Työaikoja syytä seurata Tietoisku lomaoikeuksista. Työelämä muuttuu koko ajan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työaikoja syytä seurata Tietoisku lomaoikeuksista. Työelämä muuttuu koko ajan"

Transkriptio

1 3/2013 Työaikoja syytä seurata Tietoisku lomaoikeuksista Työelämä muuttuu koko ajan

2 sisältö 3.5. numero 3/2013 Kannen kuvassa: Kalle Kiili ja Bari Beshar. Mobira Talkman -puhelin Tekniikan museosta. Kuvaaja: Annika Rauhala Merkonomista insinööriksi...10 Työssäoppiminen arvossa...14 Työelämän kehittämisen vaikeus...18 Liika työ on terveysriski...20 Kurkkaus tulevaan työelämään...22 Etelä-Karjala säästää energiaa Taitajia Vaasasta...26 Työkomennuksella Jordaniassa...28 Tietoa lomaa suunnitteleville...36 Futuricessa innostava ilmapiiri...38 Mr. Maahanmuuttaja tulee Kamerunista Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...16 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Nappaa vinkki...39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta...42 Antti Kosonen viihtyy Futuricessa. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Hyvästä mallista on syytä huolehtia Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä tapahtuu kuluvan vuoden aikana pitkään tiedossa ollut muutos, kun työnantajien ja työntekijöiden maksamat työeläkemaksut eivät enää kata järjestelmästä ulos maksettavia eläkkeitä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa eläkerahastojen kasvu jää sijoitustuottojen varaan. Muutos kuulostaa dramaattisemmalta kuin se on. Järjestelmän kestokyky ja tulevat eläkkeet eivät ole vaarassa tässä ja nyt. Työeläkemaksujen riittämättömyys johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa nopeammin kuin työmarkkinoille tulee uusia palkansaajia ja eläkemaksujen maksajia. Vuosien varrella kerätyt työeläkemaksut ovat kasvaneet noin 140 miljardin euron puskuriksi, joten aikaa suomalaisen, maailmalla kiitosta keränneen rahastoivan työeläkemallin kestokyvyn turvaamiseen on niin halutessamme riittävästi. Jo kerätyn eläkepuskurin ja sen tuoton varaan tulevia eläkkeitä ei kuitenkaan voi laskea. Tiedossa on, että eläkkeiden maksusuhteen osalta pahimmat vuodet ovat vasta edessä. Jos ryhdymme liian nopeaan tahtiin syömään eläkerahastoja, eläketurvansa riittävyyteen luottaneet suomalaiset voivat löytää edestään kipeitä leikkauk sia. Samalla luottamus suomalaiseen työeläkejärjestelmään romahtaisi. Osa palkansaajista on valmis korottamaan eläkemaksuja, vaikka se pienentää palkasta käteen jäävää osuutta siinä missä tuloveron kiristäminen. He haluavat välttää paitsi kohtuuttomuuksiin menevät eläkeleikkaukset myös nuorempien työntekijöiden eläkemaksujen rajun nousun. Elinkeinoelämän keskusliitolle työntekijöiden ja työantajien puoliksi maksamien maksujen korottaminen ei käy. EK on valmis turvaamaan talouskasvua ja kilpailukykyä sulattamalla eläkerahastoja. EK:n linja perustuu toiveajatteluun, että mahdollinen talouskasvu ja eläkesijoitusten tuoton kasvu hoitavat kuilun eläkemaksuissa. Samalla EK sysää vastuun palkansaajien ostovoiman turvaamisesta muille, itse asiassa palkansaajille itselleen. Palkansaajien on syytä suhtautua aikeisiin sulattaa eläkerahastoja äärimmäisen varauksellisesti. Jokainen rahastoista katoava miljardi lisää painetta nostaa työeläkemaksuja tulevaisuudessa. Myös eläkerahastojen sijoitusten riskinottoa on pakko lisätä, kun tuottoa on pakko saada pienentyneellä pääomalla. Hölmöläisen hommaa, kyyninen voisi jopa todeta. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 15.8., 26.9., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Markku Haapaniemi Vuosiloman sairauskarenssi poistuu Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän pitää esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen. Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Siirto-oikeus ei sen sijaan koske lakisääteisen loman ylittäviä loman osia, joista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. Näiden osalta työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus sopia karenssipäivistä. Karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos tulee voimaan Jos voimassa olevassa työ- tai virkaehtosopimuksessa on lomanpalkan laskemista tai karenssipäiviä koskevia määräyksiä, näitä määräyksiä saa kuitenkin soveltaa voimassa olevan sopimuskauden loppuun, ellei määräyksiä sitä ennen muuteta. 2,7 Kevään yhteishaussa jokaista insinöörikoulutuksen aloituspaikkaa kohden oli keskimäärin 2, 7 hakijaa. Insinöörikoulutuksen suosio on kasvanut, sillä vuotta aiemmin hakijoita oli 2,5 jokaista aloituspaikkaa kohden. Kuuluminen tulospalkkauksen piiriin yrityskoon mukaan Henkilöstömäärä UIL on mukana Yhdyskuntatekniikan näyttelyssä toukokuuta Jyväskylässä. Lue lisää: % Kyllä En En osaa sanoa Lähde: YTN-data

5 Koonnut Kirsi Tamminen Suomalaispelifirmasta superarvokas Mobiilipelejä tekevä helsinkiläinen Supercell jakaa uskomattoman menestyksensä koko Suomen kanssa. Pitkään maailman tuottoisimpien pelien listan kärjessä keikkunut Supercell on myynyt osakkeitaan 100 miljoonalla eurolla, mikä nosti yrityksen arvon noin 600 miljoonaan. Supercell tekee kahdella pelillään liikevoittoa arviolta miljoona euroa päivässä. Vajaan sadan työntekijän pelitalo on noussut vaivihkaa Suomen tuottavimpien yritysten joukkoon. Tekes on vauhdittanut tuotekehityksen lisäksi Supercellin kasvua ja kansainvälistymistä Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksella. Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen pitää Suomea maailman ylivoimaisesti parhaana paikkana tehdä pelejä. Verotuloja on Suomen valtiolle kertynyt kokonaisuudessaan vuodesta 2010 paljon yli 40 miljoonaa euroa. Supercellin Hay Day -maatilapeli koukuttaa pelaajia maailmanlaajuisesti. Eläkevarat riittävät edelleen eläkkeiden maksamiseen Tänä vuonna eläkkeitä maksetaan ensimmäistä kertaa enemmän kuin eläkemaksuina kerätään varoja. Maksutasapainossa tapahtuvaan muutokseen on varauduttu eläkemaksuvarojen rahastoinnilla. Maksusuhteen muutoksella ei ole vaikutusta eläkkeiden maksamiseen. Työeläkkeiden rahoitus on järjestelmän alusta lähtien perustunut tekniikkaan, jossa suurin osa maksuilla kerätyistä varoista käytetään eläkkeiden maksamiseen ja loppuosa rahastoidaan Yhteistoiminta-asiamiehen neuvonnalla kysyntää Yhteistoimintaa ja osallistumista koskevan lainsäädännön noudattamista yrityksissä valvova yhteistoiminta-asiamiehen toimisto käsitteli noin asiaa viime vuonna. Toimiston työ painottuu neuvontaan ja siten erimielisyyksien ehkäisemiseen. Käsitellyistä asioista vain muutama prosentti oli ilmoituksia epäillystä valvottavan lain rikkomisesta. Vuonna 2012 yhteistoimintalakia koskeva neuvonta painottui työvoiman vähentämistilanteisiin. Työnantajat ja tulevien eläkkeiden varalle. Eläkkeiden rahoituksen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Työeläkkeisiin tarvittavat varat kerätään työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla. Tänä vuonna työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 17,35 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotias työntekijä maksaa eläkemaksua 5,15 prosenttia ja 53 vuotta täyttänyt työntekijä 6,5 prosenttia palkastaan. henkilöstön edustajat pyysivät neuvoja myös yrityksen tiedottamisvelvoitteista sekä henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden neuvottelemisesta vuosittain yhteistoiminnassa. Työvoiman vähentämistilanteissa yhteistoiminta-asiamies painottaa, että yt-lakia noudatetaan ja että myös yritykseen jäävistä työntekijöistä huolehditaan. Siksi henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet päivitetään irtisanomisneuvottelujen loppupuolella. Kolmasosa työssäkäyvistä pendelöi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 yhteensä henkilöä eli noin kolmasosa työllisistä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä noin 20 prosenttia asui Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun kuntien työllisistä eli noin kuusi prosenttia työskenteli muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Monia suurien kaupunkien kupeessa sijaitsevia kuntia pidetään lähinnä kehyskuntina ja työvoimareservaatteina. Myös näihin kuntiin tullaan kuitenkin töihin muualta. Esimerkiksi Raision työpaikkoihin saatiin työntekijät 65-prosenttisesti oman kunnan ulkopuolelta. Tuusulassa työssäkäyvistä 61 prosenttia tuli jostakin toisesta kunnasta, Pirkkalassa työssäkäyvistä 60 prosenttia. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Veronkevennys muuttuukin irtisanomisiksi Melko tarkkaan kuukausi sitten maan hallitus muisti yrityksiä merkittävällä yhteisöveron alennuksella. Yhteisöveroa alennettiin 20 prosenttiin, keskeisten kilpailijamaiden alapuolelle. Hyvänä tarkoituksena oli mahdollistaa investointien kasvu ja työllisyyden myönteinen kehitys. Alennus otettiin vastaan kiitoksin ja EK:n suulla todettiin sen tosiaan edistävän investointeja ja työllisyyttä. Taisikin käydä aivan toisin, veroalennus siirtyy suoraan yritysten tuloksiin ja sitä kautta omistajille. Kemira, Metso, Nokian ulkoistusyritys TCS ja Stora Enso ilmoittivat samalla päivämäärällä mittavista irtisanomisista ja säästöohjelmista, jotka eivät tue ajatusta lisääntyvistä investoinneista saati työpaikoista. Kaikki edellä mainitut yritykset ovat käsitykseni mukaan taloudellisesti hyvässä tilanteessa, eikä tulevaisuuskaan näytä aivan mahdottomalta. Siitä huolimatta tämä trendi ei Suomessa ota loppuakseen. Tosiasia on, että irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa. Suomesta puuttuvat esimerkiksi kollektiivisyyllä irtisanottavan työntekijän erokorvaus sekä työnantajan velvoite laatia niin kutsuttu sosiaalisuunnitelma, jolla pyritään välttämään irtisanomiset. Meillä työnantaja vetoaa pitkiin irtisanomisaikoihin ja kattavaan työttömyysturvaan joita molempia se onkin sopivasti vaatinut lyhennettäviksi. Irtisanomisen perusteet on meillä kirjattu työsopimuslakiin, ja ne ovat käytännössä osoittautuneet aivan liian väljiksi. Samoin meillä korkein oikeus on ottanut ratkaisuissaan kantoja, jotka tukevat irtisanomisen helppoutta. Oma lukunsa on vielä tilanne, joka on yleistynyt aivan viime aikoina. Selkeästi voittoa tuottavat yritykset irtisanovat merkittäviä määriä henkilöstöstä lyhytnäköisin tavoittein. Tätä ei voi hyväksyä. Juuri yritysten irtisanomiskynnyksen kasvattaminen on yksi koko ay-liikkeen keskeisimmistä haasteista tulevina vuosina. Tätä voi hetken päästä kysyä vaikka Kemiran, Nokian Tatalle ulkoistetulta sekä StoraEnson irtisanottavalta henkilöstöltä. Työmaa-avain lisää rakennustyömaiden läpinäkyvyyttä Eduskunta hyväksyi huhtikuussa muutokset verotusmenettely- ja työturvallisuuslakeihin. Vuoden kuluttua voimaan tulevien lainmuutosten myötä rakennuttajille, päätoteuttajille ja rakennustyön tilaajille tulee merkittävät työmaakohtaiset tiedonantovelvoitteet. Työmaiden valvonta tehostuu huomattavasti. Velvoitteiden hoitamiseksi Suomen Tilaajavastuu Oy avaa osaksi Veronumero.fi -palveluita Työmaarekisterin. Siinä jokainen työmaa tunnistetaan ja kaikki tieto liikkuu yhteisen Työmaa-avaimen avulla. Tavoitteena on rehellisten yrittäjien hallinnollisen taakan keventäminen automatisoimalla viranomaisraportointia. Lue lisää Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa Akavan yrittäjäpalkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Akava toimii korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ehdotuksia voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Akavan vuoden 2013 yrittäjäpalkinnon jaetaan syysliittokokouksessa 26. marraskuuta. Lue lisää Työttömyysaste yhdeksän prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9 prosenttia, kun se edellisvuoden maaliskuussa oli 8,5 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9,7 ja naisten 8,2 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Työllisiä oli vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työllisiä miehiä oli ja työllisiä naisia vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Työllisten määrä väheni sekä yksityisellä että julkisella. 6

7 Shutterstock Työhyvinvointi voidaan muuttaa euroiksi Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat haluavat kehittää tuloksellisuutta ja kuntapalvelujen laatua. Henkilöstön kehittämisellä voidaan hallita kustannusten kasvua ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Järjestöt korostavat, että työelämän laatu ja tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Kun työhyvinvointia lisätään, myös työn tuloksellisuus nousee. Myös vaikuttavuus ja laatu ovat osa tuloksellisuutta. Lisäksi tuloksellisuuden mittaamista pitää kehittää. Henkilöstön ottaminen mukaan tuloksellisuustyöhön ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat jo itsessään työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin parantaminen esimerkiksi vähentää sairauspoissaoloja, mikä voi merkitä kunta-alalla vuositasolla 300 euron kustannussäästöjä henkilöä kohden. 24 % 35 % 23 % 18 % Sähköposti seuraa kaikkialle Työ- ja vapaa-ajan raja häilyy insinööreillä ja muilla ylemmillä toimihenkilöillä yhä enemmän. Työnantajan tarjoamat, mukana kulkevat työvälineet mahdollistavat työskentelyn vapaalla. UIL:n huhtikuun uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni lukee En lue työsähköposteja työajan ulkopuolella Ainoastaan silloin kun odotan jotain tiettyä tärkeää viestiä Luen sähköposteja toisinaan myös työajan ulkopuolella Seuraan työsähköpostia jatkuvasti myös työajan ulkopuolella työsähköposteja myös työajan ulkopuolella. Vastaajista vain 23 prosenttia ei lue niitä vapaa-ajallaan vastaajasta 77 prosenttia lukee työsähköposteja työajan ulkopuolella, neljännes vastaajista jopa jatkuvasti. Komissio lisää yritysten avoimuutta Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen tilinpäätöslainsäädännön muuttamista siten, että suurten, yli 500 työntekijän yritysten edellytetään julkistavan merkittävät ympäristö- ja sosiaalisia asioita koskevat tiedot vuosikertomuksissaan. Sisämarkkinakomissaari Michel Barnierin mukaan kyse on hyödyllisten tietojen antamisesta yrityksille, sijoittajille ja koko yhteiskunnalle, mitä sijoittajat ovat kovasti vaatineet. Se on tärkeää Euroopan kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta. Nykyisin alle 10 prosenttia suurimmista EU:n yrityksistä julkistaa tällaiset tiedot säännöllisesti. 7

8 Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Esimerkkihinta on laskettu euron turvalla 45-vuotiaalle UIL:n jäsenelle. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

9 puheenjohtajan palsta toukokuu 2013 Pertti Porokari Työt hivuttautuvat vapaa-ajalle YTN järjesti 8tuntia.fi -kampanjan kiinnittääkseen verottajan, työnantajien ja työntekijöiden eli ylempien toimihenkilöiden huomion työaikalakiin. Kampanja huipentui 19. huhtikuuta Helsingissä pidettyyn YTN Summit -seminaariin. Paikalla oli noin 250 ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä eri YTN-liitoista ja eri sopimusaloilta. Puhujat olivat korkeatasoisia ja esitykset pääosin mielenkiintoisia. Tunnelma oli korkealla ja ajatukset odottavalla kannalla syksyn neuvotteluja ajatellen. Mielissä pyörii kysymys, joko viimein saamme työehtosopimusasiat oikeudenmukaiselle tolalle. Työaikakampanja oli mediassa näkyvästi esillä. YTN järjesti jäsentilaisuuksia seitsemällä paikkakunnalla. Kenttätilaisuuksissa jäsenet kertoivat perusongelman lisäksi ihan uudenlaisista ongelmista. Työaikalain noudattamisen perusongelma on se, että puolet yrityksistä laistaa työaikakirjanpidon, vaikka lain mukaan se on yritysten velvollisuus myös ylempien toimihenkilöiden osalta. On aika vaikeata vaatia lakisääteisiä ylityökorvauksia tai yrittää sopia korvauksesta työtehtäviin liittyvästä vapaa-ajalla tapahtuvasta matkustusajasta, jos ei työaikaa kirjata todellisten tuntien mukaan. Nuorempi väki saattaa luulla, että heillä olisi joitain ylimääräisiä vapauksia tulla ja mennä, jos työaikaa ei kirjata. Tätä ei tarvitse kuitenkaan edes miettiä, sillä työaikakirjanpito on lain vaatima työnantajan perusvelvoite. Jos työaika kirjataan, se antaa taatusti aidon vapauden sovittaa työelämän ja vapaa-ajan järkevällä tavalla. Lisäksi se tuottaa tekijöilleen merkittävän määrän rahaa ja myöhemmin myös eläkettä. Valtion kassaan puolestaan kertyy lisää verotuloja, joita Akavan laskelmien mukaan jää valtiolta saamatta tässä harmaassa taloudessa 115 miljoonaa euroa. Aivan uudet lisäongelmat tulevat ilman selkeätä sopimusta tehtävistä etätyötyyppisistä iltatöistä. Monella on työnantajan kustantamat nopeat nettiyhteydet ja kannettavat tietokoneet kotonaan, aina mukana ja käden ulottuvilla. Myös ulkomailla sijaitsevat lähiesimiehet koetaan ongelmallisena, kun he eivät tunne työympäristöä ja paikallista lainsäädäntöä, eivätkä halua välttämättä sitä aina edes noudattaa. On muistettava, että kyse on työturvallisuuslainsäädännöstä, jota on erittäin tärkeätä noudattaa, jotta työntekijät eivät ylirasittuisi. Loppuun palanut työntekijä ei ole kenenkään etu. 9

10 Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Petri Blomqvist Merkonomista insinööriksi Jos haluaa vaihtelevan ja mielekkään uran, ei ole pakko vaihtaa yritystä. Kouluttautumalla ja itseään kehittämällä voi muokata urapolustaan kiinnostavan myös samassa firmassa ainakin isossa sellaisessa. Sirpa Linjama on halunnut vaihtelevia työtehtäviä ja sen tähden hankkinut lisää koulutusta. 10

11 11

12 Sirpa Linjaman urapolku on jatkunut samassa yrityksessä 16 vuotta. Tehtävät ja toimenkuvat sekä yrityksen nimi ovat vaihtuneet. Työn ohessa kouluttautuminen on vienyt uraa eteenpäin. Myös alan murros on muuttanut työtä. Linjama työskentelee kehityspäällikkönä TeliaSoneran Jyväskylän toimipisteessä. Asiantuntijatehtävään kuuluu ylläpidon prosessien kehittäminen, kuten vianhallinta ja verkon muutostyöt. Nykyisessä tehtävässä hän on ollut kahdeksan vuotta, mikä ei tarkoita muuttumatonta toimenkuvaa. Periaatteessa olen samoissa tehtävissä samalla työsopimuksella, mutta eri organisaatiomuutosten jälkeen tehtäväkuva on muuttunut. TeliaSonera toimii useissa Skandinavian ja Baltian maissa. Myös tiimit ovat hajautuneet eri puolille. Linjaman kanssa samassa tiimissä työskenteleviä on Jyväskylän lisäksi useammalla eri paikkakunnalla niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa yrityksessä työskentelevistä 62 prosenttia on miehiä, mikä on enemmän kuin konsernitasolla. Koko henkilöstöstä miehiä on 57 prosenttia. Matkapuhelimet yleistyivät Alunperin Linjama tuli töihin Teleen, joka pian muutti nimensä Soneraksi. Vuonna 2002 Telia ja Sonera yhdistyivät. Työ yrityksessä alkoi teknisessä asiakaspalvelussa samoihin aikoihin, kun matkapuhelimien käyttö levisi laajasti tavallisille kuluttajille. Työhön kuului opastaminen matkapuhelinliittymäasioissa, mutta yhtä lailla Linjama kollegoineen neuvoi, mistä eri nokialaisten asetusvalikkojen kohdista mikäkin asetus löytyi. Asiakaspalvelu oli hyvin opettavaista. Silloin opin, että kun työpaikan oven painaa kiinni, työasiat kannattaa jättää sinne. Lukion jälkeen Linjama opiskeli merkonomiksi akt-linjalla Rovaniemellä. 12 Työura alkoi kaupan kassalla ja assistenttina pienessä matkapuhelimia myyvässä liikkeessä. Seuraava askel oli muutto Jyväskylään teleoperaattorille töihin. Vaikka työ ei ollut täysipäiväinen, tienestit olivat huomattavasti paremmat kuin aiemmissa töissä. Parikymppisenä ei voi tietää, mitä elämässään haluaa ja tekniselle alalle tulin sattumalta. Työn ohessa Linjama opiskeli ensin teknikoksi ja sitten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tietoliikennetekniikan insinööriksi. Hän lähti teknikko- ja insinööripolulle, koska halusi oppia ymmärtämään paremmin päivittäin käsittelemiään asioita. Lisäksi talossa oli avoimena paljon mielenkiintoisia tehtäviä, mutta niihin vaadittiin teknisen alan tutkintoa. Työn ohella opiskelu oli tietyllä tavalla rankkaa. Työnantaja tuli vastaan siten, että pidin perjantai-iltapäivät opintovapaina lähiopintojen vuoksi. Insinööriopintoaikoina hän oli mukana projektissa, joka edellytti parin päivän työskentelyä Helsingissä miltei viikoittain. Projekti kesti noin 1,5 vuotta ja koski uudenlaisen käyttöliittymän testausta ja koulutusta. Välillä luin hotellissa tentteihin, Linjama muistelee. Tekniikkaa kehittyy huimaa vauhtia Teleala on ollut murroksessa melkein 20 vuotta, Linjama naurahtaa. Hän näkee kuitenkin alan tulevaisuuden myönteisenä. Toki täällä myllertää, mutta kyllä asiat aina jollakin tavalla järjestyvät. Tekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti. Vuosien varrella työnantaja on tarjonnut toistakymmentä erilaista koulutusta. Viimeisimmän koulutuksen aiheena oli tilastomatematiikkaan perustuva menetelmä tutkia prosesseja. Useamman kuukauden kestävän koulutuksen

13 aikana oli parin viikon verran lähiopiskelupäiviä. Lisäksi siihen kuului paljon työtä vaatinut, arkipäivän työntekoa hyödyttänyt projekti. Jotta koulutuksesta saa kaiken annin irti, siinä auttaa looginen ajattelutapa. Ymmärtämistä helpottaa esimerkiksi insinöörin koulutus. Kun Linjaman ura on edennyt, työn vaihtelevuus on lisääntynyt. Hän tekee paljon projektitöitä, mikä on osoittautunut hänelle hyväksi mahdollisuudeksi. Yleensä kipinä lisäopintoihin lähtee, kun mietin, mitä teen seuraavaksi vai pysynkö samoissa tehtävissä 20 vuotta. Paluu monikulttuuriseen työyhteisöön Vuonna 2007 Linjama jäi äitiyslomalle ja oli yhteensä 1,5 vuotta perhevapaalla. Vapaan aikana esimies oli vaihtunut ruotsalaiseksi ja sen jälkeen englannista tuli päivittäin käytettävä kieli. Kukaan meistä ei puhu englantia äidinkielenään, mikä helpottaa kaikkia. Ymmärretyksi tuleminen on tärkeämpää kuin täydellinen ääntäminen. Linjaman arvion mukaan ruotsalainen työkulttuuri poikkeaa suomalaisesta, mutta loppujen lopuksi asiat ovat enemmän yksilöistä kiinni. Perhekeskeisyys on kuitenkin ruotsalaisille ominaisempaa kuin suomalaisille. Työpaikalla suhtaudutaan joustavasti, kun välillä on pakko esimerkiksi lähteä hakemaan kesken päivän sairastunutta lasta päiväkodista. Perhevapaan jälkeen Linjama teki lyhennettyä työviikkoa noin vuoden verran. Hän selvitti esimiehen kanssa, minkä verran voi osallistua eri projekteihin ja toimeksiantoihin. Neljään päivään ei ahdettu viiden päivän töitä. Linjama arvostaa sitä, ettei nykyiseen tehtävään kuulu enää matkustamista yön yli. Viime vuonna hänellä oli vain muutama yöpyminen työn takia muualla kuin kotona. Etäpäiviä hän tekee tarpeen mukaan. Määrä vaihtelee paljonkin eikä etäpäiviä ole välttämättä viikoittain. Tekniselle alalle Sirpa Linjama tuli sattumalta, mutta looginen ajattelu on ollut hänelle tyypillistä. 13

14 Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Koulutetut suomalaiset arvostavat työssä oppimista Työelämäasiat eivät muutu niin nopeasti kuin kuvitellaan. Julkisessa keskustelussa muutoksista puhutaan usein enemmän mutu-tiedon perusteella kuin tilastotietojen pohjalta. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto tietää, mistä puhuu, kun kyseessä on suomalaiset työolot. Niitä on tutkittu vuodesta 1977 alkaen ja hän itsekin on tutkinut aihetta yli parikymmentä vuotta. Muutoksia on monella eri tasolla ja sektorilla. Lehto muistuttaa, että on vaikeaa hahmottaa yleistä työelämän muutosta. Hänen mielestään yleisellä tasolla suomalainen työelämä on kuitenkin muuttunut myönteiseen suuntaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Myönteiseen trendiin ovat vaikuttaneet muun muassa koulutustason huima nousu ja työtehtävien kehittyminen. Työtehtävien yksitoikkoisuus on vähentynyt, ja tehtävät ovat aiempaa mielekkäämpiä sekä kevyempiä luvulla tietotekniikka rynni työelämään. Silloin arvioitiin, että toimihenkilötehtävät vähenevät rajusti ja teollisuustyössä automaatio syrjäyttää työntekijät. Vuosikymmenen lopulla teollisuustyöntekijät olivatkin vähentyneet, sillä Suomelle tyypillisillä aloilla kuten puunjalostusteollisuudessa työt automatisoitiin. Sen sijaan toimihenkilöiden määrä oli kasvanut niin toimistoissa kuin palvelualoilla. Tulkintamme mukaan toimistotöissä tietotekniikan tulo merkitsi sitä, että sille keksittiin yhä uusia soveltamisaloja, Lehto kertoo. 14 Sopeutuminen ripeää Tutkimusten valossa suomalaiset ovat omaksuneet uusia asioita nopeasti. Tietotekniikan lisäksi esimerkiksi kehityskeskustelut ja tiimimäinen työskentely ovat levinneet suomalaistyöpaikoille nopeasti muuhun Eurooppaan verrattuna. Tämäntyyppisiin asioihin suomalaiset eivät ole suhtautuneet kielteisesti, vaan sopeutuneet niihin. Suomalaiset arvostavat töissä oppimista, mitä ei monessa muussa maassa korosteta. Työssä oppiminen on myös edistänyt suomalaisten jatkamista pidempään työelämässä. Lehto uskoo, että tietotyö ja tiedon muokkaukseen liittyvät työt lisääntyvät edelleen. Kouluttautuminen tuottaa jatkossa uudenlaista hedelmää. Suomalaisen työvoiman kysyntä kasvaa. Suomessa naisesimiehiä on paljon enemmän kuin muualla Euroopassa. Lehdon tutkimusten perusteella naiset eroavat miehistä esimiehinä työelämän kannalta hyvään suuntaan. Naiset esimerkiksi kannustavat miehiä useammin opettelemaan uusia asioita ja kouluttautumaan lisää. Kiire ja pätkätyöt peikkoina Työelämämuutoksissa on myös kielteisiä piirteitä kuten kiireen ja työsuhteiden epävarmuuden lisääntyminen. Monet muutokset käynnistyivät 1990-luvun laman jatkeena, esimerkiksi määräaikaisuudet lisääntyivät. Iso muutos on ollut työpaineiden kasvu, joka näyttäytyy osin eri tavoin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Yksityissektorille kansainvälisen kilpailun takia työtahti ja työehdot kiristyivät. Kun työttömyys nousi korkeaksi, työn puute oli kova kokemus. Lamavuosien seuraukset näkyvät ennen kaikkea tuottavuuden ylikorostamisena. Toki yritykset tavoittelevat voittoa, mutta sitä kautta tuli kielteisiä piirteitä. Tulospalkkiot ja työn tuottavuuden ar vioinnin tehostaminen ovat sinänsä hyviä. Jos arvioinnista tulee itseisarvo, se koetaan raskaaksi, Lehto sanoo. Sen sijaan julkisella sektorilla henkilöstöä supistettiin, vaikka työtehtävät eivät vähentyneet, pikemminkin lisääntyivät. Hyvinvointipalvelujen rahoittamista on kyseenalaistettu lamasta lähtien ja sitä kautta hyvinvointialojen työnteki-

15 jöiden asema on huonontunut. Ongelma koskee niin kunta-alaa kuin valtiota. Väärinkäsityksiä ammatin vaihdoista ja työurista Lehtoa hämmästyttää julkisessa keskustelussa esiintyvä käsitys, että ihmiset vaihtaisivat koko ajan työpaikkaa tai ammattia. Suomessa kouluttautuminen on paljon yleisempää kuin aikaisemmin, mikä jo sitoo ihmisiä kouluttautumilleen aloille. Aiemmin oli enemmän hanttihommia, joista siirryttiin muille aloille, kun entisellä työt loppuivat. Voimakas liikkuvuus ei ole toteutunut Suomessa. Samassa työpaikassa oloajat ovat pidentyneet pätkätyöilmiöstä huolimatta eivätkä ammattien vaihdot ole yleisiä. Toinen väärinkäsitys liittyy työurien pidentymiseen, mistä yhä kinastellaan. Vaikka työllisyysasteessa näkyy aivan selvästi, että ikääntyneet ovat pidempään työelämässä, se kyseenalaistetaan koko ajan. Lehto kertoo Eläketurvakeskuksen tutkijoiden tekemästä, työurien pituuksien mittauksesta. Siinä ei katsottu ainoastaan, missä iässä mennään töihin tai missä iässä päätetään työura, vaan kuinka kauan työssä ollaan. Selvityksen mukaan 2000-luvun aikana naisten työurat ovat pidentyneet kolmella vuodella ja miesten kahdella. Työolotutkimus haastattelututkimus toksia Työmarkkinat eivät ole polarisoituneet Päinvastoin kuin usein väitetään, nuoret eivät vitkuttele työelämään siirtymisessä. Anna-Maija Lehto muistuttaa, että puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella. Talvella julkaistussa matalapalkkaselvityksessä ehdotettiin, että nuorten palkkoja pitää alentaa, jotta he saisivat helpommin töitä. Pienempää palkkaa voisi kompensoida verotuksessa. Ajatukset pohjautuvat väärään käsitykseen nuorten koulutusrakenteesta. Suomessa harva nuori jättää kouluttautumisen perusasteeseen, Lehto huomauttaa. Esimerkiksi useissa eteläeurooppalaisissa maissa koulutustaso on alhaisempi, ja niissä kouluttautumattomien on pakko ottaa halpatöitä vastaan. Lisäksi Suomessa on vähän maahanmuuttajia moneen muuhun maahan verrattuna, joten matalapalkka-alat eivät ole kasvaneet. Tutkimusten mukaan meille ei ole syntynyt polarisaatiota, vaan meillä ovat kasvaneet sekä keskipalkkaiset että korkeasti palkatut alat. 15

16 kolumni Rami Marjamäki / HS Anu Järvensivu vanhempi tutkija, Työterveyslaitos Työyhteisöllisyyden muutos Pohdinta työelämän tulevaisuudesta kiihtyy. Yhä useampi on havainnut, että elämme jonkinlaisessa katkoskohdassa ja että tulevaisuus on olennaisesti erilainen kuin viime vuosikymmenet. Tulevaisuuden suuntaan vaikuttavat monet tekijät. Niistä suurin osa on ihmisten tekemiä valintoja, joten aiheesta ei voi kirjoittaa ilman vapautuslauseketta muutokset mahdollisia. Voidaan kuitenkin nimetä taustavoimia, joiden merkitys tulevaisuudelle on ratkaiseva. Tällaisia ovat ilmastonmuutos, energiakysymykset, teknologinen kehitys, väestömuutokset, talouden globalisaation eteneminen, elämän virtualisoituminen, digitalisoitumisen lisääntyminen sekä muutokset yhteisöissä ja arvoissa. Näistä muodostuu mahdollisuuksien avaruus. Ehkä selkein johtopäätös on, että suomalainen yhteiskunta ei enää ole tarkastelutasona yhtä kiinnostava kuin ennen ja että yhteisöt muuntuvat. Globaali ja toisaalta paikallinen korostuvat ja nämä molemmat on ymmärrettävä virtuaalistumisen kehyksessä. Yksilön vastuu kasvaa. Jos lukeudut pärjääjiin, voit entistä enemmän päättää, missä haluat olla mukana, keiden kanssa ja millaisin edellytyksin. Yhteisöjen muuntuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työyhteisö ei enää ole pysyvä eikä rajaudu seinillä. Neljännes suomalaisista asioi työssään enemmän työpaikan ulkopuolisten kuin samaan työyhteisöön kuuluvien kanssa. Sama määrä kokee, että oman työyhteisön rajat on vaikea määritellä. Kolmannes voi vaikuttaa työn tekemisen paikkoihin ja myös käyttää mahdollisuutta. Viidennes toimii työssään paljon virtuaalitiimeissä tai muuten sähköisen tiedonsiirron varaan rakentuvissa yhteistyösuhteissa. Lähitulevaisuudessa nämä osuudet todennäköisesti kasvavat. Samalla työ organisoidaan ja sitä johdetaan yhä enemmän itse. Virtuaaliverkostoitumisesta huolimatta muutoskulun uhkakuva on yksinäisyys, ulkopuolisuuden ja irrallisuuden kokemus. Työyhteisö on ollut merkittävä ihmistä yhteisöihin ja yhteiskuntaan integroiva eli kiinnittävä tekijä. Jos yhteisöt elävät kaiken aikaa ja kommunikaatio virtuaalistuu, ovatko muodostuvat sidokset riittävän vahvoja takaamaan ihmiselle sosiaalis-emotionaalisen tuen ja kehikon? Jos yhteiskunta- ja ihmistieteilijät jostain ovat yksimielisiä, niin siitä, että yhteisöihin ja yhteiskuntaan integroituminen on ihmiskunnan hyvinvoinnin ja säilymisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Puutteellinen kiinnittyminen aiheuttaa niin ahdistuneisuutta ja masennusta kuin ääriliikkeitä ja ylilyöntejäkin. Ihminen työskentelee suuren osan aktiiviajastaan, joten vapaa-ajalla tapahtuva kiinnittyminen tuskin riittää. Uudet työskentelyä tukevat yhteisöt ovat tarpeen. 16

17 Työhyvinvointihankkeelle merkittävä tunnustus Työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä Hyvä työ Pidempi työura -hanke sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun se palkittiin huhtikuun lopussa Irlannissa Euroopan hyvät käytännöt -palkinnolla (European Good Practice Award). Palkinto jaettiin Oy SKF Ab:n Muuramen yksikölle ja hankkeen perustaneille liitoille. Työhyvinvointihanke on saanut alkunsa teknologiateollisuuden tespöydässä vuonna Hanke on myöhemmin laajentunut teknologiateollisuudesta myös tietotekniikan palvelualalle. Palkinnon myönsi Euroopan unionin puheenjohtajamaa Irlanti yhdessä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin Euroopan parhaita esimerkkejä johdon ja työntekijöiden yhteisistä toimista työhön liittyvien riskien hallinnan parantamiseksi. Tuomariston arvioitavaksi pääsi kaikkiaan 50 hanketta, joiden joukosta Hyvä työ Pidempi työura valikoitui parhaaksi. Voittoon vaadittiin johdon vahvaa ohjausta työturvallisuus- ja työterveystoiminnassa sekä työntekijöiden aktiivista osallistumista. Tuomarit etsivät parhaita esimerkkejä yhteistyöstä ja molemminpuolisista hyödyistä. Voittajia palkittiin kymmenessä eri sarjassa. Voittajat esitellään yksityiskohtaisesti myöhemmin eri puolilla Eurooppaa jaettavassa erityisjulkaisussa. Palkintoa olivat vastaanottamassa Dublinin kuninkaallisen yhteisön tiloissa Oy SKF Ab:n, hankkeessa mukana olevien liittojen ja Teknologiateollisuuden edustajia sekä hankkeen projektipäällikkö Tiina Hartikainen. Tuntuu hienolta, että hanke valittiin kymmenien, ellei satojen joukosta parhaaksi ja SKF sai tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Mitä tehokkaammin hyvät käytännöt työhyvinvoinnissa leviävät, sitä parempi koko Euroopalle, palkintoa Uuden Insinööriliiton ja YTN:n puolesta vastaanottamassa ollut asiamies Elina Das Bhowmik pohtii. Teksti: UP/Kari Leppänen EU kaventamassa ay-oikeuksia talouskriisin varjolla Palkansaajakeskusjärjestöt tukevat EU:n talouskoordinaation vahvistamista, mutta eivät hinnalla millä hyvänsä. Työmarkkinoiden itsenäiseen neuvottelutoimintaan ja työehtosopimusten sitovuuteen ei saa puuttua taloukriisin hoitoon liittyvän koordinaation varjolla, järjestöt korostavat. Työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen asiantuntijat kävivät esittämässä näkemyksiään EU:n ja euroalueen kehittämisestä eduskunnan suurelle valiokunnalle. Suuri valiokunta on eduskunnan keskeinen elin EU-asioissa. Palkansaajajärjestöt Akava, SAK ja STTK ovat huolestuneita EU:n talousseurannan ja sanktioiden piirin laajentamista kansalliseen palkkapolitiikkaan. Suunnitelmien mukaan EU:n komissio voisi periaatteessa esittää jäsenvaltiolle sakkoa, jos se pitää esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen neuvottelemia palkankorotuksia liian suurina. Ay-liike ei hyväksy puuttumista vapaaseen neuvotteluoikeuteen. Unionin perussopimuksen mukaan EU:lla ei ole toimivaltaa palkkaa koskevissa asioissa, selvitti valiokunnalle järjestöjen näkemyksiä SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen. Työntekijän oikeudet ja markkinavapaudet Palkansaajajärjestöt muistuttivat, että työmarkkinajärjestöjen vapaa neuvotteluoikeus on turvattu Suomessa perustuslailla. Lisäksi se on vahvistettu YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksilla, jotka sitovat niin Suomea kuin muitakin EU-maita. Kreikassa toteutetut EU:n valvontatroikan vaatimien kriisitoimien on arvosteltu murentavan työehtosopimusjärjestelmää. Ne on katsottu yleissopimusten vastaisiksi ILOn valvontamenettelyssä. 17

18 Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki Työelämän kehittämisen sietämätön vaikeus Hallituksen tavoite on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras seitsemässä vuodessa. Työelämä hankkeen taustalla on kolmikantaisesti valmisteltu työelämästrategia viime keväältä. Työelämä hankkeesta ei puutu kunnianhimoa. Kuten työministeri Lauri Ihalainen hankkeen avaustilaisuudessa totesi, tuloksiin päästään vain toimimalla samaan suuntaan. Se edellyttää työelämää kehittävien viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä, joka vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä työpaikoilla. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtavan Tarja Filatovin mukaan lainsäädännöllä on oma roolinsa ja tehtävänsä suomalaisen työelämän kehittämisessä, mutta viime kädessä ihmisen työelämän ihanuus ja kurjuus ratkeaa omalla työpaikalla. Työelämä on kehittynyt sekä hyvään että huonoon suuntaan. Osallistumis- ja koulutusmahdollisuudet ovat työpaikoilla parantuneet, mutta sen vastapainona työn mielekkyydessä on menty takapakkia. Meillä on edelleen liian paljon huonosti organisoituja työpäiviä, hän summaa. Uskomme hieman liikaa uuden tekniikan, ohjelmien ja uusien vempaimien autuaaksi tekevään voimaan. Tekninen 18 kehitys on nopeaa, mutta hyöty jää saamatta, jos tekniikoita ei opeteta kunnolla käyttämään. Jos yritykset vielä hoitavat työhyvinvoinnin vasemmalla kädellä, osa henkilökunnasta putoaa tuottavuuden ja kilpailukyvyn paineessa kyydistä. Työelämän muutokset nopeita Suomen pitkäaikaisin työministeri ei hyväksy väitettä, että eduskunta soittaisi työelämäkysymyksissä vain kolmatta viulua työmarkkinaosapuolten puristuksessa. Tein kerran listan asioista ja lakihankkeista, joilla kykenimme parantamaan epätyypillisissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa. Se lista ei ollut lyhyt. Epätyypillisten työsuhteiden tilalle ovat tulleet vuokratyö, itsensä työllistäminen, pakkoyrittäminen ja nollasopimukset, jotka vaativat uudenlaisia ratkaisuja. Ongelma on se, että työelämä tuntuu kulkevan koko ajan vähintään yhden askeleen lainsäädäntöä edellä, Filatov sanoo. Hän ja valiokunnassa paitsi oppositiota myös nuorempaa ikäluokkaa edustava Annika Saarikko huomauttavat, että työelämän muutosten ohessa suomalainen kolmikanta on eriytymässä ja osittain myös pirstaloitumassa. Kolmikantaiseen valmisteluun on tullut yhä enemmän sävyeroja, erilaisia tarpeita. Julkisella sektorilla on omat murheensa ja toiveensa, yksityisellä sektorilla omansa. Tämä tuo oman haasteensa työelämän kehittämiseen, Saarikko toteaa. Perusasiat ovat kunnossa Filatov ja Saarikko löytävät suomalaisesta yhteiskunnasta lukuisia tekijöitä, joiden varassa suomalaista työelämää voidaan parantaa ilman pelkoa kilpailukyvyn katoamisesta. Selkeä toimintaympäristö, vakaat ja ennustettavat olot, byrokratian vähäisyys ja hyvä sosiaalinen turvaverkko ovat perusta, joka mahdollistaa riskinoton työelämässä. Jotain olemme kuitenkin tehneet väärin, kun niin monet peruskoululaiset kertovat tulevan työelämän pelottavan. Työelämän ympärillä on epävarmuutta, jota ei voine selittää vain nuorisotyöttö-

19 Kansanedustajat Tarja Filatov ja Annika Saarikko pitävät työn ja vapaa-ajan erottamista jaksamisen kannalta äärettömän tärkeänä. myydellä, pätkätöillä tai tulojen ennustamattomuudella, Saarikko sanoo. Filatovin mukaan syvä sitoutuminen on työhön hyvin suomalainen ilmiö niin hyvässä kuin pahassa. Suomalainen lähtee siitä, että työ voi ja saa olla kovaakin, jos se on kivaa. Työn pirstaloituessa yhä enemmän lyhyemmiksi työsuhteiksi sitoutuminen alkaa väkisinkin kärsiä. Työntekijän on vaikea sitoutua, jos hän näkee, ettei yritys sitoudu häneen. Se on yksi suojautumismekanismi, toinen on tehdä vielä enemmän, antaa kaikkensa. Taustalla on pelko työpaikan menettämisestä. Tämä yhdistettynä puutteelliseen henkilöjohtamiseen ja heikkoon työn organisointiin on huono yhdistelmä, hän sanoo. Filatov muistuttaa työelämässä olevan kaksi sanaa, työ ja elämä. Ne on osattava myös pitää erillään; työ ei saa liukua vapaa-aikaan, välillä on voitava heittää aivot narikkaan. Hyvät käytännöt siirrettävä nuorille Saarikon mielestä työelämässä on tapahtunut yhden sukupolven aikana paljon. Siinä missä hänen äitinsä on tehnyt lähes koko työuransa yhden työantajan palveluksessa, tyttärellä on jo ennen 30-vuotissyntymäpäivää ehtinyt olla lukuisia työsuhteita. Se on tätä päivää ja on selvää, että se heijastuu siihen, miten nuori suhtautuu työhön ja työelämään. Siinä missä vanhempieni sukupolvi sitoutui jopa yhteen ja samaan työnantajaan, nuoret ovat ennen kaikkea sitoutuneet oman osaamisensa kehittämiseen, huolehtimaan oman työmarkkinakelpoisuutensa säilymisestä, hän sanoo. Saarikko kaipaa suomalaiseen työelämään paremmin organisoitua mentorointia. Hän muistuttaa, että suurten ikäluokkien eläköityessä työelämästä katoaa paljon tietoa ja kokemusta, jos sen siirtymisestä nuoremmille ei huolehdita. Kysymys ei ole vain tiedon ja osaamisen siirtämisestä, vaan myös asenteesta, suhtautumisesta työhön. Nuorille työ on usein myös elämysten hakemista. Kaikille se ei voi sitä olla, ainakaan loputtomiin. Hänen mukaansa nuoret asettavat työn ja perheen yhteensovittamiselle aikaisempaa kovempia vaatimuksia. Tämä on suuri haaste myös työmarkkinajärjestöille. Oma arvioni on, että työn ja perheen yhteensovittamisella on tulevaisuudessa iso merkitys siihen, miten työntekijöiden uusi sukupolvi suhtautuu ammattiliittojen jäsenyyteen, Saarikko sanoo. 19

20 Teksti: Ilona Mäenpää Työmääriin liittyvät vaarat otettava vakavasti Ylempien toimihenkilöiden työaika joustaa yhä useammin ajan ja paikan mukaan. Etätyön ja vapaa-ajalla matkustamisen yleistyttyä työmääriin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Uudistettu työturvallisuuslaki kiinnittää huomion työaikaan liittyviin haittoihin ja vaaroihin. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvoite huolehtia työntekijöistään. Uudistetun työturvallisuuslain mukaan myös työaikojen aiheuttamat haitta- ja vaaratekijät on tunnistettava. On selvitettävä, mikä eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät on selvitettävä ja niiden merkitys terveydelle arvioitava, sanoo johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintavirastosta. Tarvittaessa työnantajan pitää käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, esimerkiksi työterveyshuoltoa. Ennaltaehkäisevinä toimina Myyri- Partanen pitää esimerkiksi tehtävien uudelleen organisointia, työnjaon tarkistamista, tehtävien priorisointia ja yhteisiä keskusteluja sekä avoimuutta. Myös työoloja on systemaattisesti ja säännönmukaisesti seurattava ja valvottava muun muassa kehityskeskusteluin, kyselyin sekä työterveyshuollon selvityksin. Kimmo Brandt Koska ylempien toimihenkilöiden työ on usein hyvinkin itsenäistä, eikä sitä voi perinteisellä tavalla valvoa, on tärkeää, että asia oivalletaan oikein työpaikalla. Kaikki kantavat osaltaan vastuun terveestä työkulttuurista. Työajan valvomisen vaikeus ei poista kuitenkaan työaikalain velvoitteita. Työnantajalla on Äimälän mukaan velvollisuus kiinnittää huomiota fyysisen työsuojelun lisäksi henkiseen työsuojeluun. Näin ollen liialliseen, myös omaaloitteiseen työntekoon on velvollisuus puuttua. Työaikoihin liittyvät vaarat ja haitat selvitetään Äimälän mukaan osana muita työhön liittyviä kuormitustekijöitä, kuten epämukavien työvuorojen jakautumista sekä vuorotyöhön liittyvää vuorojen kiertoa. Puutteita työaikakirjanpidossa YTN:n tekemän tutkimuksen mukaan 55 % ylemmistä toimihenkilöistä kokee työmääränsä ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi. Työaikoja ei kaikilla työpaikoilla seurata ja suuresta osasta yrityksiä puuttuu lain edellyttämä työaikakirjanpito. Työnantajan mukaan työaikakirjanpito asiantuntijatyössä on yleensä kunnossa ja tehdyt ylityöt korvataan joko rahalla tai vapaalla. YTN:n tutkimusten mukaan noin puolessa yrityksistä ylitöitä ei kirjata lainkaan ja lähes 40 prosentissa työaikaa ei seurata. Työnantajan vastuu kaikkien henkilöstöryhmien, myös ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelussa korostuu jatkossa. Onko työntekijä siis jatkossakin velvoitettu vastaamaan sähköposteihin työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaa työhön liittyviin matkoihin kuten nyt, jää nähtäväksi. Korvaukset vapaa-ajalla tehdystä työmatkustamisesta jäävät useimmilta ylemmiltä toimihenkilöiltä saamatta. Marjut Hentunen Vastuu on esimiehellä Työnantajan on huolehdittava siitä, että esimiesten vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä on määritelty ja esimiehillä on asianmukaiset edellytykset hoitaa tehtäviään. Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu pitää silmällä sitä, että työn määrä pysyy kohtuullisena, lakiasiainjohtaja Markus Äimälä EK:sta sanoo. Hän korostaa työntekijän omaa vastuuta asian esille nostamisessa, jos työtä on liikaa. Kaarina Myyri-Partanen on työsuojelun vastuualueen johtaja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Markus Äimälä on lakiasiainjohtaja EK:ssa. 20

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

extra Riittävästä palautumisesta huolehdittava myös matkatyössä

extra Riittävästä palautumisesta huolehdittava myös matkatyössä extra TYÖSUOJELU 26.3.2013 Riittävästä palautumisesta huolehdittava myös matkatyössä Suuri osa YTN-liittojen jäsenistä matkustaa työn takia. Osalle työmatkat voivat tuoda kaivattua vaihtelua normaaliin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen

Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015 Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä,

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot