JUSSI TERVONEN PYÖRÄKUORMAAJAN ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMINEN. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUSSI TERVONEN PYÖRÄKUORMAAJAN ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMINEN. Diplomityö"

Transkriptio

1 JUSSI TERVONEN PYÖRÄKUORMAAJAN ENERGIANKULUTUKSEN TUTKIMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Kalevi Huhtala Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa 9. huhtikuuta 2014

2

3 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan koulutusohjelma TERVONEN, JUSSI: Pyöräkuormaajan energiankulutuksen tutkiminen Diplomityö, 105 sivua, 5 liitesivua Kesäkuu 2014 Pääaine: Hydrauliikka ja automatiikka, hydraulitekniikka Tarkastaja: professori Kalevi Huhtala Avainsanat: Liikkuva työkone, energiankulutus, polttoaineenkulutus, hydrostaattinen ajovoimansiirto, digitaalihydrauliikka Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella on rakennettu M12-prototyyppipyöräkuormaaja, jonka hydraulijärjestelmän toteutuksessa on hyödynnetty hydrostaattisten ajovoimansiirtojen ja digitaalihydrauliikan tutkimustuloksia. Tämän diplomityön tavoitteena on kokeellisesti tutkia M12-koneen energiankulutusta ja verrata sitä vastaavan kaupallisen pyöräkuormaajan energiankulutukseen. Vertailukohdaksi on valittu Vilakone Oy:n Wille 655C monitoimikone, johon myös M12-kone perustuu. Energian- ja polttoaineenkulutuksen vertailu tapahtuu vertailumittausten avulla. Energiankulutuksen tutkiminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Ajovoimansiirron, etukuormaimen työhydrauliikan ja kahden edellisen yhtäaikaisen energiankulutuksen tutkimiseen. Ajovoimansiirron osalta tutkitaan siirtoajon aikaista energiankulutusta. Etukuormaimen työhydrauliikan energiankulutusta tutkitaan työliikkeissä, jotka edellyttävät joko yhden tai kahden toimilaitteen aktiivista ohjausta. Ajovoimansiirron ja työhydrauliikan yhtäaikaista energiankulutusta tutkitaan kolmessa pyöräkuormaajalle ominaisessa työsyklissä. Kerätty mittausdata osoittaa M12-koneen ajovoimansiirron kuluttavan noin neljänneksen vähemmän polttoainetta siirtoajossa. Ero syntyy dieselmoottorin minimoidusta kierrosnopeudesta. M12-koneen ajovoimansiirron ohjauksen todettiin toimivan eitoivotulla tavalla ajonopeuden lähestyessä nollaa, mikä vaikuttaa merkittävästi ajomukavuuteen. Digitaalihydraulisen työhydrauliikan energiankulutus nostoliikkeissä ei ole merkittävästi pienempi verrattuna kuormantuntevaan järjestelmään, mutta laskuliikkeessä vapautuvasta energiasta merkittävä osa saadaan syötettyä takaisin dieselmoottorille. Ero polttoaineenkulutuksessa on kuitenkin lähes merkityksetön ongelmana on työliikkeen edellyttämä suhteellisen pieni teho verrattuna asennettuun moottoritehoon. M12-koneen pumppu-moottorin todettiin olevan selvästi ylimitoitettu etukuormaimen suurimpaan sallittuun liikenopeuteen nähden. Lisäksi työhydrauliikan energiankulutusta olisi mahdollista pienentää entisestään kasvattamalla digitaalihydraulisten tilavuusvirransäätöyksiöiden nimellistilavuusvirtaa. M12-koneen polttoaineenkulutus työsykleissä on noin kolmanneksen tuotantokonetta pienempi. Ero syntyy pääasiassa dieselmoottorin kierrosnopeuden minimoinnista. Hydrauliikan kokonaisenergiankulutuksen kannalta merkittävin tekijä on hydrostaattinen ajovoimansiirto. Ajovoimansiirron apupumpun todettiin kuluttavan huomattavan osan ajovoimansiirron kokonaisenergiasta työsyklien aikana.

4 ii ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Automation Technology TERVONEN, JUSSI: Researching the energy consumption of a wheel loader Master of Science Thesis, 105 pages, 5 Appendix pages June 2014 Major: Fluid Power Examiner: Professor Kalevi Huhtala Keywords: Mobile work machine, energy consumption, fuel consumption, hydrostatic transmission, digital hydraulics An energy-efficient prototype wheel loader, M12-machine, has been built by the Department of Intelligent Hydraulics and Automation of the Tampere University of Technology. Knowledge of electro-hydraulic control of hydrostatic transmissions of mobile work machines and digital hydraulics has been utilized in implementation of M12- machine s hydraulics system to reduce energy consumption. Objective of this master s thesis is to study M12-machine s energy consumption and compare it with similar commercial wheel loader. Commercial Wille 655C multi-purpose wheel loader built by Finnish Vilakone Oy has been selected for the point of comparison the very same machine that the M12-machine is based on. Energy consumption was studied by performing tests with the actual machines. Research of energy consumption has been divided into three sections: operation of either hydrostatic transmission or implemented front loader hydraulics and also simultaneous operation is studied. Energy consumption of hydrostatic transmission is studied by conducting an on-road transfer drive test. Energy consumption of the implemented front loader hydraulics is studied by performing trajectories with weight requiring active control of either one or two actuators. Combined energy consumption of hydrostatic transmission and implemented front loader hydraulics is researched in three duty cycles. Analysis of the data reveals that the hydrostatic transmission on M12-machine reduces fuel consumption by about one fourth compared to the commercial machine. Saving in fuel consumption is achieved by minimizing the rotational speed of the diesel engine. Some problems in control of hydrostatic transmission on M12-machine are noticed when machine is allowed to roll to full stop causing discomfort for the driver. Digital hydraulics has no significant benefit on energy consumption when load is lifted. However most of the energy is recuperated while lowering the load. Despite the smaller energy requirement, total fuel volume consumed by the M12-machine does not show significant decrease compared to the fuel consumption of the commercial machine. Digital hydraulics proved to have energy saving potential, but the power required by the work movement is fairly small power required by the auxiliary devices and the diesel engine itself dominates the fuel consumption. It was noticed that the hydraulic pump-motor on M12-machine is oversized when considering the maximum allowed velocity of the front loader. By increasing the nominal flow rate of the Digital Flow Control Units, the energy consumption of the implemented front loader hydraulics could be reduced. Fuel consumption in duty cycles is about one third smaller on M12-machine minimized rotational speed of the diesel engine being the major contributor. Hydrostatic transmission is the main energy consumer in duty cycles. The boost pump proved to have fairly significant impact on the energy consumption of the hydrostatic transmission during the duty cycles.

5 iii ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitokselle osana Suomen Akatemian Älykkäiden koneiden huippuyksikön tutkimusta. Vilakone Oy on osallistunut työhön tarjoamalla vertailukohdaksi sarjatuotantomallin Wille-monitoimikoneen. Haluan kiittää työni tarkastajaa professori Kalevi Huhtalaa, joka on mahdollistanut työskentelyni Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella sekä tämän diplomityön tekemisen. Haluan osoittaa kiitokseni myös tutkija Miika Ahopellolle avusta mittausjärjestelmän käyttöönotossa sekä vertailumittauksissa avustamisesta. Kiitokset myös tutkija Mikko Huovalle digitaalihydrauliikkaan liittyvästä opastuksesta sekä digitaalihydrauliikan säätökoodin muutoksista. Erityiskiitokset haluan osoittaa työni ohjaajalle tutkija Ville Aholalle, jolla on aina riittänyt aikaa kysymyksilleni ja jolta olen saanut merkittävää apua niin mittausten suorittamisessa kuin kirjoitusprosessissakin. Suuret kiitokset myös Vilakone Oy:n suunnittelupäällikkö Kimmo Suomiselle yhteistyöstä ja vertailukoneen järjestämisestä sekä huoltopäällikkö Olli Rantalalle Loimaalla suoritettujen vertailumittausten aikana erinomaisesti sujuneista käytännön järjestelyistä. Tampereella 21. toukokuuta 2014 Jussi Tervonen

6 iv SISÄLLYS 1 Johdanto Hydrostaattinen ajovoimansiirto Hydrostaattisen ajovoimansiirron komponentit Käyttövoimalähde Hydraulipumppu Hydraulimoottori Ajovoimansiirron toteutustapoja Ajovoimansiirron hyötysuhde Ajovoimansiirron säätö Digitaalihydrauliikka Digitaalihydrauliset tekniikat Digitaalihydraulinen tilavuusvirransäätö On/off-venttiilit Venttiilien ohjaus Digitaalihydraulinen tilavuusvirransäätöyksikkö Hydraulisylinterin nelireunaohjaus Digitaalihydrauliikan mallipohjainen säätö M12-kone Ohjausjärjestelmä Tehonsäätö Ajovoimansiirto Työhydrauliikka Hydrauliset apupiirit Vertailumittaukset Dieselmoottorin ohjaimen ilmoittaman kulutuksen todentaminen Vertailukone Vertailukoneen ja M12-koneen välisiä eroja Vertailukoneen anturointi ja mittausdatan tallennus Vertailumittausten toteutus Ajovoimansiirron vertailu Työhydrauliikan vertailu Ajovoimansiirron ja työhydrauliikan yhteisvaikutuksen vertailu Mittausdatan analysointi ja tulokset Moottoriohjaimen kulutustieto Ajovoimansiirto Työhydrauliikka Yhden toimilaitteen käyttö Kahden toimilaitteen yhtäaikainen käyttö Työhydrauliikan uusintamittausten toteutus Yhden toimilaitteen käytön uusintamittaukset... 74

7 6.3.5 Kahden toimilaitteen yhtäaikaisen käytön uusintamittaukset Työsyklit Käyttäjäkokemusvertailu Yhteenveto ja jatkokehitys Lähteet Liite 1: M12-koneen työhydrauliikan hydraulikaavio Liite 2: M12-koneen työhydrauliikan komponenttiluettelo Liite 3: Mittauspöytäkirja vertailumittaukset Liite 4: Mittauspöytäkirja uusintamittaukset v

8 vi MERKINNÄT Virtausaukon poikkipinta-ala, [m³]. Hydraulisylinterin männän pinta-ala, [m³]. Sähkövirta, [A]. _ _ Turbulenttisen kuristuksen virtauskerroin, [m /( Pa s)]. Massa, [kg]. Momentti, [Nm]. Hydraulimoottorin todellinen momentti, [Nm]. Hydraulipumpun vaatima todellinen momentti, [Nm]. Havaintojen lukumäärä, [-]. Hydraulimoottorin kierrosnopeus, [1/s]. Hydraulipumpun kierrosnopeus, [1/s]. Kuormanpaine, [Pa]. Syöttöpaine, [Pa]. Paine ennen turbulenttista kuristusta, [Pa]., Mitattu paine ennen turbulenttista kuristusta, [Pa]. Paine turbulenttisen kuristuksen jälkeen, [Pa]., Mitattu paine turbulenttisen kuristuksen jälkeen, [Pa]. Paine-ero, [Pa]. DFCU:n paine-ero, [Pa]. LS-säätimen minimipaine-ero, [Pa]. Hydraulimoottorin paine-ero, [Pa]. Hydraulipumpun paine-ero, [Pa]. Tilavuus, [m³]. Tilavuuden muutos, [m³]. Hydraulimoottorin kierrostilavuus, [m³/r]. Hydraulipumpun kierrostilavuus, [m³/r]. Tilavuus alkutilanteessa, [m³]. Tilavuusvirta, [m³/s]. DFCU:n tilavuusvirta, [m³/s]. Turbulenttisen kuristuksen mitattu tilavuusvirta, [m³/s]. _ Hydraulimoottorin todellinen tilavuusvirta, [m³/s]. _ Hydraulipumpun teoreettinen tilavuusvirta, [m³/s]. _ Hydraulipumpun todellinen tilavuusvirta, [m³/s]. _ ä Hydraulipumpun tilavuusvirtahäviöt, [m³/s]. Hydraulisylinterin tilavuusvirta, [m³/s]. Resistanssi, [ ]. Lämpötilan muutos, [ C]. Venttiilin avaus, [-].

9 vii Jännite, [V]. Havainnon lukuarvo. Aritmeettinen keskiarvo. Lämpölaajenemiskerroin, [1/ C]. Hydraulimoottorin suhteellinen kierrostilavuus, [-]. Hydraulipumpun suhteellinen kierrostilavuus, [-]. Dieselmoottorin kokonaishyötysuhde, [-]. Hydrostaattisen ajovoimansiirron kokonaishyötysuhde, [-]. _ Hydraulimoottorin hydraulismekaaninen hyötysuhde, [-]. _ Hydraulipumpun hydraulismekaaninen hyötysuhde, [-]. _ Hydraulimoottorin kokonaishyötysuhde, [-]. _ Hydraulipumpun kokonaishyötysuhde, [-]. _ Hydraulimoottorin volumetrinen hyötysuhde, [-]. _ Hydraulipumpun volumetrinen hyötysuhde, [-]. Mekaanisen vaihteiston kokonaishyötysuhde, [-]. Turbulenttisen kuristuksen purkautumiskerroin, [-]. Tiheys, [kg/m³]. Tiheys alkutilanteessa, [kg/m³]. Kulmanopeus, [rad/s].

10 viii TERMIT JA LYHENTEET Asetusarvo AKM-OBE Avoin hydraulijärjestelmä CAN-väylä CANopen Common rail DA-ohjaus DFCU DGPS/DGNSS DPF Droop ECU EGR IMU LS Järjestelmän tilan tavoitearvo. On-Board-Electronics. Hydraulipumppuun integroitu elektroninen säädin. Hydraulijärjestelmässä, jossa toimilaitteilta palaava hydraulineste johdetaan nestesäiliöön. Control Area Network. Ajoneuvoissa, koneissa ja teollisuuslaitteissa käytettävä automaatioväylä, johon liitetyt laitteet voivat viestiä keskenään. CAN-väylän protokollaperhe. Dieselmoottorin yhteispaineruiskutusjärjestelmä. The Automotive Drive and Anti Stall Control. Käyttömoottorin kierrosnopeudesta riippuvainen hydrostaattisen ajovoimansiirron säätötapa. Digital Flow Control Unit. Rinnankytkettyihin on/offventtiileihin perustuva digitaalihydraulinen tilavuusvirransäätöyksikkö. Differential Global Positioning System/Differential Global Navigation Satellite System. Differentiaalinen GPS-paikannusmenetelmä, jossa paikannuksen tarkkuutta parannetaan alueellisen korjaussignaalin avulla. Diesel Particulate Filter. Dieselmoottorien pakokaasujen sisältämää partikkelimäärää vähentävä suodatusjärjestelmä. Dieselmoottorin kierrosnopeuden laskeminen kuormituksen kasvaessa. Ilmoitetaan prosentteina kierrosnopeuden asetusarvosta. Engine Control Unit. Elektroninen moottorinohjainyksikkö. Exhaust Gas Recirculation. Dieselmoottorien typen oksidien vähentämiseen käytettävä pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmä. Inertial Measurement Unit. Elektroninen mittalaite, joka mittaa kiihtyvyyksiä ja kallistuskulmia. Load-Sensing. Kuormantunteva hydraulijärjestelmä, joka vähentää hydraulisia tehohäviöitä. Hydraulipumpun kierrostilavuus säätyy suurimman kuormanpaineen mukaiseksi.

11 ix LUDV Lastdruckunabhängige Durchflussverteilung. Kuormanpaineesta riippumaton tilavuusvirranjako. Kuormantuntevien järjestelmien venttiilirakenne, joka jakaa virtauksen toimilaitteille kuormituksesta riippumatta. PWM Pulse Width Modulation. Pulssinleveysmodulaatio. Modulointitapa, jossa kuorman jännitettä säädetään pulssisuhteella. PC/104 Standardi, joka määrittelee sulautetun PC:n emolevyn muototekijöitä sekä komponenttien välisen tiedonsiirtoväylän. Reaaliaikakäyttöjärjestelmä Järjestelmä, jonka on tietyn signaalin saatuaan kyettävä suorittamaan tehtävä määräajan kuluessa. SAE J1939 Raskaankaluston CAN-protokolla. SCR Selective Catalytic Reduction. Dieselmoottorien pakokaasujen sisältämien typen oksidien määrää vähentävä järjestelmä, jossa pakokaasujen sekaan ruiskutetaan urealiuosta. Steady state Tila, jossa järjestelmän muuttujat ovat saavuttaneet lopulliset arvonsa eivätkä siten muutu ajan suhteen. Suljettu hydraulijärjestelmä Hydraulijärjestelmä, jossa toimilaitteilta palaava hydraulineste johdetaan nestesäiliön sijaan takaisin hydraulipumpun imukanavaan. Toimintapiste Järjestelmän tila tietyllä ajanhetkellä. Ilmaistaan järjestelmän muuttujien arvojen avulla. Transienttitila Tila, jossa järjestelmän muuttujat eivät ole saavuttaneet lopullista arvoaan, vaan muuttuvat ajan suhteen. WLAN Wireless Local Area Network. Verkkolaitteiden välinen langaton lähiverkkotekniikka.

12

13 1 1 JOHDANTO Polttoaineenkulutus on yksi merkittävimpiä tekijöitä liikkuvien työkoneiden käyttökustannusten kannalta. Niinpä liikkuvien työkoneiden polttoaineenkulutuksen pienentämiseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tutkimuspuolella energiankulutuksen pienentäminen onkin yksi keskeinen tutkimussuuntaus niin myös Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella. Liikkuvien työkoneiden toiminnot on usein toteutettu hydraulisesti. Hydrauliikka mahdollistaa suuren tehotiheyden, mutta järjestelmän kokonaishyötysuhde laskee helposti hyvin huonoksi, jos toimintapiste ei ole järjestelmän kannalta optimaalinen. Tässä työssä tutkitaan Tampereen teknillisen yliopiston Hydrauliikan ja automatiikan laitoksen M12-tutkimuskoneen energiankulutusta. M12-kone on vuonna 2012 rakennettu tutkimusalusta, jonka avulla tehdään muun muassa hydrostaattisen ajovoimansiirron ohjauksen ja digitaalihydrauliikan tutkimusta. Ajovoimansiirron ohjauksen sekä etukuormaimen digitaalihydraulisen tilavuusvirransäädön tutkimuksen yhtenä tavoitteena on energiankulutuksen pienentäminen. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, miten hyvin energiankulutuksen pienentämisessä on onnistuttu M12-koneen kohdalla. Energiankulutuksen tutkiminen on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Ajovoimansiirron ja etukuormaimen työhydrauliikan sekä kahden edellisen toiminnon yhtäaikaisen energiankulutuksen tutkimiseen. Ajovoimansiirron energiankulutusta tutkitaan siirtoajotestin avulla. Työhydrauliikan energiankulutusta tutkitaan työliikkeissä. Työliikkeet on jaettu liikkeisiin, jotka edellyttävät joko yhden tai kahden toimilaitteen aktiivista ohjausta. Ajovoimansiirron ohjauksen ja työhydrauliikan yhteisvaikutusta energiankulutukseen tutkitaan pyöräkuormaajalle ominaisissa työsykleissä. Tutkittavia työsyklejä on yhteensä kolme kappaletta. Energiankulutuksen tutkinta suoritetaan vertailumittausten avulla M12-koneen energiankulutusta verrataan vertailukoneen energiankulutukseen. Vertailukohdaksi valittiin Vilakone Oy:n valmistama kaupallinen Wille 655C monitoimikone, johon myös M12-kone perustuu. Koneiden mekaaninen rakenne on identtinen, samoin käyttömoottorit. Hydraulinen toteutus on kuitenkin hyvin erilainen. Tuotantokoneessa käytetään hydraulismekaanista ajovoimansiirron säätöä. Etukuormaimen työhydrauliikka on toteutettu kuormantuntevalla työpumpulla ja proportionaaliventtiileillä. M12-koneen ajovoimansiirron säätö sen sijaan on sähköhydraulinen. Työhydrauliikka koostuu sähköisellä kuormantunnolla varustetusta pumppu-moottorista sekä kahdeksasta DFCU:sta (Digital Flow Control Unit), joilla on toteutettu etukuormaimen sylinterien nelireunaohjaus. Tuotantokone varustettiin väliaikaisella mittausjärjestelmällä, joka koostui paineantureista sekä potentiometreistä, joilla mitattiin etukuormaimen asemaa. Mittaukset pyrit-

14 2 tiin suorittamaan mahdollisimman yhdenaikaisesti ja yhtenevillä liikeradoilla vertailtavuuden parantamiseksi. Kerätyn mittausdatan käsittely tapahtuu MathWork Matlab - laskentaohjelmistolla. Mittausdatan analysoinnin perusteella pyritään muodostamaan kuva polttoaineen- ja energiankulutuksen eroista. Lisäksi osoitetaan eroja koneiden hydrauliikan ja dieselmoottorin toiminnassa. Mittausdatan käsittely ja tulokset on jaettu kolmeen alilukuun tutkittujen osa-alueiden mukaisesti. Työn toisessa ja kolmannessa pääluvussa käsitellään mittausdatan analysoinnin ja liikkuvien työkoneiden hydraulijärjestelmien ymmärtämisen kannalta oleellista perusteoriaa. Teorialuvuissa käsiteltäviä aiheita ovat liikkuvien työkoneiden hydrostaattiset ajovoimansiirrot ja digitaalihydrauliikka. Neljännessä pääluvussa esitellään pääkohdat M12-koneen ohjaus- ja hydraulijärjestelmästä. Viidennessä luvussa käydään läpi vertailukoneena toimivan Wille 655C monitoimikoneen ja M12-koneen tärkeimmät erot sekä käytetty mittausjärjestelmä. Lisäksi esitellään vertailumittausten suoritustapa. Kuudes pääluku keskittyy mittausdatan käsittelyyn ja tuloksiin. Luku sisältää lisäksi käyttäjäkokemuspohjaisen vertailun koneiden toimintaeroista. Viimeisessä pääluvussa tehdään yhteenveto tuloksista ja pohditaan jatkotutkimusmahdollisuuksia M12-koneen energiankulutuksen pienentämiseksi.

15 3 2 HYDROSTAATTINEN AJOVOIMANSIIRTO Hydrostaattisessa ajovoimansiirrossa käyttömoottorin tuottama mekaaninen teho muunnetaan hydraulipumpun avulla hydrauliseksi tehoksi, joka kuljetetaan hydraulimoottorille, missä se muunnetaan takaisin mekaaniseksi tehoksi ja välitetään vetäville pyörille. Hydrostaattisessa ajovoimansiirrossa ulostulonopeutta voidaan säätää portaattomasti toisin kuin esimerkiksi käyttäessä mekaanista vaihteistoa. Lisäksi hydrostaattinen ajovoimansiirto mahdollistaa komponenttien vapaan sijoittelun, mikä on oleellista liikkuvissa työkoneissa, joissa pyritään mahdollisimman kompaktiin toteutukseen. Liikkuvien työkoneiden kannalta oleellinen etu on myös hydrauliikalle tunnusomainen suuri tehotiheys suhteellisen kevyillä ja pienillä komponenteilla saadaan välitettyä suuria tehoja. Hydrostaattinen ajovoimansiirto koostuu aina käyttömoottorista, hydraulipumpusta ja toteutustavan mukaan joko yhdestä tai useammasta hydraulimoottorista. Lisäksi järjestelmässä on turvallisuuteen ja käyttöikään vaikuttavia komponentteja, kuten paineenrajoitusventtiileitä ja suodattimia. 2.1 Hydrostaattisen ajovoimansiirron komponentit Käyttövoimalähde Liikkuvissa työkoneissa yleisin käytetty voimanlähde on dieselmoottori. Hydrostaattinen ajovoimansiirto ei kuitenkaan rajoita käytettävää voimanlähdettä. Markkinoilta löytyy esimerkiksi useita haarukkatrukkeja, joissa hydrostaattisen ajovoimansiirron kanssa voimanlähteenä käytetään nestekaasumoottoria [1; 2; 3]. Kevyemmissä hydrostaattisella ajovoimansiirrolla varustetuissa työkoneissa käyttövoimanlähteenä käytetään dieselmoottorin sijaan usein myös bensiinimoottoria [4; 5; 6]. Dieselmoottorien puristussuhde, puristustilavuuden ja iskutilavuuden summan suhde puristustilavuuteen, on huomattavasti korkeampi kuin bensiinimoottorien puristussuhde. Tyypillisesti dieselmoottorin puristussuhde on luokkaa 18-24:1 ja bensiinimoottorin 8-14:1 riippuen tavasta, jolla polttoaine tuodaan sylinteriin [7]. Korkean puristussuhteen ansiosta dieselmoottorien termodynaaminen hyötysuhde on korkeampi kuin bensiinimoottorien [8]. Bensiinimoottorien puristussuhdetta rajoittaa epäsuotuisa nakutus, jossa ilma/polttoaine-seos syttyy palotapahtuman aikana sekä sytytystulpan toimesta että toisaalla sylinterissä itsestään palotapahtuman aiheuttaman paineen kohoamisen takia. Kahden palorintaman kohdatessa syntyy painepiikki. Seurauksena on laskenut teho ja mahdollisuus moottorivaurion syntymiseen. Dieselmoottorien puristussuhdetta taas rajoittaa mekaaninen kuormitus ja hyötysuhteen huonontuminen täydellä kuormituksella. [7] Dieselmoottorien palotapahtuma mahdollistaa suuren ahtopaineen, jolloin enemmän

16 4 polttoainetta voidaan polttaa yhden palotapahtuman aikana, ja dieselmoottorista saadaan suuri momentti jo matalalla kierrosnopeudella [8]. Dieselmoottorien korkea puristussuhde ja suuri momentti matalilla kierrosnopeuksilla aiheuttavat suuren mekaanisen kuormituksen, minkä takia dieselmoottorit ovat rakenteeltaan raskaampia kuin bensiinimoottorit [7; 8]. Dieselmoottorien palotapahtuma on hitaampi kuin bensiinimoottorien, mikä rajoittaa dieselmoottorien maksimikierrosnopeutta. Ajoneuvokäytössä dieselmoottorien maksimikierrosnopeus on tyypillisesti kierrosta minuutissa, kun taas bensiinimoottorien maksimikierrosnopeus on tyypillisesti kierrosta minuutissa. Matala maksimikierrosnopeus rajoittaa dieselmoottoreista saatavaa maksimitehoa suhteessa moottorin massaan, mistä johtuen dieselmoottorien tehotiheys on matala. Myös dieselmoottorien kylmäkäynnistysominaisuudet ovat huonommat kuin bensiinimoottoreilla. [8] Viime vuosina yksi keskeinen liikkuvien työkoneiden käyttömoottorien kehitystyötä ohjaava tekijä on ollut jatkuvasti tiukentuvat päästömääräykset. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoi joulukuussa 1997 direktiivin 97/68/EC, jolla rajoitetaan jäsenvaltioiden alueella työkoneiden polttomoottorien kaasu- ja hiukkaspäästöjä [9]. Direktiivin 97/68/EC viimeisin muutos, direktiivi 2012/46/EU, on annettu joulukuussa 2012 [10]. Direktiiveissä määritellään aikarajat, joihin mennessä työkoneiden moottoreiden tulee täyttää vaaditut päästörajat typen oksidien (NO x ), hiilivetyjen (HC) ja partikkelien osalta. Direktiivin ensimmäinen vaihe astui voimaan 1. tammikuuta Tämänhetkiset voimassa olevat päästörajoitukset riippuvat käyttömoottorin tehosta taulukon 2.1 mukaisesti. Aiemmissa muutosdirektiiveissä 2004/26/EC ja 2011/88/EU määritellään jousto, jonka rajoissa konevalmistaja voi kuitenkin asentaa uuden vaiheen aikana rajallisen määrän edellisen vaiheen määräykset täyttäviä moottoreita [10]. Taulukko 2.1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asettamat päästörajat liikkuvien työkoneiden polttomoottoreille vaiheissa IIIA - IV. teho (kw) P < 37 IIIA 7,5 / 0,6 37 P < 56 IIIB 4,7 / 0,025 IIIA 4,7 / 0,4 56 P < 75 IIIB 3,3 / 0, P < 123 IIIA 4,0 / 0,3 IV 0,4 / 0, P < 560 IIIA 4,0 / 0,2 IIIB 2,0 / 0,025 vaihe, päästörajat (NOx+HC) / partikkelit (g/kwh) Vaiheiden IIIB ja IV moottoreissa partikkelien määrää pyritään vähentämään DPFsuodatusjärjestelmällä (Diesel Particulate Filter) [11]. DPF-suodatin poistaa pakokaasusta partikkeleita kuten nokea. Haittapuolena on pakokaasujärjestelmään aiheutuva vastapaine ja noen tukkiman pakokaasusuodattiman puhdistustarve joko vaihtamalla suodatin tai polttamalla noki pois suodattimesta muuttamalla pakokaasujen koostumusta väliaikaisesti. [8] Vaiheiden IIIB ( 56 kw) ja IV moottoreissa sekä osassa IIIA vaiheen moottoreista typen oksideja vähennetään käyttämällä pakokaasujen takaisinkierrätystä,

17 EGR (Exhaust Gas Recirculation) [11]. EGR-venttiilin avulla osa pakokaasuista kierrätetään takaisin imusarjaan ja sitä kautta sylinteriin ennen kuin palotapahtuma alkaa [8]. Dieselmoottorissa palotapahtuman aikana sylinterissä on aina ylimääräistä happea suhteessa paloprosessin tarpeeseen [7]. Typen oksideja syntyy kun typpi ja happi altistetaan korkealle lämpötilalle. Pakokaasujen kierrätyksellä vähennetään sylinterin täytöksessä ylimääräisen hapen osuutta ja lasketaan palotapahtuman lämpötilaa. Ahtoilman välijäähdytystä on aiemmin käytetty typen oksidien vähentämiseksi. [8] Vaiheen IV moottoreissa typen oksidien määrää vähennetään lisäksi SCR-järjestelmällä (Selective Catalytic Reduction) [11]. SCR-järjestelmässä pakokaasujen sekaan ruiskutetaan ureaa. Urea hajoaa pakokaasujen lämmön vaikutuksesta ammoniakiksi (NH 3 ) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Ammoniakki pelkistää typen oksidit (NO x ) typeksi (N 2 ) ja vedeksi (H 2 O) SCRkatalysaattorissa. [7] Käytettävän urea-vesiliuoksen markkinanimi on adblue-liuos [12]. Kuvassa 2.1 on esitetty erään työkoneissa käytettävän dieselmoottorin simpukkakäyrästö, joka ilmaisee polttoainekulutuksen eri toimintapisteissä. Kulutuksen yksikkö on grammaa per kilowattitunti. Moottorin kierrosnopeus, momentti ja teho on esitetty prosentteina moottorin maksimitehon toimintapisteen arvoista. Maksimitehon toimintapiste on merkitty momenttikäyrälle ympyrällä. Oikeanpuoleiselle pystyakselille on piirretty muutamia vakiotehokäyriä. Tehokäyristä havaitaan, että polttoaineenkulutuksen minimoimiseksi osakuormalla vaadittu teho kannattaa tuottaa sellaisella kierrosnopeusalueella, jossa momentti on suurimmillaan. Käytännössä alue on siis aina huomattavasti pienempi kuin moottorin maksimikierrosnopeus. Kulutuksen kannalta optimaalisella kierrosnopeusalueella toimiminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Esimerkiksi hydraulipumpulta vaadittu tilavuusvirta, joka on suoraan verrannollinen hydraulipumpun kierrosnopeuteen, saattaa vaatia suuremman kierrosnopeuden käyttöä. Perinteisesti tietyissä hydrostaattisella ajovoimansiirrolla varustetuissa järjestelmissä dieselmoottoria käytetään vakiokierrosnopeudella [13]. Tällaisessa tapauksessa dieselmoottorin kierrosnopeus asetellaan siten, että kierrosnopeus on momenttikäyrän laskevalla osalla. Kuvassa 2.1 momenttikäyrän laskeva osa alkaa maksimomentin jälkeen kierrosnopeudesta 60 prosenttia. Dieselmoottorin kuormituksen äkillinen kasvaminen johtaa kierrosnopeuden laskemiseen. Kun toimintapiste on momenttikäyrän laskevalla osalla, niin kierrosluvun laskiessa saadaan enemmän momenttia käyttöön, millä estetään moottorin sammuminen. Droop-prosentilla ilmaistaan, kuinka paljon dieselmoottorin kierrosnopeusasetuksen sallitaan laskevan, kun dieselmoottorin kuormitus muuttuu nollakuormituksesta täyteen kuormitukseen. Droop-prosentin tarkoitus on pitää dieselmoottorin kierrosnopeussäätö stabiilina kuormituksen vaihteluista huolimatta. [14] 5

18 6 Kuva 2.1. Simpukkakäyrästö erään työkonekäyttöön tarkoitetun dieselmoottorin polttoaineen ominaiskulutuksesta. Kulutuksen yksikkö on g/kwh. Muokattu lähteestä [15]. Dieselmoottoreiden polttoaineenkulutukseen ja päästöihin vaikuttaa suuresti tapa, jolla dieselmoottoria käytetään. Esimerkiksi pyöräkuormaajien työkierto sisältää runsaasti transientti- eli muutostilanteita, joissa dieselmoottorin momentti ja kierrosnopeus laskee tai kasvaa nopeasti. Transienttitilanteiden aikana polttoaineenkulutus voi jopa kaksinkertaistua ja typen oksidien ja hiilimonoksidin (CO) määrä nelinkertaistua steady state tilanteeseen nähden [16; 17]. Dieselmoottorin päästöihin ja kulutukseen vaikuttaa myös käytetty ruiskutustekniikka. Nykyaikaisessa yhteispaineruiskutusjärjestelmässä (englanniksi common rail) ruiskutussuuttimet on kytketty samaan korkeapainejakoputkeen (englanniksi rail), jolloin kaikkien sylinterien ruiskutussuuttimilla on yhtä suuri ruiskutuspaine. Common rail järjestelmässä ruiskutuspaineen tuottaminen ja ruiskutus on eriytetty toisistaan. Lisäksi ruiskutuspaine on säädettävissä dieselmoottorin kierrosnopeudesta riippumatta. Moottorinohjainyksikkö (englanniksi Engine Control Unit, ECU) laskee ruiskutettavan polttoainemäärän mukaan ruiskutuspaineen ja ruiskutuksen alkuhetken sekä ohjaa sähköisten ruiskutussuuttimien avautumista. Ruiskutuspaineen säädössä huomioidaan dieselmoottorin kierrosnopeus ja kuormitus. Ruiskutuspaineen säädöllä saadaan optimoitua il-

19 7 ma/polttoaine-seoksen sekoittuminen, jolloin saadaan vähennettyä päästöjä ja lisättyä tehoa. [14; 18] Korkeapainejakoputki toimii paineakkuna, jolloin ruiskutuspaineen tulisi teoriassa pysyä koko ruiskutuksen ajan vakiona ruiskutettavasta polttoainemäärästä riippumatta. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan ruiskutus saa aikaan paineja tilavuusvirtavärähtelyn, mikä aiheuttaa ongelmia todellisen ruiskutettavan polttoainemäärän määrittämisessä. [18; 19] Hydraulipumppu Hydrostaattisessa ajovoimansiirrossa yhtenä komponenttina on aina hydraulipumppu, jonka tehtävä on muuntaa käyttövoimanlähteen tuottama mekaaninen teho, eli yhtälön (1) mukaisesti momentin [Nm] ja kulmanopeuden [rad/s] tulo, hydrauliseksi tehoksi. Hydraulinen teho on yhtälön (2) mukaisesti tilavuusvirran [m³/s] ja paine-eron [Pa] tulo. = (1) = (2) Hydraulipumpuissa esiintyy kuitenkin aina vuodoista ja kitkoista johtuvia häviöitä, jotka heikentävät pumpun kykyä muuntaa mekaaninen teho hydrauliseksi tehoksi. Hydraulipumpun tuottama teoreettinen tilavuusvirta saadaan laskettua yhtälöllä _ = (3) missä on pumpun suhteellinen kierrostilavuus pumpun maksikierrostilavuudesta [-], on pumpun geometrinen syrjäytystilavuus per kierros [m³] ja on pumpun kierrosnopeus [1/s]. Tilavuusvirtahäviöt kuitenkin pienentävät hydraulipumpusta saatavaa tilavuusvirtaa. Tilavuusvirtahäviöiden vaikutusta ilmaistaan pumpun volumetrisella hyötysuhteella, 0 _ 1, jolla ei ole yksikköä. Hydraulipumpun tuottama todellinen tilavuusvirta on _ = _ ä = _ _ (4) Hydraulipumpun kitkojen vaikutusta pumpun käyttämiseen tarvittavaan momenttiin ilmaistaan pumpun hydraulismekaanisella hyötysuhteella, 0 _ 1, jolla ei ole yksikköä. Pumpun käyttämiseen tarvittava todellinen momentti on _ = 2 _ (5) missä termi /2 on niin sanottu radiaanitilavuus. Hydraulipumpun kokonaishyötysuhde, 0 _ 1, on yhtä kuin volumetrisen ja hydraulismekaanisen hyötysuhteen tulo _ = _ _ (6) Hydraulipumpun käyttömoottorilta ottama mekaaninen teho on _ = _ _ (7) Yhtälö (7) voidaan edelleen kirjoittaa yhtälöiden (4) ja (6) avulla muotoon

20 8 _ = _ _ _ = _ _ (8) Volumetrinen hyötysuhde ei siis vaikuta hydraulipumpun mekaaniseen ottotehoon ainoastaan hydraulismekaanisella hyötysuhteella on vaikutusta. Yhtälöstä (8) nähdään, että mitä huonompi on hydraulismekaaninen hyötysuhde, sitä enemmän hydraulipumppu vaatii mekaanista tehoa hydraulisen tehon tuottamiseen. Yleisin ajovoimansiirroissa käytetty pumpputyyppi on säätötilavuuksinen aksiaalimäntäpumppu, jossa nimensä mukaisesti syrjäytyseliminä toimivat männät, jotka liikkuvat käyttöakselin suuntaisesti. Aksiaalimäntäpumput jaetaan rakenteen perusteella vinolevyisiin ja vinoakselisiin pumppuihin. Näistä kahdesta päätyypistä hydrostaattisissa ajovoimansiirroissa yleisempi on vinolevyinen rakenne. Ajovoimansiirtokäytössä vinolevyisen rakenteen tärkeimmät edut vinoakseliseen rakenteeseen nähden ovat koko ja massa sekä pumpun läpi tuleva käyttöakseli, mikä mahdollistaa pumppujen asentamisen peräkkäin. [20; 21] Kuvassa 2.2 on leikkauskuva eräästä suljetun hydraulipiirin vinolevyisestä aksiaalimäntäpumpusta. Kuvaan on numeroitu käyttöakseli (1), käyttöakselin mukana pyörivä sylinteriryhmä (2), männät (3), hydrostaattisesti laakeroidut liukukengät (4), vinolevy (5), vinolevyn säätösylinteri (6) ja säätösylinterin säädin (7). Jakolevy (8) erottaa sylinteriryhmän sylinterit matala- (9) ja korkeapainekanavista (10). Kuvan pumppu on tarkoitettu käytettäväksi ajovoimansiirron pumppuna ja siihen on lisäksi integroitu ajovoimansiirron apupumppu (11). Apupumpun imukanava on merkitty numerolla (12). Kierrostilavuuden muutos tapahtuu muuttamalla vinolevyn kulmaa, jolla vaikutetaan mäntien iskunpituuteen ja siten syrjäytystilavuuteen. Rakenne mahdollistaa portaattoman kierrostilavuuden säädön. [21; 22] Kuva 2.2. Leikkauskuva vinolevyisestä aksiaalimäntäpumpusta, johon on integroitu ajovoimansiirron apupumppu. Muokattu lähteestä [22].

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA)

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Paljonko tähän työtehtävään tarvitaan tehoa? Yhden lastaussyklin energia m*g*h = 20 kj Yksi

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sähköhydrauliikka Päivän teemat Onko hydrauliikasta muuhunkin kuin silkkaan voimantuottoon? Miten järkeä hydrauliikkaan? Mitä sitten saadaan aikaan ja millaisin

Lisätiedot

T RC/ PC - Tekniset tiedot

T RC/ PC - Tekniset tiedot T7.185-200 RC/ PC - Tekniset tiedot TRAKTORIMALLI T7.185 T7.200 T7.185 T7.200 RC RC PCE PCE Sylinteriluku/hengitys 6 T Interc 6 T Interc 6 T Interc 6 T Interc Iskutilavuus litraa 6,728 6,728 6,728 6,728

Lisätiedot

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k0201291, TP02S-D EVTEK 12.1.2004 Asko Kippo Automaatiotekniikka EVTEK AUTOMAATTIVAIHTEISTO Tiivistelmä Vaihteisto on auton tärkein osa moottorin ja korin rinnalla. Tässä raportissani

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Kon Hydraulijärjestelmät

Kon Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä

Lisätiedot

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku Tuotetietoa Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku EWIKONin sähköinen neulasulkutekniikka EWIKONin sähkökäytöillä varustetut neulasulkujärjestelmät älykkäine ohjauksineen

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Portaaton vaihteisto yleisesti. Ajotavat / asetukset. Ajaminen eri työtehtävissä

Portaaton vaihteisto yleisesti. Ajotavat / asetukset. Ajaminen eri työtehtävissä 1 2 Hydrauliikka PowerShift vaihteisto 3 Portaaton vaihteisto yleisesti 4 Ajotavat / asetukset 5 Ajaminen eri työtehtävissä Perinteinen hydrauliikka - Kiinteätilavuuksinen hammaspyöräpumppu Pumpun tuotto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Hydromekaniikan Piirrosmerkit Johdanto erusteet Päivän teemat Mitä se hydrauliikka oikein on? Missä ja miksi sitä käytetään? Paine, mitä ja miksi? Onko aineesta

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011

MUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011 Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima

Venttiilit, säätimet + järjestelmät. jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Venttiilit, säätimet + järjestelmät Lämpöä laadukkaasti Cocon QTZ säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön Tuotevalikoima Cocon QTZ säätöventtiili Toiminta, rakenne Oventrop Cocon QTZ

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Tulostanut:Pekka Vuorivirta Palvelu Alustatunnus Polku 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Malli Tunniste FH (4) 132355236 Julkaisupäivämäärä 29.11.2013 Tunnus/Käyttö

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

Moottori SCM

Moottori SCM Moottori SCM 012 130 3202 FI SAE SUNFAB SCM on vankkarakenteinen aksiaalimäntämoottori, joka sopii erityisen hyvin liikkuvan kaluston hydrauliikkaan. SUNFAB SCM:ssä on kul - maan asetettu akseli ja pallopäiset

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Vanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087. Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415

Vanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087. Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415 Vanha Nurmijärventie 62 01670 VANTAA Puh. 09 7771 750 Faksi 09 8786 087 Lentokentänkatu 7 PL351 33101 TAMPERE Puh. 03 2825 111 Faksi 03 2825 415 Muuttuvanopeuksiset kompressorit vedenjäähdyttimissä ISAC

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)? Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti

Lisätiedot

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen

Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-07841-12 20.11.2012 Tuloilmaikkunaventtiilien Biobe ThermoPlus 40 ja Biobe ThermoPlus 60 virtausteknisten suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-07841-12

Lisätiedot

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen

APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01821-15 18.5.2015 APAD paineentasainjärjestelmän suoritusarvojen määrittäminen Tilaaja: APAD Teknologiat Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01821-15 1(2) Tilaaja APAD Teknologiat Oy

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka

Fysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi

Lisätiedot

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. 30 1987 2017 VUOTTA SUOMESSA Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

DriveLineWIN. Lähtötiedot

DriveLineWIN. Lähtötiedot DriveLineWIN Tietokonekoneohjelma DriveLineWIN auttaa valitsemaan taka-akselin välityssuhde / rengaskoko yhdistelmän ajotehtävään sopivaksi. Samoin ohjelmalla voidaan tarkastella eri automallien nopeusalueiden

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op)

Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op) Kon-41.4027 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi L (3 op) Viikkoharjoitukset syksyllä 2015 Paikka: Maarintalo, E-sali Aika: perjantaisin klo 10:15-13:00 (14:00) Päivämäärät: Opetushenkilöstö

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Moottori SCM

Moottori SCM Moottori SCM 025 108 3203 FI M2 SUNFB SCM M2 on sarja vankkarakenteisia aksiaalimäntämoottoreita, jotka sopivat erityisen hyvin vinssi-, vauhtipyörä- ja telaketjukäyttöön. SUNFB SCM:ssä on kulmaan asetettu

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen kinetiikka: hitausmomentti ja liikeyhtälöt (Kirjan luvut 17.1, 17.2 ja 17.4) Osaamistavoitteet Ymmärtää hitausmomentin

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

FMT aineenkoetuslaitteet

FMT aineenkoetuslaitteet FMT aineenkoetuslaitteet PC-ohjatut testaussylinterijärjestelmät MATERTEST OY PC-ohjatut servohydrauliset testaussylinterijärjestelmät 1-5000 kn Käyttösovellutukset Testaussylintereitä käytetään säätöä

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Verkkodatalehti. FLOWSIC150 Carflow TILAVUUSVIRTAUKSEN MITTALAITTEET

Verkkodatalehti. FLOWSIC150 Carflow TILAVUUSVIRTAUKSEN MITTALAITTEET Verkkodatalehti FLOWSIC150 Carflow A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Tilaustiedot Tyyppi FLOWSIC150 Carflow Tuotenumero Pyynnöstä Tuotteen tarkat laitespesifikaatiot ja suorituskykytiedot voivat olla

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE Finntest Oy Olarinluoma 16 02200 ESPOO Puh. 09-439 1400 Fax. 09-4391 4020 finntest@finntest.fi www.finntest.fi

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011

Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Nestemäisillä biopolttoaineilla toimiva mikrokaasuturbiinigeneraattori Vene-ohjelman seminaari 29.9.2011 Jaakko Larjola Esa Saari Juha Honkatukia Aki Grönman Projektin yhteistyöpartnerit Timo Knuuttila

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Innovatiivisuus ja laatu

Innovatiivisuus ja laatu Innovatiivisuus ja laatu Tekniset tiedot Cocon Säätöventtiili jäähdytyspalkkien asennuksiin Cocon säätöventtiili eco ja classic mittaustekniikoilla Tuotekuvaus: Oventrop Cocon säätöventtiili suhteellisella

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz Raskaansarjan ammattilainen Paras valinta paineilman tuoton optimointiin ESN -sarjan ruuvikompressori on malliesimerkki nykyaikaisesta ruuvikompressorista.

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Transporter Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Lindab Ab: Ilmavirran säätimen DIRU 160 soveltuvuus savunrajoittimeksi. Työ

MITTAUSPÖYTÄKIRJA. Oy Lindab Ab: Ilmavirran säätimen DIRU 160 soveltuvuus savunrajoittimeksi. Työ Työ 2978 31.3.2015 MITTAUSPÖYTÄKIRJA Oy Lindab Ab: Ilmavirran säätimen DIRU 160 soveltuvuus savunrajoittimeksi Insinööritoimisto W. Zenner Oy LVI- ja äänilaboratorio Vihdintie 11 C 25 00320 Helsinki puh.

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

Asennus- ja käynnistysohje Hydraulipumput Sarjat VP1-095 /-110/ -130

Asennus- ja käynnistysohje Hydraulipumput Sarjat VP1-095 /-110/ -130 Lisätukea saa verkkosivuiltamme www.parker.com/pmde Asennus- ja käynnistysohje Hydraulipumput Sarjat VP1-095 /-110/ -130 Voimassa alkaen: toukokuu 01, 2015 Korvaa: tammikuu 01, 2013 Tärkeitä asennusohjeita

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

1270E- / 1470E-Harvesterit

1270E- / 1470E-Harvesterit 1270E- / 1470E-Harvesterit PRODUCTIVITY UPTIME LOW DAILY OPERATING COSTS REVOLUTION LOGGING WILL NEVER BE THE SAME REVOLUTIO VOLUTION ON John Deere E-sarjan harvesterien kehittyneet tekniset ominaisuudet

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita

VLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

XPi-pumput 10k - 03. Helsinki 0914

XPi-pumput 10k - 03. Helsinki 0914 XPi-pumput 10k - 03 Helsinki 0914 XPi-sarjan pumput on suunniteltu vaikeisiin olosuhteisiin huomioiden: - Pumpun tilantarve - Pumpun kierrosnopeus - Tehontarve Ratkaisuksi HYDRO LEDUC on kehittänyt kulmapumpun,

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYPUMPPU 1:1 Viton tiivisteet Painesuhde 1:1 - Virtaus 23 l/min A327 Siirtopumppu N 1 packing m 3,6 Kg 4,3 A3271 Siirtopumppu räätälöitävällä 1" imuputkella

Lisätiedot