KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA

Transkriptio

1 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIA Kokkotyö- säätiö Yrittäjäntie KOKKOLA 2012

2 2 (33) SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 KÄSITTEET JA NIIDEN MERKITYS KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ... 4 ARVOT JA VISIO PÄIHDESTRATEGIAN toimintamalli Arviointi Seuranta KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDEOHJELMA HOITOONOHJAUS EHKÄISEVÄ TOIMINTA Huumausainetesti AUDIT-kysely FEMMA-TOIMINTAMALLI VALMENTAUTUJAT Työajankäyttö hoidon aikana Päihdeongelman uusiutuminen HENKILÖKUNTA JA LUOTTAMUSHENKILÖT Työsuhteen päättäminen Työajankäyttö ja palkkaedut hoidon aikana Päihdeongelman uusiutuminen PÄIHDETYÖTÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET JA LAIT LIITTEET Liite 1 Päihdestrategian toimintamalli Liite 2 Poissaolojen seurantalomake Liite 3 Toimintaohje/päihtyneen kohtaaminen työpaikalla Liite 4 Puheeksiotto lomake (henkilökunta) Liite 5 Hoitoonsitoutumissopimus (henkilökunta) Liite 6 Hoitoonohjaus/valmentautujat (kaavio) Liite 7 Hoitoonohjaus/henkilökunta (kaavio) Liite 8 Huomautus/varoituslomake Liite 9 Huumaus- ja lääkeaineseulonta (lähetemalli) Liite 10 Audit-kysely Liite 11 Valmennussuhteen irtisanominen Liite 12 Työsopimuksen irtisanominen

3 3 (33) JOHDANTO Kokkotyö-säätiö on rekisteröity työvalmennuksen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Kokkotyö-säätiö tarjoaa osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille tai muusta syystä työelämän ulkopuolelle jääneille moniammatillisella työotteella aktiivisuutta, osallisuutta, hyvinvointia ja pysyvimpiä elämänhallinnan ratkaisuja. Toiminta jakautuu työhön ja valmennukseen. Työosaston päävastuun kantavat työvalmentajat ja valmennuksen päävastuun kantavat yksilövalmentajat. Työvalmentajat ovat tekniikan ammattilaisia. Yksilövalmentajat ovat kuntoutuksen, ohjauksen ja nuorisotyön ammattilaisia. Työvalmennus on hyvin haasteellista työtä, joka vaatii työntekijältä laaja-alaista osaamista ja työhön sitoutumista. Asiakkaan päihteidenkäyttö vaikeuttaa työvalmennusta ja sitoutumista valmennussuunnitelmissa sovittuihin yhteisiin tavoitteisiin. Valmentautujien päihdehaitat näkyvät Kokkotyö-säätiössä mm. luvattomina poissaoloina, valmennustulosten huonontumisena ja pitkittymisenä. Kokkotyö-säätiön päihdestrategia antaa selkeät pelisäännöt valmentautujille ja työntekijöille organisaation käytännöistä päihteidenkäytön suhteen ja varmistaa työturvallisuuden. Säätiö haluaa olla kehittämässä omaa päihdeosaamistaan ja henkilökunnan valmiuksia vastata ajassa ja yhteiskunnassa tapahtuviin haasteisiin. Kokkotyö-säätiö haluaa toimia päihdehaittojen ehkäisemiseksi toiminta-alueellaan. Oman päihdestrategiansa lisäksi Kokkotyö-säätiö on valtakunnallisen Alkoholiohjelman kumppani ja on ollut mukana Keski- Pohjanmaan maakunnallisessa päihdestrategiassa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Kokkotyö-säätiön ensimmäistä päihdestrategiaa vuonna 2010 ovat olleet laatimassa: Anita Hevosmaa, va. yksilövalmennuspäällikkö, Tiina Ruppa, yksilövalmentaja Jouni Malm, yksilövalmentaja Niina Kuorikoski, yksilövalmentaja Arja Savela, nuorten valmentaja Olli-Pekka Strang, työvalmentaja Saara Lång, kehittämiskoordinaattori, Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus

4 4 (33) KÄSITTEET JA NIIDEN MERKITYS KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖLLÄ Valmentautuja (asiakas) on henkilö, joka osallistuu edunsaajana organisaation toimintaan, eli saa valmennusta tai on tukityöllistettynä (palkkatuella) organisaatiossa. Henkilökuntaan luetaan toimihenkilöt ja työntekijät: * toimihenkilöt ovat yksilö- ja työvalmentajia sekä toimisto- ja hallintohenkilökuntaa * työntekijät ovat palkkasuhteessa olevia tuotannon työntekijöitä. Luottamushenkilöt ovat hallituksen ja valtuuston jäseniä. Strategia on suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tietty päämäärä. Kokkotyö-säätiön päihdestrategian päämääränä on päihteetön työympäristö sekä työrauhan ja turvallisuuden turvaaminen, sekä valmentautujan, toimihenkilön ja työntekijän tukeminen päihteettömään arjen hallintaan. Alkoholi on nautittavaksi tarkoitettu juoma, joka sisältää enemmän kuin 2,8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Alkoholinkäyttö tai sen vaikutuksen alaisena oleminen on Kokkotyösäätiössä kiellettyä. Huumausaineet ovat päihteitä, jotka kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön ylläpitämään huumausaineluetteloon ja joiden hallussapito, levitys ja käyttö on rikoslaissa kielletty. Huumaus- ja lääkeaineseulonta virtsasta tehdään, mikäli on pienikin epäilys huumeiden käytöstä. Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä enemmän tai vähemmän tietoista PKV - lääkkeiden (pääasiassa keskushermoston kautta vaikuttavat aineet) väärinkäyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi tai psyykkisen tilan muuttamiseksi. Epäilyksen syntyessä lääkkeiden väärinkäytöstä otetaan yhteys työntekijän tai valmentautujan hoitavaan tahoon tai oman alueen lääkäriin. Tarvittaessa otetaan huumaus- ja lääkeaineseulonta virtsasta. Liuottimet Teknisiä liuottimia kuten liimoja, ohenteita, lakkoja, bensaa ja puhdistusaineita voidaan käyttää päihtymystarkoituksessa. Epäiltäessä väärinkäyttöä asia otetaan puheeksi asianosaisen kanssa. Toiminnalliset riippuvuudet

5 5 (33) Toiminnallisia riippuvuuksia voivat olla uhkapelaaminen, peli- ja nettiriippuvuus, jatkuva sukupuolikumppaneiden vaihtaminen tai seksipuhelimien ylenpalttinen käyttö, syömishäiriöt, läheisriippuvuus, pakonomainen liikunta, ostovimma tai muut vastaavanlaiset nopeaa tyydytystä tuovat tekemiset. Mikäli toiminnallisesta riippuvuudesta on merkittävää haittaa valmentautujan arjenhallinnassa, otetaan se puheeksi hänen kanssaan. Hoitoonohjaus on omaehtoista tai velvoitettua hoitoon hakeutumista päihteidenkäytön vuoksi. Kokkotyö-säätiössä kannustetaan valmentautujaa ja henkilökuntaa omaaloitteiseen hoitoon hakeutumiseen, häntä motivoidaan päihdekäyttäytymisen muutokseen ja tarvittaessa suoritetaan velvoitettu hoitoonohjaus.

6 6 (33) ARVOT JA VISIO Päihdestrategian arvot: Yksilöllisyys jokaiselle valmentautujalle tehdään yksilöllinen valmennussuunnitelma, jossa on valmentautujan henkilökohtaiset tavoitteet. Nämä tavoitteet tukevat myös päihteettömyyttä. Tavoitteellisuus kaikella Kokkotyö-säätiössä tehtävällä työllä on määritelty, selkeä tavoite. Yksilön kanssa suunnitellaan hänen tavoitteensa päihteidenkäytön vähentämisen suhteen. Vastuullisuus valmentautujalla ja henkilökunnalla on vastuu omasta toiminnastaan ja työtehtävistään, sekä yhteisön jäsenistä. Vastuullisuuteen liittyy varhainen puheeksi ottaminen huomatessa päihteidenkäyttöä tai -haittoja työyhteisössä. Yhteisöllisyys yhteisö tukee päihteettömyyttä Kokkotyö-säätiössä ja valmentautujaa hänen valmennussuunnitelmansa mukaisesti. Visio: Kokkotyö-säätiö on päihteetön työvalmennussäätiö, joka tukee valmentautujien työllistymistä ja itsenäistä selviytymistä elämässä. Säätiö on vuonna 2015 omalla alallaan johtava toimija Suomessa ja toimintatavoiltaan edelläkävijä liittyen päihdehaittojen ehkäisyyn.

7 7 (33) 1 PÄIHDESTRATEGIAN TOIMINTAMALLI Kokkotyö-säätiön päihdestrategian tavoitteena on päihteettömän työympäristön luominen ja työrauhan ja turvallisuuden turvaaminen, sekä valmentautujan, työntekijän ja toimihenkilön tukeminen päihteettömään arjen hallintaan. Päihdestrategiaan on tehty toimintamalli (liite 1), johon kuuluvat kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu/työelämän valmennus/ työkokeilu, Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, Työelämävalmiuksien kartoittaminen (TVK), terapeuttinen työtoiminta, Vankilasta vapautuneiden henkilökohtainen valmennuspalvelu (VAPA), Nuorten työpajatoiminta, Tuotantokoulu, Etsivä nuorisotyö, Luotsi-palvelut, Työvalmennusohjelma (TVO), palkkatuella työllistetyt, henkilökunta ja luottamushenkilöt sekä RETRO (Pietarsaaren toimipiste). Toimintamalli ohjaa työ- ja yksilövalmentajia käytännön työssä päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Se sisältää tavoitteet, kriittiset menestystekijät, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimenpiteiden toteutumisen seurannan (vastuuhenkilöt, aikataulu). Kokkotyö-säätiöllä on otettu käyttöön päihdestrategian toimintamalli, jota noudatetaan työyhteisössä ja henkilökunnalle annetaan päihdekoulutusta. Kokkotyö-säätiön yksi yksilövalmentaja on käynyt mini-interventiokouluttaja-koulutukseen, ko. yksilövalmentaja kouluttaa säätiön uudet toimihenkilöt kerran vuodessa. Koulutuksen tarkoituksena on parantaa valmiuksia alkoholin käytön puheeksiottamisessa. Kokkotyö-säätiön kaksi yksilövalmentajaa päivittävät sairaanhoitajatutkintoaan AMKtutkinnoksi. He tekevät opinnäytetyön, jonka tarkoituksena on tehdä päihdestrategiaa tutummaksi Kokkotyö-säätiön henkilökunnalle. 1.1 Arviointi Arviointivaiheessa Kokkotyö-säätiön työ- ja yksilövalmentajat tekevät itsearviointia, josta kerätään osastokohtaista tietoa. Työosastoilla arvioinnin kohde on päihdestrategian käytännön toteuttamisessa ja toimintaosaston arkityössä. Työ- ja yksilövalmentajien suorittama itsearviointi on jatkuvaa oman työn kehittämistä. Tämä tapahtuu toimintakäytäntöjä kyseenalaistamalla sekä virheisiin reagoimalla ja hyviä käytäntöjä omaksumalla. Itsearvioinnin työkaluina voivat olla esimerkiksi säännölliset kehityskeskustelut ja viikko/osastopalaverit, joissa seurataan päihdeosaamisen kehittymistä. Päihdestrategian arvioinnissa yksi erittäin tärkeä osa on uusien työvälineiden ja toimintatapojen seuranta. Niiden

8 8 (33) toimivuuden arviointi ja valmentautujien päihdetilanteen seuraaminen ovat välttämättömiä päihdestrategian toimivuuden selvittämiseksi. 1.2 Seuranta Kokkotyö-säätiön hallitus ja valtuusto seuraavat päihdestrategian toteutumista toimitusjohtajan esittelystä vuosittain. Seurantaa varten työosastojen vastaavat kokoavat ja keräävät osastokohtaisen indikaattoritiedon ja toimittavat tiedot yksilövalmennuspäällikölle, joka antaa seurantakoosteen toimitusjohtajan käyttöön aina helmikuun alussa seurantavuoden jälkeen. Seurattavia indikaattoreita ovat kirjallisten huomautusten ja varoitusten määrät ja syyt, valmennusjaksojen keskeyttämisten määrä, Femma- toimintamalliin osallistuneiden määrä ja tulokset, hoitoonohjausten määrä ja toimihenkilöille järjestettyjen päihdekoulutusten määrä. Säätiön päihdestrategiaa päivitetään kerran vuodessa kokoontuvassa päihdestrategia-työryhmässä, jossa käsitellään edellisen vuoden seurantatiedot (liite 2) ja niiden pohjalta tehdään kehittämissuunnitelmat. Päihdestrategia- työryhmän koolle kutsujana toimii yksilövalmennuspäällikkö. Päihdestrategian päivitystyöryhmä 2012: Anita Hevosmaa (yksilövalmennuspäällikkö) Tiina Ruppa (yksilövalmentaja) Jouni Malm (yksilövalmentaja) Jaana Salminen (työvalmentaja) Niina Kuorikoski (yksilövalmentaja) Johanna Viskari (yksilövalmentaja) Sanna Knutar (yksilövalmentaja) Työryhmä on päivittänyt ja asiatarkastanut tekstin sen hetken käytettävänä olleen tiedon valossa, tukeutuen myös luotettaviksi arvioimiinsa lähdetietoihin. 2 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDEOHJELMA Päihde Kokkotyö-säätiön päihdestrategiassa päihteellä tarkoitetaan alkoholin lisäksi huumeita ja muita päihdyttäviä aineita, joiden liika- tai sekakäytön seurauksena ilmenee päihdeongelma, joka haittaa työntekoa tai vaarantaa oman, työtovereiden, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuutta. Päihteeksi ei tässä yhteydessä lasketa tupakkatuotteita.

9 9 (33) Päihdekulttuuri Päihteiden käyttöä koskeviin työ- ja toimintamalleihin vaikuttaa myös Kokkotyö- säätiön päihdekulttuuri. Se muodostuu päihteidenkäyttöä koskevista virallisista ja epävirallisista säännöistä, työ- ja tehtävänjaosta sekä työ- ja yksilövalmentajien ja valmentautujien omista asenteista, ajatuksista ja tunteista päihteitä kohtaan. Nämä eri tekijät muokkaavat päihdekulttuurista monimutkaisen ja muuttuvan kokonaisuuden, jonka tiedostaminen on haasteellista. Kuitenkin jo tietoisuus päihdekulttuurin olemassaolosta ja vaikutuksesta arjen työtilanteisiin voi auttaa työ- ja yksilövalmentajia oman työnsä kehittämisessä. Päihdeohjelman tavoite Kokkotyö- säätiön tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen turvallinen, päihteetön työyhteisö. Päihdeongelmien varhaisella tunnistamisella ja päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan yhteisö ja/tai yksilötasolla säätiön palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen, myöhempään työllistymiseen, elämänhallinnallisiin ja laadullisiin tekijöihin sekä työyhteisön työilmapiiriin. Tästä koostuu Kokkotyö-säätiön päihdeohjelma. Päihteet työpaikalla Kokkotyö-säätiön työyhteisössä päihteettömyyttä edistetään kaikilla toiminnoilla. Täten esim. alkoholilahjat eivät ole sallittuja. Säätiö kieltää päihteiden hallussa pidon ja säilytyksen kaikissa työyksiköissä koko henkilöstön osalta. Jos jollain henkilöllä tavataan päihteitä ja/tai henkilö on päihteiden vaikutuksen alainen, poistetaan hänet säätiön tiloista. Em. rikkeestä seuraa puhuttelu ja huomautus. Ilman henkilön suostumusta ei ryhdytä suorittamaan henkilöön käypää tarkastusta tai takavarikoimaan päihteitä. Poikkeuksena on toiminta alaikäisten kohdalla, jolloin otetaan yhteyttä myös huoltajaan tai viranomaiseen, joka ryhtyy asianomaisiin toimenpiteisiin takavarikoinninkin suhteen. Kokkotyö-säätiöllä toimitaan yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti päihtyneen kohtaamisessa työpaikalla (liite 3). Työturvallisuus Kokkotyö-säätiön päihdestrategia korostaa työturvallisuutta.

10 10 (33) Työturvallisuuteen liittyviin epäkohtiin paneudutaan ottamalla päihdehaitoista johtuvat asiat esille työsuojelutoimikunnassa, joka kokoontuu noin kahden kuukauden välein. Johtoryhmän tiedoksi tulleet päihteiden väärinkäytön aiheuttamat ongelmat otetaan esille kokouksissa ja johtoryhmä pyrkii ratkaisemaan ongelmat välittömästi, ettei työturvallisuus vaarannu työyhteisössä. Seuranta on osa työturvallisuutta. Seurantatietoutta voidaan hyödyntää päihdestrategian päivityksen yhteydessä. Testaukset lisäävät ennakoivaa työturvallisuutta ja velvollisuus poistaa päihteiden vaikutuksen alainen henkilö työpaikalta varmistaa päivittäistä työturvallisuutta. Kokkotyö-säätiölle on laadittu Asiakasturvallisuuden toimintaohjeet, jotka liitetään osaksi laatukäsikirjaa. 3 HOITOONOHJAUS Henkilökunnan mahdolliseen päihteiden väärinkäyttöön työpaikalla puututaan. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa puheeksi huolensa työtoverin päihteiden väärinkäytöstä. Esimiehen tehtävä on ottaa asia puheeksi (liite 4) ao. henkilön kanssa ja tarvittaessa ohjata henkilö hoitoon. Hoidon tarpeen suunnittelusta ja määrittelystä vastaa työterveyshuolto. Kokkotyö-säätiön työntekijät kannustavat päihdeongelmaista vapaaehtoisesti hakeutumaan hoitoon. Hoitoonohjaus koskee säätiön kaikkia työsuhteessa olevia ja valmentautujia, joille on kehittynyt päihderiippuvuus psykososiaalisin/fyysisin seurauksin ja päihteidenkäyttö selvästi haittaa henkilön työn- ja elämänhallintaa, työturvallisuutta tai järjestystä työpaikalla. Hoitoonohjausprosessi käynnistetään toimihenkilön, esimiehen, työsuojelupäällikön, valtuutetun lääkärin tai työterveyshuollon aloitteesta. Asianomainen velvoitetaan hoitoonohjaukseen. Hoitoonohjaus aloitetaan hoitoonohjausneuvottelulla, jossa tehdään kirjallinen hoitoonsitoutumissopimus (liite 5). Hoitoonohjaukseen liittyvät tiedot ja toimenpiteet ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. Esimiehellä on kuitenkin oikeus saada tietoa hoidon toteutumisesta työntekijältä, työterveyshuollosta tai hoitavalta taholta. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa asianomaista pääsemään eroon ongelmallisesta päihteiden käytöstä ja tukea elämänhallinnan sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen toimintakyvyn kasvua. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on myös työsuhteen jatkuminen. Huumeongelmaisen kohdalla tavoitteena on huumeista kokonaan luopuminen. Menettelyohjeistus kuvataan hoitoonohjaus kaavioilla (liitteet 6 ja 7).

11 11 (33) Puheeksioton valmiuksien kehittäminen Uusille toimihenkilöille järjestetään päihteidenkäytön mini-interventio-koulutus kerran vuodessa. Koulutukseen kuuluvat osiot ovat: 1) päihderiippuvuuden kehitys ja selitysmallit, 2) arvopohja ja ihmiskäsitys, 3) päihteisiin liittyvät asenteet, 4) päihdyttävät aineet ja niiden kerta- ja pitkäaikaiskäytön vaikutukset psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja 5) puheeksi ottamisen valmiudet. 4 EHKÄISEVÄ TOIMINTA Kokkotyö-säätiöllä työskentelee ihmisiä monesta eri ammattiryhmästä. Jokaisella on oma suhtautumistapansa asioihin, mutta henkilökunnalla on olemassa yhteinen linja kuinka valmentautuja kohdataan Kokkotyö-säätiöllä. Kaikki kohdataan yksilöinä ja heidän itsemääräämisoikeuttaan ja ihmisyyttään kunnioitetaan. Lisäksi jokaista kohdellaan tasaarvoisesti ja oikeudenmukaisesti rotuun, uskontoon tai poliittiseen kantaan katsomatta. Jokainen vastaa omista teoistaan ja sanomisistaan sekä vastaa omalta osaltaan työyhteisön hyvinvoinnista ja kehittämisestä. Ennalta ehkäisevä työ on: Aiheen käsittelyä esim. perehdytystilanteissa, mikä jokaiselle valmentautujalle annetaan Päihdeasioiden käsittelyn kirjaamista valmennussuunnitelmaan Kahdenkeskisiä keskusteluja valmentajien ja valmentautujien kesken tai ryhmävalmennuksissa Vapaa-ajanviettotapojen kartoittamista ja kannustamista harrastuksiin Hoitokontaktien mahdollistaminen valmentautujan työajalla mm. A-klinikka, Nuotta, AAkerho Päihdeasioiden käsittelyä säännöllisesti henkilökunnan kokouksissa Riittävän päihdetyön osaamisen varmistamista valmentajille, vähintään mini-interventiokoulutus. Varhainen puuttuminen Päihteiden käytön osalta työ- ja yksilövalmentaja puuttuvat yhdessä tilanteeseen työturvallisuus huomioiden. Alkometriä käytettäessä toimenpide tuloksineen kirjataan huomautus/varoitus-lomakkeeseen (liite 8). Alle 18-vuotiaiden kohdalla keskeistä on huoltajien sekä lastensuojelun kanssa tehtävä yhteistyö. Lastensuojelulle tulee aina tiedottaa tietoon tul-

12 12 (33) leesta päihteiden käytöstä, mutta vain nuoren suostumuksella vanhemmille. Huolestuminen valmentautujan päihteiden käytöstä otetaan välittömästi puheeksi hänen kanssaan. Päihteiden käytön oireita saattavat olla, esimerkiksi väsymys, poissaolot, yliaktiivisuus, aggressiivinen käytös tai välinpitämättömyys. Henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus pohtia muiden verkostoon kuuluvien (työvoimahallinto, työvoiman palvelukeskus, terveydenhuolto ym.) kanssa tarkoituksenmukaisia toimintatapoja sekä saada tukea varhaiseen puuttumiseen. Kokkotyö-säätiössä käytetään seuraavia ehkäiseviä menetelmiä: AUDIT kysely, puheeksiotto, mini-interventio ja Femma ryhmä. Esimiehen vastuu ja velvollisuus puuttua päihdeongelmaan Virallinen puuttumisvastuu ja päihdeongelman puheeksiotto kuuluvat esimiehelle. Päihteidenkäytön merkkien (esim. työtehtävien laiminlyönti, haju, epämääräiset poissaolot) ilmetessä esimiehellä on mahdollisuus ensin puuttua epävirallisesti työntekijän päihdeongelmaan; viestien, että hän on tietoinen tilanteesta. Keskustellen ohjataan henkilöä tekemään itse omatoimisia muutoksia päihteidenkäyttöönsä. Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus, työturvallisuusriski ja selvä merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta. 4.1 Huumausainetesti Kokkotyö-säätiön tavoitteena on päihteetön työyhteisö. Huumausainetestauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä huumeiden aiheuttamia riskejä. Mikäli työantajalla on epäily lääkkeiden ja/tai huumeiden väärinkäytöstä tulee valmentautujan/työntekijän käydä lääke/huumeseulassa saman vuorokauden kuluessa epäilystä. Tulos toimitetaan työnantajalle kirjallisena seulan valmistuttua. Työnantaja saa käyttää palveluksessaan olevan henkilön terveydentilaa koskevien tarkastusten ja testien suorittamiseen tai näytteiden ottamiseen vain terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näin turvataan terveydentilasta saatujen tietojen ja tulosten oikeellisuus. Työnantaja vastaa huumausainetestitodistuksesta aiheutuvista kustannuksista, ellei henkilön lähettävä taho pysty sitä tekemään.

13 13 (33) Kokkotyö-säätiö käyttää huumausainetestausta (liite 9), jolla tutkitaan seuraavat aineet: kannabis, amfetamiini, bentsodiatsepiinit ja kokaiini sekä opiaatit. Testin perusteella arvioidaan onko henkilö käyttänyt huumausaineita siten, että hänen työ- ja toimintakykynsä on heikentynyt. Todistuksesta saisi ilmetä vain, että ao. henkilölle on tehty huumausainetesti ja selvitys siitä, että hän on käyttänyt huumausaineita. Työelämän tietosuojalaissa ei säädetä työntekijän velvollisuudesta osallistua huumetestiin. Työnantajalla ei siten ole em. lain nojalla oikeutta määrätä työnhakijaa tai työntekijää huumetestiin. Huumetesteihin osallistuminen on vapaaehtoista eikä kieltäytymisellä ole sellaisenaan seuraamuksia. Työpaikkojen huumetestausta säädellään lainsäädännöllä ja asetuksella. 4.2 AUDIT-kysely Kysely tehdään kaikille valmentautujille valmennussuhteen alussa perustuen kuitenkin vapaaehtoisuuteen/suostumukseen. Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt kymmenen henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä -testin (Audit). Testi (liite 10) on todettu tehokkaimmaksi alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseen. Kysymykset koskevat alkoholinkäyttömääriä ja käytön psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia seurauksia. Testi on hyvä väline alkoholinkäytön puheeksiottamisessa. 5 FEMMA-TOIMINTAMALLI Ryhmävalmennusmalli Ryhmävalmennus on kaikille valmentautujille tarkoitettua koulutusta, jossa käsitellään mm. päihde- ja mielenterveysasioita, liikuntaa, vuorovaikutustaitoa sekä opiskeluun ja työnhakuun liittyviä asioita. Femma- toimintamalli on Kokkotyö-säätiössä yhdessä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kanssa kehitettyä ryhmävalmennusta, joka on tarkoitettu kaikille niille valmentautujille, joilla on päihteidenkäytön vuoksi vaikeuksia selviytyä työvalmennustavoitteistaan. Valmennus on tarkoitettu päihteidenkäytön hallinnan tueksi ja pohjautuu kognitiivisen terapian viitekehykseen. Kognitiivinen lähestymistapa päihdetyössä on riippuvuuskäyttäytymisen ja kognitiivisten tekijöiden (esim. ajattelun, oppimisen, havaitsemisen, ongelmaratkaisukyvyn) välistä yhteyttä. Kognitiivinen terapia auttaa 1) vähentämällä mielihalujen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta heikentämällä näitä ylläpitäviä uskomuksia, 2) opettamalla ongelmaiselle ret-

14 14 (33) kahtamista ehkäiseviä selviytymiskeinoja, joilla hän voi myös pitkäjänteisesti säädellä mielihalujaan sekä 3) luomalla uudenlaista suhdetta itseensä ja muihin mm. lisäämällä itseymmärrystä. Tarkoitus on auttaa valmentautujaa oppimaan pois aikaisemmasta haitallisesta toimintamallista. Femman ryhmäkerrat (vähintään kolme osallistujaa) 1. Tapaamiskerta Tavoite:Valmentautuja tunnistaa oman elämäntapansa/vapaaajanviettotapansa ja siihen liittyvän päihteidenkäytön. 2. Tapaamiskerta Tavoite: Lisätä valmentautujan tiedostamista omasta päihteidenkäytöstään. 3. Tapaamiskerta Tavoite: Lisätä valmentautujan tietoisuutta päihteidenkäyttönsä eduista ja haitoista. 4. Tapaamiskerta Tavoite: Valmentautuja asettaa tavoitteen omalle päihteidenkäytölleen yhteistyössä valmentajan kanssa ja etsii vaihtoehtoisia mielihyvän lähteitä. 5. Tapaamiskerta Tavoite: Antaa valmentautujalle valmiuksia pysyä tavoitteessa. Tapaamiskerrat koostuvat yksilötehtävistä, ryhmäkeskusteluista ja pienestä luentoosuudesta. Femma- ryhmäkerrat päättyvät yhteiseen kahvitilaisuuteen, jossa osallistujille jaetaan todistukset. Yksilöohjausmalli Tarkoitus on kääntää ohjauksen painopiste yksilövalmennukseen. Aiemmasta vähintään kolmen hengen ryhmäkoosta siirrytään käyttämään femman yksilöohjausmallia. Yksilöohjausmallin sisältö Yhdestä mapista löytyy koko aineisto, jota kulloinenkin femman yksilöohjauksen vetäjä käyttää. Mappia päivitetään tarpeen mukaan. Femman ksesto on 5 x 45 min. Ensimmäinen aika sovitaan etukäteen ja seuraavat ajat sovitaan aina edellisen istunnon aikana. Femman sisältö/istuntokerta 1. istunto kartoitetaan asiakkaan tilanne

15 2. istunto 3. istunto 4. istunto 15 (33) asiakas tunnistaa oman elämäntapansa/vapaa-ajanviettonsa ja siihen liittyvän päihdekäytön lisätään asiakkaan tietoisuutta omasta päihdekäytöstään lisätään asiakkaan tietoisuutta päihdekäytön haitoista asiakas asettaa tavoitteen omalle päihdekäytölleen Tavoite antaa asiakkaalle valmiuksia pysyä tavoitteissaan tavoitteiden / sitoumusten kirjaaminen. 6 VALMENTAUTUJAT Koskee myös palkkatuella työllistettyjä. Toimintaperiaatteet päihde-epäilyn sattuessa työpaikalla (liite 6). Päihteiden käytöstä johtuvien poissaolojen varoituskäytäntö: Ensimmäinen huomautus ja velvoite osallistua Femma-ryhmään Toinen huomautus Ensimmäinen varoitus. Toinen varoitus Valmennussuhteen päättyminen. 6.1 Työajankäyttö hoidon aikana Valmentautujan ollessa työkykyinen/päihteetön, hän voi työskennellä normaalisti työtehtävissään. Valmentautujaa koskevat rahalliset etuudet arvioi KELA tai muu tulonsiirron päättävä taho. Etuuteen vaikuttaa mm. lääkärin lausunto. 6.2 Päihdeongelman uusiutuminen Toimitaan ohjeistuksen mukaan (liite 6). Jos varoituksista huolimatta valmentautuja ei muuta käytöstään päihteiden suhteen, valmennussuhteen purku jää viimeiseksi vaihtoehdoksi

16 (liite 11). Valmennussuhteen purku voidaan sopimustyypistä riippuen tehdä myös yhteistyöverkoston kanssa. 16 (33) 7 HENKILÖKUNTA JA LUOTTAMUSHENKILÖT Henkilökunnan mahdolliseen päihteiden väärinkäyttöön työpaikalla puututaan. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on velvollisuus ottaa puheeksi huolensa työtoverin päihteiden väärinkäytöstä. Esimiehen tehtävä on tarvittaessa ohjata henkilö hoitoon. Hoidon tarpeen suunnittelusta ja määrittelystä vastaa työterveyshuolto. Henkilökunta edustaa aina työnantajaa työhön liittyvissä seminaareissa, koulutuksissa, virkistys- ja edustustilaisuuksissa. Henkilökunnan tulee käyttäytyä hyvien käytöstapojen mukaisesti ja välttää päihteiden käyttöä. Kokkotyö-säätiötä edustaessaan luottamushenkilöiden tulee välttää päihteiden käyttöä ja käyttäytyä tilaisuuteen sopivasti. Päihteiden väärinkäytön varoituskäytäntö ja hoitoonohjausmalli (liite 7). 7.1 Työsuhteen päättäminen Hoitoonohjausjärjestelmä ei syrjäytä työnantajalle kuuluvaa lakien ja sopimusten mukaista oikeutta päihteiden väärinkäyttäjän palvelusuhteen katkaisemiseen tai toimenhaltijoiden osalta kirjallisen varoituksen antamiseen tai työn keskeyttämiseen. Toimenpiteitä harkitaan tapauskohtaisesti, jolloin hoidon onnistumisella on tuntuva merkitys. 7.2 Työajankäyttö ja palkkaedut hoidon aikana Päihtymyksestä johtuva työstä poissaolo on työaikakirjanpidon kannalta luvaton poissaolo, jolta ajalta työantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa. Lähtökohtaisesti päihdeongelmaisen hoidosta aiheutuvat kustannukset maksaa hoidettava itse. 7.3 Päihdeongelman uusiutuminen Mikäli päihdeongelma uusiutuu ja työntekijällä esiintyy työssään päihteiden käytöstä johtuvia ongelmia, järjestetään uusi neuvottelu. Hänelle toistetaan hoitoonohjausmalli sekä ohjataan avo- tai laitoshoitoon. Asianomaisen suostuessa hoitoon työsuhde voi jatkua. Kieltäytyminen kirjataan ja ryhdytään toimenpiteisiin työsuhteen päättämiseksi (liite 12).

17 17 (33) 8 PÄIHDETYÖTÄ OHJAAVAT SUOSITUKSET JA LAIT Päihdepalveluiden laatusuositukset on valmistettu tukemaan kuntien päihdepalveluiden suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteinen suositus luo pohjaa laadukkaille päihdepalveluille. Suositukset antavat yleiset suuntaviivat, joita voidaan soveltaa paikallisesti kuntien ja kuntalaisten tarpeista lähtien. Päihdetyötä ohjaavat laatusuositusten lisäksi lainsäädäntö, johon kuuluvat 1) sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat säädökset, 2) sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja työn tekemistä määrittävä lainsäädäntö, 3) asiakkaan ja potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävät lainsäädännöt ja 4) päihdetyötä koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavat säädökset: Kansanterveyslaki, Sairausvakuutuslaki, Sosiaalihuoltolaki, Erikoissairaanhoitolaki, Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ja Suomen Perustuslaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijää ja työn tekemistä määrittävä lainsäädäntö: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta, Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonantotavasta, Hallintolaki, Henkilötietolaki ja Työturvallisuuslaki. Asiakkaan ja potilaan asemaa ja oikeuksia määrittävät lainsäädännöt: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki sosiaalihuollon asemasta ja oikeuksista, Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus hyväksyttävästä hoidosta huumausainerikoksissa Päihdetyötä koskeva lainsäädäntö: Päihdehuoltolaki ja asetus, Raittiustyölaki ja asetus, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidi riippuvaisten vieroitus-, korvaus- sekä ylläpitohoidosta, Mielenterveyslaki, Lastensuojelulaki, Tartuntatautilaki, Alkoholilaki, Huumausainelaki ja Rikoslaki. Lisätietoja

18 18 (33) Lähdeluettelo: Lähdeaineistona on käytetty soveltavin osin seuraavia: finlex.fi Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus Päihdelinkki.fi Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinninlaitos / Stakes (neuvoa-antavat) Työterveyslaitos WHO muut päihdetietoutta antavat viralliset organisaatiot.

19 19 (33) liite 1 KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN PÄIHDESTRATEGIAN TOIMINTAMALLI TOIMINNOT: KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA ETSIVÄ NUORISOTYÖ Vankilasta vapautuneiden henkilökohtainen valmennuspalvelu (VAPA) TERAPEUTTINEN TYÖTOIMINTA Työelämävalmiuksien kartoittaminen (TVK) Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus TYÖHARJOITTELU/TYÖELÄMÄVALMENNUS / TYÖKOKEILU LUOTSI-PALVELUT TYÖVALMENNUSOHJELMA RETRO, PIETARSAAREN TOIMIPISTE TUOTANTOKOULU PALKKATUELLA TYÖLLISTETYT KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ Henkilökunta sitoutuu strategian toteuttamiseen. Henkilökunnalla on riittävä ammattitaito ja uskallusta puuttua valmentautujan päihteiden käyttöön. Valmentautuja sitoutuu valmennus / työjaksoonsa tai kuntouttavaan/terapeuttiseen työtoimintaan. TAVOITTEET Päätavoitteet: Valmentautujan työelämä tai opiskelu suunnitelmien ja työllistymisen esteiden selvittäminen. Työelämävalmiuksien ja arjenhallinnan taitojen edistäminen. Ohjaaminen avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen tai muuhun elämänhallintaa tukevana ratkaisuun. Työ- ja toimintakyvyn kartoitus suhteessa työmarkkinoiden vaatimuksiin. Valmentautuja saa sisältöä päiviinsä, tuntee olevansa osa työssäkäyvää väestöä sekä omaa säännöllisen päivärytmin. Asiakas ohjataan tarvittaessa työkyvyn selvityksiin tai muuhun palveluohjaukseen. Palkkatuella työllistetyt hoitavat työtehtävänsä työsopimuksen mukaisesti. Välitavoite: Päihteiden käytön tunnistaminen, suurkulutuksen väheneminen, valmennuksesta/työstä poissaolojen väheneminen ja päihteettömän elämäntavan edistäminen sekä päihdehaittojen minimointi TOIMENPITEET Henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta päihteiden käytön tunnistamiseen, ja puheeksi ottamiseen sekä hoitoon ohjaukseen. Valmentautujan perehdytyksen yhteydessä Kokkotyö-säätiön päihteetön linja nostetaan esiin. Valmennuksen alkuvaiheessa kirjataan tavoitteet ja aikataulu valmennukselle. Samassa yhteydessä tehdään Audit- kysely.

20 20 (33) Luvattomasta poissaolosta seuraa huomautus ja velvoite osallistua Femma- ryhmään (5 ryhmäkertaa). Femma- ohjelma tukee valmentautujan päihteiden käytön tunnistamista, tavoitteiden asettamista päihteiden käytölle ja muulle elämänhallinnalle sekä riskitilanteiden tunnistamista ja niiden ennaltaehkäisyä. Valmentautujan ollessa edelleen poissa työ/työhönvalmennuksesta hän saa toisen huomautuksen jälkeen varoituksen, jonka yhteydessä järjestetään verkostokokous yhdessä lähettävän/hoitavan tahon kanssa. Verkostokokouksessa suunnitellaan tarvittava jatkohoito valmentautujalle. Kahden varoituksen jälkeen seuraavasta luvattomasta poissaolosta tai työaikana todetusta päihteiden käytöstä tai muusta huomattavasta rikkeestä, valmennussuhde tai sopimus Kokkotyö-säätiöllä päättyy. Valmennussuhteen päättymisen jälkeen ao. henkilö ei voi olla kolmeen kuukauteen Kokkotyö-säätiön valmentautujana. Mikäli työnantajalla on epäily lääkkeiden väärinkäytöstä tai huumeiden käytöstä tulee valmentautujan toimittaa puhdas huumeseula ennen valmennussuhteen aloittamista. Mikäli valmennussuhteen aikana herää perusteltu epäily huumeiden/lääkkeiden väärinkäytöstä tulee valmentautujan käydä lääke/huumeseulassa saman vuorokauden kuluessa epäilystä. Tulos toimitetaan työnantajalle kirjallisena seulan valmistuttua. TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, VASTUUHENKILÖT JA AIKATAULU Työvalmentaja ilmoittaa valmentautujan poissaolosta välittömästi saman päivän aikana yksilövalmentajalle. Henkilölle nimetty yksilövalmentaja seuraa: - että kaikilla valmentautujilla on kirjattuna tavoitteet valmennusjaksolle - että kaikille valmentautujille on tehty Audit- kysely - poissaoloja yhdessä työvalmentajan kanssa - että poissaoloista seuranneet suulliset huomautukset ja kirjalliset varoitukset on tehty - että Femma- ryhmän kerrat ovat toteutuneet - että lähettävää tahoa ja tarpeelliseksi katsottua verkostoa on informoitu poissaoloista. Huomautukset (2 kpl) ja varoitukset (2 kpl) antaa työvalmentaja yhdessä yksilövalmentajan kanssa. Huomautuksista ja varoituksista tehdään muistio, jonka läsnäolijat allekirjoittavat. Muistio jaetaan valmentautujalle sekä yksilö- että työvalmentajalle. Kokkotyö-säätiön hallitus ja valtuusto seuraavat päihdestrategian toteutumista toimitusjohtajan esittelystä vuosittain. Seurantaa varten työosastojen vastaavat kokoavat ja keräävät osastokohtaisen indikaattoritiedon ja toimittavat tiedot yksilövalmennuspäällikölle, joka antaa seurantakoosteen toimitusjohtajan käyttöön aina helmikuun alussa seurantavuoden jälkeen. Seurattavia indikaattoreita ovat kirjallisten huomautusten ja varoitusten määrät, valmennusjaksojen keskeyttämisten määrä, Femma- toimintamalliin osallistuneiden määrä ja tulokset, hoitoonohjausten määrä ja toimihenkilöille järjestettyjen päihdekoulutusten määrä. Säätiön päihdestrategiaa päivitetään kerran vuodessa kokoontuvassa päihdestrategia-työryhmässä, jossa käsitellään edellisen vuoden seurantatiedot. Päihdestrategia-työryhmän koolle kutsujana toimii yksilövalmennuspäällikkö.