Työaikoja syytä seurata Tietoisku lomaoikeuksista. Työelämä muuttuu koko ajan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työaikoja syytä seurata Tietoisku lomaoikeuksista. Työelämä muuttuu koko ajan"

Transkriptio

1 3/2013 Työaikoja syytä seurata Tietoisku lomaoikeuksista Työelämä muuttuu koko ajan

2 sisältö 3.5. numero 3/2013 Kannen kuvassa: Kalle Kiili ja Bari Beshar. Mobira Talkman -puhelin Tekniikan museosta. Kuvaaja: Annika Rauhala Merkonomista insinööriksi...10 Työssäoppiminen arvossa...14 Työelämän kehittämisen vaikeus...18 Liika työ on terveysriski...20 Kurkkaus tulevaan työelämään...22 Etelä-Karjala säästää energiaa Taitajia Vaasasta...26 Työkomennuksella Jordaniassa...28 Tietoa lomaa suunnitteleville...36 Futuricessa innostava ilmapiiri...38 Mr. Maahanmuuttaja tulee Kamerunista Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...16 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Nappaa vinkki...39 Ajankohtaista jäsentietopalvelusta...42 Antti Kosonen viihtyy Futuricessa. 2

3 pääkirjoitus Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Hyvästä mallista on syytä huolehtia Suomalaisessa työeläkejärjestelmässä tapahtuu kuluvan vuoden aikana pitkään tiedossa ollut muutos, kun työnantajien ja työntekijöiden maksamat työeläkemaksut eivät enää kata järjestelmästä ulos maksettavia eläkkeitä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa eläkerahastojen kasvu jää sijoitustuottojen varaan. Muutos kuulostaa dramaattisemmalta kuin se on. Järjestelmän kestokyky ja tulevat eläkkeet eivät ole vaarassa tässä ja nyt. Työeläkemaksujen riittämättömyys johtuu siitä, että eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa nopeammin kuin työmarkkinoille tulee uusia palkansaajia ja eläkemaksujen maksajia. Vuosien varrella kerätyt työeläkemaksut ovat kasvaneet noin 140 miljardin euron puskuriksi, joten aikaa suomalaisen, maailmalla kiitosta keränneen rahastoivan työeläkemallin kestokyvyn turvaamiseen on niin halutessamme riittävästi. Jo kerätyn eläkepuskurin ja sen tuoton varaan tulevia eläkkeitä ei kuitenkaan voi laskea. Tiedossa on, että eläkkeiden maksusuhteen osalta pahimmat vuodet ovat vasta edessä. Jos ryhdymme liian nopeaan tahtiin syömään eläkerahastoja, eläketurvansa riittävyyteen luottaneet suomalaiset voivat löytää edestään kipeitä leikkauk sia. Samalla luottamus suomalaiseen työeläkejärjestelmään romahtaisi. Osa palkansaajista on valmis korottamaan eläkemaksuja, vaikka se pienentää palkasta käteen jäävää osuutta siinä missä tuloveron kiristäminen. He haluavat välttää paitsi kohtuuttomuuksiin menevät eläkeleikkaukset myös nuorempien työntekijöiden eläkemaksujen rajun nousun. Elinkeinoelämän keskusliitolle työntekijöiden ja työantajien puoliksi maksamien maksujen korottaminen ei käy. EK on valmis turvaamaan talouskasvua ja kilpailukykyä sulattamalla eläkerahastoja. EK:n linja perustuu toiveajatteluun, että mahdollinen talouskasvu ja eläkesijoitusten tuoton kasvu hoitavat kuilun eläkemaksuissa. Samalla EK sysää vastuun palkansaajien ostovoiman turvaamisesta muille, itse asiassa palkansaajille itselleen. Palkansaajien on syytä suhtautua aikeisiin sulattaa eläkerahastoja äärimmäisen varauksellisesti. Jokainen rahastoista katoava miljardi lisää painetta nostaa työeläkemaksuja tulevaisuudessa. Myös eläkerahastojen sijoitusten riskinottoa on pakko lisätä, kun tuottoa on pakko saada pienentyneellä pääomalla. Hölmöläisen hommaa, kyyninen voisi jopa todeta. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 15.8., 26.9., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Markku Haapaniemi Vuosiloman sairauskarenssi poistuu Työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. Työntekijän pitää esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän eli niin sanotun karenssiajan jälkeen. Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. Se tarkoittaa enintään 24 päivän lomaa alle vuoden jatkuneissa työsuhteissa ja 30 päivän lomaa yli vuoden jatkuneissa työsuhteissa. Siirto-oikeus ei sen sijaan koske lakisääteisen loman ylittäviä loman osia, joista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksessa. Näiden osalta työehtosopimuksen osapuolilla on oikeus sopia karenssipäivistä. Karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos tulee voimaan Jos voimassa olevassa työ- tai virkaehtosopimuksessa on lomanpalkan laskemista tai karenssipäiviä koskevia määräyksiä, näitä määräyksiä saa kuitenkin soveltaa voimassa olevan sopimuskauden loppuun, ellei määräyksiä sitä ennen muuteta. 2,7 Kevään yhteishaussa jokaista insinöörikoulutuksen aloituspaikkaa kohden oli keskimäärin 2, 7 hakijaa. Insinöörikoulutuksen suosio on kasvanut, sillä vuotta aiemmin hakijoita oli 2,5 jokaista aloituspaikkaa kohden. Kuuluminen tulospalkkauksen piiriin yrityskoon mukaan Henkilöstömäärä UIL on mukana Yhdyskuntatekniikan näyttelyssä toukokuuta Jyväskylässä. Lue lisää: % Kyllä En En osaa sanoa Lähde: YTN-data

5 Koonnut Kirsi Tamminen Suomalaispelifirmasta superarvokas Mobiilipelejä tekevä helsinkiläinen Supercell jakaa uskomattoman menestyksensä koko Suomen kanssa. Pitkään maailman tuottoisimpien pelien listan kärjessä keikkunut Supercell on myynyt osakkeitaan 100 miljoonalla eurolla, mikä nosti yrityksen arvon noin 600 miljoonaan. Supercell tekee kahdella pelillään liikevoittoa arviolta miljoona euroa päivässä. Vajaan sadan työntekijän pelitalo on noussut vaivihkaa Suomen tuottavimpien yritysten joukkoon. Tekes on vauhdittanut tuotekehityksen lisäksi Supercellin kasvua ja kansainvälistymistä Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksella. Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen pitää Suomea maailman ylivoimaisesti parhaana paikkana tehdä pelejä. Verotuloja on Suomen valtiolle kertynyt kokonaisuudessaan vuodesta 2010 paljon yli 40 miljoonaa euroa. Supercellin Hay Day -maatilapeli koukuttaa pelaajia maailmanlaajuisesti. Eläkevarat riittävät edelleen eläkkeiden maksamiseen Tänä vuonna eläkkeitä maksetaan ensimmäistä kertaa enemmän kuin eläkemaksuina kerätään varoja. Maksutasapainossa tapahtuvaan muutokseen on varauduttu eläkemaksuvarojen rahastoinnilla. Maksusuhteen muutoksella ei ole vaikutusta eläkkeiden maksamiseen. Työeläkkeiden rahoitus on järjestelmän alusta lähtien perustunut tekniikkaan, jossa suurin osa maksuilla kerätyistä varoista käytetään eläkkeiden maksamiseen ja loppuosa rahastoidaan Yhteistoiminta-asiamiehen neuvonnalla kysyntää Yhteistoimintaa ja osallistumista koskevan lainsäädännön noudattamista yrityksissä valvova yhteistoiminta-asiamiehen toimisto käsitteli noin asiaa viime vuonna. Toimiston työ painottuu neuvontaan ja siten erimielisyyksien ehkäisemiseen. Käsitellyistä asioista vain muutama prosentti oli ilmoituksia epäillystä valvottavan lain rikkomisesta. Vuonna 2012 yhteistoimintalakia koskeva neuvonta painottui työvoiman vähentämistilanteisiin. Työnantajat ja tulevien eläkkeiden varalle. Eläkkeiden rahoituksen kehittymistä seurataan jatkuvasti. Työeläkkeisiin tarvittavat varat kerätään työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla. Tänä vuonna työnantajan keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 17,35 prosenttia palkasta. Alle 53-vuotias työntekijä maksaa eläkemaksua 5,15 prosenttia ja 53 vuotta täyttänyt työntekijä 6,5 prosenttia palkastaan. henkilöstön edustajat pyysivät neuvoja myös yrityksen tiedottamisvelvoitteista sekä henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteiden neuvottelemisesta vuosittain yhteistoiminnassa. Työvoiman vähentämistilanteissa yhteistoiminta-asiamies painottaa, että yt-lakia noudatetaan ja että myös yritykseen jäävistä työntekijöistä huolehditaan. Siksi henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet päivitetään irtisanomisneuvottelujen loppupuolella. Kolmasosa työssäkäyvistä pendelöi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 yhteensä henkilöä eli noin kolmasosa työllisistä kävi töissä oman asuinkuntansa ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä noin 20 prosenttia asui Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisen ulkopuolella. Pääkaupunkiseudun kuntien työllisistä eli noin kuusi prosenttia työskenteli muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Monia suurien kaupunkien kupeessa sijaitsevia kuntia pidetään lähinnä kehyskuntina ja työvoimareservaatteina. Myös näihin kuntiin tullaan kuitenkin töihin muualta. Esimerkiksi Raision työpaikkoihin saatiin työntekijät 65-prosenttisesti oman kunnan ulkopuolelta. Tuusulassa työssäkäyvistä 61 prosenttia tuli jostakin toisesta kunnasta, Pirkkalassa työssäkäyvistä 60 prosenttia. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Veronkevennys muuttuukin irtisanomisiksi Melko tarkkaan kuukausi sitten maan hallitus muisti yrityksiä merkittävällä yhteisöveron alennuksella. Yhteisöveroa alennettiin 20 prosenttiin, keskeisten kilpailijamaiden alapuolelle. Hyvänä tarkoituksena oli mahdollistaa investointien kasvu ja työllisyyden myönteinen kehitys. Alennus otettiin vastaan kiitoksin ja EK:n suulla todettiin sen tosiaan edistävän investointeja ja työllisyyttä. Taisikin käydä aivan toisin, veroalennus siirtyy suoraan yritysten tuloksiin ja sitä kautta omistajille. Kemira, Metso, Nokian ulkoistusyritys TCS ja Stora Enso ilmoittivat samalla päivämäärällä mittavista irtisanomisista ja säästöohjelmista, jotka eivät tue ajatusta lisääntyvistä investoinneista saati työpaikoista. Kaikki edellä mainitut yritykset ovat käsitykseni mukaan taloudellisesti hyvässä tilanteessa, eikä tulevaisuuskaan näytä aivan mahdottomalta. Siitä huolimatta tämä trendi ei Suomessa ota loppuakseen. Tosiasia on, että irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa. Suomesta puuttuvat esimerkiksi kollektiivisyyllä irtisanottavan työntekijän erokorvaus sekä työnantajan velvoite laatia niin kutsuttu sosiaalisuunnitelma, jolla pyritään välttämään irtisanomiset. Meillä työnantaja vetoaa pitkiin irtisanomisaikoihin ja kattavaan työttömyysturvaan joita molempia se onkin sopivasti vaatinut lyhennettäviksi. Irtisanomisen perusteet on meillä kirjattu työsopimuslakiin, ja ne ovat käytännössä osoittautuneet aivan liian väljiksi. Samoin meillä korkein oikeus on ottanut ratkaisuissaan kantoja, jotka tukevat irtisanomisen helppoutta. Oma lukunsa on vielä tilanne, joka on yleistynyt aivan viime aikoina. Selkeästi voittoa tuottavat yritykset irtisanovat merkittäviä määriä henkilöstöstä lyhytnäköisin tavoittein. Tätä ei voi hyväksyä. Juuri yritysten irtisanomiskynnyksen kasvattaminen on yksi koko ay-liikkeen keskeisimmistä haasteista tulevina vuosina. Tätä voi hetken päästä kysyä vaikka Kemiran, Nokian Tatalle ulkoistetulta sekä StoraEnson irtisanottavalta henkilöstöltä. Työmaa-avain lisää rakennustyömaiden läpinäkyvyyttä Eduskunta hyväksyi huhtikuussa muutokset verotusmenettely- ja työturvallisuuslakeihin. Vuoden kuluttua voimaan tulevien lainmuutosten myötä rakennuttajille, päätoteuttajille ja rakennustyön tilaajille tulee merkittävät työmaakohtaiset tiedonantovelvoitteet. Työmaiden valvonta tehostuu huomattavasti. Velvoitteiden hoitamiseksi Suomen Tilaajavastuu Oy avaa osaksi Veronumero.fi -palveluita Työmaarekisterin. Siinä jokainen työmaa tunnistetaan ja kaikki tieto liikkuu yhteisen Työmaa-avaimen avulla. Tavoitteena on rehellisten yrittäjien hallinnollisen taakan keventäminen automatisoimalla viranomaisraportointia. Lue lisää Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon saajaa Akavan yrittäjäpalkinnon tavoite on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä akavalaisille ja akavalaisen yrittäjyyden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Akava toimii korkeasti koulutettujen yrittäjien ja ammatinharjoittajien edunvalvojana. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi. Ehdotuksia voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Akavan vuoden 2013 yrittäjäpalkinnon jaetaan syysliittokokouksessa 26. marraskuuta. Lue lisää Työttömyysaste yhdeksän prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 9 prosenttia, kun se edellisvuoden maaliskuussa oli 8,5 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9,7 ja naisten 8,2 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Työllisiä oli vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työllisiä miehiä oli ja työllisiä naisia vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Työllisten määrä väheni sekä yksityisellä että julkisella. 6

7 Shutterstock Työhyvinvointi voidaan muuttaa euroiksi Kunta-alan pääsopijajärjestöt ja KT Kuntatyönantajat haluavat kehittää tuloksellisuutta ja kuntapalvelujen laatua. Henkilöstön kehittämisellä voidaan hallita kustannusten kasvua ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Järjestöt korostavat, että työelämän laatu ja tuloksellisuuden kehittäminen liittyvät käytännössä vahvasti toisiinsa. Kun työhyvinvointia lisätään, myös työn tuloksellisuus nousee. Myös vaikuttavuus ja laatu ovat osa tuloksellisuutta. Lisäksi tuloksellisuuden mittaamista pitää kehittää. Henkilöstön ottaminen mukaan tuloksellisuustyöhön ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön parantavat jo itsessään työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin parantaminen esimerkiksi vähentää sairauspoissaoloja, mikä voi merkitä kunta-alalla vuositasolla 300 euron kustannussäästöjä henkilöä kohden. 24 % 35 % 23 % 18 % Sähköposti seuraa kaikkialle Työ- ja vapaa-ajan raja häilyy insinööreillä ja muilla ylemmillä toimihenkilöillä yhä enemmän. Työnantajan tarjoamat, mukana kulkevat työvälineet mahdollistavat työskentelyn vapaalla. UIL:n huhtikuun uutiskirjeessä kysyttiin, kuinka moni lukee En lue työsähköposteja työajan ulkopuolella Ainoastaan silloin kun odotan jotain tiettyä tärkeää viestiä Luen sähköposteja toisinaan myös työajan ulkopuolella Seuraan työsähköpostia jatkuvasti myös työajan ulkopuolella työsähköposteja myös työajan ulkopuolella. Vastaajista vain 23 prosenttia ei lue niitä vapaa-ajallaan vastaajasta 77 prosenttia lukee työsähköposteja työajan ulkopuolella, neljännes vastaajista jopa jatkuvasti. Komissio lisää yritysten avoimuutta Euroopan komissio on ehdottanut nykyisen tilinpäätöslainsäädännön muuttamista siten, että suurten, yli 500 työntekijän yritysten edellytetään julkistavan merkittävät ympäristö- ja sosiaalisia asioita koskevat tiedot vuosikertomuksissaan. Sisämarkkinakomissaari Michel Barnierin mukaan kyse on hyödyllisten tietojen antamisesta yrityksille, sijoittajille ja koko yhteiskunnalle, mitä sijoittajat ovat kovasti vaatineet. Se on tärkeää Euroopan kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta. Nykyisin alle 10 prosenttia suurimmista EU:n yrityksistä julkistaa tällaiset tiedot säännöllisesti. 7

8 Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Esimerkkihinta on laskettu euron turvalla 45-vuotiaalle UIL:n jäsenelle. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

9 puheenjohtajan palsta toukokuu 2013 Pertti Porokari Työt hivuttautuvat vapaa-ajalle YTN järjesti 8tuntia.fi -kampanjan kiinnittääkseen verottajan, työnantajien ja työntekijöiden eli ylempien toimihenkilöiden huomion työaikalakiin. Kampanja huipentui 19. huhtikuuta Helsingissä pidettyyn YTN Summit -seminaariin. Paikalla oli noin 250 ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä eri YTN-liitoista ja eri sopimusaloilta. Puhujat olivat korkeatasoisia ja esitykset pääosin mielenkiintoisia. Tunnelma oli korkealla ja ajatukset odottavalla kannalla syksyn neuvotteluja ajatellen. Mielissä pyörii kysymys, joko viimein saamme työehtosopimusasiat oikeudenmukaiselle tolalle. Työaikakampanja oli mediassa näkyvästi esillä. YTN järjesti jäsentilaisuuksia seitsemällä paikkakunnalla. Kenttätilaisuuksissa jäsenet kertoivat perusongelman lisäksi ihan uudenlaisista ongelmista. Työaikalain noudattamisen perusongelma on se, että puolet yrityksistä laistaa työaikakirjanpidon, vaikka lain mukaan se on yritysten velvollisuus myös ylempien toimihenkilöiden osalta. On aika vaikeata vaatia lakisääteisiä ylityökorvauksia tai yrittää sopia korvauksesta työtehtäviin liittyvästä vapaa-ajalla tapahtuvasta matkustusajasta, jos ei työaikaa kirjata todellisten tuntien mukaan. Nuorempi väki saattaa luulla, että heillä olisi joitain ylimääräisiä vapauksia tulla ja mennä, jos työaikaa ei kirjata. Tätä ei tarvitse kuitenkaan edes miettiä, sillä työaikakirjanpito on lain vaatima työnantajan perusvelvoite. Jos työaika kirjataan, se antaa taatusti aidon vapauden sovittaa työelämän ja vapaa-ajan järkevällä tavalla. Lisäksi se tuottaa tekijöilleen merkittävän määrän rahaa ja myöhemmin myös eläkettä. Valtion kassaan puolestaan kertyy lisää verotuloja, joita Akavan laskelmien mukaan jää valtiolta saamatta tässä harmaassa taloudessa 115 miljoonaa euroa. Aivan uudet lisäongelmat tulevat ilman selkeätä sopimusta tehtävistä etätyötyyppisistä iltatöistä. Monella on työnantajan kustantamat nopeat nettiyhteydet ja kannettavat tietokoneet kotonaan, aina mukana ja käden ulottuvilla. Myös ulkomailla sijaitsevat lähiesimiehet koetaan ongelmallisena, kun he eivät tunne työympäristöä ja paikallista lainsäädäntöä, eivätkä halua välttämättä sitä aina edes noudattaa. On muistettava, että kyse on työturvallisuuslainsäädännöstä, jota on erittäin tärkeätä noudattaa, jotta työntekijät eivät ylirasittuisi. Loppuun palanut työntekijä ei ole kenenkään etu. 9

10 Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Petri Blomqvist Merkonomista insinööriksi Jos haluaa vaihtelevan ja mielekkään uran, ei ole pakko vaihtaa yritystä. Kouluttautumalla ja itseään kehittämällä voi muokata urapolustaan kiinnostavan myös samassa firmassa ainakin isossa sellaisessa. Sirpa Linjama on halunnut vaihtelevia työtehtäviä ja sen tähden hankkinut lisää koulutusta. 10

11 11

12 Sirpa Linjaman urapolku on jatkunut samassa yrityksessä 16 vuotta. Tehtävät ja toimenkuvat sekä yrityksen nimi ovat vaihtuneet. Työn ohessa kouluttautuminen on vienyt uraa eteenpäin. Myös alan murros on muuttanut työtä. Linjama työskentelee kehityspäällikkönä TeliaSoneran Jyväskylän toimipisteessä. Asiantuntijatehtävään kuuluu ylläpidon prosessien kehittäminen, kuten vianhallinta ja verkon muutostyöt. Nykyisessä tehtävässä hän on ollut kahdeksan vuotta, mikä ei tarkoita muuttumatonta toimenkuvaa. Periaatteessa olen samoissa tehtävissä samalla työsopimuksella, mutta eri organisaatiomuutosten jälkeen tehtäväkuva on muuttunut. TeliaSonera toimii useissa Skandinavian ja Baltian maissa. Myös tiimit ovat hajautuneet eri puolille. Linjaman kanssa samassa tiimissä työskenteleviä on Jyväskylän lisäksi useammalla eri paikkakunnalla niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa yrityksessä työskentelevistä 62 prosenttia on miehiä, mikä on enemmän kuin konsernitasolla. Koko henkilöstöstä miehiä on 57 prosenttia. Matkapuhelimet yleistyivät Alunperin Linjama tuli töihin Teleen, joka pian muutti nimensä Soneraksi. Vuonna 2002 Telia ja Sonera yhdistyivät. Työ yrityksessä alkoi teknisessä asiakaspalvelussa samoihin aikoihin, kun matkapuhelimien käyttö levisi laajasti tavallisille kuluttajille. Työhön kuului opastaminen matkapuhelinliittymäasioissa, mutta yhtä lailla Linjama kollegoineen neuvoi, mistä eri nokialaisten asetusvalikkojen kohdista mikäkin asetus löytyi. Asiakaspalvelu oli hyvin opettavaista. Silloin opin, että kun työpaikan oven painaa kiinni, työasiat kannattaa jättää sinne. Lukion jälkeen Linjama opiskeli merkonomiksi akt-linjalla Rovaniemellä. 12 Työura alkoi kaupan kassalla ja assistenttina pienessä matkapuhelimia myyvässä liikkeessä. Seuraava askel oli muutto Jyväskylään teleoperaattorille töihin. Vaikka työ ei ollut täysipäiväinen, tienestit olivat huomattavasti paremmat kuin aiemmissa töissä. Parikymppisenä ei voi tietää, mitä elämässään haluaa ja tekniselle alalle tulin sattumalta. Työn ohessa Linjama opiskeli ensin teknikoksi ja sitten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tietoliikennetekniikan insinööriksi. Hän lähti teknikko- ja insinööripolulle, koska halusi oppia ymmärtämään paremmin päivittäin käsittelemiään asioita. Lisäksi talossa oli avoimena paljon mielenkiintoisia tehtäviä, mutta niihin vaadittiin teknisen alan tutkintoa. Työn ohella opiskelu oli tietyllä tavalla rankkaa. Työnantaja tuli vastaan siten, että pidin perjantai-iltapäivät opintovapaina lähiopintojen vuoksi. Insinööriopintoaikoina hän oli mukana projektissa, joka edellytti parin päivän työskentelyä Helsingissä miltei viikoittain. Projekti kesti noin 1,5 vuotta ja koski uudenlaisen käyttöliittymän testausta ja koulutusta. Välillä luin hotellissa tentteihin, Linjama muistelee. Tekniikkaa kehittyy huimaa vauhtia Teleala on ollut murroksessa melkein 20 vuotta, Linjama naurahtaa. Hän näkee kuitenkin alan tulevaisuuden myönteisenä. Toki täällä myllertää, mutta kyllä asiat aina jollakin tavalla järjestyvät. Tekniikan kehitystä on seurattava jatkuvasti. Vuosien varrella työnantaja on tarjonnut toistakymmentä erilaista koulutusta. Viimeisimmän koulutuksen aiheena oli tilastomatematiikkaan perustuva menetelmä tutkia prosesseja. Useamman kuukauden kestävän koulutuksen

13 aikana oli parin viikon verran lähiopiskelupäiviä. Lisäksi siihen kuului paljon työtä vaatinut, arkipäivän työntekoa hyödyttänyt projekti. Jotta koulutuksesta saa kaiken annin irti, siinä auttaa looginen ajattelutapa. Ymmärtämistä helpottaa esimerkiksi insinöörin koulutus. Kun Linjaman ura on edennyt, työn vaihtelevuus on lisääntynyt. Hän tekee paljon projektitöitä, mikä on osoittautunut hänelle hyväksi mahdollisuudeksi. Yleensä kipinä lisäopintoihin lähtee, kun mietin, mitä teen seuraavaksi vai pysynkö samoissa tehtävissä 20 vuotta. Paluu monikulttuuriseen työyhteisöön Vuonna 2007 Linjama jäi äitiyslomalle ja oli yhteensä 1,5 vuotta perhevapaalla. Vapaan aikana esimies oli vaihtunut ruotsalaiseksi ja sen jälkeen englannista tuli päivittäin käytettävä kieli. Kukaan meistä ei puhu englantia äidinkielenään, mikä helpottaa kaikkia. Ymmärretyksi tuleminen on tärkeämpää kuin täydellinen ääntäminen. Linjaman arvion mukaan ruotsalainen työkulttuuri poikkeaa suomalaisesta, mutta loppujen lopuksi asiat ovat enemmän yksilöistä kiinni. Perhekeskeisyys on kuitenkin ruotsalaisille ominaisempaa kuin suomalaisille. Työpaikalla suhtaudutaan joustavasti, kun välillä on pakko esimerkiksi lähteä hakemaan kesken päivän sairastunutta lasta päiväkodista. Perhevapaan jälkeen Linjama teki lyhennettyä työviikkoa noin vuoden verran. Hän selvitti esimiehen kanssa, minkä verran voi osallistua eri projekteihin ja toimeksiantoihin. Neljään päivään ei ahdettu viiden päivän töitä. Linjama arvostaa sitä, ettei nykyiseen tehtävään kuulu enää matkustamista yön yli. Viime vuonna hänellä oli vain muutama yöpyminen työn takia muualla kuin kotona. Etäpäiviä hän tekee tarpeen mukaan. Määrä vaihtelee paljonkin eikä etäpäiviä ole välttämättä viikoittain. Tekniselle alalle Sirpa Linjama tuli sattumalta, mutta looginen ajattelu on ollut hänelle tyypillistä. 13

14 Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi Koulutetut suomalaiset arvostavat työssä oppimista Työelämäasiat eivät muutu niin nopeasti kuin kuvitellaan. Julkisessa keskustelussa muutoksista puhutaan usein enemmän mutu-tiedon perusteella kuin tilastotietojen pohjalta. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto tietää, mistä puhuu, kun kyseessä on suomalaiset työolot. Niitä on tutkittu vuodesta 1977 alkaen ja hän itsekin on tutkinut aihetta yli parikymmentä vuotta. Muutoksia on monella eri tasolla ja sektorilla. Lehto muistuttaa, että on vaikeaa hahmottaa yleistä työelämän muutosta. Hänen mielestään yleisellä tasolla suomalainen työelämä on kuitenkin muuttunut myönteiseen suuntaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Myönteiseen trendiin ovat vaikuttaneet muun muassa koulutustason huima nousu ja työtehtävien kehittyminen. Työtehtävien yksitoikkoisuus on vähentynyt, ja tehtävät ovat aiempaa mielekkäämpiä sekä kevyempiä luvulla tietotekniikka rynni työelämään. Silloin arvioitiin, että toimihenkilötehtävät vähenevät rajusti ja teollisuustyössä automaatio syrjäyttää työntekijät. Vuosikymmenen lopulla teollisuustyöntekijät olivatkin vähentyneet, sillä Suomelle tyypillisillä aloilla kuten puunjalostusteollisuudessa työt automatisoitiin. Sen sijaan toimihenkilöiden määrä oli kasvanut niin toimistoissa kuin palvelualoilla. Tulkintamme mukaan toimistotöissä tietotekniikan tulo merkitsi sitä, että sille keksittiin yhä uusia soveltamisaloja, Lehto kertoo. 14 Sopeutuminen ripeää Tutkimusten valossa suomalaiset ovat omaksuneet uusia asioita nopeasti. Tietotekniikan lisäksi esimerkiksi kehityskeskustelut ja tiimimäinen työskentely ovat levinneet suomalaistyöpaikoille nopeasti muuhun Eurooppaan verrattuna. Tämäntyyppisiin asioihin suomalaiset eivät ole suhtautuneet kielteisesti, vaan sopeutuneet niihin. Suomalaiset arvostavat töissä oppimista, mitä ei monessa muussa maassa korosteta. Työssä oppiminen on myös edistänyt suomalaisten jatkamista pidempään työelämässä. Lehto uskoo, että tietotyö ja tiedon muokkaukseen liittyvät työt lisääntyvät edelleen. Kouluttautuminen tuottaa jatkossa uudenlaista hedelmää. Suomalaisen työvoiman kysyntä kasvaa. Suomessa naisesimiehiä on paljon enemmän kuin muualla Euroopassa. Lehdon tutkimusten perusteella naiset eroavat miehistä esimiehinä työelämän kannalta hyvään suuntaan. Naiset esimerkiksi kannustavat miehiä useammin opettelemaan uusia asioita ja kouluttautumaan lisää. Kiire ja pätkätyöt peikkoina Työelämämuutoksissa on myös kielteisiä piirteitä kuten kiireen ja työsuhteiden epävarmuuden lisääntyminen. Monet muutokset käynnistyivät 1990-luvun laman jatkeena, esimerkiksi määräaikaisuudet lisääntyivät. Iso muutos on ollut työpaineiden kasvu, joka näyttäytyy osin eri tavoin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Yksityissektorille kansainvälisen kilpailun takia työtahti ja työehdot kiristyivät. Kun työttömyys nousi korkeaksi, työn puute oli kova kokemus. Lamavuosien seuraukset näkyvät ennen kaikkea tuottavuuden ylikorostamisena. Toki yritykset tavoittelevat voittoa, mutta sitä kautta tuli kielteisiä piirteitä. Tulospalkkiot ja työn tuottavuuden ar vioinnin tehostaminen ovat sinänsä hyviä. Jos arvioinnista tulee itseisarvo, se koetaan raskaaksi, Lehto sanoo. Sen sijaan julkisella sektorilla henkilöstöä supistettiin, vaikka työtehtävät eivät vähentyneet, pikemminkin lisääntyivät. Hyvinvointipalvelujen rahoittamista on kyseenalaistettu lamasta lähtien ja sitä kautta hyvinvointialojen työnteki-

15 jöiden asema on huonontunut. Ongelma koskee niin kunta-alaa kuin valtiota. Väärinkäsityksiä ammatin vaihdoista ja työurista Lehtoa hämmästyttää julkisessa keskustelussa esiintyvä käsitys, että ihmiset vaihtaisivat koko ajan työpaikkaa tai ammattia. Suomessa kouluttautuminen on paljon yleisempää kuin aikaisemmin, mikä jo sitoo ihmisiä kouluttautumilleen aloille. Aiemmin oli enemmän hanttihommia, joista siirryttiin muille aloille, kun entisellä työt loppuivat. Voimakas liikkuvuus ei ole toteutunut Suomessa. Samassa työpaikassa oloajat ovat pidentyneet pätkätyöilmiöstä huolimatta eivätkä ammattien vaihdot ole yleisiä. Toinen väärinkäsitys liittyy työurien pidentymiseen, mistä yhä kinastellaan. Vaikka työllisyysasteessa näkyy aivan selvästi, että ikääntyneet ovat pidempään työelämässä, se kyseenalaistetaan koko ajan. Lehto kertoo Eläketurvakeskuksen tutkijoiden tekemästä, työurien pituuksien mittauksesta. Siinä ei katsottu ainoastaan, missä iässä mennään töihin tai missä iässä päätetään työura, vaan kuinka kauan työssä ollaan. Selvityksen mukaan 2000-luvun aikana naisten työurat ovat pidentyneet kolmella vuodella ja miesten kahdella. Työolotutkimus haastattelututkimus toksia Työmarkkinat eivät ole polarisoituneet Päinvastoin kuin usein väitetään, nuoret eivät vitkuttele työelämään siirtymisessä. Anna-Maija Lehto muistuttaa, että puolet opiskelijoista työskentelee opintojen ohella. Talvella julkaistussa matalapalkkaselvityksessä ehdotettiin, että nuorten palkkoja pitää alentaa, jotta he saisivat helpommin töitä. Pienempää palkkaa voisi kompensoida verotuksessa. Ajatukset pohjautuvat väärään käsitykseen nuorten koulutusrakenteesta. Suomessa harva nuori jättää kouluttautumisen perusasteeseen, Lehto huomauttaa. Esimerkiksi useissa eteläeurooppalaisissa maissa koulutustaso on alhaisempi, ja niissä kouluttautumattomien on pakko ottaa halpatöitä vastaan. Lisäksi Suomessa on vähän maahanmuuttajia moneen muuhun maahan verrattuna, joten matalapalkka-alat eivät ole kasvaneet. Tutkimusten mukaan meille ei ole syntynyt polarisaatiota, vaan meillä ovat kasvaneet sekä keskipalkkaiset että korkeasti palkatut alat. 15

16 kolumni Rami Marjamäki / HS Anu Järvensivu vanhempi tutkija, Työterveyslaitos Työyhteisöllisyyden muutos Pohdinta työelämän tulevaisuudesta kiihtyy. Yhä useampi on havainnut, että elämme jonkinlaisessa katkoskohdassa ja että tulevaisuus on olennaisesti erilainen kuin viime vuosikymmenet. Tulevaisuuden suuntaan vaikuttavat monet tekijät. Niistä suurin osa on ihmisten tekemiä valintoja, joten aiheesta ei voi kirjoittaa ilman vapautuslauseketta muutokset mahdollisia. Voidaan kuitenkin nimetä taustavoimia, joiden merkitys tulevaisuudelle on ratkaiseva. Tällaisia ovat ilmastonmuutos, energiakysymykset, teknologinen kehitys, väestömuutokset, talouden globalisaation eteneminen, elämän virtualisoituminen, digitalisoitumisen lisääntyminen sekä muutokset yhteisöissä ja arvoissa. Näistä muodostuu mahdollisuuksien avaruus. Ehkä selkein johtopäätös on, että suomalainen yhteiskunta ei enää ole tarkastelutasona yhtä kiinnostava kuin ennen ja että yhteisöt muuntuvat. Globaali ja toisaalta paikallinen korostuvat ja nämä molemmat on ymmärrettävä virtuaalistumisen kehyksessä. Yksilön vastuu kasvaa. Jos lukeudut pärjääjiin, voit entistä enemmän päättää, missä haluat olla mukana, keiden kanssa ja millaisin edellytyksin. Yhteisöjen muuntuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työyhteisö ei enää ole pysyvä eikä rajaudu seinillä. Neljännes suomalaisista asioi työssään enemmän työpaikan ulkopuolisten kuin samaan työyhteisöön kuuluvien kanssa. Sama määrä kokee, että oman työyhteisön rajat on vaikea määritellä. Kolmannes voi vaikuttaa työn tekemisen paikkoihin ja myös käyttää mahdollisuutta. Viidennes toimii työssään paljon virtuaalitiimeissä tai muuten sähköisen tiedonsiirron varaan rakentuvissa yhteistyösuhteissa. Lähitulevaisuudessa nämä osuudet todennäköisesti kasvavat. Samalla työ organisoidaan ja sitä johdetaan yhä enemmän itse. Virtuaaliverkostoitumisesta huolimatta muutoskulun uhkakuva on yksinäisyys, ulkopuolisuuden ja irrallisuuden kokemus. Työyhteisö on ollut merkittävä ihmistä yhteisöihin ja yhteiskuntaan integroiva eli kiinnittävä tekijä. Jos yhteisöt elävät kaiken aikaa ja kommunikaatio virtuaalistuu, ovatko muodostuvat sidokset riittävän vahvoja takaamaan ihmiselle sosiaalis-emotionaalisen tuen ja kehikon? Jos yhteiskunta- ja ihmistieteilijät jostain ovat yksimielisiä, niin siitä, että yhteisöihin ja yhteiskuntaan integroituminen on ihmiskunnan hyvinvoinnin ja säilymisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Puutteellinen kiinnittyminen aiheuttaa niin ahdistuneisuutta ja masennusta kuin ääriliikkeitä ja ylilyöntejäkin. Ihminen työskentelee suuren osan aktiiviajastaan, joten vapaa-ajalla tapahtuva kiinnittyminen tuskin riittää. Uudet työskentelyä tukevat yhteisöt ovat tarpeen. 16

17 Työhyvinvointihankkeelle merkittävä tunnustus Työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä Hyvä työ Pidempi työura -hanke sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun se palkittiin huhtikuun lopussa Irlannissa Euroopan hyvät käytännöt -palkinnolla (European Good Practice Award). Palkinto jaettiin Oy SKF Ab:n Muuramen yksikölle ja hankkeen perustaneille liitoille. Työhyvinvointihanke on saanut alkunsa teknologiateollisuuden tespöydässä vuonna Hanke on myöhemmin laajentunut teknologiateollisuudesta myös tietotekniikan palvelualalle. Palkinnon myönsi Euroopan unionin puheenjohtajamaa Irlanti yhdessä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston kanssa. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin Euroopan parhaita esimerkkejä johdon ja työntekijöiden yhteisistä toimista työhön liittyvien riskien hallinnan parantamiseksi. Tuomariston arvioitavaksi pääsi kaikkiaan 50 hanketta, joiden joukosta Hyvä työ Pidempi työura valikoitui parhaaksi. Voittoon vaadittiin johdon vahvaa ohjausta työturvallisuus- ja työterveystoiminnassa sekä työntekijöiden aktiivista osallistumista. Tuomarit etsivät parhaita esimerkkejä yhteistyöstä ja molemminpuolisista hyödyistä. Voittajia palkittiin kymmenessä eri sarjassa. Voittajat esitellään yksityiskohtaisesti myöhemmin eri puolilla Eurooppaa jaettavassa erityisjulkaisussa. Palkintoa olivat vastaanottamassa Dublinin kuninkaallisen yhteisön tiloissa Oy SKF Ab:n, hankkeessa mukana olevien liittojen ja Teknologiateollisuuden edustajia sekä hankkeen projektipäällikkö Tiina Hartikainen. Tuntuu hienolta, että hanke valittiin kymmenien, ellei satojen joukosta parhaaksi ja SKF sai tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Mitä tehokkaammin hyvät käytännöt työhyvinvoinnissa leviävät, sitä parempi koko Euroopalle, palkintoa Uuden Insinööriliiton ja YTN:n puolesta vastaanottamassa ollut asiamies Elina Das Bhowmik pohtii. Teksti: UP/Kari Leppänen EU kaventamassa ay-oikeuksia talouskriisin varjolla Palkansaajakeskusjärjestöt tukevat EU:n talouskoordinaation vahvistamista, mutta eivät hinnalla millä hyvänsä. Työmarkkinoiden itsenäiseen neuvottelutoimintaan ja työehtosopimusten sitovuuteen ei saa puuttua taloukriisin hoitoon liittyvän koordinaation varjolla, järjestöt korostavat. Työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen asiantuntijat kävivät esittämässä näkemyksiään EU:n ja euroalueen kehittämisestä eduskunnan suurelle valiokunnalle. Suuri valiokunta on eduskunnan keskeinen elin EU-asioissa. Palkansaajajärjestöt Akava, SAK ja STTK ovat huolestuneita EU:n talousseurannan ja sanktioiden piirin laajentamista kansalliseen palkkapolitiikkaan. Suunnitelmien mukaan EU:n komissio voisi periaatteessa esittää jäsenvaltiolle sakkoa, jos se pitää esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen neuvottelemia palkankorotuksia liian suurina. Ay-liike ei hyväksy puuttumista vapaaseen neuvotteluoikeuteen. Unionin perussopimuksen mukaan EU:lla ei ole toimivaltaa palkkaa koskevissa asioissa, selvitti valiokunnalle järjestöjen näkemyksiä SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen. Työntekijän oikeudet ja markkinavapaudet Palkansaajajärjestöt muistuttivat, että työmarkkinajärjestöjen vapaa neuvotteluoikeus on turvattu Suomessa perustuslailla. Lisäksi se on vahvistettu YK:n kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksilla, jotka sitovat niin Suomea kuin muitakin EU-maita. Kreikassa toteutetut EU:n valvontatroikan vaatimien kriisitoimien on arvosteltu murentavan työehtosopimusjärjestelmää. Ne on katsottu yleissopimusten vastaisiksi ILOn valvontamenettelyssä. 17

18 Teksti ja kuva: Jari Rauhamäki Työelämän kehittämisen sietämätön vaikeus Hallituksen tavoite on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras seitsemässä vuodessa. Työelämä hankkeen taustalla on kolmikantaisesti valmisteltu työelämästrategia viime keväältä. Työelämä hankkeesta ei puutu kunnianhimoa. Kuten työministeri Lauri Ihalainen hankkeen avaustilaisuudessa totesi, tuloksiin päästään vain toimimalla samaan suuntaan. Se edellyttää työelämää kehittävien viranomaisten, yritysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä, joka vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä työpaikoilla. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa johtavan Tarja Filatovin mukaan lainsäädännöllä on oma roolinsa ja tehtävänsä suomalaisen työelämän kehittämisessä, mutta viime kädessä ihmisen työelämän ihanuus ja kurjuus ratkeaa omalla työpaikalla. Työelämä on kehittynyt sekä hyvään että huonoon suuntaan. Osallistumis- ja koulutusmahdollisuudet ovat työpaikoilla parantuneet, mutta sen vastapainona työn mielekkyydessä on menty takapakkia. Meillä on edelleen liian paljon huonosti organisoituja työpäiviä, hän summaa. Uskomme hieman liikaa uuden tekniikan, ohjelmien ja uusien vempaimien autuaaksi tekevään voimaan. Tekninen 18 kehitys on nopeaa, mutta hyöty jää saamatta, jos tekniikoita ei opeteta kunnolla käyttämään. Jos yritykset vielä hoitavat työhyvinvoinnin vasemmalla kädellä, osa henkilökunnasta putoaa tuottavuuden ja kilpailukyvyn paineessa kyydistä. Työelämän muutokset nopeita Suomen pitkäaikaisin työministeri ei hyväksy väitettä, että eduskunta soittaisi työelämäkysymyksissä vain kolmatta viulua työmarkkinaosapuolten puristuksessa. Tein kerran listan asioista ja lakihankkeista, joilla kykenimme parantamaan epätyypillisissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevien asemaa. Se lista ei ollut lyhyt. Epätyypillisten työsuhteiden tilalle ovat tulleet vuokratyö, itsensä työllistäminen, pakkoyrittäminen ja nollasopimukset, jotka vaativat uudenlaisia ratkaisuja. Ongelma on se, että työelämä tuntuu kulkevan koko ajan vähintään yhden askeleen lainsäädäntöä edellä, Filatov sanoo. Hän ja valiokunnassa paitsi oppositiota myös nuorempaa ikäluokkaa edustava Annika Saarikko huomauttavat, että työelämän muutosten ohessa suomalainen kolmikanta on eriytymässä ja osittain myös pirstaloitumassa. Kolmikantaiseen valmisteluun on tullut yhä enemmän sävyeroja, erilaisia tarpeita. Julkisella sektorilla on omat murheensa ja toiveensa, yksityisellä sektorilla omansa. Tämä tuo oman haasteensa työelämän kehittämiseen, Saarikko toteaa. Perusasiat ovat kunnossa Filatov ja Saarikko löytävät suomalaisesta yhteiskunnasta lukuisia tekijöitä, joiden varassa suomalaista työelämää voidaan parantaa ilman pelkoa kilpailukyvyn katoamisesta. Selkeä toimintaympäristö, vakaat ja ennustettavat olot, byrokratian vähäisyys ja hyvä sosiaalinen turvaverkko ovat perusta, joka mahdollistaa riskinoton työelämässä. Jotain olemme kuitenkin tehneet väärin, kun niin monet peruskoululaiset kertovat tulevan työelämän pelottavan. Työelämän ympärillä on epävarmuutta, jota ei voine selittää vain nuorisotyöttö-

19 Kansanedustajat Tarja Filatov ja Annika Saarikko pitävät työn ja vapaa-ajan erottamista jaksamisen kannalta äärettömän tärkeänä. myydellä, pätkätöillä tai tulojen ennustamattomuudella, Saarikko sanoo. Filatovin mukaan syvä sitoutuminen on työhön hyvin suomalainen ilmiö niin hyvässä kuin pahassa. Suomalainen lähtee siitä, että työ voi ja saa olla kovaakin, jos se on kivaa. Työn pirstaloituessa yhä enemmän lyhyemmiksi työsuhteiksi sitoutuminen alkaa väkisinkin kärsiä. Työntekijän on vaikea sitoutua, jos hän näkee, ettei yritys sitoudu häneen. Se on yksi suojautumismekanismi, toinen on tehdä vielä enemmän, antaa kaikkensa. Taustalla on pelko työpaikan menettämisestä. Tämä yhdistettynä puutteelliseen henkilöjohtamiseen ja heikkoon työn organisointiin on huono yhdistelmä, hän sanoo. Filatov muistuttaa työelämässä olevan kaksi sanaa, työ ja elämä. Ne on osattava myös pitää erillään; työ ei saa liukua vapaa-aikaan, välillä on voitava heittää aivot narikkaan. Hyvät käytännöt siirrettävä nuorille Saarikon mielestä työelämässä on tapahtunut yhden sukupolven aikana paljon. Siinä missä hänen äitinsä on tehnyt lähes koko työuransa yhden työantajan palveluksessa, tyttärellä on jo ennen 30-vuotissyntymäpäivää ehtinyt olla lukuisia työsuhteita. Se on tätä päivää ja on selvää, että se heijastuu siihen, miten nuori suhtautuu työhön ja työelämään. Siinä missä vanhempieni sukupolvi sitoutui jopa yhteen ja samaan työnantajaan, nuoret ovat ennen kaikkea sitoutuneet oman osaamisensa kehittämiseen, huolehtimaan oman työmarkkinakelpoisuutensa säilymisestä, hän sanoo. Saarikko kaipaa suomalaiseen työelämään paremmin organisoitua mentorointia. Hän muistuttaa, että suurten ikäluokkien eläköityessä työelämästä katoaa paljon tietoa ja kokemusta, jos sen siirtymisestä nuoremmille ei huolehdita. Kysymys ei ole vain tiedon ja osaamisen siirtämisestä, vaan myös asenteesta, suhtautumisesta työhön. Nuorille työ on usein myös elämysten hakemista. Kaikille se ei voi sitä olla, ainakaan loputtomiin. Hänen mukaansa nuoret asettavat työn ja perheen yhteensovittamiselle aikaisempaa kovempia vaatimuksia. Tämä on suuri haaste myös työmarkkinajärjestöille. Oma arvioni on, että työn ja perheen yhteensovittamisella on tulevaisuudessa iso merkitys siihen, miten työntekijöiden uusi sukupolvi suhtautuu ammattiliittojen jäsenyyteen, Saarikko sanoo. 19

20 Teksti: Ilona Mäenpää Työmääriin liittyvät vaarat otettava vakavasti Ylempien toimihenkilöiden työaika joustaa yhä useammin ajan ja paikan mukaan. Etätyön ja vapaa-ajalla matkustamisen yleistyttyä työmääriin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Uudistettu työturvallisuuslaki kiinnittää huomion työaikaan liittyviin haittoihin ja vaaroihin. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvoite huolehtia työntekijöistään. Uudistetun työturvallisuuslain mukaan myös työaikojen aiheuttamat haitta- ja vaaratekijät on tunnistettava. On selvitettävä, mikä eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät on selvitettävä ja niiden merkitys terveydelle arvioitava, sanoo johtaja Kaarina Myyri-Partanen Etelä-Suomen aluehallintavirastosta. Tarvittaessa työnantajan pitää käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, esimerkiksi työterveyshuoltoa. Ennaltaehkäisevinä toimina Myyri- Partanen pitää esimerkiksi tehtävien uudelleen organisointia, työnjaon tarkistamista, tehtävien priorisointia ja yhteisiä keskusteluja sekä avoimuutta. Myös työoloja on systemaattisesti ja säännönmukaisesti seurattava ja valvottava muun muassa kehityskeskusteluin, kyselyin sekä työterveyshuollon selvityksin. Kimmo Brandt Koska ylempien toimihenkilöiden työ on usein hyvinkin itsenäistä, eikä sitä voi perinteisellä tavalla valvoa, on tärkeää, että asia oivalletaan oikein työpaikalla. Kaikki kantavat osaltaan vastuun terveestä työkulttuurista. Työajan valvomisen vaikeus ei poista kuitenkaan työaikalain velvoitteita. Työnantajalla on Äimälän mukaan velvollisuus kiinnittää huomiota fyysisen työsuojelun lisäksi henkiseen työsuojeluun. Näin ollen liialliseen, myös omaaloitteiseen työntekoon on velvollisuus puuttua. Työaikoihin liittyvät vaarat ja haitat selvitetään Äimälän mukaan osana muita työhön liittyviä kuormitustekijöitä, kuten epämukavien työvuorojen jakautumista sekä vuorotyöhön liittyvää vuorojen kiertoa. Puutteita työaikakirjanpidossa YTN:n tekemän tutkimuksen mukaan 55 % ylemmistä toimihenkilöistä kokee työmääränsä ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi. Työaikoja ei kaikilla työpaikoilla seurata ja suuresta osasta yrityksiä puuttuu lain edellyttämä työaikakirjanpito. Työnantajan mukaan työaikakirjanpito asiantuntijatyössä on yleensä kunnossa ja tehdyt ylityöt korvataan joko rahalla tai vapaalla. YTN:n tutkimusten mukaan noin puolessa yrityksistä ylitöitä ei kirjata lainkaan ja lähes 40 prosentissa työaikaa ei seurata. Työnantajan vastuu kaikkien henkilöstöryhmien, myös ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelussa korostuu jatkossa. Onko työntekijä siis jatkossakin velvoitettu vastaamaan sähköposteihin työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaa työhön liittyviin matkoihin kuten nyt, jää nähtäväksi. Korvaukset vapaa-ajalla tehdystä työmatkustamisesta jäävät useimmilta ylemmiltä toimihenkilöiltä saamatta. Marjut Hentunen Vastuu on esimiehellä Työnantajan on huolehdittava siitä, että esimiesten vastuut ja velvollisuudet haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa ja käsittelemisessä on määritelty ja esimiehillä on asianmukaiset edellytykset hoitaa tehtäviään. Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu pitää silmällä sitä, että työn määrä pysyy kohtuullisena, lakiasiainjohtaja Markus Äimälä EK:sta sanoo. Hän korostaa työntekijän omaa vastuuta asian esille nostamisessa, jos työtä on liikaa. Kaarina Myyri-Partanen on työsuojelun vastuualueen johtaja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Markus Äimälä on lakiasiainjohtaja EK:ssa. 20

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

extra Riittävästä palautumisesta huolehdittava myös matkatyössä

extra Riittävästä palautumisesta huolehdittava myös matkatyössä extra TYÖSUOJELU 26.3.2013 Riittävästä palautumisesta huolehdittava myös matkatyössä Suuri osa YTN-liittojen jäsenistä matkustaa työn takia. Osalle työmatkat voivat tuoda kaivattua vaihtelua normaaliin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani

Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani 31.5.2016 Taija Keskinen Palkka ja palkitseminen: Miten neuvottelen palkkani Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot Suomalainen sopimusjärjestelmä - palkkaus Työlainsäädäntö Työstä maksettava tavanomainen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot