Näiden lisäksi määräaikaisesti huhtikuuhun 2018 asti sallitaan seuraavat muutokset:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näiden lisäksi määräaikaisesti huhtikuuhun 2018 asti sallitaan seuraavat muutokset:"

Transkriptio

1 4 Kuljettaminen

2 Kuorma- autojen mitta- ja massarajoitusten korotusten vaikutukset tieliikenteeseen Lasse Nykänen*, Heikki Liimatainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere, Finland. 1 Tiivistelmä Syksyllä 2013 Suomen hallitus korotti kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Lakiasetuksella pyrittiin parantamaan tiekuljetusten kilpailukykyä mahdollistamalla entistä suurempien kuormien kuljettamisen yhdellä kertaa. Uusi asetus vaikuttaa merkittävästi tiekuljetusten liikennesuoritteisiin, kuljetuskustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Asetuksen vaikutuksista on vielä vähän empiiristä tietoa, mutta jo olemassa olevien tilastotietojen avulla potentiaalisia vaikutuksia on mahdollista analysoida. Työssä esitettävällä analyysillä pyrittiin kartoittamaan uuden asetuksen tarjoamia maksimaalisia hyötyjä ja säästöjä. Tämä paperi pohjautuu Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA:n tutkimusraporttiin (Liimatainen 2014). 2 Johdanto Loppuvuonna 2012 Suomen hallitus esitti muutosehdotusta kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien mitta- ja massarajoituksiin (LVM 2012). Muutosehdotuksella pyrittiin lisäämään raskaan liikenteen kilpailukykyä mahdollistamalla entistä suurempien kuormien kuljettamisen tieliikenteessä. Kesäkuussa 2013 alkuperäinen ehdotus hyväksyttiin pienin muutoksin ja se astui voimaan saman vuoden lokakuussa. (LVM 2013) Alkuperäisen lakiehdotuksen mukaan, tieverkolle aiheutuvat rasitukset huomioiden, muutoksilla voitaisiin saavuttaa ensimmäisinä vuosina 60 miljoonan ja myöhemmin jopa 200 miljoonan euron vuotuiset säästöt (LVM 2012). Myöhemmissä arvioissa logistiikkakustannusten säästöiksi 20 vuodessa ennustetaan noin 3 miljardia euroa, joka on hieman alkuperäistä arviota alhaisempi (LVM 2013; Puurunen 2013). Lakimuutoksen myötä suomalaisten ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu kokonaismassa nousi 76 tonniin ja maksikorkeus 4,4 metriin (LVM 2013). Uusi asetus vaikuttaa sekä vanhoihin jo käytössä oleviin että uusiin kuorma-autoihin ja ajoneuvoyhdistelmiin. Asetus toteutetaan kaksivaiheisena siten, että lokakuun 2013 alusta pysyvästi kuormaautojen ja ajoneuvoyhdistelmien maksimimassat nousivat seuraavasti: 4-akselinen kuorma-auto 32 t! 35 t (kantavuus 18 t! 21 t, + 17 %) 5-akselinen kuorma-auto 38 t! 42 t (kantavuus 21 t! 25 t, + 19 %) 8-akselinen ajoneuvoyhdistelmä 60 t! 68 t (kantavuus 37 t! 45 t, + 22 %) 9-akselinen ajoneuvoyhdistelmä 60t! 76 t (kantavuus 35 t! 51 t, + 46 %). Näiden lisäksi määräaikaisesti huhtikuuhun 2018 asti sallitaan seuraavat muutokset: 2-akselisille kuorma-autoille 18 t! 20 t (kantavuus 11 t! 13 t, + 18 % 3-akselisille kuorma-autoille 26 t! 28 t (kantavuus 16 t! 18 t, + 13 %) 7-akselisen ajoneuvoyhdistelmille 60 t! 64 t (kantavuus 40 t! 44 t, + 10 %).

3 3 Kuorma-autojen mitta ja massarajojen korotus Uudet mitta- ja massarajoitukset ovat olleet vasta alle vuoden käytössä, joten niistä on saatavissa vain vähän käytännön tietoa, minkä vuoksi tässä paperissa esitetyt laskelmat pohjautuvat tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineiston perusteella tehtyyn arvioon massa- ja mittamuutosten mahdollisista hyödyistä (Tilastokeskus 2013). Samasta syystä tässä paperissa ei syvennytä uusien entistä raskaampien kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien tiehen aiheuttamiin rasituksiin, vaan tutkimus keskittyy uusien rajoituksien vaikutuksiin liikennesuoritteisiin, kuljetuskustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Päästöjen ja kulutuksen laskemiseksi tieliikenteen tavarankuljetustilastoon on yhdistetty kuorma-autojen yksikköpäästötietoja LIPASTO (2013) laskentajärjestelmästä. Monien toimialojen kuljetuksissa massa ei rajoita maksimi kuormaa vaan tilavuus, tai muut logistiset reunaehdot. Uusista massarajoituksista hyötyvätkin eniten ne kuljetukset, joissa pystytään hyödyntämään kaluston maksimaalinen kantavuus. Tyypillisesti tällaisia kuljetuksia ovat metsäteollisuus- ja maa-aineskuljetukset. Toisaalta Suomessa suurimman tiekuljetusten liikennesuoritteen muodostaman tavaralajin (erityyppiset tavarat, joita kuljetetaan samanaikaisesti) kuljetuksista vain 15 % oli massaperusteisesti täynnä vuonna (Tilastokeskus 2013) 3.1 Maksimikorkeuden muutos Uusi asetus nosti kuorma-autokaluston maksimikorkeuden 4,2 metristä 4,4 metriin. Ajoneuvojen korkeuden muutos mahdollistaa tilavuudeltaan entistä suurempien kuormien kuljettamisen. Maksimikorkeuden nosto saattaa myös joillain toimialoilla mahdollistaa kuormaamisen useampaan kerrokseen ja näin ollen tehostaa kaluston täyttöastetta, kun pelkkä kuormatilan lattiataso ei rajoita kuorman kokoa. Kuormatilan tilavuusperusteisesta täyttöasteesta on melko vähän luotettavaa tietoa, vaikka tieliikenteen tavarankuljetustilastossa vastaajat arvioivatkin tavaratilan täyttöasteen. Vastaukset ovat kuitenkin vain silmämääräisiä arvioita ja tilastossa ei ole ilmoitettu kuormatilan mittoja, joten luotettavan analyysin teko tilavuuden perusteella on haasteellista. Vastausten perusteella vuonna 2012 tieliikenteen tavarankuljetusten kokonaisliikennesuoritteesta 42 prosenttia (805 milj. km) ajettiin täydellä tavaratilalla. (Tilastokeskus 2013) 3.2 Kokonaismassarajojen noston vaikutukset Massarajoitusten nostot koskevat ensisijaisesti niitä kuljetuksia, jotka on tehty massaperusteisesti täysillä kuljetuksilla. Tässä tutkimuksessa massaperusteisesti täytenä pidettiin niitä kuljetuksia, joissa täyttöaste oli 90 % tai yli. Kaikkiaan vuoden 2012 tieliikenteen tavarankuljetustilastotiedot kattoivat yli kuljetuksen tiedot. Kuormitusaste laskettiin jokaiselle matkalle vastaajien ilmoittamien kuorman massan ja maksimi hyötykuorman perusteella. Kaikkien kuorma-autojen ja ajoneuvoyhdistelmien massarajoitusten nosto käsiteltiin yksittäin, minkä avulla pystyttiin määrittämään asetuksen kokonaisvaikutukset tiekuljetusten liikenne- ja kuljetussuoritteisiin, polttoaineenkulutukseen ja päästöihin. Laskenta jaettiin kahteen vaiheeseen pysyvien ja määräaikaisten rajoitusten mukaan. Aluksi määritettiin määräaikaisten rajoitusten vaikutukset 2-, 3- ja 7-akseliseen kalustoon, minkä jälkeen korvattiin 7- ja 8-akseliset 9-akselisella kalustolla. 4-, 5- ja 9-akselisen kaluston vaikutukset ovat samat molemmissa vaiheissa. Vaikutustenarvioinnissa haettiin

4 niin sanottua maksivaikutusta, olettamalla, että uudet maksimimassat hyödynnetään 100 prosenttisesti. Toisin sanoen myös ne kuljetukset, jotka on ajettu ennen 90 % kuormitusasteella, ajetaan uusien massarajoitusten mukaan 100 % kuormitusasteella isommalla kalustolla. Vaikutustenarvioinnin mukaan massarajoitusten potentiaalinen liikennesuoritteen vähenemä määräaikaisilla rajoituksilla on vuosittain 95,5 miljoonaa kilometriä ja määräaikaisuuden jälkeen 148,4 miljoonaa km. Vaikka uudet entistä painavammat kuorma-autot ja ajoneuvoyhdistelmät kuluttavat kasvaneen massan myötä enemmän, liikennesuoritteen vähenemä on riittävä, tiekuljetusten päästöjen pienenemiseksi uusien massarajoitusten avulla. Lähtötilanteessa tiekuljetusten vuosittainen polttoaineen kulutus oli noin 307 miljoonaa litraa dieseliä ja määräaikaisten rajoitusten aikana se laskee noin 277 miljoonaan litraan ja vuoden 2018 jälkeen 255 miljoonaan litraan. Vähentyneen polttoaineen kulutuksen myötä myös tiekuljetusten ympäristöä saastuttavat päästöt vähenevät. Typenoksidipäästöt (NO x ) vähenisivät arvion mukaan määräaikaisuuden aikana vuosittain 464 tonnia ja määräaikaisuuden jälkeen 662 tonnia verrattuna nykyisiin NO x -päästöihin. Pienhiukkaspäästöt (PM) vähenisivät vastaavasti aluksi 7 tonnia ja lopuksi 12 tonnia ja hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) 0,08 miljoonaa tonnia ja vuoden 2018 jälkeen 0,14 miljoonaa tonnia, eli noin 8 % nykyisistä tiekuljetusten päästöistä. Ajoneuvojen käyttökustannusten vuosittaisten säästöjen arvioidaan olevan aluksi 38,1 miljoonaa ja lopuksi 63,6 miljoonaa. Entistä suurempien ajoneuvojen avulla sama tavaramäärä pystytään kuljettamaan vähemmillä kuljetuksilla, mikä tarkoittaa sitä, että tarvitaan vähemmän ajoneuvoja ja työtunteja. Pääoma- ja palkkakustannusten vuotuisten taloudellisten säästöjen arvioidaan määräaikaisuuden aikana olevan 74,1 miljoonaa ja vuoden 2018 jälkeen 119,5 miljoonaa. (pääoma- ja palkkakustannukset Tervonen et al mukaiset) 4 Yhteenveto Arvioiden perusteella uudet mitta- ja massarajoitukset voivat tarjota merkittäviä taloudellisia säästöjä tiekuljetusalalle ja vähentää kuljetusten ympäristövaikutuksia. Uusi asetus on Suomessa kuitenkin otettu vastaan ristiriitaisesti, koska osa alan toimijoista vastustaa uusien entistä painavamman kaluston sallimista ja osa puolestaan tukee uutta asetusta. Tukijat uskovat, että raskaammalla kalustolla voidaan vähentää merkittävästi ajettuja kilometrejä ja täten vaikuttaa positiivisesti tiekuljetusalaan ja sen vaikutuksiin. Asetusta vastustavat puolestaan kokevat, että uusi entistä painavampi kalusto rikkoo Suomen jo heikossa kunnossa olevan tieinfrastruktuurin ja että mitta- ja massarajoitusten korotuksilla ei pystytä merkittävästi parantamaan kuljetusten täyttöastetta. Uuden asetuksen voidaan katsoa olevan osittain ristiriidassa liikenteen Valkoisen paperin kanssa (COM/2011/144), jossa EU:n tavoitteena on siirtää 30 % yli 300 kilometrin kuljetuksista teiltä raiteille. Uudet entistä suuremmat ajoneuvoyhdistelmät saattavat lisätä tiekuljetusten houkuttelevuutta ja vastoin EU:n tavoitetta lisätä tiekuljetusten osuutta kokonaiskuljetussuoritteessa. Suomen hallituksen tekemien ja tässä tutkimuksessa arvioitujen hyötyjen saavuttamiseksi tiekuljetusalan tulee omaksua tehokkaasti uudet mitta- ja massarajoitukset ja pystyä hyödyntämään niitä tehokkaasti. Jos uusia rajoituksia ei pystytä hyödyntämään

5 tehokkaasti ja ala investoi merkittävästi entistä raskaampaan kalustoon, se tarkoittaa ympäristövaikutusten ja kustannusten kasvamista. Lähteet COM/2011/ White paper. Roadmap to a Single European Transport Area Towards a competitive and resource effective transport system. Brussels. European Commission. Saatavissa: Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Ministerityöryhmä linjasi raskaan liikenteen mittoja ja massoja. Tiedote Saatavissa: Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) Kilpailukykyä parannetaan raskaan liikenteen uusilla mitoilla ja massoilla. Tiedote Saatavissa: Liimatainen, H. & Nykänen, L Kuorma-autokannan hallintamalli KAHMA. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tutkimusraportti 89, Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavissa: rma_autokannan_hallintamalli.pdf?sequence=1. LIPASTO Suomen tieliikenteen päästöt ja energiankulutus. Saatavissa: liisa/paastodata.htm. Puurunen, J Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muistio Saatavissa: Tervonen, J., Ristikartano, J., Sorvoja, S Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvojen määrittäminen Taustaraportti Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 33/2010. Tilastokeskus Tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineisto vuodelta 2012.

6 Rataverkon tavaraliikenne- ennuste 2035 Timo Välke, Liikennevirasto Ennusteen käyttötarkoitus Rautatiekuljetuksilla on tärkeä asema Suomen elinkeinoelämän kuljetustoiminnassa. Rautatiekuljetusten toimivuuden varmistamiseksi kuljetuskysynnän muutoksia tulee ennakoida pitkälle tulevaisuuteen, mikä edellyttää näkemystä elinkeinoelämän toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista rataverkolla liikennöivien tavarajunien määrään. Rataverkon tavaraliikenne-ennustetta käytetään muun muassa liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnittelussa sekä kehittämisinvestointien hankearvioinneissa. Ennustemenetelmä Rautatiekuljetusten asiakaskunnalle on ominaista, että noin 15 suurinta asiakasta vastaa yli 85 %:n kuljetusosuudesta. Tämä mahdollistaa kuljetuskysynnän muutosten arvioinnin asiakaslähtöisesti. Keskeisen lähtökohdan ennusteelle muodostivat nykyisten ja potentiaalisten uusien rautatiekuljetusasiakkaiden haastattelut. Muita tärkeitä lähtökohtia olivat toimintaympäristön muutostekijöiden arviointi sekä myös edellisen tavaraliikenneennusteen toteutumisen analysointi. Tavaraliikenne-ennuste on laadittu erikseen kotimaan tavaraliikenteelle ja transitoliikenteelle. Kotimaan liikenne sisältää itäisen ja läntisen yhdysliikenteen. Kotimaan liikenteen ennusteissa käytetty tavararyhmäjako on seuraava: raakapuu ja hake paperi sellu sahatavara metallit ja metalliromu kivennäisaineet ja rikasteet kemikaalit yhdistetyt kuljetukset, koneet ja laitteet muut tavarat Raakapuun osalta ennusteet perustuvat Liikenneviraston raakapuuvirtojen valtakunnallisella optimointimallilla laadittuihin tarkasteluihin. Vastaavasti energiapuun osalta ennusteet perustuvat energiapuun valtakunnallisella optimointimallilla laadittuihin tarkasteluihin. Merkittävimmät toimintaympäristön muutostekijät Rautatiekuljetusten kehittymiseen tulevaisuudessa vaikuttaa useita erilaisia muutostekijöitä. Tärkeimpiä ovat eri toimialojen tuotantorakenteen muutokset, mutta myös muilla tekijöillä on vaikutusta. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin ennusteen kannalta merkittävimmiksi katsottuja muutostekijöitä. Maailmantalouden ja Suomen kansantalouden kehittyminen Suomen kansantalouden ja eri toimialojen tuotantovolyymien vaihtelut ovat nykyisin vahvasti sidoksissa maailmantalouden kehittymiseen. Erityisesti Euroopan talouden kehittyminen on keskeisessä asemassa, koska se on teollisuuden tärkein vientimarkkina.

7 Ennusteet Euroopan talouden kehittymisestä ovat maltillisia. Maltillinen talouskasvu ja maailmantalouden painopisteen siirtyminen yhä enemmän Aasiaan asettavat haasteita erityisesti suomalaiselle perusteollisuudelle. Mitä kauemmas markkinat siirtyvät, sitä vaikeampaa teollisuuden on kilpailla ns. perustuotteilla (esim. raakateräs, peruskemikaalit, paperi). Samaan aikaan kehittyvien maiden teollisuus tuottaa maailmanmarkkinoille yhä enemmän suomalaisen teollisuuden tuotteiden kanssa kilpailevia tuotteita, mikä heikentää edelleen suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Tästä seuraa, että tulevaisuudessa Suomen perusteollisuuden on kyettävä nostamaan tuotteidensa jalostusarvoa ja kehittämään kokonaan uusia tuotteita, jotta kilpailukyky säilyy. Tämä kehitys on jo nähtävissä esimerkiksi kemianteollisuudessa, jossa peruskemikaalien vienti on viime vuosina vähentynyt. Myös metalliteollisuudessa perusteräksen vienti on vähentynyt, ja teräksentuottajat ovat keskittyneet entistä enemmän erikoisterästen tuotantoon. Metsäteollisuuden kehittyminen Metsäteollisuuden osuus kaikista kotimaan rautatiekuljetuksista on noin 60 %. Tämän vuoksi sen kehittymisellä on hyvin keskeinen rooli ennusteessa. Suomalaisen metsäteollisuuden haasteena on koko 2000-luvun ollut paino- ja kirjoituspaperin kysynnän väheneminen päävientimarkkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Samaan aikaan plantaasipuun käyttöön perustuva metsäteollisuus on kasvanut voimakkaasti Etelä-Amerikassa, mikä on heikentänyt suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Tuotannon ylikapasiteetti on johtanut useisiin tuotantokapasiteetin vähennyksiin ja tämän kehityksen uskotaan paperin osalta jatkuvan. Selluntuotannon tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä huomattavasti positiivisempia. Suomalaisen sellun kysyntää kasvattavat mm. Kiinan lisääntynyt kysyntä sekä kartongin ja erikoispapereiden tuotannossa käytettävän pitkäkuitusellun kasvava kysyntä. Kartongin kysyntä on kasvussa mm. lisääntyvän verkkokaupan vuoksi. Viimeisten kahden vuoden aikana Suomessa on ilmoitettu useista selluntuotantokapasiteettia kasvattavista investoinneista. Näistä merkittävin on Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelema biotuotetehdas. Uudet kaivokset Merkittävimmät tällä hetkellä rautatiekuljetuksia käyttävät kaivokset ovat Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos, Inmet Miningin Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvella sekä Yaran Siilinjärven fosfaattikaivos. Näistä Pyhäsalmen kaivos ehtyy tämänhetkisen arvion mukaan vuonna Talvivaaran kaivoksen tuotannon jatkumiseen liittyy suuri epävarmuus. Suomessa on valmisteilla noin merkittävää uusien kaivosten käynnistämiseen tai jo toimivien kaivosten laajennuksiin liittyvää hanketta. Rautatiekuljetusten kysynnän kannalta merkittävimmät kuljetuspotentiaalit liittyvät Hannukaisen ja Soklin kaivoksiin. Kaivosyhtiö Northland Resources Inc on suunnitellut avaavansa Kolarin Hannukaisiin rautakaivoksen, jonka vuotuinen kuljetustarve on noin 2 miljoonaa tonnia rikastetta. Norjalainen kaivosyhtiö Yara on suunnitellut fosfaattikaivoksen avaamista Savukosken Sokliin Itä-Lappiin. Kaivosyhtiö on suunnitellut kuljettavansa kaivoksen tuotteet

8 rautateitse johonkin Perämeren satamaan. Tämä edellyttäisi uuden radan rakentamista Kelloselästä Sokliin. Kokonaisennuste Edellä kuvattujen lähtökohtien sekä toimintaympäristön muutostekijöiden perusteella eri tavararyhmille muodostettiin taustaskenaariot, joissa on kuvattu ne lähtöoletukset, joihin ennuste perustuu. Perusskenaarion lisäksi laadittiin minimi- ja maksimiskenaariot. Taustaskenaarion perusteella jokaiselle tavararyhmälle laadittiin kokonaisennusteet vuosille 2025 ja Seuraavassa kuvassa on esitetty alustava kokonaisennuste. Kuva 1 Alustava kokonaistonniennuste. Merkittävin kasvupotentiaali liittyy tällä hetkellä raakapuun kuljetuksiin. Sen kuljetusmäärän arvioidaan nousevan lähivuosina noin 15 miljoonan tonnin tasolle. Myös kemikaalien kuljetuksissa ja transitoliikenteessä odotetaan kasvua. Paperin ja sellun kuljetusten arvioidaan edelleen vähenevän paperintuotannon supistusten vuoksi. Verkollinen ennuste Kokonaisennusteen lisäksi työssä laadittiin rautatiekuljetusten verkollinen ennuste. Tämä ennuste valmistuu kesäkuussa Yleistä Raportin on laatinut Liikenneviraston tilauksesta Ramboll Finland Oy, DI Pekka Iikkanen, DI Tuomo Lapp ja DI Ari Sirkiä. Raportti on saatavilla Liikenneviraston julkaisusarjassa Tutkimuksia ja selvityksiä 2014.

9 Eri liikennemuotojen mahdollisuudet ja työnjako suurten kappaleiden kuljetuksissa Kimmo Heikkilä, Ramboll Finland Oy Johdanto Tienpidon toimenpiteitä suunniteltaessa liikenneturvallisuuden parantamiseen ja ennen kaikkea liikennekuolemien vähentämiseen tähtäävät tavoitteet ovat yhä merkittävämmässä roolissa. Toisaalta näitä tavoitteita edistävät toimenpiteet, erityisesti keskikaidetiet, ovat usein ristiriidassa raskaan liikenteen ja etenkin suurten erikoiskuljetusten tarpeiden kanssa. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta tieinfrastruktuurin tarjoamat hyvät edellytykset suurille erikoiskuljetuksille nähdään hyvin keskeisenä tekijänä, jota ei voida sivuuttaa. Tätä tavoiteristiriitaa ryhdyttiin selvittämään suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon (SEKV) uudistustyössä. Sen yhteydessä tehdyssä diplomityössä toteutettiin aihetta koskeva kuljetusmuotoanalyysi, jotta tilanteeseen saadaan koko liikennejärjestelmän kattava näkökulma. Tavoitteena oli löytää perustelut sille, kuinka laajaa SEKV:a on aiheellista ylläpitää, sekä vankat lähtökohdat optimoida erikoiskuljetusten tilantarpeeseen varautuminen teiden parantamishankkeissa. Tie-erikoiskuljetukset ja SEKV Teiden erikoiskuljetukset on määritelty asetuksessa kuormaamattomiksi ajoneuvoiksi tai jakamattoman kuorman kuljetuksiksi, jotka ylittävät vähintään yhden normaaliliikenteelle sallitun mitta- tai massarajan. Erikoiskuljetusten luvanvaraisuus astuu voimaan ns. vapaiden mittarajojen ylittyessä. Kuvassa 1 on esitetty korkeuden ja leveyden osalta sekä normaaliliikenteen rajat että EU- tai ETA-alueelle rekisteröityjen ajoneuvojen vapaat mittarajat. Pituuden vapaa mittaraja riippuu kalustosta maksimirajan ollessa 30 metriä. Myös massan kohdalla rajat määritellään kaluston akselimäärän perusteella; nykyään korkein mahdollinen kokonaismassa normaaliliikenteessä on 76 t. Ylimassainen erikoiskuljetus vaatii aina luvan. Kuva 1. Erikoiskuljetusten korkeus- ja leveysrajat Suomen tieverkolle on määritelty suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkko (SEKV), joka toimii etenkin pitkämatkaisten suurten erikoiskuljetusten ensisijaisena väylästönä (kuva 2). Sen tehtävänä on varmistaa valtakunnallinen perusverkko, jonka ylläpidossa ja hankkeissa otetaan huomioon suurten erikoiskuljetusten tarpeet sekä pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan olemassa olevat esteet. Verkon selkärangan ovat

10 aiemmin muodostaneet kaksi tärkeintä reittiluokkaa; näillä runkoreiteillä ja muilla reiteillä tavoitteelliset mitoituskuljetuksen mitat ovat olleet 7 metrin leveys ja korkeus sekä 40 metrin pituus. SEKV:n uudistustyö Eri syistä on noussut esille tarpeita uudistaa SEKV:a. Verkon historian takia tieinfrastruktuurin tavoiteulottumien toteutuminen on edennyt suhteellisen hitaasti, ja monin kohdin 7 x 7 x 40 metrin tavoite ei edelleenkään toteudu. Mitoitusperusteet on todettu vaikeiksi tulkita ja osittain ristiriitaisiksi. SEKV:a ei ole useisiin vuosiin päivitetty kattavasti, minkä vuoksi se ei ota huomioon monia kysyntätekijöiden muutoksia, joista voidaan mainita esimerkiksi Lapin useat uudet kaivoshankkeet ja niiden kuljetustarpeet. Tienpidon nykyiset tavoitteet ja kustannustehokkuus puoltavat sitä, että SEKV olisi mahdollisimman suppea ja ettei siihen kuuluisi tieosuuksia, joihin ei kohdistu merkittävää erikoiskuljetuskysyntää. Kuva 2. Aiempi SEKV asti SEKV:n laaja uudistustyö toteutettiin vuosina SEKV:a koskevat tarpeet käytiin läpi yhteysvälitasolla, ja vuoropuhelua ELY-keskusten asiantuntijoiden ja alan yritystoimijoiden kanssa käytiin läpi työn. Erikoiskuljetukset mahdollistavan tieinfrastruktuurin tärkeys teollisuudelle ja elinkeinoelämän näkökulma pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin. Vuosina myönnetyille

11 4. Kuljettaminen erikoiskuljetusten reittiluville tehtiin laaja kysyntäanalyysi. Oman osionsa työstä muodosti kuljetusmuotoanalyysi, jossa käytiin erikseen läpi tie-, rautatie-, vesi- ja lentokuljetusten perusominaisuudet ja arvioitiin kuljetusmuotojen välistä työnjakoa niiden pohjalta. Tarpeet suurten kappaleiden kuljetuksille Väyläinfrastruktuurin yleisiin ominaisuuksiin perustuen suurina erikoiskuljetuksina voidaan pitää kuljetuksia, jotka ylittävät korkeuden 5 metriä tai leveyden 6 metriä, sillä ne vaativat monin paikoin erikoisjärjestelyjä. Tätä määritelmää käytettiin työn lupa-analyysissa. Kuvasta 3 havaitaan, että suurten erikoiskuljetusten vilkkaimmat lähtö- ja määräpaikkakunnat painottuvat eteläisen Suomen satamakaupunkeihin. Kartalla erottuvat myös raja-asemakunnat ja tietyt kunnat, joissa on yksi tai muutama merkittävä suuria erikoiskuljetuksia synnyttävä teollisuusyritys. Kuvasta 4 voidaan puolestaan nähdä, että suuria erikoiskuljetuksia vaativat hyvinkin monenlaiset kuljetettavat esineet, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset koneet ja laitteet, säiliöt, elementit, muut rakenteet ja kokonaiset rakennukset. Kuljetettavien kuormien tarkka erittely ja luokittelu on haastavaa lupiin kirjattujen tietojen aiheuttamista rajoitteista johtuen. Kuva 3. Suurille erikoiskuljetuksille myönnettyjen lupien lähtö- ja määräpaikkakunnat

12 Kuva 4. Suurissa erikoiskuljetuksissa kirjatut kuormat lupiin kirjatun tiedon mukaan vuosina Kuljetusmuotoanalyysi Eri kuljetusmuotojen käyttämästä infrastruktuurista koottiin tietoja pääasiassa Liikenneviraston ja Finavian ylläpitämistä ja julkaisemista dokumenteista. Kalustoon liittyviä ominaisuuksia selvitettiin haastatteluin, joita toteutettiin Vaasa Wind Exchange - tapahtuman yhteydessä keväällä 2012 sekä puhelimitse myöhemmin vuosina Analyysissa havaittiin, että tiekuljetusten käyttöä suurten kappaleiden kuljetuksissa puoltavat monet seikat. Niiden avulla voidaan maan sisäisissä ja myös monissa rajojen ulkopuolelle suuntautuvissa kuljetuksissa toteuttaa koko kuljetusketju alusta loppuun, mikä ei yleensä ole muilla kuljetusmuodoilla mahdollista. Kuljetusketjut ovat siten yksinkertaisia ja lastauskertoja tulee mahdollisimman vähän. Tiekuljetukset ovat myös ajallisesti muita kuljetusmuotoja joustavampia sekä yleensä kustannustasoltaan edullisempia. Eri tarkoituksiin soveltuvaa kalustoa on suhteellisen laajasti saatavilla, ja tieverkko palvelee hyvin kuljetuksia pitkälti SEKV:n ansiosta. Suurimmat teiden erikoiskuljetukset ovat viime vuosina olleet korkeudeltaan ja leveydeltään jopa yli 10- metrisiä ja pituudeltaan 60 metrin luokkaa tosin kaikki nämä maksimimitat toteutuvat harvoin samassa kuljetuksessa. Rautatiekuljetusten osalta kuljetuksia rajoittavat etenkin tarkasti määritellyt maksimiulottumat. Rautateiden erikoiskuljetuksen maksimimitat asettuvat käytännössä noin 4 metrin leveyteen ja kiskon selästä 5,3 metrin korkeuteen, mikä ei vielä teiden erikoiskuljetuksena tarkoittaisi erityisen suurta kuljetusta. Sen sijaan hyvin pitkien ja raskaiden kappaleiden kuljettaminen on mahdollista rautateitse. Tämä selittää muuntajakuljetukset rautateillä: suurmuuntajat eivät itsessään ole erityisen pitkiä, mutta niiden suuri massa edellyttää kuorman jakamista monelle akselille. Rautateillä rajoitteen muodostaa kuitenkin ratakapasiteetti, jonka käyttöaste on paikoitellen hyvin korkea. Muun liikenteen lomaan voi olla erittäin haastavaa sovittaa ylimääräistä, hitaasti liikkuvaa kuljetusta joka saattaa leveytensä takia pakottaa kaksoisraiteella katkaisemaan toisenkin raiteen liikenteen.

13 Eri kuljetusmuodoista vesikuljetuksilla on potentiaalia mitoiltaan ja massoiltaan kaikista suurimpiin kuljetuksiin, mikä on vesikuljetusten suurin etu. Myös lastaustapahtuma on mutkaton, jos käytössä on ro-ro-alus ja soveltuva laituri. Infrastruktuurin sanelemia yleisiä enimmäisulottumia ei ole eikä erikoiskuljetuksen käsitettä tunneta, joten ylimääräisiä asiapapereita ei tarvita. Suomessa vesikuljetuksia voidaan toteuttaa sekä meritse että sisävesireittejä pitkin, joskin jälkimmäisten suurimpia ulottumia rajoittavat jossain määrin kanavarakenteet ja muu väyliä ylittävä infrastruktuuri. Lupa-analyysin perusteella yli puolet suurten erikoiskuljetusten reittiluvista on myönnetty sellaisille yhteysväleille, joilla vesikuljetuksesta ei olisi hyötyä. Suora vesireitti lähtökunnasta määränpääkuntaan olisi käytettävissä lähes 30 %:lle luvista. Vesikuljetusten rooli rajoittuu Suomessa nykyisellään pääasiassa kansainvälisiin kuljetusketjuihin, erityisesti teollisuuden vientikuljetuksiin. Lentokuljetusten merkittävimmän rajoitteen suurten kappaleiden kuljetusten kannalta muodostavat pienet maksimimitat joka ulottuvuudessa. Tavanomaisten laajarunkoisten rahtikoneiden ruuma on leveydeltään vain noin 3 metriä ja korkeudeltaan noin 5 metriä. Suurempia erikoiskoneita on olemassa, ja hyvin epätavanomaisena järjestelynä suuria kuormia on viety maailmalla jopa koneen rungon päällä. Suurimmat koneet edellyttävät kuitenkin kiitotiepituuksia, jollaisia ei Suomesta juuri löydy, eikä pituusvaatimus toteudu teiden varalaskupaikoillakaan. Lentokuljetukset soveltuvat haasteidensa vuoksi hyvin harvoihin kuljetuksiin eivätkä tavallisten kuljetusvirtojen perusratkaisuksi. Niin rautatie-, vesi- kuin lentokuljetuksissa mielekkyyttä suurten kappaleiden logistiikkaan vähentävät korkea kustannustaso ja heikko joustavuus sekä ajan että paikan suhteen: kuormauspaikkoja on käytettävissä vain rajallisesti ja kuljetuksen aikataulun tulisi olla tiedossa tuntuvasti etukäteen. Lähes aina kuljetuksiin liittyy myös siirtokuljetus teitse toisessa tai molemmissa päissä kuljetusketjua.

14 Kuva 5. Liikenneviraston johtoryhmän hyväksymä uusi SEKV Yhteenveto Tiekuljetusten vahvuuksia ovat joustavuus ajan, paikan ja kaluston suhteen, matala kustannustaso sekä kuljetusluvan että kuljetuksen suorittamisen osalta, lastauskertojen minimointi sekä hyvätasoinen ja erikoiskuljetukset mahdollistava tieverkko. Nämä tekijät selittävät tiekuljetusten valta-asemaa suurten kappaleiden kuljetuksissa ja puoltavat suhteellisen laajan SEKV:n ylläpitoa. Kuljetusmuotoanalyysin päätulokset on koottu taulukkoon 1. Liikennevirasto hyväksyi uudistustyön tuloksena syntyneen SEKV-ehdotuksen keväällä 2013 (kuva 5). Mitoitus perustuu edelleen 7 x 7 x 40 metrin kuljetukseen, mutta uudessa SEKV:ssa sellainen tiepituus, jolla tämä mitoitusvaatimus on voimassa myös leveyden osalta tinkimättä kaikissa vaiheissa, lyhenee noin 21 % eli tiepituutena km. Silti verkon tarjoama saavutettavuus suurten erikoiskuljetusten luvissa esiintyvien lähtöpaikka- tai määränpääkuntien osalta hiukan paranee aiemmasta oleellisten täydennysten myötä, eli resurssit kohdentuvat paremmin sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Uudistus perusteluineen on raportoitu Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä -sarjan julkaisussa 22/2013 Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon uudistaminen - tarpeet ja toimenpiteet sekä diplomityössä Elinkeinoelämän tarpeet suurille erikoiskuljetuksille (TTY 2013). Liikenneviraston päätös tarkoittaa tierekisterissä muutoksia sekä olemassa oleviin reittiluokkiin että tieosuuksien SEKV-statukseen, eli se edellyttää sekä tierekisterin tietolajin 145 (erikoiskuljetusten verkko) muutosta että tietosisällön päivitystä. Muutoksia varten uudet reittiluokat tulee määritellä tarkasti ja reittien sijoittuminen tieosoitteittain pitää suorittaa yksityiskohtaisemmin kuin tämän uudistustyön yhteysvälitason

15 tarkastelussa. Vaikutukset suunnitteluun on kuvattava. Tavoitteena on koota erikoiskuljetuksia koskeva suunnitteluohjeisto, joka helpottaa erikoiskuljetuksiin varautumista ja ratkaisujen mitoitusta niiden tarpeiden mukaan. Myös suunnitteluprosessia pyritään muuttamaan siten, että erikoiskuljetusten huomioimisesta tulee rutiininomainen osa väyläsuunnittelua. Taulukko 1. Eri kuljetusmuotojen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa suurten kuljetusten kappaleiden kuljetuksissa. Kuljetusten maksimimitat Kertakuorman maksimimassa Kuljetusmahdollisuuksien merkittävimmät tekniset tekijät Kuljetusten kuormauspisteet Kuljetusyhteydet Optimaalisimmat kuljetukset Tiekuljetukset Riippuu kysyntävälin reittivaihtoehtojen ulottumarajoituksista Riippuu yhteysvälin reittimahdollisuuksien siltojen kantavuuksista Tieverkon varrella missä vain Tieverkko, n km; näistä yleisiä teitä n km Siltojen kantavuudet, kiinteät ulottumarajoitukset Monipuoliset kuljetusmahdollisuudet Rautatiekuljetukset Leveys n. 4 m, korkeus n. 5,3 m Riippuu radan kantavuudesta ja käytettävästä kalustosta Rautateihin liittyvät kuormauspaikat Rautatiet, n km Ulottumarajoitukset etenkin sähköistetyillä ja useampiraiteisilla rataosuuksilla Raskaat, ei kovin suuret kappaleet, kuten suurmuuntajat Vesikuljetukset Riippuu kuljetuskalustosta ja yhteysvälitarpeesta Sisävesillä n. 330 t, merikuljetuksissa lähes rajaton Satamat, kuormausrampit, ranta Meret, Saimaan vesistö Satamien kuormauskapasiteetti ja laiturien kantavuus, sulkurakenteiden ulottumarajoitukset Kuljetusaluksesta ja vesiyhteyksistä riippuen hyvinkin monipuoliset Ilmakuljetukset Leveys n. 3 m, korkeus n. 5 m Riippuu konetyypistä Lentoasemat, 27 kpl (rajoitteena kiitotiepituus) Lentoasemien väliset yhteydet Rahtitilan ulottumarajoitukset, rahtauksen toteutus, lentokoneiden kantavuus Kansainväliset arvokuljetukset yksittäistapauksina

16 Johdanto Selvitys ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksista tiekuljetusalalla Ilkka Salanne, Sito Oy Suomessa astui voimaan uusi ajo- ja lepoaika-asetus. Liikenne ja viestintäministeriön vuonna 2007 tekemän arvion mukaan Suomessa asetus koskee noin :ta linja- ja kuormaautonkuljettajaa sekä joitakin satoja ammattimaisessa liikenteessä olevia liikennetraktorin kuljettajia. Ennen kyseisen asetuksen voimaantuloa noudatettiin vanhaa asetusta, jonka Euroopan parlamentti ja Euroopan Unionin Neuvosto katsoivat olevan osittain muotoiltu väljästi ja tästä johtuen tiettyjä säännöksiä, on ollut vaikea tulkita, soveltaa, panna täytäntöön ja valvoa yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Parlamentti ja Neuvosto näkivät, että säännöt antoivat mahdollisuuden suunnitella vuorokautiset ajoajat ja tauot siten, että kuljettaja voi ajaa liian kauan ilman täysipituista taukoa, mikä heikensi liikenneturvallisuutta ja huononsi kuljettajien työoloja. Todettiin, että tarvitaan aikaisempaa selvemmät ja yksinkertaisemmat säännöt. Vuonna 2007 voimaantulleiden, nykyisten ajo- ja lepoaikasäädöksen pääkohdat on esitetty seuraavassa kuvassa. Ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksia tiekuljetusalalla toimivien kuljettajien ja kuljetusyritysten näkökulmasta tahdottiin selvittää tarkemmin viisi vuotta uuden asetuksen voimaantulon jälkeen. Niinpä joulukuun 2012 ja syyskuun 2013 välisenä aikana toteutettiin selvitys, jossa säädösten vaikutuksia hahmotettiin. Vaikutuksia kartoitettiin liikenneturvallisuuteen, logistiikkaan, kuljettajien työoloihin, kuljettajan ammatin houkuttelevuuteen, kuljetusten energiatehokkuuteen, ammattikuljettajan koulutustarpeisiin sekä Suomen tiekuljetusalan kilpailukykyyn liittyen. Samassa yhteydessä selvitettiin säädösten valvontaan ja lisäjoustotarpeisiin liittyviä kysymyksiä. Selvitys toteutettiin laajojen ammattikuljettajille ja tieliikenteen tavarakuljetuksissa toimiville yrityksille suunnattujen internetkyselyiden avulla. Kuljetusalan toimijat osallistuivat työhön aktiivisesti ja kyselyihin saatiin vastauksia yhteensä yli Vaikutukset Kuljettajat tuntevat mielestään ajo- ja lepoaikasäädökset ja pystyvät noudattamaan niitä melko hyvin. Kuljetusasiakkaiden arvioitiin tuntevan säädökset melko huonosti. Lähes puolet vastanneista kuljettajista koki ajo- ja lepoaikasäädökset ja niiden valvonnan positiivisena työhön liittyvänä asiana, vaikka yli puolet näki niiden myös lisäävän kiirettä ja stressiä työssä. Kuljettajat tuntevat mielestään ajo- ja lepoaikasäädökset ja pystyvät noudattamaan niitä melko hyvin. Kuljetusasiakkaiden arvioitiin tuntevan säädökset melko huonosti. Digitaalisen ajopiirturin käyttö hallitaan kuljetusalalla hyvin.

17 Kyselyyn vastanneet kuljettajat ja yritykset eivät näe ajo- ja lepoaikasäädöksillä ja niiden valvonnalla olevan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Taloudelliseen ajotapaan niillä arvioitiin olevan heikentävä vaikutus. Säädösten ja niiden valvonnan katsottiin vähentävän myös kuljettajan ammatin houkuttelevuutta sekä lisäävän tauko- ja lepopaikkojen sekä ylimääräisten järjestelyiden tarvetta. Lähes puolet vastanneista kuljettajista koki ajo- ja lepoaikasäädökset positiivisena työhön liittyvänä asiana. Yli puolet kuljettajista näki kuitenkin ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan lisäävän kiirettä ja stressiä työssä ja vähentävän mahdollisuutta valita ruokapaikka. Kuljettajien ja yritysten mielipiteet ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksista kuljettajien työssä jaksamiseen sekä vapaa-ajan ja kodissa olon määrään hajaantuivat. Lähes puolet kuljettajista näki, että vaikutuksia ei ole. Yritykset näkivät kielteisiä vaikutuksia kuljettajia enemmän. Yritykset arvioivat ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan vähentävän kuljetustensa tehokkuutta ja täsmällisyyttä, lisäävän henkilöstö- ja kuljetuskustannuksia sekä työvoiman tarvetta. Lisäksi yritykset arvioivat säädösten ja niiden valvonnan heikentävän liiketoimintansa kannattavuutta, suomalaisten yritysten kilpailukykyä sekä lisäävän ulkomaalaisten tiekuljetusyritysten hoitamien kuljetusten määrää. Yritykset arvioivat säädösten ja niiden noudattamisen lisäävän ammattikuljettajien perus- ja jatkokoulutuksen määrää. Kokonaisuutena kuljetuksen suorittamiseen tai toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden katsottiin vaikuttavan harvoin vuorokautisten ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamiseen. Tästä huolimatta kuljetusten aikataulupaineet, lastaukseen tai purkuun liittyvät viivästykset ja ongelmat, työnjohdon tai asiakkaiden vaatimukset, tien huono kunto, talvihoidon puutteet sekä pysäköinti-, tauko- ja lepopaikkojen vähäisyys nousivat kyselyssä esiin asioina, jotka ajoittain vaikeuttavat ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamista. Lisäjoustotarpeet Kuljettajien ja yritysten näkemykset ajo- ja lepoaikojen lisäjoustojen tarpeellisuudesta olivat hyvin samansuuntaisia. Nykyisten vuorokautisten ja viikoittaisten lepoaikojen koetaan olevan riittäviä, mutta joustoja tarvittaisiin lisää ja ne tulisi saada käyttää vapaammin. Joustoja pidetään liian kankeana (nykyiset pakolliset tauot, kahdesti viikossa sallittu tunnin ajoajan pidennys). Myös kahden peräkkäisen viikon ajoajan joustoa pidettiin riittämättömänä. Sekä kuljettajat että yritykset katsoivat vuorokautisen ajoajan ja taukojen lisäjoustoilla olevan useita myönteisiä vaikutuksia. Kuljettajien mielestä ne lisäisivät taloudellista ajotapaa, edistäisivät kuljetuksen aikataulussa pysymistä sekä vähentäisivät kiirettä ja stressiä. Yritykset arvioivat, että ajonopeudet vähenisivät, kuljetusten täsmällisyys lisääntyisi, kuljetuskustannukset alenisivat sekä kuljetusjärjestelmän resurssien käyttö ja ajojärjestelyjen tehokkuus paranisivat. Liikennevahinkojen määrään ei vuorokautisten joustojen lisäämisellä katsottu olevan vaikutusta (yritykset ja kuljettajat); eikä myöskään työvoiman saatavuuteen tai tarpeeseen (yritykset). Valvonta Kuljettajat joutuvat ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamista valvovien viranomaisten tienvarsitarkastuksiin keskimäärin alle kaksi kertaa vuodessa. Kuljetusyrityksissä valvontaa suorittava viranomainen on tehnyt tarkistuksia vielä harvemmin, keskimäärin alle kaksi kertaa viidessä vuodessa. Viranomaisvalvonnan määrän koetaan sopivana ja valvovia viranomaisia pidetään asiantuntevina. Viranomaisvalvonnan lisäksi suurimmassa osassa yrityksiä valvotaan itse omia kuljettajia vähintään kerran viikossa.

18 Yrityksistä 119 (21 % kaikista yrityksistä) oli saanut yhden tai useampia työsuojeluviranomaisen antamia toimintaohjeita tai poliisin määräämiä rangaistuksia ajo- ja lepoaikasäädösten rikkomisesta viimeisen viiden vuoden aikana. Kuljettajista 787:lle (39 % kaikista kuljettajista) oli määrätty yksi tai useampia seuraamuksia ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamatta jättämisestä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuljettajien yleisimmät ajo- ja lepoaikasäädösten rikkeet olivat ajoajan ylittäminen, liian lyhyt vuorokausilepo ja taukojen noudattamatta jättäminen. Yhteenveto Verrattuna aiempiin selvityksiin tämän selvityksen tulokset ovat pääosin samansuuntaisia, mutta joitakin eroavaisuuksiakin on havaittavissa. Ajo- ja lepoaikasäädöksillä ei esimerkiksi todettu tämän selvityksen kyselyissä olevan vaikutuksia kuljettajan huoltotoimenpiteisiin käyttämään aikaan toisin kuin aiemmissa selvityksissä. Lisäksi voidaan päätellä ajo- ja lepoaikasäädösten tuntemisen, mahdollisuuden niiden noudattamiseen ja niiden noudattamisen lisääntyneen verrattuna aiempiin selvityksiin. Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenveto ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksista perustuen kuljetusalan yrityksille ja ammattikuljettajille tehtyihin internetkyselyihin.

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA 9.4.2014 KAISU LAITINEN KAISU LAITINEN Valtakunnallisen Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kehittämisprojekti SEKV:n ja keskikaidehankkeiden

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 4. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät loka joulukuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä

Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä Toimialan näkymät kääntymässä myötäiseen Merkittävää kasvunvaraa sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä 2 3 N=585 Ajosuoritteen kehitys: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne ajosuorite

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2010, 1. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset lisääntyivät tammi-maaliskuussa 2010 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL Erikoiskuljetusten huomiominen Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL 1 Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Kuva: Ajopalvelu A.Vuori

Lisätiedot

Raskaan liikenteen korotettujen mittojen ja massojen vaikutukset tavaraliikenteeseen. Johanna Järvinen, Uudenmaan ELY-keskus

Raskaan liikenteen korotettujen mittojen ja massojen vaikutukset tavaraliikenteeseen. Johanna Järvinen, Uudenmaan ELY-keskus Raskaan liikenteen korotettujen mittojen ja massojen vaikutukset tavaraliikenteeseen Johanna Järvinen, Uudenmaan ELY-keskus 29.11.2013 1 Mikä muuttui? Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien

Lisätiedot

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL 1 Ajoneuvonosturit 2 Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Rautarakenteet

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk

HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk HE 143/2015 (Kabotaasi) Hallitusneuvos Jorma Hörkkö, LVM Eduskunnan liikenne- ja viestintävlk 17.2.2016 Minkä vuoksi Suomen omat määritelmät poistettaisiin Hallituksen vastaus komission perusteltuun lausuntoon

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 3/2012 SKAL:n vuoden 2012 kolmanteen kuljetusbarometriin vastasi 810 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Erikoiskuljetusmääräys

Erikoiskuljetusmääräys Erikoiskuljetusmääräys Tieliikenteen säädösinfo 8.11.2016 Erityisasiantuntija Seppo Terävä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Valmistelu Määräyksellä korvataan Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa Minna Torkkeli & Heini Raunio Sisältö Mitä, miksi, missä, milloin, miten,? Henkilöstömuutokset Liikennevirastossa /Minna Lupien automatisointi ja siitä seuraavat

Lisätiedot

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ylikuormamaksusta annetun lain muuttamista niin, että ylikuormasta

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Rahtarit ry Pitkäniemenkatu 11 33330 TAMPERE Yleistä LAUSUNTO KONGINKANKAALLA 19.3.2004 TAPAHTUNEEN LIIKENNE- ONNETTOMUUDEN TUTKINNASTA TEHDYN TUTKINTAKERTOMUKSEN TURVALLISUUSSUOSITUKSISTA. Rahtarit ry

Lisätiedot

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen

Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut. Jorma Leskinen Ruotsin isojen yhdistelmien kokeilut Jorma Leskinen 13.11.2013 Australialainen maantiejuna: pituus 53,5 m, massa 126 t, kaivosten kuljetuksissa jopa yli 300 t 2 Ruotsin En Trave Till kokeiluauto (ETT)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2013 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2013 SKAL:n vuoden 2013 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 966 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä Liikennekaari Markkinat-alatyöryhmä 10.5.2016 1 Seuraa verkossa: https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevu hq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Tilaisuuden tavoitteet Avata lausuttavana olevan

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Kalajoki 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 80 Kalajoen asukkaista. Tämä on

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tietovarannot-toimiala

Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Ylijohtaja Olli Lindroos Tietovarannot-toimiala Tietovarannot Liikennerekisterit Tietopalvelu Tietohallinto 2 johtavaa asiantuntijaa Kehityspäällikkö Liikenteen verotus 4 johtavaa asiantuntijaa

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012

SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n Kuljetusbarometri 2/2012 SKAL:n vuoden 2012 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 684 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja erikoisjärjestöjä sekä

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto Tampere 2002 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016

SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 SKAL KULJETUSBAROMETRI 1/2016 www.skal.fi SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2016 SKAL ry:n vuoden 2016 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 690 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 477 final 2016/0229 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta meri-

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI 26.08.2016 MIKÄ ON ERIKOISKULJETUS, LYHYESTI KULJETUS JOKA YLITTÄÄ LAINSALLIMAT MASSA JA TIELAISSA SALLITUT KULJETUSMITAT: PITUUS, LEVEYS JA KORKEUS. EDELLYTTÄÄ

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2015 COM(2015) 463 final 2015/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot