TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1(13) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: Toimintasuunnitelma päivitetty: TYÖPAIKKA Työnantajan nimi ASIKKALAN KUNTA Postiosoite Rusthollintie 2 Postitoimipaikka VÄÄKSY Puhelin (03) Faksi Sähköposti www-osoite Y-tunnus Tilikausi Toimitusjohtaja Juri Nieminen, Kunnanjohtaja Yhteyshenkilö 1 Pirkko Lohtari Ammatti/tehtävä Työsuojelupäällikkö Postiosoite Rusthollintie 2 Postitoimipaikka Vääksy Puhelin Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö 2 Ammatti/tehtävä Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti Aapo Pispa Talouspäällikkö Rusthollintie Vääksy Ammatti/tehtävä POHJOLA VAKUUTUSYHTIÖ Postiosoite Kuntien eläkevakuutuslaitos KEVA Postitoimipaikka Puhelin TYÖTERVEYS WELLAMO OY Faksi Sähköposti ASIKKALAN TOIMIPISTE Rusthollintie 1 Postitoimipaikka Aukioloajat Puhelin Faksi Nettiajanvaraus Sähköposti Laskutuksen VÄÄKSY ma-to klo 08-16, pe klo (03) Heli Karjalainen

2 Sivu 2 (13) yhteyshenkilö Yhteystiedot Puh: / Työterveyshenkilöstö Toimitusjohtaja Yrityksen työterveyslääkäri Puhelin Lainmukainen pätevyys Päivi Hiltunen Urpo Halonen /ajanvaraus On Yrityksen Päivi Eskola työterveyshoitaja Puhelin / Sähköposti Lainmukainen pätevyys On Työfysioterapeutti Puhelin Lainmukainen pätevyys Työterveyspsykologi Lainmukainen pätevyys Sakari Laamanen /ajanvaraus On Riitta Veijalainen, Satu Veijalainen, Taru Salonen On Muut asiantuntijat Potilasasiamies Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri- ja hoitaja) arvioivat asiantuntijoiden käytön tarpeen yhdessä yrityksen kanssa. Mervi Piekkari/PHKS Puhelin Sähköposti TOIMIALA JA HENKILÖMÄÄRÄ Työnantajan toimiala Julkinen hallinto Työntekijöiden 250 lukumäärä KL I Työntekijöiden 250 lukumäärä KL II TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Järjestämistapa Muu oikeutettu palvelujen tuottaja Sopimustaso Sairaanhoidon palvelut Sopimuspäivämäärä Sopimussisältö Kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut Korvausluokka I Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/ , Kela korvausluokka I), jonka perustana on työn ja työolojen tuntemus ja yhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan lähettää erikoislääkärikonsultaatioon (1-2 käyntiä) osana työkykyarviota hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella

3 Sivu 3 (13) käytetään työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin palveluja. Korvausluokka II Työterveyshuolto sisältää yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun sairaanhoitopalvelun sekä siihen liittyvät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset (Työterveyshuoltolaki 1383/ , Kela korvausluokka II). Erikoislääkärikonsultaatiot, yksityiset kuvantamis- ja muut tutkimukset työterveyslääkärin harkinnan mukaan työhön liittyvissä sairauksissa (1-2 kertaa). Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella käytetään työfysioterapeutin ja/ työterveyspsykologin palveluja. Muut sovitut tutkimukset: katso sairaanhoito. Toimiluvan tarkistus Kyllä (toimilupa on) PERUSSELVITYS YKSITYISKOHTAISTA TOIMINTASUUNNITELMAA VARTEN Yrityksen toiminta Kunnan eri toimialat ja tulosyksiköt. Kunnallinen lakisääteinen toiminta: hallintotehtävät, lasten päivähoito, peruskoulutus, tekninen toimi, sivistystoimi palvelut kunnan asukkaille. Toimipisteet Henkilöstörakenne Toimitilat Yrityksen tth tarpeet Useita. Kunnan työntekijämäärä 9/2014 on 253 henkilöä. Suurin toimiala on sivistystoimi ja tekninen toimi. Useita, suurin osa on Vääksyn keskustassa mutta myös sivukylillä on esim. kouluja, päiväkoteja ym. Terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoivat työntekijät. Yrityksen tth painopisteet Työkyvyn ylläpitäminen sekä seuranta ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy Työtapaturmien vähentäminen Sairauspoissaolojen vähentäminen Osatyökykyisten aikainen tunnistaminen ja kuntouttamissuunnitelmien laatiminen. Vaihtuvuus Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäinen pitkäaikaisissa työsuhteissa. työntekijöistä on osa ( n. 20%) määräaikaisessa työsuhteissa. Tehdyt selvitykset Perusselvityksiä on tehty toimintasuunnitelman mukaisesti n. neljän vuoden välein, tarvittaessa tai olosuhteiden muuttuessa. Toiminnan muutokset Virasto-organisaation muutos on alkanut Päihdetyö Työaikamuodot Työhygieeninen tilanne Suojaintarpeet Fysikaaliset altisteet Kemialliset altisteet Biologiset altisteet Yötyö Päihdetyön hoitoonohjausmalli on käytössä Suurin osa työstä on säännöllistä päivätyötä, osittain ilta-, yö- ja viikonlopputyötä ja päivystystä esim. kiinteistönhuolto, vuoropäiväkoti, vesi- ja jätevesilaitokset. Työpaikkaselvityksien yhteydessä on tarkistettu työolosuhteet, kunnan oma työsuojeluorganisaatio, ympäristöterveydenhuolto sekä AVI tarkastavat myös työolosuhteita. On selvitetty Melu, lämpö- ja kosteusolosuhteet esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä. Pölyjä, kemikaaleja, esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä, siivoustyössä. Jätevesissä, jäteveden puhdistamolla. Vuoropäiväkodissa. Vähintään 20 yövuoroa/ vuosi.

4 Sivu 4 (13) Fyysiset/ergonomiset olosuhteet Psyykkiset tekijät Sosiaaliset tekijät Tapaturmanvaara EA-toiminta Näyttöpäätetyöntekijöitä runsaasti, siivous- ja kiinteistötyössä on fyysistä kuormitusta. Ergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota ja työergonomiaa parantavia korjauksia on tehty useissa työpisteissä. Väkivallan uhka, työmäärä, kiire kuormittavat mm. esimies, opetusnuorisopalvelu- ja päivähoitotyössä. Haasteelliset vuorovaikutustilanteet mm. esimies, opetus- ja päivähoitotyössä. Kiinteistönhuolto-, siivous- jätevesilaitos ja vesilaitostöissä tapaturman vaara on ilmeinen, muualla vähäinen. Työpaikkaselvitysten yhteydessä työterveyshuolto ja työsuojelu arvioivat ensiapuvälineiden tarvetta ja saatavuutta sekä ensiapukoulutuksen tarvetta. TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISLUONTOINEN TOIMINTASUUNNITELMA Perusselvitys Kyllä Toimintasuunnitelmaajanjakso Toimintasuunnitelma hyväksytty Altisteet ja Fysikaaliset kuormitustekijät Fyysiset/ergonomiset Kemialliset Psyykkiset Biologiset Sosiaaliset Yötyö Tapaturmavaara Työterveyshuollon tavoite 1 Menetelmä Varhaisen puuttumisen toimintamallin sekä esimiesten ja työterveyshuollon välisen työterveysyhteistyön tehostaminen. Säännöllinen yhteydenpito työnantajan edustajien ja työterveyshuollon välillä. Työterveysneuvottelujen järjestäminen sekä raportoinnin lisääminen. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus esimiehille mm. varhaisen tuen toimintamallista. Työterveyshuollon tavoite 2 Menetelmä Työterveyshuollon tavoite 3 Menetelmä Seuranta Työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen ja terveydentilan seuraaminen. Terveystarkastukset, terveyssuunnitelmien tekeminen, sairasvastaanotto- ja työpaikkakäynnit. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yksilövastaanotot sekä ohjaaminen työkykyä tukevaan ryhmään. Työn ja työympäristön terveyshaittojen tunnistaminen ja ehkäisy niin, että henkilöstöllä on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoiva työyhteisö. Työpaikkaselvitykset, tarvittaessa suunnatut selvitykset. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin asiantuntijapalvelut, esim. yksilö- ja ryhmätilanteet työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Terveystarkastukset ja vastaanottokäynnit. Kyselyt ja niistä raportointi. Yhteistyö riskienarvioinnissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan työsuojelun, johdon ja esimiesten kanssa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, erilaisilla raporteilla, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan.

5 Sivu 5 (13) TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta Työsuojeluvaltuutetut Yhteystiedot Työsuojelupäällikkö Yhteystiedot Osallistuminen työsuojelutoimintaan Muu yhteistyö Työsuojelun painopisteet Yrityksessä on työsuojelutoimikunta Tiina Niemi ja Antti Haapanen, varavaltuutetut Tuomo Huhtanen jateppo Alanko Pirkko Lohtari p , sähköposti: Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Säännöllinen viestintä työolosuhteisiin liittyen sekä Yhteistyö riskinarvioinneissa. Asikkalan kunnan työsuojelun painopisteet 2015 :Terveellinen ja turvallinen työympäristö. Selvitetään sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen tilanne sekä tarkastetaan riskikartoitusten ajantasaisuus. Kiusaamisen ja henkisen häirinnän kitkeminen pois työyhteisöistä. TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötason tth toiminta Terveystarkastusten yhteydessä tehdään työterveyssuunnitelmia. Tehdään osatyökykyisen työkyvyn edistämisen suunnitelmia sekä kuntoutussuunnitelmia. Työpaikkatason toiminta Työpaikkaselvitykseen liittyy toimenpide-ehdotuksia. Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan. Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tuki ovat käytössä. Työpaikan ja työterveyshuollon hallintatavat ovat käytössä. LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Arvioidaan ja seurataan Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä/-yhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä (tapaturma/ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista Asiakastyytyväisyyttä Toiminnan seuranta Seurantaa tehdään työterveyshuollossa yhteistyössä työnantajan kanssa säännöllisin väliajoin, vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä sekä tarpeen mukaan. Seurantaraportointi Tarvittaessa/pyydettäessä toimitetaan raportteja työterveyshuollosta. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksien perusteella laaditaan ja tarkistetaan toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvityksissä hankitaan tietoa työstä, työympäristöstä, mahdollisista

6 Sivu 6 (13) vaaroista ja haitoista työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä työntekijöiden työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikkaselvityksissä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluja eli työfysioterapeuttia ja/ työterveyspsykologia. Perusselvitys Suunnattu selvitys Erityisselvitys Työpaikkaselvitys seuranta Ensiapuvalmius Toteutuminen ja seuranta Perusselvityksiä tehdään kaikkiin työyksiköihin säännöllisin väliajoin n.4-5 vuoden välein, tai useammin olosuhteiden merkittävästi muuttuessa. Työpaikkaselvityskohteet suunnitellaan vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Suunnattu selvitys tehdään tarvittaessa kun jossain työpisteessä ilmenee epäily työperäisestä terveysriskistä. Tarvittaessa voidaan käyttää asiantuntijoita esim. työfysioterapeutin ergonomiaselvitys tai työterveyspsykologin tekemä suunnattu työpaikkaselvitys psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Tehdään tarvittaessa ja erikseen sovittaessa toimintasuunnitelmakauden aikana. Tarvittaessa tehdään työhygieenisiä mittauksia ja käytetään Työterveyslaitoksen työhygieenisiä palveluita tai muita asiantuntijapalveluita. Erityisselvityksiä tehdään tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella ja se on rajattu kyseessä olevaan ongelmaan. Työpaikkaselvitysten ja niissä annettujen toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan sovitun suunnitelman mukaisesti sekä vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa. Otetaan huomioon ensiaputaitojen ja - välineiden tarpeet ja työpaikan erityisvaatimukset. Perusselvityksessä on arvioitu tapaturman vaarat kunnan eri toimipisteissä työpaikkakohtaisesti. Tapaturman vaara on suurimmassa osassa kunnan työpaikoista vähäinen ja joissakin työpaikoissa ilmeinen. Työpaikkaselvityksissä käydään läpi EA-koulutettujen henkilöiden määrät ja tarpeet /työpaikka. Liittenä Työpaikan ensiapuvalmius-ohje.(liite 1.) Ensiapuvalmiuden toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vuosittain. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Tietojen antaminen ja Työterveyshuolto tiedottaa työn ja työpaikan terveydellisistä vaaroista ja ohjaus haitoista. Tietojen antaminen ja ohjaus on työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Työpaikkakäyntien ja terveystarkastusten yhteydessä annetaan ohjausta työhön liittyvien riskien ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (oikeat työmenetelmät ja työskentelytavat, tietoa ammattitaudeista, työtapaturmista ja sairastavuuden liittymisestä työhön) sekä annetaan myös elämäntapaohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

7 Sivu 7 (13) Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella, käytetään työterveyspsykologia ( 1-5 käyntiä /hlö/ vuosi) ja työfysioterapeuttia (1-3 käyntiä/hlö/vuosi) asiantuntijoina tietojen antamisessa ja ohjauksessa henkilökohtaisissa vastaanottotilanteissa. Heidän asiantuntemustaan voidaan käyttää myös erilaisissa ryhmä- ja poikkeus/kriisitilanteissa. Tavoitteen mukaisesti (Työterveyshuollon tavoite 1) tiedotetaan varhaisen tuen toimintamallista esimiehille ja tuetaan heidän työtään mallin toteuttamiseksi. Työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi (Työterveyshuollon tavoite 3) ollaan tarvittaessa mukana työyhteisöongelmien ehkäisemisessä ja selvittelyssä. Tiedotuksen seuranta Tiedotuksen toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. TERVEYSTARKASTUKSET JA SEURANTA Työhönsijoitustarkastus/ Työhönsijoitustarkastus tehdään työntekijälle, jolla ei työssään ole erityistä Alkutarkastus sairastumisen vaaraa aiheuttavaa tekijää/altistetta. Alkutarkastus tehdään työntekijälle, jolla on työssään erityinen sairastumisen vaara. Kohderyhmät Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille vakinaiseen tai yli 6 kk kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen tuleville uusille työntekijöille, myös työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen työsuhteeseen tuleville koeaikana. Työhönsijoitustarkastukset tehdään niille työntekijöille, joilla ei ole erityistä sairastumisen vaaraa. Alkutarkastus tehdään uudelle työntekijälle, jolla on työssään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava tekijä tai altiste. Alkutarkastus tehdään kaikille ennen erityisvaarallisen työn aloittamista tai viimeistään koeajan alussa sekä työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työnantajan tulee ilmoittaa uudet tarkastettavat työterveyshuoltoon ja ohjata työntekijää varaamaan tarkastusaikaa. Palvelussuhteeseen suoritetun valinnan vahvistamiseksi vaadittavan lääkärintodistuksen (T-todistus) työntekijä on velvoitettu hankkimaan omalla kustannuksellaan. Keittiöhenkilökunta: Tartuntatautilain perusteella uuden keittiötyöntekijän työhönsijoitustarkastus tehdään jo koeajan alussa. Työntekijä toimittaa salmonella-todistuksen ennen työn aloittamista ja palattuaan yli 4 vrk Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen matkan jälkeen. Salmonellatutkimus tehdään tartuntatautilain puitteissa työntekijän omassa terveyskeskuksessa. Perusteet Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän selviytymistä tulevassa työssään ottaen huomioon työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila, sekä annetaan tietoa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastusten tarkoituksena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla sekä työhön liittyviin että elämäntapariskeihin. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijälle

8 Sivu 8 (13) tarpeellisia tietoja ammattiin liittyvistä terveyden vaaroista ja niiden hallinnasta. Terveydentilan selvitys on lakisääteistä toimintaa, johon kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin tarpeelliseksi katsomat tutkimukset terveydentilan arvioimiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarkastuksen sisältö Terveydenhoitajan haastattelu, ohjaus ja neuvonta: Työhöntulotarkastuksen esihaastattelulomake, Audit-kysely, DM2- diabetesriskikysely sekä tarvittaessa muut kyselykaavakkeet. Verenpaineen mittaus, painoindeksin (BMI) määritys, rokotussuojan tarkistaminen/tehostaminen (tartuntavaarassa työskenteleville erillisen ohjeen mukaan), kuulotutkimus ja tarvittaessa lähete maksuttomaan optikon näöntarkastukseen (palaute tulee pyydettäessä työterveyshuoltoon), tarvittaessa keuhkojen toimintakoe ja/tai keuhkokuva. Laboratoriotutkimukset tarpeen mukaan harkiten terveydentilan arvioimiseksi: pieni verenkuva, veren rasva-arvot, paastoverensokeri, munuaisarvo, maksa-arvot: Alat, Gt. Tarvittaessa muita laboratoriotutkimuksia. Alkutarkastuksessa työntekijä ohjataan työterveyslääkärin tarkastukseen työhön sopivuuden arvioimiseksi, työhönsijoitustarkastuksessa vain tarvittaessa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan ohjelmoida tarvittavia laboratoriokokeita tai röntgentutkimuksia työkyvyn arvioimiseksi ja/tai käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin arvioon, ohjantaan tai neuvontaan. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Työhönsijoitustarkastuksessa ja alkutarkastuksessa työterveyshuolto antaa työntekijälle työhön sopivuudesta lausunnon joka hänen tulee toimittaa työnantajalle. Erityiseen sairastumisen vaaraan liittyvä tarkastus eli määräaikaistarkastus Määräaikaistarkastuksiin kutsutaan 1-3 vuoden välein huomioiden altistuminen ja erillisohjeet tarkastuksien sisällöstä ja tiheydestä yksilöllisen arvioinnin perusteella. Määräaikaistarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja, tarvittaessa ohjataan työterveyslääkärin tai työfysioterapeutin /työpsykologin vastaanotolle. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt ja niissä työskentelevien henkilöiden terveystarkastusten tarve ja sisältö arvioidaan työpaikkaselvitysten ja tehtäväkuvien perusteella. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma. Yötyö:Lasten päivähoidon vuorotyöntekijät joilla on vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat; vähintään viiden vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat; vähintään 5 vuoden välein, yksilöllisen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin vuotiaat; 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat; 1-2 vuoden välein

9 Sivu 9 (13) Tarkastuksen sisältö: Työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti sekä Työterveyslaitoksen vuorotyökysely, työkykyindeksikysely. Melu, tärinä, lämpöolot, mikrobit: Kiinteistöhuolto, jäteveden puhdistamo, kunnossapito, siivous, teknisten töiden aineopettajat. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa lisänä altisteiden mukaiset tutkimukset sekä työkykyindeksikysely. Uudet melutyöntekijät: Kuulontutkimus vuosittain 4 ensimmäisen vuoden ajan ja sitten määräaikaistarkastusten yhteydessä 3 vuoden välein. Psyykkisesti kuormittava työ: Erityisopettajat. Määräaikaistarkastukset 1-3 vuoden välein, sisältö työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti,lisänä työkykyindeksikysely. Perusteet Työterveyshuoltolaki ja -asetus Työterveyshuolto antaa kirjallisen lausunnon työntekijän sopivuudesta ja työkykyisyydestä työhönsä työntekijälle, jonka tulee toimittaa se työnantajalle. Osatyökykyisten työntekijöiden terveyden seuranta ja Osatyökykyisen terveystarkastus Kohderyhmät Perusteet Tarkastuksen sisältö Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta järjestetään tapauskohtaisesti. Työterveyshuolto seuraa terveystarkastus- ja sairauskäyntien yhteydessä osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymistä ja suosittelee tarvittavia toimia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen jälkeen tai pitkiltä sairaslomilta työhön palatessa. Työntekijään ollaan yhteydessä jo pitkien poissaolojaksojen aikana. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastuksen yhteydessä työterveyssuunnitelma. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelussa kunnioitetaan lakisääteistä yksityisyyden suojaa työelämässä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvoitetta. Työnantajan edellyttämissä työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa voidaan työterveyslääkärin harkinnan mukaan käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan hoitovastuun siirtävällä lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Työkyvyn seurantavastuu säilyy tällöinkin työterveyshuollolla. Työntekijät joiden terveydentila vaatii terveydellisistä syistä erityistä seurantaa. Tarkastuksia tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella hyvän työterveyshuoltokäytännön ja työterveyshuoltolain mukaisesti. Yksilöllisen suunnitelman mukainen. Muut työkykyä ylläpitävät terveystarkastukset Muu terveystarkastus Terveydenseurantatarkastukset Kohderyhmät Ikäryhmätarkastuksina: vuotiaille työntekijöille 5-6 vuoden välein, yli 50- vuotiaille 3 vuoden välein, yli 60-vuotiaille 1-2 vuoden välein. Kun on perusteltu syy epäillä työn tai työympäristön aiheuttavan työntekijälle vaaraa tai haittaa (esim. sisäilmaongelma, työilmapiiriongelma). Autonkuljettaja: Ajokorttitodistus autonkuljettajan työn sisällön/vaatimusten perusteella.

10 Sivu 10 (13) Perusteet Tarkastuksen sisältö Muu toiminta Interventiot Seuranta TYÖKYVYN HALLINTA Työkyvyn tukemisen toimenpiteet ja työkykyongelmien ehkäisy Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa Sairauspoissaoloseuranta Terveydenseurantatarkastuksia tehdään työkyvyn ja terveydentilan seuraamiseksi. Työterveyshuolto kutsuu työntekijät terveystarkastuksiin. Sisältö sama kuin työhönsijoitustarkastuksissa, lisäksi työkykyindeksikysely. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Alkoholinkäyttöä kartoittava kysely (Audit) ja diabetesriskipistekysely tehdään terveystarkastusten yhteydessä. Käydään läpi terveystarkastustarve vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Noudatetaan työnantajan käytössä olevaa varhaisen tuen mallia (Liite 2.), huomioidaan ennaltaehkäisevä näkökulma kaikessa vastaanotto- ja työpaikkatoiminnassa. Tarpeen mukaan käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita, työterveyspsykologia ja työfysioterapeuttia työkyvyn tukemisen toimenpiteissä ja tarpeen kartoituksessa. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastusten yhteydessä työterveyssuunnitelma. Vastaanottotyössä sekä työpaikkakäynneillä havainnoidaan työkykyä uhkaavia merkkejä ja ohjataan asiakas avun piiriin. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelut ja niiden raportointi hoidetaan salassapitovelvoitteen vaatimalla tavalla. Pidetään yhteyttä työnantajaan varhaista puuttumista vaativissa asioissa. Noudatetaan yrityksen sairauspoissaoloseurantakäytäntöä. Kun työntekijä on ollut 30 päivää sairauslomalla, esimies käy hänen kanssaan keskustelun ja ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. Tarvittaessa hän myös ohjaa asiakkaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen tai pitkiltä sairaslomilta palatessa tehdyn lakiuudistuksen mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun työntekijälle on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää. Varhaisen tuen mallin mukainen esimies-alaiskeskustelu kirjallisin muistion tulee tehdä ennen mahdollista terveydellisistä ongelmista seuraavaa yhteydenottoa työterveyshuoltoon. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto työkyvystä ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään 90 korvatun sairauspäivän kuluessa. Tähän lausuntoon tulee sisällyttää Työterveysneuvottelun johtopäätökset yhteisneuvottelusta (työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto). Kelasta tulee työntekijälle ilmoitus lausunnon tarpeesta. Työterveyslääkärin laatima 90 päivän lausunto ja siihen liittyvät selvitykset ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt ulkopuolisten toimijoiden kanssa Kuntoutuslaitosten, eri alojen erityisasiantuntijoiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan työkyvyn edistämiseksi yksittäisten tilanteiden vaatimalla tavalla.

11 Sivu 11 (13) Varhainen tuki Työnantajalla on käytössä varhaisen tuen malli ja sitä toteutetaan (Liite 2) suunnitellusti. Esimies seuraa työntekijän hyvinvointia ja jos huomaa hälytysmerkkejä keskustelee tämän kanssa. Myös toistuvat ja pitkittyneet sairauspoissaolot ovat keskustelun syynä. Tarvittaessa työnantaja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajan vastaanotolla toimitaan ongelman vaatimalla tavalla työkyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Päihdetyön kuvaus Yrityksessä on käytössä päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli. (Liite 3) Päihdehoidon toteutumista seurataan työterveyshuollon toimesta. Kuntoutus Kuntoutustoiminta Työkyvyn hallinnan seuranta TYÖYHTEISÖTYÖ Työyhteisötyö Työyhteisötyön sisältö Työyhteisötyön toteutus Työyhteisötyön seuranta ROKOTUKSET Työhön liittyvä rokotustoiminta Muu rokotustoiminta SAIRAUDENHOITO Sairaudenhoidon järjestäminen Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen ja osaltaan suunnittelee ja seuraa kuntoutusprosesseja. Ammatilliseen kuntoutukseen ohjataan työkyvyn ollessa alentunut. Kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yhteistyössä työntekijän, työnantajan, työeläkevakuutuslaitoksen tai KELA:n kanssa. Kelan harkinnanvaraiset kuntoutukset: ASLAK-kurssit ja TYK ja yksilöllinen kuntoutus sairauden perusteella. Työkyvyn hallinnan mallin toteutumista seurataan työterveyshuollon ja työnantajan vuosittaisilla yhteydenotoilla ja prosessien aikana tarpeen mukaan. Työyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen, työn hallinnan edellytysten lisääminen ja hyvinvoiva työyhteisö. Työterveyshuolto osallistuu erikseen sovitusti työyhteisötyöhön ja käyttää tarvittaessa apuna työterveyshuollon asiantuntijoita (esim. työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti). Työyhteisötyö on työterveyspainotteista, kohdistettua ja määrämuotoista toimintaa, joka suunnitellaan yhdessä yrityksen kanssa. Työyhteisötyö voi olla ohjausta, neuvontaa, ristiriitojen selvittelyä, työstressin torjuntaa sekä esimiestyön ja johtamisen tukemista. Työyhteisötyötä toteutetaan työnantajan, työterveyshuollon ammattihenkilön ja työterveyspsykologin laatiman suunnitelman mukaisesti. Seuranta vuosittaisen toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä Asikkalan Vesihuoltolaitoksella työskenteleville työntekijöille annetaan A- Hepatiitti rokote työnantajan kustantamana. Rokotuksia toteutetaan rokotusohjelman mukaan, mm. jäykkäkouristuskurkkumätärokotus eli Tetanus-d. Matkailijoiden rokotukset jokainen työntekijä hoitaa omalla terveysasemallaan. Työterveyshuolto tuottaa resurssiensa puitteissa yleislääkäritasoista työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka sisältää lääketieteellisesti perustellut yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Toiminta tapahtuu ajanvarausperiaatteella ilman päivystysvelvoitetta. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluun eivät sisälly lisääntymisterveydenhuoltoon liittyvät käynnit, gynekologisten tai urologisten sairauksien seuranta, vaihdevuosioireiden hormonihoidot, pitkäkestoista hoitoa vaativien kroonisten haavojen hoito eivätkä kosmeettiset pienkirurgiset toimenpiteet.

12 Sivu 12 (13) Reumasairauksien hoidon seurantaan liittyvät laboratoriokontrollit, diabeteksen vaativa jatkoseuranta, syöpäsairauksien myöhemmät kontrollit ja esim. Marevan-hoitoon liittyvä pitkään jatkuva laboratorioseuranta ohjataan (mahdollisuuksien) mukaan perusterveydenhuollon piiriin. Työterveyshuollolla on koordinaatio- ja ohjausvastuu työhön liittyvien sairauksien hoidossa ja työkyvyn turvaamisessa riippumatta siitä, missä hoitoa ja työkykyä tukevaa toimintaa toteutetaan. Tavoitteena on hoidon tukeminen ja työhön kuntoutumisen edistäminen, myös työpaikalla mahdollisesti tarvittavin toimin. Työperäiset sairaudet ja muut työhön liittyvät sairaudet hoitaa ensisijassa työpaikan olosuhteet tunteva työterveyslääkäri, jonka apuna voi toimia yleislääkäri. Sairaanhoitopalveluja antaa myös työterveyshoitaja. Terveydenhoitaja voi kirjoittaa tilanteesta riippuen 1-5 päivää sairauslomaa. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito on työntekijälle tämän sopimuksen laajuudessa maksutonta ja yrityksen kaikille työntekijöille samantasoista. Työntekijöillä on hoitoon hakeutumisessa valinnanvapaus työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä yksityissektorin tarjoamien palvelujen välillä. Muiden kuin työnantajan tarjoaman työterveyshuollon palveluiden kustannuksista vastaa työntekijä itse. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa työnantajan kustantamana konsultoida erikoislääkäreitä (1-2 konsultaatiota) terveydentilan arvioimiseksi silloin, kun hoitovastuu jatkuu työterveyslääkärillä, ja tilata välttämättömiä erikoislääkärin suosittamia lisätutkimuksia. Sairaanhoito toteutetaan noudattaen hyvää työterveyshuollon sairaanhoitokäytäntöä. EI KORVATTAVA TOIMINTA (Kela ei korvaa toiminnasta) Ei korvattavan toiminnan sisältö TOIMINTASUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Lisäys/muutos 1 Lisäys/muutos 2 Lisäys/muutos 3 Lisäys/muutos 4 Lisäys/muutos 5 Influenssarokotuksia annetaan työnsä puolesta riskiryhmään kuuluville työntekijöille. Vuosittain sovitaan muiden kunnan työntekijöiden influenssarokotuksista.

13 Sivu 13 (13) Allekirjoitukset ja allekirjoituspäivämäärä: Paikka ja päivämäärä: Työpaikan edustajien allekirjoitukset: Juri Nieminen Kunnanhohtaja Kunnanhallitus hyväksynyt: Työterveyshuollon edustajien allekirjoitukset: Työterveys Wellamo Oy/Asikkalan toimipiste Urpo Halonen Työterveyslääkäri Päivi Eskola Työterveyshoitaja Hinnasto on toimitettu aiemmin Liitteet: 1. Työpaikan ensiapuvalmius 2. Varhaisen tuen malli 3. Päihdeohjelmamalli

14 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on, sen riskeihin ja työntekijämäärään nähden, riittävä valmius aloittaa ensiavun antaminen asianmukaisilla ensiapuvälineillä ja ensiapukoulutetuilla työntekijöillä sekä toimintaohjeet tähän. Lisäksi työpaikalla on oltava tila, jossa ensiavun saanut voidaan tarvittaessa ohjata. Ensiapu sisältää myös valmiuden psykososiaalisen tuen antamiseen ja tarvittaessa valmiuden suuronnettomuudessa toimimiseen. Työnantaja huolehtii ensiapuvalmiuden toteuttamisesta ja työterveyshuolto on asiantuntija sen määrittämisessä. (Työturvallisuuslaki, Työterveyshuoltolaki, Ensiapuvalmius työpaikoilla; Myllyrinne, K. (2005)). 1 Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITTAMINEN Yrityksen ja sen eri työyksikköjen ensiapuvalmiustarpeet määritetään työpaikan riskikartoitusta ja/tai pelastussuunnitelmaa hyödyntäen. Koska työpaikoilla työn tekemisen ympäristöt ja olosuhteet vaihtelevat, ne vaikuttavat ensiapuvalmiuteen. Riskien perusteella määritetään kuinka monta henkilöä koulutetaan ensiaputaitoisiksi ja minkälaisia ensiapuvarusteita hankitaan. Merkittävää on myös miettiä minne ensiapuvälineet sijoitetaan ja kuka niistä huolehtii. Perinteisten ensiapukaappien ja laukkujen ohella on mietittävä mahdollisten muiden välineiden tarve kuten silmänhuuhtelupullot. Riskit jaetaan usein kolmeen vakavuusluokkaan: vähäinen, ilmeinen ja erityinen. Kaikkia eri riskiluokkia voi näin esiintyä yhdessä työpaikassa. Esimerkiksi varastotyössä riski voi olla ilmeinen, kun taas vieressä sijaitsevassa toimistossa se on vähäinen. Ensiapuvalmiuden kartoittamista helpottaa valmiiden lomakkeiden käyttö (Liite). Lomakkeeseen lisätään yrityksen perustiedot: toimiala(t), työntekijöiden määrät, työyksiköt, riskitasot tai -tyypit jne. Näiden tietojen perusteella on helpompi suunnitella vähimmäissuositukset ensiapukoulutettavista ja välineistä. Ensiapuvalmiussuunnitelma kannattaa kirjata myös työtilojen pohjapiirrokseen, johon merkitään: ensiapukaappien paikat, liikuteltavat työpistelaukut, haavanhoitopisteet, silmänhuuhtelu / hätäsuihkujen paikat, alkusammutusvälineiden sijainnit, varauloskäynnit, ym. ja ensiapukoulutettujen työpisteet. 1 Työturvallisuuslaki 738/2002; Työterveyshuoltolaki 1383/2001; Pelastuslaki 468/2003; Valtioneuvoston asetus 1484/2001 & Sairausvakuutuslaki 364/1963; Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen".. 1

15 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN MÄÄRITTÄMINEN TAPATURMAN VAARA / TYÖYMPÄRISTÖ VÄHÄINEN ILMEINEN TOIMISTOT, VIRASTOT, MYYMÄLÄT TEHDASTYÖT, VARASTO- JA RAKENNUSTYÖT, METSÄ- JA MAA- TALOUSTYÖT, KALASTUS, ALUSTEN LASTAUS JA PURKAUS, KULJETUSTYÖ ERITYINEN HUKKUMISVAARA, SYÖVYTTÄVIEN JA MYRKYLLISTEN AINEI- DEN, PALO-, RÄJÄHDYS- TAI SÄHKÖTAPATURMAVAARA Kuva 2. Tapaturmavaaran määrittäminen. Kuva 3. Kristiina Myllyrinne. (2005). Mukailtu tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". 2

16 ENSIAPUKOULUTETTUJEN MÄÄRÄT RISKIEN MUKAAN Taulukko 1. Ensiapukoulutettujen määrät. Taulukko on suositus, jonka Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus on tehnyt noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita julkaisussa Ensiapuvalmius työpaikoilla sekä työturvallisuuslain (738/2002) 46 :ää, työterveys-huoltolakia ja tutkimusta Myllyrinne (2005) Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen. Ensiapukoulutettujen määrää arvioitaessa hyödynnetään riskiluokitusta tapaturmavaaran mukaan. Saman työpaikan eri työyksiköissä tapaturman-vaara voi määräytyä erilaiseksi. KOULUTUSTEN AIKATAULU Taulukko 2. Esimerkki aikataulutuksesta ensiapukurssien järjestämiseksi. 3

17 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT Kuva 4. Ensiapukaappi, liikuteltava työpistelaukku ja ensiavun merkki (valkoinen risti vihreässä neliössä). 4

18 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT RISKIEN MUKAAN = Ensiapukaappi = Työpistelaukku = Taskupakkaus Taulukko 3. Ensiapuvälineyksiköt riskien mukaan (esimerkki). 5

19 Ensiapuvalmius Kartoituksen tekijä/yhteystiedot Allekirjoitus Yritys/Yksiköt Päiväys Yhteyshenkilö TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITUS / SUOSITUS Työpisteet Toimiala Työntekijöiden määrä Työpiste / työpaikka (toimisto, tehdas, työmaa, liikkuva työ) Riskin arvio Vähäinen Ilmeinen Erityinen Ensiapukoulutetut (määrä) Ensiapuvälineet (määrä) Yksiköittäin Yhteensä Kuva 5. Esimerkki kartoituslomakkeen käytöstä. 6

20 ASIKKALAN KUNTA HEHA-OHJEET Aktiivinen aikainen puuttuminen.doc AKTIIVINEN AIKAINEN TYÖKYVYN TUKEMINEN JA TOISESTA VÄLITTÄMINEN Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus Aktiivinen aikainen tuki, mitä se on Aktiivinen aikainen tuki on osa terveyttä edistävää työtapaa ja hyvää johtamista. Aikaista työkyvyn tukemista on laajasti ajateltuna kaikki se, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen, työkykyriskien välttämiseen sekä työkyvyn alenemisen estämiseen. Aktiivinen aikainen toiminta on välittämistä työtovereista, se on hyvää työtoveruutta ja hyvää johtamista. Työkyvyn varhainen tukeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pyritään poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia syntyy. Hyvin toimiva työyhteisö tukee jäseniään ja samalla tuottaa työhyvinvointia koko yhteisölle. Koko työyhteisö on esimiehen johdolla vastuussa työpaikan olosuhteiden järjestämisestä sellaisiksi, että se tukee työyhteisön jäsenten työssä selviytymistä. Jokaiselta työntekijältä edellytetään aktiivisuutta ja vastuunottoa oman työkykynsä ylläpidosta. Tämän toimintamallin tavoitteena on edistää henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä, työntekijän pitämistä työkykyisenä ja tarpeettomien ja aiheettomien poissaolojen minimoiminen. Pitkittyessään ongelmat yleensä pahenevat ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Aikaisessa puuttumisessa esimies on ratkaisevassa asemassa toimenpiteisiin ryhtyjänä. Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista. Työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista seurataan mm. kehityskeskusteluilla sairauspoissaoloja seuraamalla työajan käyttöä seuraamalla työhyvinvointikyselyillä Ongelmilta ei aina voida välttyä, mutta työyhteisön jäsenillä on oltava uskallusta ottaa ne käsiteltäväksi. Viimekädessä asioihin puuttuminen on esimiehen tehtävä. Ongelmien puheeksi ottaminen on normaalia esimiestyötä. Vaikeatkin asiat tulee ottaa rohkeasti esille ja keskustella niistä avoimesti. Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän työkykyongelmaan ja työkyvyn heikkenemiseen. Muista aina luottamuksellisuus. Viestejä siitä, ettei kaikki ehkä ole kunnossa: työpäivät pidentyvät jatkuvasti ja työntekijällä on ainainen kiire työyhteisön ilmapiiri muuttuu epämääräiseksi myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät

Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen".

Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen. TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on, sen riskeihin ja työntekijämäärään nähden, riittävä valmius aloittaa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA 1(14) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016 31.12.2019 Toimintasuunnitelma päivitetty: TYÖPAIKKA Työnantajan nimi HEINOLAN KAUPUNKI Toimipaikat

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA 1(11) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika 1.1.2011-31.12.2015 Toimintasuunnitelma päivitetty: 18.4.2011, 10.10.2011, 13.12.2012, 7.10.2013, 20.10.2014

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA 1(12) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika 1.1.2011-31.12.2015 Toimintasuunnitelma päivitetty: 18.4.2011, 10.10.2011, 13.12.2012, 7.10.2013 TYÖPAIKKA

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017. Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006

Sosiaali- ja terveyslautakunta on edellisen kerran vahvistanut hinnaston 16.11.2006 1 TYÖTERVEYSHUOLLON MAKSUT 1.1.2007 ALKAEN JA EHDOTETTAVAVAT UUDET HINNAT 1.1.2009 ALUSTA LUKIEN Ensin on ilmoitettu kunkin ryhmän tämänhetkinen hinta ja sen jälkeen uusi ehdotettava hinta Sosiaali- ja

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2016

LUUMÄEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2016 LUUMÄEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2014-31.12.2016 Etelä-Karjalan Työkunto Oy - Työterveyshuolto Luumäen toimipiste, Marttilantie 24, 54500 Taavetti, puh. 020 7199070, faksi 0406026822

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA

SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA 1/5 TARJOUSPYYN- NÖN LIITE 1 SOPIMUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUISTA Siuntion kunta ja XXXXX sopivat työterveyspalvelujen tuottamisesta ajalla 1.1.2012-31.12.2013 seuraavasti: Sopimusosapuolet Palveluntuottaja

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA 1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta

Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä 9-12/2010 Korvaukset tukemaan työterveyshuollon vaikuttavuutta Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela 1 Hakumenettely uudistuu 2011 Uudistamisen tavoitteena on tukea ja ohjata

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

Varhainen välittäminen Valossa

Varhainen välittäminen Valossa arjen 25.3.2015 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot