RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt"

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P5166/ RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt Kirjoittajat: Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Christer Söderström Julkisuus: Julkinen

2 Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit, PL VTT Hankkeen vastuuhenkilö Matti Kytö Hankkeen asiakirjanumero (VTT) PRO3/P5166/04 Hankkeen nimi, lyhytnimi ja suoritetunnus Tilaaja HDEnergia- projekti (AKE,LVM) Tilaajan yhdyshenkilö Tilaajan tilaus- tai viitenumero Selostuksen numero ja sivumäärä Päiväys 48 s. + liitt. 5 s Tutkimusselostuksen nimi ja kirjoittajat RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Christer Söderström Tiivistelmä Vuosina 2002 ja 2003 toteutettu Kuorma-autojen päästökertoimet -tehtävä liitettiin vuonna 2004 osaksi Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen -projektia. Vuoden 2004 mittaussarjassa painotettiin sekä päästöjä että polttoaineen kulutusta. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Mittaukset tehtiin uudella Euro 3 kalustolla neljässä painoluokassa (18, 26, 42 ja 60 tonnia) kuormitusta muuttaen. Jokaisessa luokassa ajettiin rinnan kolme tai neljä erimerkkistä autoa. Polttoaineen kulutus riippuu ensisijaisesti ajoneuvon massasta. Maantie- ja moottoritieajossa 42 t ja 60 t yhdistelmien polttoaineen kulutus mittaussykleillä on l/100 km yhdistelmän painosta riippuen. Vastaavalla painolla puoliperävaunuyhdistelmä kulkee 3 4 l/100 km pienemmällä polttoainemäärällä kuin varsinainen perävaunuyhdistelmä. Ajosyklin mukaisessa jakeluajossa polttoaineen kulutus on l/100 km. Jakelusyklillä ominaiskulutus on pienimmillään 0,04 ja maantiesykleillä 0,015 l/tkm. Merkkikohtaiset kulutuserot ovat jopa yllättävän suuria. Vaihteluhaarukka pienimmän ja suurimman kulutusluvun välillä mittauksissa käyneiden eri automerkkien välillä on 0 16 %. Päästöjen osalta tulokset eivät ole yhtä selväpiirteisiä kuin polttoaineen kulutuksen osalta. Autojen väliset erot päästöjen osalta ovat niin merkittävät, että kuorman ja jopa auton kokoluokan merkitys hämärtyy. Lisäksi pakokaasupäästöt eivät välttämättä korreloi suoraan polttoaineen kulutuksen kanssa. Päästötarkastelut tehtiin NO x :lle ja hiukkasille. Ajomatkaan suhteutettu NO x -päästö on 18 t autoille 5 10, 26 t autoille 7 12, 42 t autoille 5 12 ja 60 t autoille 6 14 g/km. Hiukkasten osalta erot ovat vielä rajummat, absoluuttiarvot ovat 0,03 0,27 g/km. Jakelu: Julkisuus Hankkeen vastuuhenkilö Tarkastus- ja hyväksymisallekirjoitukset Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän selostuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta saadun kirjallisen luvan perusteella

3 TIIVISTELMÄ Vuosina 2002 ja 2003 toteutettu Kuorma-autojen päästökertoimet -tehtävä liitettiin vuonna 2004 osaksi Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen - projektia. Vuoden 2004 mittaussarjassa painotettiin sekä päästöjä että polttoaineen kulutusta. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Mittaukset tehtiin uudella Euro 3 kalustolla neljässä painoluokassa (18, 26, 42 ja 60 tonnia) kuormitusta muuttaen. Jokaisessa luokassa ajettiin rinnan kolme tai neljä erimerkkistä autoa. Mittaussykleinä käytettiin todellisista ajotilanteista rekisteröityjä syklejä, jotka huomioivat myös tien korkeusprofiilin. Autovaihtoehtoja oli 13, ja mittauskombinaatioita (auto/kuorma/sykli) oli yhteensä 63. Polttoaineen kulutus riippuu ensisijaisesti ajoneuvon massasta. Maantie- ja moottoritieajossa 42 t ja 60 t yhdistelmillä polttoaineen kulutus on l/100 km yhdistelmän painosta riippuen. Vastaavalla painolla puoliperävaunuyhdistelmä kulkee 3 4 l/100 km pienemmällä polttoainemäärällä kuin varsinainen perävaunuyhdistelmä. Ominaiskulutuksen osalta (l/tkm) täyteen kuormattu 42 t yhdistelmä on hieman polttoainetaloudellisempi kuin 60 t yhdistelmä. Pienimmillään ominaiskulutus on luokkaa 0,015 l/tkm. Jakeluajossa polttoaineen kulutus on l/100 km, ja noin 40 % korkeampi ajoneuvon massaan suhteutettuna kuin maantieajossa. Jakelusyklillä ominaiskulutus on pienimmillään 0,04 l/tkm. Merkkikohtaiset kulutuserot ovat jopa yllättävän suuria. Vaihteluhaarukka pienimmän ja suurimman kulutusluvun välillä eri automerkkien välillä on 0 16 %. Päästöjen osalta tulokset eivät ole yhtä selväpiirteisiä kuin polttoaineen kulutuksen osalta. Autojen väliset erot päästöjen osalta ovat niin merkittävät, että kuorman ja jopa auton kokoluokan merkitys hämärtyy. Lisäksi pakokaasupäästöt eivät välttämättä korreloi suoraan polttoaineen kulutuksen kanssa. Päästötarkastelut tehtiin NO x :lle ja hiukkasille. Ajomatkaan suhteutettu NO x -päästö on 18 t autoille 5 10, 26 t autoille 7 12, 42 t autoille 5 12 ja 60 t autoille 6 14 g/km. Tyhjän jakeluauton NO x päästö on jakelusyklissä suurimmillaan 8 g/km, kun taas täyteen kuormatun 60 t yhdistelmän NO x päästö on alimmillaan 9 g/km. NO x :n osalta autokohtaiset erot ovat suurimmillaan 107 %. Hiukkasten osalta erot ovat vielä rajummat, ero on suurimmillaan peräti 245 %. Absoluuttiarvot ovat 0,03 0,27 g/km. Maantie- ja moottoritieajossa 5 autoa 7:stä antaa sellaiset päästöt, jotka voidaan tulkita täyttävän Euro 3 vaatimustason. Jakelusyklillä ajetuista 6 autosta vain yksi 18 t auto näyttäisi olevan päästöiltään Euro 3 tasoa. Kahden muun 18 t auton päästöt ovat varsin korkeat. Suuritehoiset 26 t autot kärsivät jakelusyklissä siitä, etteivät moottorit toimi optimialueella. 5

4 ALKUSANAT Alun perin Kuorma-autokaluston päästökertoimet -hanke (RAKETRUCK) sisältyi alatehtävänä VTT:n vuosien RAKE hankekokonaisuuteen (Raskaan ajoneuvokaluston kehityshanke). Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, ja osahanke liitettiin synergiaetujen saamiseksi vuodesta 2004 alkaen projektiin Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen. Itsenäisestä Kuorma-autokaluston päästökertoimet projektista laadittiin loppuraportti vuoden 2004 alussa. Samalla hankkeen sisältö muuttui hieman. Vuosina 2002 ja 2003 painopiste oli päästökertoimissa, uuden projektikokonaisuuden puitteissa myös polttoaineen kulutuksen tutkimus nostettiin tärkeään asemaan. Nyt käsillä oleva raportti on erillisraportti, jossa esitellään vuoden 2004 kuormaautomittausten tulokset. Vuoden 2004 mittaussarja kohdistettiin uuteen Euro 3 kalustoon. Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen -projektin sisällä kuormaautomittausten päärahoittajia ovat Ajoneuvohallintokeskus AKE ja Liikenne- ja viestintäministeriö. Mittauksilla kerätty tieto palvelee taustamateriaalina Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaa. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Autoja mittauksiin toimittivat Konekesko Oyj, Oy Sisu Auto Ab, Oy Scan-Auto Ab, Volvo Finland Ab ja Transpoint Oy Ab. Kiitämme ao. tahoja joustavasta suhtautumisesta ajoneuvotarpeisiimme. Transpoint Oy:tä ja erityisesti ajokouluttaja Pekka Karia haluamme kiittää avusta ajosyklien määrittämisessä. Projektilla ei vuonna 2004 ollut omaa johtoryhmää, vaan hankkeen etenemisestä on informoitu Raskaan kaluston energiankäytön tehostaminen -projektin ja Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman johtoryhmiä. VTT:llä projektin mittaustoiminnan ovat toteuttaneet Tom Eklund, Reijo Mikkola, Ari- Pekka Pellikka ja Erkki Virtanen. Projektin hallinnosta on vastannut Kimmo Erkkilä. 6

5 SISÄLTÖ 1 TAUSTA VUODEN 2004 KOEOHJELMA MITTAUSSYKLIEN KEHITYSTYÖ MITTAUSMENETELMÄT JA MITTALAITTEET YLEISTÄ MITTALAITTEET TULOKSET YLEISTÄ POLTTOAINEEN KULUTUS Ajoneuvon koon ja kuorman vaikutus polttoaineen kulutukseen Merkkikohtainen polttoaineen kulutus PAKOKAASUPÄÄSTÖT Yleistä Ajosuoritteeseen suhteutetut päästöt Polttoaineen kulutukseen suhteutetut päästöt Vetopyörillä tehtyyn työhön suhteutetut päästöt YHTEENVETO

6 1 TAUSTA VTT:lle valmistui vuonna 2002 uusi raskaiden ajoneuvojen tutkimuslaboratorio. Laboratorio mahdollistaa kokonaisten raskaiden ajoneuvojen testauksen dynaamisia ajosyklejä käyttäen alustadynamometrissa. Dynamometrin säätöaluetta on voitu laajentaa siten, että nyt on mahdollista simuloida ajoneuvon kokonaismassaa aina 60 tonniin asti. Lisäksi laitteisto mahdollistaa tien korkeusprofiilin simuloinnin. Kuorma-autojen päästötutkimus oli sisällytetty yhtenä alatehtävänä vuonna 2000 kuvattuun hankekokonaisuuteen RAKE: Raskaan ajoneuvokaluston kehityshanke. Laboratorion valmistuttua kuorma-autojen päästötutkimusta tehtiin vuosina 2002 ja 2003 itsenäisessä, RAKE- kokonaisuuteen kuuluneessa RAKETRUCK -projektissa. Vuodelle 2004 kuorma-autoja koskeva mittaustoiminta liitettiin alatehtäväksi projektiin Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen. Tämä vuodet kattava hanke tähtää pysyvään 5-10 %:n polttoaineen säästöön raskaissa ajoneuvoissa. Tämä projektikokonaisuus on esitelty Motiva Oy:n verkkosivuilla osoitteessa: Eri ajoneuvojen polttoaineen kulutusta koskeva tieto on löydettävissä alakohdasta Eri ajoneuvotyyppien ominaiskulutukset. Keinovalikoimassa polttoainesäästöjen aikaansaamiseksi ovat mm. ajoneuvojen tekniset parannukset, eri ajoneuvotyyppien kulutusominaisuuksien tunnistaminen, ajoneuvojen oikea valinta eri tehtäviin ja kuljettajan ajotapaan vaikuttaminen apulaitteiden avulla. Lisäksi projektissa kehitetään eritasoisia ajoneuvojen käytön ja polttoaineen kulutuksen seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Projektin toiminta linkittyy mm. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelmaan. Kuorma-autojen mittaustoiminnan siirto Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen - projektin yhteyteen oli perusteltavissa synergiaeduilla. Samalla mittauskerralla on mahdollista mitata sekä polttoaineen kulutus että pakokaasupäästöt. RAKETRUCK-projekti painottui pakokaasupäästöihin, kun nyt uudessa asetelmassa ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen määritys on vahvasti mukana mittausohjelmassa. Lisäksi on perusteltua tarkastella polttoaineen kulutusta ja pakokaasupäästöjä yhdessä. Tämä siitä syystä, että polttoaineen kulutuksen ja etenkin typenoksidipäästöjen (NO x ) välillä vallitsee ristiriippuvuus; tavanomaisella dieseltekniikalla (ei pakokaasujen jälkikäsittelyä) alhainen polttoaineen kulutus johtaa yleensä korkeaan NO x päästöön ja päinvastoin. Jos eri ajoneuvomerkit asetettaisiin julkisesti paremmuusjärjestykseen polttoaineen kulutuksen suhteen, olisi ehdottomasti varmistettava, että kaikki ajoneuvot täyttävät voimassa olevat pakokaasumääräykset. On olemassa esimerkkejä siitä, että moottoreiden päästöominaisuudet ovat muuttuneet kun moottoreita on säädetty kuluttamaan vähemmän polttoainetta. 8

7 RAKETRUCK- hankkeen ensimmäisenä vuonna (2002) alustadynamometrillä mitattiin päästöt kahdella polttoaineella kolmesta kuorma-autosta, joiden kokonaismassat olivat 10.5, 18 ja 26 tonnia. Autot edustivat Euro 2 päästösukupolvea, ja olivat suhteellisen uusia ja vähän ajettuja luokkansa edustajia (kts. Liite 1, Euro-päästörajat). Toisena vuonna (2003) keskityttiin 26 tonnin painoluokkaan, johon otettiin edustajat Euro 1 ja Euro 3 päästöluokista. Kyseisillä ajoneuvoilla simuloitiin myös 60 t ajoneuvoyhdistelmää vakionopeuspisteillä. Lisäksi mitattiin kolmen pienempitehoisen 26 t kuorma-auton (jäteautoja) pakokaasupäästöt kevennetyllä mittausmatriisilla sekä yksi 18 t jakeluauto vuonna 2002 korkean partikkelipäästön antaneen yksilön rinnalle. Käytössä oli kolme kuormitustyyppiä: transienttikoe kaupunki- ja maantieosuuksineen, vakioajonopeuksilla 65 ja 85 km/h suoritetut kokeet sekä Euro 2 päästötasoon asti tyyppihyväksynnässä käytetyn ECE-R49 moottoridynamomerikokeen simulointi alustadynamometrissä. 60 t yhdistelmän mittauksissa simuloitiin myös puolen prosentin (0,5 %) ylä- ja alamäen vaikutusta päästöihin. ECE-R49 -simulaatiot osoittivat, etteivät kaikkien mitattujen ajoneuvojen moottorit enää täyttäisi Euro-raja-arvoja. Vuoden 2004 osalta toiminta muuttui ratkaisevasti, koska mittauksissa siirryttiin käyttämään todellisista ajotilanteista muodostettuja dynaamisia ajosyklejä. Lisäksi mittaustapahtumaan otettiin mukaan tien korkeusprofiilin simulointi (kts. luku 3) 9

8 2 VUODEN 2004 KOEOHJELMA Vuoden 2004 koeohjelman suunnittelussa otettiin huomioon mm. Kuorma- ja pakettiautoliikenteen energiansäästöohjelman tarpeet. Tavoitteena oli saada selvä käsitys auton kokoluokan ja kuormituksen vaikutuksesta päästöihin ja polttoaineen kulutukseen, ja samalla selvittää mahdollinen hajonta eri automerkkien välillä. Teknisessä mielessä suurin muutos mittaustapahtumassa oli siirtyminen dynaamisiin, todellisista ajotilanteista muodostettuihin sykleihin. Syklejä on kolme: jakeluautosykli (ja) maantiesykli (ma) moottoritiesykli (mo) Syklit ja niiden muodostaminen on kuvattu tarkemmin kohdassa 3. Kaikki vuoden 2004 mittaukset tehtiin dynaamisilla, tien korkeusprofiilin huomioivilla sykleillä. Aikaisempina vuosina likimääräinen polttoaineen kulutus määritettiin pakokaasujen koostumuksen perusteella. Vuoden 2004 mittauksissa oli käytössä gravimetrinen polttoaineen kulutuksen mittaus. Mittauksia tehtiin neljän painoluokan autoilla: 18 t jakeluautot 26 t jakeluautot 42 t rekkaveturit 60 t yhdistelmät 26 t luokan autot ajettiin yhtä valmistetta lukuun ottamatta sekä sellaisinaan että simuloiden 60 t täysperävaunuyhdistelmiä. Käytännössä toimitaan siten, että varsinaisen yhdistelmän nuppi hoitaa myös jakeluajoa. Yksinomaiseen jakeluajoon tämän teholuokan ( hv/ kw) auto on kuitenkin liian tehokas. 18 ja 26 t autot ajettiin jakeluautosyklillä, 42 ja 60 t yhdistelmät sekä maantie- että moottoritiesyklillä. Eri painoluokissa kuorman simulointia muutettiin seuraavasti: 18 t: 0, 1/3, 2/3 ja 1/1 (neljä kuormatasoa) 26 t: 0, 1/2 ja 1/1 (kolme kuormatasoa) 42 t: 0, 1/2 ja 1/1 (kolme kuormatasoa) 60 t: 0, 1/2 ja 1/1 (kolme kuormatasoa) 10

9 Automerkkejä oli rinnan seuraavasti: 18 t: kolme merkkiä 26/60 t: neljä merkkiä 42 t: kolme merkkiä Taulukossa 1 on esitetty koeautojen iskutilavuus, moottoriteho ja mittauksissa käytetty simuloitu omapaino ja kantavuus. Kantavuus on ilmoitettu joko vetoautolle tai kuvitteelliselle ajoneuvoyhdistelmälle. Kaikille rinnakkaisille autoille käytettiin samoja painoarvoja. Taulukkoon on sisällytetty myös kahden esikokeissa käytetyn auton tiedot. Näiden 420 hv/309 kw tehoisten autojen tuloksia on esitetty ainoastaan eräissä koostekuvissa. Taulukko 1. Koeautojen tekniset tiedot. Luokka Valmiste/ koodi Iskutilavuus (l) Teho (kw) Omapaino (kg) Kantavuus (kg) 18 t A/ t C/ t E/ t B/ t C/ t D/ t A/26e *) 26 t B/26e *) 42 t A/ t B/ t C/ t A/ t B/ t C/ t D/ t A/60e **) 60 t B/60e **) *) ajettiin kokonaispainolla kg **) ajettiin kokonaispainolla kg Nyt toteutettu mittaussarja oli ensimmäinen jossa laajasti sovellettiin VTT:llä kehitettyjä uusia todenmukaisia kuormitussyklejä. Mm. tästä syystä projektin ohjausryhmässä sovittiin, ettei vuoden 2004 mittaussarjan yleisessä raportoinnissa autojen merkkiä ja mallia ei ilmoiteta. Jatkossa on tavoitteena toimia siten, että mittauksissa mukana olevat ajoneuvot voidaan yksilöidä. Taulukossa 2 on esitetty koematriisin yhteenveto. Koekombinaatioita oli yhteensä 63, ja koska jokainen koe ajettiin vähintään kaksi kertaa, oli mittausten lukumäärä yli

10 Taulukko 2. Vuoden 2004 mittausmatriisi. Luokka Valmiste/ koodi Syklit Kuormausvaihtoehdot Mittauskombinaatiot 18 t A/18 1 (ja) t C/18 1 (ja) t E/18 1 (ja) t B/26 1 (ja) t C/26 1 (ja) t D/26i 1 (ja) t A/42 2 (ma, mo) t B/42 2 (ma, mo) t C/42 2 (ma, mo) t A/60 2 (ma, mo) t B/60 2 (ma, mo) t C/60 2 (ma, mo) t D/60 2 (ma, mo) 3 6 Yhteensä 63 12

11 3 MITTAUSSYKLIEN KEHITYSTYÖ Helpoin tapa mitata auton polttoaineen kulutus alustadynamometrissa olisi ajaa autoa vakionopeudella ja vakiokuormalla. Vakiokuormitusta mittauksissa käytettäessä ei päästä todenmukaisiin tuloksiin, ei polttoaineen kulutuksen eikä pakokaasupäästöjen osalta. Todellisissa ajotilanteissa kuormitus vaihtelee jatkuvasti, jopa tasaista nopeutta ajettaessa, koska auto tunnistaa mm. tien kaltevuudesta johtuvat kuormamuutokset. Niinpä mittauksissa otettiin käyttöön dynaamiset kuormitussyklit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autoa ajetaan alustadynamometrilla vaihtelevalla nopeudella tietyn aika/nopeuskäyrän mukaan. Tällöin moottorin kuormitus vaihtelee jatkuvasti johtuen mm. nopeudenmuutoksista ja siitä, että dynamometrin kuorman simulointiin on sisällytetty myös simuloitavan tien korkeusprofiili ylä- ja alamäkineen. Bussimittauksissa on RAKE- mittausten alusta asti käytetty dynaamisia kuormitussyklejä, mm. keskustaliikennettä kuvaavaa Braunschweig- sykliä, jossa nopeus vaihtelee voimakkaasti. Braunschweig- sykli kuitenkin soveltuu melko huonosti raskaalle kuorma-autokalustolle. Edellisissä koevaiheissa kuorma-autoille käytettiin muuttuvan nopeuden sykleinä modifioituja henkilöautojen pakokaasumittaussyklejä (ECE15/EUDC). Nämäkin syklit, jotka ovat profiililtaan hyvin kaavamaisia, kuvaavat varsin huonosti kuorma-autojen todellista käyttöä. Koska kuorma-autoille ei ole olemassa vakiintuneita kuormitussyklejä, Raskaan ajoneuvokaluston energiankulutuksen tehostaminen projektin puitteissa lähdettiin kehittämään sopivia testaussyklejä. Syklien kehitystyö tehtiin yhteistyössä Transpoint Oy:n kanssa Transpoint Oy:n kalustolla. Lähtökohdaksi valittiin kolme erilaista ajotyyppiä, jakeluajo, maantieajo vaihtelevalla nopeudella ja moottoritieajo vakionopeussäädintä käytettäessä. Transpoint Oy:n kokemuksen perusteella valittiin sopivat ja edustavat reitit/tieosuudet. Valituista reiteistä tehtiin nopeusprofiilin rekisteröinti ajamalla reitit läpi kuormatulla ajoneuvolla. Nopeustiedon lisäksi tiedonkeruujärjestelmän avulla rekisteröitiin myös tien korkeusprofiili. Tien topografialla on erittäin suuri merkitys varsinkin ajettaessa raskaasti kuormatuilla ajoneuvoyhdistelmillä. Pienetkin tien kaltevuuden muutokset aiheuttavat suurta vaihtelua tehon tarpeeseen. VTT:n alustadynamometrin ohjausjärjestelmä mahdollistaa gradientin sisällyttämisen sykliin, ja gradientin simulointi onkin olennainen elementti nyt kehitetyissä sykleissä. Jakelusyklin perustana oli pääkaupunkiseudulla ajettava, todellinen jakelureitti. Reitin pituus on 19,5 km, ja siihen sisältyy kaksi lastaus/purku -paikkaa sekä näiden lisäksi yhdeksän muun liikenteen aiheuttamaa lyhyttä pysähdystä. Keskinopeus on 37 km/h, joten sykliin sisältyy myös pyrähdyksiä maantienopeuksilla (Turunväylällä ja Kehä 2:lla). Ajoaika on noin 1900 sekuntia. Kuorman lastaus- ja purkutapahtumat ja niihin liittyvä seisonta-aika jätettiin huomioimatta. Määrittely tehtiin kolmiakselisella umpikuorma-autolla kuormattuna 22 tonnin kokonaispainoon. 13

12 Maantiesyklin pohjana on Valtatien 4:n n. 15 km pitkä tieosuus välillä Leivonmäki Tainio. Matka ajettiin molempiin suuntiin, eli muodostetun syklin pituus on 28,5 km. Reitti ajettiin kuormatulla varsinaisella perävaunuyhdistelmällä (3- akselinen vetoauto ja 4- akselinen varsinainen perävaunu). Yhdistelmän kokonaispaino oli 49 tonnia. Tämä sykli ajettiin ilman nopeussäädintä. Keskinopeus on 80 km/h. Moottoritiesyklin pohjana on vastaavasti 30 km:n pituinen osuus Lahden moottoritietä Järvenpään pohjoisesta liittymästä pohjoiseen. Tarkka matka on 29,5 km, ja keskinopeus 83 km/h. Tämä osuus ajettiin vakionopeussäätimen avulla. Syklin määrittelyyn käytettiin tässäkin tapauksessa 49 tonnin yhdistelmää. Sekä maantie- että moottorisyklissä ajoaika on noin 1300 sekuntia. Syklien kehitystyö ja alustavat mittaustulokset kahden auton osalta on esitetty Raskaan ajoneuvokaluston energiankulutuksen tehostaminen projektin vuoden 2003 vuosiraportissa. Taulukossa 3 on esitetty kehitettyjen syklien tärkeimmät tunnusluvut ja vertailumittaukset kahdella erimerkkisellä ajoneuvolla. Keskimääräiset kulutusluvut em. ajoneuvopainoilla olivat jakelusyklissä 35 l/100 km, maantiesyklissä 47 l/100 km ja moottoritiesyklissä 44 l/100 km. Kehitystyössä käytetyn kahden vastaavan mutta erimerkkisen auton kulutusero oli 1,9-5,5 % siten, että toinen auto kulutti järjestelmällisesti vähemmän polttoaineitta. Taulukko 3. Mittaussyklien tunnuslukuja ja kulutuslukemia kahdelle autolle. Transpoint vertailumittaukset, vko 3 / 2004 Moottoritiesykli Ajomatka Mittausaika Keskinopeus Keskiteho vetopyörältä Tehty työ vetopyörältä Kulutus Suhteellinen kulutus Ominaiskulutus vetopyörältä Mittausten keskiarvo km s km/h kw kwh g l/100km g/kwh g/kwh Brand A Brand B 1.mittaus 1.mittaus mittaus 2.mittaus Kulutusero 3.5 % Maantiesykli Ajomatka Mittausaika Keskinopeus Keskiteho vetopyörältä Tehty työ vetopyörältä Kulutus Suhteellinen kulutus Ominaiskulutus vetopyörältä Mittausten keskiarvo km s km/h kw kwh g l/100km g/kwh g/kwh Brand A Brand B 1.mittaus 1.mittaus mittaus 2.mittaus Kulutusero 1.9 % Jakelusykli Ajomatka Mittausaika Keskinopeus Keskiteho vetopyörältä Tehty työ vetopyörältä Kulutus Suhteellinen kulutus Ominaiskulutus vetopyörältä Mittausten keskiarvo km s km/h kw kwh g l/100km g/kwh g/kwh Brand A Brand B 1.mittaus 1.mittaus mittaus 2.mittaus Kulutusero 5.5 % Kuvissa 1-3 on esitetty testisyklien nopeus- ja korkeusprofiilit. Kokeen aikana kuljettajan edessä on nopeus/aikanäyttö, ja kuljettaja pyrkii ajamaan siten, että tavoitenopeus toteutuu kullakin ajanhetkellä. Kuvassa 4 on maantiesyklin osalta korkeuskäyrä ja moottorin CAN- väylästä luettu hetkellinen moottoriteho. Tehokuvaajasta nähdään, että moottoriteho vaihtelee todella 14

13 merkittävästi todellisissa ajotilanteissa. Myös moottoritiesyklissä, vaikka nopeus on lähes vakio ja tien kaltevuusmuutokset pieniä (keskimäärin + 1 %), moottoritehon vaihtelualue on kw. Kaikissa sykleissä korkeus merenpinnasta on alku- ja loppupisteissä sama. Syklien kehitystyön yhteydessä tehtiin erilaisia verifiointi- ja toistettavuusmittauksia. Mittausmenetelmä mahdollistaa sen, että polttoaineen kulutus suhteutetaan kokeen aikana vetopyörillä tehtyyn todelliseen työhön. Näin voidaan eliminoida esim. pienistä nopeus- ja matkapoikkeamista muutoin johtuva epätarkkuus. Työmääräerot aiheutuvat lähinnä ajoneuvojen eroavista kyvyistä seurata ajosyklin nopeusprofiilia korkeita kuormia simuloitaessa. 100 Transpoint jakelusykli Ajonopeus km/h Korkeus Ajonopeus km/h Korkeus m Aika s 10 Kuva 1. Jakelusyklin nopeus- ja korkeusprofiilit. 15

14 100 Transpoint maantiesykli Ajonopeus km/h Korkeus Ajonopeus km/h Korkeus m Aika s 110 Kuva 2. Maantiesyklin nopeus- ja korkeusprofiilit. Transpoint moottoritiesykli Ajonopeus km/h Korkeus Ajonopeus km/h Korkeus m Aika s 80 Kuva 3. Moottoritiesyklin nopeus- ja korkeusprofiilit. 16

15 Transpoint maantiesykli Moottoriteho, CAN-väylän ilmoittama Korkeus Moottoriteho kw Korkeus m Aika s 110 Kuva 4. Maantiesyklin hetkellinen moottoriteho ja korkeusprofiili. 17

16 4 MITTAUSMENETELMÄT JA MITTALAITTEET 4.1 YLEISTÄ Raskaiden ajoneuvojen alustadynamometrimittauksille ei ole olemassa direktiiviä tai standardia, ja tunnustetun mittausmenetelmän puuttuminen vaikeuttaa luonnollisestikin mittaustoimintaa. VTT lähti kehittämään mittauksiin omaa menetelmää. VTT laati mittauksesta tarkan ohjeistuksen, ja haki mittaukselle akkreditointia. Mittatekniikan keskus MIKES tarkasti mittauksen, ja myönsi mittaukselle akkreditoinnin kesäkuussa 2003 (MIKES T125: In-house method, VTT Code MK02E).: VTT:n oma mittausmenetelmä, joka sisältää pakokaasu- ja polttoaineenkulutusmittaukset, rakentuu kuvassa 5 lueteltujen menetelmien ja suositusten sekä VTT:n alustadynamometrilla tapahtuvaa mittaustoimintaa koskevien turvallisuusohjeiden varaan. Mittausten akkreditointi katsottiin erittäin tärkeäksi. Toistaiseksi mittaustulosten esittelyssä, ei päästöjen eikä myöskään polttoaineen kulutuksen osalta, ole yksilöity autojen merkkejä ja tarkkoja malleja, Tiettyjä odotuksia merkkikohtaisten tulosten julkaisemiseen on olemassa. Aikanaan kun tähän mennään, mittaustuloksilla tulee olemaan suuri taloudellinen merkitys siinä kun tulokset mahdollisesti ohjaavat tulevia kalustovalintoja. Henkilö- ja pakettiautojen pakokaasumittaukset alustadynamometrissa 70/220/EEC 91/441/EEC 98/69/EC Raskaan kaluston moottorien pakokasumittaukset 1999/96/EC Raskaiden ajoneuvojen mittaukset alustadynamometrissa VTT PRO Raskaiden ajoneuvojen mittaukset alustadynamometrissa SAE J2711 Yleiset turvallisuusohjeet 18

17 Kuva 5. VTT:n raskaan kaluston alustadynamometrimittausten menetelmäohjeen rakenne. Dynamometrissä simuloitiin taulukon 4 mukaisia kokonaisajovastuksia. Simuloitavat kokonaisajovastukset perustuvat HDEnergia- projektissa kesällä 2003 maantiellä suoritettuihin rullauskokeisiin (Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen. Vuosiraportti 2003: Maantierullauskokeissa määriteltiin ajovastukset mm. kaikille tämän raportin ajoneuvotyypeille (18t, 26t, 42t ja 60t). Ajoneuvomallien välisiä ajovastuseroja, (esim. autokohtaiset ilmanvastukset) ei huomioitu. Ajovastus ajonopeuden suhteen lasketaan taulukon 4 kertoimista kaavalla; F = F0 + F1 * v + F2 * v 2. Taulukko 4. Simuloinnissa käytettyjen dynamometriasetusten lähtötiedot, perustuen vuonna 2003 suoritettuihin rullauskokeisiin maantiellä. (F= kokonaisvastusvoima, FO= nopeudesta riippumaton vastusvoima, F1= nopeuteen verrannollinen vastusvoimakerroin, F2= nopeuden neliöön verrannollinen vastusvoimakerroin, v= nopeus. Kaavassa nopeuden laatu km/h, ja voimien N). Simuloitavat kokonaisajovastukset Massa F0 F1 F2 18t jakeluautot 0-kuorma /3-kuorma /3-kuorma /3-kuorma t jakeluautot 0-kuorma /2-kuorma /2-kuorma n.60% kuorma t puoliperävaunuyhdistelmät 0-kuorma /2-kuorma /2-kuorma t varsinaiset ajoneuvoyhdistelmät 0-kuorma /2-kuorma /2-kuorma n.70% kuorma MITTALAITTEET Alustadynamometri on englantilaisen Froude Consine -yhtiön valmistama. Alustadynamometrin tärkeimmät tiedot on esitetty taulukossa 5. Pakokaasumittauslaitteisto laimennustunneleineen on saksalaisen Pierburgin valmistama. Pakokaasumittauslaitteiston tärkeimmät tiedot ovat taulukossa 6. Pakokaasumittaukset sekä kaasumaisten että hiukkaspäästöjen osalta tehtiin laimennetusta pakokaasusta. Direktiivi 1999/96/EC määrittelee moottorin pakosarjan ja tunnelin laimennuspisteen väliseksi maksimietäisyydeksi 10 metriä. Tähän ei kaikissa automittauksissa päästy, mutta tällä ei ole merkitystä tässä esitettävien päästötulosten luotettavuuden kannalta. 19

18 Taulukko 5. Alustadynamometrin tekniset tiedot. Valmistaja: Froude Consine, UK Suurin teho: Ylikuormitusvara: Jarrutustehon nosto: Suurin vetovoima: Inertiasimulointi: Telojen halkaisija: Suurin telipaino: ± 300 kw (alue km/h) 120 %/300 s Mahdollista lisäjarrun avulla ± N (alue 0-54 km/h) kg mm kg Nopea ja tarkka IGBT säätö, transienttimahdollisuus Driver s aid sisältäen erilaisia dynaamisia ajosyklejä Taulukko 6. Pakokaasumittauslaitteiston tiedot. Direktiivin 1999/96/EC (Euro III) mukainen pakokaasupäästöjen mittauslaitteisto, valmistaja Pierburg, Saksa Pakokaasujen keräyslaitteisto CVS-120-WT - Multiple (3) CFV-venturi system - Suurin virtaus 120 m3/min - Tunnelin mitat 8000 * 450 mm - Secondary tunnel VT Particle collector PS2000 C Analysaattorijärjestelmä AMA HFID THC ppm - HFID CH ppm - HCLD NO x ppm - NDIR CO % - NDIR CO ppm - NDIR CO 2 tracer 0 20 % Polttoaineen kulutus mitattiin gravimetrisesti vaa alla. Käytössä oli 60 kg:n Sartorius CW1P-60-FE-I, jonka tarkkuus on ±5g. Polttoaineen lämpötila pidettiin vakiona polttoaineen tulo- ja menopuolille liitettyjen lämmönvaihtimien avulla. Mittauksissa käytettiin kesätyyppisiä pitkittäiskuvioituja renkaita muodonmuutoksesta ja luistosta aiheutuvan virheen minimoimiseksi. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (C/42) ajoneuvojen oma jäähdytyspuhallin eliminoitiin ja riittävä jäähdytys järjestettiin tehokkaalla ulkopuolisella puhaltimella. Jäähdytyspuhaltimen mukanaolo auton C/42:n mittauksissa ei kuitenkaan näy vaikuttaneen tuloksiin. Ulkopuolinen jäähdytys todennäköisesti riitti pitämään jäähdyttimen ulostuloveden lämpötilan auton oman puhaltimen aktivoitumiskynnyksen alapuolella. Toimiessaan auton oman puhaltimen vaikutuksen olisi kuulunut näkyä polttoaineenkulutusta nostavasti, etenkin korkeilla kuormituksilla. 20

19 5 TULOKSET 5.1 YLEISTÄ Ajoneuvoista mitattiin sekä polttoaineen kulutus että säännellyt (direktiivien moottorien hyväksyntätesteissä säätelemät päästöt; hiilimonoksidi CO, kokonaishiilivedyt THC, typen oksidit NO x, hiukkaset PM) pakokaasupäästöt. Yleisesti voidaan sanoa, että erot polttoaineen kulutuksessa eri ajoneuvojen välillä ovat varsin merkittäviä, suurimmillaan jopa yli 10 %. Auton valmistetta enemmän kulutukseen vaikuttavat kuitenkin auton kokoluokka ja kuorman paino. Päästöjen osalta tilanne on hieman toinen. Päästöt eivät välttämättä korreloi moottorin tekemään työhön ja polttoaineen kulutukseen, vaan päästöihin vaikuttavat merkittävästi myös moottoritekniikka ja auton valmistajan valitsema säätöstrategia. Päästöissä havaitut erot olivat oikeastaan hämmästyttävän suuret, varsikin kun otetaan huomioon, että kaikki koeautot olivat uusia tai uudehkoja Euro 3 luokan autoja. Pienimmän ja suurimman päästöarvon välinen ero saman painoluokan sisällä saattaa olla jopa 2,5- kertainen. Päästöjen osalta tarkastelu on rajattu typen oksideihin (NO x ) ja hiukkasiin (PM), koska nämä päästölajit ovat kriittisimmät raskaan dieselkaluston osalta. Perinteisessä dieselmoottorissa NO x päästön alentaminen moottori- ja säätöteknisin ratkaisuin yleensä lisää polttoaineen kulutusta. Niinpä oletusarvona on, että autonvalmistajat säätävät moottorit mahdollisimman lähelle NO x rajaa polttoaineen kulutuksen minimoimiseksi. Kaikissa mittauksissa käytettiin kohdassa 3. selostettuja mittaussyklejä. Tulokset esitetään kolmessa osassa. Ensiksi tarkastellaan polttoaineen kulutuksen riippuvuutta auton koosta ja kuormasta. Seuraavaksi esitetään merkkikohtaiset kulutuserot. Lopuksi esitetään merkkikohtaiset päästöarvot. Koska ominaispäästöissä on niin merkittäviä eroja, päästöille ei ole mahdollista muodostaa vastaavanlaisia ajoneuvon painoon tai kuormaan sidottuja käyrästöjä kuin polttoaineen kulutuksen osalta. Joihinkin kulutuskuviin on lisätty aiemmin mitattujen 420 hv (310 kw) tehoisten autojen (simuloitu 26 t jakeluautoa ja 60 t yhdistelmää) tuloksia. Nyt mitattujen autojen tehoalue oli hv ( kw). 21

20 5.2 POLTTOAINEEN KULUTUS Ajoneuvon koon ja kuorman vaikutus polttoaineen kulutukseen Kuvissa 6-8 on esitetty ajoneuvon massan vaikutus polttoaineen kulutukseen. Näissä kuvissa on käytetty autoluokkien keskimääräisiä kulutusarvoja. Kuvista nähdään, että kulutuslukemat kasvavat lähes lineaarisesti autojen painon myötä. Jakelusyklissä (kuva 6) polttoaineen kulutus vaihtelee l/100 km. On mielenkiintoista havaita, että 2 - ja 3 akselisten autojen käyrät asettuvat päällekkäin. 26 t ajoneuvopainolla jakelusykli antaa noin 40 % korkeamman kulutuksen kuin saman painoinen ajoneuvo maantie- ja moottoritiesykleissä. Maantiesyklissä (kuva 7) polttoaineen kulutus vaihtelee l/100 km, ja moottoritiesyklissä (kuva 8) vastaavasti l/100 km. Puoliperävaunuyhdistelmä kulkee varsinaista perävaunuyhdistelmää kevyemmin, ja kulutusero puoliperävaunun hyväksi on noin 3 4 l/100 km vastaavalla kokonaispainolla. Kuvista 7 ja 8 nähdään, ettei pienemmällä moottoriteholla varustettu auto (420 hv) välttämättä ole aina taloudellisempi kuin esim hv teholuokan autot. Tästä lisää automerkkien ja mallien välisessä vertailussa kappaleessa Polttoaineenkulutus ajokilometria kohden jakelusyklissä Kulutus l/100km t jakeluautot 26t jakeluautot 26t jakeluautot (pienempitehoiset) Ajoneuvon massa kg Kuva 6. Polttoaineen kulutus jakelusyklissä. 22

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan

VOLVO S60 & V60 DRIV. Lisäys käyttöohjekirjaan VOLVO S60 & V60 DRIV Lisäys käyttöohjekirjaan Tästä lisäyksestä Tämä painotuote Tämä käyttöohje on auton käyttöohjekirjaa täydentävä lisäys. Volvo Personvagnar AB Lisäys käsittelee tämän automallin varsinaisen

Lisätiedot

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750

L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3300 3750 3750. L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli (mm) 3750 3750 TEKNISET TIEDOT Täysin uusi Ford Transit alustavat tekniset tiedot Mallisto Täysin uusi Transit Van -pakettiauto L1 L2 L3 L4 L5 Akseliväli 3300 3750 3750 Kokonaispituus 5531 5981 6704 Kokonaispaino 3100

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä VTT Prosessit Mobile 2 päättöseminaari 10.12.2003 2 ASIAT VOISIVAT PÄÄSTÖJEN OSALTA OLLA HUONOMMINKIN! Kuva: Markku Ikonen (Tanzania

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Transporter Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008

Lisätiedot

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006 PROJEKTIRAPORTTI VTT-R-04802-07 25.5.2007 (Päivitetty ) RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006 Kirjoittajat Toimittanut Nils-Olof Nylund

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6)

Monitoriraportin pikaopas. Sivu 1(6) Sivu 1(6) Käyttö Monitoriraportin avulla voidaan seurata, miten autokannan ajoneuvoja on ajettu aikajakson aikana. Monitoriraportin yläosa ilmoittaa autokannan polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA)

M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA) M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA) Christer Söderström VTT Prosessit, Moottorit ja ajoneuvot 113 MOBILE2-vuosiraportti 2002 Raportointiaika Tammikuu 2003 Raportointikausi

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 14 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU 1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, tehtaalta toimitettua alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Lisätiedot

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ

VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ VOLVO V-70 D5 (2008) 136 KW DIESELHIUKKASSUODATIN - JÄRJESTELMÄ JÄRJESTELMÄN KOMPONENTIT KOMPONENTIT JA TOIMINTA Ahtimen jälkeen ensimmäisenä tulee happitunnistin (kuva kohta 1). Happitunnistin seuraa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton ikään nähden.

Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton ikään nähden. Dirica.fi Hae auton tiedot AUDI A6, 2008 DIR-1 Ajoneuvovero erääntynyt Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton

Lisätiedot

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Raportti 2005

RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Raportti 2005 PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P3050/05 15.12.2005 RASKAAN AJONEUVOKALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN Raportti 2005 Kirjoittajat Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä, Mårten Westerholm, Christer Söderström, Mika Niemelä

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko

SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko SKAL Kuljetusbarometri 1/2014: Tieverkon rajoitukset syövät hyötyjä suuremmasta kuljetuskalustosta Tierakentaminen pistäisi vauhtia koko elinkeinoelämään Barometrin viisarit arvio toteutuma ennuste 3 4

Lisätiedot

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

1

1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 112 13 [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] 380 340 300 260 140 [190] 120 [163] 100 [136] 80 [109] 380 340 300 260 140 [190] 120

Lisätiedot

Puhdasta joka käänteessä

Puhdasta joka käänteessä BR 35 /12 C Puhdasta joka käänteessä Yhdistelmäkone BR 35/12 C Ennennäkemätön ketteryys Koskaan aikaisemmin ei ole siivouskone ollut yhtä ketterä ja kevyt ohjata - Berliinin CMS-messuilla palkittu BR 35/12

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy

Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot. Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy Topten-Suomi -verkkopalvelu - henkilöautot Ekoauto 2010 julkistamistilaisuus 23.2.2010 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Taustaa Topten-Suomi henkilöautot listan laatimisperiaatteet kategoriat tietosisältö

Lisätiedot

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder.

Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Uusi Arocs Loader. Uusi Arocs Grounder. Äärimmäistä voimaa äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loader ja Arocs Grounder. Erityisen korkeaa hyötykuormaa ja äärimmäistä kuormitusta varten. Arocs Loaderin

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ

LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ LINJA-AUTON AJO-OPASTIMEN KEHITYSTYÖ Kimmo Erkkilä HDEnergia seminaari, Innopoli 2, 9.5.26 2 VTT PROSESSIT 2 18 16 Ajovastuksen ja liike-energian osuus työmäärästä Helsinki-bussisyklissä, teoreettinen

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Kaupunkibussien päästötietokanta 2011

Kaupunkibussien päästötietokanta 2011 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-M-02018-12 Kaupunkibussien päästötietokanta 2011 Yhteenveto VTT:n menetelmistä ja mittauksista Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Petri Laine, Kimmo Erkkilä, Juhani Laurikko Julkinen

Lisätiedot

M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA)

M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA) M2T0129 PAKOKAASUMÄÄRÄYSTEN KEHITTYMISEN SEURANTA (OSANA RAKE VALMIUS-PROJEKTIA) Christer Söderström VTT Prosessit, Moottoritekniikka 187 MOBILE2-vuosiraportti 2001 Raportointiaika Tammikuu 2002 Raportointikausi

Lisätiedot

FH, FM. Täydentävää tietoa Vaihteiston öljynjäähdyttimen suositukset, Volvo manuaalivaihteistot (I-Shift mukaan lukien)

FH, FM. Täydentävää tietoa Vaihteiston öljynjäähdyttimen suositukset, Volvo manuaalivaihteistot (I-Shift mukaan lukien) FH, FM Tämä opas auttaa vaihteiston öljynjäähdyttimen valinnassa. On olemassa sovelluksia, joissa valinta/suositus ei ole mahdollista (pakolliset sovellukset, esimerkiksi vain yksi öljynjäähdytin valittavissa)

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 112 17 18 19 20 21 22 4 5 8 9 23 4 1 3 5 6 7 2 24 25 26 27 28 29 30 31 32 34 36 38 39 Elektroninen ajovakauden hallintajärjestelmä Ford Transit Ford Transit -mallisto

Lisätiedot

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA

KUORMA- JA PAKETTIAUTOLIIKENTEEN ENERGIANSÄÄSTÖOHJELMA Liikenteen osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin 16 prosenttia Tieliikenteen osuus liikenteen energiankulutuksesta on noin 70 prosenttia Kuorma- ja pakettiautoliikenteen osuus tieliikenteen energiankulutuksesta

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Hiab Multilift Matalat XR -koukkulaitteet

Hiab Multilift Matalat XR -koukkulaitteet Hiab Multilift Matalat XR -koukkulaitteet Tuote-esite Korkea laatu, matala asennuskorkeus ja omapaino Käyttöturvallisuus ja helppokäyttöisyys ovat matalien Hiab Multilift XR-koukkulaitteiden tärkeimmät

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat

Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Joukkoliikennelain ja palvelusopimusasetuksen mukaiset joukkoliikennepalveluhankinnat Kaluston ja kuljetusten ympäristövaikutukset pitää ottaa huomioon heti hankintakohteen suunnittelu- ja määrittelyvaiheessa.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-25-14.9. Pro Clima Acrylat Solid liiman tartuntakokeet Tilaaja: Redi-Talot Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-25-1 (5) Tilaaja Redi-Talot Oy Jarmo Puronlahti Yrittäjäntie 23 18 KLAUKKALA

Lisätiedot

Ottomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pakokaasupäästöjen tarkastus

Ottomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pakokaasupäästöjen tarkastus 1 (6) Antopäivä: 29.6.2016 Voimaantulopäivä: 1.7.2016 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Muutostiedot: Kumoaa Trafin

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto TRANSECO Tutkijaseminaari 3.11.2011 Oulun yliopisto RAMSES Liukkauden ja massan estimointi TAVOITTEET Tavoitteet - Tausta Tietolähteet ja tiedonkeruu Ajoneuvojen tietokonepohjaiset järjestelmät Tiesääjärjestelmä

Lisätiedot

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT

VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT VORTEX MID LOADER JA MAX LOADER -PUOLIPERÄVAUNUT SUURTEHOIMURIT KUIVILLE JA MÄRILLE AINEILLE Tekniset tiedot Mid Loader Säiliön materiaali ruostumaton SS 304 -teräs, tilavuus 12.500 l netto Perävaunun

Lisätiedot

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT

M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT M2T9903 LIIKENNEVÄLINEIDEN YKSIKKÖPÄÄSTÖT Kari Mäkelä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 11 MOBILE2-vuosiraportti 2002 Projektin koodi Projektin nimi Liikennevälineiden yksikköpäästöt Vastuuorganisaatio

Lisätiedot

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna

Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaita käytäntöjä käyttöön Benchmarking lähtökohtana, RouteSmart työkaluna Parhaat käytännöt käyttöön Miksi? ESD Energiapalvelu direktiivi Tavoitteena säästää 50 milj. bensiinilitraa vastaava energiamäärä

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

y Polttonestetoiminen lämmitin 87 Klimat 5 1 y Polttonestetoiminen lämmitin 87 912-B, 912-D Op. no. 87516 01- Bensiini 30618 095-1 Diesel 3730 340-1 20000 paitsi AT Bensiini 30618 095-1 912-B edustaa lämmittimien uuttaa sukupolvea. Tämä

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. 30 1987 2017 VUOTTA SUOMESSA Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0. Vallox 140 Effect SE Vallox 140 Effect SE Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE Sertifikaatti Nro VTT 1863 21 07 1 (2) Vallox 140 Effect SE on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec

Deekax Air Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Koja Fair 120 ec Deekax Air Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Talteri Fair 120 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-9151-12 Myönnetty 26.11.2012 Päivitetty 31.03.2014 1 (2) Talteri Fair 120 ec on

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV

Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV Keijo Kuikka Teollisuuden polttonesteet seminaari 9.9.2015 Tampere Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Raskas kalusto ja Euro VIpäästövaatimukset Euro

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-06006-09 01.09.2009. Omakotitalojen suodattimien mittaus

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-06006-09 01.09.2009. Omakotitalojen suodattimien mittaus TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-66-9 1.9.29 Omakotitalojen suodattimien mittaus Tilaaja: Eagle Filters Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-66-9 1 (1) Tilaaja Eagle Filters Oy Kalervonkatu 1 486 KOTKA Tilaus Juha

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 ROCLA PICKUP PHL-10 TEKNISET TIEDOT Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 Yleistä Kaikki mallit CE-vaatimusten mukaisia. Materiaaleista on n. 95% kierrätettäviä. Kuljettajan tila Ergonomisesti haarukoiden

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

DriveLineWIN. Lähtötiedot

DriveLineWIN. Lähtötiedot DriveLineWIN Tietokonekoneohjelma DriveLineWIN auttaa valitsemaan taka-akselin välityssuhde / rengaskoko yhdistelmän ajotehtävään sopivaksi. Samoin ohjelmalla voidaan tarkastella eri automallien nopeusalueiden

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto Tekniset tiedot Malli Mechron 2210 Moottori malli tyyppi teho iskutilavuus kierrosluku polttoainetankki 3C100LWU 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) 1007 cm³ 2200 rpm 28 litraa Voimansiirto

Lisätiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C Tekniset tuotetiedot Sisällysluettelo Ominaisuudet 2 FAG-urakuulalaakerin (Generation C) edut 2 Tiivistys ja voitelu 2 Käyttölämpötila 3 Pitimet 3 Jälkimerkinnät

Lisätiedot

Servo-case, tilanne 16.9.2005

Servo-case, tilanne 16.9.2005 Servo-case, tilanne.9.25 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat yritykset:

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

www.peugeot.fi HYÖTYAJONEUVOT

www.peugeot.fi HYÖTYAJONEUVOT www.peugeot.fi HYÖTYAJONEUVOT 68349_Peugeot_tavaraautoesite.indd 1 19.9.2014 12.13 Peugeot Partner VAN on paitsi käytännöllinen ja taloudellinen, myös mukava ja tyylikäs. Siis oikea ammatinharjoittajan

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot