Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2006 SISÄLLYSLUETTELO. Lehti ilmestyy n.

Transkriptio

1 3/2006 Kesäkuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet vuonna 2007 Julkiset hankinnat esitys uudeksi hankintalaiksi annettu Perus- ja viivästyskorko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2006 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1215 kpl Upplaga 1215 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Kuntatiedotteet>Kuntataloustiedottet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kunnallistalous vuosina Verotulojen kehitys Verotus 5 Kunnallisveron ryhmäosuus ja yhteisöveron tuottoarvio nousevat verontilityksissä Sähköyhtiön perimän mittari- ja mittarointimaksun verollisuus Verohallituksen ohje työantajan matalapalkkatuesta Uutta oikeuskäytäntöä tuloverotuksesta KHO pyysi lausuntoa EYTI:lta apporttisijoitusten varainsiirtoverokohtelusta Valtionosuudet vuonna Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 2006 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Siirtymätasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Julkiset hankinnat esitys uudeksi hankintalaiksi annettu 14 Perus- ja viivästyskorko Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto 16 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2006 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Sosiaali- ja terveydenhuollon omarahoitusosuus 2007 (milj. ) (liite 7) Opetustoimen rahoitusosuus 2007 (liite 8) Kuntien palvelutoiminnan kustannuksia kuvaavan tiedoston tietosisältö (liite 9) Kuntien talouden tunnuslukutiedoston tietosisältö (liite 10) Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja ISSN Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

3 Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt vuonna 2006 ripeästi. Tänä vuonna kansantuotteen määrän arvioidaankin osittain alhaisen vertailutason johdosta kasvavan keskimäärin nelisen prosenttia. Teollisuuden suhdannenäkymät ovat hyvät ja kotimainen kysyntä pysyy vahvana. Vuonna 2006 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan runsaan prosentin. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä, mutta raakaöljyn hinnan korotukset ja yleinen korkotason kohoaminen kiihdyttävät inflaatiovauhtia. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Työttömyysasteen arvioidaan alenevan vuonna 2006 puolisen prosenttiyksikköä ja se on keskimäärin vähän alle kahdeksan prosenttia. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille 2006 ja 2007 perustuvat pääosin valtiovarainministeriön suhdannekatsaukseen ja valtiontalouden kehyspäätökseen. Liitteeseen 2 on koottu kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kunnallistalous vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,7 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Henkilöstömenot kohosivat noin 3,5 %. Palvelujen ostot lisääntyivät lähes 10 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma lisääntyi noin 4 % vuonna Kuluvana vuonna kasvuvauhti on jonkin verran hidastunut. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 3 ½ % vuonna Kunta-alan keskimääräinen ansiotaso kohoaa tänä vuonna hitaammin kuin viime vuonna. Tämä johtuu lähinnä sopimuskorotusten pienenemisestä. Toisaalta palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma sekä liukumat kohottavat edelleen kunta-alan ansiotasoa jonkin verran. Kuntien ansiotasoindeksi kohonnee vuonna 2006 vuositasolla keskimäärin kolmisen prosenttia. Tulopoliittinen sopimus päättyy Sopimus ei sisällä kunta-alan yleiskorotuksia vuodelle Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan ensi vuonna keskimäärin 2,5 %. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina Yksityisten alojen palkansaajien työeläkettä koskeva lainsäädäntö uudistuu. Yksityisalojen uusi työntekijän eläkelaki (TyEL) astuu voimaan Eduskunta hyväksyi lain TyEL:n voimaantulon myötä kumotaan työntekijäin eläkelaki (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki (TaEL). Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006 3

4 Tällä hetkellä valtion, kunnan, kuntayhtymän tai kirkon palveluksessa olevat työntekijät vakuutetaan LEL:n tai TaEL:n mukaan, jos kyse on LEL- tai TaEL-työstä eikä työsuhdetta ole tarkoitettu pysyväksi ja ympärivuotiseksi. Koska TyEL:n myötä kumotaan LEL ja TaEL, vastaisuudessa näiden lakien soveltamisalaan kuuluneet työntekijät vakuutetaan samalla tavoin kuin työnantaja vakuuttaa muutkin työntekijänsä. Kunnallinen palvelussuhde, joka on vakuutettu LEL:n tai TaEL:n mukaan, ilmoitetaan siten alkaen Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin ja samasta ajankohdasta alkaen myös peritään KuEL-eläkemaksut. Henkilön eläketurva karttuu alkaen KuEL:n mukaan. Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Vuoden 2007 maksuprosentit ovat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyjä arvioita ja ne saattavat muuttua syksyllä, kun päätökset maksuprosenteista tehdään. Taulukossa esitettyjä lukuja voidaan käyttää talousarvioiden valmistelussa. Taulukkoa on muutettu aiemmasta siten, että taulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksuprosentti. Tällöin työnantajan eläkevakuutusmaksut on painotettu siten, että KuEL-maksun suhteellinen osuus on 90 prosenttia ja VEL-maksun osuus on 10 %. Luvut ovat keskimääräisiä koko kuntatyönantajaa kuvaavia lukuja. Verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi toukokuussa yli viisi prosenttia. Kesäkuussa saataviin tilityksiin vaikuttavat muun muassa kuntaryhmän osuuksien korotukset. Vuonna 2006 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan 6,5 % edellisestä vuodesta. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2006 noin 1,2 miljardia euroa. Kiinteistöveron tilitysten määräksi arvioidaan 760 miljoonaa euroa. Kuntien verotulot ovat tänä vuonna yhteensä 15,14 miljardia euroa ja kasvu viime vuoteen on 6,3 %. Kuntaliiton toukokuussa päivitetyn veroennustekehikon mukaan kuntien verotulot kohoavat ensi vuonna vajaan neljä prosenttia. Veroennustekehikko päivitetään kesäkuun lopussa, jos valtiovarainministeriössä valmisteltavana oleva suhdannekatsauksen tarkistus antaa aihetta. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon toukokuussa 2006 päivitettyyn versioon. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta sekä Kuntaliiton ennusteet vuosille 2006 ja Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

5 Verotus Verotulot Kunnallisveron ryhmäosuus ja yhteisöveron tuottoarvio nousevat verontilityksissä Verontilityslain 5 :n mukaisten verovuoden 2005 ja 2006 jako-osuuksia tarkistetaan kesäkuussa. Kunnallisveron osuus verovuodelle 2005 nostetaan 55,21 prosentista 55,60 prosenttiin. Muutos johtuu pääosin siitä, että vuonna 2005 maksettujen osinkojen määrä on oleellisesti pienempi kuin aiemmin oli arvioitu, mikä pienentää valtion osuutta ja nostaa kuntien osuutta noin 90 miljoonaa euroa. Muutos toteutetaan kesäkuun tilityksessä. Pääosin samoin perustein nostetaan myös kuntaryhmän verovuoden 2006 jakoosuutta 55,92 prosentista 56,56 prosenttiin. Tämän johdosta kunnille tilitetään noin 50 miljoonaa euroa lisää verovuodelta 2006 kesäkuun tilityksessä. Yksittäisten kuntien jako-osuuksia ei tässä yhteydessä tarkisteta. Lisäksi yhteisöveron tuottoarvioita vuosille on korotettu valtiovarainministeriön uusien ennusteiden mukaisesti. Kuntaliiton Internet-sivuilla julkaistu veroennustekehikko on päivitetty Seuraava päivitys tehdään kesäkuun lopussa, jos valtiovarainministeriössä valmisteltavana oleva suhdannekatsauksen tarkistus antaa siihen aihetta. Verotulojen kehityksestä on kirjoitettu tarkemmin tämän tiedotteen sivulla 4. Tuloverotus Sähköyhtiön perimän mittari- ja mittarointimaksun verollisuus Verohallitus on antanut uuden ohjeen eräistä yritysverotukseen liittyvistä kysymyksistä (ohje Dnro 628/3457/2006, ). Ohje löytyy kokonaisuudessaan verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta Uudessa ohjeessa otetaan muun muassa kantaa sähkön toimittajan liittymismaksun yhteydessä perimään mittari- ja mittarointimaksun veronalaisuuteen tuloverotuksessa. Kysymys Onko sähkön toimittajan (sähköyhtiön) liittymismaksun yhteydessä perimä mittarija mittarointimaksu tuloverotuksessa veronalaista tuloa? Vastaus EVL 6.1 :n 3 kohdan mukaan veronalaista tuloa eivät ole sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön verkkoon liittymisestä perimät maksut, jotka palautetaan suorittajalle tai joilla saadut edut suorittajalla on oikeus siirtää kolmannelle henkilölle. Liittymismaksulla tarkoitetaan maksua, joka peritään, kun kiinteistö tai huoneisto liittyy sähkö-, kaukolämpö-, tele-, vesijohto- ja viemäriverkkoon sekä muihin vastaaviin verkkoihin. Sillä rahoitetaan pääasiassa verkon perusinvestointeja. Eräät yhtiöt perivät liittymisen yhteydessä toimittamansa tuotteen, esimerkiksi sähkön tai veden määrän mittaamiseksi asennettavan mittarin aiheuttamia pääoma-, asennus-, ja kunnossapitokustannusten kattamiseksi ns. mittari- tai mittarointimak- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006 5

6 sun. Yleensä yhtiön asentama mittari ei siirry asiakkaan omistukseen vaan se jää yhtiön omistukseen. Arvioitaessa sitä, ovatko perityt suoritukset EVL 6.1 :n 3 kohdassa tarkoitettuja liittymismaksuja, ei perittävän suorituksen nimityksellä sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä, vaan ratkaisevaa on suorituksen todellinen luonne. Mittarin pääoma-, asennus- ja huoltokustannusten kattamiseksi perittävä erillinen maksu on luonteeltaan yhtiön tuotteen asennuksesta ja käytöstä asiakkaalta perittävä kertakaikkinen korvaus. Vaikka maksu peritään liittymismaksun yhteydessä, ei sitä voida pitää EVL 6.1 :n 3 kohdassa tarkoitettuna liittymismaksuna, joten suoritus on EVL 4 ja 5 :n perusteella saajayhtiön veronalaista tuloa. Verohallituksen ohje työantajan matalapalkkatuesta Verohallitus on antanut ohjeen työnantajan matalapalkkatuesta (Dnro 722/31/2006, ). Laki väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta tuli voimaan Laki on määräaikainen ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2006 maksettaviin palkkoihin ja viimeisen kerran joulukuussa 2010 maksettaviin palkkoihin. Ohje löytyy kokonaisuudessaan verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta Työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen, jos hänellä on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on yli 900 ja alle 2000 euroa kuukaudessa. Tuki myönnetään siten, että työnantaja saa omaaloitteisesti jättää maksamatta verohallinnolle tukea vastaavan määrän palkoista ja työkorvauksista toimittamistaan ennakonpidätyksistä tai perimistään lähdeveroista. Tuen piiriin kuuluvat myös esimerkiksi kunnat, kuntayhtymät ja seurakunnat. Matalapalkkatukea ei voi saada esimerkiksi omaishoitajalle maksetusta korvauksesta tai perhehoitajan palkkiosta. Työnantajan tulee olla merkitty työnantajarekisteriin Tuen saamisen edellytyksenä on, että työnantaja on merkitty työnantajarekisteriin. Työnantajarekisteriin hakeutuminen tapahtuu yritysmuodon mukaisella Y-muutosilmoituslomakkeella. Lomakkeita ja ohjeita voi tulostaa osoitteesta tai niitä voi pyytää verohallinnon toimipisteistä. Rekisteriin merkitsemisen jälkeen verovirasto lähettää yritykselle esitäytetyt työnantajasuoritusten tilisiirtolomakkeet ja valvontailmoitukset. Työnantaja voidaan merkitä työnantajarekisteriin ja hänellä on oikeus matalapalkkatukeen sen kuukauden alusta lähtien, jolloin hän on antanut rekisteröitymisilmoituksen. Menettely Tuen käyttäminen on vapaaehtoista ja työnantajan on toimittava oma-aloitteisesti saadakseen tuen. Työnantaja laskee itse tuen määrän kalenterikuukauden aikana työntekijälle maksamiensa palkkojen perusteella ja jättää sitä vastaavan määrän toimittamistaan ja valvontailmoituksella ilmoittamistaan ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista maksamatta verohallinnolle. Tuen vähentäminen ennakonpidätyksistä Työnantaja laskee kalenterikuukauden aikana maksamiensa palkkojen perusteella matalapalkkatuen määrän. Jos matalapalkkatuen laskenta ei sisälly työnantajan käyttämään palkanlaskentajärjestelmään, hän voi laskea tuen määrän esimerkiksi verohallinnon Internet-sivuilla olevan tukilaskurin avulla. Työnantaja vähentää tuen määrän maksettavista ennakonpidätyksistä ja maksaa erotuksen veroviraston tilille. Vähennys voidaan tehdä kaikista valvontailmoituksella ilmoitettavista ennakonpidätyksistä lukuun ottamatta ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän yhteisön 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

7 työkorvauksesta toimitettua ennakonpidätystä. Valvontailmoituksella työnantaja ilmoittaa kohdassa 515 matalapalkkatukena vähentämänsä ennakonpidätyksen määrän ja kohdassa 516 matalapalkkatukena vähentämänsä lähdeveron määrän. Jos tuen määrä on suurempi kuin työnantajan samalta kalenterikuukaudelta toimittamien ennakonpidätysten määrä, työnantaja voi vähentää yli menevän osan samalta kalenterivuodelta myöhemmin maksettavista ennakonpidätyksistä. Vähennystä ei ole muutenkaan pakko kohdistaa sen kuukauden ennakonpidätyksiin, jolta tuki lasketaan, vaan vähennys voidaan tehdä esimerkiksi jälkikäteen yhdellä kertaa useamman kuukauden palkan osalta. Tällöinkin on muistettava, että työnantajarekisteröinnin pitää olla voimassa jo sen kuukauden alusta, jonka palkkojen perusteella tukea vähennetään. Valvontailmoituksella ilmoitetaan aina kyseisenä kuukautena pidätyksistä vähennetty määrä, vaikka kyse olisi jonkin aikaisemman kuukauden tuesta. Jos esimerkiksi maaliskuun ennakonpidätysten maksamisen yhteydessä vähennetään tuki sekä tammi-, helmi- että maaliskuulta, maaliskuun valvontailmoitukselle merkitään vähennetyn tuen kokonaismäärä. Aikaisempien kuukausien valvontailmoituksia ei korjata. Viimeisen kerran oma-aloitteinen vähennys voidaan tehdä seuraavan vuoden tammikuussa, kun maksetaan joulukuun palkkojen perusteella toimitettuja ennakonpidätyksiä. Jos pidätykset eivät riitä tuen vähentämiseen vuositasollakaan, verohallinto maksaa saamatta jääneen tuen työnantajan hakemuksen perusteella. Vuosi-ilmoitus Työnantajan, joka on vähentänyt toimittamistaan ennakonpidätyksistä tai lähdeveroista oma-aloitteisesti matalapalkkatukea, on annettava verohallinnolle vuosiilmoituksen yhteydessä, viimeistään maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä, tuen määrän valvontaa varten tarvittavat tiedot. Tiedot annetaan palkansaajakohtaisesti jokaiselta kuukaudelta jolta tukea on vähennetty. Vastaavat tiedot annetaan myös silloin, kun työnantaja ei ole vähentänyt tukea oma-aloitteisesti, mutta haluaa saada sen takautuvasti. Ilmoitettavia tietoja ovat tuen perusteena oleva palkka tai osa-aikaeläkkeellä olevan laskennallinen palkka, vähennetty tuen määrä ja vakuutus siitä, että kokoaikatyön kriteeri täyttyy eli työntekijän työtuntimäärä on ollut jokaisena kuukautena, jolta palkkaa maksetaan vähintään 140 tuntia. Tiedot voidaan antaa joko sähköisesti tai lomakkeella VEROH 7811 (vuosi-ilmoituslomakkeet). Vähennetyn määrän korjaaminen Jos tuki on vähennetty jonakin kuukautena liian pienenä tai liian suurena, korjaus voidaan tehdä seuraavien kuukausien maksujen yhteydessä. Tuen maksaminen jälkikäteen Jos työnantaja ei ole vähentänyt tukea oma-aloitteisesti kuukausitilityksissä tai ennakonpidätykset tai lähdeverot eivät ole riittäneet tuen vähentämiseen, verohallinto voi maksaa saamatta jääneen tuen vuosivalvonnan yhteydessä seuraavana vuonna. Työnantajan on tällöin pyydettävä tuen maksamista ja annettava lomakkeen VEROH 7811 mukaiset tiedot. Tuen verokohtelu Matalapalkkatuki ei vaikuta millään tavalla työntekijän verotukseen. Matalapalkkatuen vähentämisestä huolimatta työnantajan palkasta toimittamat ennakonpidätykset luetaan täysimääräisesti työntekijän verotuksessa hänen hyväkseen. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006 7

8 Matalapalkkatuki on pääsääntöisesti aina työnantajan veronalaista tuloa tuloverotuksessa. Yhteisöjen ja yhtymien saamat tuet ovat tämän vuoksi yleensä aina veronalaisia. Kuntien ja kuntayhtymien osalta matalapalkkatuki on kuitenkin käytännössä lähes aina verovapaata, sillä tuen perusteena olevat palkat kohdistuvat yleensä tuloverotuksessa verovapaaseen toimintaan. Kirjanpidossa palkkojen määrää ei oikaista tuen määrällä, vaan tuki voidaan merkitä tuloslaskelmalle muiden avustusten tapaan muihin tuottoihin. Matalapalkkatuki ei ole arvonlisäverollista. Palkka- ja työaikakirjanpito Matalapalkkatuen käyttö edellyttää työnantajalta laajempaa työtuntien seurantaa kuin työaikalaki. Tuen edellytysten selvittämiseksi työaikakirjanpidosta on voitava todeta kalenterikuukauden aikana tehdyt työtunnit, kalenterikuukauden aikana maksetut palkat sekä tieto siitä, mihin työskentelykuukauteen tai työskentelykuukausiin tukeen oikeuttava palkka kohdistuu. Silloin kun palkkakaudet poikkeavat kalenterikuukaudesta tai työntekijälle maksetaan esimerkiksi erilaisia lisiä jälkikäteen, työnantajalle voi aiheutua työtuntien seurannasta huomattavasti lisätyötä. Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän osalta työnantajan kirjanpidossa on oltava tieto työntekijän oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen. Lisäksi palkkakirjanpidosta on käytävä ilmi tukeen oikeuttavan palkan ja osa-aikaeläkkeen määrä. Työtuntien määrällä ei ole vaikutusta tuen saamiseen. Matalapalkkatuesta on kirjoitettu myös aiemmin Kuntatalous-tiedotteessa 5/2005. Uutta oikeuskäytäntöä tuloverotuksesta Liiketoimintakokonaisuuden määrittely sähköverkkotoiminnan liiketoimintasiirrossa Liiketoimintasiirrossa on kysymys yhteisön liiketoiminnan jakamisesta kahteen tai useampaan itsenäiseen yksikköön. Elinkeinoverolain (EVL) 52d :n mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki tai tiettyyn liiketoimintansa osaan kohdistuvat varat, velat ja varaukset tätä toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottavalle yhtiölle) ja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä sovelletaan osakeyhtiöiden lisäksi myös muihin tuloverolain (TVL) 3 :ssä tarkoitettuihin yhteisöihin, kuten esimerkiksi kuntaan ja kuntayhtymään (EVL 52.1 ). Liiketoimintasiirrossa siirrettävien varojen tulee muodostaa oma liiketoimintakokonaisuutensa. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan yhtiön liiketoimintaan liittyviä varoja ja velkoja ym. velvoitteita, jotka organisatorisesti muodostavat itsenäisesti toimeen tulevan taloudellisen yksikön. Liiketoimintasiirto voi tapahtua esimerkiksi siten, että yksi tai useampi liiketoiminnan osa siirretään toiseen yhtiöön. Tällöin osa siirtävän yhtiön varoista, veloista ja velvoitteista siirtyy toimintaa jatkamaan perustettavalle tai ennestään olemassa olevalle yhtiölle. Liiketoimintasiirrossa sovelletaan jatkuvuusperiaatetta siirtyneiden varojen verottamisessa ja saatujen osakkeiden hankintamenon määräytymisessä. Liiketoimintasiirto ei siten aiheuta välittömiä veroseuraamuksia siirtävälle yhtiölle, jonka verotuksessa luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi luetaan verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa edellyttäen, että siirto on tapahtunut kirjanpidossa poistamatta olevista arvoista. Liiketoimintakokonaisuudesta on haettu useita keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisuja, joissa käsitteen sisältö on saanut varsin joustavan tulkinnan. Yrityksen oma käsitys sen toimintaan sisältyvistä liiketoimintakokonaisuuksista on 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

9 saanut ratkaisevan merkityksen. Tuoreimmassa KVL:n ratkaisussa on otettu kantaa yksittäisten toimintojen eriyttämiseen sähköyhtiössä. Tapauksessa sähköverkon operatiivinen toiminta eli sähkön siirto asiakkaille voitiin eriyttää sähköverkon omistuksesta ilman välittömiä veroseuraamuksia. Tämä annettu ennakkoratkaisu ei ole vielä lainvoimainen. KVL N 36/2006 X Oy:n toiminta jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen: sähkökauppaan, verkkopalveluun ja sähkön tuotantoon. Sähkömarkkinalain säännöksissä edellytetään sähköverkkotoiminnan oikeudellista eriyttämistä, jos verkonhaltija toimii osana sähköntuotantoa tai sähkönmyyntiä harjoittavaa yritystä. Toteuttaakseen verkkotoiminnan eriyttämisen X Oy aikoi perustaa uuden yhtiön hoitamaan sähköverkkotoiminnan operatiivista toimintaa ja siirtää tähän toimintaan kohdistuvat varat ja velat perustettavalle yhtiölle. Sähköverkon omistus jäi emoyhtiö X Oy:lle, jolle oli konsernin strategian mukaan keskitetty muidenkin tuotantovälineiden omistus. Uusi perustettava yhtiö aikoi hoitaa sähkön siirron asiakkaille X Oy:ltä vuokraamansa verkon avulla. Katsottiin että siirrettävä toiminta näissä olosuhteissa muodostaa liiketoimintakokonaisuuden. Yritysjärjestelyyn voitiin soveltaa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 52 d :ää. Ennakkoratkaisu vuosille 2006 ja (ei lainvoim.) Muu verotus KHO pyysi lausuntoa EYTI:lta apporttisijoitusten varainsiirtoverokohtelusta Suomessa sovelletun varainsiirtoverolain ja oikeuskäytännön mukaan varainsiirtoveroa on suoritettava muun muassa apporttiomaisuudesta eli kiinteistön tai arvopaperin luovuttamisesta yhteisöön osaketta vastaan. Viimeaikoina on kuitenkin kyseenalaistettu verokohtelun EY-oikeudenmukaisuus, sillä varainsiirtoveron suorittamista apporttiomaisuudesta on väitetty pääoman hankintadirektiivin (69/335) vastaiseksi. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevassa varainsiirtoveroa koskevassa ennakkoratkaisussa oli ratkaistavana kysymys, voidaanko X SA:lle varainsiirtoverolain säännösten nojalla maksuunpanna varainsiirtovero Y Oyj:n X SA:lle apporttina luovuttamista D Oy:n osakkeista, joista X SA antaa Y Oyj:lle vastikkeeksi emittoimiaan uusia osakkeita. Korkein hallinto-oikeus päätti pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun seuraavan kysymykseen: Onko Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 56 artiklaa ja pääoman hankintaa koskevista välillisistä veroista annetun neuvoston direktiivin (69/335/ETY) 12 artiklan 1 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, että ne estävät varainsiirtoveron perimisen silloin, kun arvopapereita luovutetaan edellä kerrotulla tavalla apporttina osakeyhtiölle, joka antaa vastikkeeksi omia uusia osakkeitaan. KHO:n vuosikirjaratkaisuna antama päätös (KHO:2006:32) löytyy kokonaisuudessaan KHO:n Internet-sivuilta oheisesta linkistä tulostus/36010.htm Merkitys kunnille Kunnat ovat viime vuosina sijoittaneet jonkin verran arvopapereita ja kiinteistöjä apporttina osakeyhtiöihin. Vuonna 2001 maksettua varainsiirtoveroa on siis haettava takaisin ennen vuoden 2006 päättymistä. Jotta kunnat eivät menettäisi oikeuttaa varainsiirtoveron palautukseen, palautushakemuksia on tehtävä jo ennen kuin tulkinnalle saadaan yhteisöjen tuomioistuimen vahvistus. Kunnat voivat tehdä palautushakemuksia esimerkiksi vuosina asuinvuokratalojensa yhtiöittämistilanteissa kiinteistö- ja osakeapporteista maksamistaan varainsiirtoveroista. Vuosina kuntien vuokra-asuntojen yhtiöittämiseen sovelletaan varainsiirtoverolain 43 a :ssä säädettyä määräaikaista verovapautta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006 9

10 Apporttisijoitusten varainsiirtoverotusta on käsitelty aiemmin Kuntataloustiedotteessa 5/2005 Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet vuonna 2007 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 2006 Vuoden 2006 harkinnanvaraisten rahoitusavustusten hakuaika päättyy Määräaika on sitova. Määräajan jälkeen tullutta hakemusta ei voida ottaa enää käsiteltäväksi. Hakemusta voi vielä täydentää elokuun loppuun mennessä. Tietoja hakemusmenettelystä löytyy mm. Kuntaliiton Internet-sivuilta Kuntatalous kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2007 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2005 valmistuvan verotuksen perusteella. Valmistuvasta verotuksesta ei ole vielä paljon tietoja. Kuntakohtainen laskelman on laskettu yhdessä sisäasianministeriön ja Kuntaliiton kanssa perustuen Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon ja verotuksesta saatuihin ennakkotietoihin. Laskelmaan on syytä suhtautua vielä varauksella. Suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus. Uusi arviolaskelma tehdään todennäköisesti syyskuussa. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (SM/Kuntaosasto , ennakkotieto) pohjana ovat seuraavat tiedot: - Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 4,7 %). - Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 13,9 %). - Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 3,2 %). Laskelman perusteet: Vuoden 2005 alun asukasmäärä (Manner-Suomi) Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,30 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,73 - vakituinen asunto 0,28 - muu asunto 0,84 - voimalaitos 0,73 - ydinvoimalaitos 0,73 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - rakentamaton rakennuspaikka 2,29 Laskennallinen verotulo 2 761,32 euroa/asukas Tasausraja (91,86 %) 2 536,42 euroa/asukas Tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

11 Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen tekee sisäasiainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaikka valtionosuus maksetaan tasaus huomioonottaen. Lisätietoja: Mikael Enberg p. (09) , Jouko Heikkilä p. (09) , Tarja Tarkiainen p. (09) , Siirtymätasaus Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuuksia koskevaan uudistukseen (valtionosuuslain muutos 1068/2005 voimaantulosäännös) liittyy siirtymätasausjärjestelyjä, joilla tasataan uudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia vaikutuksia kolmen vuoden aikana. Tasaus jaetaan eri ministeriöiden valtionosuuksien kesken siten, että vaikutuksesta 6 % sisällytetään yleiseen valtionosuuteen, 57 % sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja 37 % opetus- ja kulttuuritoimeen. Jakoa ei ole sisällytetty Internet-sivuilla oleviin kuntakohtaisiin valtionosuustaulukoihin. Suuria lisäyksiä ja vähennyksiä korjataan seuraavan taulukon mukaan siten, että lisäyksestä tai vähennyksestä toteutuvat asukasta kohti seuraavat määrät: 1. vuosi /as - 50 /as 2. vuosi /as /as 3. vuosi /as /as Ensimmäisenä vuonna lisäyksestä voi toteutua enintään 100 /asukas. Tällöin kunnalle laskettua uusien perusteiden mukaista valtionosuutta vähennettiin määrä, joka vuonna 2006 ylitti 100 /asukas. Vuonna 2007 vähennetään määrä, joka ylittää 200 /asukas ja vuonna 2008 määrä, joka ylittää 300 /asukas. Vastaavasti ensimmäisenä vuonna vähennyksestä voi toteutua enintään 50 /asukas. Tällöin kunnalle laskettuun uusien perusteiden mukaiseen valtionosuuteen lisättiin vuonna 2006 määrä, joka ylitti 50 /asukas, vuonna lisätään 2007 määrä, joka ylittää 100 /as ja vuonna 2008 määrä, joka ylittää 150 /asukas. Vuonna 2007 siirtymäjärjestelyjen mukaan toteutuvat kaikki välille +200 /asukas ja 100 /asukas sattuvat kuntakohtaiset valtionosuuksien muutokset kokonaisuudessaan. Kuntakohtaisten muutosten perusteella vuonna 2007 tasauslisät ovat 2,8 milj. euroa (7 kuntaa) ja tasausvähennykset 4,2 milj. euroa (14 kuntaa), mikä merkitsee valtionosuuksien vähentymistä 1,5 milj. euroa. Vuonna 2008 valtionosuudet lisääntyvät 0,2 milj. euroa. Kuntakohtaiset vaikutukset on laskettu siten, että vuodelle 2005 myönnettyjä valtionosuuksia on verrattu uusien perusteiden mukaan laskettuihin valtionosuuksiin, jotka olisi myönnetty, jos uudet perusteet olisivat olleet voimassa vuonna Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa kuluvana vuonna on 27,81 /asukas. Vuoden 2007 yleisen valtionosuuden perusosa on arvion mukaan 28,17 euroa/ asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Valtionosuuden vähennyksenä yleisessä valtionosuudessa on otettu huomioon 10,75 euroa/asukas (vanhat leikkaukset sekä vuoden 2006 valtionosuustarkistuksen aiheuttamien lisäkustannusten vähennykset) sekä työmarkkinatuen vähennys 2,90 euroa/asukas (rahoituksen siirron aktiivitoimenpiteiden vaikutus). Todellinen perusosa on näin ollen vastaavasti pienempi. Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai korjattuja olosuhdelisiä ovat: - Korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena. - Kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät. - Korotettu saaristolisä 7 x perusosa, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja 4 x perusosa muille saaristokunnille. - Uusi syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa. - Taajamalisän nimi on muuttunut taajamarakennelisäksi. Tämä porrastuu kertoimella taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti: 0,75, jos taajamaväestöä ,70, ,01, tai yli - Asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina ). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin asukasta) - syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun (Asetus 1448/2001) mukaan seuraavasti 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99 - kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Syrjäisyyslisän perusteena oleva syrjäisyystekijä lasketaan uudelleen seuraavaksi 5 -vuotiskaudeksi. Laskennan seurauksena on mahdollista, että kunta menettää syrjäisyyslisän vuoden 2007 alusta lukien, jos syrjäisyystekijän arvo jää alle luvun 0,50. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta. Tämän lisäksi yleiseen valtionosuuden määrään vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti työmarkkinatukiuudistuksen kustannusneutraali toteutus. Yleisen valti- 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

13 onosuuden kokonaismäärää korotettiin vuodelle 2006 noin 30 milj. euroa. Vuodelle 2007 korotus on noin 15 milj. euroa, joten vuodelle 2007 korotusta vähennetään 2,90 euroa/asukas. Vähennys on otettu huomioon korottamalla leikkausten määrää. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna 2007 Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja siirtymätasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Kuntakohtaiset tiedot ovat ennakollisia. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2007 valtionosuuden määrään vaikuttavat asukasluvun lisääntyminen, kustannustenjaon vuoden 2007 erän huomioonottaminen ja 1,7 %:n indeksitarkistus. Lisäksi valtionosuuden määrää lisäävät terveys- ja sosiaalihankkeiden lisävaltionosuudet. Kuntakohtaisista sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista ei ole laskelmaa. Kuntaliiton arvioon (touko-kesäkuu 2006) perustuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määrää vuodelle 2007 voidaan laskea esim. seuraavin perustein (liite 7): asukaskohtainen rahoitusosuus on noin /asukas (nousu 3,7 %) ikäryhmittäiset ja muut valtionosuusperusteet nousevat n. 4,5 % paitsi arvion mukaan sosiaalihuollon 7-64 v. -ikäryhmän valtionosuusperuste nousee n. 10,5 %. Tämä arvio johtuu siitä, että osa sosiaalihankkeeseen varatusta valtionosuudesta osoitettaneen tehtävälaajennuksina sosiaalihuollon valtionosuusperusteisiin vuoden 2007 valtionosuusprosentti on arvion mukaan 33,86 % On myös mahdollista, että talousarvioesityksessä ikäryhmien laskennallisia perusteita määrätään toisin. Laskentaperusteet osoittavat valtionosuuden kehityksen suunnan touko-kesäkuussa käytössä olleiden tietojen varassa ja saatua tulosta tulee arvioida sen mukaan. Laskennassa voi hyödyntää tarvittaessa Kuntaliiton Internetsivuilla vuoden 2006 valtionosuuksien kohdalla olevaa laskuria. Nykyiset valtionosuuden perusteet löytyvät vuoden 2006 valtionosuuksien kohdalta. Vuoden vaihteen 2005/2006 asukasluvuista on taulukko kohdassa Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta tiedetään sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt julkistavat talousarvioehdotuksensa vuodelle 2007 (julkistamispäivä ). Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Valtionosuuden arviointi Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin vaikuttavat kustannustenjaon tarkistus, 1,7 %:n indeksitarkistus ja lukiokoulutuksen vähentyminen. Kuntakohtaisista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei ole laskelmaa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 Kuntaliiton arvioimaan rahoitusosuuslaskelmaan (touko kesäkuu 2006) perustuen opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden määrää vuodelle 2007 voidaan laskea esim. seuraavin perustein (liite 8): asukaskohtainen rahoitusosuus on noin 635 euroa/asukas (nousu 1,9 %) kustannuspohjaan perustuvat keskimääräiset yksikköhinnat nousevat noin 2,3 % kustannuspohjattomat yksikköhinnat nousevat todennäköisesti indeksitarkistuksen verran 1,7 % (ap-ip -toiminta, museot, teatterit, orkesterit) muut yksikköhinnat voidaan pitää tehtävässä arviossa nykyisinä esiopetuksen yksikköhinta on 91 % perusopetuksen yksikköhinnasta. Laskentaperusteet osoittavat valtionosuuden kehityksen suunnan touko-kesäkuussa käytössä olleiden tietojen varassa ja saatua tulosta tulee arvioida sen mukaan. Perusopetuksen yksikköhinnan voi laskea Kuntaliiton Internet-sivulla vuoden 2006 valtionosuuksien yhteydessä olevan yksikköhintalaskurin avulla. Sillä voidaan laskea myös kouluverkon vaikutus yksikköhintaan silloin, kun kunnan asukastiheys on alle 4 asukasta/km 2. Perusopetuksen yksikköhinnan tarkemmat laskentaohjeet löytyvät myös Internet-sivuilta vuoden 2006 valtionosuuksien kohdalta. Ohjetta käytettäessä nykyistä perusopetuksen yksikköhintaa voi korottaa edellä mainitut 2,3 %. Tasauskertoimista vuodelle 2007 ei ole arvioita, joten tarvittaessa on käytettävä kuluvan vuoden kertoimia. Nykyiset valtionosuuden perusteet löytyvät vuoden 2006 valtionosuuksien kohdalta. Tärkeimmät valtionosuusprosentit vuonna 2007 ovat seuraavat: perusopetus, lukio ym. asukaskohtaisen osuuden laskennassa olevat tehtävät 45,3 %, paitsi kulttuuritoimi ja asukasperusteiden taiteen perusopetus 29, 7 % aamu- ja iltapäivätoiminta 57 % kansalaisopisto 57 % tuntiperusteinen taiteen perusopetus 57 % liikunta, nuorisotyö 29,7 % museot, teatterit ja orkesterit 37 % Tarkemmin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta tiedetään sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt julkistavat talousarvioehdotuksensa vuodelle 2007 (julkistamispäivä ). Lääninhallitus valtionosuusviranomaiseksi eräissä tapauksissa Hallituksen esityksessä 68/2006 (annettu ) ehdotetaan muutettaviksi lukien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä vapaasta sivistystyöstä annettua lakia siten, että peruskoulujen, lukioiden, taiteen perusopetuksen ja kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen perustamishankkeiden valtionavustusten myöntämistä, maksamista ja avustuksen palauttamista koskevat valtionapuviranomaistehtävät siirretään opetusministeriöstä lääninhallituksille. Siirto koskisi myös ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkeisiin aikaisemmin myönnetyn valtionosuuden ja -avustuksen palautusta koskevia asioita. Käytännössä esitys tarkoittaa peruskoulun, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kirjaston perustamishankkeiden valtionosuuksien ja avustusten myöntämistä ja maksamista koskevien päätösten samoin kuin valtionosuuksien mahdollista takaisinperintää koskevien päätösten siirtämistä lääninhallitusten tehtäväksi. 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

15 Opetusministeriö vahvistaisi entiseen tapaan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman. Opetusministeriö jakaisi määrärahat ja valtuudet lääninhallituksille ja vastaisi valtion talousarvion määrärahoista ja kokoaisi tiedot valtuusseurantaan. Opetusministeriö vahvistaisi edelleen perustamishankkeiden yksikköhinnat. Opetusministeriö hoitaisi valtionosuusviranomaisen tehtävät edelleen ehdotetun voimaantulosäännöksen perusteella hankkeissa, joihin se on myöntänyt valtionosuuden tai -avustuksen ennen lain voimaantuloa. Samoin opetusministeriö hoitaisi myös mahdollista valtionosuuden tai -avustuksen palautusta koskevan asian, jos palautuksen aiheuttava toimenpide on tehty ennen lain voimaantuloa. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun perustamishankkeisiin valtionosuutta ei ole myönnetty enää jälkeen, koska perustamishankkeiden valtionosuus otettiin huomioon yksikköhintojen laskennassa valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Julkiset hankinnat esitys uudeksi hankintalaiksi annettu Eduskunnan käsittelyssä ovat esitys uudeksi hankintalaiksi sekä erityisalojen hankintalaiksi. Hallituksen esitys uusiksi hankintalaeiksi (HE 50/2006) annettiin Hankintalailla säädetään valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisten, seurakuntien ja valtion ja kuntien liikelaitosten sekä näiden omistamien ei-kaupallisten laitosten ja yhteisöjen ja eräiden julkista tukea saavien yhteisöjen tavara- ja palveluhankintojen tekemisestä ja rakennusurakoiden teettämisestä. Erityisalojen hankintalailla säädetään vesi-, energia-, liikenne ja postipalveluiden alalla toimivien julkisoikeudellisten yhteisöjen ja erityis- tai yksinoikeuden nojalla toimivien yksityisten yritysten hankintamenettelyistä. Hankintalakien uudistaminen perustuu vuonna 2004 annettuihin EU:n hankintadirektiiveihin, julkisia hankintoja koskevaan EY tuomioistuimen ja kotimaiseen oikeuskäytäntöön ja käytännössä havaittuihin tarpeisiin uudistaa vanha lainsäädäntö. Hankintalakien uudistamisen tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa julkisissa hankinnoissa noudatettavia menettelytapoja, säätää tavara- ja palveluhankintojen sekä urakalla tehtävien rakennushankkeiden tekemisessä noudatettavista periaatteista ja menettelyistä sekä edistää markkinoiden toimivuutta ja aikaansaada kilpailua. Merkittävimmät uudistukset: - Hankintalailla säädetään kansalliset kynnysarvot eli hankintalain soveltamisen alarajat tavara- ja palveluhankinnoille, urakalla teettämiselle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnoille. - Kaikkiin kansallisten kynnysarvojen ylittäviin hankintoihin säädetään pakollinen ilmoittamisvelvollisuus yleisessä ja yhteisessä sähköisessä markkinapaikassa ( Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 - Neuvottelumenettelyn käyttömahdollisuutta laajennetaan EU kynnysarvot alittaviin hankintoihin - Suorahankinta määritellään hankinnaksi ilman ilmoitusvelvollisuutta. - Hankinnat sidosyksiköltä määritellään EY tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti - Uudet hankintamenettelyt - Puitejärjestely - Kilpailullinen neuvottelumenettely - Sähköinen huutokauppa - Dynaaminen hankintamenettely - Valintaperusteiden pakollinen painoarvojen ilmoittaminen EU kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa - Yhteishankintayksikkö määrittelyt yhteishankintayksiköiden perustamiseksi - Asiantuntemus ja ammattitaito mahdollinen arviointiperuste toissijaisissa kansallisissa hankinnoissa - Rikoksiin syyllistyneen tarjoajan pakollinen poissulkeminen kilpailusta - ym. pienempiä tarkistuksia nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna. Julkisista hankinnoista yleensä ja ajankohtaista uusista hankintalaeista löytyy mm. Internet-sivuilta HankinnatINFO - sähköinen uutiskirje hankinnoista saatavana. Tilaukset outi.tuuri@kuntaliitto.fi Lisätiedot: Leena Piekkola, p (09) , Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Kuntaliitto - Kauppa- ja teollisuusministeriö Perus- ja viivästyskorko Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 3,25 prosenttia ajalle Peruskorko on vuoden 2006 alusta alkaen ollut 2,5 prosenttia. Peruskorko vahvistetaan puolivuosittain, ja se määräytyy vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden Euriborkorkojen keskiarvosta. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Viivästyskorko Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on ollut 2,5 %. Viivästyskorko samana ajanjaksona on siten ollut 9,5 %. Suomen Pankki ilmoittaa viivästyskoron määrittämisessä käytettävän viitekoron. Viivästyskorko on viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko on nyt Euroopan keskuspankin viimeisimpään perusrahoitusoperaatioon ennen kunkin puolivuotiskauden ensimmäistä kalenteripäivää soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tätä viitekorkoa sovelletaan seuraavan kuuden kuukauden ajan. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2006

17 Tiedon viivästyskorosta ajalle saa kesä-/heinäkuun vaihteessa nopeimmin Suomen Pankin Internet-sivulta, osoitteesta: asiakohdasta korot. Koroista tiedotetaan luonnollisesti myös tiedotusvälineissä. Lisätiedot: Jan Björkwall, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntien talouden tunnuslukutiedosto sekä palvelutoiminnan kustannuksia kuvaava tiedosto Kuntatalouden yksikössä ylläpidettävää kuntien talouden tunnuslukuaikasarjaa päivitetään heinäkuussa Tilastokeskuksen keräämillä vuoden 2005 tilinpäätöstiedoilla. Tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Tiedot perustuvat pääosin kuntien tilinpäätöstietoihin. Tiedosto sisältää valmiita tulostusmalleja, joissa esitetään kunnan tiedot verrattuina koko maan, maakunnan sekä saman kokoluokan kuntien tietoihin. Vaihtoehtoisesti voidaan maakunta ja/tai kokoluokka korvata vertailukunnalla. Perustaulukoiden lisäksi tiedosto sisältää kuvioina kuntien toimintakatteet, käyttötalouden palkat, maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot, verotulot verolajeittain, käyttötalouden valtionosuudet (tilinpäätösten mukaan ja muokatut), vuosikatteet, vuosikatteet prosentteina poistoista, investointien omahankintamenot, kassan riittävyyden, kassavarat, lainakannan, konsernin lainakannan, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaisuuden, rahoitusvarallisuuden sekä taseen mukaisen yli- tai alijäämän. Sovelluksen tietosisältö on esitetty liitteessä 9. Palvelutoiminnan nettokustannuksia kuvaava sovellus toimii samalla periaatteella kuin kuntien talouden tunnuslukutiedosto. Tässä vaiheessa tiedosto sisältää kuntakohtaisia aikasarjoja vuosilta Vuoden 2005 tiedot saadaan marraskuussa, kun Tilastokeskus julkistaa tehtäväkohtaisia menoja kuvaavat tiedot. Tiedosto sisältää kuvioina mm. seuraavat nettokäyttökustannukset: käyttökustannukset yhteensä (pl. liiketoiminta), sosiaali- ja terveystoimi, lasten päivähoito, vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu, muut vanhusten ja vammaisten palvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, opetus- ja kulttuuritoimi, omat peruskoulut, kulttuuritoimi yhteensä, urheilu ja ulkoilu, kirjasto, yhdyskuntapalvelut yhteensä, liikenneväylät sekä palo- ja pelastustoimi. Koko tietosisältö on esitetty liitteessä 10. Tiedostoja voi tilata sähköpostilla osoitteella Tilauksesta tulee ilmetä laskutusosoite. Tiedosto toimitetaan vastauslähetyksenä sähköpostin liitteenä. Yhden sovelluksen hinta on kunnille alv. Kunnille, jotka tilaavat molemmat sovellukset hinta on alv. Hintoihin sisältyvät myös vuoden 2006 lopussa tehtävät päivitykset. Lisätietoja: Heikki Pukki, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

18 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous tiedote 3/2006, liite 1 Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Palkansaajien työpanos Inflaatio ,4 3,4 4,0 0,0 0,9 2004* 3,6 4,5 3,8 0,4 0,2 2005* 2,1 4,6 3,6 0,7 0,9 2006** 2007** 3,7 4,1 2,7 1,3 1,1 2,5 3,5 2,5 1,0 1,1 (%-yksikköä) Työttömyysaste Verot/BKT Julkiset menot/bkt Rahoitusjäämä/BKT Julkinen velka/bkt Vaihtotase/BKT Euribor 3 kk, % 10 vuoden korko, % 9,0 44,5 50,9 2,3 45,2 3,8 2,3 4,1 8,8 44,2 51,1 1,9 45,1 4,1 2,1 4,1 8,4 44,4 50,7 2,4 41,1 2,4 2,2 3,4 7,8 43,4 49,9 2,5 39,6 3,0 2,8 3,8 7, J. Turkkila/my

19 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2006 Laitos Julkaisu- BKT, Inflaatio Työttö- Palkkaajankohta muutos myys- summan 2005/2006 % % aste, % muutos, % PT OPK ETLA Sampo Nordea VM PTT SP ETLA Nordea VM OPK Sampo SP ETLA PT PTT Nordea Kuntatalous tiedote 3/2006, liite 2 elokuu 3,9 1,2 8,1.. syyskuu 3,5 1,3 7,9.. syyskuu 4,1 1,6 8,0 3,8 syyskuu 3,4 1,5 8,0.. syyskuu 3,6 1,3 8,0.. syyskuu 3,2 1,3 7,5 3,6 syyskuu 3,8 1,6 7,7 3,8 syyskuu 3,7 1,6 8,0.. joulukuu 3,6 1,5 8,0 3,8 tammikuu 3,9 1,3 7,9.. maaliskuu 3,7 1,1 7,8 4,1 maaliskuu 3,5 1,3 7,9.. maaliskuu 3,4 1,4 8,0.. maaliskuu 3,4 1,1 8,0.. maaliskuu 3,8 1,2 8,0 4,0 maaliskuu 3,8 1,1 8,0.. huhtikuu 3,9 1,1 7,9.. huhtikuu 3,9 1,3 7, A J. Turkkila/my

20 Kuntatalous tiedote 3/2006, liite 3 Kunta-alan palkkasumman kehitys (Toimenpiteen tai sen muutoksen vaikutus kokonaispalkkasummaan, %) Erä * 2006** 2007** Ansiotasoindeksi 2,9 3,5 3,2 3,7 4,0 4,0 3,0 2,5 Paikalliset sopimukset 0,3 0 0, Lomautukset 0, ,1-0,2.... Irtisanomiset 0, Muut tekijät 1) 0,9 2,1 1,6 0,7 0,5 0,4 0,7 0,7 YHTEENSÄ 4,2 5,6 5,0 4,4 4,4 4,2 3,7 3,2 1) Mm. työpanoksen muutoksen ja rakennemuutosten vaikutukset *) Ennakkotieto **) Ennuste B J. Turkkila/my