KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA"

Transkriptio

1 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA Kokkotyö- säätiö Yrittäjäntie KOKKOLA 2012

2 2 (33) SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 KÄSITTEET JA NIIDEN MERKITYS KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ... 4 ARVOT JA VISIO PÄIHDESTRATEGIAN toimintamalli Arviointi Seuranta KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDEOHJELMA HOITOONOHJAUS EHKÄISEVÄ TOIMINTA Huumausainetesti AUDIT-kysely FEMMA-TOIMINTAMALLI VALMENTAUTUJAT Työajankäyttö hoidon aikana Päihdeongelman uusiutuminen HENKILÖKUNTA JA LUOTTAMUSHENKILÖT Työsuhteen päättäminen Työajankäyttö ja palkkaedut hoidon aikana Päihdeongelman uusiutuminen PÄIHDETYÖTÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET JA LAIT LIITTEET Liite 1 Päihdestrategian toimintamalli Liite 2 Poissaolojen seurantalomake Liite 3 Toimintaohje/päihtyneen kohtaaminen työpaikalla Liite 4 Puheeksiotto lomake (henkilökunta) Liite 5 Hoitoonsitoutumissopimus (henkilökunta) Liite 6 Hoitoonohjaus/valmentautujat (kaavio) Liite 7 Hoitoonohjaus/henkilökunta (kaavio) Liite 8 Huomautus/varoituslomake Liite 9 Huumaus- ja lääkeaineseulonta (lähetemalli) Liite 10 Audit-kysely Liite 11 Valmennussuhteen irtisanominen Liite 12 Työsopimuksen irtisanominen

3 3 (33) JOHDANTO Kokkotyö-säätiö on rekisteröity työvalmennuksen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Kokkotyö-säätiö tarjoaa osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille tai muusta syystä työelämän ulkopuolelle jääneille moniammatillisella työotteella aktiivisuutta, osallisuutta, hyvinvointia ja pysyvimpiä elämänhallinnan ratkaisuja. Toiminta jakautuu työhön ja valmennukseen. Työosaston päävastuun kantavat työvalmentajat ja valmennuksen päävastuun kantavat yksilövalmentajat. Työvalmentajat ovat tekniikan ammattilaisia. Yksilövalmentajat ovat kuntoutuksen, ohjauksen ja nuorisotyön ammattilaisia. Työvalmennus on hyvin haasteellista työtä, joka vaatii työntekijältä laaja-alaista osaamista ja työhön sitoutumista. Asiakkaan päihteidenkäyttö vaikeuttaa työvalmennusta ja sitoutumista valmennussuunnitelmissa sovittuihin yhteisiin tavoitteisiin. Valmentautujien päihdehaitat näkyvät Kokkotyö-säätiössä mm. luvattomina poissaoloina, valmennustulosten huonontumisena ja pitkittymisenä. Kokkotyö-säätiön päihdestrategia antaa selkeät pelisäännöt valmentautujille ja työntekijöille organisaation käytännöistä päihteidenkäytön suhteen ja varmistaa työturvallisuuden. Säätiö haluaa olla kehittämässä omaa päihdeosaamistaan ja henkilökunnan valmiuksia vastata ajassa ja yhteiskunnassa tapahtuviin haasteisiin. Kokkotyö-säätiö haluaa toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi toiminta-alueellaan. Oman päihdestrategiansa lisäksi Kokkotyö-säätiö on valtakunnallisen Alkoholiohjelman kumppani ja on ollut mukana Keski- Pohjanmaan maakunnallisessa päihdestrategiassa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Kokkotyö-säätiön ensimmäistä päihdestrategiaa vuonna 2010 ovat olleet laatimassa: Anita Hevosmaa, va. yksilövalmennuspäällikkö, Tiina Ruppa, yksilövalmentaja Jouni Malm, yksilövalmentaja Niina Kuorikoski, yksilövalmentaja Arja Savela, nuorten valmentaja Olli-Pekka Strang, työvalmentaja Saara Lång, kehittämiskoordinaattori, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus

4 4 (33) KÄSITTEET JA NIIDEN MERKITYS KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ Valmentautuja (asiakas) on henkilö, joka osallistuu edunsaajana organisaation toimintaan, eli saa valmennusta tai on tukityöllistettynä (palkkatuella) organisaatiossa. Henkilökuntaan luetaan toimihenkilöt ja työntekijät: * toimihenkilöt ovat yksilö- ja työvalmentajia sekä toimisto- ja hallintohenkilökuntaa * työntekijät ovat palkkasuhteessa olevia tuotannon työntekijöitä. Luottamushenkilöt ovat hallituksen ja valtuuston jäseniä. Strategia on suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tietty päämäärä. Kokkotyö-säätiön päihdestrategian päämääränä on päihteetön työympäristö sekä työrauhan ja turvallisuuden turvaaminen, sekä valmentautujan, toimihenkilön ja työntekijän tukeminen päihteettömään arjen hallintaan. Alkoholi on nautittavaksi tarkoitettu juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholinkäyttö tai sen vaikutuksen alaisena oleminen on Kokkotyösäätiössä kiellettyä. Huumausaineet ovat päihteitä, jotka kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämään huumausaineluetteloon ja joiden hallussapito, levitys ja käyttö on rikoslaissa kielletty. Huumaus- ja lääkeaineseulonta virtsasta tehdään, mikäli on pienikin epäilys huumeiden käytöstä. Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä enemmän tai vähemmän tietoista PKV - lääkkeiden (pääasiassa keskushermoston kautta vaikuttavat aineet) väärinkäyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi tai psyykkisen tilan muuttamiseksi. Epäilyksen syntyessä lääkkeiden väärinkäytöstä otetaan yhteys työntekijän tai valmentautujan hoitavaan tahoon tai oman alueen lääkäriin. Tarvittaessa otetaan huumaus- ja lääkeaineseulonta virtsasta. Liuottimet Teknisiä liuottimia kuten liimoja, ohenteita, lakkoja, bensaa ja puhdistusaineita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa. Epäiltäessä väärinkäyttöä asia otetaan puheeksi asianosaisen kanssa. Toiminnalliset riippuvuudet

5 5 (33) Toiminnallisia riippuvuuksia voivat olla uhkapelaaminen, peli- ja nettiriippuvuus, jatkuva sukupuolikumppaneiden vaihtaminen tai seksipuhelimien ylenpalttinen käyttö, syömishäiriöt, läheisriippuvuus, pakonomainen liikunta, ostovimma tai muut vastaavanlaiset nopeaa tyydytystä tuovat tekemiset. Mikäli toiminnallisesta riippuvuudesta on merkittävää haittaa valmentautujan arjenhallinnassa, otetaan se puheeksi hänen kanssaan. Hoitoonohjaus on omaehtoista tai velvoitettua hoitoon hakeutumista päihteidenkäytön vuoksi. Kokkotyö-säätiössä kannustetaan valmentautujaa ja henkilökuntaa omaaloitteiseen hoitoon hakeutumiseen, häntä motivoidaan päihdekäyttäytymisen muutokseen ja tarvittaessa suoritetaan velvoitettu hoitoonohjaus.

6 6 (33) ARVOT JA VISIO Päihdestrategian arvot: Yksilöllisyys jokaiselle valmentautujalle tehdään yksilöllinen valmennussuunnitelma, jossa on valmentautujan henkilökohtaiset tavoitteet. Nämä tavoitteet tukevat myös päihteettömyyttä. Tavoitteellisuus kaikella Kokkotyö-säätiössä tehtävällä työllä on määritelty, selkeä tavoite. Yksilön kanssa suunnitellaan hänen tavoitteensa päihteidenkäytön vähentämisen suhteen. Vastuullisuus valmentautujalla ja henkilökunnalla on vastuu omasta toiminnastaan ja työtehtävistään, sekä yhteisön jäsenistä. Vastuullisuuteen liittyy varhainen puheeksi ottaminen huomatessa päihteidenkäyttöä tai -haittoja työyhteisössä. Yhteisöllisyys yhteisö tukee päihteettömyyttä Kokkotyö-säätiössä ja valmentautujaa hänen valmennussuunnitelmansa mukaisesti. Visio: Kokkotyö-säätiö on päihteetön työvalmennussäätiö, joka tukee valmentautujien työllistymistä ja itsenäistä selviytymistä elämässä. Säätiö on vuonna 2015 omalla alallaan johtava toimija Suomessa ja toimintatavoiltaan edelläkävijä liittyen päihdehaittojen ehkäisyyn.

7 7 (33) 1 PÄIHDESTRATEGIAN TOIMINTAMALLI Kokkotyö-säätiön päihdestrategian tavoitteena on päihteettömän työympäristön luominen ja työrauhan ja turvallisuuden turvaaminen, sekä valmentautujan, työntekijän ja toimihenkilön tukeminen päihteettömään arjen hallintaan. Päihdestrategiaan on tehty toimintamalli (liite 1), johon kuuluvat kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu/työelämän valmennus/ työkokeilu, Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, Työelämävalmiuksien kartoittaminen (TVK), terapeuttinen työtoiminta, Vankilasta vapautuneiden henkilökohtainen valmennuspalvelu (VAPA), Nuorten työpajatoiminta, Tuotantokoulu, Etsivä nuorisotyö, Luotsi-palvelut, Työvalmennusohjelma (TVO), palkkatuella työllistetyt, henkilökunta ja luottamushenkilöt sekä RETRO (Pietarsaaren toimipiste). Toimintamalli ohjaa työ- ja yksilövalmentajia käytännön työssä päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Se sisältää tavoitteet, kriittiset menestystekijät, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden toteutumisen seurannan (vastuuhenkilöt, aikataulu). Kokkotyö-säätiöllä on otettu käyttöön päihdestrategian toimintamalli, jota noudatetaan työyhteisössä ja henkilökunnalle annetaan päihdekoulutusta. Kokkotyö-säätiön yksi yksilövalmentaja on käynyt mini-interventiokouluttaja-koulutukseen, ko. yksilövalmentaja kouluttaa säätiön uudet toimihenkilöt kerran vuodessa. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa valmiuksia alkoholin käytön puheeksiottamisessa. Kokkotyö-säätiön kaksi yksilövalmentajaa päivittävät sairaanhoitajatutkintoaan AMKtutkinnoksi. He tekevät opinnäytetyön, jonka tarkoituksena on tehdä päihdestrategiaa tutummaksi Kokkotyö-säätiön henkilökunnalle. 1.1 Arviointi Arviointivaiheessa Kokkotyö-säätiön työ- ja yksilövalmentajat tekevät itsearviointia, josta kerätään osastokohtaista tietoa. Työosastoilla arvioinnin kohde on päihdestrategian käytännön toteuttamisessa ja toimintaosaston arkityössä. Työ- ja yksilövalmentajien suorittama itsearviointi on jatkuvaa oman työn kehittämistä. Tämä tapahtuu toimintakäytäntöjä kyseenalaistamalla sekä virheisiin reagoimalla ja hyviä käytäntöjä omaksumalla. Itsearvioinnin työkaluina voivat olla esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut ja viikko/osastopalaverit, joissa seurataan päihdeosaamisen kehittymistä. Päihdestrategian arvioinnissa yksi erittäin tärkeä osa on uusien työvälineiden ja toimintatapojen seuranta. Niiden

8 8 (33) toimivuuden arviointi ja valmentautujien päihdetilanteen seuraaminen ovat välttämättömiä päihdestrategian toimivuuden selvittämiseksi. 1.2 Seuranta Kokkotyö-säätiön hallitus ja valtuusto seuraavat päihdestrategian toteutumista toimitusjohtajan esittelystä vuosittain. Seurantaa varten työosastojen vastaavat kokoavat ja keräävät osastokohtaisen indikaattoritiedon ja toimittavat tiedot yksilövalmennuspäällikölle, joka antaa seurantakoosteen toimitusjohtajan käyttöön aina helmikuun alussa seurantavuoden jälkeen. Seurattavia indikaattoreita ovat kirjallisten huomautusten ja varoitusten määrät ja syyt, valmennusjaksojen keskeyttämisten määrä, Femma- toimintamalliin osallistuneiden määrä ja tulokset, hoitoonohjausten määrä ja toimihenkilöille järjestettyjen päihdekoulutusten määrä. Säätiön päihdestrategiaa päivitetään kerran vuodessa kokoontuvassa päihdestrategia-työryhmässä, jossa käsitellään edellisen vuoden seurantatiedot (liite 2) ja niiden pohjalta tehdään kehittämissuunnitelmat. Päihdestrategia- työryhmän koolle kutsujana toimii yksilövalmennuspäällikkö. Päihdestrategian päivitystyöryhmä 2012: Anita Hevosmaa (yksilövalmennuspäällikkö) Tiina Ruppa (yksilövalmentaja) Jouni Malm (yksilövalmentaja) Jaana Salminen (työvalmentaja) Niina Kuorikoski (yksilövalmentaja) Johanna Viskari (yksilövalmentaja) Sanna Knutar (yksilövalmentaja) Työryhmä on päivittänyt ja asiatarkastanut tekstin sen hetken käytettävänä olleen tiedon valossa, tukeutuen myös luotettaviksi arvioimiinsa lähdetietoihin. 2 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDEOHJELMA Päihde Kokkotyö-säätiön päihdestrategiassa päihteellä tarkoitetaan alkoholin lisäksi huumeita ja muita päihdyttäviä aineita, joiden liika- tai sekakäytön seurauksena ilmenee päihdeongelma, joka haittaa työntekoa tai vaarantaa oman, työtovereiden, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuutta. Päihteeksi ei tässä yhteydessä lasketa tupakkatuotteita.

9 9 (33) Päihdekulttuuri Päihteiden käyttöä koskeviin työ- ja toimintamalleihin vaikuttaa myös Kokkotyö- säätiön päihdekulttuuri. Se muodostuu päihteidenkäyttöä koskevista virallisista ja epävirallisista säännöistä, työ- ja tehtävänjaosta sekä työ- ja yksilövalmentajien ja valmentautujien omista asenteista, ajatuksista ja tunteista päihteitä kohtaan. Nämä eri tekijät muokkaavat päihdekulttuurista monimutkaisen ja muuttuvan kokonaisuuden, jonka tiedostaminen on haasteellista. Kuitenkin jo tietoisuus päihdekulttuurin olemassaolosta ja vaikutuksesta arjen työtilanteisiin voi auttaa työ- ja yksilövalmentajia oman työnsä kehittämisessä. Päihdeohjelman tavoite Kokkotyö- säätiön tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen turvallinen, päihteetön työyhteisö. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan yhteisö ja/tai yksilötasolla säätiön palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen, myöhempään työllistymiseen, elämänhallinnallisiin ja laadullisiin tekijöihin sekä työyhteisön työilmapiiriin. Tästä koostuu Kokkotyö-säätiön päihdeohjelma. Päihteet työpaikalla Kokkotyö-säätiön työyhteisössä päihteettömyyttä edistetään kaikilla toiminnoilla. Täten esim. alkoholilahjat eivät ole sallittuja. Säätiö kieltää päihteiden hallussa pidon ja säilytyksen kaikissa työyksiköissä koko henkilöstön osalta. Jos jollain henkilöllä tavataan päihteitä ja/tai henkilö on päihteiden vaikutuksen alainen, poistetaan hänet säätiön tiloista. Em. rikkeestä seuraa puhuttelu ja huomautus. Ilman henkilön suostumusta ei ryhdytä suorittamaan henkilöön käypää tarkastusta tai takavarikoimaan päihteitä. Poikkeuksena on toiminta alaikäisten kohdalla, jolloin otetaan yhteyttä myös huoltajaan tai viranomaiseen, joka ryhtyy asianomaisiin toimenpiteisiin takavarikoinninkin suhteen. Kokkotyö-säätiöllä toimitaan yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti päihtyneen kohtaamisessa työpaikalla (liite 3). Työturvallisuus Kokkotyö-säätiön päihdestrategia korostaa työturvallisuutta.

10 10 (33) Työturvallisuuteen liittyviin epäkohtiin paneudutaan ottamalla päihdehaitoista johtuvat asiat esille työsuojelutoimikunnassa, joka kokoontuu noin kahden kuukauden välein. Johtoryhmän tiedoksi tulleet päihteiden väärinkäytön aiheuttamat ongelmat otetaan esille kokouksissa ja johtoryhmä pyrkii ratkaisemaan ongelmat välittömästi, ettei työturvallisuus vaarannu työyhteisössä. Seuranta on osa työturvallisuutta. Seurantatietoutta voidaan hyödyntää päihdestrategian päivityksen yhteydessä. Testaukset lisäävät ennakoivaa työturvallisuutta ja velvollisuus poistaa päihteiden vaikutuksen alainen henkilö työpaikalta varmistaa päivittäistä työturvallisuutta. Kokkotyö-säätiölle on laadittu Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet, jotka liitetään osaksi laatukäsikirjaa. 3 HOITOONOHJAUS Henkilökunnan mahdolliseen päihteiden väärinkäyttöön työpaikalla puututaan. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa puheeksi huolensa työtoverin päihteiden väärinkäytöstä. Esimiehen tehtävä on ottaa asia puheeksi (liite 4) ao. henkilön kanssa ja tarvittaessa ohjata henkilö hoitoon. Hoidon tarpeen suunnittelusta ja määrittelystä vastaa työterveyshuolto. Kokkotyö-säätiön työntekijät kannustavat päihdeongelmaista vapaaehtoisesti hakeutumaan hoitoon. Hoitoonohjaus koskee säätiön kaikkia työsuhteessa olevia ja valmentautujia, joille on kehittynyt päihderiippuvuus psykososiaalisin/fyysisin seurauksin ja päihteidenkäyttö selvästi haittaa henkilön työn- ja elämänhallintaa, työturvallisuutta tai järjestystä työpaikalla. Hoitoonohjausprosessi käynnistetään toimihenkilön, esimiehen, työsuojelupäällikön, valtuutetun lääkärin tai työterveyshuollon aloitteesta. Asianomainen velvoitetaan hoitoonohjaukseen. Hoitoonohjaus aloitetaan hoitoonohjausneuvottelulla, jossa tehdään kirjallinen hoitoonsitoutumissopimus (liite 5). Hoitoonohjaukseen liittyvät tiedot ja toimenpiteet ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. Esimiehellä on kuitenkin oikeus saada tietoa hoidon toteutumisesta työntekijältä, työterveyshuollosta tai hoitavalta taholta. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa asianomaista pääsemään eroon ongelmallisesta päihteiden käytöstä ja tukea elämänhallinnan sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen toimintakyvyn kasvua. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on myös työsuhteen jatkuminen. Huumeongelmaisen kohdalla tavoitteena on huumeista kokonaan luopuminen. Menettelyohjeistus kuvataan hoitoonohjaus kaavioilla (liitteet 6 ja 7).

11 11 (33) Puheeksioton valmiuksien kehittäminen Uusille toimihenkilöille järjestetään päihteidenkäytön mini-interventio-koulutus kerran vuodessa. Koulutukseen kuuluvat osiot ovat: 1) päihderiippuvuuden kehitys ja selitysmallit, 2) arvopohja ja ihmiskäsitys, 3) päihteisiin liittyvät asenteet, 4) päihdyttävät aineet ja niiden kerta- ja pitkäaikaiskäytön vaikutukset psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja 5) puheeksi ottamisen valmiudet. 4 EHKÄISEVÄ TOIMINTA Kokkotyö-säätiöllä työskentelee ihmisiä monesta eri ammattiryhmästä. Jokaisella on oma suhtautumistapansa asioihin, mutta henkilökunnalla on olemassa yhteinen linja kuinka valmentautuja kohdataan Kokkotyö-säätiöllä. Kaikki kohdataan yksilöinä ja heidän itsemääräämisoikeuttaan ja ihmisyyttään kunnioitetaan. Lisäksi jokaista kohdellaan tasaarvoisesti ja oikeudenmukaisesti rotuun, uskontoon tai poliittiseen kantaan katsomatta. Jokainen vastaa omista teoistaan ja sanomisistaan sekä vastaa omalta osaltaan työyhteisön hyvinvoinnista ja kehittämisestä. Ennalta ehkäisevä työ on: Aiheen käsittelyä esim. perehdytystilanteissa, mikä jokaiselle valmentautujalle annetaan Päihdeasioiden käsittelyn kirjaamista valmennussuunnitelmaan Kahdenkeskisiä keskusteluja valmentajien ja valmentautujien kesken tai ryhmävalmennuksissa Vapaa-ajanviettotapojen kartoittamista ja kannustamista harrastuksiin Hoitokontaktien mahdollistaminen valmentautujan työajalla mm. A-klinikka, Nuotta, AAkerho Päihdeasioiden käsittelyä säännöllisesti henkilökunnan kokouksissa Riittävän päihdetyön osaamisen varmistamista valmentajille, vähintään mini-interventiokoulutus. Varhainen puuttuminen Päihteiden käytön osalta työ- ja yksilövalmentaja puuttuvat yhdessä tilanteeseen työturvallisuus huomioiden. Alkometriä käytettäessä toimenpide tuloksineen kirjataan huomautus/varoitus-lomakkeeseen (liite 8). Alle 18-vuotiaiden kohdalla keskeistä on huoltajien sekä lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö. Lastensuojelulle tulee aina tiedottaa tietoon tul-

