KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA"

Transkriptio

1 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA Kokkotyö- säätiö Yrittäjäntie KOKKOLA 2012

2 2 (33) SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 KÄSITTEET JA NIIDEN MERKITYS KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ... 4 ARVOT JA VISIO PÄIHDESTRATEGIAN toimintamalli Arviointi Seuranta KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDEOHJELMA HOITOONOHJAUS EHKÄISEVÄ TOIMINTA Huumausainetesti AUDIT-kysely FEMMA-TOIMINTAMALLI VALMENTAUTUJAT Työajankäyttö hoidon aikana Päihdeongelman uusiutuminen HENKILÖKUNTA JA LUOTTAMUSHENKILÖT Työsuhteen päättäminen Työajankäyttö ja palkkaedut hoidon aikana Päihdeongelman uusiutuminen PÄIHDETYÖTÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET JA LAIT LIITTEET Liite 1 Päihdestrategian toimintamalli Liite 2 Poissaolojen seurantalomake Liite 3 Toimintaohje/päihtyneen kohtaaminen työpaikalla Liite 4 Puheeksiotto lomake (henkilökunta) Liite 5 Hoitoonsitoutumissopimus (henkilökunta) Liite 6 Hoitoonohjaus/valmentautujat (kaavio) Liite 7 Hoitoonohjaus/henkilökunta (kaavio) Liite 8 Huomautus/varoituslomake Liite 9 Huumaus- ja lääkeaineseulonta (lähetemalli) Liite 10 Audit-kysely Liite 11 Valmennussuhteen irtisanominen Liite 12 Työsopimuksen irtisanominen

3 3 (33) JOHDANTO Kokkotyö-säätiö on rekisteröity työvalmennuksen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Kokkotyö-säätiö tarjoaa osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille tai muusta syystä työelämän ulkopuolelle jääneille moniammatillisella työotteella aktiivisuutta, osallisuutta, hyvinvointia ja pysyvimpiä elämänhallinnan ratkaisuja. Toiminta jakautuu työhön ja valmennukseen. Työosaston päävastuun kantavat työvalmentajat ja valmennuksen päävastuun kantavat yksilövalmentajat. Työvalmentajat ovat tekniikan ammattilaisia. Yksilövalmentajat ovat kuntoutuksen, ohjauksen ja nuorisotyön ammattilaisia. Työvalmennus on hyvin haasteellista työtä, joka vaatii työntekijältä laaja-alaista osaamista ja työhön sitoutumista. Asiakkaan päihteidenkäyttö vaikeuttaa työvalmennusta ja sitoutumista valmennussuunnitelmissa sovittuihin yhteisiin tavoitteisiin. Valmentautujien päihdehaitat näkyvät Kokkotyö-säätiössä mm. luvattomina poissaoloina, valmennustulosten huonontumisena ja pitkittymisenä. Kokkotyö-säätiön päihdestrategia antaa selkeät pelisäännöt valmentautujille ja työntekijöille organisaation käytännöistä päihteidenkäytön suhteen ja varmistaa työturvallisuuden. Säätiö haluaa olla kehittämässä omaa päihdeosaamistaan ja henkilökunnan valmiuksia vastata ajassa ja yhteiskunnassa tapahtuviin haasteisiin. Kokkotyö-säätiö haluaa toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi toiminta-alueellaan. Oman päihdestrategiansa lisäksi Kokkotyö-säätiö on valtakunnallisen Alkoholiohjelman kumppani ja on ollut mukana Keski- Pohjanmaan maakunnallisessa päihdestrategiassa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Kokkotyö-säätiön ensimmäistä päihdestrategiaa vuonna 2010 ovat olleet laatimassa: Anita Hevosmaa, va. yksilövalmennuspäällikkö, Tiina Ruppa, yksilövalmentaja Jouni Malm, yksilövalmentaja Niina Kuorikoski, yksilövalmentaja Arja Savela, nuorten valmentaja Olli-Pekka Strang, työvalmentaja Saara Lång, kehittämiskoordinaattori, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus

4 4 (33) KÄSITTEET JA NIIDEN MERKITYS KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ Valmentautuja (asiakas) on henkilö, joka osallistuu edunsaajana organisaation toimintaan, eli saa valmennusta tai on tukityöllistettynä (palkkatuella) organisaatiossa. Henkilökuntaan luetaan toimihenkilöt ja työntekijät: * toimihenkilöt ovat yksilö- ja työvalmentajia sekä toimisto- ja hallintohenkilökuntaa * työntekijät ovat palkkasuhteessa olevia tuotannon työntekijöitä. Luottamushenkilöt ovat hallituksen ja valtuuston jäseniä. Strategia on suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tietty päämäärä. Kokkotyö-säätiön päihdestrategian päämääränä on päihteetön työympäristö sekä työrauhan ja turvallisuuden turvaaminen, sekä valmentautujan, toimihenkilön ja työntekijän tukeminen päihteettömään arjen hallintaan. Alkoholi on nautittavaksi tarkoitettu juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholinkäyttö tai sen vaikutuksen alaisena oleminen on Kokkotyösäätiössä kiellettyä. Huumausaineet ovat päihteitä, jotka kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämään huumausaineluetteloon ja joiden hallussapito, levitys ja käyttö on rikoslaissa kielletty. Huumaus- ja lääkeaineseulonta virtsasta tehdään, mikäli on pienikin epäilys huumeiden käytöstä. Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä enemmän tai vähemmän tietoista PKV - lääkkeiden (pääasiassa keskushermoston kautta vaikuttavat aineet) väärinkäyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi tai psyykkisen tilan muuttamiseksi. Epäilyksen syntyessä lääkkeiden väärinkäytöstä otetaan yhteys työntekijän tai valmentautujan hoitavaan tahoon tai oman alueen lääkäriin. Tarvittaessa otetaan huumaus- ja lääkeaineseulonta virtsasta. Liuottimet Teknisiä liuottimia kuten liimoja, ohenteita, lakkoja, bensaa ja puhdistusaineita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa. Epäiltäessä väärinkäyttöä asia otetaan puheeksi asianosaisen kanssa. Toiminnalliset riippuvuudet

5 5 (33) Toiminnallisia riippuvuuksia voivat olla uhkapelaaminen, peli- ja nettiriippuvuus, jatkuva sukupuolikumppaneiden vaihtaminen tai seksipuhelimien ylenpalttinen käyttö, syömishäiriöt, läheisriippuvuus, pakonomainen liikunta, ostovimma tai muut vastaavanlaiset nopeaa tyydytystä tuovat tekemiset. Mikäli toiminnallisesta riippuvuudesta on merkittävää haittaa valmentautujan arjenhallinnassa, otetaan se puheeksi hänen kanssaan. Hoitoonohjaus on omaehtoista tai velvoitettua hoitoon hakeutumista päihteidenkäytön vuoksi. Kokkotyö-säätiössä kannustetaan valmentautujaa ja henkilökuntaa omaaloitteiseen hoitoon hakeutumiseen, häntä motivoidaan päihdekäyttäytymisen muutokseen ja tarvittaessa suoritetaan velvoitettu hoitoonohjaus.

6 6 (33) ARVOT JA VISIO Päihdestrategian arvot: Yksilöllisyys jokaiselle valmentautujalle tehdään yksilöllinen valmennussuunnitelma, jossa on valmentautujan henkilökohtaiset tavoitteet. Nämä tavoitteet tukevat myös päihteettömyyttä. Tavoitteellisuus kaikella Kokkotyö-säätiössä tehtävällä työllä on määritelty, selkeä tavoite. Yksilön kanssa suunnitellaan hänen tavoitteensa päihteidenkäytön vähentämisen suhteen. Vastuullisuus valmentautujalla ja henkilökunnalla on vastuu omasta toiminnastaan ja työtehtävistään, sekä yhteisön jäsenistä. Vastuullisuuteen liittyy varhainen puheeksi ottaminen huomatessa päihteidenkäyttöä tai -haittoja työyhteisössä. Yhteisöllisyys yhteisö tukee päihteettömyyttä Kokkotyö-säätiössä ja valmentautujaa hänen valmennussuunnitelmansa mukaisesti. Visio: Kokkotyö-säätiö on päihteetön työvalmennussäätiö, joka tukee valmentautujien työllistymistä ja itsenäistä selviytymistä elämässä. Säätiö on vuonna 2015 omalla alallaan johtava toimija Suomessa ja toimintatavoiltaan edelläkävijä liittyen päihdehaittojen ehkäisyyn.

7 7 (33) 1 PÄIHDESTRATEGIAN TOIMINTAMALLI Kokkotyö-säätiön päihdestrategian tavoitteena on päihteettömän työympäristön luominen ja työrauhan ja turvallisuuden turvaaminen, sekä valmentautujan, työntekijän ja toimihenkilön tukeminen päihteettömään arjen hallintaan. Päihdestrategiaan on tehty toimintamalli (liite 1), johon kuuluvat kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu/työelämän valmennus/ työkokeilu, Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, Työelämävalmiuksien kartoittaminen (TVK), terapeuttinen työtoiminta, Vankilasta vapautuneiden henkilökohtainen valmennuspalvelu (VAPA), Nuorten työpajatoiminta, Tuotantokoulu, Etsivä nuorisotyö, Luotsi-palvelut, Työvalmennusohjelma (TVO), palkkatuella työllistetyt, henkilökunta ja luottamushenkilöt sekä RETRO (Pietarsaaren toimipiste). Toimintamalli ohjaa työ- ja yksilövalmentajia käytännön työssä päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Se sisältää tavoitteet, kriittiset menestystekijät, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden toteutumisen seurannan (vastuuhenkilöt, aikataulu). Kokkotyö-säätiöllä on otettu käyttöön päihdestrategian toimintamalli, jota noudatetaan työyhteisössä ja henkilökunnalle annetaan päihdekoulutusta. Kokkotyö-säätiön yksi yksilövalmentaja on käynyt mini-interventiokouluttaja-koulutukseen, ko. yksilövalmentaja kouluttaa säätiön uudet toimihenkilöt kerran vuodessa. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa valmiuksia alkoholin käytön puheeksiottamisessa. Kokkotyö-säätiön kaksi yksilövalmentajaa päivittävät sairaanhoitajatutkintoaan AMKtutkinnoksi. He tekevät opinnäytetyön, jonka tarkoituksena on tehdä päihdestrategiaa tutummaksi Kokkotyö-säätiön henkilökunnalle. 1.1 Arviointi Arviointivaiheessa Kokkotyö-säätiön työ- ja yksilövalmentajat tekevät itsearviointia, josta kerätään osastokohtaista tietoa. Työosastoilla arvioinnin kohde on päihdestrategian käytännön toteuttamisessa ja toimintaosaston arkityössä. Työ- ja yksilövalmentajien suorittama itsearviointi on jatkuvaa oman työn kehittämistä. Tämä tapahtuu toimintakäytäntöjä kyseenalaistamalla sekä virheisiin reagoimalla ja hyviä käytäntöjä omaksumalla. Itsearvioinnin työkaluina voivat olla esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut ja viikko/osastopalaverit, joissa seurataan päihdeosaamisen kehittymistä. Päihdestrategian arvioinnissa yksi erittäin tärkeä osa on uusien työvälineiden ja toimintatapojen seuranta. Niiden

8 8 (33) toimivuuden arviointi ja valmentautujien päihdetilanteen seuraaminen ovat välttämättömiä päihdestrategian toimivuuden selvittämiseksi. 1.2 Seuranta Kokkotyö-säätiön hallitus ja valtuusto seuraavat päihdestrategian toteutumista toimitusjohtajan esittelystä vuosittain. Seurantaa varten työosastojen vastaavat kokoavat ja keräävät osastokohtaisen indikaattoritiedon ja toimittavat tiedot yksilövalmennuspäällikölle, joka antaa seurantakoosteen toimitusjohtajan käyttöön aina helmikuun alussa seurantavuoden jälkeen. Seurattavia indikaattoreita ovat kirjallisten huomautusten ja varoitusten määrät ja syyt, valmennusjaksojen keskeyttämisten määrä, Femma- toimintamalliin osallistuneiden määrä ja tulokset, hoitoonohjausten määrä ja toimihenkilöille järjestettyjen päihdekoulutusten määrä. Säätiön päihdestrategiaa päivitetään kerran vuodessa kokoontuvassa päihdestrategia-työryhmässä, jossa käsitellään edellisen vuoden seurantatiedot (liite 2) ja niiden pohjalta tehdään kehittämissuunnitelmat. Päihdestrategia- työryhmän koolle kutsujana toimii yksilövalmennuspäällikkö. Päihdestrategian päivitystyöryhmä 2012: Anita Hevosmaa (yksilövalmennuspäällikkö) Tiina Ruppa (yksilövalmentaja) Jouni Malm (yksilövalmentaja) Jaana Salminen (työvalmentaja) Niina Kuorikoski (yksilövalmentaja) Johanna Viskari (yksilövalmentaja) Sanna Knutar (yksilövalmentaja) Työryhmä on päivittänyt ja asiatarkastanut tekstin sen hetken käytettävänä olleen tiedon valossa, tukeutuen myös luotettaviksi arvioimiinsa lähdetietoihin. 2 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDEOHJELMA Päihde Kokkotyö-säätiön päihdestrategiassa päihteellä tarkoitetaan alkoholin lisäksi huumeita ja muita päihdyttäviä aineita, joiden liika- tai sekakäytön seurauksena ilmenee päihdeongelma, joka haittaa työntekoa tai vaarantaa oman, työtovereiden, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuutta. Päihteeksi ei tässä yhteydessä lasketa tupakkatuotteita.

9 9 (33) Päihdekulttuuri Päihteiden käyttöä koskeviin työ- ja toimintamalleihin vaikuttaa myös Kokkotyö- säätiön päihdekulttuuri. Se muodostuu päihteidenkäyttöä koskevista virallisista ja epävirallisista säännöistä, työ- ja tehtävänjaosta sekä työ- ja yksilövalmentajien ja valmentautujien omista asenteista, ajatuksista ja tunteista päihteitä kohtaan. Nämä eri tekijät muokkaavat päihdekulttuurista monimutkaisen ja muuttuvan kokonaisuuden, jonka tiedostaminen on haasteellista. Kuitenkin jo tietoisuus päihdekulttuurin olemassaolosta ja vaikutuksesta arjen työtilanteisiin voi auttaa työ- ja yksilövalmentajia oman työnsä kehittämisessä. Päihdeohjelman tavoite Kokkotyö- säätiön tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen turvallinen, päihteetön työyhteisö. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan yhteisö ja/tai yksilötasolla säätiön palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen, myöhempään työllistymiseen, elämänhallinnallisiin ja laadullisiin tekijöihin sekä työyhteisön työilmapiiriin. Tästä koostuu Kokkotyö-säätiön päihdeohjelma. Päihteet työpaikalla Kokkotyö-säätiön työyhteisössä päihteettömyyttä edistetään kaikilla toiminnoilla. Täten esim. alkoholilahjat eivät ole sallittuja. Säätiö kieltää päihteiden hallussa pidon ja säilytyksen kaikissa työyksiköissä koko henkilöstön osalta. Jos jollain henkilöllä tavataan päihteitä ja/tai henkilö on päihteiden vaikutuksen alainen, poistetaan hänet säätiön tiloista. Em. rikkeestä seuraa puhuttelu ja huomautus. Ilman henkilön suostumusta ei ryhdytä suorittamaan henkilöön käypää tarkastusta tai takavarikoimaan päihteitä. Poikkeuksena on toiminta alaikäisten kohdalla, jolloin otetaan yhteyttä myös huoltajaan tai viranomaiseen, joka ryhtyy asianomaisiin toimenpiteisiin takavarikoinninkin suhteen. Kokkotyö-säätiöllä toimitaan yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti päihtyneen kohtaamisessa työpaikalla (liite 3). Työturvallisuus Kokkotyö-säätiön päihdestrategia korostaa työturvallisuutta.

10 10 (33) Työturvallisuuteen liittyviin epäkohtiin paneudutaan ottamalla päihdehaitoista johtuvat asiat esille työsuojelutoimikunnassa, joka kokoontuu noin kahden kuukauden välein. Johtoryhmän tiedoksi tulleet päihteiden väärinkäytön aiheuttamat ongelmat otetaan esille kokouksissa ja johtoryhmä pyrkii ratkaisemaan ongelmat välittömästi, ettei työturvallisuus vaarannu työyhteisössä. Seuranta on osa työturvallisuutta. Seurantatietoutta voidaan hyödyntää päihdestrategian päivityksen yhteydessä. Testaukset lisäävät ennakoivaa työturvallisuutta ja velvollisuus poistaa päihteiden vaikutuksen alainen henkilö työpaikalta varmistaa päivittäistä työturvallisuutta. Kokkotyö-säätiölle on laadittu Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet, jotka liitetään osaksi laatukäsikirjaa. 3 HOITOONOHJAUS Henkilökunnan mahdolliseen päihteiden väärinkäyttöön työpaikalla puututaan. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa puheeksi huolensa työtoverin päihteiden väärinkäytöstä. Esimiehen tehtävä on ottaa asia puheeksi (liite 4) ao. henkilön kanssa ja tarvittaessa ohjata henkilö hoitoon. Hoidon tarpeen suunnittelusta ja määrittelystä vastaa työterveyshuolto. Kokkotyö-säätiön työntekijät kannustavat päihdeongelmaista vapaaehtoisesti hakeutumaan hoitoon. Hoitoonohjaus koskee säätiön kaikkia työsuhteessa olevia ja valmentautujia, joille on kehittynyt päihderiippuvuus psykososiaalisin/fyysisin seurauksin ja päihteidenkäyttö selvästi haittaa henkilön työn- ja elämänhallintaa, työturvallisuutta tai järjestystä työpaikalla. Hoitoonohjausprosessi käynnistetään toimihenkilön, esimiehen, työsuojelupäällikön, valtuutetun lääkärin tai työterveyshuollon aloitteesta. Asianomainen velvoitetaan hoitoonohjaukseen. Hoitoonohjaus aloitetaan hoitoonohjausneuvottelulla, jossa tehdään kirjallinen hoitoonsitoutumissopimus (liite 5). Hoitoonohjaukseen liittyvät tiedot ja toimenpiteet ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. Esimiehellä on kuitenkin oikeus saada tietoa hoidon toteutumisesta työntekijältä, työterveyshuollosta tai hoitavalta taholta. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa asianomaista pääsemään eroon ongelmallisesta päihteiden käytöstä ja tukea elämänhallinnan sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen toimintakyvyn kasvua. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on myös työsuhteen jatkuminen. Huumeongelmaisen kohdalla tavoitteena on huumeista kokonaan luopuminen. Menettelyohjeistus kuvataan hoitoonohjaus kaavioilla (liitteet 6 ja 7).

11 11 (33) Puheeksioton valmiuksien kehittäminen Uusille toimihenkilöille järjestetään päihteidenkäytön mini-interventio-koulutus kerran vuodessa. Koulutukseen kuuluvat osiot ovat: 1) päihderiippuvuuden kehitys ja selitysmallit, 2) arvopohja ja ihmiskäsitys, 3) päihteisiin liittyvät asenteet, 4) päihdyttävät aineet ja niiden kerta- ja pitkäaikaiskäytön vaikutukset psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja 5) puheeksi ottamisen valmiudet. 4 EHKÄISEVÄ TOIMINTA Kokkotyö-säätiöllä työskentelee ihmisiä monesta eri ammattiryhmästä. Jokaisella on oma suhtautumistapansa asioihin, mutta henkilökunnalla on olemassa yhteinen linja kuinka valmentautuja kohdataan Kokkotyö-säätiöllä. Kaikki kohdataan yksilöinä ja heidän itsemääräämisoikeuttaan ja ihmisyyttään kunnioitetaan. Lisäksi jokaista kohdellaan tasaarvoisesti ja oikeudenmukaisesti rotuun, uskontoon tai poliittiseen kantaan katsomatta. Jokainen vastaa omista teoistaan ja sanomisistaan sekä vastaa omalta osaltaan työyhteisön hyvinvoinnista ja kehittämisestä. Ennalta ehkäisevä työ on: Aiheen käsittelyä esim. perehdytystilanteissa, mikä jokaiselle valmentautujalle annetaan Päihdeasioiden käsittelyn kirjaamista valmennussuunnitelmaan Kahdenkeskisiä keskusteluja valmentajien ja valmentautujien kesken tai ryhmävalmennuksissa Vapaa-ajanviettotapojen kartoittamista ja kannustamista harrastuksiin Hoitokontaktien mahdollistaminen valmentautujan työajalla mm. A-klinikka, Nuotta, AAkerho Päihdeasioiden käsittelyä säännöllisesti henkilökunnan kokouksissa Riittävän päihdetyön osaamisen varmistamista valmentajille, vähintään mini-interventiokoulutus. Varhainen puuttuminen Päihteiden käytön osalta työ- ja yksilövalmentaja puuttuvat yhdessä tilanteeseen työturvallisuus huomioiden. Alkometriä käytettäessä toimenpide tuloksineen kirjataan huomautus/varoitus-lomakkeeseen (liite 8). Alle 18-vuotiaiden kohdalla keskeistä on huoltajien sekä lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö. Lastensuojelulle tulee aina tiedottaa tietoon tul-

12 12 (33) leesta päihteiden käytöstä, mutta vain nuoren suostumuksella vanhemmille. Huolestuminen valmentautujan päihteiden käytöstä otetaan välittömästi puheeksi hänen kanssaan. Päihteiden käytön oireita saattavat olla, esimerkiksi väsymys, poissaolot, yliaktiivisuus, aggressiivinen käytös tai välinpitämättömyys. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus pohtia muiden verkostoon kuuluvien (työvoimahallinto, työvoiman palvelukeskus, terveydenhuolto ym.) kanssa tarkoituksenmukaisia toimintatapoja sekä saada tukea varhaiseen puuttumiseen. Kokkotyö-säätiössä käytetään seuraavia ehkäiseviä menetelmiä: AUDIT kysely, puheeksiotto, mini-interventio ja Femma ryhmä. Esimiehen vastuu ja velvollisuus puuttua päihdeongelmaan Virallinen puuttumisvastuu ja päihdeongelman puheeksiotto kuuluvat esimiehelle. Päihteidenkäytön merkkien (esim. työtehtävien laiminlyönti, haju, epämääräiset poissaolot) ilmetessä esimiehellä on mahdollisuus ensin puuttua epävirallisesti työntekijän päihdeongelmaan; viestien, että hän on tietoinen tilanteesta. Keskustellen ohjataan henkilöä tekemään itse omatoimisia muutoksia päihteidenkäyttöönsä. Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus, työturvallisuusriski ja selvä merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta. 4.1 Huumausainetesti Kokkotyö-säätiön tavoitteena on päihteetön työyhteisö. Huumausainetestauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä huumeiden aiheuttamia riskejä. Mikäli työantajalla on epäily lääkkeiden ja/tai huumeiden väärinkäytöstä tulee valmentautujan/työntekijän käydä lääke/huumeseulassa saman vuorokauden kuluessa epäilystä. Tulos toimitetaan työnantajalle kirjallisena seulan valmistuttua. Työnantaja saa käyttää palveluksessaan olevan henkilön terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen tai näytteiden ottamiseen vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näin turvataan terveydentilasta saatujen tietojen ja tulosten oikeellisuus. Työnantaja vastaa huumausainetestitodistuksesta aiheutuvista kustannuksista, ellei henkilön lähettävä taho pysty sitä tekemään.

13 13 (33) Kokkotyö-säätiö käyttää huumausainetestausta (liite 9), jolla tutkitaan seuraavat aineet: kannabis, amfetamiini, bentsodiatsepiinit ja kokaiini sekä opiaatit. Testin perusteella arvioidaan onko henkilö käyttänyt huumausaineita siten, että hänen työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt. Todistuksesta saisi ilmetä vain, että ao. henkilölle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, että hän on käyttänyt huumausaineita. Työelämän tietosuojalaissa ei säädetä työntekijän velvollisuudesta osallistua huumetestiin. Työnantajalla ei siten ole em. lain nojalla oikeutta määrätä työnhakijaa tai työntekijää huumetestiin. Huumetesteihin osallistuminen on vapaaehtoista eikä kieltäytymisellä ole sellaisenaan seuraamuksia. Työpaikkojen huumetestausta säädellään lainsäädännöllä ja asetuksella. 4.2 AUDIT-kysely Kysely tehdään kaikille valmentautujille valmennussuhteen alussa perustuen kuitenkin vapaaehtoisuuteen/suostumukseen. Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt kymmenen henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä -testin (Audit). Testi (liite 10) on todettu tehokkaimmaksi alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseen. Kysymykset koskevat alkoholinkäyttömääriä ja käytön psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Testi on hyvä väline alkoholinkäytön puheeksiottamisessa. 5 FEMMA-TOIMINTAMALLI Ryhmävalmennusmalli Ryhmävalmennus on kaikille valmentautujille tarkoitettua koulutusta, jossa käsitellään mm. päihde- ja mielenterveysasioita, liikuntaa, vuorovaikutustaitoa sekä opiskeluun ja työnhakuun liittyviä asioita. Femma- toimintamalli on Kokkotyö-säätiössä yhdessä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kanssa kehitettyä ryhmävalmennusta, joka on tarkoitettu kaikille niille valmentautujille, joilla on päihteidenkäytön vuoksi vaikeuksia selviytyä työvalmennustavoitteistaan. Valmennus on tarkoitettu päihteidenkäytön hallinnan tueksi ja pohjautuu kognitiivisen terapian viitekehykseen. Kognitiivinen lähestymistapa päihdetyössä on riippuvuuskäyttäytymisen ja kognitiivisten tekijöiden (esim. ajattelun, oppimisen, havaitsemisen, ongelmaratkaisukyvyn) välistä yhteyttä. Kognitiivinen terapia auttaa 1) vähentämällä mielihalujen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta heikentämällä näitä ylläpitäviä uskomuksia, 2) opettamalla ongelmaiselle ret-

14 14 (33) kahtamista ehkäiseviä selviytymiskeinoja, joilla hän voi myös pitkäjänteisesti säädellä mielihalujaan sekä 3) luomalla uudenlaista suhdetta itseensä ja muihin mm. lisäämällä itseymmärrystä. Tarkoitus on auttaa valmentautujaa oppimaan pois aikaisemmasta haitallisesta toimintamallista. Femman ryhmäkerrat (vähintään kolme osallistujaa) 1. Tapaamiskerta Tavoite:Valmentautuja tunnistaa oman elämäntapansa/vapaaajanviettotapansa ja siihen liittyvän päihteidenkäytön. 2. Tapaamiskerta Tavoite: Lisätä valmentautujan tiedostamista omasta päihteidenkäytöstään. 3. Tapaamiskerta Tavoite: Lisätä valmentautujan tietoisuutta päihteidenkäyttönsä eduista ja haitoista. 4. Tapaamiskerta Tavoite: Valmentautuja asettaa tavoitteen omalle päihteidenkäytölleen yhteistyössä valmentajan kanssa ja etsii vaihtoehtoisia mielihyvän lähteitä. 5. Tapaamiskerta Tavoite: Antaa valmentautujalle valmiuksia pysyä tavoitteessa. Tapaamiskerrat koostuvat yksilötehtävistä, ryhmäkeskusteluista ja pienestä luentoosuudesta. Femma- ryhmäkerrat päättyvät yhteiseen kahvitilaisuuteen, jossa osallistujille jaetaan todistukset. Yksilöohjausmalli Tarkoitus on kääntää ohjauksen painopiste yksilövalmennukseen. Aiemmasta vähintään kolmen hengen ryhmäkoosta siirrytään käyttämään femman yksilöohjausmallia. Yksilöohjausmallin sisältö Yhdestä mapista löytyy koko aineisto, jota kulloinenkin femman yksilöohjauksen vetäjä käyttää. Mappia päivitetään tarpeen mukaan. Femman ksesto on 5 x 45 min. Ensimmäinen aika sovitaan etukäteen ja seuraavat ajat sovitaan aina edellisen istunnon aikana. Femman sisältö/istuntokerta 1. istunto kartoitetaan asiakkaan tilanne

15 2. istunto 3. istunto 4. istunto 15 (33) asiakas tunnistaa oman elämäntapansa/vapaa-ajanviettonsa ja siihen liittyvän päihdekäytön lisätään asiakkaan tietoisuutta omasta päihdekäytöstään lisätään asiakkaan tietoisuutta päihdekäytön haitoista asiakas asettaa tavoitteen omalle päihdekäytölleen Tavoite antaa asiakkaalle valmiuksia pysyä tavoitteissaan tavoitteiden / sitoumusten kirjaaminen. 6 VALMENTAUTUJAT Koskee myös palkkatuella työllistettyjä. Toimintaperiaatteet päihde-epäilyn sattuessa työpaikalla (liite 6). Päihteiden käytöstä johtuvien poissaolojen varoituskäytäntö: Ensimmäinen huomautus ja velvoite osallistua Femma-ryhmään Toinen huomautus Ensimmäinen varoitus. Toinen varoitus Valmennussuhteen päättyminen. 6.1 Työajankäyttö hoidon aikana Valmentautujan ollessa työkykyinen/päihteetön, hän voi työskennellä normaalisti työtehtävissään. Valmentautujaa koskevat rahalliset etuudet arvioi KELA tai muu tulonsiirron päättävä taho. Etuuteen vaikuttaa mm. lääkärin lausunto. 6.2 Päihdeongelman uusiutuminen Toimitaan ohjeistuksen mukaan (liite 6). Jos varoituksista huolimatta valmentautuja ei muuta käytöstään päihteiden suhteen, valmennussuhteen purku jää viimeiseksi vaihtoehdoksi

16 (liite 11). Valmennussuhteen purku voidaan sopimustyypistä riippuen tehdä myös yhteistyöverkoston kanssa. 16 (33) 7 HENKILÖKUNTA JA LUOTTAMUSHENKILÖT Henkilökunnan mahdolliseen päihteiden väärinkäyttöön työpaikalla puututaan. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa puheeksi huolensa työtoverin päihteiden väärinkäytöstä. Esimiehen tehtävä on tarvittaessa ohjata henkilö hoitoon. Hoidon tarpeen suunnittelusta ja määrittelystä vastaa työterveyshuolto. Henkilökunta edustaa aina työnantajaa työhön liittyvissä seminaareissa, koulutuksissa, virkistys- ja edustustilaisuuksissa. Henkilökunnan tulee käyttäytyä hyvien käytöstapojen mukaisesti ja välttää päihteiden käyttöä. Kokkotyö-säätiötä edustaessaan luottamushenkilöiden tulee välttää päihteiden käyttöä ja käyttäytyä tilaisuuteen sopivasti. Päihteiden väärinkäytön varoituskäytäntö ja hoitoonohjausmalli (liite 7). 7.1 Työsuhteen päättäminen Hoitoonohjausjärjestelmä ei syrjäytä työnantajalle kuuluvaa lakien ja sopimusten mukaista oikeutta päihteiden väärinkäyttäjän palvelusuhteen katkaisemiseen tai toimenhaltijoiden osalta kirjallisen varoituksen antamiseen tai työn keskeyttämiseen. Toimenpiteitä harkitaan tapauskohtaisesti, jolloin hoidon onnistumisella on tuntuva merkitys. 7.2 Työajankäyttö ja palkkaedut hoidon aikana Päihtymyksestä johtuva työstä poissaolo on työaikakirjanpidon kannalta luvaton poissaolo, jolta ajalta työantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Lähtökohtaisesti päihdeongelmaisen hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa hoidettava itse. 7.3 Päihdeongelman uusiutuminen Mikäli päihdeongelma uusiutuu ja työntekijällä esiintyy työssään päihteiden käytöstä johtuvia ongelmia, järjestetään uusi neuvottelu. Hänelle toistetaan hoitoonohjausmalli sekä ohjataan avo- tai laitoshoitoon. Asianomaisen suostuessa hoitoon työsuhde voi jatkua. Kieltäytyminen kirjataan ja ryhdytään toimenpiteisiin työsuhteen päättämiseksi (liite 12).

17 17 (33) 8 PÄIHDETYÖTÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET JA LAIT Päihdepalveluiden laatusuositukset on valmistettu tukemaan kuntien päihdepalveluiden suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteinen suositus luo pohjaa laadukkaille päihdepalveluille. Suositukset antavat yleiset suuntaviivat, joita voidaan soveltaa paikallisesti kuntien ja kuntalaisten tarpeista lähtien. Päihdetyötä ohjaavat laatusuositusten lisäksi lainsäädäntö, johon kuuluvat 1) sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat säädökset, 2) sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja työn tekemistä määrittävä lainsäädäntö, 3) asiakkaan ja potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävät lainsäädännöt ja 4) päihdetyötä koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat säädökset: Kansanterveyslaki, Sairausvakuutuslaki, Sosiaalihuoltolaki, Erikoissairaanhoitolaki, Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja Suomen Perustuslaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja työn tekemistä määrittävä lainsäädäntö: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonantotavasta, Hallintolaki, Henkilötietolaki ja Työturvallisuuslaki. Asiakkaan ja potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävät lainsäädännöt: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista, Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus hyväksyttävästä hoidosta huumausainerikoksissa Päihdetyötä koskeva lainsäädäntö: Päihdehuoltolaki ja asetus, Raittiustyölaki ja asetus, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidi riippuvaisten vieroitus-, korvaus- sekä ylläpitohoidosta, Mielenterveyslaki, Lastensuojelulaki, Tartuntatautilaki, Alkoholilaki, Huumausainelaki ja Rikoslaki. Lisätietoja

18 18 (33) Lähdeluettelo: Lähdeaineistona on käytetty soveltavin osin seuraavia: finlex.fi Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Päihdelinkki.fi Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinninlaitos / Stakes (neuvoa-antavat) Työterveyslaitos WHO muut päihdetietoutta antavat viralliset organisaatiot.

19 19 (33) liite 1 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIAN TOIMINTAMALLI TOIMINNOT: KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA ETSIVÄ NUORISOTYÖ Vankilasta vapautuneiden henkilökohtainen valmennuspalvelu (VAPA) TERAPEUTTINEN TYÖTOIMINTA Työelämävalmiuksien kartoittaminen (TVK) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus TYÖHARJOITTELU/TYÖELÄMÄVALMENNUS / TYÖKOKEILU LUOTSI-PALVELUT TYÖVALMENNUSOHJELMA RETRO, PIETARSAAREN TOIMIPISTE TUOTANTOKOULU PALKKATUELLA TYÖLLISTETYT KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Henkilökunta sitoutuu strategian toteuttamiseen. Henkilökunnalla on riittävä ammattitaito ja uskallusta puuttua valmentautujan päihteiden käyttöön. Valmentautuja sitoutuu valmennus / työjaksoonsa tai kuntouttavaan/terapeuttiseen työtoimintaan. TAVOITTEET Päätavoitteet: Valmentautujan työelämä tai opiskelu suunnitelmien ja työllistymisen esteiden selvittäminen. Työelämävalmiuksien ja arjenhallinnan taitojen edistäminen. Ohjaaminen avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen tai muuhun elämänhallintaa tukevana ratkaisuun. Työ- ja toimintakyvyn kartoitus suhteessa työmarkkinoiden vaatimuksiin. Valmentautuja saa sisältöä päiviinsä, tuntee olevansa osa työssäkäyvää väestöä sekä omaa säännöllisen päivärytmin. Asiakas ohjataan tarvittaessa työkyvyn selvityksiin tai muuhun palveluohjaukseen. Palkkatuella työllistetyt hoitavat työtehtävänsä työsopimuksen mukaisesti. Välitavoite: Päihteiden käytön tunnistaminen, suurkulutuksen väheneminen, valmennuksesta/työstä poissaolojen väheneminen ja päihteettömän elämäntavan edistäminen sekä päihdehaittojen minimointi TOIMENPITEET Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta päihteiden käytön tunnistamiseen, ja puheeksi ottamiseen sekä hoitoon ohjaukseen. Valmentautujan perehdytyksen yhteydessä Kokkotyö-säätiön päihteetön linja nostetaan esiin. Valmennuksen alkuvaiheessa kirjataan tavoitteet ja aikataulu valmennukselle. Samassa yhteydessä tehdään Audit- kysely.

20 20 (33) Luvattomasta poissaolosta seuraa huomautus ja velvoite osallistua Femma- ryhmään (5 ryhmäkertaa). Femma- ohjelma tukee valmentautujan päihteiden käytön tunnistamista, tavoitteiden asettamista päihteiden käytölle ja muulle elämänhallinnalle sekä riskitilanteiden tunnistamista ja niiden ennaltaehkäisyä. Valmentautujan ollessa edelleen poissa työ/työhönvalmennuksesta hän saa toisen huomautuksen jälkeen varoituksen, jonka yhteydessä järjestetään verkostokokous yhdessä lähettävän/hoitavan tahon kanssa. Verkostokokouksessa suunnitellaan tarvittava jatkohoito valmentautujalle. Kahden varoituksen jälkeen seuraavasta luvattomasta poissaolosta tai työaikana todetusta päihteiden käytöstä tai muusta huomattavasta rikkeestä, valmennussuhde tai sopimus Kokkotyö-säätiöllä päättyy. Valmennussuhteen päättymisen jälkeen ao. henkilö ei voi olla kolmeen kuukauteen Kokkotyö-säätiön valmentautujana. Mikäli työnantajalla on epäily lääkkeiden väärinkäytöstä tai huumeiden käytöstä tulee valmentautujan toimittaa puhdas huumeseula ennen valmennussuhteen aloittamista. Mikäli valmennussuhteen aikana herää perusteltu epäily huumeiden/lääkkeiden väärinkäytöstä tulee valmentautujan käydä lääke/huumeseulassa saman vuorokauden kuluessa epäilystä. Tulos toimitetaan työnantajalle kirjallisena seulan valmistuttua. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHENKILÖT JA AIKATAULU Työvalmentaja ilmoittaa valmentautujan poissaolosta välittömästi saman päivän aikana yksilövalmentajalle. Henkilölle nimetty yksilövalmentaja seuraa: - että kaikilla valmentautujilla on kirjattuna tavoitteet valmennusjaksolle - että kaikille valmentautujille on tehty Audit- kysely - poissaoloja yhdessä työvalmentajan kanssa - että poissaoloista seuranneet suulliset huomautukset ja kirjalliset varoitukset on tehty - että Femma- ryhmän kerrat ovat toteutuneet - että lähettävää tahoa ja tarpeelliseksi katsottua verkostoa on informoitu poissaoloista. Huomautukset (2 kpl) ja varoitukset (2 kpl) antaa työvalmentaja yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Huomautuksista ja varoituksista tehdään muistio, jonka läsnäolijat allekirjoittavat. Muistio jaetaan valmentautujalle sekä yksilö- että työvalmentajalle. Kokkotyö-säätiön hallitus ja valtuusto seuraavat päihdestrategian toteutumista toimitusjohtajan esittelystä vuosittain. Seurantaa varten työosastojen vastaavat kokoavat ja keräävät osastokohtaisen indikaattoritiedon ja toimittavat tiedot yksilövalmennuspäällikölle, joka antaa seurantakoosteen toimitusjohtajan käyttöön aina helmikuun alussa seurantavuoden jälkeen. Seurattavia indikaattoreita ovat kirjallisten huomautusten ja varoitusten määrät, valmennusjaksojen keskeyttämisten määrä, Femma- toimintamalliin osallistuneiden määrä ja tulokset, hoitoonohjausten määrä ja toimihenkilöille järjestettyjen päihdekoulutusten määrä. Säätiön päihdestrategiaa päivitetään kerran vuodessa kokoontuvassa päihdestrategia-työryhmässä, jossa käsitellään edellisen vuoden seurantatiedot. Päihdestrategia-työryhmän koolle kutsujana toimii yksilövalmennuspäällikkö.

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS

HELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI

PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.

Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. 1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tarkoitus Heinäveden kunnan päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihteetöntä päivää Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S Päihdeasioiden käsittely Vantaan kaupungin työpaikoilla Tämä opas on tiivistelmä

Lisätiedot

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA

1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA SUOSITUS PAIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKAISYSTA, PAIHDEASIOIDEN WSITTELYSTA JA HOITOONOHJAUKSESTA TYOPAIKOILLA Tyomarkkinajarjestot ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijoiden

Lisätiedot

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat

RANUAN KUNTA. Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA. Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA Ranuan kunnan PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden käsittelyn periaatteet ja menettelytavat RANUAN KUNTA PÄIHDEOHJELMA 2(10) SISÄLTÖ 1. PÄIHDEOHJELMAN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 3 2. TYÖ JA PÄIHTEET...

Lisätiedot

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN

ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA

PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA PALTAMON TYÖVOIMAYHDISTYS RY:N PÄIHDEOHJELMA 22.10.2010 2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 1.1 Esipuhe... 3 1.2 Päihdeohjelman tarkoitus... 4 1.3 Päihdeohjelman tavoitteet... 4 1.4 Seuranta... 4 2 ENNALTA EHKÄISEVÄ

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014

Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI

HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI 1 Henkilöstöpalvelut Mäntsälän kunta HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA JA HOITOONOHJAUSMALLI Ohjelma on hyväksytty yhteistyöryhmässä 26.3.2015 ja kunnanhallituksessa 13.4.2015. Ohjelma päivitetään seuraavan kerran

Lisätiedot

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi

www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi www.huugo.fi Kysymyksiä työpaikan päihdetilanteen ja -riskien kartoittamisen ja toimenpiteiden valitsemisen tueksi Miksi? Päihteiden väärinkäyttö voi vaikuttaa työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja työn laatuun kaikenlaisilla

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad

Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA

KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA KAJAANIN KAUPUNGIN TYÖPAIKKOJEN PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.2.2012 38 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Työyhteisöjen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus

Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus - Työsuojelujaos 4.4.2013 - Yhteistyötoimikunta 15.4.2013 Sisällysluettelo PÄIHDEONGELMA JA HOITOONOHJAUS 3 Johdanto 3 Huolestuttavia merkkejä 3 Vastuu 3 Huumausainetestiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA REISJÄRVEN KUNTA REISJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA SISÄLLYS 1 OHJELMAN TARKOITUS... 3 2 SOVELTAMISALA... 3 2.1 Päihteiden määritelmä... 3 2.2 Päihdeohjelman toteuttaminen... 4 3 VASTUUT... 4 4 ENNALTAEHKÄISEVÄ

Lisätiedot

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA HENKILÖSTÖYKSIKKÖ JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Henkilöstö- ja työllisyysjaosto _. _. 2013 2 Sisältö Päihdeongelman käsittelykaavio. 3 1. Päihdeohjelman tarkoitus ja tavoite..... 4 2. Vastuulliset toimijat..

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA

PÄIHDEOHJELMA PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA Nurmijärven kunnan henkilöstön PÄIHDEOHJELMA.nurmijarvi.fi Sisältö 1 Päihdeohjelman tarkoitus... 3 2 Ennaltaehkäisevä toiminta... 4 3 Varhainen puuttuminen...

Lisätiedot

Päihdehaitat hallintaan!

Päihdehaitat hallintaan! Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin päihdeohjelma 0 18 29

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman kaupungin päihdeohjelma 0 18 29 PÄIHDEOHJELMA Kaupunginhallitus hyväksynyt 3.12.2012 Voimaantulopäivä 3.12.2012 1 Päihdeohjelmaa koskeva suositus Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöt AKAVA-JS ry, Kunta-alan

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen

Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä.

Päihdeohjelma ja vastuu sen toteuttamisesta koskevat koko henkilöstöä. Päihdeohjelma Päihdeohjelman tarkoitus Päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseen sekä työelämän laadun parantamiseen.

Lisätiedot

TYÖVALMENNUKSEN LAATU

TYÖVALMENNUKSEN LAATU TYÖVALMENNUKSEN LAATU Miksi projektia toteutetaan? 2008 tarve kehittää asiakkaalle yksilöllisiä työvalmennuksen palvelukokonaisuuksia ja näitä tukevia toimintoja, jotka tähtäävät työllistymiseen tai ovat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyötoimikunta 2.9.2011 Kunnanhallitus 6.9.2011 IIN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Sisällysluettelo 1. Päihdeohjelman tarkoitus 3 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 3 3. Määritelmiä ja periaatteita 4 4. Päihdeongelman

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Ennalta ehkäisevä toiminta 2 5. Päihdehaitan havaitseminen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kaupunginvaltuusto 31.8.2009 86 Jukka Tikanmäki Päivi Ruotoistenmäki Martti Savolainen Raija Leppäharju SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 3 2. Päihdeohjelman tarkoitus 3 3. Päihdeohjelma

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä. 29.11.2012 Työsuojelu 1

Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä. 29.11.2012 Työsuojelu 1 Työsuojelun rooli päihdehaittojen ehkäisyssä 29.11.2012 Työsuojelu 1 Työsuojeluorganisaatio SoTessa v. 2010-2013 Koordinoiva työsuojelutoimikunta 9- jäsentä (3 Ta edustajaa ja 6 tsv:a) SoTe 1 Hallinto

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Päihdeohjelman malliteksti

Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman voi muokata seuraavaa mallitekstiä käyttäen kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Tekstissä voi käyttää tässä oppaassa esitettyjä asioita. Malli on tarkoitettu rungoksi

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot