Näiden lisäksi määräaikaisesti huhtikuuhun 2018 asti sallitaan seuraavat muutokset:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näiden lisäksi määräaikaisesti huhtikuuhun 2018 asti sallitaan seuraavat muutokset:"

Transkriptio

1 4 Kuljettaminen

2 Kuorma- autojen mitta- ja massarajoitusten korotusten vaikutukset tieliikenteeseen Lasse Nykänen*, Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere, Finland. 1 Tiivistelmä Syksyllä 2013 Suomen hallitus korotti kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Lakiasetuksella pyrittiin parantamaan tiekuljetusten kilpailukykyä mahdollistamalla entistä suurempien kuormien kuljettamisen yhdellä kertaa. Uusi asetus vaikuttaa merkittävästi tiekuljetusten liikennesuoritteisiin, kuljetuskustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Asetuksen vaikutuksista on vielä vähän empiiristä tietoa, mutta jo olemassa olevien tilastotietojen avulla potentiaalisia vaikutuksia on mahdollista analysoida. Työssä esitettävällä analyysillä pyrittiin kartoittamaan uuden asetuksen tarjoamia maksimaalisia hyötyjä ja säästöjä. Tämä paperi pohjautuu Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA:n tutkimusraporttiin (Liimatainen 2014). 2 Johdanto Loppuvuonna 2012 Suomen hallitus esitti muutosehdotusta kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien mitta- ja massarajoituksiin (LVM 2012). Muutosehdotuksella pyrittiin lisäämään raskaan liikenteen kilpailukykyä mahdollistamalla entistä suurempien kuormien kuljettamisen tieliikenteessä. Kesäkuussa 2013 alkuperäinen ehdotus hyväksyttiin pienin muutoksin ja se astui voimaan saman vuoden lokakuussa. (LVM 2013) Alkuperäisen lakiehdotuksen mukaan, tieverkolle aiheutuvat rasitukset huomioiden, muutoksilla voitaisiin saavuttaa ensimmäisinä vuosina 60 miljoonan ja myöhemmin jopa 200 miljoonan euron vuotuiset säästöt (LVM 2012). Myöhemmissä arvioissa logistiikkakustannusten säästöiksi 20 vuodessa ennustetaan noin 3 miljardia euroa, joka on hieman alkuperäistä arviota alhaisempi (LVM 2013; Puurunen 2013). Lakimuutoksen myötä suomalaisten ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu kokonaismassa nousi 76 tonniin ja maksikorkeus 4,4 metriin (LVM 2013). Uusi asetus vaikuttaa sekä vanhoihin jo käytössä oleviin että uusiin kuorma-autoihin ja ajoneuvoyhdistelmiin. Asetus toteutetaan kaksivaiheisena siten, että lokakuun 2013 alusta pysyvästi kuormaautojen ja ajoneuvoyhdistelmien maksimimassat nousivat seuraavasti: 4-akselinen kuorma-auto 32 t! 35 t (kantavuus 18 t! 21 t, + 17 %) 5-akselinen kuorma-auto 38 t! 42 t (kantavuus 21 t! 25 t, + 19 %) 8-akselinen ajoneuvoyhdistelmä 60 t! 68 t (kantavuus 37 t! 45 t, + 22 %) 9-akselinen ajoneuvoyhdistelmä 60t! 76 t (kantavuus 35 t! 51 t, + 46 %). Näiden lisäksi määräaikaisesti huhtikuuhun 2018 asti sallitaan seuraavat muutokset: 2-akselisille kuorma-autoille 18 t! 20 t (kantavuus 11 t! 13 t, + 18 % 3-akselisille kuorma-autoille 26 t! 28 t (kantavuus 16 t! 18 t, + 13 %) 7-akselisen ajoneuvoyhdistelmille 60 t! 64 t (kantavuus 40 t! 44 t, + 10 %).

3 3 Kuorma-autojen mitta ja massarajojen korotus Uudet mitta- ja massarajoitukset ovat olleet vasta alle vuoden käytössä, joten niistä on saatavissa vain vähän käytännön tietoa, minkä vuoksi tässä paperissa esitetyt laskelmat pohjautuvat tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineiston perusteella tehtyyn arvioon massa- ja mittamuutosten mahdollisista hyödyistä (Tilastokeskus 2013). Samasta syystä tässä paperissa ei syvennytä uusien entistä raskaampien kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien tiehen aiheuttamiin rasituksiin, vaan tutkimus keskittyy uusien rajoituksien vaikutuksiin liikennesuoritteisiin, kuljetuskustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Päästöjen ja kulutuksen laskemiseksi tieliikenteen tavarankuljetustilastoon on yhdistetty kuorma-autojen yksikköpäästötietoja LIPASTO (2013) laskentajärjestelmästä. Monien toimialojen kuljetuksissa massa ei rajoita maksimi kuormaa vaan tilavuus, tai muut logistiset reunaehdot. Uusista massarajoituksista hyötyvätkin eniten ne kuljetukset, joissa pystytään hyödyntämään kaluston maksimaalinen kantavuus. Tyypillisesti tällaisia kuljetuksia ovat metsäteollisuus- ja maa-aineskuljetukset. Toisaalta Suomessa suurimman tiekuljetusten liikennesuoritteen muodostaman tavaralajin (erityyppiset tavarat, joita kuljetetaan samanaikaisesti) kuljetuksista vain 15 % oli massaperusteisesti täynnä vuonna (Tilastokeskus 2013) 3.1 Maksimikorkeuden muutos Uusi asetus nosti kuorma-autokaluston maksimikorkeuden 4,2 metristä 4,4 metriin. Ajoneuvojen korkeuden muutos mahdollistaa tilavuudeltaan entistä suurempien kuormien kuljettamisen. Maksimikorkeuden nosto saattaa myös joillain toimialoilla mahdollistaa kuormaamisen useampaan kerrokseen ja näin ollen tehostaa kaluston täyttöastetta, kun pelkkä kuormatilan lattiataso ei rajoita kuorman kokoa. Kuormatilan tilavuusperusteisesta täyttöasteesta on melko vähän luotettavaa tietoa, vaikka tieliikenteen tavarankuljetustilastossa vastaajat arvioivatkin tavaratilan täyttöasteen. Vastaukset ovat kuitenkin vain silmämääräisiä arvioita ja tilastossa ei ole ilmoitettu kuormatilan mittoja, joten luotettavan analyysin teko tilavuuden perusteella on haasteellista. Vastausten perusteella vuonna 2012 tieliikenteen tavarankuljetusten kokonaisliikennesuoritteesta 42 prosenttia (805 milj. km) ajettiin täydellä tavaratilalla. (Tilastokeskus 2013) 3.2 Kokonaismassarajojen noston vaikutukset Massarajoitusten nostot koskevat ensisijaisesti niitä kuljetuksia, jotka on tehty massaperusteisesti täysillä kuljetuksilla. Tässä tutkimuksessa massaperusteisesti täytenä pidettiin niitä kuljetuksia, joissa täyttöaste oli 90 % tai yli. Kaikkiaan vuoden 2012 tieliikenteen tavarankuljetustilastotiedot kattoivat yli kuljetuksen tiedot. Kuormitusaste laskettiin jokaiselle matkalle vastaajien ilmoittamien kuorman massan ja maksimi hyötykuorman perusteella. Kaikkien kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien massarajoitusten nosto käsiteltiin yksittäin, minkä avulla pystyttiin määrittämään asetuksen kokonaisvaikutukset tiekuljetusten liikenne- ja kuljetussuoritteisiin, polttoaineenkulutukseen ja päästöihin. Laskenta jaettiin kahteen vaiheeseen pysyvien ja määräaikaisten rajoitusten mukaan. Aluksi määritettiin määräaikaisten rajoitusten vaikutukset 2-, 3- ja 7-akseliseen kalustoon, minkä jälkeen korvattiin 7- ja 8-akseliset 9-akselisella kalustolla. 4-, 5- ja 9-akselisen kaluston vaikutukset ovat samat molemmissa vaiheissa. Vaikutustenarvioinnissa haettiin

4 niin sanottua maksivaikutusta, olettamalla, että uudet maksimimassat hyödynnetään 100 prosenttisesti. Toisin sanoen myös ne kuljetukset, jotka on ajettu ennen 90 % kuormitusasteella, ajetaan uusien massarajoitusten mukaan 100 % kuormitusasteella isommalla kalustolla. Vaikutustenarvioinnin mukaan massarajoitusten potentiaalinen liikennesuoritteen vähenemä määräaikaisilla rajoituksilla on vuosittain 95,5 miljoonaa kilometriä ja määräaikaisuuden jälkeen 148,4 miljoonaa km. Vaikka uudet entistä painavammat kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät kuluttavat kasvaneen massan myötä enemmän, liikennesuoritteen vähenemä on riittävä, tiekuljetusten päästöjen pienenemiseksi uusien massarajoitusten avulla. Lähtötilanteessa tiekuljetusten vuosittainen polttoaineen kulutus oli noin 307 miljoonaa litraa dieseliä ja määräaikaisten rajoitusten aikana se laskee noin 277 miljoonaan litraan ja vuoden 2018 jälkeen 255 miljoonaan litraan. Vähentyneen polttoaineen kulutuksen myötä myös tiekuljetusten ympäristöä saastuttavat päästöt vähenevät. Typenoksidipäästöt (NO x ) vähenisivät arvion mukaan määräaikaisuuden aikana vuosittain 464 tonnia ja määräaikaisuuden jälkeen 662 tonnia verrattuna nykyisiin NO x -päästöihin. Pienhiukkaspäästöt (PM) vähenisivät vastaavasti aluksi 7 tonnia ja lopuksi 12 tonnia ja hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) 0,08 miljoonaa tonnia ja vuoden 2018 jälkeen 0,14 miljoonaa tonnia, eli noin 8 % nykyisistä tiekuljetusten päästöistä. Ajoneuvojen käyttökustannusten vuosittaisten säästöjen arvioidaan olevan aluksi 38,1 miljoonaa ja lopuksi 63,6 miljoonaa. Entistä suurempien ajoneuvojen avulla sama tavaramäärä pystytään kuljettamaan vähemmillä kuljetuksilla, mikä tarkoittaa sitä, että tarvitaan vähemmän ajoneuvoja ja työtunteja. Pääoma- ja palkkakustannusten vuotuisten taloudellisten säästöjen arvioidaan määräaikaisuuden aikana olevan 74,1 miljoonaa ja vuoden 2018 jälkeen 119,5 miljoonaa. (pääoma- ja palkkakustannukset Tervonen et al mukaiset) 4 Yhteenveto Arvioiden perusteella uudet mitta- ja massarajoitukset voivat tarjota merkittäviä taloudellisia säästöjä tiekuljetusalalle ja vähentää kuljetusten ympäristövaikutuksia. Uusi asetus on Suomessa kuitenkin otettu vastaan ristiriitaisesti, koska osa alan toimijoista vastustaa uusien entistä painavamman kaluston sallimista ja osa puolestaan tukee uutta asetusta. Tukijat uskovat, että raskaammalla kalustolla voidaan vähentää merkittävästi ajettuja kilometrejä ja täten vaikuttaa positiivisesti tiekuljetusalaan ja sen vaikutuksiin. Asetusta vastustavat puolestaan kokevat, että uusi entistä painavampi kalusto rikkoo Suomen jo heikossa kunnossa olevan tieinfrastruktuurin ja että mitta- ja massarajoitusten korotuksilla ei pystytä merkittävästi parantamaan kuljetusten täyttöastetta. Uuden asetuksen voidaan katsoa olevan osittain ristiriidassa liikenteen Valkoisen paperin kanssa (COM/2011/144), jossa EU:n tavoitteena on siirtää 30 % yli 300 kilometrin kuljetuksista teiltä raiteille. Uudet entistä suuremmat ajoneuvoyhdistelmät saattavat lisätä tiekuljetusten houkuttelevuutta ja vastoin EU:n tavoitetta lisätä tiekuljetusten osuutta kokonaiskuljetussuoritteessa. Suomen hallituksen tekemien ja tässä tutkimuksessa arvioitujen hyötyjen saavuttamiseksi tiekuljetusalan tulee omaksua tehokkaasti uudet mitta- ja massarajoitukset ja pystyä hyödyntämään niitä tehokkaasti. Jos uusia rajoituksia ei pystytä hyödyntämään

5 tehokkaasti ja ala investoi merkittävästi entistä raskaampaan kalustoon, se tarkoittaa ympäristövaikutusten ja kustannusten kasvamista. Lähteet COM/2011/ White paper. Roadmap to a Single European Transport Area Towards a competitive and resource effective transport system. Brussels. European Commission. Saatavissa: Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Ministerityöryhmä linjasi raskaan liikenteen mittoja ja massoja. Tiedote Saatavissa: Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Kilpailukykyä parannetaan raskaan liikenteen uusilla mitoilla ja massoilla. Tiedote Saatavissa: Liimatainen, H. & Nykänen, L Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimusraportti 89, Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavissa: rma_autokannan_hallintamalli.pdf?sequence=1. LIPASTO Suomen tieliikenteen päästöt ja energiankulutus. Saatavissa: liisa/paastodata.htm. Puurunen, J Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muistio Saatavissa: Tervonen, J., Ristikartano, J., Sorvoja, S Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 33/2010. Tilastokeskus Tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineisto vuodelta 2012.

6 Rataverkon tavaraliikenne- ennuste 2035 Timo Välke, Liikennevirasto Ennusteen käyttötarkoitus Rautatiekuljetuksilla on tärkeä asema Suomen elinkeinoelämän kuljetustoiminnassa. Rautatiekuljetusten toimivuuden varmistamiseksi kuljetuskysynnän muutoksia tulee ennakoida pitkälle tulevaisuuteen, mikä edellyttää näkemystä elinkeinoelämän toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista rataverkolla liikennöivien tavarajunien määrään. Rataverkon tavaraliikenne-ennustetta käytetään muun muassa liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnittelussa sekä kehittämisinvestointien hankearvioinneissa. Ennustemenetelmä Rautatiekuljetusten asiakaskunnalle on ominaista, että noin 15 suurinta asiakasta vastaa yli 85 %:n kuljetusosuudesta. Tämä mahdollistaa kuljetuskysynnän muutosten arvioinnin asiakaslähtöisesti. Keskeisen lähtökohdan ennusteelle muodostivat nykyisten ja potentiaalisten uusien rautatiekuljetusasiakkaiden haastattelut. Muita tärkeitä lähtökohtia olivat toimintaympäristön muutostekijöiden arviointi sekä myös edellisen tavaraliikenneennusteen toteutumisen analysointi. Tavaraliikenne-ennuste on laadittu erikseen kotimaan tavaraliikenteelle ja transitoliikenteelle. Kotimaan liikenne sisältää itäisen ja läntisen yhdysliikenteen. Kotimaan liikenteen ennusteissa käytetty tavararyhmäjako on seuraava: raakapuu ja hake paperi sellu sahatavara metallit ja metalliromu kivennäisaineet ja rikasteet kemikaalit yhdistetyt kuljetukset, koneet ja laitteet muut tavarat Raakapuun osalta ennusteet perustuvat Liikenneviraston raakapuuvirtojen valtakunnallisella optimointimallilla laadittuihin tarkasteluihin. Vastaavasti energiapuun osalta ennusteet perustuvat energiapuun valtakunnallisella optimointimallilla laadittuihin tarkasteluihin. Merkittävimmät toimintaympäristön muutostekijät Rautatiekuljetusten kehittymiseen tulevaisuudessa vaikuttaa useita erilaisia muutostekijöitä. Tärkeimpiä ovat eri toimialojen tuotantorakenteen muutokset, mutta myös muilla tekijöillä on vaikutusta. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin ennusteen kannalta merkittävimmiksi katsottuja muutostekijöitä. Maailmantalouden ja Suomen kansantalouden kehittyminen Suomen kansantalouden ja eri toimialojen tuotantovolyymien vaihtelut ovat nykyisin vahvasti sidoksissa maailmantalouden kehittymiseen. Erityisesti Euroopan talouden kehittyminen on keskeisessä asemassa, koska se on teollisuuden tärkein vientimarkkina.

7 Ennusteet Euroopan talouden kehittymisestä ovat maltillisia. Maltillinen talouskasvu ja maailmantalouden painopisteen siirtyminen yhä enemmän Aasiaan asettavat haasteita erityisesti suomalaiselle perusteollisuudelle. Mitä kauemmas markkinat siirtyvät, sitä vaikeampaa teollisuuden on kilpailla ns. perustuotteilla (esim. raakateräs, peruskemikaalit, paperi). Samaan aikaan kehittyvien maiden teollisuus tuottaa maailmanmarkkinoille yhä enemmän suomalaisen teollisuuden tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita, mikä heikentää edelleen suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Tästä seuraa, että tulevaisuudessa Suomen perusteollisuuden on kyettävä nostamaan tuotteidensa jalostusarvoa ja kehittämään kokonaan uusia tuotteita, jotta kilpailukyky säilyy. Tämä kehitys on jo nähtävissä esimerkiksi kemianteollisuudessa, jossa peruskemikaalien vienti on viime vuosina vähentynyt. Myös metalliteollisuudessa perusteräksen vienti on vähentynyt, ja teräksentuottajat ovat keskittyneet entistä enemmän erikoisterästen tuotantoon. Metsäteollisuuden kehittyminen Metsäteollisuuden osuus kaikista kotimaan rautatiekuljetuksista on noin 60 %. Tämän vuoksi sen kehittymisellä on hyvin keskeinen rooli ennusteessa. Suomalaisen metsäteollisuuden haasteena on koko 2000-luvun ollut paino- ja kirjoituspaperin kysynnän väheneminen päävientimarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Samaan aikaan plantaasipuun käyttöön perustuva metsäteollisuus on kasvanut voimakkaasti Etelä-Amerikassa, mikä on heikentänyt suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Tuotannon ylikapasiteetti on johtanut useisiin tuotantokapasiteetin vähennyksiin ja tämän kehityksen uskotaan paperin osalta jatkuvan. Selluntuotannon tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä huomattavasti positiivisempia. Suomalaisen sellun kysyntää kasvattavat mm. Kiinan lisääntynyt kysyntä sekä kartongin ja erikoispapereiden tuotannossa käytettävän pitkäkuitusellun kasvava kysyntä. Kartongin kysyntä on kasvussa mm. lisääntyvän verkkokaupan vuoksi. Viimeisten kahden vuoden aikana Suomessa on ilmoitettu useista selluntuotantokapasiteettia kasvattavista investoinneista. Näistä merkittävin on Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelema biotuotetehdas. Uudet kaivokset Merkittävimmät tällä hetkellä rautatiekuljetuksia käyttävät kaivokset ovat Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos, Inmet Miningin Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvella sekä Yaran Siilinjärven fosfaattikaivos. Näistä Pyhäsalmen kaivos ehtyy tämänhetkisen arvion mukaan vuonna Talvivaaran kaivoksen tuotannon jatkumiseen liittyy suuri epävarmuus. Suomessa on valmisteilla noin merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen tai jo toimivien kaivosten laajennuksiin liittyvää hanketta. Rautatiekuljetusten kysynnän kannalta merkittävimmät kuljetuspotentiaalit liittyvät Hannukaisen ja Soklin kaivoksiin. Kaivosyhtiö Northland Resources Inc on suunnitellut avaavansa Kolarin Hannukaisiin rautakaivoksen, jonka vuotuinen kuljetustarve on noin 2 miljoonaa tonnia rikastetta. Norjalainen kaivosyhtiö Yara on suunnitellut fosfaattikaivoksen avaamista Savukosken Sokliin Itä-Lappiin. Kaivosyhtiö on suunnitellut kuljettavansa kaivoksen tuotteet

8 rautateitse johonkin Perämeren satamaan. Tämä edellyttäisi uuden radan rakentamista Kelloselästä Sokliin. Kokonaisennuste Edellä kuvattujen lähtökohtien sekä toimintaympäristön muutostekijöiden perusteella eri tavararyhmille muodostettiin taustaskenaariot, joissa on kuvattu ne lähtöoletukset, joihin ennuste perustuu. Perusskenaarion lisäksi laadittiin minimi- ja maksimiskenaariot. Taustaskenaarion perusteella jokaiselle tavararyhmälle laadittiin kokonaisennusteet vuosille 2025 ja Seuraavassa kuvassa on esitetty alustava kokonaisennuste. Kuva 1 Alustava kokonaistonniennuste. Merkittävin kasvupotentiaali liittyy tällä hetkellä raakapuun kuljetuksiin. Sen kuljetusmäärän arvioidaan nousevan lähivuosina noin 15 miljoonan tonnin tasolle. Myös kemikaalien kuljetuksissa ja transitoliikenteessä odotetaan kasvua. Paperin ja sellun kuljetusten arvioidaan edelleen vähenevän paperintuotannon supistusten vuoksi. Verkollinen ennuste Kokonaisennusteen lisäksi työssä laadittiin rautatiekuljetusten verkollinen ennuste. Tämä ennuste valmistuu kesäkuussa Yleistä Raportin on laatinut Liikenneviraston tilauksesta Ramboll Finland Oy, DI Pekka Iikkanen, DI Tuomo Lapp ja DI Ari Sirkiä. Raportti on saatavilla Liikenneviraston julkaisusarjassa Tutkimuksia ja selvityksiä 2014.

9 Eri liikennemuotojen mahdollisuudet ja työnjako suurten kappaleiden kuljetuksissa Kimmo Heikkilä, Ramboll Finland Oy Johdanto Tienpidon toimenpiteitä suunniteltaessa liikenneturvallisuuden parantamiseen ja ennen kaikkea liikennekuolemien vähentämiseen tähtäävät tavoitteet ovat yhä merkittävämmässä roolissa. Toisaalta näitä tavoitteita edistävät toimenpiteet, erityisesti keskikaidetiet, ovat usein ristiriidassa raskaan liikenteen ja etenkin suurten erikoiskuljetusten tarpeiden kanssa. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tieinfrastruktuurin tarjoamat hyvät edellytykset suurille erikoiskuljetuksille nähdään hyvin keskeisenä tekijänä, jota ei voida sivuuttaa. Tätä tavoiteristiriitaa ryhdyttiin selvittämään suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) uudistustyössä. Sen yhteydessä tehdyssä diplomityössä toteutettiin aihetta koskeva kuljetusmuotoanalyysi, jotta tilanteeseen saadaan koko liikennejärjestelmän kattava näkökulma. Tavoitteena oli löytää perustelut sille, kuinka laajaa SEKV:a on aiheellista ylläpitää, sekä vankat lähtökohdat optimoida erikoiskuljetusten tilantarpeeseen varautuminen teiden parantamishankkeissa. Tie-erikoiskuljetukset ja SEKV Teiden erikoiskuljetukset on määritelty asetuksessa kuormaamattomiksi ajoneuvoiksi tai jakamattoman kuorman kuljetuksiksi, jotka ylittävät vähintään yhden normaaliliikenteelle sallitun mitta- tai massarajan. Erikoiskuljetusten luvanvaraisuus astuu voimaan ns. vapaiden mittarajojen ylittyessä. Kuvassa 1 on esitetty korkeuden ja leveyden osalta sekä normaaliliikenteen rajat että EU- tai ETA-alueelle rekisteröityjen ajoneuvojen vapaat mittarajat. Pituuden vapaa mittaraja riippuu kalustosta maksimirajan ollessa 30 metriä. Myös massan kohdalla rajat määritellään kaluston akselimäärän perusteella; nykyään korkein mahdollinen kokonaismassa normaaliliikenteessä on 76 t. Ylimassainen erikoiskuljetus vaatii aina luvan. Kuva 1. Erikoiskuljetusten korkeus- ja leveysrajat Suomen tieverkolle on määritelty suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko (SEKV), joka toimii etenkin pitkämatkaisten suurten erikoiskuljetusten ensisijaisena väylästönä (kuva 2). Sen tehtävänä on varmistaa valtakunnallinen perusverkko, jonka ylläpidossa ja hankkeissa otetaan huomioon suurten erikoiskuljetusten tarpeet sekä pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan olemassa olevat esteet. Verkon selkärangan ovat

10 aiemmin muodostaneet kaksi tärkeintä reittiluokkaa; näillä runkoreiteillä ja muilla reiteillä tavoitteelliset mitoituskuljetuksen mitat ovat olleet 7 metrin leveys ja korkeus sekä 40 metrin pituus. SEKV:n uudistustyö Eri syistä on noussut esille tarpeita uudistaa SEKV:a. Verkon historian takia tieinfrastruktuurin tavoiteulottumien toteutuminen on edennyt suhteellisen hitaasti, ja monin kohdin 7 x 7 x 40 metrin tavoite ei edelleenkään toteudu. Mitoitusperusteet on todettu vaikeiksi tulkita ja osittain ristiriitaisiksi. SEKV:a ei ole useisiin vuosiin päivitetty kattavasti, minkä vuoksi se ei ota huomioon monia kysyntätekijöiden muutoksia, joista voidaan mainita esimerkiksi Lapin useat uudet kaivoshankkeet ja niiden kuljetustarpeet. Tienpidon nykyiset tavoitteet ja kustannustehokkuus puoltavat sitä, että SEKV olisi mahdollisimman suppea ja ettei siihen kuuluisi tieosuuksia, joihin ei kohdistu merkittävää erikoiskuljetuskysyntää. Kuva 2. Aiempi SEKV asti SEKV:n laaja uudistustyö toteutettiin vuosina SEKV:a koskevat tarpeet käytiin läpi yhteysvälitasolla, ja vuoropuhelua ELY-keskusten asiantuntijoiden ja alan yritystoimijoiden kanssa käytiin läpi työn. Erikoiskuljetukset mahdollistavan tieinfrastruktuurin tärkeys teollisuudelle ja elinkeinoelämän näkökulma pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin. Vuosina myönnetyille

11 4. Kuljettaminen erikoiskuljetusten reittiluville tehtiin laaja kysyntäanalyysi. Oman osionsa työstä muodosti kuljetusmuotoanalyysi, jossa käytiin erikseen läpi tie-, rautatie-, vesi- ja lentokuljetusten perusominaisuudet ja arvioitiin kuljetusmuotojen välistä työnjakoa niiden pohjalta. Tarpeet suurten kappaleiden kuljetuksille Väyläinfrastruktuurin yleisiin ominaisuuksiin perustuen suurina erikoiskuljetuksina voidaan pitää kuljetuksia, jotka ylittävät korkeuden 5 metriä tai leveyden 6 metriä, sillä ne vaativat monin paikoin erikoisjärjestelyjä. Tätä määritelmää käytettiin työn lupa-analyysissa. Kuvasta 3 havaitaan, että suurten erikoiskuljetusten vilkkaimmat lähtö- ja määräpaikkakunnat painottuvat eteläisen Suomen satamakaupunkeihin. Kartalla erottuvat myös raja-asemakunnat ja tietyt kunnat, joissa on yksi tai muutama merkittävä suuria erikoiskuljetuksia synnyttävä teollisuusyritys. Kuvasta 4 voidaan puolestaan nähdä, että suuria erikoiskuljetuksia vaativat hyvinkin monenlaiset kuljetettavat esineet, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset koneet ja laitteet, säiliöt, elementit, muut rakenteet ja kokonaiset rakennukset. Kuljetettavien kuormien tarkka erittely ja luokittelu on haastavaa lupiin kirjattujen tietojen aiheuttamista rajoitteista johtuen. Kuva 3. Suurille erikoiskuljetuksille myönnettyjen lupien lähtö- ja määräpaikkakunnat

12 Kuva 4. Suurissa erikoiskuljetuksissa kirjatut kuormat lupiin kirjatun tiedon mukaan vuosina Kuljetusmuotoanalyysi Eri kuljetusmuotojen käyttämästä infrastruktuurista koottiin tietoja pääasiassa Liikenneviraston ja Finavian ylläpitämistä ja julkaisemista dokumenteista. Kalustoon liittyviä ominaisuuksia selvitettiin haastatteluin, joita toteutettiin Vaasa Wind Exchange - tapahtuman yhteydessä keväällä 2012 sekä puhelimitse myöhemmin vuosina Analyysissa havaittiin, että tiekuljetusten käyttöä suurten kappaleiden kuljetuksissa puoltavat monet seikat. Niiden avulla voidaan maan sisäisissä ja myös monissa rajojen ulkopuolelle suuntautuvissa kuljetuksissa toteuttaa koko kuljetusketju alusta loppuun, mikä ei yleensä ole muilla kuljetusmuodoilla mahdollista. Kuljetusketjut ovat siten yksinkertaisia ja lastauskertoja tulee mahdollisimman vähän. Tiekuljetukset ovat myös ajallisesti muita kuljetusmuotoja joustavampia sekä yleensä kustannustasoltaan edullisempia. Eri tarkoituksiin soveltuvaa kalustoa on suhteellisen laajasti saatavilla, ja tieverkko palvelee hyvin kuljetuksia pitkälti SEKV:n ansiosta. Suurimmat teiden erikoiskuljetukset ovat viime vuosina olleet korkeudeltaan ja leveydeltään jopa yli 10- metrisiä ja pituudeltaan 60 metrin luokkaa tosin kaikki nämä maksimimitat toteutuvat harvoin samassa kuljetuksessa. Rautatiekuljetusten osalta kuljetuksia rajoittavat etenkin tarkasti määritellyt maksimiulottumat. Rautateiden erikoiskuljetuksen maksimimitat asettuvat käytännössä noin 4 metrin leveyteen ja kiskon selästä 5,3 metrin korkeuteen, mikä ei vielä teiden erikoiskuljetuksena tarkoittaisi erityisen suurta kuljetusta. Sen sijaan hyvin pitkien ja raskaiden kappaleiden kuljettaminen on mahdollista rautateitse. Tämä selittää muuntajakuljetukset rautateillä: suurmuuntajat eivät itsessään ole erityisen pitkiä, mutta niiden suuri massa edellyttää kuorman jakamista monelle akselille. Rautateillä rajoitteen muodostaa kuitenkin ratakapasiteetti, jonka käyttöaste on paikoitellen hyvin korkea. Muun liikenteen lomaan voi olla erittäin haastavaa sovittaa ylimääräistä, hitaasti liikkuvaa kuljetusta joka saattaa leveytensä takia pakottaa kaksoisraiteella katkaisemaan toisenkin raiteen liikenteen.

13 Eri kuljetusmuodoista vesikuljetuksilla on potentiaalia mitoiltaan ja massoiltaan kaikista suurimpiin kuljetuksiin, mikä on vesikuljetusten suurin etu. Myös lastaustapahtuma on mutkaton, jos käytössä on ro-ro-alus ja soveltuva laituri. Infrastruktuurin sanelemia yleisiä enimmäisulottumia ei ole eikä erikoiskuljetuksen käsitettä tunneta, joten ylimääräisiä asiapapereita ei tarvita. Suomessa vesikuljetuksia voidaan toteuttaa sekä meritse että sisävesireittejä pitkin, joskin jälkimmäisten suurimpia ulottumia rajoittavat jossain määrin kanavarakenteet ja muu väyliä ylittävä infrastruktuuri. Lupa-analyysin perusteella yli puolet suurten erikoiskuljetusten reittiluvista on myönnetty sellaisille yhteysväleille, joilla vesikuljetuksesta ei olisi hyötyä. Suora vesireitti lähtökunnasta määränpääkuntaan olisi käytettävissä lähes 30 %:lle luvista. Vesikuljetusten rooli rajoittuu Suomessa nykyisellään pääasiassa kansainvälisiin kuljetusketjuihin, erityisesti teollisuuden vientikuljetuksiin. Lentokuljetusten merkittävimmän rajoitteen suurten kappaleiden kuljetusten kannalta muodostavat pienet maksimimitat joka ulottuvuudessa. Tavanomaisten laajarunkoisten rahtikoneiden ruuma on leveydeltään vain noin 3 metriä ja korkeudeltaan noin 5 metriä. Suurempia erikoiskoneita on olemassa, ja hyvin epätavanomaisena järjestelynä suuria kuormia on viety maailmalla jopa koneen rungon päällä. Suurimmat koneet edellyttävät kuitenkin kiitotiepituuksia, jollaisia ei Suomesta juuri löydy, eikä pituusvaatimus toteudu teiden varalaskupaikoillakaan. Lentokuljetukset soveltuvat haasteidensa vuoksi hyvin harvoihin kuljetuksiin eivätkä tavallisten kuljetusvirtojen perusratkaisuksi. Niin rautatie-, vesi- kuin lentokuljetuksissa mielekkyyttä suurten kappaleiden logistiikkaan vähentävät korkea kustannustaso ja heikko joustavuus sekä ajan että paikan suhteen: kuormauspaikkoja on käytettävissä vain rajallisesti ja kuljetuksen aikataulun tulisi olla tiedossa tuntuvasti etukäteen. Lähes aina kuljetuksiin liittyy myös siirtokuljetus teitse toisessa tai molemmissa päissä kuljetusketjua.

14 Kuva 5. Liikenneviraston johtoryhmän hyväksymä uusi SEKV Yhteenveto Tiekuljetusten vahvuuksia ovat joustavuus ajan, paikan ja kaluston suhteen, matala kustannustaso sekä kuljetusluvan että kuljetuksen suorittamisen osalta, lastauskertojen minimointi sekä hyvätasoinen ja erikoiskuljetukset mahdollistava tieverkko. Nämä tekijät selittävät tiekuljetusten valta-asemaa suurten kappaleiden kuljetuksissa ja puoltavat suhteellisen laajan SEKV:n ylläpitoa. Kuljetusmuotoanalyysin päätulokset on koottu taulukkoon 1. Liikennevirasto hyväksyi uudistustyön tuloksena syntyneen SEKV-ehdotuksen keväällä 2013 (kuva 5). Mitoitus perustuu edelleen 7 x 7 x 40 metrin kuljetukseen, mutta uudessa SEKV:ssa sellainen tiepituus, jolla tämä mitoitusvaatimus on voimassa myös leveyden osalta tinkimättä kaikissa vaiheissa, lyhenee noin 21 % eli tiepituutena km. Silti verkon tarjoama saavutettavuus suurten erikoiskuljetusten luvissa esiintyvien lähtöpaikka- tai määränpääkuntien osalta hiukan paranee aiemmasta oleellisten täydennysten myötä, eli resurssit kohdentuvat paremmin sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Uudistus perusteluineen on raportoitu Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä -sarjan julkaisussa 22/2013 Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon uudistaminen - tarpeet ja toimenpiteet sekä diplomityössä Elinkeinoelämän tarpeet suurille erikoiskuljetuksille (TTY 2013). Liikenneviraston päätös tarkoittaa tierekisterissä muutoksia sekä olemassa oleviin reittiluokkiin että tieosuuksien SEKV-statukseen, eli se edellyttää sekä tierekisterin tietolajin 145 (erikoiskuljetusten verkko) muutosta että tietosisällön päivitystä. Muutoksia varten uudet reittiluokat tulee määritellä tarkasti ja reittien sijoittuminen tieosoitteittain pitää suorittaa yksityiskohtaisemmin kuin tämän uudistustyön yhteysvälitason

15 tarkastelussa. Vaikutukset suunnitteluun on kuvattava. Tavoitteena on koota erikoiskuljetuksia koskeva suunnitteluohjeisto, joka helpottaa erikoiskuljetuksiin varautumista ja ratkaisujen mitoitusta niiden tarpeiden mukaan. Myös suunnitteluprosessia pyritään muuttamaan siten, että erikoiskuljetusten huomioimisesta tulee rutiininomainen osa väyläsuunnittelua. Taulukko 1. Eri kuljetusmuotojen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa suurten kuljetusten kappaleiden kuljetuksissa. Kuljetusten maksimimitat Kertakuorman maksimimassa Kuljetusmahdollisuuksien merkittävimmät tekniset tekijät Kuljetusten kuormauspisteet Kuljetusyhteydet Optimaalisimmat kuljetukset Tiekuljetukset Riippuu kysyntävälin reittivaihtoehtojen ulottumarajoituksista Riippuu yhteysvälin reittimahdollisuuksien siltojen kantavuuksista Tieverkon varrella missä vain Tieverkko, n km; näistä yleisiä teitä n km Siltojen kantavuudet, kiinteät ulottumarajoitukset Monipuoliset kuljetusmahdollisuudet Rautatiekuljetukset Leveys n. 4 m, korkeus n. 5,3 m Riippuu radan kantavuudesta ja käytettävästä kalustosta Rautateihin liittyvät kuormauspaikat Rautatiet, n km Ulottumarajoitukset etenkin sähköistetyillä ja useampiraiteisilla rataosuuksilla Raskaat, ei kovin suuret kappaleet, kuten suurmuuntajat Vesikuljetukset Riippuu kuljetuskalustosta ja yhteysvälitarpeesta Sisävesillä n. 330 t, merikuljetuksissa lähes rajaton Satamat, kuormausrampit, ranta Meret, Saimaan vesistö Satamien kuormauskapasiteetti ja laiturien kantavuus, sulkurakenteiden ulottumarajoitukset Kuljetusaluksesta ja vesiyhteyksistä riippuen hyvinkin monipuoliset Ilmakuljetukset Leveys n. 3 m, korkeus n. 5 m Riippuu konetyypistä Lentoasemat, 27 kpl (rajoitteena kiitotiepituus) Lentoasemien väliset yhteydet Rahtitilan ulottumarajoitukset, rahtauksen toteutus, lentokoneiden kantavuus Kansainväliset arvokuljetukset yksittäistapauksina

16 Johdanto Selvitys ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksista tiekuljetusalalla Ilkka Salanne, Sito Oy Suomessa astui voimaan uusi ajo- ja lepoaika-asetus. Liikenne ja viestintäministeriön vuonna 2007 tekemän arvion mukaan Suomessa asetus koskee noin :ta linja- ja kuormaautonkuljettajaa sekä joitakin satoja ammattimaisessa liikenteessä olevia liikennetraktorin kuljettajia. Ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa noudatettiin vanhaa asetusta, jonka Euroopan parlamentti ja Euroopan Unionin Neuvosto katsoivat olevan osittain muotoiltu väljästi ja tästä johtuen tiettyjä säännöksiä, on ollut vaikea tulkita, soveltaa, panna täytäntöön ja valvoa yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Parlamentti ja Neuvosto näkivät, että säännöt antoivat mahdollisuuden suunnitella vuorokautiset ajoajat ja tauot siten, että kuljettaja voi ajaa liian kauan ilman täysipituista taukoa, mikä heikensi liikenneturvallisuutta ja huononsi kuljettajien työoloja. Todettiin, että tarvitaan aikaisempaa selvemmät ja yksinkertaisemmat säännöt. Vuonna 2007 voimaantulleiden, nykyisten ajo- ja lepoaikasäädöksen pääkohdat on esitetty seuraavassa kuvassa. Ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksia tiekuljetusalalla toimivien kuljettajien ja kuljetusyritysten näkökulmasta tahdottiin selvittää tarkemmin viisi vuotta uuden asetuksen voimaantulon jälkeen. Niinpä joulukuun 2012 ja syyskuun 2013 välisenä aikana toteutettiin selvitys, jossa säädösten vaikutuksia hahmotettiin. Vaikutuksia kartoitettiin liikenneturvallisuuteen, logistiikkaan, kuljettajien työoloihin, kuljettajan ammatin houkuttelevuuteen, kuljetusten energiatehokkuuteen, ammattikuljettajan koulutustarpeisiin sekä Suomen tiekuljetusalan kilpailukykyyn liittyen. Samassa yhteydessä selvitettiin säädösten valvontaan ja lisäjoustotarpeisiin liittyviä kysymyksiä. Selvitys toteutettiin laajojen ammattikuljettajille ja tieliikenteen tavarakuljetuksissa toimiville yrityksille suunnattujen internetkyselyiden avulla. Kuljetusalan toimijat osallistuivat työhön aktiivisesti ja kyselyihin saatiin vastauksia yhteensä yli Vaikutukset Kuljettajat tuntevat mielestään ajo- ja lepoaikasäädökset ja pystyvät noudattamaan niitä melko hyvin. Kuljetusasiakkaiden arvioitiin tuntevan säädökset melko huonosti. Lähes puolet vastanneista kuljettajista koki ajo- ja lepoaikasäädökset ja niiden valvonnan positiivisena työhön liittyvänä asiana, vaikka yli puolet näki niiden myös lisäävän kiirettä ja stressiä työssä. Kuljettajat tuntevat mielestään ajo- ja lepoaikasäädökset ja pystyvät noudattamaan niitä melko hyvin. Kuljetusasiakkaiden arvioitiin tuntevan säädökset melko huonosti. Digitaalisen ajopiirturin käyttö hallitaan kuljetusalalla hyvin.

17 Kyselyyn vastanneet kuljettajat ja yritykset eivät näe ajo- ja lepoaikasäädöksillä ja niiden valvonnalla olevan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Taloudelliseen ajotapaan niillä arvioitiin olevan heikentävä vaikutus. Säädösten ja niiden valvonnan katsottiin vähentävän myös kuljettajan ammatin houkuttelevuutta sekä lisäävän tauko- ja lepopaikkojen sekä ylimääräisten järjestelyiden tarvetta. Lähes puolet vastanneista kuljettajista koki ajo- ja lepoaikasäädökset positiivisena työhön liittyvänä asiana. Yli puolet kuljettajista näki kuitenkin ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan lisäävän kiirettä ja stressiä työssä ja vähentävän mahdollisuutta valita ruokapaikka. Kuljettajien ja yritysten mielipiteet ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksista kuljettajien työssä jaksamiseen sekä vapaa-ajan ja kodissa olon määrään hajaantuivat. Lähes puolet kuljettajista näki, että vaikutuksia ei ole. Yritykset näkivät kielteisiä vaikutuksia kuljettajia enemmän. Yritykset arvioivat ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan vähentävän kuljetustensa tehokkuutta ja täsmällisyyttä, lisäävän henkilöstö- ja kuljetuskustannuksia sekä työvoiman tarvetta. Lisäksi yritykset arvioivat säädösten ja niiden valvonnan heikentävän liiketoimintansa kannattavuutta, suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä lisäävän ulkomaalaisten tiekuljetusyritysten hoitamien kuljetusten määrää. Yritykset arvioivat säädösten ja niiden noudattamisen lisäävän ammattikuljettajien perus- ja jatkokoulutuksen määrää. Kokonaisuutena kuljetuksen suorittamiseen tai toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden katsottiin vaikuttavan harvoin vuorokautisten ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamiseen. Tästä huolimatta kuljetusten aikataulupaineet, lastaukseen tai purkuun liittyvät viivästykset ja ongelmat, työnjohdon tai asiakkaiden vaatimukset, tien huono kunto, talvihoidon puutteet sekä pysäköinti-, tauko- ja lepopaikkojen vähäisyys nousivat kyselyssä esiin asioina, jotka ajoittain vaikeuttavat ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamista. Lisäjoustotarpeet Kuljettajien ja yritysten näkemykset ajo- ja lepoaikojen lisäjoustojen tarpeellisuudesta olivat hyvin samansuuntaisia. Nykyisten vuorokautisten ja viikoittaisten lepoaikojen koetaan olevan riittäviä, mutta joustoja tarvittaisiin lisää ja ne tulisi saada käyttää vapaammin. Joustoja pidetään liian kankeana (nykyiset pakolliset tauot, kahdesti viikossa sallittu tunnin ajoajan pidennys). Myös kahden peräkkäisen viikon ajoajan joustoa pidettiin riittämättömänä. Sekä kuljettajat että yritykset katsoivat vuorokautisen ajoajan ja taukojen lisäjoustoilla olevan useita myönteisiä vaikutuksia. Kuljettajien mielestä ne lisäisivät taloudellista ajotapaa, edistäisivät kuljetuksen aikataulussa pysymistä sekä vähentäisivät kiirettä ja stressiä. Yritykset arvioivat, että ajonopeudet vähenisivät, kuljetusten täsmällisyys lisääntyisi, kuljetuskustannukset alenisivat sekä kuljetusjärjestelmän resurssien käyttö ja ajojärjestelyjen tehokkuus paranisivat. Liikennevahinkojen määrään ei vuorokautisten joustojen lisäämisellä katsottu olevan vaikutusta (yritykset ja kuljettajat); eikä myöskään työvoiman saatavuuteen tai tarpeeseen (yritykset). Valvonta Kuljettajat joutuvat ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamista valvovien viranomaisten tienvarsitarkastuksiin keskimäärin alle kaksi kertaa vuodessa. Kuljetusyrityksissä valvontaa suorittava viranomainen on tehnyt tarkistuksia vielä harvemmin, keskimäärin alle kaksi kertaa viidessä vuodessa. Viranomaisvalvonnan määrän koetaan sopivana ja valvovia viranomaisia pidetään asiantuntevina. Viranomaisvalvonnan lisäksi suurimmassa osassa yrityksiä valvotaan itse omia kuljettajia vähintään kerran viikossa.

18 Yrityksistä 119 (21 % kaikista yrityksistä) oli saanut yhden tai useampia työsuojeluviranomaisen antamia toimintaohjeita tai poliisin määräämiä rangaistuksia ajo- ja lepoaikasäädösten rikkomisesta viimeisen viiden vuoden aikana. Kuljettajista 787:lle (39 % kaikista kuljettajista) oli määrätty yksi tai useampia seuraamuksia ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamatta jättämisestä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuljettajien yleisimmät ajo- ja lepoaikasäädösten rikkeet olivat ajoajan ylittäminen, liian lyhyt vuorokausilepo ja taukojen noudattamatta jättäminen. Yhteenveto Verrattuna aiempiin selvityksiin tämän selvityksen tulokset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta joitakin eroavaisuuksiakin on havaittavissa. Ajo- ja lepoaikasäädöksillä ei esimerkiksi todettu tämän selvityksen kyselyissä olevan vaikutuksia kuljettajan huoltotoimenpiteisiin käyttämään aikaan toisin kuin aiemmissa selvityksissä. Lisäksi voidaan päätellä ajo- ja lepoaikasäädösten tuntemisen, mahdollisuuden niiden noudattamiseen ja niiden noudattamisen lisääntyneen verrattuna aiempiin selvityksiin. Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenveto ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksista perustuen kuljetusalan yrityksille ja ammattikuljettajille tehtyihin internetkyselyihin.

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA Pohjoisen logistiikkafoorumi 16.1.2013 Oulu SKAL Heikki Huhanantti SKAL:n mitat ja massat työryhmän tavoitteet Tavoite: selkeä käsitys muutoksista Euroopassa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010

Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Puupolttoaineiden ja polttoturpeen kuljetuskalusto 2010 Kalle Karttunen 1, Jarno Föhr 1, Tapio Ranta 1, Kari Palojärvi 2 & Antti Korpilahti 3 1. 1. Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2. 2. SKAL, Metsäalan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Heikki Liimatainen & Lasse Nykänen Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. Tutkimusraportti 89

Heikki Liimatainen & Lasse Nykänen Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. Tutkimusraportti 89 Heikki Liimatainen & Lasse Nykänen Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA Tutkimusraportti 89 [tyhjä sivu blank page] [tyhjä sivu blank page] Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

Lisätiedot

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075

Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin. Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Mitta- ja massamuutosten vaikutukset kuljetusyrityksiin Jäsenkysely 16.-19.11.2012 Vastaajia (N) =1075 Taustaa Valtioneuvoston ministerityöryhmä on esittänyt kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien korkeuden

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL Erikoiskuljetusten huomiominen Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL 1 Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Kuva: Ajopalvelu A.Vuori

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet

Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Kuljetusyrityksen arki: haasteet ja mahdollisuudet Oy TransPeltola Ltd Kouvolalainen perheyritys Toiminta alkanut vuonna 1958 (Peltolan Kuljetus Oy) 23 omaa autoa + n. 20 vakituista alihankkija-autoa Työllistää

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL 1 Ajoneuvonosturit 2 Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Rautarakenteet

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012

Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa. Kyösti Orre 7.11.2012 Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Kyösti Orre 7.11.2012 Liikenteen energiatehokkuus Eri liikennemuotojen merkitys Suomessa Vastuullisuus yrityksissä Kehityssuuntia Digitaalisuus

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012 Hanasaari Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA SILLANSUUNNITTELUN ERITYISPIIRTEITÄ EUROKOODIT OVAT SILLOILLE

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS -seminaari 27.10.2010, Kemi Asko Poikela Sisältö Kaluston kehitysnäkymiä Kuormatilat Kokonaispainot

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain

Lisätiedot

Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi

Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi Miltä lainsäädäntö ja valvonta näyttävät kuljetusyrittäjän silmin? Kuljetusliike Helokivi Oy, toimitusjohtaja Kari Helokivi? Perustettu 1962 Kotipaikka Lahti 21 Vetoautoa 24 Perävaunua 22 Jalkalavakonttia

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto Tampere 2002 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

Rahtarit ry Pitkäniemenkatu 11 33330 TAMPERE Yleistä LAUSUNTO KONGINKANKAALLA 19.3.2004 TAPAHTUNEEN LIIKENNE- ONNETTOMUUDEN TUTKINNASTA TEHDYN TUTKINTAKERTOMUKSEN TURVALLISUUSSUOSITUKSISTA. Rahtarit ry

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Esrin logistiikkaratkaisut Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Paikkatiedon näkökulma logistiikkaan Esrin paikkatietojärjestelmäratkaisut auttavat kuljetusalan organisaatioita hallitsemaan, analysoimaan

Lisätiedot

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ylikuormamaksusta annetun lain muuttamista niin, että ylikuormasta

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Raskaat kuljetukset yksityisteillä Raskaat kuljetukset yksityisteillä Lähtökohta: tien on kestettävä se liikenne, joka osakaskiinteistöille suuntautuu (YksL 7 ja 8 ). Mikäli näin ei ole, on tiekunnan asia ja vastuu ryhtyä tien parantamistoimiin.

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ammattipätevyys 20.4.2015. Jussi-Pekka Laine. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ammattipätevyys 20.4.2015 Jussi-Pekka Laine Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Termistöä Kuorma-autonkuljettaja = ammattinimike henkilölle jonka työ on kuljettaa kuorma-autoa Kuorma-auton kuljettaja

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2035

Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2035 39 2014 LIIKENNEVIRASTON tutkimuksia ja selvityksiä TUOMO LAPP PEKKA IIKKANEN Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2035 Tuomo Lapp, Pekka Iikkanen Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2035 Liikenneviraston

Lisätiedot

Raskaan liikenteen uudet enimmäismitat ja -massat

Raskaan liikenteen uudet enimmäismitat ja -massat RAPORTTEJA 25 2014 Raskaan liikenteen uudet enimmäismitat ja -massat Toimenpideselvitys Uudenmaan ELY-keskuksen alueella TUOMO PÖYSKÖ ARI SIRKIÄ TUOMO LAPP 1 Raskaan liikenteen uudet enimmäismitat ja

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Resurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti

Resurssitehokas autokuljetus. Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti Resurssitehokas autokuljetus Puutavaralogistiikan tehostaminen seminaari LVM 13.8.2012 Antti Korpilahti Esityksen kohdat Autolla junalla - vesiteitse Optimoinnit Kustannusrakenne Missä parannettavaa 13.8.2012

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Sisältö Kustannusrakenne Mitat ja akseli- ja kokonaismassat Kaluston

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot