JUSSI TERVONEN PYÖRÄKUORMAAJAN ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMINEN. Diplomityö
|
|
- Martta Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JUSSI TERVONEN PYÖRÄKUORMAAJAN ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Kalevi Huhtala Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 9. huhtikuuta 2014
2
3 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan koulutusohjelma TERVONEN, JUSSI: Pyöräkuormaajan energiankulutuksen tutkiminen Diplomityö, 105 sivua, 5 liitesivua Kesäkuu 2014 Pääaine: Hydrauliikka ja automatiikka, hydraulitekniikka Tarkastaja: professori Kalevi Huhtala Avainsanat: Liikkuva työkone, energiankulutus, polttoaineenkulutus, hydrostaattinen ajovoimansiirto, digitaalihydrauliikka Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella on rakennettu M12-prototyyppipyöräkuormaaja, jonka hydraulijärjestelmän toteutuksessa on hyödynnetty hydrostaattisten ajovoimansiirtojen ja digitaalihydrauliikan tutkimustuloksia. Tämän diplomityön tavoitteena on kokeellisesti tutkia M12-koneen energiankulutusta ja verrata sitä vastaavan kaupallisen pyöräkuormaajan energiankulutukseen. Vertailukohdaksi on valittu Vilakone Oy:n Wille 655C monitoimikone, johon myös M12-kone perustuu. Energian- ja polttoaineenkulutuksen vertailu tapahtuu vertailumittausten avulla. Energiankulutuksen tutkiminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Ajovoimansiirron, etukuormaimen työhydrauliikan ja kahden edellisen yhtäaikaisen energiankulutuksen tutkimiseen. Ajovoimansiirron osalta tutkitaan siirtoajon aikaista energiankulutusta. Etukuormaimen työhydrauliikan energiankulutusta tutkitaan työliikkeissä, jotka edellyttävät joko yhden tai kahden toimilaitteen aktiivista ohjausta. Ajovoimansiirron ja työhydrauliikan yhtäaikaista energiankulutusta tutkitaan kolmessa pyöräkuormaajalle ominaisessa työsyklissä. Kerätty mittausdata osoittaa M12-koneen ajovoimansiirron kuluttavan noin neljänneksen vähemmän polttoainetta siirtoajossa. Ero syntyy dieselmoottorin minimoidusta kierrosnopeudesta. M12-koneen ajovoimansiirron ohjauksen todettiin toimivan eitoivotulla tavalla ajonopeuden lähestyessä nollaa, mikä vaikuttaa merkittävästi ajomukavuuteen. Digitaalihydraulisen työhydrauliikan energiankulutus nostoliikkeissä ei ole merkittävästi pienempi verrattuna kuormantuntevaan järjestelmään, mutta laskuliikkeessä vapautuvasta energiasta merkittävä osa saadaan syötettyä takaisin dieselmoottorille. Ero polttoaineenkulutuksessa on kuitenkin lähes merkityksetön ongelmana on työliikkeen edellyttämä suhteellisen pieni teho verrattuna asennettuun moottoritehoon. M12-koneen pumppu-moottorin todettiin olevan selvästi ylimitoitettu etukuormaimen suurimpaan sallittuun liikenopeuteen nähden. Lisäksi työhydrauliikan energiankulutusta olisi mahdollista pienentää entisestään kasvattamalla digitaalihydraulisten tilavuusvirransäätöyksiöiden nimellistilavuusvirtaa. M12-koneen polttoaineenkulutus työsykleissä on noin kolmanneksen tuotantokonetta pienempi. Ero syntyy pääasiassa dieselmoottorin kierrosnopeuden minimoinnista. Hydrauliikan kokonaisenergiankulutuksen kannalta merkittävin tekijä on hydrostaattinen ajovoimansiirto. Ajovoimansiirron apupumpun todettiin kuluttavan huomattavan osan ajovoimansiirron kokonaisenergiasta työsyklien aikana.
4 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Automation Technology TERVONEN, JUSSI: Researching the energy consumption of a wheel loader Master of Science Thesis, 105 pages, 5 Appendix pages June 2014 Major: Fluid Power Examiner: Professor Kalevi Huhtala Keywords: Mobile work machine, energy consumption, fuel consumption, hydrostatic transmission, digital hydraulics An energy-efficient prototype wheel loader, M12-machine, has been built by the Department of Intelligent Hydraulics and Automation of the Tampere University of Technology. Knowledge of electro-hydraulic control of hydrostatic transmissions of mobile work machines and digital hydraulics has been utilized in implementation of M12- machine s hydraulics system to reduce energy consumption. Objective of this master s thesis is to study M12-machine s energy consumption and compare it with similar commercial wheel loader. Commercial Wille 655C multi-purpose wheel loader built by Finnish Vilakone Oy has been selected for the point of comparison the very same machine that the M12-machine is based on. Energy consumption was studied by performing tests with the actual machines. Research of energy consumption has been divided into three sections: operation of either hydrostatic transmission or implemented front loader hydraulics and also simultaneous operation is studied. Energy consumption of hydrostatic transmission is studied by conducting an on-road transfer drive test. Energy consumption of the implemented front loader hydraulics is studied by performing trajectories with weight requiring active control of either one or two actuators. Combined energy consumption of hydrostatic transmission and implemented front loader hydraulics is researched in three duty cycles. Analysis of the data reveals that the hydrostatic transmission on M12-machine reduces fuel consumption by about one fourth compared to the commercial machine. Saving in fuel consumption is achieved by minimizing the rotational speed of the diesel engine. Some problems in control of hydrostatic transmission on M12-machine are noticed when machine is allowed to roll to full stop causing discomfort for the driver. Digital hydraulics has no significant benefit on energy consumption when load is lifted. However most of the energy is recuperated while lowering the load. Despite the smaller energy requirement, total fuel volume consumed by the M12-machine does not show significant decrease compared to the fuel consumption of the commercial machine. Digital hydraulics proved to have energy saving potential, but the power required by the work movement is fairly small power required by the auxiliary devices and the diesel engine itself dominates the fuel consumption. It was noticed that the hydraulic pump-motor on M12-machine is oversized when considering the maximum allowed velocity of the front loader. By increasing the nominal flow rate of the Digital Flow Control Units, the energy consumption of the implemented front loader hydraulics could be reduced. Fuel consumption in duty cycles is about one third smaller on M12-machine minimized rotational speed of the diesel engine being the major contributor. Hydrostatic transmission is the main energy consumer in duty cycles. The boost pump proved to have fairly significant impact on the energy consumption of the hydrostatic transmission during the duty cycles.
5 iii ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitokselle osana Suomen Akatemian Älykkäiden koneiden huippuyksikön tutkimusta. Vilakone Oy on osallistunut työhön tarjoamalla vertailukohdaksi sarjatuotantomallin Wille-monitoimikoneen. Haluan kiittää työni tarkastajaa professori Kalevi Huhtalaa, joka on mahdollistanut työskentelyni Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella sekä tämän diplomityön tekemisen. Haluan osoittaa kiitokseni myös tutkija Miika Ahopellolle avusta mittausjärjestelmän käyttöönotossa sekä vertailumittauksissa avustamisesta. Kiitokset myös tutkija Mikko Huovalle digitaalihydrauliikkaan liittyvästä opastuksesta sekä digitaalihydrauliikan säätökoodin muutoksista. Erityiskiitokset haluan osoittaa työni ohjaajalle tutkija Ville Aholalle, jolla on aina riittänyt aikaa kysymyksilleni ja jolta olen saanut merkittävää apua niin mittausten suorittamisessa kuin kirjoitusprosessissakin. Suuret kiitokset myös Vilakone Oy:n suunnittelupäällikkö Kimmo Suomiselle yhteistyöstä ja vertailukoneen järjestämisestä sekä huoltopäällikkö Olli Rantalalle Loimaalla suoritettujen vertailumittausten aikana erinomaisesti sujuneista käytännön järjestelyistä. Tampereella 21. toukokuuta 2014 Jussi Tervonen
6 iv SISÄLLYS 1 Johdanto Hydrostaattinen ajovoimansiirto Hydrostaattisen ajovoimansiirron komponentit Käyttövoimalähde Hydraulipumppu Hydraulimoottori Ajovoimansiirron toteutustapoja Ajovoimansiirron hyötysuhde Ajovoimansiirron säätö Digitaalihydrauliikka Digitaalihydrauliset tekniikat Digitaalihydraulinen tilavuusvirransäätö On/off-venttiilit Venttiilien ohjaus Digitaalihydraulinen tilavuusvirransäätöyksikkö Hydraulisylinterin nelireunaohjaus Digitaalihydrauliikan mallipohjainen säätö M12-kone Ohjausjärjestelmä Tehonsäätö Ajovoimansiirto Työhydrauliikka Hydrauliset apupiirit Vertailumittaukset Dieselmoottorin ohjaimen ilmoittaman kulutuksen todentaminen Vertailukone Vertailukoneen ja M12-koneen välisiä eroja Vertailukoneen anturointi ja mittausdatan tallennus Vertailumittausten toteutus Ajovoimansiirron vertailu Työhydrauliikan vertailu Ajovoimansiirron ja työhydrauliikan yhteisvaikutuksen vertailu Mittausdatan analysointi ja tulokset Moottoriohjaimen kulutustieto Ajovoimansiirto Työhydrauliikka Yhden toimilaitteen käyttö Kahden toimilaitteen yhtäaikainen käyttö Työhydrauliikan uusintamittausten toteutus Yhden toimilaitteen käytön uusintamittaukset... 74
7 6.3.5 Kahden toimilaitteen yhtäaikaisen käytön uusintamittaukset Työsyklit Käyttäjäkokemusvertailu Yhteenveto ja jatkokehitys Lähteet Liite 1: M12-koneen työhydrauliikan hydraulikaavio Liite 2: M12-koneen työhydrauliikan komponenttiluettelo Liite 3: Mittauspöytäkirja vertailumittaukset Liite 4: Mittauspöytäkirja uusintamittaukset v
8 vi MERKINNÄT Virtausaukon poikkipinta-ala, [m³]. Hydraulisylinterin männän pinta-ala, [m³]. Sähkövirta, [A]. _ _ Turbulenttisen kuristuksen virtauskerroin, [m /( Pa s)]. Massa, [kg]. Momentti, [Nm]. Hydraulimoottorin todellinen momentti, [Nm]. Hydraulipumpun vaatima todellinen momentti, [Nm]. Havaintojen lukumäärä, [-]. Hydraulimoottorin kierrosnopeus, [1/s]. Hydraulipumpun kierrosnopeus, [1/s]. Kuormanpaine, [Pa]. Syöttöpaine, [Pa]. Paine ennen turbulenttista kuristusta, [Pa]., Mitattu paine ennen turbulenttista kuristusta, [Pa]. Paine turbulenttisen kuristuksen jälkeen, [Pa]., Mitattu paine turbulenttisen kuristuksen jälkeen, [Pa]. Paine-ero, [Pa]. DFCU:n paine-ero, [Pa]. LS-säätimen minimipaine-ero, [Pa]. Hydraulimoottorin paine-ero, [Pa]. Hydraulipumpun paine-ero, [Pa]. Tilavuus, [m³]. Tilavuuden muutos, [m³]. Hydraulimoottorin kierrostilavuus, [m³/r]. Hydraulipumpun kierrostilavuus, [m³/r]. Tilavuus alkutilanteessa, [m³]. Tilavuusvirta, [m³/s]. DFCU:n tilavuusvirta, [m³/s]. Turbulenttisen kuristuksen mitattu tilavuusvirta, [m³/s]. _ Hydraulimoottorin todellinen tilavuusvirta, [m³/s]. _ Hydraulipumpun teoreettinen tilavuusvirta, [m³/s]. _ Hydraulipumpun todellinen tilavuusvirta, [m³/s]. _ ä Hydraulipumpun tilavuusvirtahäviöt, [m³/s]. Hydraulisylinterin tilavuusvirta, [m³/s]. Resistanssi, [ ]. Lämpötilan muutos, [ C]. Venttiilin avaus, [-].
9 vii Jännite, [V]. Havainnon lukuarvo. Aritmeettinen keskiarvo. Lämpölaajenemiskerroin, [1/ C]. Hydraulimoottorin suhteellinen kierrostilavuus, [-]. Hydraulipumpun suhteellinen kierrostilavuus, [-]. Dieselmoottorin kokonaishyötysuhde, [-]. Hydrostaattisen ajovoimansiirron kokonaishyötysuhde, [-]. _ Hydraulimoottorin hydraulismekaaninen hyötysuhde, [-]. _ Hydraulipumpun hydraulismekaaninen hyötysuhde, [-]. _ Hydraulimoottorin kokonaishyötysuhde, [-]. _ Hydraulipumpun kokonaishyötysuhde, [-]. _ Hydraulimoottorin volumetrinen hyötysuhde, [-]. _ Hydraulipumpun volumetrinen hyötysuhde, [-]. Mekaanisen vaihteiston kokonaishyötysuhde, [-]. Turbulenttisen kuristuksen purkautumiskerroin, [-]. Tiheys, [kg/m³]. Tiheys alkutilanteessa, [kg/m³]. Kulmanopeus, [rad/s].
10 viii TERMIT JA LYHENTEET Asetusarvo AKM-OBE Avoin hydraulijärjestelmä CAN-väylä CANopen Common rail DA-ohjaus DFCU DGPS/DGNSS DPF Droop ECU EGR IMU LS Järjestelmän tilan tavoitearvo. On-Board-Electronics. Hydraulipumppuun integroitu elektroninen säädin. Hydraulijärjestelmässä, jossa toimilaitteilta palaava hydraulineste johdetaan nestesäiliöön. Control Area Network. Ajoneuvoissa, koneissa ja teollisuuslaitteissa käytettävä automaatioväylä, johon liitetyt laitteet voivat viestiä keskenään. CAN-väylän protokollaperhe. Dieselmoottorin yhteispaineruiskutusjärjestelmä. The Automotive Drive and Anti Stall Control. Käyttömoottorin kierrosnopeudesta riippuvainen hydrostaattisen ajovoimansiirron säätötapa. Digital Flow Control Unit. Rinnankytkettyihin on/offventtiileihin perustuva digitaalihydraulinen tilavuusvirransäätöyksikkö. Differential Global Positioning System/Differential Global Navigation Satellite System. Differentiaalinen GPS-paikannusmenetelmä, jossa paikannuksen tarkkuutta parannetaan alueellisen korjaussignaalin avulla. Diesel Particulate Filter. Dieselmoottorien pakokaasujen sisältämää partikkelimäärää vähentävä suodatusjärjestelmä. Dieselmoottorin kierrosnopeuden laskeminen kuormituksen kasvaessa. Ilmoitetaan prosentteina kierrosnopeuden asetusarvosta. Engine Control Unit. Elektroninen moottorinohjainyksikkö. Exhaust Gas Recirculation. Dieselmoottorien typen oksidien vähentämiseen käytettävä pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmä. Inertial Measurement Unit. Elektroninen mittalaite, joka mittaa kiihtyvyyksiä ja kallistuskulmia. Load-Sensing. Kuormantunteva hydraulijärjestelmä, joka vähentää hydraulisia tehohäviöitä. Hydraulipumpun kierrostilavuus säätyy suurimman kuormanpaineen mukaiseksi.
11 ix LUDV Lastdruckunabhängige Durchflussverteilung. Kuormanpaineesta riippumaton tilavuusvirranjako. Kuormantuntevien järjestelmien venttiilirakenne, joka jakaa virtauksen toimilaitteille kuormituksesta riippumatta. PWM Pulse Width Modulation. Pulssinleveysmodulaatio. Modulointitapa, jossa kuorman jännitettä säädetään pulssisuhteella. PC/104 Standardi, joka määrittelee sulautetun PC:n emolevyn muototekijöitä sekä komponenttien välisen tiedonsiirtoväylän. Reaaliaikakäyttöjärjestelmä Järjestelmä, jonka on tietyn signaalin saatuaan kyettävä suorittamaan tehtävä määräajan kuluessa. SAE J1939 Raskaankaluston CAN-protokolla. SCR Selective Catalytic Reduction. Dieselmoottorien pakokaasujen sisältämien typen oksidien määrää vähentävä järjestelmä, jossa pakokaasujen sekaan ruiskutetaan urealiuosta. Steady state Tila, jossa järjestelmän muuttujat ovat saavuttaneet lopulliset arvonsa eivätkä siten muutu ajan suhteen. Suljettu hydraulijärjestelmä Hydraulijärjestelmä, jossa toimilaitteilta palaava hydraulineste johdetaan nestesäiliön sijaan takaisin hydraulipumpun imukanavaan. Toimintapiste Järjestelmän tila tietyllä ajanhetkellä. Ilmaistaan järjestelmän muuttujien arvojen avulla. Transienttitila Tila, jossa järjestelmän muuttujat eivät ole saavuttaneet lopullista arvoaan, vaan muuttuvat ajan suhteen. WLAN Wireless Local Area Network. Verkkolaitteiden välinen langaton lähiverkkotekniikka.
12
13 1 1 JOHDANTO Polttoaineenkulutus on yksi merkittävimpiä tekijöitä liikkuvien työkoneiden käyttökustannusten kannalta. Niinpä liikkuvien työkoneiden polttoaineenkulutuksen pienentämiseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tutkimuspuolella energiankulutuksen pienentäminen onkin yksi keskeinen tutkimussuuntaus niin myös Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella. Liikkuvien työkoneiden toiminnot on usein toteutettu hydraulisesti. Hydrauliikka mahdollistaa suuren tehotiheyden, mutta järjestelmän kokonaishyötysuhde laskee helposti hyvin huonoksi, jos toimintapiste ei ole järjestelmän kannalta optimaalinen. Tässä työssä tutkitaan Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitoksen M12-tutkimuskoneen energiankulutusta. M12-kone on vuonna 2012 rakennettu tutkimusalusta, jonka avulla tehdään muun muassa hydrostaattisen ajovoimansiirron ohjauksen ja digitaalihydrauliikan tutkimusta. Ajovoimansiirron ohjauksen sekä etukuormaimen digitaalihydraulisen tilavuusvirransäädön tutkimuksen yhtenä tavoitteena on energiankulutuksen pienentäminen. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, miten hyvin energiankulutuksen pienentämisessä on onnistuttu M12-koneen kohdalla. Energiankulutuksen tutkiminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Ajovoimansiirron ja etukuormaimen työhydrauliikan sekä kahden edellisen toiminnon yhtäaikaisen energiankulutuksen tutkimiseen. Ajovoimansiirron energiankulutusta tutkitaan siirtoajotestin avulla. Työhydrauliikan energiankulutusta tutkitaan työliikkeissä. Työliikkeet on jaettu liikkeisiin, jotka edellyttävät joko yhden tai kahden toimilaitteen aktiivista ohjausta. Ajovoimansiirron ohjauksen ja työhydrauliikan yhteisvaikutusta energiankulutukseen tutkitaan pyöräkuormaajalle ominaisissa työsykleissä. Tutkittavia työsyklejä on yhteensä kolme kappaletta. Energiankulutuksen tutkinta suoritetaan vertailumittausten avulla M12-koneen energiankulutusta verrataan vertailukoneen energiankulutukseen. Vertailukohdaksi valittiin Vilakone Oy:n valmistama kaupallinen Wille 655C monitoimikone, johon myös M12-kone perustuu. Koneiden mekaaninen rakenne on identtinen, samoin käyttömoottorit. Hydraulinen toteutus on kuitenkin hyvin erilainen. Tuotantokoneessa käytetään hydraulismekaanista ajovoimansiirron säätöä. Etukuormaimen työhydrauliikka on toteutettu kuormantuntevalla työpumpulla ja proportionaaliventtiileillä. M12-koneen ajovoimansiirron säätö sen sijaan on sähköhydraulinen. Työhydrauliikka koostuu sähköisellä kuormantunnolla varustetusta pumppu-moottorista sekä kahdeksasta DFCU:sta (Digital Flow Control Unit), joilla on toteutettu etukuormaimen sylinterien nelireunaohjaus. Tuotantokone varustettiin väliaikaisella mittausjärjestelmällä, joka koostui paineantureista sekä potentiometreistä, joilla mitattiin etukuormaimen asemaa. Mittaukset pyrit-
14 2 tiin suorittamaan mahdollisimman yhdenaikaisesti ja yhtenevillä liikeradoilla vertailtavuuden parantamiseksi. Kerätyn mittausdatan käsittely tapahtuu MathWork Matlab - laskentaohjelmistolla. Mittausdatan analysoinnin perusteella pyritään muodostamaan kuva polttoaineen- ja energiankulutuksen eroista. Lisäksi osoitetaan eroja koneiden hydrauliikan ja dieselmoottorin toiminnassa. Mittausdatan käsittely ja tulokset on jaettu kolmeen alilukuun tutkittujen osa-alueiden mukaisesti. Työn toisessa ja kolmannessa pääluvussa käsitellään mittausdatan analysoinnin ja liikkuvien työkoneiden hydraulijärjestelmien ymmärtämisen kannalta oleellista perusteoriaa. Teorialuvuissa käsiteltäviä aiheita ovat liikkuvien työkoneiden hydrostaattiset ajovoimansiirrot ja digitaalihydrauliikka. Neljännessä pääluvussa esitellään pääkohdat M12-koneen ohjaus- ja hydraulijärjestelmästä. Viidennessä luvussa käydään läpi vertailukoneena toimivan Wille 655C monitoimikoneen ja M12-koneen tärkeimmät erot sekä käytetty mittausjärjestelmä. Lisäksi esitellään vertailumittausten suoritustapa. Kuudes pääluku keskittyy mittausdatan käsittelyyn ja tuloksiin. Luku sisältää lisäksi käyttäjäkokemuspohjaisen vertailun koneiden toimintaeroista. Viimeisessä pääluvussa tehdään yhteenveto tuloksista ja pohditaan jatkotutkimusmahdollisuuksia M12-koneen energiankulutuksen pienentämiseksi.
15 3 2 HYDROSTAATTINEN AJOVOIMANSIIRTO Hydrostaattisessa ajovoimansiirrossa käyttömoottorin tuottama mekaaninen teho muunnetaan hydraulipumpun avulla hydrauliseksi tehoksi, joka kuljetetaan hydraulimoottorille, missä se muunnetaan takaisin mekaaniseksi tehoksi ja välitetään vetäville pyörille. Hydrostaattisessa ajovoimansiirrossa ulostulonopeutta voidaan säätää portaattomasti toisin kuin esimerkiksi käyttäessä mekaanista vaihteistoa. Lisäksi hydrostaattinen ajovoimansiirto mahdollistaa komponenttien vapaan sijoittelun, mikä on oleellista liikkuvissa työkoneissa, joissa pyritään mahdollisimman kompaktiin toteutukseen. Liikkuvien työkoneiden kannalta oleellinen etu on myös hydrauliikalle tunnusomainen suuri tehotiheys suhteellisen kevyillä ja pienillä komponenteilla saadaan välitettyä suuria tehoja. Hydrostaattinen ajovoimansiirto koostuu aina käyttömoottorista, hydraulipumpusta ja toteutustavan mukaan joko yhdestä tai useammasta hydraulimoottorista. Lisäksi järjestelmässä on turvallisuuteen ja käyttöikään vaikuttavia komponentteja, kuten paineenrajoitusventtiileitä ja suodattimia. 2.1 Hydrostaattisen ajovoimansiirron komponentit Käyttövoimalähde Liikkuvissa työkoneissa yleisin käytetty voimanlähde on dieselmoottori. Hydrostaattinen ajovoimansiirto ei kuitenkaan rajoita käytettävää voimanlähdettä. Markkinoilta löytyy esimerkiksi useita haarukkatrukkeja, joissa hydrostaattisen ajovoimansiirron kanssa voimanlähteenä käytetään nestekaasumoottoria [1; 2; 3]. Kevyemmissä hydrostaattisella ajovoimansiirrolla varustetuissa työkoneissa käyttövoimanlähteenä käytetään dieselmoottorin sijaan usein myös bensiinimoottoria [4; 5; 6]. Dieselmoottorien puristussuhde, puristustilavuuden ja iskutilavuuden summan suhde puristustilavuuteen, on huomattavasti korkeampi kuin bensiinimoottorien puristussuhde. Tyypillisesti dieselmoottorin puristussuhde on luokkaa 18-24:1 ja bensiinimoottorin 8-14:1 riippuen tavasta, jolla polttoaine tuodaan sylinteriin [7]. Korkean puristussuhteen ansiosta dieselmoottorien termodynaaminen hyötysuhde on korkeampi kuin bensiinimoottorien [8]. Bensiinimoottorien puristussuhdetta rajoittaa epäsuotuisa nakutus, jossa ilma/polttoaine-seos syttyy palotapahtuman aikana sekä sytytystulpan toimesta että toisaalla sylinterissä itsestään palotapahtuman aiheuttaman paineen kohoamisen takia. Kahden palorintaman kohdatessa syntyy painepiikki. Seurauksena on laskenut teho ja mahdollisuus moottorivaurion syntymiseen. Dieselmoottorien puristussuhdetta taas rajoittaa mekaaninen kuormitus ja hyötysuhteen huonontuminen täydellä kuormituksella. [7] Dieselmoottorien palotapahtuma mahdollistaa suuren ahtopaineen, jolloin enemmän
16 4 polttoainetta voidaan polttaa yhden palotapahtuman aikana, ja dieselmoottorista saadaan suuri momentti jo matalalla kierrosnopeudella [8]. Dieselmoottorien korkea puristussuhde ja suuri momentti matalilla kierrosnopeuksilla aiheuttavat suuren mekaanisen kuormituksen, minkä takia dieselmoottorit ovat rakenteeltaan raskaampia kuin bensiinimoottorit [7; 8]. Dieselmoottorien palotapahtuma on hitaampi kuin bensiinimoottorien, mikä rajoittaa dieselmoottorien maksimikierrosnopeutta. Ajoneuvokäytössä dieselmoottorien maksimikierrosnopeus on tyypillisesti kierrosta minuutissa, kun taas bensiinimoottorien maksimikierrosnopeus on tyypillisesti kierrosta minuutissa. Matala maksimikierrosnopeus rajoittaa dieselmoottoreista saatavaa maksimitehoa suhteessa moottorin massaan, mistä johtuen dieselmoottorien tehotiheys on matala. Myös dieselmoottorien kylmäkäynnistysominaisuudet ovat huonommat kuin bensiinimoottoreilla. [8] Viime vuosina yksi keskeinen liikkuvien työkoneiden käyttömoottorien kehitystyötä ohjaava tekijä on ollut jatkuvasti tiukentuvat päästömääräykset. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoi joulukuussa 1997 direktiivin 97/68/EC, jolla rajoitetaan jäsenvaltioiden alueella työkoneiden polttomoottorien kaasu- ja hiukkaspäästöjä [9]. Direktiivin 97/68/EC viimeisin muutos, direktiivi 2012/46/EU, on annettu joulukuussa 2012 [10]. Direktiiveissä määritellään aikarajat, joihin mennessä työkoneiden moottoreiden tulee täyttää vaaditut päästörajat typen oksidien (NO x ), hiilivetyjen (HC) ja partikkelien osalta. Direktiivin ensimmäinen vaihe astui voimaan 1. tammikuuta Tämänhetkiset voimassa olevat päästörajoitukset riippuvat käyttömoottorin tehosta taulukon 2.1 mukaisesti. Aiemmissa muutosdirektiiveissä 2004/26/EC ja 2011/88/EU määritellään jousto, jonka rajoissa konevalmistaja voi kuitenkin asentaa uuden vaiheen aikana rajallisen määrän edellisen vaiheen määräykset täyttäviä moottoreita [10]. Taulukko 2.1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asettamat päästörajat liikkuvien työkoneiden polttomoottoreille vaiheissa IIIA - IV. teho (kw) P < 37 IIIA 7,5 / 0,6 37 P < 56 IIIB 4,7 / 0,025 IIIA 4,7 / 0,4 56 P < 75 IIIB 3,3 / 0, P < 123 IIIA 4,0 / 0,3 IV 0,4 / 0, P < 560 IIIA 4,0 / 0,2 IIIB 2,0 / 0,025 vaihe, päästörajat (NOx+HC) / partikkelit (g/kwh) Vaiheiden IIIB ja IV moottoreissa partikkelien määrää pyritään vähentämään DPFsuodatusjärjestelmällä (Diesel Particulate Filter) [11]. DPF-suodatin poistaa pakokaasusta partikkeleita kuten nokea. Haittapuolena on pakokaasujärjestelmään aiheutuva vastapaine ja noen tukkiman pakokaasusuodattiman puhdistustarve joko vaihtamalla suodatin tai polttamalla noki pois suodattimesta muuttamalla pakokaasujen koostumusta väliaikaisesti. [8] Vaiheiden IIIB ( 56 kw) ja IV moottoreissa sekä osassa IIIA vaiheen moottoreista typen oksideja vähennetään käyttämällä pakokaasujen takaisinkierrätystä,
17 EGR (Exhaust Gas Recirculation) [11]. EGR-venttiilin avulla osa pakokaasuista kierrätetään takaisin imusarjaan ja sitä kautta sylinteriin ennen kuin palotapahtuma alkaa [8]. Dieselmoottorissa palotapahtuman aikana sylinterissä on aina ylimääräistä happea suhteessa paloprosessin tarpeeseen [7]. Typen oksideja syntyy kun typpi ja happi altistetaan korkealle lämpötilalle. Pakokaasujen kierrätyksellä vähennetään sylinterin täytöksessä ylimääräisen hapen osuutta ja lasketaan palotapahtuman lämpötilaa. Ahtoilman välijäähdytystä on aiemmin käytetty typen oksidien vähentämiseksi. [8] Vaiheen IV moottoreissa typen oksidien määrää vähennetään lisäksi SCR-järjestelmällä (Selective Catalytic Reduction) [11]. SCR-järjestelmässä pakokaasujen sekaan ruiskutetaan ureaa. Urea hajoaa pakokaasujen lämmön vaikutuksesta ammoniakiksi (NH 3 ) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Ammoniakki pelkistää typen oksidit (NO x ) typeksi (N 2 ) ja vedeksi (H 2 O) SCRkatalysaattorissa. [7] Käytettävän urea-vesiliuoksen markkinanimi on adblue-liuos [12]. Kuvassa 2.1 on esitetty erään työkoneissa käytettävän dieselmoottorin simpukkakäyrästö, joka ilmaisee polttoainekulutuksen eri toimintapisteissä. Kulutuksen yksikkö on grammaa per kilowattitunti. Moottorin kierrosnopeus, momentti ja teho on esitetty prosentteina moottorin maksimitehon toimintapisteen arvoista. Maksimitehon toimintapiste on merkitty momenttikäyrälle ympyrällä. Oikeanpuoleiselle pystyakselille on piirretty muutamia vakiotehokäyriä. Tehokäyristä havaitaan, että polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi osakuormalla vaadittu teho kannattaa tuottaa sellaisella kierrosnopeusalueella, jossa momentti on suurimmillaan. Käytännössä alue on siis aina huomattavasti pienempi kuin moottorin maksimikierrosnopeus. Kulutuksen kannalta optimaalisella kierrosnopeusalueella toimiminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Esimerkiksi hydraulipumpulta vaadittu tilavuusvirta, joka on suoraan verrannollinen hydraulipumpun kierrosnopeuteen, saattaa vaatia suuremman kierrosnopeuden käyttöä. Perinteisesti tietyissä hydrostaattisella ajovoimansiirrolla varustetuissa järjestelmissä dieselmoottoria käytetään vakiokierrosnopeudella [13]. Tällaisessa tapauksessa dieselmoottorin kierrosnopeus asetellaan siten, että kierrosnopeus on momenttikäyrän laskevalla osalla. Kuvassa 2.1 momenttikäyrän laskeva osa alkaa maksimomentin jälkeen kierrosnopeudesta 60 prosenttia. Dieselmoottorin kuormituksen äkillinen kasvaminen johtaa kierrosnopeuden laskemiseen. Kun toimintapiste on momenttikäyrän laskevalla osalla, niin kierrosluvun laskiessa saadaan enemmän momenttia käyttöön, millä estetään moottorin sammuminen. Droop-prosentilla ilmaistaan, kuinka paljon dieselmoottorin kierrosnopeusasetuksen sallitaan laskevan, kun dieselmoottorin kuormitus muuttuu nollakuormituksesta täyteen kuormitukseen. Droop-prosentin tarkoitus on pitää dieselmoottorin kierrosnopeussäätö stabiilina kuormituksen vaihteluista huolimatta. [14] 5
18 6 Kuva 2.1. Simpukkakäyrästö erään työkonekäyttöön tarkoitetun dieselmoottorin polttoaineen ominaiskulutuksesta. Kulutuksen yksikkö on g/kwh. Muokattu lähteestä [15]. Dieselmoottoreiden polttoaineenkulutukseen ja päästöihin vaikuttaa suuresti tapa, jolla dieselmoottoria käytetään. Esimerkiksi pyöräkuormaajien työkierto sisältää runsaasti transientti- eli muutostilanteita, joissa dieselmoottorin momentti ja kierrosnopeus laskee tai kasvaa nopeasti. Transienttitilanteiden aikana polttoaineenkulutus voi jopa kaksinkertaistua ja typen oksidien ja hiilimonoksidin (CO) määrä nelinkertaistua steady state tilanteeseen nähden [16; 17]. Dieselmoottorin päästöihin ja kulutukseen vaikuttaa myös käytetty ruiskutustekniikka. Nykyaikaisessa yhteispaineruiskutusjärjestelmässä (englanniksi common rail) ruiskutussuuttimet on kytketty samaan korkeapainejakoputkeen (englanniksi rail), jolloin kaikkien sylinterien ruiskutussuuttimilla on yhtä suuri ruiskutuspaine. Common rail järjestelmässä ruiskutuspaineen tuottaminen ja ruiskutus on eriytetty toisistaan. Lisäksi ruiskutuspaine on säädettävissä dieselmoottorin kierrosnopeudesta riippumatta. Moottorinohjainyksikkö (englanniksi Engine Control Unit, ECU) laskee ruiskutettavan polttoainemäärän mukaan ruiskutuspaineen ja ruiskutuksen alkuhetken sekä ohjaa sähköisten ruiskutussuuttimien avautumista. Ruiskutuspaineen säädössä huomioidaan dieselmoottorin kierrosnopeus ja kuormitus. Ruiskutuspaineen säädöllä saadaan optimoitua il-
19 7 ma/polttoaine-seoksen sekoittuminen, jolloin saadaan vähennettyä päästöjä ja lisättyä tehoa. [14; 18] Korkeapainejakoputki toimii paineakkuna, jolloin ruiskutuspaineen tulisi teoriassa pysyä koko ruiskutuksen ajan vakiona ruiskutettavasta polttoainemäärästä riippumatta. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan ruiskutus saa aikaan paineja tilavuusvirtavärähtelyn, mikä aiheuttaa ongelmia todellisen ruiskutettavan polttoainemäärän määrittämisessä. [18; 19] Hydraulipumppu Hydrostaattisessa ajovoimansiirrossa yhtenä komponenttina on aina hydraulipumppu, jonka tehtävä on muuntaa käyttövoimanlähteen tuottama mekaaninen teho, eli yhtälön (1) mukaisesti momentin [Nm] ja kulmanopeuden [rad/s] tulo, hydrauliseksi tehoksi. Hydraulinen teho on yhtälön (2) mukaisesti tilavuusvirran [m³/s] ja paine-eron [Pa] tulo. = (1) = (2) Hydraulipumpuissa esiintyy kuitenkin aina vuodoista ja kitkoista johtuvia häviöitä, jotka heikentävät pumpun kykyä muuntaa mekaaninen teho hydrauliseksi tehoksi. Hydraulipumpun tuottama teoreettinen tilavuusvirta saadaan laskettua yhtälöllä _ = (3) missä on pumpun suhteellinen kierrostilavuus pumpun maksikierrostilavuudesta [-], on pumpun geometrinen syrjäytystilavuus per kierros [m³] ja on pumpun kierrosnopeus [1/s]. Tilavuusvirtahäviöt kuitenkin pienentävät hydraulipumpusta saatavaa tilavuusvirtaa. Tilavuusvirtahäviöiden vaikutusta ilmaistaan pumpun volumetrisella hyötysuhteella, 0 _ 1, jolla ei ole yksikköä. Hydraulipumpun tuottama todellinen tilavuusvirta on _ = _ ä = _ _ (4) Hydraulipumpun kitkojen vaikutusta pumpun käyttämiseen tarvittavaan momenttiin ilmaistaan pumpun hydraulismekaanisella hyötysuhteella, 0 _ 1, jolla ei ole yksikköä. Pumpun käyttämiseen tarvittava todellinen momentti on _ = 2 _ (5) missä termi /2 on niin sanottu radiaanitilavuus. Hydraulipumpun kokonaishyötysuhde, 0 _ 1, on yhtä kuin volumetrisen ja hydraulismekaanisen hyötysuhteen tulo _ = _ _ (6) Hydraulipumpun käyttömoottorilta ottama mekaaninen teho on _ = _ _ (7) Yhtälö (7) voidaan edelleen kirjoittaa yhtälöiden (4) ja (6) avulla muotoon
20 8 _ = _ _ _ = _ _ (8) Volumetrinen hyötysuhde ei siis vaikuta hydraulipumpun mekaaniseen ottotehoon ainoastaan hydraulismekaanisella hyötysuhteella on vaikutusta. Yhtälöstä (8) nähdään, että mitä huonompi on hydraulismekaaninen hyötysuhde, sitä enemmän hydraulipumppu vaatii mekaanista tehoa hydraulisen tehon tuottamiseen. Yleisin ajovoimansiirroissa käytetty pumpputyyppi on säätötilavuuksinen aksiaalimäntäpumppu, jossa nimensä mukaisesti syrjäytyseliminä toimivat männät, jotka liikkuvat käyttöakselin suuntaisesti. Aksiaalimäntäpumput jaetaan rakenteen perusteella vinolevyisiin ja vinoakselisiin pumppuihin. Näistä kahdesta päätyypistä hydrostaattisissa ajovoimansiirroissa yleisempi on vinolevyinen rakenne. Ajovoimansiirtokäytössä vinolevyisen rakenteen tärkeimmät edut vinoakseliseen rakenteeseen nähden ovat koko ja massa sekä pumpun läpi tuleva käyttöakseli, mikä mahdollistaa pumppujen asentamisen peräkkäin. [20; 21] Kuvassa 2.2 on leikkauskuva eräästä suljetun hydraulipiirin vinolevyisestä aksiaalimäntäpumpusta. Kuvaan on numeroitu käyttöakseli (1), käyttöakselin mukana pyörivä sylinteriryhmä (2), männät (3), hydrostaattisesti laakeroidut liukukengät (4), vinolevy (5), vinolevyn säätösylinteri (6) ja säätösylinterin säädin (7). Jakolevy (8) erottaa sylinteriryhmän sylinterit matala- (9) ja korkeapainekanavista (10). Kuvan pumppu on tarkoitettu käytettäväksi ajovoimansiirron pumppuna ja siihen on lisäksi integroitu ajovoimansiirron apupumppu (11). Apupumpun imukanava on merkitty numerolla (12). Kierrostilavuuden muutos tapahtuu muuttamalla vinolevyn kulmaa, jolla vaikutetaan mäntien iskunpituuteen ja siten syrjäytystilavuuteen. Rakenne mahdollistaa portaattoman kierrostilavuuden säädön. [21; 22] Kuva 2.2. Leikkauskuva vinolevyisestä aksiaalimäntäpumpusta, johon on integroitu ajovoimansiirron apupumppu. Muokattu lähteestä [22].
Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.
Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen
LisätiedotLuento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka
Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan
Lisätiedot4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf
4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä
LisätiedotMetropolia AMK BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU
BOSCH REXROTH HYDRAULIPENKIN KONSEPTISUUNNITTELU 1. Konsepti Nykyisestä penkistä päivitetty versio, 315 kw käyttöteholla. Avoimen ja suljetun piirin pumput sekä hydraulimootorit testataan samassa asemassa.
LisätiedotEnergian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
LisätiedotPOLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA
PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio
LisätiedotProportionaali- ja servoventtiilit toimivat
Proportionaali- ja servoventtiilit toimivat Suuntaventtiileinä Tilavuusvirran suunnan ohjauksella vaikutetaan toimilaitteiden liikesuuntiin. Paineventtiileinä Paineensäädöllä vaikutetaan toimilaitteista
LisätiedotTEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin
TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän
LisätiedotEsim: Mikä on tarvittava sylinterin halkaisija, jolla voidaan kannattaa 10 KN kuorma (F), kun käytettävissä on 100 bar paine (p).
3. Peruslait 3. PERUSLAIT Hydrauliikan peruslait voidaan jakaa hydrostaattiseen ja hydrodynaamiseen osaan. Hydrostatiikka käsittelee levossa olevia nesteitä ja hydrodynamiikka virtaavia nesteitä. Hydrauliikassa
LisätiedotPONSSE metsäkoneet ja
PONSSE metsäkoneet ja SCR-moottoriteknologia sisällys 1. Päästörajat tiukkenevat koneet paranevat 2. Päästörajoitusten aikataulu 3. PONSSE SCR-ratkaisu 4. SCR-järjestelmän etuja 5. Suorituskyky ja taloudellisuus
LisätiedotTyökoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA)
Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Paljonko tähän työtehtävään tarvitaan tehoa? Yhden lastaussyklin energia m*g*h = 20 kj Yksi
LisätiedotMekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013
Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti
LisätiedotPONSSE metsäkoneet ja
PONSSE metsäkoneet ja SCR-moottoriteknologia sisällys 1. Päästörajat tiukkenevat koneet paranevat 2. Päästörajoitusten aikataulu 3. PONSSE SCR-ratkaisu 4. SCR-järjestelmän etuja 5. Suorituskyky ja taloudellisuus
LisätiedotPumppusäädöt. Heikki Kauranne. Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet
umppusäädöt Heikki Kauranne Teknillinen korkeakoulu Koneensuunnittelu Hydrauliset koneet 21.3.2 Sisällysluettelo 1. Johdanto eli pumppusäätö vs. venttiilisäätö 2 2. umppusäädöt säätötilavuuspumpuilla 3
LisätiedotLÄNNEN-MONITOIMIKONEEN TEKNOLOGISIA OMINAISUUKSIA
Vahvat ja taloudelliset moottorit Lännen-monitoimikoneet varustetaan taloudellisilla Agco Power 4-sylinterisellä dieselmoottorilla. Moottorit vääntävät vahvasti koko kierrosalueella. Kaikilla Lännen käyttämillä
Lisätiedot100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X
Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri
LisätiedotKon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sähköhydrauliikka Päivän teemat Onko hydrauliikasta muuhunkin kuin silkkaan voimantuottoon? Miten järkeä hydrauliikkaan? Mitä sitten saadaan aikaan ja millaisin
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma HYBRIDIKÄYTÖN MITOITUS LIIKKUVAN TYÖKONEEN ENERGIAN TALTEENOTTOJÄRJESTELMÄKSI Työn tarkastajat: Professori Juha
Lisätiedot1. Hidaskäyntiset moottorit
1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue
LisätiedotArab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein
MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI / /EU, annettu XXX,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION DIREKTIIVI / /EU, annettu XXX, maatalous- ja metsätraktoreiden käyttövoimaksi tarkoitettujen moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi
LisätiedotJONI EIHOLA KAIVOSLASTAAJAN HYÖTYSUHTEEN TARKASTELU JA TUOT- TOSÄÄTÖISEN PUMPPUOHJAUKSEN TESTAUS. Diplomityö
JONI EIHOLA KAIVOSLASTAAJAN HYÖTYSUHTEEN TARKASTELU JA TUOT- TOSÄÄTÖISEN PUMPPUOHJAUKSEN TESTAUS Diplomityö Tarkastaja: professori Kalevi Huhtala Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan
LisätiedotHighlights: ECV:n kehittämisalustat ja valmiudet. - Työkonealusta
Highlights: ECV:n kehittämisalustat ja valmiudet - Työkonealusta ECV-FIMA-TT syysseminaari 17.9.2013 Lasse Laurila Työkonealusta(t) ja Tubridi-projekti Tubridi, Tulevaisuuden (plug-in) hybridisähköinen
LisätiedotMaatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi
Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden
LisätiedotKon Hydraulijärjestelmät
Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä
LisätiedotT RC/ PC - Tekniset tiedot
T7.185-200 RC/ PC - Tekniset tiedot TRAKTORIMALLI T7.185 T7.200 T7.185 T7.200 RC RC PCE PCE Sylinteriluku/hengitys 6 T Interc 6 T Interc 6 T Interc 6 T Interc Iskutilavuus litraa 6,728 6,728 6,728 6,728
LisätiedotPuhdasta tulevaisuutta Volvon uudet dieselmoottorit ja SCR
Puhdasta tulevaisuutta Volvon uudet dieselmoottorit ja SCR Alhaiset päästöt. ALHAINEN polttoaineen kulutus. LUOTETTAVA. EU ottaa tulevaisuudessa käyttöön uudet, tiukat päästörajoitukset raskaille ajoneuvoille.
LisätiedotTehokas ja ympäristöystävällinen Avant 760i 4 AVANT MAGAZINE
Tehokas ja ympärist Av 4 AVANTMAGAZINE öystävällinen ant 760i Avant-kuormaajasarja kokee jälleen kerran suuren mullistuksen kun kuormaajavalikoimaan liittyy uusi Avant 760i. Avant 760i on uusi kuormaajamalli
LisätiedotOikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä. s = 0 n = n s
Oikosulkumoottorin vääntömomenttikäyrä M max M n M nk. kippauspiste M = momentti M max = maksimimomentti M n = nimellismomentti s = jättämä n = kierrosnopeus n s = tahtikierrosnopeus n n = nimelliskierrosnopeus
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotPortaaton vaihteisto yleisesti. Ajotavat / asetukset. Ajaminen eri työtehtävissä
1 2 Hydrauliikka PowerShift vaihteisto 3 Portaaton vaihteisto yleisesti 4 Ajotavat / asetukset 5 Ajaminen eri työtehtävissä Perinteinen hydrauliikka - Kiinteätilavuuksinen hammaspyöräpumppu Pumpun tuotto
LisätiedotAsko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK
Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k0201291, TP02S-D EVTEK 12.1.2004 Asko Kippo Automaatiotekniikka EVTEK AUTOMAATTIVAIHTEISTO Tiivistelmä Vaihteisto on auton tärkein osa moottorin ja korin rinnalla. Tässä raportissani
LisätiedotTervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen
Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)
LisätiedotTuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku
Tuotetietoa Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku EWIKONin sähköinen neulasulkutekniikka EWIKONin sähkökäytöillä varustetut neulasulkujärjestelmät älykkäine ohjauksineen
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Sarja 56 Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydraulipumput Toimilaitteet Paineakut Päivän teemat Sarja 56 Järjestelmälle tilavuusvirtaa, mutta miten? Miten nesteeseen sidotun hydraulisen tehon saa
LisätiedotReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.
ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotKertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet
Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydromekaniikan Piirrosmerkit Johdanto erusteet Päivän teemat Mitä se hydrauliikka oikein on? Missä ja miksi sitä käytetään? Paine, mitä ja miksi? Onko aineesta
LisätiedotJONI BACKAS HYDRAULIPUMPUN HYÖTYSUHTEIDEN MALLINTAMINEN NEUROLASKENNAN AVULLA. Diplomityö
JONI BACKAS HYDRAULIPUMPUN HYÖTYSUHTEIDEN MALLINTAMINEN NEUROLASKENNAN AVULLA Diplomityö Tarkastaja: professori Kalevi Huhtala Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotJoustava voimapaketti.
1880 Joustava voimapaketti. Valinnaisesti joko kuljettajan suojakatolla tai ohjaamolla. Voimakkain Hoftracimme. Uusi 1880 on linkki pienen monitoimisen Hoftracin ja voimakkaan pyöräkuormaajan välillä.
LisätiedotAhdinjarjestelma. Ahtaminen, yleistä. kaampi palaminen, lisääntynyt teho ja suurempi
ZUU-14 i ekniset selostukset Ahdinjarjestelma kaampi palaminen, lisääntynyt teho ja suurempi Ahtaminen, yleistä vaantömomentti. Ahtamisjarjestelman ansiosta saadaan suorituskyky, joka on verrattavissa
LisätiedotSaat enemmän vähemmällä
TA-Compact-P Saat enemmän vähemmällä Sulku 2-tie säätöventtiili virtauksen maksimirajoitusventtiili 5 in 1 täydellinen mitattavuus TA-Compact-P Uusi päätelaitteisiin tarkoitettu paineen vakioiva 2-tie
LisätiedotJukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia
Taloudellinen traktori Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia Traktorin teho, vääntömomentti ja polttoaineen kulutus Traktorin teho on helpointa mitata voimanottoakselilta, koska moottoria ei
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotRaskaan kaluston parhaat palat
Hydraulipumput Kiinteätuottoiset pumput (XPi-sarja) Ominaisuudet: - Suunniteltu vaativiin olosuhteisiin - 380 bar jatkuva maksimipaine, 420 bar hetkellinen - Korkeat pyörimisnopeudet 1750-3150 rpm - Imuliittimen
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 012 130 3202 FI SAE SUNFAB SCM on vankkarakenteinen aksiaalimäntämoottori, joka sopii erityisen hyvin liikkuvan kaluston hydrauliikkaan. SUNFAB SCM:ssä on kul - maan asetettu akseli ja pallopäiset
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotTekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy
Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja
LisätiedotTilavuusvirta maks. 160 l/min Paine maks. 11 bar OILFREE.AIR
Tilavuusvirta maks. 160 l/min Paine maks. 11 bar OILFREE.AIR Sarja i.comp 3 Mahdollisuuksien summa tekee siitä erilaisen. Uuden käyttökonseptin ansiosta i.comp 3 tuottaa yksilöllisesti työn vaatiman paineilman.
LisätiedotPäästötön moottoripalaminen
Päästötön moottoripalaminen Martti Larmi, Johanna Wahlström, Kalle Lehto Polttomoottorilaboratorio, TKK Päästötön moottoripalaminen Polttomoottoritekniikan vastuualue on tulevaisuuden moottoritekniikkaan
LisätiedotTäydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.
Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.
LisätiedotLow Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen
Low Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen Johanna Wahlström ja Kalle Lehto TKK Polttomoottoritekniikka Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
LisätiedotHybridityökoneet. Haasteet, Keinot, Tehokkuus
Hybridityökoneet Haasteet, Keinot, Tehokkuus Tietoja esittäjästä TkT Jarkko Nokka Project Engineer, Mevea Oy jarkko.nokka@mevea.com +35850 3030972 Väitellyt 01/2018 Aiheena työkoneiden hybridisoinnin analysointi
LisätiedotMolaariset ominaislämpökapasiteetit
Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen
LisätiedotYleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC
Yleistä ebmpapst-puhaltimista - Kuvaus teknisistä tiedoista AC ULKOROOTTORIMOOTTORI Ulkoroottorimoottorin toimintaperiaate - esimerkkinä keskipakopuhallin eteenpäin kaartuvin siivin. Ulkoroottorimoottorissa
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotManuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) 2298 2298 2298 2298 2298 2298 2298 Ruiskutustapa. Direct Common Rail
MOOTTORIT MOOTTORI Manuaalivaihteisto Manuaalivaihteisto Robottivaihteisto Moottorin mallimerkintä 110dCi 125dCi 150dCi 110dCi 135dCi 165dCi 150dCi Päästönormi Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi
LisätiedotSylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3
Sylinterit (Visidon arkisto 1986) No 3 FLUID Finland 1-2003 Sylinterit Pääsääntöisesti sylintereitä on kahta perustyyppiä: yksitoimisia ja kaksitoimisia sylintereitä. Tavalliselle mattimeikäläiselle sylinteri
Lisätiedot9. Hydrauliikkapumput
9. Hydrauliikkapumput 9. HYDRAULIIKKAPUMPUT 9.1 YLEISTÄ Hydrauliikkajärjestelmien pumput ovat syrjäytysperiaatteella toimivia hydrostaattisia pumppuja. Imu- ja paine puolet ovat erotettu toisistaan ja
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 012-130 3201 FI ISO SUNF SCM on vankkarakenteinen aksiaalimäntämoottori, joka sopii erityisen hyvin liikkuvan kaluston hydrauliikkaan. SUNF SCM:ssä on kulmaan asetettu akseli ja pallopäiset
LisätiedotKon-41.4040 Hydraulijärjestelmät
Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Tutkimustehtävä 1 HENKILÖKOHTAISESTI RATKAISTAVA TUTKIMUSTEHTÄVÄ KOOSTUU LABORA- TORIOHARJOITUKSESTA SEKÄ TUTKIMUSKYSYMYKSISTÄ. TÄMÄ DOKUMENTTI SISÄLTÄÄ MOLEMPIEN OSUUKSIEN
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan
LisätiedotJUSSI NIKKARI HYDROSTAATTISEN AJOVOIMANSIIRRON SOVELTUVUUS TELA-AJONEUVOON OHJATTAVUUDEN KANNALTA. Diplomityö
JUSSI NIKKARI HYDROSTAATTISEN AJOVOIMANSIIRRON SOVELTUVUUS TELA-AJONEUVOON OHJATTAVUUDEN KANNALTA Diplomityö Tarkastaja: professori Kari Koskinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty 8.5.2013 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN
LisätiedotRaskaan kaluston parhaat palat
Letkukeloja (ilman letkuja) maksimipituudet referenssejä, pituus riippuu letkun paksuudesta. 2-tie letkukelat 3/8 letkuille Kätisyys Paino kg A Ø mm B mm C mm maksimipituus 1,8-2 m vasen 9,7 270 65 148
LisätiedotSANNA-MARIA HIRVONEN LIIKKUVAN TYÖKONEEN TURVALLISUUS. Diplomityö
SANNA-MARIA HIRVONEN LIIKKUVAN TYÖKONEEN TURVALLISUUS Diplomityö Tarkastaja: prof. Kalevi Huhtala Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 9. Huhtikuuta 2014 ii
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotRexroth-tuotteet.
Rexroth-tuotteet liikkuvaan kalustoon www.boschrexroth.fi 2 Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-3X-sarja: 280/350 bar Kokoluokat [cm³/r]: 18, 28, 45, 71, 100, 140,
LisätiedotMARKUS VIRTANEN PAINEISTETUN HYDRAULIJÄRJESTELMÄN ÖLJYN KUNNOSSAPITO
MARKUS VIRTANEN PAINEISTETUN HYDRAULIJÄRJESTELMÄN ÖLJYN KUNNOSSAPITO Diplomityö Tarkastajat: professori Jari Rinkinen dosentti Matti Linjama Tarkastajat ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotVenttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima
Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ
LisätiedotSäätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK
Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,
LisätiedotPC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK
PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK Vastuunrajaus PC vai Yoshbox Kirjoittaja on kirjoittanut
LisätiedotTekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy
Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja
LisätiedotVoiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt
Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta
LisätiedotMARKUS PAKARINEN PORAUKSEN OHJAUSHYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN. Diplomityö
MARKUS PAKARINEN PORAUKSEN OHJAUSHYDRAULIIKAN KEHITTÄMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Jouni Mattila Tarkastaja ja aihe hyväksytty automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotEXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140
EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden
LisätiedotSPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS
SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden
LisätiedotTekniset tiedot Mallivuosi 2014. Amarok
Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Amarok Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja
LisätiedotKon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA
Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Päivän teemat Toimilaitteiden - liikesuunnan ohjaus? - liikenopeuden ohjaus? - voiman ohjaus? Mistä riittävästi voimaa ohjaukseen? Onko venttiileistä vain iloa?
LisätiedotYmpäristöystävälliset
Ympäristöystävälliset tulevaisuuden työkoneet Vesihydrauliset mobilekoneet ja niiden älykäs kunnonvalvonta Water hydraulic mobile machines with intelligent condition control Suomen Akatemian tutkimusohjelma,
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotLuento 13. Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita)
Luento 13 Energian siirto Energian varastointi Järjestelmän lämpeneminen Järjestelmän ylläpito Kertausta, osa 1 (pumppujen käyttökohteita) BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Energian siirto Yleistä: Energian
LisätiedotMETSÄKONEET 770D HARVESTERIT 770D
METSÄKONEET 770D HARVESTERIT 770D Tehokkuutta harvennuksille - John Deere 770D John Deere 770D -harvesteri on oikea valinta harvennuksille ja pienten puiden käsittelyyn. Nelipyöräinen ja pienikokoinen
LisätiedotTaloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria
Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotRexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon
Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Uusia Helppo, kustannustehokkaita skaalattava ja ja tehokas ratkaisuja Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-30-sarja;
LisätiedotEuro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt
Euro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt HSY Ilmanlaadun tutkimusseminaari 8.11.2018 Petri Söderena Erikoistutkija VTT 9.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Sisältö Raskaanliikenteen
LisätiedotYksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.
Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR 10MCR 712MC 714MCe Kokonaispaino
LisätiedotMUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011
Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia
LisätiedotVanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087. Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415
Vanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087 Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415 Muuttuvanopeuksiset kompressorit vedenjäähdyttimissä ISAC
Lisätiedoty 2 h 2), (a) Näytä, että virtauksessa olevan fluidialkion tilavuus ei muutu.
Tehtävä 1 Tarkastellaan paineen ajamaa Poisseuille-virtausta kahden yhdensuuntaisen levyn välissä Levyjen välinen etäisyys on 2h Nopeusjakauma raossa on tällöin u(y) = 1 dp ( y 2 h 2), missä y = 0 on raon
LisätiedotCompact-Y Teknologiaa energian säästöön.
Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.
LisätiedotVOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan
VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen
LisätiedotVALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY
V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotMoottori SCM
Moottori SCM 025 108 3203 FI M2 SUNFB SCM M2 on sarja vankkarakenteisia aksiaalimäntämoottoreita, jotka sopivat erityisen hyvin vinssi-, vauhtipyörä- ja telaketjukäyttöön. SUNFB SCM:ssä on kulmaan asetettu
Lisätiedot