latausaika akut pienentävät kantavuutta akkujen laatuongelmat ja lyhyt ikä akkujen kalleus tarvitaan matkustamon lisälämmitin voi toimia myös biopolttoaineilla kehittymätön huolto- ja korjausinfrastruktuuri (korjaamoverkosto, varaosalogistiikka jne.) korkeat pääomakustannukset kallis hankintahinta huono jälleenmyyntiarvo Vahvuudet monipuolinen energiantuotantorakenne hyvä kokonaishyötysuhde alentaa CO 2 -päästöjä noin puoleen (Suomen energiantuotantorakenne) pieni moottorimelu sähkömoottorilla on hyvä vääntömomentti jo nollakierroksilta ajaminen ei aiheuta päästöjä käyttöympäristöön pakokaasupäästöjä kontrolloidaan voimalaitoksella eikä yksittäisessä autossa jarrutusenergiaa voidaan ladata akkuun pieni energiakustannus pienet ylläpitokustannukset (pl. akku) myönteinen asiakaspalaute

44 Sähköauton tyypillisiä käyttösovellutuksia soveltuu voimalinjatyyppinä lähinnä henkilö- ja pakettiautokokoluokkaan kuorma-autoissa akkujen kapasiteetti ei riitä pituudeltaan ja aikataulultaan säännölliset reitit, jotka ovat sähköauton toimintamatkan ja latausajan rajoissa, esimerkiksi englantilainen maidonjakelu postinjakelu / sanomalehdenjakelu huoltoajo muu kappaletavaraliikenne silloin, jos yllätyskeikkojen takia ei ole vaaraa toimintamatkan ylittymisestä keikkatyyppisessä ajossa (esim. lähettiajo) päivittäiset ajokilometrit saattavat helposti ylittää toimintamatkan tarvitaan lisäksi myös muun tyyppistä autokalustoa Tulevaisuudennäkymiä sähkökäyttö kehittynee hybridikäytön yleistyessä (mm. akusto) plug-in hybridi voi olla lähitulevaisuuden ratkaisu myös tavaraliikenteen kevyessä kalustossa (esimerkiksi kaupunkien keskustareitit) lataus mahdollista verkkovirralla, riittää pienempi ajoakusto kuin sähköautossa toimintamatka jopa luokkaa 50 km, sen jälkeen käyttöön polttomoottori polttomoottori voi toimia myös biopolttoaineilla

45 Sähköauton taloudellinen ajotavassa on eroja ja yhtäläisyyksiä polttomoottoriautoon verrattuna sähkömoottorin paras vääntömomentti on matalilla kierroksilla (0... ~2000 rpm) hyötysuhde taas on parhaimmillaan korkeilla kierroksilla ( rpm) päinvastainen tilanne kuin bensiini- ja dieselmoottorilla! Jos autossa on automaattivaihteisto : pyri ajamaan tasaisesti vältä turhia pysähdyksiä hyödynnä jarrutusenergian talteenottoa Ideaali kierrosalue Jos sähköautossa on manuaalivaiheisto, niin lisäksi: käytä korkeita kierroksia mahdollisimman paljon, vaikka auto tuntuu laiskemmalta paras vääntö paras hyötysuhde

46 Sähköajoneuvojen markkinatilanne maailmalla on jälleen meneillään vilkas akkusähköauton tuotekehittely, jota osaltaan edistää yhteiskunnan tukitoimet Suomeen ei ole tuotu sähköautoja viime vuosina uusia malleja markkinoille v kotimaisen Elcat-sähköauton valmistus loppui 2002, mutta Valmet Automotive käynnisti Th!nk-sähköauton valmistuksen 2010 sähkömopoja ja sähköpolkupyöriä on markkinoilla hybridejä myyty Suomessa runsaat 2500 lataushybridi tulossa lähivuosina? Mitsubishi MiEV) Th!nk Fisker Karma Smith Edison Renault Kangoo be bop Z.E.

47 Maakaasu (CNG) ja biokaasu Vahvuudet terveydelle haitalliset päästöt alenevat (HC, CO, NO x, partikkelit) CO2-päästöt alenevat n. 20 %, jos bensiinimoottorinen auto korvataan maakaasuversiolla melupäästöt alenevat tekniset ongelmat ovat vähäisiä (ottomoottori on testattua teknologiaa) huolto- ja korjausverkostoa on helpompi laajentaa kuin esim. sähköautokorjaamoja Biokaasulla lisäksi: CO 2 -päästökerroin on lähes nolla (vain jalostuksen ja paineistuksen energiankulutuksen päästöt) toimii maakaasuautoissa ilman autoon tehtäviä muutoksia Heikkoudet maakaasun tankkausasemaverkko ei ole kovin laaja maakaasuauto ei juuri alenna CO 2 -päästöjä dieselmoottoriversioon verrattuna maakaasu on fossiilinen polttoaine toimintamatka on lyhyempi kuin bensiini- /dieselversiolla joissakin automalleissa on varalla bensiinitankki moottori on laiskempi kuin dieselmoottori kalliimpi hankintahinta ja tavarankuljetusajoneuvoilla (diesel) heikompi jälleenmyyntiarvo Biokaasulla lisäksi vaatii jalostamista, jotta metaanipitoisuus saadaan nostettua % tasolta % tasolle jakeluverkko on vasta rakentumassa

48 CO 2 (g/km) PM, NO X (g/km) Maakaasuauto vähentää terveydelle haitallisia päästöjä - esimerkkinä VTT:n RASTU-projektissa mitattu Itellan M-B Sprinter -kevyt kuorma-auto (rullakkojakelua jäljittelevä ajosykli) POSTI, 500kg Diesel vs. CNG: CO 2 : -7,4 % NO x : -90,6 % PM x 10: -97,4 % DIESEL CNG CO2 (g/km) PM*10 (g/km) NOx (g/km) Biokaasu on käytännössä CO 2 -neutraali

49 Maakaasu-/biokaasuautomalleja - markkinatilanne Suomessa (lähde: Gasum Oy) VW Caddy (VW Caddy Maxi on tulossa) Opel Combo Iveco Daily M-B Sprinter eri kokoversioina uudessa mallissa on bensiinitankki siltä varalta, että toimintamatka ylittyy M-B Econic Suomessa näitä on L&T:llä (jäteauto), SITA:lla (jäteauto) ja HKR:lla (kuorma-autona, siirtolava) lisäksi Euroopan markkinoilla on muita malleja, joita mahdollisesti on saatavilla Suomeen useamman auton tilauksina

50 MIKSI SIIRRYTÄÄN UUSIIN POLTTOAINEISIIN? Ilmastonmuutoksen hallinta Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen Edulliset ja vaikuttavat keinot etusijalle Nestemäiset biopolttoaineet ovat vaikuttava ja nopea mahdollisuus vähentää tieliikenteen CO2-päästöjä Biopolttoaineiden tuoteketjut ovat kestävällä pohjalla EU:n ilmasto- ja energiapaketti sekä kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 50

51 RES-direktiivin (2009/28/EY) kriteerejä liikenteen uusiutuvalle energialle Biopolttoaineiden tulee täyttää erikseen määritetyt kestävän kehityksen kriteerit Biopolttoaineiden tulee vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 35 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, vuodesta 2017 vähennyksen tulee olla vähintään 50 % vanhoissa laitoksissa ja 60 % uusissa laitoksissa tuotetuilta biopolttoaineilta Toisen sukupolven biopolttoaineet, jotka valmistetaan jätteestä tai muista syötäväksi kelpaamattomista raaka-aineista, saadaan laskea velvoitteisiin kertoimella kaksi (2) Sähköautoissa käytettävä uusiutuva energia lasketaan mukaan kertoimella 2,5 (tällä kertoimella tasataan polttomoottori- ja sähköautojen hyötysuhde-eroa), junissa kerroin on yksi (1)

52 Yleiskatsaus polttoaineisiin/ominaisuuksiin Yhteenveto bensiinihenkilöautojen polttoainevaihtoehdoista VAIHTOEHTO Bensiini Diesel Maakaasu EDUT toimintavarmuus perinteinen tekniikka nykytekniikalla alhainen päästötaso toimintavarmuus perinteinen tekniikka taloudellisuus alhainen päästötaso yleinen hyväksyttävyys suuret polttoainevarannot edullinen polttoainehinta CO2 päästö alempi kuin bensiinillä HAITAT polttoaineen kulutus (verrattuna dieseliin) CO2-päästö (verrattuna dieseliin) pakokaasujen haju melu ja värähtelyt (jossain määrin) vaatii käytännössä putkiverkon kallis tankkausjärjestelmä tilaa vievät polttoainesäiliöt rajoitettu toimintamatka ajoneuvon modifikaatio Nestekaasu Alkoholi alhainen päästötaso kohtuullinen polttoainehinta kohtuuhintainen jakelu maakaasuun verrattuna helpompi tankkaus ja pienemmät säiliöt nestemäinen polttoaine joustavuus (FFV-autot) riittävyys laajassa käytössä erityisjärjestelyt huollossa (on ilmaa raskaampaa ja painuu vuotaessaan esim. huoltomonttuun) ajoneuvon modifikaatio hinnan kausivaihtelu kallis polttoaine toimivuus ja päästöt kylmässä

53 YHTEENVETO E10-bensiinistä Mitä, milloin? Bensiinin bio-osuus kasvaa: uusi E10-bensiini tulee markkinoille vuonna 2011 Asiakkailla suuri tiedontarve varsinkin vuoden 2010 syksyllä ja vuoden 2011 alussa Miksi? Vähennetään hiilidioksidipäästöjä, hillitään ilmastonmuutosta (EU ja Suomi) Uudistettava polttoaineverotus tullee ohjaamaan E10-bensiinin käyttöön Soveltuvuus autoihin Mitä uudempi auto, sitä todennäköisemmin E10 sopii Soveltuvuuden voin tarkistaa -verkkopalvelusta Saatavilla tulee olemaan edelleen myös vanhemmalle autokannalle sopivaa bensiiniä Miten merkitään polttoainepumpuissa? Uuden E10-bensiinin merkintä tullee olemaan muotoa 95 E10 Nykyisenkaltaisen bensiinin merkintä tullee olemaan muotoa 98 E5 Tiedottaminen autoilijoille Autokaupan ja polttoaineen jakelijoiden tiedettävä perusasiat Osattava ohjata asiakkaita tiedon lähteille 65

54 Flexi-Fuel -auto harkinnanarvoinen vaihtoehto, jos bensiinimoottorinen auto on muutenkin harkinnassa

55 SISÄLTÖ Taustaa Henkilöautokannan uusiminen EkoAKE henkilöautojen energiamerkintä Topten-Suomi -verkkopalvelut Vaihtoehtoenergia-ajoneuvot sähköautot kaasuautot biopolttoaineet (alkoholit, biodiesel) ECOWILL-projekti

56 ECOWILL-hanke Taloudellisen ajotavan kehityshanke: - autokouluopetus ja ajokortillisten ajotapakoulutus Projektin numero: IEE/09/250822/SI Syyskuu 2010

57 Perustiedot Projekti kestää toukokuusta 2010 huhtikuuhun 2013 Projekti on jatkoa ECO-DRIVING EUROPE ( ) ja Ecodriven ( ) -projekteille Koordinaattorina toimii Austrian Energy Agency (AEA) Suomen osuudessa koordinaattorina Motiva Rahoitus the Intelligent Energy Europe programme of the European Union (IEE)

58 ECOWILL: Toimintaa 13 maassa IRL PRT GBR ESP FRA AND NOR DNK NLD DEU BEL LUX CHE MCO FIN SWE EST LVA LTU POL MNE MKD ITA ALB GRC BLR CZE SVK AUT HUN MDA SVN HRV ROU BIH SCG BGR Toimintaa on maissa, jotka taloudellinen RUS ajotapa on jo laajalti käytössä maissa, joissa taloudellisen ajotavan koulutusta ei ole UKR KAZ lainkaan tai se on vasta alussa TUR GEO ARM AZE GIB Marraskuu TUN 2010 MLT CYP LBN SYR IRQ IRN

59 15 osapuolta AT Austrian Energy Agency UK Energy Saving Trust FI Motiva Oy NL VVCR Europe EL CRES PL KAPE CZ SEVEn HU Geonardo Ltd. LT COWI Lietuva HR EIHP IT Consorzio TRAIN ES RACC Foundation DE DVR European Driving School Association (EFA) Federation Internationale de l'automobile (FIA)

60 Neuvoa-antavat jäsenet Avustaa ja konsultoi johtokuntaa NL Agency Ford of Europe CIECA International Commission for Driver Testing Authorities ACEA European Automobile Manufacturers' Association LeasePlan Corporation Quality Alliance Eco-Drive (Switzerland) National Association of Swedish Driving Schools

61 Taustaa EU:n sisällä on suuria eroja siitä, miten taloudellinen ajotapa on liitetty autokoulujen opetussuunnitelmaan ja ajokokeeseen. osassa maita taloudellinen ajotapa on osa ajokoetta ja sen vuoksi myös ajo-opetusta. taloudellisen ajon opetus ja ajotutkinto eroavat myös toisistaan maiden välillä joidenkin EU-maiden ajo-opetuksessa ja ajokokeessa ei ole otettu huomioon taloudellista ajotapaa ollenkaan. olemassa olevat koulutuspalvelujen tarjoajat (autokoulut ym.) eivät aina tarjoa ajotapakoulutusta ajokortillisille

62 Tavoitteet Taloudellisen ajotavan liittäminen osaksi autokoulujen opetussuunnitelmaa ja ajokoetta. Taloudellisen ajotavan koulutuksen standardointi ja kouluttajien koulutus Taloudellisen ajotavan infrastruktuurin perustaminen, jotta työ jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Taloudellisen ajotavan lyhytkestoisen opetuksen aloittaminen ajokortillisille henkilöille.

63 Työkokonaisuudet taloudellisen ajotavan nykytilanteen selvittäminen. sidosryhmien haastattelut. taloudellisen ajotavan opetuksen ja opettajien koulutuksen vähittäisvaatimusten (standardien) asettaminen ja toteuttaminen. ajo-opettajien kouluttaminen ja taloudellisen ajotavan infrastruktuurin perustaminen. ajokortillisille henkilöille suunnattu taloudellisen ajotavan kampanja lyhytkestoiset taloudellisen ajon kurssit (max. 1 h) taloudellisen ajotavan opetuksen vaikutusten seuraaminen.

64