RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt"

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P5166/ RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt Kirjoittajat: Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Christer Söderström Julkisuus: Julkinen

2 Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit, PL VTT Hankkeen vastuuhenkilö Matti Kytö Hankkeen asiakirjanumero (VTT) PRO3/P5166/04 Hankkeen nimi, lyhytnimi ja suoritetunnus Tilaaja HDEnergia- projekti (AKE,LVM) Tilaajan yhdyshenkilö Tilaajan tilaus- tai viitenumero Selostuksen numero ja sivumäärä Päiväys 48 s. + liitt. 5 s Tutkimusselostuksen nimi ja kirjoittajat RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Christer Söderström Tiivistelmä Vuosina 2002 ja 2003 toteutettu Kuorma-autojen päästökertoimet -tehtävä liitettiin vuonna 2004 osaksi Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen -projektia. Vuoden 2004 mittaussarjassa painotettiin sekä päästöjä että polttoaineen kulutusta. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Mittaukset tehtiin uudella Euro 3 kalustolla neljässä painoluokassa (18, 26, 42 ja 60 tonnia) kuormitusta muuttaen. Jokaisessa luokassa ajettiin rinnan kolme tai neljä erimerkkistä autoa. Polttoaineen kulutus riippuu ensisijaisesti ajoneuvon massasta. Maantie- ja moottoritieajossa 42 t ja 60 t yhdistelmien polttoaineen kulutus mittaussykleillä on l/100 km yhdistelmän painosta riippuen. Vastaavalla painolla puoliperävaunuyhdistelmä kulkee 3 4 l/100 km pienemmällä polttoainemäärällä kuin varsinainen perävaunuyhdistelmä. Ajosyklin mukaisessa jakeluajossa polttoaineen kulutus on l/100 km. Jakelusyklillä ominaiskulutus on pienimmillään 0,04 ja maantiesykleillä 0,015 l/tkm. Merkkikohtaiset kulutuserot ovat jopa yllättävän suuria. Vaihteluhaarukka pienimmän ja suurimman kulutusluvun välillä mittauksissa käyneiden eri automerkkien välillä on 0 16 %. Päästöjen osalta tulokset eivät ole yhtä selväpiirteisiä kuin polttoaineen kulutuksen osalta. Autojen väliset erot päästöjen osalta ovat niin merkittävät, että kuorman ja jopa auton kokoluokan merkitys hämärtyy. Lisäksi pakokaasupäästöt eivät välttämättä korreloi suoraan polttoaineen kulutuksen kanssa. Päästötarkastelut tehtiin NO x :lle ja hiukkasille. Ajomatkaan suhteutettu NO x -päästö on 18 t autoille 5 10, 26 t autoille 7 12, 42 t autoille 5 12 ja 60 t autoille 6 14 g/km. Hiukkasten osalta erot ovat vielä rajummat, absoluuttiarvot ovat 0,03 0,27 g/km. Jakelu: Julkisuus Hankkeen vastuuhenkilö Tarkastus- ja hyväksymisallekirjoitukset Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta saadun kirjallisen luvan perusteella

3 TIIVISTELMÄ Vuosina 2002 ja 2003 toteutettu Kuorma-autojen päästökertoimet -tehtävä liitettiin vuonna 2004 osaksi Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen - projektia. Vuoden 2004 mittaussarjassa painotettiin sekä päästöjä että polttoaineen kulutusta. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Mittaukset tehtiin uudella Euro 3 kalustolla neljässä painoluokassa (18, 26, 42 ja 60 tonnia) kuormitusta muuttaen. Jokaisessa luokassa ajettiin rinnan kolme tai neljä erimerkkistä autoa. Mittaussykleinä käytettiin todellisista ajotilanteista rekisteröityjä syklejä, jotka huomioivat myös tien korkeusprofiilin. Autovaihtoehtoja oli 13, ja mittauskombinaatioita (auto/kuorma/sykli) oli yhteensä 63. Polttoaineen kulutus riippuu ensisijaisesti ajoneuvon massasta. Maantie- ja moottoritieajossa 42 t ja 60 t yhdistelmillä polttoaineen kulutus on l/100 km yhdistelmän painosta riippuen. Vastaavalla painolla puoliperävaunuyhdistelmä kulkee 3 4 l/100 km pienemmällä polttoainemäärällä kuin varsinainen perävaunuyhdistelmä. Ominaiskulutuksen osalta (l/tkm) täyteen kuormattu 42 t yhdistelmä on hieman polttoainetaloudellisempi kuin 60 t yhdistelmä. Pienimmillään ominaiskulutus on luokkaa 0,015 l/tkm. Jakeluajossa polttoaineen kulutus on l/100 km, ja noin 40 % korkeampi ajoneuvon massaan suhteutettuna kuin maantieajossa. Jakelusyklillä ominaiskulutus on pienimmillään 0,04 l/tkm. Merkkikohtaiset kulutuserot ovat jopa yllättävän suuria. Vaihteluhaarukka pienimmän ja suurimman kulutusluvun välillä eri automerkkien välillä on 0 16 %. Päästöjen osalta tulokset eivät ole yhtä selväpiirteisiä kuin polttoaineen kulutuksen osalta. Autojen väliset erot päästöjen osalta ovat niin merkittävät, että kuorman ja jopa auton kokoluokan merkitys hämärtyy. Lisäksi pakokaasupäästöt eivät välttämättä korreloi suoraan polttoaineen kulutuksen kanssa. Päästötarkastelut tehtiin NO x :lle ja hiukkasille. Ajomatkaan suhteutettu NO x -päästö on 18 t autoille 5 10, 26 t autoille 7 12, 42 t autoille 5 12 ja 60 t autoille 6 14 g/km. Tyhjän jakeluauton NO x päästö on jakelusyklissä suurimmillaan 8 g/km, kun taas täyteen kuormatun 60 t yhdistelmän NO x päästö on alimmillaan 9 g/km. NO x :n osalta autokohtaiset erot ovat suurimmillaan 107 %. Hiukkasten osalta erot ovat vielä rajummat, ero on suurimmillaan peräti 245 %. Absoluuttiarvot ovat 0,03 0,27 g/km. Maantie- ja moottoritieajossa 5 autoa 7:stä antaa sellaiset päästöt, jotka voidaan tulkita täyttävän Euro 3 vaatimustason. Jakelusyklillä ajetuista 6 autosta vain yksi 18 t auto näyttäisi olevan päästöiltään Euro 3 tasoa. Kahden muun 18 t auton päästöt ovat varsin korkeat. Suuritehoiset 26 t autot kärsivät jakelusyklissä siitä, etteivät moottorit toimi optimialueella. 5

4 ALKUSANAT Alun perin Kuorma-autokaluston päästökertoimet -hanke (RAKETRUCK) sisältyi alatehtävänä VTT:n vuosien RAKE hankekokonaisuuteen (Raskaan ajoneuvokaluston kehityshanke). Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, ja osahanke liitettiin synergiaetujen saamiseksi vuodesta 2004 alkaen projektiin Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen. Itsenäisestä Kuorma-autokaluston päästökertoimet projektista laadittiin loppuraportti vuoden 2004 alussa. Samalla hankkeen sisältö muuttui hieman. Vuosina 2002 ja 2003 painopiste oli päästökertoimissa, uuden projektikokonaisuuden puitteissa myös polttoaineen kulutuksen tutkimus nostettiin tärkeään asemaan. Nyt käsillä oleva raportti on erillisraportti, jossa esitellään vuoden 2004 kuormaautomittausten tulokset. Vuoden 2004 mittaussarja kohdistettiin uuteen Euro 3 kalustoon. Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen -projektin sisällä kuormaautomittausten päärahoittajia ovat Ajoneuvohallintokeskus AKE ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Mittauksilla kerätty tieto palvelee taustamateriaalina Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaa. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Autoja mittauksiin toimittivat Konekesko Oyj, Oy Sisu Auto Ab, Oy Scan-Auto Ab, Volvo Finland Ab ja Transpoint Oy Ab. Kiitämme ao. tahoja joustavasta suhtautumisesta ajoneuvotarpeisiimme. Transpoint Oy:tä ja erityisesti ajokouluttaja Pekka Karia haluamme kiittää avusta ajosyklien määrittämisessä. Projektilla ei vuonna 2004 ollut omaa johtoryhmää, vaan hankkeen etenemisestä on informoitu Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen -projektin ja Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman johtoryhmiä. VTT:llä projektin mittaustoiminnan ovat toteuttaneet Tom Eklund, Reijo Mikkola, Ari- Pekka Pellikka ja Erkki Virtanen. Projektin hallinnosta on vastannut Kimmo Erkkilä. 6

5 SISÄLTÖ 1 TAUSTA VUODEN 2004 KOEOHJELMA MITTAUSSYKLIEN KEHITYSTYÖ MITTAUSMENETELMÄT JA MITTALAITTEET YLEISTÄ MITTALAITTEET TULOKSET YLEISTÄ POLTTOAINEEN KULUTUS Ajoneuvon koon ja kuorman vaikutus polttoaineen kulutukseen Merkkikohtainen polttoaineen kulutus PAKOKAASUPÄÄSTÖT Yleistä Ajosuoritteeseen suhteutetut päästöt Polttoaineen kulutukseen suhteutetut päästöt Vetopyörillä tehtyyn työhön suhteutetut päästöt YHTEENVETO

6 1 TAUSTA VTT:lle valmistui vuonna 2002 uusi raskaiden ajoneuvojen tutkimuslaboratorio. Laboratorio mahdollistaa kokonaisten raskaiden ajoneuvojen testauksen dynaamisia ajosyklejä käyttäen alustadynamometrissa. Dynamometrin säätöaluetta on voitu laajentaa siten, että nyt on mahdollista simuloida ajoneuvon kokonaismassaa aina 60 tonniin asti. Lisäksi laitteisto mahdollistaa tien korkeusprofiilin simuloinnin. Kuorma-autojen päästötutkimus oli sisällytetty yhtenä alatehtävänä vuonna 2000 kuvattuun hankekokonaisuuteen RAKE: Raskaan ajoneuvokaluston kehityshanke. Laboratorion valmistuttua kuorma-autojen päästötutkimusta tehtiin vuosina 2002 ja 2003 itsenäisessä, RAKE- kokonaisuuteen kuuluneessa RAKETRUCK -projektissa. Vuodelle 2004 kuorma-autoja koskeva mittaustoiminta liitettiin alatehtäväksi projektiin Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen. Tämä vuodet kattava hanke tähtää pysyvään 5-10 %:n polttoaineen säästöön raskaissa ajoneuvoissa. Tämä projektikokonaisuus on esitelty Motiva Oy:n verkkosivuilla osoitteessa: Eri ajoneuvojen polttoaineen kulutusta koskeva tieto on löydettävissä alakohdasta Eri ajoneuvotyyppien ominaiskulutukset. Keinovalikoimassa polttoainesäästöjen aikaansaamiseksi ovat mm. ajoneuvojen tekniset parannukset, eri ajoneuvotyyppien kulutusominaisuuksien tunnistaminen, ajoneuvojen oikea valinta eri tehtäviin ja kuljettajan ajotapaan vaikuttaminen apulaitteiden avulla. Lisäksi projektissa kehitetään eritasoisia ajoneuvojen käytön ja polttoaineen kulutuksen seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Projektin toiminta linkittyy mm. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaan. Kuorma-autojen mittaustoiminnan siirto Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen - projektin yhteyteen oli perusteltavissa synergiaeduilla. Samalla mittauskerralla on mahdollista mitata sekä polttoaineen kulutus että pakokaasupäästöt. RAKETRUCK-projekti painottui pakokaasupäästöihin, kun nyt uudessa asetelmassa ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen määritys on vahvasti mukana mittausohjelmassa. Lisäksi on perusteltua tarkastella polttoaineen kulutusta ja pakokaasupäästöjä yhdessä. Tämä siitä syystä, että polttoaineen kulutuksen ja etenkin typenoksidipäästöjen (NO x ) välillä vallitsee ristiriippuvuus; tavanomaisella dieseltekniikalla (ei pakokaasujen jälkikäsittelyä) alhainen polttoaineen kulutus johtaa yleensä korkeaan NO x päästöön ja päinvastoin. Jos eri ajoneuvomerkit asetettaisiin julkisesti paremmuusjärjestykseen polttoaineen kulutuksen suhteen, olisi ehdottomasti varmistettava, että kaikki ajoneuvot täyttävät voimassa olevat pakokaasumääräykset. On olemassa esimerkkejä siitä, että moottoreiden päästöominaisuudet ovat muuttuneet kun moottoreita on säädetty kuluttamaan vähemmän polttoainetta. 8

7 RAKETRUCK- hankkeen ensimmäisenä vuonna (2002) alustadynamometrillä mitattiin päästöt kahdella polttoaineella kolmesta kuorma-autosta, joiden kokonaismassat olivat 10.5, 18 ja 26 tonnia. Autot edustivat Euro 2 päästösukupolvea, ja olivat suhteellisen uusia ja vähän ajettuja luokkansa edustajia (kts. Liite 1, Euro-päästörajat). Toisena vuonna (2003) keskityttiin 26 tonnin painoluokkaan, johon otettiin edustajat Euro 1 ja Euro 3 päästöluokista. Kyseisillä ajoneuvoilla simuloitiin myös 60 t ajoneuvoyhdistelmää vakionopeuspisteillä. Lisäksi mitattiin kolmen pienempitehoisen 26 t kuorma-auton (jäteautoja) pakokaasupäästöt kevennetyllä mittausmatriisilla sekä yksi 18 t jakeluauto vuonna 2002 korkean partikkelipäästön antaneen yksilön rinnalle. Käytössä oli kolme kuormitustyyppiä: transienttikoe kaupunki- ja maantieosuuksineen, vakioajonopeuksilla 65 ja 85 km/h suoritetut kokeet sekä Euro 2 päästötasoon asti tyyppihyväksynnässä käytetyn ECE-R49 moottoridynamomerikokeen simulointi alustadynamometrissä. 60 t yhdistelmän mittauksissa simuloitiin myös puolen prosentin (0,5 %) ylä- ja alamäen vaikutusta päästöihin. ECE-R49 -simulaatiot osoittivat, etteivät kaikkien mitattujen ajoneuvojen moottorit enää täyttäisi Euro-raja-arvoja. Vuoden 2004 osalta toiminta muuttui ratkaisevasti, koska mittauksissa siirryttiin käyttämään todellisista ajotilanteista muodostettuja dynaamisia ajosyklejä. Lisäksi mittaustapahtumaan otettiin mukaan tien korkeusprofiilin simulointi (kts. luku 3) 9

8 2 VUODEN 2004 KOEOHJELMA Vuoden 2004 koeohjelman suunnittelussa otettiin huomioon mm. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman tarpeet. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Teknisessä mielessä suurin muutos mittaustapahtumassa oli siirtyminen dynaamisiin, todellisista ajotilanteista muodostettuihin sykleihin. Syklejä on kolme: jakeluautosykli (ja) maantiesykli (ma) moottoritiesykli (mo) Syklit ja niiden muodostaminen on kuvattu tarkemmin kohdassa 3. Kaikki vuoden 2004 mittaukset tehtiin dynaamisilla, tien korkeusprofiilin huomioivilla sykleillä. Aikaisempina vuosina likimääräinen polttoaineen kulutus määritettiin pakokaasujen koostumuksen perusteella. Vuoden 2004 mittauksissa oli käytössä gravimetrinen polttoaineen kulutuksen mittaus. Mittauksia tehtiin neljän painoluokan autoilla: 18 t jakeluautot 26 t jakeluautot 42 t rekkaveturit 60 t yhdistelmät 26 t luokan autot ajettiin yhtä valmistetta lukuun ottamatta sekä sellaisinaan että simuloiden 60 t täysperävaunuyhdistelmiä. Käytännössä toimitaan siten, että varsinaisen yhdistelmän nuppi hoitaa myös jakeluajoa. Yksinomaiseen jakeluajoon tämän teholuokan ( hv/ kw) auto on kuitenkin liian tehokas. 18 ja 26 t autot ajettiin jakeluautosyklillä, 42 ja 60 t yhdistelmät sekä maantie- että moottoritiesyklillä. Eri painoluokissa kuorman simulointia muutettiin seuraavasti: 18 t: 0, 1/3, 2/3 ja 1/1 (neljä kuormatasoa) 26 t: 0, 1/2 ja 1/1 (kolme kuormatasoa) 42 t: 0, 1/2 ja 1/1 (kolme kuormatasoa) 60 t: 0, 1/2 ja 1/1 (kolme kuormatasoa) 10

9 Automerkkejä oli rinnan seuraavasti: 18 t: kolme merkkiä 26/60 t: neljä merkkiä 42 t: kolme merkkiä Taulukossa 1 on esitetty koeautojen iskutilavuus, moottoriteho ja mittauksissa käytetty simuloitu omapaino ja kantavuus. Kantavuus on ilmoitettu joko vetoautolle tai kuvitteelliselle ajoneuvoyhdistelmälle. Kaikille rinnakkaisille autoille käytettiin samoja painoarvoja. Taulukkoon on sisällytetty myös kahden esikokeissa käytetyn auton tiedot. Näiden 420 hv/309 kw tehoisten autojen tuloksia on esitetty ainoastaan eräissä koostekuvissa. Taulukko 1. Koeautojen tekniset tiedot. Luokka Valmiste/ koodi Iskutilavuus (l) Teho (kw) Omapaino (kg) Kantavuus (kg) 18 t A/ t C/ t E/ t B/ t C/ t D/ t A/26e *) 26 t B/26e *) 42 t A/ t B/ t C/ t A/ t B/ t C/ t D/ t A/60e **) 60 t B/60e **) *) ajettiin kokonaispainolla kg **) ajettiin kokonaispainolla kg Nyt toteutettu mittaussarja oli ensimmäinen jossa laajasti sovellettiin VTT:llä kehitettyjä uusia todenmukaisia kuormitussyklejä. Mm. tästä syystä projektin ohjausryhmässä sovittiin, ettei vuoden 2004 mittaussarjan yleisessä raportoinnissa autojen merkkiä ja mallia ei ilmoiteta. Jatkossa on tavoitteena toimia siten, että mittauksissa mukana olevat ajoneuvot voidaan yksilöidä. Taulukossa 2 on esitetty koematriisin yhteenveto. Koekombinaatioita oli yhteensä 63, ja koska jokainen koe ajettiin vähintään kaksi kertaa, oli mittausten lukumäärä yli

10 Taulukko 2. Vuoden 2004 mittausmatriisi. Luokka Valmiste/ koodi Syklit Kuormausvaihtoehdot Mittauskombinaatiot 18 t A/18 1 (ja) t C/18 1 (ja) t E/18 1 (ja) t B/26 1 (ja) t C/26 1 (ja) t D/26i 1 (ja) t A/42 2 (ma, mo) t B/42 2 (ma, mo) t C/42 2 (ma, mo) t A/60 2 (ma, mo) t B/60 2 (ma, mo) t C/60 2 (ma, mo) t D/60 2 (ma, mo) 3 6 Yhteensä 63 12

11 3 MITTAUSSYKLIEN KEHITYSTYÖ Helpoin tapa mitata auton polttoaineen kulutus alustadynamometrissa olisi ajaa autoa vakionopeudella ja vakiokuormalla. Vakiokuormitusta mittauksissa käytettäessä ei päästä todenmukaisiin tuloksiin, ei polttoaineen kulutuksen eikä pakokaasupäästöjen osalta. Todellisissa ajotilanteissa kuormitus vaihtelee jatkuvasti, jopa tasaista nopeutta ajettaessa, koska auto tunnistaa mm. tien kaltevuudesta johtuvat kuormamuutokset. Niinpä mittauksissa otettiin käyttöön dynaamiset kuormitussyklit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autoa ajetaan alustadynamometrilla vaihtelevalla nopeudella tietyn aika/nopeuskäyrän mukaan. Tällöin moottorin kuormitus vaihtelee jatkuvasti johtuen mm. nopeudenmuutoksista ja siitä, että dynamometrin kuorman simulointiin on sisällytetty myös simuloitavan tien korkeusprofiili ylä- ja alamäkineen. Bussimittauksissa on RAKE- mittausten alusta asti käytetty dynaamisia kuormitussyklejä, mm. keskustaliikennettä kuvaavaa Braunschweig- sykliä, jossa nopeus vaihtelee voimakkaasti. Braunschweig- sykli kuitenkin soveltuu melko huonosti raskaalle kuorma-autokalustolle. Edellisissä koevaiheissa kuorma-autoille käytettiin muuttuvan nopeuden sykleinä modifioituja henkilöautojen pakokaasumittaussyklejä (ECE15/EUDC). Nämäkin syklit, jotka ovat profiililtaan hyvin kaavamaisia, kuvaavat varsin huonosti kuorma-autojen todellista käyttöä. Koska kuorma-autoille ei ole olemassa vakiintuneita kuormitussyklejä, Raskaan ajoneuvokaluston energiankulutuksen tehostaminen projektin puitteissa lähdettiin kehittämään sopivia testaussyklejä. Syklien kehitystyö tehtiin yhteistyössä Transpoint Oy:n kanssa Transpoint Oy:n kalustolla. Lähtökohdaksi valittiin kolme erilaista ajotyyppiä, jakeluajo, maantieajo vaihtelevalla nopeudella ja moottoritieajo vakionopeussäädintä käytettäessä. Transpoint Oy:n kokemuksen perusteella valittiin sopivat ja edustavat reitit/tieosuudet. Valituista reiteistä tehtiin nopeusprofiilin rekisteröinti ajamalla reitit läpi kuormatulla ajoneuvolla. Nopeustiedon lisäksi tiedonkeruujärjestelmän avulla rekisteröitiin myös tien korkeusprofiili. Tien topografialla on erittäin suuri merkitys varsinkin ajettaessa raskaasti kuormatuilla ajoneuvoyhdistelmillä. Pienetkin tien kaltevuuden muutokset aiheuttavat suurta vaihtelua tehon tarpeeseen. VTT:n alustadynamometrin ohjausjärjestelmä mahdollistaa gradientin sisällyttämisen sykliin, ja gradientin simulointi onkin olennainen elementti nyt kehitetyissä sykleissä. Jakelusyklin perustana oli pääkaupunkiseudulla ajettava, todellinen jakelureitti. Reitin pituus on 19,5 km, ja siihen sisältyy kaksi lastaus/purku -paikkaa sekä näiden lisäksi yhdeksän muun liikenteen aiheuttamaa lyhyttä pysähdystä. Keskinopeus on 37 km/h, joten sykliin sisältyy myös pyrähdyksiä maantienopeuksilla (Turunväylällä ja Kehä 2:lla). Ajoaika on noin 1900 sekuntia. Kuorman lastaus- ja purkutapahtumat ja niihin liittyvä seisonta-aika jätettiin huomioimatta. Määrittely tehtiin kolmiakselisella umpikuorma-autolla kuormattuna 22 tonnin kokonaispainoon. 13

12 Maantiesyklin pohjana on Valtatien 4:n n. 15 km pitkä tieosuus välillä Leivonmäki Tainio. Matka ajettiin molempiin suuntiin, eli muodostetun syklin pituus on 28,5 km. Reitti ajettiin kuormatulla varsinaisella perävaunuyhdistelmällä (3- akselinen vetoauto ja 4- akselinen varsinainen perävaunu). Yhdistelmän kokonaispaino oli 49 tonnia. Tämä sykli ajettiin ilman nopeussäädintä. Keskinopeus on 80 km/h. Moottoritiesyklin pohjana on vastaavasti 30 km:n pituinen osuus Lahden moottoritietä Järvenpään pohjoisesta liittymästä pohjoiseen. Tarkka matka on 29,5 km, ja keskinopeus 83 km/h. Tämä osuus ajettiin vakionopeussäätimen avulla. Syklin määrittelyyn käytettiin tässäkin tapauksessa 49 tonnin yhdistelmää. Sekä maantie- että moottorisyklissä ajoaika on noin 1300 sekuntia. Syklien kehitystyö ja alustavat mittaustulokset kahden auton osalta on esitetty Raskaan ajoneuvokaluston energiankulutuksen tehostaminen projektin vuoden 2003 vuosiraportissa. Taulukossa 3 on esitetty kehitettyjen syklien tärkeimmät tunnusluvut ja vertailumittaukset kahdella erimerkkisellä ajoneuvolla. Keskimääräiset kulutusluvut em. ajoneuvopainoilla olivat jakelusyklissä 35 l/100 km, maantiesyklissä 47 l/100 km ja moottoritiesyklissä 44 l/100 km. Kehitystyössä käytetyn kahden vastaavan mutta erimerkkisen auton kulutusero oli 1,9-5,5 % siten, että toinen auto kulutti järjestelmällisesti vähemmän polttoaineitta. Taulukko 3. Mittaussyklien tunnuslukuja ja kulutuslukemia kahdelle autolle. Transpoint vertailumittaukset, vko 3 / 2004 Moottoritiesykli Ajomatka Mittausaika Keskinopeus Keskiteho vetopyörältä Tehty työ vetopyörältä Kulutus Suhteellinen kulutus Ominaiskulutus vetopyörältä Mittausten keskiarvo km s km/h kw kwh g l/100km g/kwh g/kwh Brand A Brand B 1.mittaus 1.mittaus mittaus 2.mittaus Kulutusero 3.5 % Maantiesykli Ajomatka Mittausaika Keskinopeus Keskiteho vetopyörältä Tehty työ vetopyörältä Kulutus Suhteellinen kulutus Ominaiskulutus vetopyörältä Mittausten keskiarvo km s km/h kw kwh g l/100km g/kwh g/kwh Brand A Brand B 1.mittaus 1.mittaus mittaus 2.mittaus Kulutusero 1.9 % Jakelusykli Ajomatka Mittausaika Keskinopeus Keskiteho vetopyörältä Tehty työ vetopyörältä Kulutus Suhteellinen kulutus Ominaiskulutus vetopyörältä Mittausten keskiarvo km s km/h kw kwh g l/100km g/kwh g/kwh Brand A Brand B 1.mittaus 1.mittaus mittaus 2.mittaus Kulutusero 5.5 % Kuvissa 1-3 on esitetty testisyklien nopeus- ja korkeusprofiilit. Kokeen aikana kuljettajan edessä on nopeus/aikanäyttö, ja kuljettaja pyrkii ajamaan siten, että tavoitenopeus toteutuu kullakin ajanhetkellä. Kuvassa 4 on maantiesyklin osalta korkeuskäyrä ja moottorin CAN- väylästä luettu hetkellinen moottoriteho. Tehokuvaajasta nähdään, että moottoriteho vaihtelee todella 14

13 merkittävästi todellisissa ajotilanteissa. Myös moottoritiesyklissä, vaikka nopeus on lähes vakio ja tien kaltevuusmuutokset pieniä (keskimäärin + 1 %), moottoritehon vaihtelualue on kw. Kaikissa sykleissä korkeus merenpinnasta on alku- ja loppupisteissä sama. Syklien kehitystyön yhteydessä tehtiin erilaisia verifiointi- ja toistettavuusmittauksia. Mittausmenetelmä mahdollistaa sen, että polttoaineen kulutus suhteutetaan kokeen aikana vetopyörillä tehtyyn todelliseen työhön. Näin voidaan eliminoida esim. pienistä nopeus- ja matkapoikkeamista muutoin johtuva epätarkkuus. Työmääräerot aiheutuvat lähinnä ajoneuvojen eroavista kyvyistä seurata ajosyklin nopeusprofiilia korkeita kuormia simuloitaessa. 100 Transpoint jakelusykli Ajonopeus km/h Korkeus Ajonopeus km/h Korkeus m Aika s 10 Kuva 1. Jakelusyklin nopeus- ja korkeusprofiilit. 15

14 100 Transpoint maantiesykli Ajonopeus km/h Korkeus Ajonopeus km/h Korkeus m Aika s 110 Kuva 2. Maantiesyklin nopeus- ja korkeusprofiilit. Transpoint moottoritiesykli Ajonopeus km/h Korkeus Ajonopeus km/h Korkeus m Aika s 80 Kuva 3. Moottoritiesyklin nopeus- ja korkeusprofiilit. 16

15 Transpoint maantiesykli Moottoriteho, CAN-väylän ilmoittama Korkeus Moottoriteho kw Korkeus m Aika s 110 Kuva 4. Maantiesyklin hetkellinen moottoriteho ja korkeusprofiili. 17

16 4 MITTAUSMENETELMÄT JA MITTALAITTEET 4.1 YLEISTÄ Raskaiden ajoneuvojen alustadynamometrimittauksille ei ole olemassa direktiiviä tai standardia, ja tunnustetun mittausmenetelmän puuttuminen vaikeuttaa luonnollisestikin mittaustoimintaa. VTT lähti kehittämään mittauksiin omaa menetelmää. VTT laati mittauksesta tarkan ohjeistuksen, ja haki mittaukselle akkreditointia. Mittatekniikan keskus MIKES tarkasti mittauksen, ja myönsi mittaukselle akkreditoinnin kesäkuussa 2003 (MIKES T125: In-house method, VTT Code MK02E).: VTT:n oma mittausmenetelmä, joka sisältää pakokaasu- ja polttoaineenkulutusmittaukset, rakentuu kuvassa 5 lueteltujen menetelmien ja suositusten sekä VTT:n alustadynamometrilla tapahtuvaa mittaustoimintaa koskevien turvallisuusohjeiden varaan. Mittausten akkreditointi katsottiin erittäin tärkeäksi. Toistaiseksi mittaustulosten esittelyssä, ei päästöjen eikä myöskään polttoaineen kulutuksen osalta, ole yksilöity autojen merkkejä ja tarkkoja malleja, Tiettyjä odotuksia merkkikohtaisten tulosten julkaisemiseen on olemassa. Aikanaan kun tähän mennään, mittaustuloksilla tulee olemaan suuri taloudellinen merkitys siinä kun tulokset mahdollisesti ohjaavat tulevia kalustovalintoja. Henkilö- ja pakettiautojen pakokaasumittaukset alustadynamometrissa 70/220/EEC 91/441/EEC 98/69/EC Raskaan kaluston moottorien pakokasumittaukset 1999/96/EC Raskaiden ajoneuvojen mittaukset alustadynamometrissa VTT PRO Raskaiden ajoneuvojen mittaukset alustadynamometrissa SAE J2711 Yleiset turvallisuusohjeet 18

17 Kuva 5. VTT:n raskaan kaluston alustadynamometrimittausten menetelmäohjeen rakenne. Dynamometrissä simuloitiin taulukon 4 mukaisia kokonaisajovastuksia. Simuloitavat kokonaisajovastukset perustuvat HDEnergia- projektissa kesällä 2003 maantiellä suoritettuihin rullauskokeisiin (Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen. Vuosiraportti 2003: Maantierullauskokeissa määriteltiin ajovastukset mm. kaikille tämän raportin ajoneuvotyypeille (18t, 26t, 42t ja 60t). Ajoneuvomallien välisiä ajovastuseroja, (esim. autokohtaiset ilmanvastukset) ei huomioitu. Ajovastus ajonopeuden suhteen lasketaan taulukon 4 kertoimista kaavalla; F = F0 + F1 * v + F2 * v 2. Taulukko 4. Simuloinnissa käytettyjen dynamometriasetusten lähtötiedot, perustuen vuonna 2003 suoritettuihin rullauskokeisiin maantiellä. (F= kokonaisvastusvoima, FO= nopeudesta riippumaton vastusvoima, F1= nopeuteen verrannollinen vastusvoimakerroin, F2= nopeuden neliöön verrannollinen vastusvoimakerroin, v= nopeus. Kaavassa nopeuden laatu km/h, ja voimien N). Simuloitavat kokonaisajovastukset Massa F0 F1 F2 18t jakeluautot 0-kuorma /3-kuorma /3-kuorma /3-kuorma t jakeluautot 0-kuorma /2-kuorma /2-kuorma n.60% kuorma t puoliperävaunuyhdistelmät 0-kuorma /2-kuorma /2-kuorma t varsinaiset ajoneuvoyhdistelmät 0-kuorma /2-kuorma /2-kuorma n.70% kuorma MITTALAITTEET Alustadynamometri on englantilaisen Froude Consine -yhtiön valmistama. Alustadynamometrin tärkeimmät tiedot on esitetty taulukossa 5. Pakokaasumittauslaitteisto laimennustunneleineen on saksalaisen Pierburgin valmistama. Pakokaasumittauslaitteiston tärkeimmät tiedot ovat taulukossa 6. Pakokaasumittaukset sekä kaasumaisten että hiukkaspäästöjen osalta tehtiin laimennetusta pakokaasusta. Direktiivi 1999/96/EC määrittelee moottorin pakosarjan ja tunnelin laimennuspisteen väliseksi maksimietäisyydeksi 10 metriä. Tähän ei kaikissa automittauksissa päästy, mutta tällä ei ole merkitystä tässä esitettävien päästötulosten luotettavuuden kannalta. 19

18 Taulukko 5. Alustadynamometrin tekniset tiedot. Valmistaja: Froude Consine, UK Suurin teho: Ylikuormitusvara: Jarrutustehon nosto: Suurin vetovoima: Inertiasimulointi: Telojen halkaisija: Suurin telipaino: ± 300 kw (alue km/h) 120 %/300 s Mahdollista lisäjarrun avulla ± N (alue 0-54 km/h) kg mm kg Nopea ja tarkka IGBT säätö, transienttimahdollisuus Driver s aid sisältäen erilaisia dynaamisia ajosyklejä Taulukko 6. Pakokaasumittauslaitteiston tiedot. Direktiivin 1999/96/EC (Euro III) mukainen pakokaasupäästöjen mittauslaitteisto, valmistaja Pierburg, Saksa Pakokaasujen keräyslaitteisto CVS-120-WT - Multiple (3) CFV-venturi system - Suurin virtaus 120 m3/min - Tunnelin mitat 8000 * 450 mm - Secondary tunnel VT Particle collector PS2000 C Analysaattorijärjestelmä AMA HFID THC ppm - HFID CH ppm - HCLD NO x ppm - NDIR CO % - NDIR CO ppm - NDIR CO 2 tracer 0 20 % Polttoaineen kulutus mitattiin gravimetrisesti vaa alla. Käytössä oli 60 kg:n Sartorius CW1P-60-FE-I, jonka tarkkuus on ±5g. Polttoaineen lämpötila pidettiin vakiona polttoaineen tulo- ja menopuolille liitettyjen lämmönvaihtimien avulla. Mittauksissa käytettiin kesätyyppisiä pitkittäiskuvioituja renkaita muodonmuutoksesta ja luistosta aiheutuvan virheen minimoimiseksi. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (C/42) ajoneuvojen oma jäähdytyspuhallin eliminoitiin ja riittävä jäähdytys järjestettiin tehokkaalla ulkopuolisella puhaltimella. Jäähdytyspuhaltimen mukanaolo auton C/42:n mittauksissa ei kuitenkaan näy vaikuttaneen tuloksiin. Ulkopuolinen jäähdytys todennäköisesti riitti pitämään jäähdyttimen ulostuloveden lämpötilan auton oman puhaltimen aktivoitumiskynnyksen alapuolella. Toimiessaan auton oman puhaltimen vaikutuksen olisi kuulunut näkyä polttoaineenkulutusta nostavasti, etenkin korkeilla kuormituksilla. 20

19 5 TULOKSET 5.1 YLEISTÄ Ajoneuvoista mitattiin sekä polttoaineen kulutus että säännellyt (direktiivien moottorien hyväksyntätesteissä säätelemät päästöt; hiilimonoksidi CO, kokonaishiilivedyt THC, typen oksidit NO x, hiukkaset PM) pakokaasupäästöt. Yleisesti voidaan sanoa, että erot polttoaineen kulutuksessa eri ajoneuvojen välillä ovat varsin merkittäviä, suurimmillaan jopa yli 10 %. Auton valmistetta enemmän kulutukseen vaikuttavat kuitenkin auton kokoluokka ja kuorman paino. Päästöjen osalta tilanne on hieman toinen. Päästöt eivät välttämättä korreloi moottorin tekemään työhön ja polttoaineen kulutukseen, vaan päästöihin vaikuttavat merkittävästi myös moottoritekniikka ja auton valmistajan valitsema säätöstrategia. Päästöissä havaitut erot olivat oikeastaan hämmästyttävän suuret, varsikin kun otetaan huomioon, että kaikki koeautot olivat uusia tai uudehkoja Euro 3 luokan autoja. Pienimmän ja suurimman päästöarvon välinen ero saman painoluokan sisällä saattaa olla jopa 2,5- kertainen. Päästöjen osalta tarkastelu on rajattu typen oksideihin (NO x ) ja hiukkasiin (PM), koska nämä päästölajit ovat kriittisimmät raskaan dieselkaluston osalta. Perinteisessä dieselmoottorissa NO x päästön alentaminen moottori- ja säätöteknisin ratkaisuin yleensä lisää polttoaineen kulutusta. Niinpä oletusarvona on, että autonvalmistajat säätävät moottorit mahdollisimman lähelle NO x rajaa polttoaineen kulutuksen minimoimiseksi. Kaikissa mittauksissa käytettiin kohdassa 3. selostettuja mittaussyklejä. Tulokset esitetään kolmessa osassa. Ensiksi tarkastellaan polttoaineen kulutuksen riippuvuutta auton koosta ja kuormasta. Seuraavaksi esitetään merkkikohtaiset kulutuserot. Lopuksi esitetään merkkikohtaiset päästöarvot. Koska ominaispäästöissä on niin merkittäviä eroja, päästöille ei ole mahdollista muodostaa vastaavanlaisia ajoneuvon painoon tai kuormaan sidottuja käyrästöjä kuin polttoaineen kulutuksen osalta. Joihinkin kulutuskuviin on lisätty aiemmin mitattujen 420 hv (310 kw) tehoisten autojen (simuloitu 26 t jakeluautoa ja 60 t yhdistelmää) tuloksia. Nyt mitattujen autojen tehoalue oli hv ( kw). 21

20 5.2 POLTTOAINEEN KULUTUS Ajoneuvon koon ja kuorman vaikutus polttoaineen kulutukseen Kuvissa 6-8 on esitetty ajoneuvon massan vaikutus polttoaineen kulutukseen. Näissä kuvissa on käytetty autoluokkien keskimääräisiä kulutusarvoja. Kuvista nähdään, että kulutuslukemat kasvavat lähes lineaarisesti autojen painon myötä. Jakelusyklissä (kuva 6) polttoaineen kulutus vaihtelee l/100 km. On mielenkiintoista havaita, että 2 - ja 3 akselisten autojen käyrät asettuvat päällekkäin. 26 t ajoneuvopainolla jakelusykli antaa noin 40 % korkeamman kulutuksen kuin saman painoinen ajoneuvo maantie- ja moottoritiesykleissä. Maantiesyklissä (kuva 7) polttoaineen kulutus vaihtelee l/100 km, ja moottoritiesyklissä (kuva 8) vastaavasti l/100 km. Puoliperävaunuyhdistelmä kulkee varsinaista perävaunuyhdistelmää kevyemmin, ja kulutusero puoliperävaunun hyväksi on noin 3 4 l/100 km vastaavalla kokonaispainolla. Kuvista 7 ja 8 nähdään, ettei pienemmällä moottoriteholla varustettu auto (420 hv) välttämättä ole aina taloudellisempi kuin esim hv teholuokan autot. Tästä lisää automerkkien ja mallien välisessä vertailussa kappaleessa Polttoaineenkulutus ajokilometria kohden jakelusyklissä Kulutus l/100km t jakeluautot 26t jakeluautot 26t jakeluautot (pienempitehoiset) Ajoneuvon massa kg Kuva 6. Polttoaineen kulutus jakelusyklissä. 22

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKE 2003 2005 RASTU-HANKE 2006 2008 Nils-Olof Nylund www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN VARASSA Suomalainen yhteiskunta ja talouselämä ovat riippuvaisia

Lisätiedot

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN HDEnergia Yhteenvetoraportti 2003-2005

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN HDEnergia Yhteenvetoraportti 2003-2005 PROJEKTIRAPORTTI VTT-R-03125-06 27.03.2006 RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN HDEnergia Yhteenvetoraportti 2003-2005 Kirjoittajat Toimittanut Nils-Olof Nylund Julkisuus: Julkinen Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus

Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Henkilöauton energiankäyttö ja hybridiauton energiatehokkuus Markku Ikonen Turun ammattikorkeakoulu markku.ikonen@turkuamk.fi 1 Miksi polttoaineenkulutuksta pitäisi alentaa? Päästöt ja säästöt 1. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

Lisätiedot

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund LAAJAT TUTKIMUSHANKKEET Päättynyt tutkimusvaihe 2003-2005 - Raskaan

Lisätiedot

M2T0242 KUORMA-AUTOKALUSTON PÄÄSTÖKERTOIMET

M2T0242 KUORMA-AUTOKALUSTON PÄÄSTÖKERTOIMET M2T0242 KUORMA-AUTOKALUSTON PÄÄSTÖKERTOIMET Markku Ikonen VTT Prosessit, Moottorit ja ajoneuvot 187 MOBILE2-vuosiraportti 2002 Raportointiaika Tammikuu 2003 Raportointikausi 1.1.2002 31.12.2002 Projektin

Lisätiedot

Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt

Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt ESPOO 2007 VTT TIEDOTTEITA 2372 Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Tuukka Hartikka Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt Uusimman dieseltekniikan suorituskyky VTT TIEDOTTEITA RESEARCH

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN

Lisätiedot

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Raportti 2004

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Raportti 2004 PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P3006/05 28.2.2005 RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Raportti 2004 Kirjoittajat Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Mårten Westerholm Julkisuus: Julkinen Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS Projektiryhmä PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS Jouni Väkevä, Olavi Pennanen ja Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750 TEKNISET TIEDOT Täysin uusi Ford Transit alustavat tekniset tiedot Mallisto Täysin uusi Transit Van -pakettiauto L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli 3300 3750 3750 Kokonaispituus 5531 5981 6704 Kokonaispaino 3100

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Vuosiraportti 2003

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Vuosiraportti 2003 PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5122/04 14.5.2004 RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Vuosiraportti 2003 Kirjoittajat Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä Julkisuus: Julkinen Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT 2 Sisältö HDENIQ Yleistä Muutamia poimittuja tehtäviä Menetelmäkehitys Energiankäytön jakautuminen

Lisätiedot

SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN. Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen

SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN. Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen RASKAAN AJONEUVOKALUSTON energiankäytön tehostaminen Raskas ajoneuvokalusto käyttää Suomessa vuosittain noin 1 800

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta

Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta Auton valinta ja ajotapa osana liikkumisen ohjausta LIVE-tilaisuus, Tampere, 17.4.2012 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ 1.Auton hankinta 2.Taloudellinen ajotapa Nyrkkisääntöjä auton hankintaa helpottamaan

Lisätiedot

Kaupunkibussien päästötietokanta 2013

Kaupunkibussien päästötietokanta 2013 VTT-R-05385-14 Kaupunkibussien päästötietokanta 2013 Yhteenveto VTT:n menetelmistä ja mittauksista Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Veikko Karvonen Julkinen 1 (11) Raportin nimi Kaupunkibussien päästötietokanta

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006 PROJEKTIRAPORTTI VTT-R-04802-07 25.5.2007 (Päivitetty ) RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006 Kirjoittajat Toimittanut Nils-Olof Nylund

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/05 25.4.2005 BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI 2002-2004. Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä

TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/05 25.4.2005 BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI 2002-2004. Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/05 25.4.2005 BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI 2002-2004 Kirjoittajat: Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit,

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Amarok

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Amarok Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Amarok Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIA JA PUUKULJETUSTEN TULEVAISUUS -seminaari 27.10.2010, Kemi Asko Poikela Sisältö Kaluston kehitysnäkymiä Kuormatilat Kokonaispainot

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caravelle

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caravelle Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Caravelle Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Liikenteessä säästävästi, turvallisesti ja kevyemmin päästöin

Liikenteessä säästävästi, turvallisesti ja kevyemmin päästöin RASTU 2006 2008 Raskas ajoneuvokalusto: Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Liikenteessä säästävästi, turvallisesti ja kevyemmin päästöin Suunnittelu tuo säästöjä Ajo-opastin neuvoo kuljettajaa

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen HVAC Apulaitteiden energiankulutus HDENIQ Osku Kaijalainen Aalto yliopisto Koneenrakennustekiikan laitos Auto ja työkonetekniikan tutkimusryhmä Renkaiden

Lisätiedot

Tehokas ja ympäristöystävällinen Avant 760i 4 AVANT MAGAZINE

Tehokas ja ympäristöystävällinen Avant 760i 4 AVANT MAGAZINE Tehokas ja ympärist Av 4 AVANTMAGAZINE öystävällinen ant 760i Avant-kuormaajasarja kokee jälleen kerran suuren mullistuksen kun kuormaajavalikoimaan liittyy uusi Avant 760i. Avant 760i on uusi kuormaajamalli

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot

Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot Ajoneuvon OTM-493 kaikki tiedot Huom. Liikenteestä poisto (alkaen 06.08.2015) Tietoja ajoneuvosta Ajoneuvo: Audi A4 LIMOUSINE Sedan (AA) 4ov 1968cm3 Ajoneuvolaji: Henkilöauto Väri: Harmaa Istumapaikkojen

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Transporter Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Aktiivisen ajo-opastinlaitteen kehittäminen. Kirjoittajat. Julkisuus: Mårten Westerholm, Ari-Pekka Pellikka. Julkinen

Aktiivisen ajo-opastinlaitteen kehittäminen. Kirjoittajat. Julkisuus: Mårten Westerholm, Ari-Pekka Pellikka. Julkinen PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5117/04 05.03.2004 Aktiivisen ajo-opastinlaitteen kehittäminen Kirjoittajat Mårten Westerholm, Ari-Pekka Pellikka Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio ja osoite

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät

Lisätiedot

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011

EkoAuton julkistustilaisuus 22.2.2011 EkoAuton julkistustilaisuus Katja Lohko Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Trafi 2 Sisältö Trafin Ekoautoilusivusto ja henkilöauton hankintaohje Turvallinen auto Ympäristöä vähemmän kuormittava

Lisätiedot

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ 1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit

Lisätiedot

Vuoden 2014 TransSmart ajoneuvotutkimus Trafille

Vuoden 2014 TransSmart ajoneuvotutkimus Trafille TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01720-15 Vuoden 2014 TransSmart ajoneuvotutkimus Trafille Raportti Trafin vuonna 2014 TransSmart-ohjelman puitteissa rahoittamasta toiminnasta. Kirjoittajat: Luottamuksellisuus:

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Linja-auton renkaiden energiatehokkuus

Linja-auton renkaiden energiatehokkuus Linja-auton renkaiden energiatehokkuus Renkaan tehtävät Kuorman kantaminen Ohjaaminen Kulun pehmentäminen Vieriminen Voimien välittäminen Kulutuksen kestäminen Renkaiden kehityssuuntia Matalampi ja leveämpi

Lisätiedot

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti

Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus. BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Puukuljetusten kaluston kehittäminen, investoinnit ja kustannustehokkuus BIOENERGIAN METSÄ -seminaari 17.05.2011 Rovaniemi Antti Korpilahti Sisältö Kustannusrakenne Mitat ja akseli- ja kokonaismassat Kaluston

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille

Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille Ajankohtaispäivä aikuiskoulutuskeskuksille ja ammattioppilaitoksille kuljetusalan monet haasteet Uudistunut tavaraliikennelaki Yrittäjäkuljettajien työaikalaki Mitta- ja massauudistus Petri Murto Tavaraliikennelain

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto

Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto Aineiston käyttöehdot Tämän opintomateriaalin on kehittänyt Suomen

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Puhdasta tulevaisuutta Volvon uudet dieselmoottorit ja SCR

Puhdasta tulevaisuutta Volvon uudet dieselmoottorit ja SCR Puhdasta tulevaisuutta Volvon uudet dieselmoottorit ja SCR Alhaiset päästöt. ALHAINEN polttoaineen kulutus. LUOTETTAVA. EU ottaa tulevaisuudessa käyttöön uudet, tiukat päästörajoitukset raskaille ajoneuvoille.

Lisätiedot

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) 2298 2298 2298 2298 2298 2298 2298 Ruiskutustapa. Direct Common Rail

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) 2298 2298 2298 2298 2298 2298 2298 Ruiskutustapa. Direct Common Rail MOOTTORIT MOOTTORI Manuaalivaihteisto Manuaalivaihteisto Robottivaihteisto Moottorin mallimerkintä 110dCi 125dCi 150dCi 110dCi 135dCi 165dCi 150dCi Päästönormi Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5

Lisätiedot

M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA)

M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA) M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA) Christer Söderström VTT Prosessit, Moottoritekniikka 187 MOBILE2-vuosiraportti 2001 Raportointiaika Tammikuu 2002 Raportointikausi

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT

Yleistietoja polttoaineenkulutuksesta. Yhteenveto PGRT Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat useat eri tekijät: Renkaat

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

EU:n uudet rengasmääräykset

EU:n uudet rengasmääräykset EU:n uudet rengasmääräykset Haaste rengasteollisuudelle mahdollisuus kuluttajille Nokia 9.3.2010 Teppo Huovila Uudet EU:n rengassäädökset Keskeinen sisältö Uudet pakolliset renkaiden tyyppihyväksyntä-

Lisätiedot

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia Valaistus tasot alla olevaan pohjapiirrokseen merkityistä paikoista. Mittaukset suoritettu alla kerrotuin päivämäärin, sekä kellon ajoin ja kuvaukset heti tämän perään, jotka olivat valmiina noin 15 minuuttia

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007 PROJEKTIRAPORTTI VTT R 04621 08 RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007 Kirjoittajat Toimittanut Nils Olof Nylund Julkisuus: Julkinen Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen

TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008. JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT S 10713 08 8.12.2008 JOKKE parvekelasien tuulenpaineen, pysty ja vaakasuoran pistekuorman sekä iskunkestävyyden määrittäminen Tilaaja: Kelosta Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT S 10713 08

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen Osahanke 5: Linja-auton energiankulutuksen mallinnus

Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen Osahanke 5: Linja-auton energiankulutuksen mallinnus Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen Osahanke 5: Linja-auton energiankulutuksen mallinnus Osku Kaijalainen puh : +358-9-451 5706 Autotekniikan laboratorio Tutkija osku.kaijalainen@hut.fi Tommi

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET TransEco/TransSmart 10.9.2013 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja CO 2 -päästöjen tulevaisuus? 16.9.2013 2 KULJETUS tiekuljetusalan energiatehokkuuden

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS M2T0024 SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS Jussi Sauna-aho ja Jari Gröhn Liikenne- ja viestintäministeriö Olavi H. Koskinen Tiehallinto 91 MOBILE2-vuosiraportti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ

LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ Kimmo Erkkilä HDEnergia seminaari, Innopoli 2, 9.5.26 2 VTT PROSESSIT 2 18 16 Ajovastuksen ja liike-energian osuus työmäärästä Helsinki-bussisyklissä, teoreettinen

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Esityksen sisältö mitä uutta linjaautoliikenteen teknologiassa Ympäristöystävällisyyden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot