Meta-arviointi: Tutkimustuloksia 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista to klo

Transkriptio

1 Meta-arviointi: Tutkimustuloksia 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista to klo kommenttipuheenvuoro Muutosjohtaja Risto Kortelainen Jyväskylän kaupunki

2 I Uusi Jyväskylä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan yhdistyminen

3 Kaija Majoinen Tarvitaan kokoavaa ja syventävää tietoa uusista kehittämiskohteista ja tutkimustarpeista Miksi kuntaliitosdokumenttien meta-arviointi on tarpeen? 1. Tarvitaan kokoavaa ja syventävää tietoa kuntaliitosprosessin dynamiikasta 2. Tarvitaan kokoavaa ja syventävää tietoa hyvistä ja myös huonoista käytännöistä

4 Jyväskylän yhdistymisprosessin tehtävät Välttämättömät, vuoden 2009 alkuun mennessä hoidettavat asiat Kiireelliset, perustamistehtävät Vuoden 2009 aikana käynnistettävät hankkeet, joista osa vaatii useamman vuoden valmistelua ja toteutusta Pitkän aikavälin valmistelua ja toteutusta vaativat kehittämiskohteet

5 Jyväskylän yhdistymisprosessin tehtävät Yhdistymis- ja muutosprosessin kokonaisjohtaminen Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus 2011 loppuun Kuntajakoselvitys Strategiaperusta Tasapainoinen ja kestävä kaupunkitalous: tuottavuusohjelma Kaupunkistrategian tekeminen Kaupunkistrategian ja palvelulinjausten toimeenpano (sis. henkilöstöstrategian) Luottamushenkilöorganisaation kokonaistoimivuus ja hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet sekä omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohjauksenperiaatteet Konserni- ja organisaatiorakenteen määrittely Uusien organisaatio- ja tuotantomallien kehittäminen tavoitteena uuden kaupunkiorganisaation asteittainen käyttöönotto vuoteen 2013 ja tuottavuuden jatkuva parantaminen (mm. palveluverkot ja henkilöstövoimavarat) Toimintakulttuurin ja sisäisen eheyden vahvistamiseen liittyvät yhteisölliset prosessit: johtamisjärjestelmän toimivuus sekä johdon ja henkilöstön muutosvalmennus Järjestelmällinen ulkoinen ja sisäinen viestintä yhdistymisprosessista Yhdistymisprosessin vaikutusten arviointi sekä Paras -hankkeen seuranta Kesä Selvitys- ja päätöksentekovaihe Perustamisen Varsinaisen yhdistymisprosessin ja integraation vakiinnuttaminen valmisteluvaihe

6

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI JYVÄSKYLÄN PERUSKUNTA Kaupungin määräysvaltaan kuuluvat säätiöt 7 kpl Kuntayhtymät omistusosuus yli 50 %, 1 kpl Tytäryhtiöt 16 kpl Alakonsernit 6 kpl Tytäryhtiöt 27 kpl Osakkuusyhtiöt 23 kpl Osakkuusyhtiöt 19 kpl Kuntayhtymät omistusosuus alle 50 %, 2 kpl

8 Kuntien yhdistymisen jälkeen valmistellut ja osin toteutetut organisaatiojärjestelyt (1) Kuntien yhdistymisen jälkeen on valmistelu ja osin toteutettu seuraavat huomattavat järjestelyt kaupunkiorganisaatiossa: 1. Lukio-opetuksen siirto koulutuskuntayhtymään syksyllä Lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sijoittuminen sivistyspalvelujen ja perusopetuksen yhteyteen Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymien lakkauttaminen ja JYTE-alueen käynnistyminen (JYTEalue on: Jyväskylä, Muurame, Hankasalmi ja Uurainen). JYTE-kuntien yhteinen vastaus VM:lle elokuussa 2011 myös sosiaalipalvelujen siirrosta yhteistoiminta-alueelle vuosina 2013/2015.

9 Kuntien yhdistymisen jälkeen valmistellut ja osin toteutetut organisaatiojärjestelyt (2) 4. Aikuispsykiatrian, mielenterveystyön ja päihdehuollon erityispalvelujen siirto sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle Jyväskylän Seudun Työterveyden liikelaitoksen muuttaminen maakunnan kahdentoista kunnan työterveyspalvelujen tuottajaksi Maaseutuhallinnon siirto yhteistoiminta-alueelle 2013 alusta. Suunnitelman mukaan Laukaa on järjestämisvastuussa oleva kunta. Yhteistoiminta-alueella on mukana kahdeksan kuntaa. 7. Tukipalvelujen yhteistoiminta kuntayhtymien kanssa (erityisesti henkilöstö-, talous- ja tietohallinto, mutta myös tarkastelussa tuotannolliset tukipalvelut - ruokapalvelut).

10 II Yhdistymisen arvioinnista

11 Hypoteesi 2000-luvun kuntaliitosten (85) kolmesta eri tyypistä 3. Kunnan elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen (Yhdistyvät kunnat pyrkivät saamaan liitoksen avulla strategista etua itselleen) (Kolmen päätyypin erilaiset yhdistelmät) 1/5 2/5 1/5 1/5 1. Kunnan talousvaikeuksien ratkaiseminen (Kunta liittyy itseään vahvempaan kumppaniin) 2. Kunnan koon kasvattaminen (Kunnan koon kasvattamiseen kannusti erit. Paraksen vähintään noin asukkaan kriteeri) Kolmen kunnan kuntaliitoksessa voivat kaikki kunnat olla eri tyyppiä!

12 Arto Koski Suurten monikuntaliitosten opetuksia paikan, ajan ja muutoksen muodostamassa kehikossa MUUTOS Kuntien tehokkuustavoitteiden ja tasaisuustavoitteiden väliset ristiriidat kärjistyvät kuntatalouden kiristymisen myötä. Suuret maantieteelliset erot vaikeuttavat kuntien yhteisen näkemyksen löytämistä Suurten muutosten hallinnan haastavuus korostuu suurissa monikuntaliitoksissa Reaaliaikaisista arvioinneista saadaan hyötyjä paikan, ajan ja muutoksen hallittuun yhdistämiseen Kuntajakoselvittäjät voivat vaikuttaa siihen, että kunnilla on mahdollisuus löytää ratkaisuja esille nouseviin vaikeisiin kysymyksiin Strategisen monikuntaliitoksen toteuttaminen vie aikaa 2-3 valtuustokautta eli paljon pidempään kuin 3 vuoden yhdistymissopimus Monen kunnan yhteisen selvitysajankohdan löytäminen on vaikeaa PAIKKA AIKA

13 Yhdistymisen arviointi I Uuden Jyväskylän yhdistymisen arvioinnin tavoite Tavoitteena arvioida Uuden Jyväskylän yhdistymisprosessin ja sopimuksen toteutumisen onnistumista ja tulevaisuuden kehittämistarpeita II Yhdistymisen arvioinnin organisointi Arviointijäsennyksenä elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulma, hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sekä Kaupunkistrategia 2010 Arviointiaineistona tilastoaineisto ja selvitykset, haastattelut ja kyselyt, kaupungin talouden ja toiminnan sekä yhdistymissopimuksen seurannan aineisto (tilinpäätösaineisto) Haastateltavina valtuustoryhmät, hallitus, johtoryhmä, pääluottamusmiehet ja asiantuntijat sekä elinkeinoelämän ja yrittäjien edustajat Ulkopuolisena arvioitsijana Audiapron kehitysjohtaja Jarmo Asikainen ja asiantuntija Anni Antila III Yhdistymisen arvioinnin hyödyntäminen Kaupungin nykytilanteen arviointi ja hyödyntäminen kehittämisessä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden käyttöön Realistisemman ja kokonaisvaltaisen tiedon viestittäminen kuntafuusiosta kuntalaisille sekä seudun kunnille ja alueelliselle medialle Kuntien yhdistämisen vahvuuksien ja haasteiden viestittäminen suurille kaupunkiseuduille ja valtakunnalliselle medialle sekä kuntauudistuksen toteuttamisen ja kuntafuusiotutkimuksen käyttöön

14 Yhdistymisen strategisuus Sivu 14

15 Haastattelut ja kysely Kysely Kyselyyn vastasi 45 valtuutettua eli 60 % Haastattelut Haastatteluun osallistui 57 valtuutettua eli 76 % Pääluottamusmiehet Henkilöstöraati Elinkeinoelämän edustajat Johtoryhmä

16 Yhdistymisen strategisuus ja hyödyllisyys KA. 3,00 2,52 Kuntien yhdistyminen nähty hyväksi ratkaisuksi (2/3), mutta strategisuudesta on näkemyseroja Yhdistymissopimuksen tavoitteet on sisällytetty osaksi kaupunkistrategiaa Yhdistymissopimuksen toteutumista seurataan systemaattisesti osana tilinpäätöstä Toimintaympäristön ja elinkeinoelämän yllättävät muutokset ovat olleet voimakkaita, mutta niihin on pystytty vastaamaan Palvelujen toimivuus ja erityisesti yhdyskuntarakenteen kehittäminen sekä vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntyminen myönteistä, mutta talouden tavoitteet eivät onnistuneet Yhdistymisprosessin aikana yhteistyö oli hyvää ja päätöksenteko tehokasta, mutta ei jäänyt aikaa ja mahdollisuutta syvälliseen yhdistymisen toimeenpanon suunnitteluun

17 Yhdistymisen strategiset tavoitteet 17

18 Kyselyn perusteella parhaiten ja heikoiten onnistuneet asiat Maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu on hyvällä tasolla Yhdyskuntarakenteen kehittämiseen vaikuttaminen on vahvistunut Yhdistyminen oli parempi vaihtoehto kuin jos kunnat olisivat jääneet erillisiksi Kaupungin imago, vetovoima ja kilpailukyky ovat parantuneet Uusia osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja on otettu käyttöön Kaupunkikeskuksen vetovoimaisuus on lisääntynyt Kaupunki on aiempaakin halutumpi asumiskunta Kaupungin strategiselle kehittämiselle on hyvät resurssit 3,18 3,09 3,00 2,98 2,98 Kaupunginhallituksen toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa Uusi Jyväskylä on vaikuttanut johtamiseen ja organisaatioon myönteisesti Uusi Jyväskylä on onnistunut turvamaan peruspalvelut kuntalaisille Eri toimijoiden välinen yhteistyö on hyvää ja sujuvaa Hyvinvoinnin edellytyksiin ja ennaltaehkäisevyyteen on panostettu 2,36 2,36 2,36 2,28 2,26 2,98 Lähipalvelujen saatavuus on kunnossa 2,24 2,96 Työpaikkojen lisääminen on onnistunut 2,20 2,93 Ympäristön tilaan vaikuttaminen on parantunut 2,91 Uusi Jyväskylä on onnistunut parantamaan kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä 18 Työyhteisöjen johtaminen ja esimiestoiminta on onnistunut Työllisyyden parantumiseen on vaikutettu tuloksellisesti 2,16 2,16 2,89 Kaupunki talous on riittävän vakaa 1,61

19 Kyselyn tulokset: Uuden Jyväskylän myönteinen vaikutus eri kokonaisuuksiin Tulevaisuuden kehittämisen kohteet 1. Tasapainoinen talous 2. Johtaminen 3. Työllisyys ja kilpailukyky 19

20 Johtopäätökset Onnistumiset/ylläpidettävät Kaavoitus ja yhdyskuntarakenneprosessi toimiva ja tulokset lyhyellä aikavälillä Kuntalaisten ja asiakkaiden sekä lasten ja nuorten osallistumisen uudet muodot Palvelujen ja lähipalvelujen saatavuus ja toimivuus Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn parantuminen sekä työpaikkojen määrän kasvu Uuden sukupolven organisaatio sekä merkittävät organisaatiojärjestelyt ja hallinnon päällekkäisyyksien purkaminen Yhdistymissopimuksen mukainen toiminta ja sen mukaan toteutetut investoinnit Kehitettävät/parannettavat Kaupunkikeskustan, mutta myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden varmistaminen Todellisen vaikuttamisen rakenteet osaksi kaupungin normaalia toimintaa Osittain toimimattomat terveyspalvelut ja toimiva palvelujen saatavuusviestintä Vetovoiman vaikutuksen riittämättömyys alueen BKT:hen, tulotasoon ja työllisyyteen, elinkeinopolitiikan terävöittäminen Johtamisen vaativuus sekä monimutkaisten hallintokäytäntöjen vähentäminen ja joustavuuden lisääminen Kestävä ja tasapainoinen talous, menokasvu ja velkaantuminen sekä palveluverkkojen optimointi Henkilöstön osallistuminen muutoksiin ja hyvä yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä Organisaatioiden ja johtamisen yhteen sovitetut toimintakulttuurit sekä henkilöstövoimavarojen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen 20

21 Anni Kyösti Evästyksiä ja oppeja Demokratiavaje muuttaa muotoaan Kunnat ovat erilaisia Kuntien ongelmat poikkeavat toisistaan Paikallisuus Kuntien kehitys on eriytynyt Fuusiokustannukset alussa Demokratia Demokratiassa muutoksia KUNTALIITOS Henkilöstö Talous Menoja voidaan hillitä, säästöjä vaikea saada Pehmeää johtamista kovan rinnalle Henkilöstö mukaan varhaisessa vaiheessa Prosessin merkitys: luottamuspääoma ja seuranta

22 Anni Kyösti Jatkotutkimusta tarvitaan Jatkotutkimusideoita mm.:» Selvitysprosessien analysoiminen» Kuntaliitokset ja elinvoima» Kuntaliitospäätöksen tekeminen» Kuntaliitos ja organisaatiomuutos» Kuntaliitoksen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen» Kuntaliitoksen toteutuksen aikajänteen pituus käytännössä Kokemus Tutkimus

23

24 Mitkä seikat korostuvat vuosien 2013 ja 2014 kuntajakoselvityksissä 1. Vastahakoinen ilmapiiri 8. Seuranta ja arviointi avuksi Kuntaliitoksen toteutus vaatii 2-3 valtuustokautta. Hyvä valmistelu ja toteutus tarvitsevat avukseen seurantaa ja arviointia. Arviointien hyödyntäminen Yleinen ilmapiiri selvityksille on kriittinen. Kuntajakoselvittäjillä on näin ollen haastava lähtötilanne. Ilmapiirin parantaminen 2. Kiireelliset aikataulut Isot selvitykset vaativat aikaa kuukautta on tyypillinen selvityksen vaatima aika ja valmistelut vievät noin vuoden. Aikataulujen turvaaminen 7. Toteutuksen tärkeys Kuntien yhdistymisen valmistelun ja siihen liittyvän toteutuksen merkitys tulee korostumaan nykyisestään. Toteutuksen korostaminen Mitkä seikat korostuvat vuosien 2013 ja 2014 kuntajakoselvityksissä? 3. Haastavat prosessit Luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kuntalaisten mukaan saaminen selvityksiin ovat edellytyksiä niiden etenemiselle. Prosessien rakentaminen 6. Tavoitteiden ristiriidat Kuntaliitosten monista tehokkuustavoitteista ja tasaisuustavoitteista on vaikea työstää ristiriidatonta kokonaisuutta. Tavoitteiden selkiyttäminen 5. Vaatimustason nousu Kriittisten tutkimustulosten lisääntyminen nostaa osaltaan kuntajakoselvitysten vaatimustaso-odotuksia. Työvälineiden kehittäminen 4. Ennakointitietojen lisätarve Toimintaympäristön muutosten ennakointitarve kasvaa ja ulottuu 2020-luvulle. Mahdollisuus yhteistyöhön (ks. kohta 2). Tietopankin ylläpitäminen

25

26 Kuntien kuntajakoselvitysprosessin jäsennys I. Tulevan toimintaympäristön ennakoiminen (muutosajurit ja tekijät) II. III. IV. Yhdistymisen perusedellytysten selvittäminen (lähtökohdat, kuntajakoselvitys) Yhdistymisen toteuttamisen suunnittelu (yhdistymissopimus) Yhdistymisen tahtotila (kuntien päätöksenteko yhdistymisestä)

27 Kuntaliitosten ja yhdistymisten META-arviointiprojekti Dokumenttiaineistot Tarkastelusektorit Tarkastelukohteet Kuntajakolait Johtaminen Strateginen kehittäminen Johtamisjärjestelmä Muutosprosessin johtaminen Esiselvitykset Demokratia Edustuksellinen demokratia Kuntalaisten osallisuus Lähidemokratia Selvitykset Henkilöstö Henkilöstövoimavarojen hallinta Henkilöstön osallistuminen Esimiestyö Sopimukset Kuntatalous Kunnan talouden kestävyys Fuusiokustannukset Valtion yhdistymistuet Reaaliaikaiset arvioinnit Palvelut Palvelujen uudistaminen Palvelujen saatavuus ja laatu Lähipalvelut Tutkimukset Elinvoima Kilpailuedun parantaminen Elinkeinojen kehittäminen Työpaikat ja työllisyys Yhdyskuntarakenne Yhd.rakenteen toimivuus Maankäyttöpolitiikka Kasvun ja taantuman hallinta Selittävinä taustamuuttujina aika, paikka ja muutos.