12 12 (33) leesta päihteiden käytöstä, mutta vain nuoren suostumuksella vanhemmille. Huolestuminen valmentautujan päihteiden käytöstä otetaan välittömästi puheeksi hänen kanssaan. Päihteiden käytön oireita saattavat olla, esimerkiksi väsymys, poissaolot, yliaktiivisuus, aggressiivinen käytös tai välinpitämättömyys. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus pohtia muiden verkostoon kuuluvien (työvoimahallinto, työvoiman palvelukeskus, terveydenhuolto ym.) kanssa tarkoituksenmukaisia toimintatapoja sekä saada tukea varhaiseen puuttumiseen. Kokkotyö-säätiössä käytetään seuraavia ehkäiseviä menetelmiä: AUDIT kysely, puheeksiotto, mini-interventio ja Femma ryhmä. Esimiehen vastuu ja velvollisuus puuttua päihdeongelmaan Virallinen puuttumisvastuu ja päihdeongelman puheeksiotto kuuluvat esimiehelle. Päihteidenkäytön merkkien (esim. työtehtävien laiminlyönti, haju, epämääräiset poissaolot) ilmetessä esimiehellä on mahdollisuus ensin puuttua epävirallisesti työntekijän päihdeongelmaan; viestien, että hän on tietoinen tilanteesta. Keskustellen ohjataan henkilöä tekemään itse omatoimisia muutoksia päihteidenkäyttöönsä. Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus, työturvallisuusriski ja selvä merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta. 4.1 Huumausainetesti Kokkotyö-säätiön tavoitteena on päihteetön työyhteisö. Huumausainetestauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä huumeiden aiheuttamia riskejä. Mikäli työantajalla on epäily lääkkeiden ja/tai huumeiden väärinkäytöstä tulee valmentautujan/työntekijän käydä lääke/huumeseulassa saman vuorokauden kuluessa epäilystä. Tulos toimitetaan työnantajalle kirjallisena seulan valmistuttua. Työnantaja saa käyttää palveluksessaan olevan henkilön terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen tai näytteiden ottamiseen vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näin turvataan terveydentilasta saatujen tietojen ja tulosten oikeellisuus. Työnantaja vastaa huumausainetestitodistuksesta aiheutuvista kustannuksista, ellei henkilön lähettävä taho pysty sitä tekemään.

13 13 (33) Kokkotyö-säätiö käyttää huumausainetestausta (liite 9), jolla tutkitaan seuraavat aineet: kannabis, amfetamiini, bentsodiatsepiinit ja kokaiini sekä opiaatit. Testin perusteella arvioidaan onko henkilö käyttänyt huumausaineita siten, että hänen työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt. Todistuksesta saisi ilmetä vain, että ao. henkilölle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, että hän on käyttänyt huumausaineita. Työelämän tietosuojalaissa ei säädetä työntekijän velvollisuudesta osallistua huumetestiin. Työnantajalla ei siten ole em. lain nojalla oikeutta määrätä työnhakijaa tai työntekijää huumetestiin. Huumetesteihin osallistuminen on vapaaehtoista eikä kieltäytymisellä ole sellaisenaan seuraamuksia. Työpaikkojen huumetestausta säädellään lainsäädännöllä ja asetuksella. 4.2 AUDIT-kysely Kysely tehdään kaikille valmentautujille valmennussuhteen alussa perustuen kuitenkin vapaaehtoisuuteen/suostumukseen. Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt kymmenen henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä -testin (Audit). Testi (liite 10) on todettu tehokkaimmaksi alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseen. Kysymykset koskevat alkoholinkäyttömääriä ja käytön psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Testi on hyvä väline alkoholinkäytön puheeksiottamisessa. 5 FEMMA-TOIMINTAMALLI Ryhmävalmennusmalli Ryhmävalmennus on kaikille valmentautujille tarkoitettua koulutusta, jossa käsitellään mm. päihde- ja mielenterveysasioita, liikuntaa, vuorovaikutustaitoa sekä opiskeluun ja työnhakuun liittyviä asioita. Femma- toimintamalli on Kokkotyö-säätiössä yhdessä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kanssa kehitettyä ryhmävalmennusta, joka on tarkoitettu kaikille niille valmentautujille, joilla on päihteidenkäytön vuoksi vaikeuksia selviytyä työvalmennustavoitteistaan. Valmennus on tarkoitettu päihteidenkäytön hallinnan tueksi ja pohjautuu kognitiivisen terapian viitekehykseen. Kognitiivinen lähestymistapa päihdetyössä on riippuvuuskäyttäytymisen ja kognitiivisten tekijöiden (esim. ajattelun, oppimisen, havaitsemisen, ongelmaratkaisukyvyn) välistä yhteyttä. Kognitiivinen terapia auttaa 1) vähentämällä mielihalujen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta heikentämällä näitä ylläpitäviä uskomuksia, 2) opettamalla ongelmaiselle ret-

14 14 (33) kahtamista ehkäiseviä selviytymiskeinoja, joilla hän voi myös pitkäjänteisesti säädellä mielihalujaan sekä 3) luomalla uudenlaista suhdetta itseensä ja muihin mm. lisäämällä itseymmärrystä. Tarkoitus on auttaa valmentautujaa oppimaan pois aikaisemmasta haitallisesta toimintamallista. Femman ryhmäkerrat (vähintään kolme osallistujaa) 1. Tapaamiskerta Tavoite:Valmentautuja tunnistaa oman elämäntapansa/vapaaajanviettotapansa ja siihen liittyvän päihteidenkäytön. 2. Tapaamiskerta Tavoite: Lisätä valmentautujan tiedostamista omasta päihteidenkäytöstään. 3. Tapaamiskerta Tavoite: Lisätä valmentautujan tietoisuutta päihteidenkäyttönsä eduista ja haitoista. 4. Tapaamiskerta Tavoite: Valmentautuja asettaa tavoitteen omalle päihteidenkäytölleen yhteistyössä valmentajan kanssa ja etsii vaihtoehtoisia mielihyvän lähteitä. 5. Tapaamiskerta Tavoite: Antaa valmentautujalle valmiuksia pysyä tavoitteessa. Tapaamiskerrat koostuvat yksilötehtävistä, ryhmäkeskusteluista ja pienestä luentoosuudesta. Femma- ryhmäkerrat päättyvät yhteiseen kahvitilaisuuteen, jossa osallistujille jaetaan todistukset. Yksilöohjausmalli Tarkoitus on kääntää ohjauksen painopiste yksilövalmennukseen. Aiemmasta vähintään kolmen hengen ryhmäkoosta siirrytään käyttämään femman yksilöohjausmallia. Yksilöohjausmallin sisältö Yhdestä mapista löytyy koko aineisto, jota kulloinenkin femman yksilöohjauksen vetäjä käyttää. Mappia päivitetään tarpeen mukaan. Femman ksesto on 5 x 45 min. Ensimmäinen aika sovitaan etukäteen ja seuraavat ajat sovitaan aina edellisen istunnon aikana. Femman sisältö/istuntokerta 1. istunto kartoitetaan asiakkaan tilanne

15 2. istunto 3. istunto 4. istunto 15 (33) asiakas tunnistaa oman elämäntapansa/vapaa-ajanviettonsa ja siihen liittyvän päihdekäytön lisätään asiakkaan tietoisuutta omasta päihdekäytöstään lisätään asiakkaan tietoisuutta päihdekäytön haitoista asiakas asettaa tavoitteen omalle päihdekäytölleen Tavoite antaa asiakkaalle valmiuksia pysyä tavoitteissaan tavoitteiden / sitoumusten kirjaaminen. 6 VALMENTAUTUJAT Koskee myös palkkatuella työllistettyjä. Toimintaperiaatteet päihde-epäilyn sattuessa työpaikalla (liite 6). Päihteiden käytöstä johtuvien poissaolojen varoituskäytäntö: Ensimmäinen huomautus ja velvoite osallistua Femma-ryhmään Toinen huomautus Ensimmäinen varoitus. Toinen varoitus Valmennussuhteen päättyminen. 6.1 Työajankäyttö hoidon aikana Valmentautujan ollessa työkykyinen/päihteetön, hän voi työskennellä normaalisti työtehtävissään. Valmentautujaa koskevat rahalliset etuudet arvioi KELA tai muu tulonsiirron päättävä taho. Etuuteen vaikuttaa mm. lääkärin lausunto. 6.2 Päihdeongelman uusiutuminen Toimitaan ohjeistuksen mukaan (liite 6). Jos varoituksista huolimatta valmentautuja ei muuta käytöstään päihteiden suhteen, valmennussuhteen purku jää viimeiseksi vaihtoehdoksi

16 (liite 11). Valmennussuhteen purku voidaan sopimustyypistä riippuen tehdä myös yhteistyöverkoston kanssa. 16 (33) 7 HENKILÖKUNTA JA LUOTTAMUSHENKILÖT Henkilökunnan mahdolliseen päihteiden väärinkäyttöön työpaikalla puututaan. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa puheeksi huolensa työtoverin päihteiden väärinkäytöstä. Esimiehen tehtävä on tarvittaessa ohjata henkilö hoitoon. Hoidon tarpeen suunnittelusta ja määrittelystä vastaa työterveyshuolto. Henkilökunta edustaa aina työnantajaa työhön liittyvissä seminaareissa, koulutuksissa, virkistys- ja edustustilaisuuksissa. Henkilökunnan tulee käyttäytyä hyvien käytöstapojen mukaisesti ja välttää päihteiden käyttöä. Kokkotyö-säätiötä edustaessaan luottamushenkilöiden tulee välttää päihteiden käyttöä ja käyttäytyä tilaisuuteen sopivasti. Päihteiden väärinkäytön varoituskäytäntö ja hoitoonohjausmalli (liite 7). 7.1 Työsuhteen päättäminen Hoitoonohjausjärjestelmä ei syrjäytä työnantajalle kuuluvaa lakien ja sopimusten mukaista oikeutta päihteiden väärinkäyttäjän palvelusuhteen katkaisemiseen tai toimenhaltijoiden osalta kirjallisen varoituksen antamiseen tai työn keskeyttämiseen. Toimenpiteitä harkitaan tapauskohtaisesti, jolloin hoidon onnistumisella on tuntuva merkitys. 7.2 Työajankäyttö ja palkkaedut hoidon aikana Päihtymyksestä johtuva työstä poissaolo on työaikakirjanpidon kannalta luvaton poissaolo, jolta ajalta työantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Lähtökohtaisesti päihdeongelmaisen hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa hoidettava itse. 7.3 Päihdeongelman uusiutuminen Mikäli päihdeongelma uusiutuu ja työntekijällä esiintyy työssään päihteiden käytöstä johtuvia ongelmia, järjestetään uusi neuvottelu. Hänelle toistetaan hoitoonohjausmalli sekä ohjataan avo- tai laitoshoitoon. Asianomaisen suostuessa hoitoon työsuhde voi jatkua. Kieltäytyminen kirjataan ja ryhdytään toimenpiteisiin työsuhteen päättämiseksi (liite 12).

17 17 (33) 8 PÄIHDETYÖTÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET JA LAIT Päihdepalveluiden laatusuositukset on valmistettu tukemaan kuntien päihdepalveluiden suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteinen suositus luo pohjaa laadukkaille päihdepalveluille. Suositukset antavat yleiset suuntaviivat, joita voidaan soveltaa paikallisesti kuntien ja kuntalaisten tarpeista lähtien. Päihdetyötä ohjaavat laatusuositusten lisäksi lainsäädäntö, johon kuuluvat 1) sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat säädökset, 2) sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja työn tekemistä määrittävä lainsäädäntö, 3) asiakkaan ja potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävät lainsäädännöt ja 4) päihdetyötä koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat säädökset: Kansanterveyslaki, Sairausvakuutuslaki, Sosiaalihuoltolaki, Erikoissairaanhoitolaki, Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja Suomen Perustuslaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja työn tekemistä määrittävä lainsäädäntö: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonantotavasta, Hallintolaki, Henkilötietolaki ja Työturvallisuuslaki. Asiakkaan ja potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävät lainsäädännöt: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista, Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus hyväksyttävästä hoidosta huumausainerikoksissa Päihdetyötä koskeva lainsäädäntö: Päihdehuoltolaki ja asetus, Raittiustyölaki ja asetus, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidi riippuvaisten vieroitus-, korvaus- sekä ylläpitohoidosta, Mielenterveyslaki, Lastensuojelulaki, Tartuntatautilaki, Alkoholilaki, Huumausainelaki ja Rikoslaki. Lisätietoja

18 18 (33) Lähdeluettelo: Lähdeaineistona on käytetty soveltavin osin seuraavia: finlex.fi Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Päihdelinkki.fi Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinninlaitos / Stakes (neuvoa-antavat) Työterveyslaitos WHO muut päihdetietoutta antavat viralliset organisaatiot.

19 19 (33) liite 1 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIAN TOIMINTAMALLI TOIMINNOT: KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA ETSIVÄ NUORISOTYÖ Vankilasta vapautuneiden henkilökohtainen valmennuspalvelu (VAPA) TERAPEUTTINEN TYÖTOIMINTA Työelämävalmiuksien kartoittaminen (TVK) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus TYÖHARJOITTELU/TYÖELÄMÄVALMENNUS / TYÖKOKEILU LUOTSI-PALVELUT TYÖVALMENNUSOHJELMA RETRO, PIETARSAAREN TOIMIPISTE TUOTANTOKOULU PALKKATUELLA TYÖLLISTETYT KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Henkilökunta sitoutuu strategian toteuttamiseen. Henkilökunnalla on riittävä ammattitaito ja uskallusta puuttua valmentautujan päihteiden käyttöön. Valmentautuja sitoutuu valmennus / työjaksoonsa tai kuntouttavaan/terapeuttiseen työtoimintaan. TAVOITTEET Päätavoitteet: Valmentautujan työelämä tai opiskelu suunnitelmien ja työllistymisen esteiden selvittäminen. Työelämävalmiuksien ja arjenhallinnan taitojen edistäminen. Ohjaaminen avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen tai muuhun elämänhallintaa tukevana ratkaisuun. Työ- ja toimintakyvyn kartoitus suhteessa työmarkkinoiden vaatimuksiin. Valmentautuja saa sisältöä päiviinsä, tuntee olevansa osa työssäkäyvää väestöä sekä omaa säännöllisen päivärytmin. Asiakas ohjataan tarvittaessa työkyvyn selvityksiin tai muuhun palveluohjaukseen. Palkkatuella työllistetyt hoitavat työtehtävänsä työsopimuksen mukaisesti. Välitavoite: Päihteiden käytön tunnistaminen, suurkulutuksen väheneminen, valmennuksesta/työstä poissaolojen väheneminen ja päihteettömän elämäntavan edistäminen sekä päihdehaittojen minimointi TOIMENPITEET Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta päihteiden käytön tunnistamiseen, ja puheeksi ottamiseen sekä hoitoon ohjaukseen. Valmentautujan perehdytyksen yhteydessä Kokkotyö-säätiön päihteetön linja nostetaan esiin. Valmennuksen alkuvaiheessa kirjataan tavoitteet ja aikataulu valmennukselle. Samassa yhteydessä tehdään Audit- kysely.

20 20 (33) Luvattomasta poissaolosta seuraa huomautus ja velvoite osallistua Femma- ryhmään (5 ryhmäkertaa). Femma- ohjelma tukee valmentautujan päihteiden käytön tunnistamista, tavoitteiden asettamista päihteiden käytölle ja muulle elämänhallinnalle sekä riskitilanteiden tunnistamista ja niiden ennaltaehkäisyä. Valmentautujan ollessa edelleen poissa työ/työhönvalmennuksesta hän saa toisen huomautuksen jälkeen varoituksen, jonka yhteydessä järjestetään verkostokokous yhdessä lähettävän/hoitavan tahon kanssa. Verkostokokouksessa suunnitellaan tarvittava jatkohoito valmentautujalle. Kahden varoituksen jälkeen seuraavasta luvattomasta poissaolosta tai työaikana todetusta päihteiden käytöstä tai muusta huomattavasta rikkeestä, valmennussuhde tai sopimus Kokkotyö-säätiöllä päättyy. Valmennussuhteen päättymisen jälkeen ao. henkilö ei voi olla kolmeen kuukauteen Kokkotyö-säätiön valmentautujana. Mikäli työnantajalla on epäily lääkkeiden väärinkäytöstä tai huumeiden käytöstä tulee valmentautujan toimittaa puhdas huumeseula ennen valmennussuhteen aloittamista. Mikäli valmennussuhteen aikana herää perusteltu epäily huumeiden/lääkkeiden väärinkäytöstä tulee valmentautujan käydä lääke/huumeseulassa saman vuorokauden kuluessa epäilystä. Tulos toimitetaan työnantajalle kirjallisena seulan valmistuttua. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHENKILÖT JA AIKATAULU Työvalmentaja ilmoittaa valmentautujan poissaolosta välittömästi saman päivän aikana yksilövalmentajalle. Henkilölle nimetty yksilövalmentaja seuraa: - että kaikilla valmentautujilla on kirjattuna tavoitteet valmennusjaksolle - että kaikille valmentautujille on tehty Audit- kysely - poissaoloja yhdessä työvalmentajan kanssa - että poissaoloista seuranneet suulliset huomautukset ja kirjalliset varoitukset on tehty - että Femma- ryhmän kerrat ovat toteutuneet - että lähettävää tahoa ja tarpeelliseksi katsottua verkostoa on informoitu poissaoloista. Huomautukset (2 kpl) ja varoitukset (2 kpl) antaa työvalmentaja yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Huomautuksista ja varoituksista tehdään muistio, jonka läsnäolijat allekirjoittavat. Muistio jaetaan valmentautujalle sekä yksilö- että työvalmentajalle. Kokkotyö-säätiön hallitus ja valtuusto seuraavat päihdestrategian toteutumista toimitusjohtajan esittelystä vuosittain. Seurantaa varten työosastojen vastaavat kokoavat ja keräävät osastokohtaisen indikaattoritiedon ja toimittavat tiedot yksilövalmennuspäällikölle, joka antaa seurantakoosteen toimitusjohtajan käyttöön aina helmikuun alussa seurantavuoden jälkeen. Seurattavia indikaattoreita ovat kirjallisten huomautusten ja varoitusten määrät, valmennusjaksojen keskeyttämisten määrä, Femma- toimintamalliin osallistuneiden määrä ja tulokset, hoitoonohjausten määrä ja toimihenkilöille järjestettyjen päihdekoulutusten määrä. Säätiön päihdestrategiaa päivitetään kerran vuodessa kokoontuvassa päihdestrategia-työryhmässä, jossa käsitellään edellisen vuoden seurantatiedot. Päihdestrategia-työryhmän koolle kutsujana toimii yksilövalmennuspäällikkö.

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Juuan kunnan päihdeohjelma

Juuan kunnan päihdeohjelma liite khall 8.1.2001 10 Juuan kunnan päihdeohjelma 1 Päihdeasioiden hoito ja vastuu Päihdeasioiden hoito työpaikalla on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä, koulutusta, työsuojelua ja työterveyshuoltoa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA

SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Toisen asteen koulutus. Toimintaohje opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi

Tampereen kaupunki Toisen asteen koulutus. Toimintaohje opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi Tampereen kaupunki Toisen asteen koulutus Toimintaohje opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi Sisällys 1. Lähtökohtia... 3 2. Ennaltaehkäisevä päihdetyö... 3 3.

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi

Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Työikäinen terveydenhuollossa I 12.9.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Anne Pitkänen sosiaalityöntekijä, työnohjaaja SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA

PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PÄIHDEOHJELMA SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Päihdeohjelman tarkoitus 1 3. Päihdeohjelma koskee koko henkilöstöä 1 4. Ennalta ehkäisevä toiminta 2 5. Päihdehaitan havaitseminen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Kaupunginvaltuusto 31.8.2009 86 Jukka Tikanmäki Päivi Ruotoistenmäki Martti Savolainen Raija Leppäharju SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 3 2. Päihdeohjelman tarkoitus 3 3. Päihdeohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Työjuridiikkaa esimiehelle

Työjuridiikkaa esimiehelle ingakoskinen.fi Työjuridiikkaa esimiehelle 1 Hei, olen Inga! Sopimusten merkitys ja sovittelu Lakiartikkelit Yhdistystoiminta (SauRa) Hevosharrastus (tallinpito ja ratsastus) Asianajaja, varatuomari Asianajajaliiton

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot