TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1(13) TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: Toimintasuunnitelma päivitetty: TYÖPAIKKA Työnantajan nimi ASIKKALAN KUNTA Postiosoite Rusthollintie 2 Postitoimipaikka VÄÄKSY Puhelin (03) Faksi Sähköposti www-osoite Y-tunnus Tilikausi Toimitusjohtaja Juri Nieminen, Kunnanjohtaja Yhteyshenkilö 1 Pirkko Lohtari Ammatti/tehtävä Työsuojelupäällikkö Postiosoite Rusthollintie 2 Postitoimipaikka Vääksy Puhelin Faksi Sähköposti Yhteyshenkilö 2 Ammatti/tehtävä Postiosoite Postitoimipaikka Puhelin Faksi Sähköposti Aapo Pispa Talouspäällikkö Rusthollintie Vääksy Ammatti/tehtävä POHJOLA VAKUUTUSYHTIÖ Postiosoite Kuntien eläkevakuutuslaitos KEVA Postitoimipaikka Puhelin TYÖTERVEYS WELLAMO OY Faksi Sähköposti ASIKKALAN TOIMIPISTE Rusthollintie 1 Postitoimipaikka Aukioloajat Puhelin Faksi Nettiajanvaraus Sähköposti Laskutuksen VÄÄKSY ma-to klo 08-16, pe klo (03) Heli Karjalainen

2 Sivu 2 (13) yhteyshenkilö Yhteystiedot Puh: / Työterveyshenkilöstö Toimitusjohtaja Yrityksen työterveyslääkäri Puhelin Lainmukainen pätevyys Päivi Hiltunen Urpo Halonen /ajanvaraus On Yrityksen Päivi Eskola työterveyshoitaja Puhelin / Sähköposti Lainmukainen pätevyys On Työfysioterapeutti Puhelin Lainmukainen pätevyys Työterveyspsykologi Lainmukainen pätevyys Sakari Laamanen /ajanvaraus On Riitta Veijalainen, Satu Veijalainen, Taru Salonen On Muut asiantuntijat Potilasasiamies Työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkäri- ja hoitaja) arvioivat asiantuntijoiden käytön tarpeen yhdessä yrityksen kanssa. Mervi Piekkari/PHKS Puhelin Sähköposti TOIMIALA JA HENKILÖMÄÄRÄ Työnantajan toimiala Julkinen hallinto Työntekijöiden 250 lukumäärä KL I Työntekijöiden 250 lukumäärä KL II TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Järjestämistapa Muu oikeutettu palvelujen tuottaja Sopimustaso Sairaanhoidon palvelut Sopimuspäivämäärä Sopimussisältö Kokonaisvaltaiset työterveyspalvelut Korvausluokka I Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon (Työterveyshuoltolaki 1383/ , Kela korvausluokka I), jonka perustana on työn ja työolojen tuntemus ja yhteistyö työntekijöiden, työnantajan ja työsuojeluorganisaation kanssa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan lähettää erikoislääkärikonsultaatioon (1-2 käyntiä) osana työkykyarviota hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella

3 Sivu 3 (13) käytetään työfysioterapeutin ja työterveyspsykologin palveluja. Korvausluokka II Työterveyshuolto sisältää yleislääkäritasoisen työterveyshuollollisesti painotetun sairaanhoitopalvelun sekä siihen liittyvät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset (Työterveyshuoltolaki 1383/ , Kela korvausluokka II). Erikoislääkärikonsultaatiot, yksityiset kuvantamis- ja muut tutkimukset työterveyslääkärin harkinnan mukaan työhön liittyvissä sairauksissa (1-2 kertaa). Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella käytetään työfysioterapeutin ja/ työterveyspsykologin palveluja. Muut sovitut tutkimukset: katso sairaanhoito. Toimiluvan tarkistus Kyllä (toimilupa on) PERUSSELVITYS YKSITYISKOHTAISTA TOIMINTASUUNNITELMAA VARTEN Yrityksen toiminta Kunnan eri toimialat ja tulosyksiköt. Kunnallinen lakisääteinen toiminta: hallintotehtävät, lasten päivähoito, peruskoulutus, tekninen toimi, sivistystoimi palvelut kunnan asukkaille. Toimipisteet Henkilöstörakenne Toimitilat Yrityksen tth tarpeet Useita. Kunnan työntekijämäärä 9/2014 on 253 henkilöä. Suurin toimiala on sivistystoimi ja tekninen toimi. Useita, suurin osa on Vääksyn keskustassa mutta myös sivukylillä on esim. kouluja, päiväkoteja ym. Terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoivat työntekijät. Yrityksen tth painopisteet Työkyvyn ylläpitäminen sekä seuranta ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy Työtapaturmien vähentäminen Sairauspoissaolojen vähentäminen Osatyökykyisten aikainen tunnistaminen ja kuntouttamissuunnitelmien laatiminen. Vaihtuvuus Työntekijöiden vaihtuvuus on vähäinen pitkäaikaisissa työsuhteissa. työntekijöistä on osa ( n. 20%) määräaikaisessa työsuhteissa. Tehdyt selvitykset Perusselvityksiä on tehty toimintasuunnitelman mukaisesti n. neljän vuoden välein, tarvittaessa tai olosuhteiden muuttuessa. Toiminnan muutokset Virasto-organisaation muutos on alkanut Päihdetyö Työaikamuodot Työhygieeninen tilanne Suojaintarpeet Fysikaaliset altisteet Kemialliset altisteet Biologiset altisteet Yötyö Päihdetyön hoitoonohjausmalli on käytössä Suurin osa työstä on säännöllistä päivätyötä, osittain ilta-, yö- ja viikonlopputyötä ja päivystystä esim. kiinteistönhuolto, vuoropäiväkoti, vesi- ja jätevesilaitokset. Työpaikkaselvityksien yhteydessä on tarkistettu työolosuhteet, kunnan oma työsuojeluorganisaatio, ympäristöterveydenhuolto sekä AVI tarkastavat myös työolosuhteita. On selvitetty Melu, lämpö- ja kosteusolosuhteet esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä. Pölyjä, kemikaaleja, esim. kiinteistönhuoltopuolen töissä, siivoustyössä. Jätevesissä, jäteveden puhdistamolla. Vuoropäiväkodissa. Vähintään 20 yövuoroa/ vuosi.

4 Sivu 4 (13) Fyysiset/ergonomiset olosuhteet Psyykkiset tekijät Sosiaaliset tekijät Tapaturmanvaara EA-toiminta Näyttöpäätetyöntekijöitä runsaasti, siivous- ja kiinteistötyössä on fyysistä kuormitusta. Ergonomiaan on kiinnitetty paljon huomiota ja työergonomiaa parantavia korjauksia on tehty useissa työpisteissä. Väkivallan uhka, työmäärä, kiire kuormittavat mm. esimies, opetusnuorisopalvelu- ja päivähoitotyössä. Haasteelliset vuorovaikutustilanteet mm. esimies, opetus- ja päivähoitotyössä. Kiinteistönhuolto-, siivous- jätevesilaitos ja vesilaitostöissä tapaturman vaara on ilmeinen, muualla vähäinen. Työpaikkaselvitysten yhteydessä työterveyshuolto ja työsuojelu arvioivat ensiapuvälineiden tarvetta ja saatavuutta sekä ensiapukoulutuksen tarvetta. TYÖTERVEYSHUOLLON YLEISLUONTOINEN TOIMINTASUUNNITELMA Perusselvitys Kyllä Toimintasuunnitelmaajanjakso Toimintasuunnitelma hyväksytty Altisteet ja Fysikaaliset kuormitustekijät Fyysiset/ergonomiset Kemialliset Psyykkiset Biologiset Sosiaaliset Yötyö Tapaturmavaara Työterveyshuollon tavoite 1 Menetelmä Varhaisen puuttumisen toimintamallin sekä esimiesten ja työterveyshuollon välisen työterveysyhteistyön tehostaminen. Säännöllinen yhteydenpito työnantajan edustajien ja työterveyshuollon välillä. Työterveysneuvottelujen järjestäminen sekä raportoinnin lisääminen. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus esimiehille mm. varhaisen tuen toimintamallista. Työterveyshuollon tavoite 2 Menetelmä Työterveyshuollon tavoite 3 Menetelmä Seuranta Työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen ja terveydentilan seuraaminen. Terveystarkastukset, terveyssuunnitelmien tekeminen, sairasvastaanotto- ja työpaikkakäynnit. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yksilövastaanotot sekä ohjaaminen työkykyä tukevaan ryhmään. Työn ja työympäristön terveyshaittojen tunnistaminen ja ehkäisy niin, että henkilöstöllä on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä hyvinvoiva työyhteisö. Työpaikkaselvitykset, tarvittaessa suunnatut selvitykset. Työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin asiantuntijapalvelut, esim. yksilö- ja ryhmätilanteet työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Terveystarkastukset ja vastaanottokäynnit. Kyselyt ja niistä raportointi. Yhteistyö riskienarvioinnissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan työsuojelun, johdon ja esimiesten kanssa vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, erilaisilla raporteilla, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan.

5 Sivu 5 (13) TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta Työsuojeluvaltuutetut Yhteystiedot Työsuojelupäällikkö Yhteystiedot Osallistuminen työsuojelutoimintaan Muu yhteistyö Työsuojelun painopisteet Yrityksessä on työsuojelutoimikunta Tiina Niemi ja Antti Haapanen, varavaltuutetut Tuomo Huhtanen jateppo Alanko Pirkko Lohtari p , sähköposti: Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Säännöllinen viestintä työolosuhteisiin liittyen sekä Yhteistyö riskinarvioinneissa. Asikkalan kunnan työsuojelun painopisteet 2015 :Terveellinen ja turvallinen työympäristö. Selvitetään sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen tilanne sekä tarkastetaan riskikartoitusten ajantasaisuus. Kiusaamisen ja henkisen häirinnän kitkeminen pois työyhteisöistä. TIETOJA TOIMINNAN TOTEUTTAMISESTA Yksilötason tth toiminta Terveystarkastusten yhteydessä tehdään työterveyssuunnitelmia. Tehdään osatyökykyisen työkyvyn edistämisen suunnitelmia sekä kuntoutussuunnitelmia. Työpaikkatason toiminta Työpaikkaselvitykseen liittyy toimenpide-ehdotuksia. Ryhmäkohtaista neuvontaa ja ohjausta toteutetaan. Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen tuki ovat käytössä. Työpaikan ja työterveyshuollon hallintatavat ovat käytössä. LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Arvioidaan ja seurataan Toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä/-yhteisössä Työntekijöiden altistumista ja kuormittumista Työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä Työperäisiä (tapaturma/ammattitaudit) ja työhön liittyviä sairauksia Työntekijöiden sairauspoissaoloja Työterveyshuollon omia toimintatapoja (laatua) Tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteuttamista Asiakastyytyväisyyttä Toiminnan seuranta Seurantaa tehdään työterveyshuollossa yhteistyössä työnantajan kanssa säännöllisin väliajoin, vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä sekä tarpeen mukaan. Seurantaraportointi Tarvittaessa/pyydettäessä toimitetaan raportteja työterveyshuollosta. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKASELVITYKSET Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksien perusteella laaditaan ja tarkistetaan toimintasuunnitelma. Työpaikkaselvityksissä hankitaan tietoa työstä, työympäristöstä, mahdollisista

6 Sivu 6 (13) vaaroista ja haitoista työntekijän terveydelle ja hyvinvoinnille. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö sekä työntekijöiden työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Työpaikkaselvityksissä käytetään työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella työterveyshuollon asiantuntijoiden palveluja eli työfysioterapeuttia ja/ työterveyspsykologia. Perusselvitys Suunnattu selvitys Erityisselvitys Työpaikkaselvitys seuranta Ensiapuvalmius Toteutuminen ja seuranta Perusselvityksiä tehdään kaikkiin työyksiköihin säännöllisin väliajoin n.4-5 vuoden välein, tai useammin olosuhteiden merkittävästi muuttuessa. Työpaikkaselvityskohteet suunnitellaan vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Suunnattu selvitys tehdään tarvittaessa kun jossain työpisteessä ilmenee epäily työperäisestä terveysriskistä. Tarvittaessa voidaan käyttää asiantuntijoita esim. työfysioterapeutin ergonomiaselvitys tai työterveyspsykologin tekemä suunnattu työpaikkaselvitys psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen arvioimiseksi. Tehdään tarvittaessa ja erikseen sovittaessa toimintasuunnitelmakauden aikana. Tarvittaessa tehdään työhygieenisiä mittauksia ja käytetään Työterveyslaitoksen työhygieenisiä palveluita tai muita asiantuntijapalveluita. Erityisselvityksiä tehdään tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella ja se on rajattu kyseessä olevaan ongelmaan. Työpaikkaselvitysten ja niissä annettujen toimenpide-ehdotusten toteutumista seurataan sovitun suunnitelman mukaisesti sekä vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Työterveyshuolto osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa. Otetaan huomioon ensiaputaitojen ja - välineiden tarpeet ja työpaikan erityisvaatimukset. Perusselvityksessä on arvioitu tapaturman vaarat kunnan eri toimipisteissä työpaikkakohtaisesti. Tapaturman vaara on suurimmassa osassa kunnan työpaikoista vähäinen ja joissakin työpaikoissa ilmeinen. Työpaikkaselvityksissä käydään läpi EA-koulutettujen henkilöiden määrät ja tarpeet /työpaikka. Liittenä Työpaikan ensiapuvalmius-ohje.(liite 1.) Ensiapuvalmiuden toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä vuosittain. TIETOJEN ANTAMINEN JA OHJAUS Tietojen antaminen ja Työterveyshuolto tiedottaa työn ja työpaikan terveydellisistä vaaroista ja ohjaus haitoista. Tietojen antaminen ja ohjaus on työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyötä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Työpaikkakäyntien ja terveystarkastusten yhteydessä annetaan ohjausta työhön liittyvien riskien ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi (oikeat työmenetelmät ja työskentelytavat, tietoa ammattitaudeista, työtapaturmista ja sairastavuuden liittymisestä työhön) sekä annetaan myös elämäntapaohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi.

7 Sivu 7 (13) Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilön (työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja) suosituksen perusteella, käytetään työterveyspsykologia ( 1-5 käyntiä /hlö/ vuosi) ja työfysioterapeuttia (1-3 käyntiä/hlö/vuosi) asiantuntijoina tietojen antamisessa ja ohjauksessa henkilökohtaisissa vastaanottotilanteissa. Heidän asiantuntemustaan voidaan käyttää myös erilaisissa ryhmä- ja poikkeus/kriisitilanteissa. Tavoitteen mukaisesti (Työterveyshuollon tavoite 1) tiedotetaan varhaisen tuen toimintamallista esimiehille ja tuetaan heidän työtään mallin toteuttamiseksi. Työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi (Työterveyshuollon tavoite 3) ollaan tarvittaessa mukana työyhteisöongelmien ehkäisemisessä ja selvittelyssä. Tiedotuksen seuranta Tiedotuksen toteutumista seurataan toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, työpaikkakäynneillä ja yhteydenotoilla tarpeen mukaan. TERVEYSTARKASTUKSET JA SEURANTA Työhönsijoitustarkastus/ Työhönsijoitustarkastus tehdään työntekijälle, jolla ei työssään ole erityistä Alkutarkastus sairastumisen vaaraa aiheuttavaa tekijää/altistetta. Alkutarkastus tehdään työntekijälle, jolla on työssään erityinen sairastumisen vaara. Kohderyhmät Työhönsijoitustarkastus tehdään kaikille vakinaiseen tai yli 6 kk kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen tuleville uusille työntekijöille, myös työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työhönsijoitustarkastus tehdään vakituiseen työsuhteeseen tuleville koeaikana. Työhönsijoitustarkastukset tehdään niille työntekijöille, joilla ei ole erityistä sairastumisen vaaraa. Alkutarkastus tehdään uudelle työntekijälle, jolla on työssään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava tekijä tai altiste. Alkutarkastus tehdään kaikille ennen erityisvaarallisen työn aloittamista tai viimeistään koeajan alussa sekä työtehtävien tai -olosuhteiden olennaisesti muuttuessa. Työnantajan tulee ilmoittaa uudet tarkastettavat työterveyshuoltoon ja ohjata työntekijää varaamaan tarkastusaikaa. Palvelussuhteeseen suoritetun valinnan vahvistamiseksi vaadittavan lääkärintodistuksen (T-todistus) työntekijä on velvoitettu hankkimaan omalla kustannuksellaan. Keittiöhenkilökunta: Tartuntatautilain perusteella uuden keittiötyöntekijän työhönsijoitustarkastus tehdään jo koeajan alussa. Työntekijä toimittaa salmonella-todistuksen ennen työn aloittamista ja palattuaan yli 4 vrk Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuneen matkan jälkeen. Salmonellatutkimus tehdään tartuntatautilain puitteissa työntekijän omassa terveyskeskuksessa. Perusteet Terveystarkastuksissa arvioidaan työntekijän selviytymistä tulevassa työssään ottaen huomioon työn vaatimukset, altisteet ja työntekijän terveydentila, sekä annetaan tietoa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Terveystarkastusten tarkoituksena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla sekä työhön liittyviin että elämäntapariskeihin. Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijälle

8 Sivu 8 (13) tarpeellisia tietoja ammattiin liittyvistä terveyden vaaroista ja niiden hallinnasta. Terveydentilan selvitys on lakisääteistä toimintaa, johon kuuluvat työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin tarpeelliseksi katsomat tutkimukset terveydentilan arvioimiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi. Tarkastuksen sisältö Terveydenhoitajan haastattelu, ohjaus ja neuvonta: Työhöntulotarkastuksen esihaastattelulomake, Audit-kysely, DM2- diabetesriskikysely sekä tarvittaessa muut kyselykaavakkeet. Verenpaineen mittaus, painoindeksin (BMI) määritys, rokotussuojan tarkistaminen/tehostaminen (tartuntavaarassa työskenteleville erillisen ohjeen mukaan), kuulotutkimus ja tarvittaessa lähete maksuttomaan optikon näöntarkastukseen (palaute tulee pyydettäessä työterveyshuoltoon), tarvittaessa keuhkojen toimintakoe ja/tai keuhkokuva. Laboratoriotutkimukset tarpeen mukaan harkiten terveydentilan arvioimiseksi: pieni verenkuva, veren rasva-arvot, paastoverensokeri, munuaisarvo, maksa-arvot: Alat, Gt. Tarvittaessa muita laboratoriotutkimuksia. Alkutarkastuksessa työntekijä ohjataan työterveyslääkärin tarkastukseen työhön sopivuuden arvioimiseksi, työhönsijoitustarkastuksessa vain tarvittaessa. Työterveyslääkärin harkinnan mukaan voidaan ohjelmoida tarvittavia laboratoriokokeita tai röntgentutkimuksia työkyvyn arvioimiseksi ja/tai käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin arvioon, ohjantaan tai neuvontaan. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Työhönsijoitustarkastuksessa ja alkutarkastuksessa työterveyshuolto antaa työntekijälle työhön sopivuudesta lausunnon joka hänen tulee toimittaa työnantajalle. Erityiseen sairastumisen vaaraan liittyvä tarkastus eli määräaikaistarkastus Määräaikaistarkastuksiin kutsutaan 1-3 vuoden välein huomioiden altistuminen ja erillisohjeet tarkastuksien sisällöstä ja tiheydestä yksilöllisen arvioinnin perusteella. Määräaikaistarkastuksen suorittaa työterveyshoitaja, tarvittaessa ohjataan työterveyslääkärin tai työfysioterapeutin /työpsykologin vastaanotolle. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavat työt ja niissä työskentelevien henkilöiden terveystarkastusten tarve ja sisältö arvioidaan työpaikkaselvitysten ja tehtäväkuvien perusteella. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma. Yötyö:Lasten päivähoidon vuorotyöntekijät joilla on vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa, sen jälkeen alle 25-vuotiaat; vähintään viiden vuoden välein, yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat; vähintään 5 vuoden välein, yksilöllisen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin vuotiaat; 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaat; 1-2 vuoden välein

9 Sivu 9 (13) Tarkastuksen sisältö: Työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti sekä Työterveyslaitoksen vuorotyökysely, työkykyindeksikysely. Melu, tärinä, lämpöolot, mikrobit: Kiinteistöhuolto, jäteveden puhdistamo, kunnossapito, siivous, teknisten töiden aineopettajat. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein. Terveystarkastuksen sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa lisänä altisteiden mukaiset tutkimukset sekä työkykyindeksikysely. Uudet melutyöntekijät: Kuulontutkimus vuosittain 4 ensimmäisen vuoden ajan ja sitten määräaikaistarkastusten yhteydessä 3 vuoden välein. Psyykkisesti kuormittava työ: Erityisopettajat. Määräaikaistarkastukset 1-3 vuoden välein, sisältö työhönsijoitustarkastuksen mukaisesti,lisänä työkykyindeksikysely. Perusteet Työterveyshuoltolaki ja -asetus Työterveyshuolto antaa kirjallisen lausunnon työntekijän sopivuudesta ja työkykyisyydestä työhönsä työntekijälle, jonka tulee toimittaa se työnantajalle. Osatyökykyisten työntekijöiden terveyden seuranta ja Osatyökykyisen terveystarkastus Kohderyhmät Perusteet Tarkastuksen sisältö Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta järjestetään tapauskohtaisesti. Työterveyshuolto seuraa terveystarkastus- ja sairauskäyntien yhteydessä osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymistä ja suosittelee tarvittavia toimia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen jälkeen tai pitkiltä sairaslomilta työhön palatessa. Työntekijään ollaan yhteydessä jo pitkien poissaolojaksojen aikana. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastuksen yhteydessä työterveyssuunnitelma. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelussa kunnioitetaan lakisääteistä yksityisyyden suojaa työelämässä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden salassapitovelvoitetta. Työnantajan edellyttämissä työ- ja toimintakyvyn arvioinneissa voidaan työterveyslääkärin harkinnan mukaan käyttää erikoislääkärikonsultaatioita (1-2 konsultaatiota). Tähän mahdollisesti liittyvistä lisätutkimustarpeista ja kustannuksista sovitaan erikseen työnantajan kanssa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan hoitovastuun siirtävällä lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Työkyvyn seurantavastuu säilyy tällöinkin työterveyshuollolla. Työntekijät joiden terveydentila vaatii terveydellisistä syistä erityistä seurantaa. Tarkastuksia tehdään yksilöllisen arvioinnin perusteella hyvän työterveyshuoltokäytännön ja työterveyshuoltolain mukaisesti. Yksilöllisen suunnitelman mukainen. Muut työkykyä ylläpitävät terveystarkastukset Muu terveystarkastus Terveydenseurantatarkastukset Kohderyhmät Ikäryhmätarkastuksina: vuotiaille työntekijöille 5-6 vuoden välein, yli 50- vuotiaille 3 vuoden välein, yli 60-vuotiaille 1-2 vuoden välein. Kun on perusteltu syy epäillä työn tai työympäristön aiheuttavan työntekijälle vaaraa tai haittaa (esim. sisäilmaongelma, työilmapiiriongelma). Autonkuljettaja: Ajokorttitodistus autonkuljettajan työn sisällön/vaatimusten perusteella.

10 Sivu 10 (13) Perusteet Tarkastuksen sisältö Muu toiminta Interventiot Seuranta TYÖKYVYN HALLINTA Työkyvyn tukemisen toimenpiteet ja työkykyongelmien ehkäisy Työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa Sairauspoissaoloseuranta Terveydenseurantatarkastuksia tehdään työkyvyn ja terveydentilan seuraamiseksi. Työterveyshuolto kutsuu työntekijät terveystarkastuksiin. Sisältö sama kuin työhönsijoitustarkastuksissa, lisäksi työkykyindeksikysely. Työntekijän kanssa laaditaan työterveyssuunnitelma Alkoholinkäyttöä kartoittava kysely (Audit) ja diabetesriskipistekysely tehdään terveystarkastusten yhteydessä. Käydään läpi terveystarkastustarve vuosittain toimintasuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Noudatetaan työnantajan käytössä olevaa varhaisen tuen mallia (Liite 2.), huomioidaan ennaltaehkäisevä näkökulma kaikessa vastaanotto- ja työpaikkatoiminnassa. Tarpeen mukaan käytetään työterveyshuollon asiantuntijoita, työterveyspsykologia ja työfysioterapeuttia työkyvyn tukemisen toimenpiteissä ja tarpeen kartoituksessa. Työntekijän kanssa laaditaan tarkastusten yhteydessä työterveyssuunnitelma. Vastaanottotyössä sekä työpaikkakäynneillä havainnoidaan työkykyä uhkaavia merkkejä ja ohjataan asiakas avun piiriin. Tarvittaessa järjestetään työterveysneuvotteluja. Yhteisneuvottelut ja niiden raportointi hoidetaan salassapitovelvoitteen vaatimalla tavalla. Pidetään yhteyttä työnantajaan varhaista puuttumista vaativissa asioissa. Noudatetaan yrityksen sairauspoissaoloseurantakäytäntöä. Kun työntekijä on ollut 30 päivää sairauslomalla, esimies käy hänen kanssaan keskustelun ja ilmoittaa sairauspoissaoloista työterveyshuoltoon. Tarvittaessa hän myös ohjaa asiakkaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Varhaisen tuen mallin mukaisesti työnantaja voi edellyttää perustelluista syistä työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviota työssä selviytymisen edistämiseksi runsaiden työkyvyttömyysjaksojen tai pitkiltä sairaslomilta palatessa tehdyn lakiuudistuksen mukaan työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon, kun työntekijälle on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää. Varhaisen tuen mallin mukainen esimies-alaiskeskustelu kirjallisin muistion tulee tehdä ennen mahdollista terveydellisistä ongelmista seuraavaa yhteydenottoa työterveyshuoltoon. Jos työkyvyttömyys pitkittyy, työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyslääkärin lausunto työkyvystä ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään 90 korvatun sairauspäivän kuluessa. Tähän lausuntoon tulee sisällyttää Työterveysneuvottelun johtopäätökset yhteisneuvottelusta (työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto). Kelasta tulee työntekijälle ilmoitus lausunnon tarpeesta. Työterveyslääkärin laatima 90 päivän lausunto ja siihen liittyvät selvitykset ovat työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt ulkopuolisten toimijoiden kanssa Kuntoutuslaitosten, eri alojen erityisasiantuntijoiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan työkyvyn edistämiseksi yksittäisten tilanteiden vaatimalla tavalla.

11 Sivu 11 (13) Varhainen tuki Työnantajalla on käytössä varhaisen tuen malli ja sitä toteutetaan (Liite 2) suunnitellusti. Esimies seuraa työntekijän hyvinvointia ja jos huomaa hälytysmerkkejä keskustelee tämän kanssa. Myös toistuvat ja pitkittyneet sairauspoissaolot ovat keskustelun syynä. Tarvittaessa työnantaja ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshoitajan vastaanotolla toimitaan ongelman vaatimalla tavalla työkyvyn säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Päihdetyön kuvaus Yrityksessä on käytössä päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli. (Liite 3) Päihdehoidon toteutumista seurataan työterveyshuollon toimesta. Kuntoutus Kuntoutustoiminta Työkyvyn hallinnan seuranta TYÖYHTEISÖTYÖ Työyhteisötyö Työyhteisötyön sisältö Työyhteisötyön toteutus Työyhteisötyön seuranta ROKOTUKSET Työhön liittyvä rokotustoiminta Muu rokotustoiminta SAIRAUDENHOITO Sairaudenhoidon järjestäminen Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen ja osaltaan suunnittelee ja seuraa kuntoutusprosesseja. Ammatilliseen kuntoutukseen ohjataan työkyvyn ollessa alentunut. Kuntoutus suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yhteistyössä työntekijän, työnantajan, työeläkevakuutuslaitoksen tai KELA:n kanssa. Kelan harkinnanvaraiset kuntoutukset: ASLAK-kurssit ja TYK ja yksilöllinen kuntoutus sairauden perusteella. Työkyvyn hallinnan mallin toteutumista seurataan työterveyshuollon ja työnantajan vuosittaisilla yhteydenotoilla ja prosessien aikana tarpeen mukaan. Työyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön toimivuuden edistäminen, työn hallinnan edellytysten lisääminen ja hyvinvoiva työyhteisö. Työterveyshuolto osallistuu erikseen sovitusti työyhteisötyöhön ja käyttää tarvittaessa apuna työterveyshuollon asiantuntijoita (esim. työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti). Työyhteisötyö on työterveyspainotteista, kohdistettua ja määrämuotoista toimintaa, joka suunnitellaan yhdessä yrityksen kanssa. Työyhteisötyö voi olla ohjausta, neuvontaa, ristiriitojen selvittelyä, työstressin torjuntaa sekä esimiestyön ja johtamisen tukemista. Työyhteisötyötä toteutetaan työnantajan, työterveyshuollon ammattihenkilön ja työterveyspsykologin laatiman suunnitelman mukaisesti. Seuranta vuosittaisen toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä Asikkalan Vesihuoltolaitoksella työskenteleville työntekijöille annetaan A- Hepatiitti rokote työnantajan kustantamana. Rokotuksia toteutetaan rokotusohjelman mukaan, mm. jäykkäkouristuskurkkumätärokotus eli Tetanus-d. Matkailijoiden rokotukset jokainen työntekijä hoitaa omalla terveysasemallaan. Työterveyshuolto tuottaa resurssiensa puitteissa yleislääkäritasoista työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka sisältää lääketieteellisesti perustellut yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Toiminta tapahtuu ajanvarausperiaatteella ilman päivystysvelvoitetta. Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluun eivät sisälly lisääntymisterveydenhuoltoon liittyvät käynnit, gynekologisten tai urologisten sairauksien seuranta, vaihdevuosioireiden hormonihoidot, pitkäkestoista hoitoa vaativien kroonisten haavojen hoito eivätkä kosmeettiset pienkirurgiset toimenpiteet.

12 Sivu 12 (13) Reumasairauksien hoidon seurantaan liittyvät laboratoriokontrollit, diabeteksen vaativa jatkoseuranta, syöpäsairauksien myöhemmät kontrollit ja esim. Marevan-hoitoon liittyvä pitkään jatkuva laboratorioseuranta ohjataan (mahdollisuuksien) mukaan perusterveydenhuollon piiriin. Työterveyshuollolla on koordinaatio- ja ohjausvastuu työhön liittyvien sairauksien hoidossa ja työkyvyn turvaamisessa riippumatta siitä, missä hoitoa ja työkykyä tukevaa toimintaa toteutetaan. Tavoitteena on hoidon tukeminen ja työhön kuntoutumisen edistäminen, myös työpaikalla mahdollisesti tarvittavin toimin. Työperäiset sairaudet ja muut työhön liittyvät sairaudet hoitaa ensisijassa työpaikan olosuhteet tunteva työterveyslääkäri, jonka apuna voi toimia yleislääkäri. Sairaanhoitopalveluja antaa myös työterveyshoitaja. Terveydenhoitaja voi kirjoittaa tilanteesta riippuen 1-5 päivää sairauslomaa. Työterveyshuoltona järjestetty sairaanhoito on työntekijälle tämän sopimuksen laajuudessa maksutonta ja yrityksen kaikille työntekijöille samantasoista. Työntekijöillä on hoitoon hakeutumisessa valinnanvapaus työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä yksityissektorin tarjoamien palvelujen välillä. Muiden kuin työnantajan tarjoaman työterveyshuollon palveluiden kustannuksista vastaa työntekijä itse. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa työnantajan kustantamana konsultoida erikoislääkäreitä (1-2 konsultaatiota) terveydentilan arvioimiseksi silloin, kun hoitovastuu jatkuu työterveyslääkärillä, ja tilata välttämättömiä erikoislääkärin suosittamia lisätutkimuksia. Sairaanhoito toteutetaan noudattaen hyvää työterveyshuollon sairaanhoitokäytäntöä. EI KORVATTAVA TOIMINTA (Kela ei korvaa toiminnasta) Ei korvattavan toiminnan sisältö TOIMINTASUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Lisäys/muutos 1 Lisäys/muutos 2 Lisäys/muutos 3 Lisäys/muutos 4 Lisäys/muutos 5 Influenssarokotuksia annetaan työnsä puolesta riskiryhmään kuuluville työntekijöille. Vuosittain sovitaan muiden kunnan työntekijöiden influenssarokotuksista.

13 Sivu 13 (13) Allekirjoitukset ja allekirjoituspäivämäärä: Paikka ja päivämäärä: Työpaikan edustajien allekirjoitukset: Juri Nieminen Kunnanhohtaja Kunnanhallitus hyväksynyt: Työterveyshuollon edustajien allekirjoitukset: Työterveys Wellamo Oy/Asikkalan toimipiste Urpo Halonen Työterveyslääkäri Päivi Eskola Työterveyshoitaja Hinnasto on toimitettu aiemmin Liitteet: 1. Työpaikan ensiapuvalmius 2. Varhaisen tuen malli 3. Päihdeohjelmamalli

14 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUS Ensiapuvalmius on osa työpaikan turvallisuutta. Ensiapuvalmiudella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla on, sen riskeihin ja työntekijämäärään nähden, riittävä valmius aloittaa ensiavun antaminen asianmukaisilla ensiapuvälineillä ja ensiapukoulutetuilla työntekijöillä sekä toimintaohjeet tähän. Lisäksi työpaikalla on oltava tila, jossa ensiavun saanut voidaan tarvittaessa ohjata. Ensiapu sisältää myös valmiuden psykososiaalisen tuen antamiseen ja tarvittaessa valmiuden suuronnettomuudessa toimimiseen. Työnantaja huolehtii ensiapuvalmiuden toteuttamisesta ja työterveyshuolto on asiantuntija sen määrittämisessä. (Työturvallisuuslaki, Työterveyshuoltolaki, Ensiapuvalmius työpaikoilla; Myllyrinne, K. (2005)). 1 Kuva 1. Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITTAMINEN Yrityksen ja sen eri työyksikköjen ensiapuvalmiustarpeet määritetään työpaikan riskikartoitusta ja/tai pelastussuunnitelmaa hyödyntäen. Koska työpaikoilla työn tekemisen ympäristöt ja olosuhteet vaihtelevat, ne vaikuttavat ensiapuvalmiuteen. Riskien perusteella määritetään kuinka monta henkilöä koulutetaan ensiaputaitoisiksi ja minkälaisia ensiapuvarusteita hankitaan. Merkittävää on myös miettiä minne ensiapuvälineet sijoitetaan ja kuka niistä huolehtii. Perinteisten ensiapukaappien ja laukkujen ohella on mietittävä mahdollisten muiden välineiden tarve kuten silmänhuuhtelupullot. Riskit jaetaan usein kolmeen vakavuusluokkaan: vähäinen, ilmeinen ja erityinen. Kaikkia eri riskiluokkia voi näin esiintyä yhdessä työpaikassa. Esimerkiksi varastotyössä riski voi olla ilmeinen, kun taas vieressä sijaitsevassa toimistossa se on vähäinen. Ensiapuvalmiuden kartoittamista helpottaa valmiiden lomakkeiden käyttö (Liite). Lomakkeeseen lisätään yrityksen perustiedot: toimiala(t), työntekijöiden määrät, työyksiköt, riskitasot tai -tyypit jne. Näiden tietojen perusteella on helpompi suunnitella vähimmäissuositukset ensiapukoulutettavista ja välineistä. Ensiapuvalmiussuunnitelma kannattaa kirjata myös työtilojen pohjapiirrokseen, johon merkitään: ensiapukaappien paikat, liikuteltavat työpistelaukut, haavanhoitopisteet, silmänhuuhtelu / hätäsuihkujen paikat, alkusammutusvälineiden sijainnit, varauloskäynnit, ym. ja ensiapukoulutettujen työpisteet. 1 Työturvallisuuslaki 738/2002; Työterveyshuoltolaki 1383/2001; Pelastuslaki 468/2003; Valtioneuvoston asetus 1484/2001 & Sairausvakuutuslaki 364/1963; Kristiina Myllyrinne. (2005). Ote tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen".. 1

15 TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN MÄÄRITTÄMINEN TAPATURMAN VAARA / TYÖYMPÄRISTÖ VÄHÄINEN ILMEINEN TOIMISTOT, VIRASTOT, MYYMÄLÄT TEHDASTYÖT, VARASTO- JA RAKENNUSTYÖT, METSÄ- JA MAA- TALOUSTYÖT, KALASTUS, ALUSTEN LASTAUS JA PURKAUS, KULJETUSTYÖ ERITYINEN HUKKUMISVAARA, SYÖVYTTÄVIEN JA MYRKYLLISTEN AINEI- DEN, PALO-, RÄJÄHDYS- TAI SÄHKÖTAPATURMAVAARA Kuva 2. Tapaturmavaaran määrittäminen. Kuva 3. Kristiina Myllyrinne. (2005). Mukailtu tutkimuksesta "Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen". 2

16 ENSIAPUKOULUTETTUJEN MÄÄRÄT RISKIEN MUKAAN Taulukko 1. Ensiapukoulutettujen määrät. Taulukko on suositus, jonka Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus on tehnyt noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita julkaisussa Ensiapuvalmius työpaikoilla sekä työturvallisuuslain (738/2002) 46 :ää, työterveys-huoltolakia ja tutkimusta Myllyrinne (2005) Haasteena työpaikan ensiapuvalmiuden määrittäminen. Ensiapukoulutettujen määrää arvioitaessa hyödynnetään riskiluokitusta tapaturmavaaran mukaan. Saman työpaikan eri työyksiköissä tapaturman-vaara voi määräytyä erilaiseksi. KOULUTUSTEN AIKATAULU Taulukko 2. Esimerkki aikataulutuksesta ensiapukurssien järjestämiseksi. 3

17 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT Kuva 4. Ensiapukaappi, liikuteltava työpistelaukku ja ensiavun merkki (valkoinen risti vihreässä neliössä). 4

18 ENSIAPUVÄLINEYKSIKÖT RISKIEN MUKAAN = Ensiapukaappi = Työpistelaukku = Taskupakkaus Taulukko 3. Ensiapuvälineyksiköt riskien mukaan (esimerkki). 5

19 Ensiapuvalmius Kartoituksen tekijä/yhteystiedot Allekirjoitus Yritys/Yksiköt Päiväys Yhteyshenkilö TYÖPAIKAN ENSIAPUVALMIUDEN KARTOITUS / SUOSITUS Työpisteet Toimiala Työntekijöiden määrä Työpiste / työpaikka (toimisto, tehdas, työmaa, liikkuva työ) Riskin arvio Vähäinen Ilmeinen Erityinen Ensiapukoulutetut (määrä) Ensiapuvälineet (määrä) Yksiköittäin Yhteensä Kuva 5. Esimerkki kartoituslomakkeen käytöstä. 6

20 ASIKKALAN KUNTA HEHA-OHJEET Aktiivinen aikainen puuttuminen.doc AKTIIVINEN AIKAINEN TYÖKYVYN TUKEMINEN JA TOISESTA VÄLITTÄMINEN Yhteistyötoimikunta Kunnanhallitus Aktiivinen aikainen tuki, mitä se on Aktiivinen aikainen tuki on osa terveyttä edistävää työtapaa ja hyvää johtamista. Aikaista työkyvyn tukemista on laajasti ajateltuna kaikki se, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää työntekijöilleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen, työkykyriskien välttämiseen sekä työkyvyn alenemisen estämiseen. Aktiivinen aikainen toiminta on välittämistä työtovereista, se on hyvää työtoveruutta ja hyvää johtamista. Työkyvyn varhainen tukeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pyritään poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia syntyy. Hyvin toimiva työyhteisö tukee jäseniään ja samalla tuottaa työhyvinvointia koko yhteisölle. Koko työyhteisö on esimiehen johdolla vastuussa työpaikan olosuhteiden järjestämisestä sellaisiksi, että se tukee työyhteisön jäsenten työssä selviytymistä. Jokaiselta työntekijältä edellytetään aktiivisuutta ja vastuunottoa oman työkykynsä ylläpidosta. Tämän toimintamallin tavoitteena on edistää henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä, työntekijän pitämistä työkykyisenä ja tarpeettomien ja aiheettomien poissaolojen minimoiminen. Pitkittyessään ongelmat yleensä pahenevat ja niiden ratkaiseminen vaikeutuu. Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työkyvyn heikkeneminen työpaikalla havaitaan, sitä yksinkertaisemmilla ja helpommilla toimenpiteillä työssä selviytymistä voidaan tukea. Aikaisessa puuttumisessa esimies on ratkaisevassa asemassa toimenpiteisiin ryhtyjänä. Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista. Työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista seurataan mm. kehityskeskusteluilla sairauspoissaoloja seuraamalla työajan käyttöä seuraamalla työhyvinvointikyselyillä Ongelmilta ei aina voida välttyä, mutta työyhteisön jäsenillä on oltava uskallusta ottaa ne käsiteltäväksi. Viimekädessä asioihin puuttuminen on esimiehen tehtävä. Ongelmien puheeksi ottaminen on normaalia esimiestyötä. Vaikeatkin asiat tulee ottaa rohkeasti esille ja keskustella niistä avoimesti. Esimiehellä on oikeus ja velvollisuus puuttua työntekijän työkykyongelmaan ja työkyvyn heikkenemiseen. Muista aina luottamuksellisuus. Viestejä siitä, ettei kaikki ehkä ole kunnossa: työpäivät pidentyvät jatkuvasti ja työntekijällä on ainainen kiire työyhteisön ilmapiiri muuttuu epämääräiseksi myöhästelyt, sairauslomat ja poissaolot lisääntyvät

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh Mäntsälän työterveys Mustamäentie 42 04600 Mäntsala info.työterveys@mantsala.fi puh 040 314 5639 MÄNTSÄLÄN TYÖTERVEYS HINNASTO 1.1.2017 ARVOISA ASIAKKAAMME Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6

Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6 SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017 31.12.2018 TYÖNANTAJATIEDOT Nurmijärven kunta Käyntiosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yritys: Pornaisten kunta Ajalle: 1.1.2017-31.12.2018 Päivitetty: 19.12.2016 Porvoon kaupunki Kuninkaantien työterveys puh. 019 520 4693 faksi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Irja Korhonen Ylilääkäri 12.9.2016 Asiakkaamme Kaikki 12 kuntaa, mm Jyväskylän kaupunki K-S sairaanhoitopiiri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle

Työnantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 1 PALVELUHINNASTO 1.1.2016 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 15.12.2015 95) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Oulunkaaren työterveyshuolto

Oulunkaaren työterveyshuolto TYöTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016-31.12.2019 Suunnitelma päivitetty: 23.2.2016 YRITYS PERUSTIEDOT Nimi Vaalan kunta Osoite: Vaalantie 14 91700 Vaala Puhelin: 08-5875 6000 Y-tunnus: 0190027-0

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot