Harvinainen, mutta ei yksin. » Paulan sairaus löytyi, lääkitystä ei ole. s.14 VÄHENEEKÖ JÄRJESTÖJEN LIIKKUMATILA? 8 AINA ON OIKEAN IKÄINEN!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Harvinainen, mutta ei yksin. » Paulan sairaus löytyi, lääkitystä ei ole. s.14 VÄHENEEKÖ JÄRJESTÖJEN LIIKKUMATILA? 8 AINA ON OIKEAN IKÄINEN!"

Transkriptio

1 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LEHTI VÄHENEEKÖ JÄRJESTÖJEN LIIKKUMATILA? 8 AINA ON OIKEAN IKÄINEN! Harvinainen, mutta ei yksin» Paulan sairaus löytyi, lääkitystä ei ole. s.14

2 HYVÄN TEKIJÄ teksti tuija holttinen kuva matti immonen VEDÄN ISÄ- RYHMÄÄ Kepeämpi kävellä KUKA OLET? Olen Markku Siira, 53 vuotta, asun Hollolassa. Toimin sijaisisänä ja vedän isäryhmää. Isyys ja isien näkökulma on aina kiinnostanut ja ollut lähellä sydäntäni. Miehenä ja isänä olemiseen tukea antava Miessakit ry järjesti isäryhmän vetäjäkoulutuksen Hollolassa Silloin sain ensikosketuksen Miessakkien toimintaan, ja siitä lähtien olen ollut toiminnassa mukana. MITÄ MIESSAKEISSA TOIMIMINEN SINULTA VAATII? Noin kerran kuukaudessa kutsun kokoon sijaisisäryhmän. Tapaamisissa käsitellään sijaisisille tyypillisiä elämäntilanteita, ja yhdessä keskustelemme niistä. Toiminta vie tietenkin myös energiaa ja aikaa muulta. Totta kai olisi hienoa, jos saisimme vaimoni kanssa jostain taiottua enemmän yhteistä aikaa. MIK Ä K ANNUSTA A VAPA AEHTOISTYÖHÖN? Ryhmästä saatava vertaistuki arjen haasteiden kohtaamiseksi. Toimintaan on matala kynnys, ja se on luottamuksellista. Ryhmässä jaettujen kokemusten kanssa on kepeämpi kävellä. 4 MIKÄ ON ARVOKKAINTA TUKEA, JOTA JÄRJESTÖ SINULLE TARJOAA? Minulle hyvää tukea on se, että voin kutsua ryhmäni keskustelun aloittajaksi Miessakkien edustajan. 2 2/2012

3 2/2012 JAAKKO LUKUMAA RAY:llä haku päällä TÄSSÄ NUMEROSSA Heikki Halila ennustaa yhdistystoiminnan joutuvan tiukoille Uudet tarkastuskertomukset testauksessa Muistiluotsit näyttävät mallia Harvinaisten asia esiin Avustuslinjauksista entistä yksityiskohtaisempaa tietoa Kysy seurannasta Sepi vastaa! Teemavuosi tuo sukupolvet yhteen Verkkoasiointi pääsi tositoimiin VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 RAY tukee Sairastuneen on hyvä tietää, ettei ole ainoa, muistuttaa Paula Helin. s. 18. tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Marja Konttinen toimituspäällikkö Liisa Kairesalo, , toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Mummoenergiaa TIESITTEKÖ, että vietämme Euroopassa parhaillaan aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta? Aina on oikea ikä -teemavuosi ei ollut minulle entuudestaan kovin tuttu, joten menin Työterveyslaitoksen sivuille katsomaan, mistä kaikesta on kysymys. Vierailu kannatti. Teemavuoden tavoitteet löytyvät sieltä, mutta myös lista kymmenistä teemavuoteen liittyvistä tilaisuuksista. Mielenkiintoisin oli luettelo sellaisista järjestöistä ja toimijoista, jotka edistävät aktiivista ikääntymistä ja sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta: muun muassa Aarnen talli, Kouluvaarit, Kylämummi ja -vaaritoiminta ja Villa Vesper. Ja esitelläänpä siellä Mummo-sarjakuvan äiti Anni Nykänenkin. Tuoreena mummona päätin heti hankkia sivuilla mainitun Nykäsen mummoenergiaa sisältävän sarjakuva-albumin. Eri sukupolvet ovat esillä ray:n avustusohjelmissa. Lasten ja perheiden asiat ovat Emma ja Elias -ohjelman sateenvarjon alla ja ikääntyvien asiat Eloisa ikä -ohjelmassa. Näistä avustusohjelmista löytyy varmasti sukupolvien välisiä toimintoja, joiden kautta tuemme teemavuoden tavoitteiden toteutumista. Näiden ohjelmien lisäksi ray rahoittaa monia muitakin hankkeita, joissa on yhtymäkohtia teemavuoden tavoitteisiin. Toivon, että teemavuoden ansiosta lisääntyy paitsi eri sukupolvien välinen yhteistyö, erityisesti myös niiden keskinäinen arvostus. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle keskustelu ei aina ole ollut omiaan lisäämään eri ikäisten välistä kunnioitusta. Vastakkainasettelu ei tässäkään asiassa ole tarpeen. Hyvää kesää kaikille vauvasta vaariin, SISKO SEPPÄ avustustoiminnan johtaja PS. ray siirtyy parhaillaan verkkoasiointiin järjestöjen kanssa. Avustusten hakeminen verkossa on helppoa ja säästää aikaa sekä teiltä että meiltä. Kannattaa tutustua! Sukupolvien vastakkainasettelu ei ole tarpeen. RAY PÄÄKIRJOITUS 3

4 koonnut liisa kairesalo AJANKOHTAISET 4 Syksyn seurantakiertue RAY:SSÄ OTETA AN vuonna 2013 käyttöön uusi seurantajärjestelmä osana verkkoasiointia. Järjestöt pääsevät täyttämään verkkoasioinnin kautta arviointitietoa toiminnastaan. Seurantajärjestelmä tulee koskemaan kaikkia avustuksen saajia ja kaikkia avustuslajeja. Syksyllä 2012 järjestetään kahdeksalla paikkakunnalla seurantakiertue, joka opastaa uuden järjestelmän käyttöön. KIERTUEEN TARKEMPI AIKATAULU JA TIETOA OHJELMASTA OVAT VERKKOSIVUJEN TAPAHTUMAKALENTERISSA KIERTUEEN ILMOITTAUTU- MISLINKIT AVATAAN MAANANTAINA 6.8. Seurantakiertueen paikkakunnat: HELSINKI» ke TURKU» ke JYVÄSKYLÄ» ti TAMPERE» ke KUOPIO» ke OULU» ke ROVANIEMI» ke SEINÄJOKI» pe /2012 Mieskaveri on tavis, joka on lapselle turvallinen aikuinen. Pikkukaveria ei jätetä RAY:n tuottoja valtion budjettivaroihin VALTIONEUVOSTO päätti huhtikuussa valtiontalouden kehyksistä vuosille Päätöksen mukaan RAY:n tuottoa ohjataan valtion budjettiin 10 miljoonaa euroa vuonna 2013, 20 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 30 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen. RAY toivoo, että budjetin yleiskatteeksi siirrettävä rahoitus käytetään OSALLISTUMISTA MIETITÄÄN PITKÄÄN. R AY K AM PANJOI lapsiperheiden arjen helpottamisen puolesta Klaus Härön ohjaamalla filmillä, joka kertoo tarinan 11- vuotiaan pojan ja mieskaverin yhteisistä tekemisistä. Kampanjaan liittyvässä lehtimainonnassa kehotettiin suomalaisia lähettämään lapsiperheiden arkea helpottavia vinkkejä Facebookin Pidetään huolta -sivulle. Pienperheyhdistyksen mieskaveritoiminta on tarjonnut 1990-luvulta lähtien turvallisia aikuissuhteita lapsille, joilla ei ole yhteyttä omaan isään tai muihin aikuisiin miehiin. ray:n tukeman Pikkukaveria ei jätetä -hankkeen myötä mieskaveritoiminta laajenee pääkaupunkiseudulta uusille paikkakunnille. Hanke kuuluu lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia tukevaan Emma & Elias -avustusohjelmaan. Kun mieskaveritoimintamme laajenee uusille paikkakunnille, näkyvyys on meille erittäin tervetullutta. Lisäksi toivomme toki, että tulisi uusia vapaaehtoisia, jotka voisivat tulla mukaan mieskaveritoimintaan, kertoo Pienperheyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Turtiainen. Kokemuksemme on, että miehet miettivät osallistumistaan aika pitkään ennen kuin ottavat meihin yhteyttä. Se toisaalta sopii myös toimintamme luonteeseen: kaveriksi on hyvä sitoutua pitemmäksi aikaa, ettei lapsille tuoteta pettymyksiä. TUTUSTU KAMPANJAAN: järjestökentän ja julkisen palvelujärjestelmän yhteistyöhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä päätös ei ensi vuonna vaaranna järjestöjen avustamista, mutta siitä eteenpäin tilanne riippuu rahapelituottojen kehityksestä. Emme pidä hallituksen päätöstä hyvänä, vaikka ymmärrämmekin sen taustat, kommentoi RAY:n avustustoiminnan johtaja Sisko Seppä. RAY:n perustehtävä on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan edellytysten turvaaminen. Järjestöjen avustukset suunnataan avustusstrategiassa määriteltyjen linjojen mukaisesti.

5 AVUSTUSHAKEMUKSEN VOI TEHDÄ VERKOSSA. SE ON HELPPOA! Verkossa Toimi näin Kokeile verkkoasiointia ja voita elämyspalkinto. Kaikki saavat lisäksi kahvipaketin! 1 Hae käyttäjätunnukset tulostamalla ja täyttämällä käyttöoikeushakemus osoitteessa Postita käyttöoikeushakemus: neskume2kahsutsuva söym ädhet tyn iov.ass3okrev!aoppleh no es PL 32, Espoo tai lähetä se sähköpostin liitetiedostona: Saatuasi tunnukset tee hakemus verkossa. Asiointipalvelulinkki on asiointi.ray.fi/extraweb 4 Hakemus ja sen kaikki liitteet sekä täydennykset toimitetaan verkkoasioinnin kautta. Hankkeet Innokylään Millaista kehittämistyötä Suomessa tehdään? Selvitä se Innokylän hankepankista ja vie sinne samalla oma hankkeesi. Innokylä kerää yhteen paikkaan tiedon Suomessa meneillään olevista sosiaali- ja terveysalan hankkeista. Innokylän hankepankista löydät myös tietoa yhteistyökumppaneista kehittämiseen ja kokemuksia toteutukseen. Tutustu Rahiksen vuoteen eliekok aitnioisaokkrev symäle atiov aj ikkiak.otniklap iskäsil tavaas!nitekapivhak RAY:n vastuu- ja vuosiraportti on julkaistu ensimmäistä kertaa vain verkossa. Raportti kuljettaa lukijaa pelaajan maailmasta avunsaajan maailmaan ja kertoo myös, millaista työtä kiertokulku rahislaisilta vaatii. VUOSIRAPORTTI ON OSOITTEESSA Lisätietoja verkkoasioinnista saat avustusosaston toimistosta p tai laittamalla sähköpostia k ke ok hi uu t : se täm ha kä is e ha uu m ha n d nk äär kk et ke äa ee i et ka t is et Sy ys ja ku m u: uu ha ta e vu toi st mi uk nt Jo se aul t uk eh uu do : tu Av s ju ust lk us ai 20 st aa 14 n R AY ve siir rk ty ko y k as ok io o in na tii n an To u Verkkoasioinnin aikataulu Toimi näin Hae käyttäjätunnukset 5

6 Peliuutiset RAY RAY:n uusi automaattipeli on Rautaa PELIAUTOMA ATTIEN äänet ja musiikki ovat osa suomalaisten pelipisteiden äänimaailmaa. Keväästä alkaen pelipisteistä ja pelisaleista on kaikunut perinteisen tuplausmusiikin lisäksi ehtaa kitarasooloa sekä laulua korkealta ja kovaa. Kyseessä on RAY:n uusi 20-linjainen Rautaa, joka jatkaa teemapelien esiinnousua kertomalla suomalaisen hevibändin tarinan. Rautaa-pelin suunnittelu ja toteutus ovat RAY:n kehitystyön tulosta. Tavoitteena oli luoda täysin uudentyyppinen peli, joka erottuu massasta ja herättää pelaajien kiinnostuksen. Rautaa-pelistä tehtiin koko kansan hevipeli, ja nyt näyttää siltä, että eri-ikäiset pelaajat ovat ottaneet sen omakseen. Palautteen perusteella pelin kokonaisvaltainen kokemus, jossa audiovisuaalisuus tukee pelin mekaniikkaa ja tunnelmaa, kiinnostaa pelaajia, tuotepäällikkö Jarno Friman kertoo. Blackjackissa pelaajan päämääränä on voittaa pelinhoitaja. Blackjack 30 vuotta Suomessa Blackjack on tuttu tuhansille suomalaisille ravintola-, pelisali- ja kasinoasiakkaille. RAY:N suosituimman pöytäpelin, klassisen Blackjackin, saapumisesta Suomeen tulee kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta. Blackjackiä pyöritetään yli 200 suomalaisessa ravintolassa, ja kolme neljästä ray:n ravintolakasinopelipöydästä on Blackjack-pöytiä. Varhaisimmat maininnat Blackjackin tyylisestä pelistä sijoittuvat 1400-luvun Espanjaan. 300 vuotta myöhemmin samanlainen peli tunnettiin Ranskassa nimellä Vingt et un. Nimi merkitsee suomeksi 21:tä, ja peli muistutti monien tuntemaa Venttiä. Blackjackin säännöt muotoutuivat nykyisen kaltaisiksi 1900-luvun PELIÄ PYÖRITETÄÄN YLI 200 RAVINTOLASSA. alussa Yhdysvalloissa, ja vähitellen siitä kehittyi kasinojen suosituin korttipeli. Peli löysi tiensä Euroopan kasinoihin ja luvuilla, ja Suomeen ensin ravintolakasinopeliksi vuonna 1982 ja lopulta kasinolle vuonna Blackjackin juhlavuosi näkyy pelisaleissa, ravintoloiden pöytäpeleissä, Casino Helsingissä ja ray:n nettikasinolla. Kampanjan ajan, heinäkuun loppuun asti, osoitteessa on asiakaskysely, jossa osallistuja voi voittaa kahden hengen matkan Las Vegasiin. RAY 6 2/2012

7 Terveisiä Haku päällä -kiertueelta Sirpaleisen työn sijaan yhteistyötä ja kokonaisuuksia, oli yksi RAY:n toiveista Haku päällä -kiertueen aikana. YHTEENSÄ NOIN 250 järjestön edustajat kohtasivat ray:n väkeä Haku päällä -kiertueen aikana maaliskuussa. ray vieraili Helsingissä, Tampereella, Mikkelissä, Oulussa ja Rovaniemellä. Järjestöjen palaute tilaisuuksista oli pääosin myönteistä. Järjestöt arvostivat sitä, että ray tulee alueelle, kertoo ray:n osastopäällikkö Mika Pyykkö. Osallistujien toivelistalla oli lisää konkreettista keskustelua sekä käytännönläheisiä aiheita. Kiertueella päivän ohjelma oli jaettu kahteen osaan. Alkuun ray kertoi avustusstrategian toteuttamiseen liittyvistä tavoitteistaan ja painopisteistään sekä muun muassa verkkoasiointiin siirtymisestä. Toisessa osassa järjestöillä oli tilaisuus tavata avustusvalmistelija, kertoa toiminnastaan, kysyä neuvoja ja keskustella avustushakemuksestaan. Pääasia, että autetaan ray:n tärkeimpiä viestejä oli yhteistyö niin järjestöjen kesken kuin järjestöjen ja kuntien välillä. Yhteistyön mahdollisuudet ja hyödyt olisi hyvä kartoittaa oikeastaan aina. ray:n näkökulmasta eniten saadaan aikaan siellä, missä yhteistyö toimii. Ihmisten näkökulmasta ei ole väliä, onko avun tarjoaja järjestö vai kunta, kunhan apua saa tarvittaessa, Pyykkö sanoo. Toinen ray:n viesti liittyi avustushakemuksiin. Hakemusten ja esitettyjen tavoitteiden taustalla tulisi olla aina toimintaympäristössä ilmennyt tarve, joka on kartoitettu. Vastaavanlainen kiertue järjestettiin ensimmäisen kerran vuosi sit- teksti pirkko koivu ten, jolloin ray kävi eri paikkakunnilla kertomassa uudesta strategiasta. Kokemusten perusteella järjestettiin tämänvuotinen kierros. Tulevissa tilaisuuksissa sosiaalija terveyspoliittista tai oikeastaan yhteiskuntapoliittista keskustelua tulisi käydä entistä enemmän, mennä sirpaleista kohti kokonaisuuksia. Sain mitä kaipasin Tilaisuuksiin osallistuivat muiden mukana toiminnanjohtaja Helena Partinen Nyyti ry:stä ja nuorisotyöntekijä Kimmo Uotila Tampereen Ah- Tampere jolasta. Molemmat olivat tyytyväisiä tilaisuuteen ja keskustelunaiheisiin. Päivä olisi voinut olla pitempikin. Jatkossa näissä tapaamisissa voisi olla enemmänkin vuorovaikutusta ja keskustelua yleisistä linjoista, Uotila sanoo. Ahjola on hakemassa avustusta nuorten työpajahanketta varten. Nyyti ry:ssä puolestaan suunnitellaan jatkoprojektia, jossa elämäntaitokurssia kehitetään ammattikoulussa opiskeleville. Kurssin uskotaan sopivan myös syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Lyhytkin tapaaminen avustusvalmistelijan kanssa auttoi projektisuunnitelman laadintaa. Asiat olin miettinyt valmiiksi. Sain tietoa juuri siitä, mistä kaipasin, Partinen kiittää. TAPAAMINEN AVUSTUSVALMISTELIJAN KANSSA AUTTOI. Helsinki Rovaniemi Oulu Mikkeli 7 MATTI BERG

8 Vaikuttaja teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa Puun ja kuoren välissä? Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Heikki Halila ennustaa, että EU:n ja kotimaisen verokarhun linjaukset tuovat haasteita järjestötoimintaan, ja että tupaillat saatetaan jatkossa pitää bittiavaruudessa. KUN K ATSOO rekisteröityjen järjestöjen määrää, niin yhdessä toimiminen on entistä lähempänä kansalaisten sydäntä, Halila toteaa. Järjestöjen aktiivisuus toki vaihtelee, mutta etenkin sosiaali- ja terveyspuolella tarve vain kasvaa. Huoltosuhde heikkenee, vallinnut käsitys yhteiskunnan kaikkivoipaisuudesta muuttuu. Kolmas sektori on siksi tärkeä. Merkityksellistä se on myös yksilötasolla. Tekee hyvää osallistua aatteelliseen työhön. Julkisen rahoituspohjan murentuessa katseet kääntyvät järjestökenttään. Samalla kuitenkin uudistetaan eurooppalaista kilpailulainsäädäntöä, joka pitkälti määrittelee kolmannen sektorin roolia ja liikkumatilaa. Järjestöt ovat puun ja kuoren välissä. eu:n kilpailulainsäädännön mukaan julkinen valta ei voi hevin tukea aatteellisia yhdistyksiä tai yleishyödyllisiä säätiöitä, jos samoilla markkinoilla toimii yksityisiä yrityksiä, kiteyttää Halila. ray:n aseman muuttuminen heijastuisi luonnollisesti tukea nauttiviin järjestöihin. Toistaiseksi järjestöille tärkeä kansallinen monopoli on sallittu. Laveamman rahoituspohjan etsimiseen on varauduttava. Kuten Halila toteaa, kansallisillakaan ratkaisuilla ei täysin päästä eusäädöksistä luikertelemaan. Pohdinnassa on myös yhdistysten verotus. Olennainen kysymys on yleishyödyllisen statuksen säilyttäminen. Vaikka eduskunnassa talkootyön verottomana säilymiselle ollaan myötämielisiä, niin valtiovarainministeriö tuskin hyvällä katsoo veropohjan murenemista. Omat nurkat kuntoon Ulkoisten uhkien ohella järjestöissä on Halilan mukaan mietittävää ihan omissakin nurkissa. Professori muistuttaa, että Suomessa yhdistyksille ei ole yleisesti vahvistettuja hyvän hallinnon periaatteita. Ei niitä tarvitakaan, jos sisäinen hallinto on muuten kunnossa. Yksityiskohtainen sääntely rasittaa, jopa tukehduttaa maallikkovetoisen järjestökulttuurin. Lainsäädännön on oltava suhteellisen yksinkertaista. Olennaista on, että säännöt ovat ajantasaiset ja vastaavat tarkoitusta. Hyviä käytäntöjä on aika ajoin syytä miettiä. Halilan mukaan vapaaehtoistyötä tekevillä on lähtökohtaisesti korkea etiikka. Julkikuva tahraantuu kuitenkin helposti. On vältettävä työyhteenliittymiä, joissa kontrolloidaan toinen toisiaan esimerkiksi laskujen hyväksymisessä. Sisäisen raportoinnin on oltava sellaista, että yksittäinen henkilö ei pääse päättämään asioista itsekseen vailla kontrollia. Realismia on myös se, että kun toisten rahoja käsitellään ja niistä ollaan vastuussa, niin houkutuksilta ja korvaustilanteilta ei aina voi välttyä. Professori olisi silti pidättyväinen systeemin muuttamisessa. Sitä ei saa tehdä niin monimutkaiseksi, että ihmiset eivät vastuita pelätessään uskalla osallistua, Halila linjaa. Muutos tulee langattomasti Kaiken säätelyn alla muhii kuitenkin suurempikin ongelma. Sukupolvien vaihtuminen näkyy sekä osaamisessa että sitoutumisen asteessa ja tavassa. Jos mennään viisikymmentä vuotta taaksepäin, niin nuorisoseuroissa, puolueissa, Teiniliitossa ja muualla opittiin asioiden pyörittämistä. Vaikka koulutustaso on noussut, aikaisempaa harvempi on kouliintunut pöytäkirjan pitäjäksi tai kokouksen puheenjohtajaksi. Kyse on myös asenteesta. Halutaan olla mukana käytännön työssä eikä sotkeutua byrokratiaan, toteaa Halila ja kehottaa strategioiden sijaan tai ohella miettimään enemmän esimerkiksi jäsenistön aktivointia tehtäviä kierrättämällä. Suuri järjestökulttuuria koskeva mullistus saattaa vielä olla tulossa. Ja se tulee langattomasti. Kiintoisaa on seurata sosiaalisen median vaikutusta. Toimittaessa uusilla laitteilla ei tarvitse tavata kasvokkain. On esitetty, että yhdistyslainsäädännössä pitäisi hyväksyä vain tietoverkossa toimivat yhdistykset, jotka eivät lainkaan pitäisi fyysisiä kokouksia. Laitteet ovat hyviä keskusteluihin ja luonnosteluihin, mutta vierastan sitä, että verkkoyhdistys olisi oikeussubjekti. Pikemminkin nuoria pitäisi hieman saada verkosta irti, Halila aprikoi. 8 2/2012

9 Hyvä hallintotapa voi tarkoittaa erilaisissa järjestöissä eri asioita. Lopulta asiat palautuvat myös yksilön moraaliin, Heikki Halila pohtii. 9

10 NAPAKAMPIA JA TERÄVÄMPIÄ TARKASTUSRAPORTTEJA RAY selkeyttää ja yhtenäistää tarkastustensa raportointia. Ensi vuoden alusta kaikki järjestöihin tehdyt tarkastukset raportoidaan uusilla kertomusmalleilla. teksti pirjo kupila kuva panu pälviä parhaillaan tarkastusprosessiaan. Muutoksia on tulossa tarkastuskohteiden valintaan, tarkastusmenetelmiin ja työtapoihin sekä tarkastusten raportointiin. Valvontalomakkeet uudistettiin vuoden alusta. Yksi kehitystyön pontimista on Valtiontalouden tarkastusviraston (vtv) viime syksynä julkaisema tarkastuskertomus, jossa se arvioi ray:n toiminta-avustusten myöntämisen ja käytön laillisuutta. vtv totesi ray:n tarkastuskertomusten vaihtelevan suuresti sisällöltään ja laajuudeltaan ja edellytti lisää systemaattisuutta etenkin kohdennettujen toiminta-avustusten kilpailuvaikutusten arviointiin. Teemme vuosittain järjestöihin talouden TARTU TIETOON R AY U U D I STA A 10 RAY uudistaa valvontaprosessiaan ja syksystä alkaen luvassa on muun muassa entistä napakampia tarkastuskertomuksia. Kuvassa RAY:n tarkastajat. Eturivi: Arto Pohjamo, Anssi Pietiläinen, Maija Niemelä, Tea Jansson, Satu Niemelä, Markus Latvala, Juha Katainen. Takarivi: Matias Lahti, Kalle Kaitue, Jaakko Salo, Kristian Seemer. 2/2012 TOIVOMME RUNSAASTI PALAUTETTA. on varattu pienten järjestöjen tarkastuksiin. Sillä voidaan raportoida myös tietyn avustuksen käyttöä suurissa järjestöissä, jolloin ei yleensä arvioida järjestön hallintoa eikä talouden tasapainoa, Lahti kertoo. Laaja tarkastuskertomus sisältää aina myös ray:n seurantatiimin laatiman avustusten käytön tuloksellisuusja vaikuttavuusarvioinnin. Lahden mielestä laajakin kertomus pitää silti saada puristettua kolmeenkymmeneen sivuun eli puoleen nykyisestä. Kilpailuhaitta syyniin ja toiminnan tarkastusta. Tähän saakka raportointiin ovat vaikuttaneet liiaksi tarkastajien ammatilliset mieltymykset ja kynän jälki. Näin ei saisi kuitenkaan olla, koska valvonta toimii viranomaisstatuksella ja virkavastuulla, sanoo erityisasiantuntija Matias Lahti ray:stä. Raportointikäytäntöjä uudistetaan siirtymällä ensi vuoden alusta kahteen kertomusmalliin. Suppea, 5 10-sivuinen malli Lahti sanoo, että avustusten käytön kilpailuvaikutuksista tullaan tarkastuskertomuksissa lausumaan aiempaa selkeämmin. Käytännössä se tarkoittaa arviota siitä, miten järjestö on noudattanut hankintalakia avustusmäärärahojen käytössä. To i n e n systemaattisesti arvioi-

11 tava asia on järjestön työaikaraportointi. Lahden mukaan järjestöjen niin sanotut jaetut työsuhteet, joissa työntekijä jakaa aikansa eri projektien tai rahoittajien kesken, ovat iso ongelma. Niiden kautta avustuksia saattaa valua liiketoiminnan puolelle, jos järjestön työaikakirjanpito ei ole luotettava, hän huomauttaa. Myös järjestöjen yleiskulujen maksattaminen projektirahoituksella tai kohdennetuilla toiminta-avustuksilla nousee erityistarkastelun kohteeksi. Lisäksi tarkastajat raportoivat ylipäänsä enemmän havainnoistaan sellaisistakin, joista ei ole aiemmin puhuttu mitään, Lahti lisää. Lahti lupaa selkeyttää myös järjestöille annettavien kehitysehdotusten esitystapaa. Sellaisia ovat muun muassa järjestön taloushallinnon parantamiseksi tehtävät esitykset. Antakaa palautetta! ray pyysi tarkastuskertomuksistaan kommentteja myös 30 järjestöltä. Vastaajat olivat tyytyväisiä nykyiseen raportointimalliin ja pitivät tarkastusta hyödyllisenä ja luonteeltaan konsultoivana. Osa vastaajista ei pitänyt siitä, että järjestön taloudellista tilannetta analysointiin tarkastuskertomuksessa. Sen sijasta ray:ltä toivottiin enemmän toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Järjestöt toivoivat myös lisäaikaa vastineen laatimiseen. Etenkin pienille, ilman palkkatyövoimaa toimiville järjestöille vastineen tekeminen tarkastuskertomukseen on iso ponnistus. Lahti muistuttaa, että avustuslaki velvoittaa ray:tä huomioimaan avustuksia myöntäessään ja valvoessaan avustuksensaajan koko varallisuuden ja siinä tapahtuvat muutokset. ray testaa uutta raportointikäytäntöä järjestöissä, jotka kuuluvat valvonnan syksyn tarkastussuunnitelmaan. Lahti toivookin testijärjestöiltä runsaasti palautetta uusista tarkastuskertomuksista. ray:n tarkastuskertomukset ovat julkisia asiakirjoja. ray:n, järjestö- jen ja sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi tarkastuskertomukset kiinnostavat rahoittajia, viranomaisia, toimittajia, yrityksiä ja jopa yksittäisiä kansalaisia. Info Kaksi raportointimallia Ensi vuoden alusta kaikki RAY:n tekemät tarkastukset raportoidaan uusilla malleilla. Kertomusmalleja on kaksi: laaja ja suppea. Suppealla mallilla raportoidaan pienten järjestöjen tarkastukset tai tietyn avustuksen käyttöä suurissa järjestöissä. Kaikissa tarkastuskertomuksissa käsitellään avustusten kilpailuvaikutuksia, kuten hankintalain noudattamista ja järjestön työaikaraportointia. Laaja tarkastuskertomus sisältää myös arvion avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Suppeassa kertomuksessa tuloksellisuutta arvioidaan tarpeen mukaan. 11

12 Varsinais-Suomen muistiyhdistyksellä on 17 työntekijää. Tänä vuonna toiminnan vakiintuessa saatiin uusi muistineuvoja, Leeni Eriksson (oik.). Vieressä aluejohtaja Minna Rosendahl ja aluesuunnittelija Sanna Kytölä (edessä). MUISTILUOTSISTA TULI MENESTYS Muistiluotsi-projekti näyttää mallia, miten kymmenien yhdistysten toiminnasta saadaan yhtenäinen kokonaisuus, oikea brändi. teksti pirkko koivu kuva mari lehto MUISTILIITON MUISTILUOTSIEN toiminta muuttui vuoden alusta ray:n C-projektitoiminnasta jatkuvaksi Akavustustoiminnaksi. Taustalla oli vuosien suunnitelmallinen työ, jotta toiminta saatiin vakiintumaan. Vuonna 2004 päätettiin rakentaa Suomeen järjestöpohjainen asiantuntija- ja tukiverkosto muistisairaiden tueksi. Vapaaehtoistyötä piti voimistaa, kuntien hoitoketjuihin vaikuttaa, ammatillista osaamista vahvistaa, kuntoutusta ja verkostojen yhteistyötä lisätä. Tätä projektia varten ray myönsi projektiavustuksen. Hankekokonaisuus sai nimen Muistiluotsi. Muistiluotseja tarvitaan, sillä Suomessa on noin muistisairasta ja etenevän muistisairauden diagnoosin saa vuosittain noin suomalaista. Lisäksi muistisairaus vaikuttaa omaisten elämään. Julkisin varoin muistisairaita ei juuri kuntouteta. Hyvät käytännöt esiin Kun Muistiluotsi-projektiin lähdettiin, työtä muistisairaiden hyväksi teh- NÄIN MUISTILUOTSITOIMINTA VAKIINNUTETTIIN Projektille asetettiin tavoite. Ensimmäiset paikallisyhdistykset ja viisi maakuntaa mukaan kehitystyöhön. Valtakunnallinen hanke käyntiin, 10 maakuntaa mukana, tiedonkeruun vuosi. Verkostoa organisoitiin. Kasvun vuosi, yhteisiä reunaehtoja alettiin työstää ja toimintaa jo arvioida. 12 2/2012

13 tiin Muistiliitossa ja 42 alueellisessa muistiyhdistyksessä. Yhdistyksissä tehtiin hyvää työtä. Oli kehitetty toimintaa ja luotu hyviä käytäntöjä, mutta piilossa muilta. Hyvät käytännöt piti saada yhteiseen jakoon, kertoo Virva Ryynänen, joka oli toinen Muistiluotsi-hankkeen valtakunnallisista koordinaattoreista. Hän toimii Muistiliiton Pohjois-Suomen alueohjaajana. Toiminta tarvitsi yhtenäiset rakenteet, mutta samalla piti ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet, sillä yhtä toimintatapaa ei voi suoraan kopioida muualle. Työtä mutkisti se, että eri puolilla Suomea lähdettiin projektiin ja verkostoon eri aikaan mukaan. Valtakunnallista organisaatiota luotiin yhteisissä verkostotapaamisissa. Niissä laadittiin esimerkiksi Muistiluotsikäsikirja, joka loi suuntaviivat toiminnalle. Olemassa olevat hyvät käytännöt koottiin kahteen työkirjaan. Piti myös rakentaa luottamus verkoston toimijoiden välille. Osa muistiluotseista joutui luopumaan jostain heille tärkeästä toiminnasta, jos se ei sopinut kokonaisuuteen, Ryynänen kertoo. Muille järjestöille vinkiksi Ryynänen sanoo, että kannattaa rauhassa tutkia, mitkä toiminnot ovat merkityksellisiä ja esiin nostamisen arvoisia. Jatkuvaa rahoitusta saavan toiminnan täytyy olla valmista. Se ei tarkoita, ettei toiminnassa saisi olla kehittämisen meininkiä. Menestysmalli muillekin Muistiluotsitoiminta on osoittanut, että jatkuvalle avustukselle on kaikki perusteet, sanoo seurantapäällikkö Janne Jalava ray:sta. MENESTYS- RESEPTI LÄHTEE KOKENEISTA, MOTIVOI- TUNEISTA IHMISISTÄ. Muistiluotsit ovat pystyneet näyttämään, että työ on tuloksellista. Toiminta perustuu hyvään kartoitukseen, joka selvittää väestöpohjan, sairastuneiden määrän ja tarjolla olevat palvelut. Muistiluotsit tapaavat säännöllisesti. Mallikasta on myös, että toimintaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvan palautteen avulla. Menestysresepti lähtee Janne Jalavan mukaan kokeneista, motivoituneista ihmisistä. Koordinaattorit olivat osaavia. Muutenkin projektissa on mukana alan ammattilaisia, jotka ovat omistautuneita järjestötyölle. Palveluihin lisää potkua Varsinais-Suomessa Muistiluotsi loi malleja muun muassa kuntayhteistyöhön. Vapaaehtoisten vetämät alaosastot taas veivät palvelua asiakkaiden lähelle. Muistiluotsi-projekti antoi mahdollisuuden kehittää toimintaa monipuolisesti, sanoo aluejohtaja ja Muistiluotsi-toiminnan vetäjä Minna Rosendahl Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksestä. Kun henkilöllä todetaan muistisairaus, hän voi soittaa Muistiluotsin neuvojalle ja saa tietoa diagnoosistaan sekä tarjolla olevista palveluista. Muistineuvoja voi ohjata hänet ensitietokurssille. Myös omaisia tuetaan. Ero entiseen on siinä, että aiemmin ei olisi ollut resursseja näin henkilökohtaiseen tukeen. Turun seudulla yhteistyö muistisairaiden hyväksi sai lisää potkua, kun Muistiyhdistyksen toimisto ja päivätoimintayksikkö Tammikoti muuttivat yksityisen Emmi-kodin kanssa kaupungin vanhainkodin viereen. Yksiköt järjestävät yhteisiä tapahtumia ja koulutusta sekä hyödyntävät samoja tiloja ja palveluja. Ensi vuonna Varsinais-Suomen Muistiluotsin toiminta laajenee Satakunnan puolelle, jossa yhteistyöyhdistyksiä ovat Porin, Rauman ja Kankaanpään muistiyhdistykset. Info Onnistumisen eväät Tarvekartoitus, joka selvitti väestöpohjan, sairastuneiden määrän ja palvelut. Hyvät käytännöt nostettiin esiin ja monistettiin. Säännölliset tapaamiset verkoston kesken. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Valtakunnallinen koordinaatio ja vahva verkostotyö. Kaikki osapuolet järjestön johdosta paikallisyhdistyksiin sitoutuivat hankkeeseen Melkein kaikki maakunnat mukana. Palvelukuvauksia työstettiin ja yhtenäistä ulkoasua luotiin Hyviä käytäntöjä työstettiin, mallinnettiin ja levitettiin, rakenteita työstettiin Yhteisen toiminnan sisältöjä tarkennettiin ja toimintaa juurrutettiin, rakenteita vakiinnutettiin Hallintomallikokeilu toteutettiin ja tuloksia nostettiin näkyviksi. 13

14 14 2/2012

15 ainutlaatuiset yhdessä teksti tuija heikkilä kuvat ari ijäs Ainutlaatuisuus ei ole aina ilon aihe. Sairaus tai vamma voi olla niin harvinainen, että diagnoosia on vaikea tehdä, tukipalveluja ei osata myöntää ja vertaistukea ei löydy. Harvinaiset-verkosto jakaa tietoa sairaille ja ammattilaisille. Harvinaiset-verkosto koostuu 18 yhdistyksestä, jotka tuottavat palveluita harvinaisia sairauksia sairastaville. 15

16 HARVINAISET-VE RKOSTO on 1995 toimintansa aloittanut valtakunnallinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöverkosto. Sen jäsenyhdistykset tai -säätiöt edustavat tai tuottavat palveluita harvinaisiin sairaus- tai vammaryhmiin kuuluville. Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriö nimesi harvinaisille sairauksille resurssikeskukset. Pian sen jälkeen ray aloitti ensimmäisten harvinaisiin sairauksiin liittyvien projektien rahoittamisen. ray:n avustusvalmistelija Marika Heimo pitää hyvänä erityisesti Harvinaisten verkostoitumista ja yhteistyötä yli järjestörajojen sekä toiminnan käytännönläheisyyttä, hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista sekä synergian tavoittelemista päällekkäisten toimintojen välttämiseksi. Toiminta on vakiintunutta ja valtakunnallista ja ihminen keskiössä. Harvinaiset-verkostolle on aito tarve, Heimo sanoo. Tämä vuosi on Harvinaiset-verkostolle merkittävä, sillä ray on myöntä- VERKOSTOSSA YMMÄRRETÄÄN, MISTÄ TOINEN PUHUU. nyt sille kohdennetun ak-avustuksen. Lisärahoituksella saatoimme palkata verkostoon toisen työntekijän, ja voimme tehdä paljon muita asioita, joihin aiemmin emme ole pystyneet, puheenjohtaja Kristina Franck iloitsee. Ymmärrystä ja oivalluksia Verkoston puheenjohtajuus kiertää vuosittain jäsenyhdistykseltä toiselle puheenjohtajana toimii Kristina Franck, joka työskentelee koulutussuunnittelijana Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskodissa. Hän tuli mukaan seitsemisen vuotta sitten. Suomen ms-liittoa verkostossa edustava erikoissuunnittelija Eila Niemi on ollut mukana kauemmin. Stakesin Pienet vammaisryhmät -projektin puitteissa koottiin yhteen kymmenen yhdistystä. Se oli Harvinaiset-verkoston alku, Niemi muistelee. Nyt jäseniä on 18, uusin alkuvuodesta mukaan tullut Suomen Kuurosokeat ry. Harvinaiset on kasvanut oppimisverkostosta merkittäväksi toimijaksi, vaikuttajaksi ja edunvalvojaksi. Harvinaiset-verkoston työ on kolmitahoista: sairastavien edunvalvontaa, tiedon välittämistä sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstölle sekä yleistä tietoisuuden kasvattamista luvulla, kun Pohjoismaiden ministerineuvosto teki selvityksen harvinaisista sairauksista, oli lähtökohtana diagnoosia. Nyt harvinaisia sairauksia on kuudesta kahdeksaan tuhatta ja lisää löytyy koko ajan, Niemi kertoo. Toki sairaudet ovat keskenään erilaisia, mutta harvinaista sairautta sairastavat kohtaavat samankaltaisia ongelmia. Se on tuonut meidät yhteen. Verkostossa ymmärretään, Harvinaiset verkosto on kasvanut oppimisverkostosta merkittäväksi toimijaksi. Kuvassa RAY:n avustusvalmistelija Marika Heimo (vas.), Harvinaiset-verkoston verkkosuunnittelija Lauri Kervinen, MS-liittoa verkostossa edustava Eila Niemi ja verkoston puheenjohtaja Kristina Franck Rinnekoti-Säätiöstä. 16 2/2012

17 mistä toinen puhuu, Franck selittää. Työn myötä on muotoutunut ymmärrys, että harvinaisia sairauksia sairastavia voidaan tarkastella ryhmänä. Lääkärille tai virkamiehelle tulee harvoin jos koskaan vastaan harvinaista sairautta sairastava. Mutta apu joka toimii toisella, saattaa auttaa myös toista. Harvinaisuuden monimuotoisuus on antanut oivalluksen, mitä järjestelmätasolla pitää tehdä, Niemi sanoo. Tyypillistä harvinaista sairautta tai potilasta ei ole. Sairaudet vaihtelevat lievistä vakaviin, monimuotoisiin ja henkeä uhkaaviin. Usein sairas joutuu kokemaan, ettei häntä uskota eikä oikeaa hoitavaa tahoa löydy. Harvinaisten sairauksien osaajia ja tunnistajia ei ole kuten vaikkapa diabeteksen kaltaisissa kansantaudeissa. Virkamiehet ovat ihmeissään, ja potilas ohjataan luukulta toiselle. Osaamista tulee keskittää ja yhteistyötä lisätä, Franck perustelee. Kolmas sektori on iso voimavara sosiaali- ja terveydenhuollossa vertaistuen tarjoajana sekä palveluiden ja sopeutumisvalmennuksen tuottajana, Franck muistuttaa. Harvinaisten asia esiin Harvinaisia sairauksia sairastavien asia on tullut viime vuosien aikana aiempaa voimakkaammin esille. Euroopan unionin neuvosto antoi 2010 hyväksytyn suosituksen, jonka mukaan vuoteen 2013 mennessä kullakin maalla tulee olla oma harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelmansa. Tarkoituksena on varmistaa kaikkien harvinaisia sairauksia sairastavien MIELIPITEEMME HALUTAAN KUULUVILLE. yhdenvertaiset mahdollisuudet saada Euroopan unionissa terveydenhuoltoa ja lääkkeitä. Ohjelma tulee auttamaan sairauksien yhdenmukaisessa määrittelyssä ja kohentaa tutkimustoimintaa. Potilaiden ja asiantuntijoiden liikkuvuus Euroopan sisällä helpottuu. Suomessa kansallisesta ohjelmasta on vastuussa sosiaali- ja terveysministeriö. Se pyysi ohjausryhmään mukaan myös kaksi edustajaa Harvinaiset-verkostosta. Meille on tärkeää, että mielipiteemme halutaan kuuluville. Kansalliseen ohjelmaan vaikuttaminen on iso osa tämän vuoden työtämme, Franck sanoo. Viime marraskuussa Harvinaiset sai harvinaisten sairauksien eurooppalainen kattojärjestö Eurodisin jäsenyyden, ja toukokuun lopussa verkoston edustajat osallistuivat Eurodisin kongressiin Brysselissä. Harvinaisena ajankohtana, karkauspäivänä, vietettiin viidettä kertaa kansainvälistä Harvinaisten Sairauksien Päivää. Lokakuun 17. päivänä verkosto kutsuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia seminaariin Tampere-taloon. VERKKOPALVELU TARJOAA AMMATTILAISILLE JA SAIRASTU- NEILLE TIETOA JA TUKEA HARVINAISISTA SAIRAUKSISTA. Harvinaiset-verkoston puheenjohtaja Kristina Franck iloitsee verkoston päästyä vaikuttamaan kansalliseen harvinaisia sairauksia sairastavien ohjelmaan. HARVINAISET -VERKOSTON JÄSENET:» EPILEPSIALIITTO RY» HENGITYSLIITTO RY» IHOLIITTO RY» INVALIDILIITTO RY» KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY» KUULOLIITTO RY» LIHASTAUTILIITTO RY» MUNUAIS- JA MAKSALIITTO RY» NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY» RINNEKOTI-SÄÄTIÖ LASTEN KUNTOUTUSKOTI» SUOMEN KUUROSOKEAT RY» SUOMEN MS-LIITTO RY» ORTON INVALIDISÄÄTIÖ» SUOMEN PARKINSON-LIITTO RY» SUOMEN POTILASLIITTO RY» SUOMEN REUMALIITTO RY» SUOMEN SYDÄNLIITTO RY» VÄESTÖLIITTO RY» Kommentti HILPPA TERVONEN RAY:n valmistelupäällikkö Harvinaiset-verkoston luominen on hyvä oivallus myös rahoittajan näkökulmasta. Kun erilaisia harvinaisia sairauksia on lukemattomia, olisi avustamisen kanavointi jokaiselle erikseen ongelmallista. Verkosto lisää harvinaisia sairauksia sairastavien tasaarvoisuutta RAY:n avustusten piirissä. Harvinaiset-verkostossa toimiminen viestittää siitä, että isot järjestöt tahtovat olla myös pienten ryhmien asialla - kiitokset siitä! 17

18 HARVINAINEN Ponsin sentraalinen myelinolyysi. Paula Helinin harvinaisesta sairaudesta löytyy googlaamalla vain 35 osumaa. teksti jenni mankonen kuva jaakko lukumaa DIAGNOO- SISTA EI OLLA VIELÄKÄÄN YKSIMIELISIÄ. E LETÄ ÄN LUVUN ALKUA. Parikymppinen Paula Helin kärsii vaihtelevista vatsavaivoista. Epäilyt häilyvät Crohnin taudin ja kroonisen suolistotulehduksen välillä. Edessä on paksusuolen poisto. Leikkauksen jälkeen Paulan natriumarvot romahtavat, minkä seurauksena pikkuaivot vaurioituvat pysyvästi. Edessä on monien arvailujen ja epämääräisyyksien matka lääkäriltä toiselle. Mistä on kyse? Näköhäiriöt ja tasapainovaikeudet viittaavat ms-tautiin. Ensimmäisten viiden vuoden jälkeen eräs lääkäri antaa toiveikkaan lausunnon ainakaan kovin ärhäkästä sairaudesta ei ole kysymys, koska se ei ole vuosien aikana edennyt nopeasti. Lopulta Paula saa kahden eri harnes-sairauden eli etenevän harvinaisen neurologisen sairauden diagnoosin, josta neurologit eivät vieläkään ole täysin yksimielisiä. Ataksia cerebellaris nud ja Ponsin sentraalinen myelinolyysi. Paula Helinin sairauksiin ei ole vielä keksitty lääkitystä. Huumori on yksi keino selviytyä. 18 2/2012

19 En ole ainoa Jos Paulan sairaus tulee puheeksi puolituttujen kanssa, hän saattaa kertoa sairastavansa ms-tautia. Puhutaan kuitenkin samoista asioista eli neurologisista sairauksista. Ihmisten on helpompi käsittää, mistä on kyse. Toisaalta pitäisi tuoda enemmän esille harnes-sairauksia, jollainen saattaa olla vaikka vain yhdellä sadastatuhannesta. Sairastuneen on hyvä tietää, että ei ole ainoa, Paula sanoo. Harnes-verkosto on osa ms-liittoa, joka on Harvinaiset-verkoston jäsenjärjestö. Paula toimii aktiivisesti Kanta-Hämeen yhdistyksessä. Tärkeimpänä tukena hän pitää tietoa siitä, että apua ja neuvoja on tarvittaessa saatavilla. Hän muun muassa osallistuu verkostotapaamisiin, joihin kokoontuu harnes-ihmisiä ympäri Suomen. Tapaamisissa kuullaan ammattiluentoja, joiden aiheena voi olla esimerkiksi puhe, seksi tai uni. Univaikeudet voivat olla sairastuneella yleisiä, mutta minulla niitä ei ole. Ennemminkin kärsin fatiikista eli uupumuksesta. Toisaalta luonteessani on ihan luontaista laiskuutta, Paula naurahtaa. Mopolla Hollolaan Kipuja Paulalla ei ole, eikä lääkitystä, sillä hänen sairauksiinsa ei ole sellaista ainakaan vielä keksitty. Viikoittainen fysioterapia kuuluu ohjelmaan. Paula pystyy ajamaan autoa ja liikkumaan rollaattorin tai sähkömopon avulla. Lihaskunnosta huolehtiminen auttaa säilyttämään kävelykyvyn. Kuntosali ja uiminen ovat hyviä lajeja. Uidessa ei haittaa, vaikka kaatuisi, Paula nauraa. Hurtti huumori onkin yksi keino selviytyä sairauden kanssa. Joskus päivä saattaa kulua jopa niin, ettei taudin olemassaoloa edes muista. Ei sairaus ole koko ajan läsnä. Arki on muokkautunut urilleen. Mutta luulen edelleen tekeväni asioita "äkkiä", eikä se vaan mene niin. Asioille on varattava aikaa. Ottaa päähän, että ryhmässä liikkuessa muut joutuvat aina odottamaan minua, hän sanoo. Vuoden 2010 lopulla Paula tempaisi ystävänsä kanssa Facebookissa. He perustivat ryhmän "Jos tykkää, ajamme sähkömopoilla Hämeenlinnasta Hollolaan". Ja kävijäthän tykkäsivät. Heinäkuussa 2011 toteutettu matka oli menestys, ja mukaan sponsoreiksi saatiin monia paikallisia yrityksiä. Olen tällainen iloinen hullu, mutta kyllä elämässä on hetkiä, ettei voisi vähempää kiinnostaa. Toivon, että jaksan jatkossa panostaa enemmän omaan olooni. En niinkään mieti sitä, miten tauti etenee, vaan ikää. Vanheneminen ja neurologinen sairaus eivät ole kovin hyvä yhtälö, Paula sanoo. Selkeyttä harvinaisten tautien hoitopolkuihin KESÄKUUSSA 2009 EU antoi suosituksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden tulee vuoteen 2013 mennessä laatia ja hyväksyä suunnitelma tai strategia, jolla ohjataan ja organisoidaan keskeisiä harvinaisten sairauksien alaan kuuluvia toimia niiden terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmissä. EU:ssa harvinaiset taudit määritellään henkeä uhkaaviksi tai kroonisesti vammauttaviksi sairauksiksi, joiden esiintyvyys ei ylitä lukua 5/ Harvinaiset taudit jakaantuvat kaikille lääketieteen erikoisaloille. Usein ne ovat synnynnäisiä tai ilmaantuvat lapsuusiässä, mutta jotkut niistä antavat ensimmäiset oireensa vasta aikuisena tai jopa vanhuksena. Suurin osa taudeista (ehkä yli 80 prosenttia) on geneettisiä ja tällöin usein myös perinnöllisiä. Suomessa pitkät välimatkat ja pieni kielialue tuovat lisäongelmia harvinaisten tautien kentälle. Harvinaisista taudeista on nykyään helposti löydettävissä luotettavaa tietoa. Se on kuitenkin harvoin suomenkielistä, joten potilaat ja hoitohenkilökunta voivat kokea tiedon saamisen hankalaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on aloittanut yhteistyössä muun muassa THL:n kanssa EU-suosituksen mukaisen suunnittelun. Tätä varten terveydenhuollon toimijoiden omat näkemykset harvinaisten tautien erityisosaamisen suhteen kartoitettiin syksyllä STM on asettamassa ohjausryhmän EU-suosituksen toteuttamistyölle. LKT Katja Aktan-Collan on ohjausryhmän erityisasiantuntija ja koordinoi kansallisten osaamiskeskusten suunnittelua ja suosituksen toimeenpanoa. Osaamiskeskuksia perustettaessa on tarkoituksena huomioida myös kolmannelle sektorille kertynyt laaja harvinaisten tautien osaaminen. Kevättalvella STM liittyi eurooppalaiseen EUCERD Joint Action -toimintaan, minkä päämääränä on muun muassa luoda eurooppalaisia osaamiskeskusten verkostoja kokoamaan ja levittämään kokemuksia harvinaisista taudeista. On siis odotettavissa, että harvinaisten tautien saralla tapahtuu lähivuosina paljon. Tässä yhteistyössä Harvinaiset-verkostolla ja harvinaisten tautien potilasyhdistysten tuoreella kattojärjestöllä HAR- SOlla tulee olemaan merkittävä rooli. HELENA KÄÄRIÄINEN tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suurin osa taudeista on geneettisiä ja perinnöllisiä. VIERASKYNÄ 19

20 Linjaukset selkeyttävät avustamisen periaatteita Avustusten hakijoille on tarjolla hakuoppaita täydentävää ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa avustamisen periaatteista. teksti matti välimäki Hilppa Tervonen ray:stä kertoo, että avustuslinjausten tavoitteena on tarjota entistä tarkempaa tietoa avustusten periaatteista ja kriteereistä. Avustusten kokonaisuus on täynnä erilaisia aihealueita ja pieniäkin detaljeja. Avustuslinjauksissa on nyt ensimmäistä kertaa kirjoitettu auki monia tällaisia yksityiskohtia hyödyksi sekä meille itsellemme että muille. Hänen mukaansa idea on syntynyt paljolti yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tavoitteena on ollut kertoa VA LM I STE LU PÄ Ä LLI K KÖ Avustuslinjaukset sisältävät yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi seuraavista asioista: 1 2 SOSIAALISEN LOMATOIMINNAN AVUSTUS RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTUS» Ketkä ovat lomatoiminnan asiakkaita?» Onko sosiaalinen lomatoiminta lomaa, kuntoutusta vai hoitoa?» Lomajärjestöjen ja muiden järjestöjen välisen kumppanuuden periaatteet.» Vuoden 2012 alusta lähtien edellytetään kaiken lomatoiminnan kilpailuttamista, jotta toiminta olisi mahdollisimman avointa, selkeää ja tasapuolista.» Avustusten seurannan periaatteet.» Lomajärjestöjen edellytetään käyttävän yhteistä hakujärjestelmää sen valmistuttua. RAY voi tukea tutkimustoimintaa, mikäli vähintään yksi seuraavista lähtökohdista täyttyy:» Tutkimus- ja arviointitoiminta auttaa kansalaisjärjestöjä kehittämään toimintaansa.» Tutkimustoiminnan aiheet ovat ensisijaisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjä hyödyttäviä.» Tutkimustoiminta edellyttää järjestötyön asiantuntijuutta ja yhteistyötä.» Tutkimus- ja kehittämistyön tulokset kohdentuvat kansalaisjärjestöille. 20 2/2012 TUNNUSMERKKEJÄ TUTKIMUSTOIMINNASTA, JOTA EI RAHOITETA:» Tutkimuksen tuloksena syntyy ensisijaisesti tieteellisiä artikkeleja, jotka eivät kohdennu järjestösektorille.» Tutkimustietoa ei käytetä tai sovelleta tuotosten saavuttamiseksi.» Tuloksena on toimintamalleja, työpajoja tai menetelmiä, jotka eivät kohdennu järjestösektorille.» Heikot tai kokonaan puuttuvat järjestöyhteydet.» Henkilökohtaiseen opinnäytetyöhön tähtäävä tutkimus.» Tutkimus tähtää myytävien palveluiden kehittämiseen.

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J. Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu

Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J. Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu Mukavaa tavata! ja vielä näin runsain määrin J Harvinaisinfo 28.1.2014 Oulu Kansallinen ohjelma harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma v. 2013 loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1877140 Raportteja ja muistioita 2014:5 13.03.2014 Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti Koko julkaisu (pdf, 402 kb)

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskouluttajina toimivat tehtävään peruskoulutuksen saaneet eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavat henkilöt ja heidän läheisensä.

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oivaltava-hankepoliklinikka

Oivaltava-hankepoliklinikka Oivaltava-hankepoliklinikka 14.5.2014 Tampere Anne Kukkonen14.5.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1

AlueAvain-päivä. Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013. Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 AlueAvain-päivä Tampere 13.2.2013 Kajaani 21.2.2013 Anne Kukkonen, 13.2.2013 1 Esityksen sisältö Hakemuksen käsittelyprosessi Avustuslajit RAY:n avustusohjelmat Seuranta Valvonta RAY:n kiertueet Yhdistysten

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Harvinaiset sairaudet Euroopassa

Harvinaiset sairaudet Euroopassa Harvinaiset sairaudet Euroopassa Helena Kääriäinen 5.10.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Euroopan unionin suositus toimista harvinaisten sairauksien alalla (suositus 2009/C 151/02) kansallinen ohjelma osaamiskeskukset

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto. Lisätiedot: järjestölakimies Anneli Pahta, puhelin 040 742 9511, anneli.pahta@soste.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto. Lisätiedot: järjestölakimies Anneli Pahta, puhelin 040 742 9511, anneli.pahta@soste. LAUSUNTO 10.10.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö 21.9.2012 (610412 v. 2) Asia: Hallituksen esitys raha-automaattiavustuslain (1056/2001) muuttamiseksi

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot