Justus Kivimäki: ajatuksia mentorina olosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Justus Kivimäki: ajatuksia mentorina olosta"

Transkriptio

1 Justus Kivimäki: ajatuksia mentorina olosta Mentoroinnista luomani mielikuva epämääräisestä vanhasta ja viisaasta tietäjästä mentorina on saanut uutta sisältöä. Tuntuu siltä, että iän myötä ne hienot esikuvat, joita on elämässäni ollut, ovat haihtuneet. Nyt on tilalle tullut ihmisläheisempää näkökulmaa, jossa oikeastaan koen, että jo yhdenkin tärkeän asian siirtyminen oikealla asenteella toiselle tätä asiaa etsivälle on ollut juuri se tärkeä tapahtuma, jota nyt pohdin. Ymmärrän, että olen itse asiassa ollut monesti aktorina ja mentorina, näiden lievemmässä merkityksessä, jopa huomaamattani ja jälkikäteen ymmärtänyt, että niissä tilanteissa siirtyi ihmiseltä ihmiselle paljon tärkeätä elämän viisautta. Mielestäni mentoroinnin avainsanoja ovat auttaminen ja välittäminen sekä suostuminen oppijaksi; kaikki asennekysymyksiä mielestäni. Dosentti Hannu L.T. Heikkisen ajatustenvaihdot avasivat itselleni monia uusia ulottuvuuksia ja tarjosivat ehkä välillä liiankin laajan näkökulman, jossa toisaalta vähän kaikki on mentorointia, kunhan vähän dialogia tapahtuu. Yksi herännyt ajatukseni oli mentorin ja aktorin välisen suhteen problematiikka. Mielestäni jokainen mentori omaa tietyn perustan, josta tämä mentorointikyky kumpuaa. Aktori sen sijaan saattaa olla rakentamassa aivan toisenlaista perustaa, jolloin ollaan eri viitekehyksissä. Entinen mestari kisälli -asetelma lienee ollut melko selkeä, mutta nykyisin yrityksen vanha itseoppinut konkari mentoroidessaan nuorta tohtoria, voi kohdata monia ongelmia. Kehittynyt koulutustaso ja tiedemaailma voi olla niin toisessa ulottuvuudessa, että kouluttamaton ei pysty kommunikoimaan samalla tasolla. Tämä on helppo ymmärtää varsinkin nyt huiman tietoteknisen kehittymisen aikakaudella, jossa jo viidessä vuodessa alalla kuin alalla luodaan bittiympäristössä uusia rakennelmia ja ohjelmia työn tekemisen pohjaksi. Koulutettu nuori ammattilainen taas omalta osaltaan voi suhtautua ylimielisesti vanhan mestarin osaamiseen ajatellen tietävänsä kaiken. Toisaalta tällaiset mentorointiparit eivät ehkä usein edes synnykään. Hiljaisen tiedon määrä kuitenkin suorastaan huutaa olemassaoloansa tuossa tilanteessa ja avainasia onkin oikea asenne, jonka jälkeen vasta tärkeä oppimissuhde, varmasti molemminpuolinen, voi alkaa. Oikean asenteen yksi peruskivi on toisen kunnioittaminen työntekijänä. Jokainen on omassa kehitysvaiheessaan ja osaamisen tasossaan, mutta sellaisenaan oma persoonansa ja täynnä arvokasta potentiaalia työyhteisön hyväksi. Mentorin tehtävä on kaiketi hioa tuota timanttia esiin ja oikeassa valossa spektri voi näyttää väriloistonsa. Omassa työhistoriassani mentorointia lähellä olevat alueet ovat sielunhoito kirkollisessa merkityksessä ja psykoterapia. Näissä molemmissa on paljon mentoroinnin elementtejä. Sielunhoito on perusluonteeltaan papin ja seurakuntalaisen välistä luottamuksellista keskustelua, jota ei useinkaan määritellä mentorimaisen tarkkaan esim. tapaamiskertojen tai kehittymistavoitteiden suhteen ainakaan seurakunnan puolesta. Sielunhoidon luonne on kuitenkin hyvin samankaltainen kuin muidenkin mentoroinnin lähikäsitteiden, kuten tutoroinnin, valmentamisen, työnohjauksen tai konsultoinnin. Itse asiassa sielunhoito voisi hyvin tulla selkeytetyksi mentoroinnin kaltaiseksi työvälineeksi kirkon piirissä. Siinä yhdeksi tavoitealueeksi voisi linjata hengellisen elämän kasvun tai omien kriisien tukipilarit. Yksi tukihenkilö, pappi tai maallikkosielunhoitaja, voisi olla selkeästi nimetty persoona. Useinhan hän on ainoastaan kirkkoherranviraston aukioloaikana oleva päivystävä pappi tai kirkon tilaisuuden jälkeen hihasta vedetty tilaisuuden juontaja. Selkeys voisi olla helpottava tekijä molemmin puolin. Sielunhoidossa kaiketi juuri dialogimaisuus on keskeinen elementti, kuten mentoroinnissakin.

2 Psykoterapia taas menee toiseen äärilaitaan voimakkuudessaan ja sitovuudessaan. Tarkoitan sitä, että psykoterapiasuhteen alkukartoituksen jälkeen hoitosuhde voi kestää useamman vuoden ja menee luonnollisesti syvälle potilaan minän rakenteisiin. Verrattuna mentoriin terapeutti on usein persoonattomampi ja asioiden peilaaja, mutta vielä tärkeämmässä roolissa juuri valon ja polun näyttäjää ja ohjaamassa oikealle tielle. Mentorin rooli on ymmärtääkseni enemmän itsestään antava ja itsensä likoon laittava. Miksei siis psykoterapeuttikin voisi olla vielä enemmän persoonana mukana ja olla luotettava neuvonantaja ja opettaja, vaikkei nyt ihan ystävä olisikaan. Mentorointi on itselläni ollut erittäin suuressa merkityksessä siirrettäessä esimerkiksi työnäkyä uusille työntekijöille. Pohdin myös kovasti mitä mentorointia löytyy kun toiminnan piirissä oleva aktiivinen nuori opastaa elämänhallintataidoissa nuorempiaan toisaalta esimerkiksi rippikoulun isoisen tehtäväkuva sivuaa monelta osin myös tätä aihepiiriä. Itse toimin NMKY:n johtotehtävissä, jolloin keskeisenä tarpeena on siirtää liikkeen visio ja toimintaperiaatteet uusille tekijöille. Koska tämä nuorisojärjestö on luotu vahvasti persoonien ympärille, korostuu mentoroinnin merkitys siinä, että sitä on pakko tehdä, sillä ilman mentorointia on edessä pitkä ja kivinen tie. Oma määritelmäni Oma määritelmäni onkin, että mentorointi on parhaimmillaan välittävä ja luottamuksellinen oppimissuhde, jossa polkua pitkälle kulkenut valaisee toiselle polun tärkeitä kohtia ja opastaa polulla etenemisessä. Kirjallisuuden esimerkkeinä nostan teokset Mentorointiopas ja Leskelän väitöskirjatyö - ne tuovat hyvän näkökulman toisaalta työelämän mentorointi-ympäristöön toisaalta opiskelijamaailman tutorointinäkökulmaan. Ymmärrettävästi suomalaista lähdekirjallisuutta ei vielä ole paljon saatavilla, mutta asia lienee jo hyvin kartoitettu ja hahmotettu. Mentorointiopas tarjoaa mahdollisuuden mentoroinnin selkeämpään suunnitteluun, pohdiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Vaikka Leskelä (Leskelä 2005, 25) toteaakin, että mentorilta ei edellytetä koulutusta eikä sitä hänellä yleensä olekaan, on opas varmasti hyvä luomaan tärkeätä rajausta aiheeseen. Siinä mielessä oma sisäinen kouluttautuminen ja perehtyminen antaa hyviä työkaluja perusasioihin ja siihen miten mentorointi tapahtuu. Itse koin saavani selkeämmän otteen mentoroinnista, kun joku tarjosi opastusta selkeän oppikirjamaisesti. Mielenkiintoista oli pohtia Mentorointioppaan kanssa esimiehen mahdollisuutta olla mentorina. Koen itse, että vaikka rooliini yhdistyksen toiminnanjohtajana ja 10 työntekijän esimiehenä kuuluu mentorointi joiltakin osin, en voi olla varsinainen mentori kenellekään alaiselleni. Edelleen mentoroinnin, valmentamisen ja työnohjauksen ero voi olla veteen piirretty viiva, jonka näkee vain hän, joka ymmärtää, että mentorointi parhaimmillaan on sittenkin jotain syvällisempää. Kummisetä Yksi ajatuksia herättävä näkökulma oli Leskelän (Leskelä 2005, 24) väitöskirjan pohdinta sponsoroinnin ja mentoroinnin läheisyydestä. Dosentti Hannu L.T. Heikkisen luennolla todettiin

3 samoin sponsoroinnin liittyvän talousnäkökulmaan, mutta mentoroinnin yhteydessä se saa vahvan suojelija suojatti -ulottuvuuden, joka sopii paremmin amerikkalaiseen kuin suomalaiseen kulttuuriin ja herättää ajatusta kummisetä -roolista, jossa vanhempi ja vaikutusvaltainen omilla suhteillaan ja varallisuudellaan avaa tietä nuoremmalle. Omassa työkentässäni näin kyllä kummisetiä. Heillä on vaikutusvaltaa ja rahaakin ja heitä arvostetaan osin sen takia. Joku pääsee tällaisen henkilön oppipojaksi ja suojatiksi, mikä ei välttämättä ole huono asia. Usein kummisetä haluaa olla kummisetä -roolissa, ja usein on houkuteltavaa oppia menestymään menestyjän ohjauksessa. Voidaanko tätä edes joltain osin kutsua mentoroinniksi, jää pohdittavaksi. Joskus koen tällaista vaikutusvaltaa omassa roolissani, jossa yhdistyksen päätökset ja talousjohtaminen tuovat itselleni vaikutusvaltaa, ja jotkut ymmärtävät tämän ehkä ikävässäkin värissä. Kun on tarvetta palkan korottamiseen tai ylenemiseen, niin vääristyneet suhteet alkavat muodostua. Toisaalta kyllä positiivista on esimerkiksi kehityskeskustelujen mentorimainen ilmapiiri, jossa tapahtuu monia tärkeitä ohjaamiseen, oman työn kehittämiseen ja uralla etenemiseen liittyviä keskusteluja. Menestystarinat Liikemaailmaan sijoittuva Mentoring and Tutoring artikkeli vastasi luonteeltaan tehokkaan ja tulosvastuullisen työympäristön vaatimuksiin. Voidaanko mentoroinnilla ja sen lähitermillä tutoroinnilla saavuttaa onnistuneita menestystarinoita? Kyllä, mielestäni artikkeli viittasi tärkeisiin alueisiin kuten ajankäyttöön, kouluttautumiseen ja asenteisiin. Mikäli näihin ei panosteta yritysmaailmassa, eikä ymmärretä hyvän mentoroinnin merkitystä arvokkaana sijoituksena, ei sillä varmastikaan ole sopivaa varausta työkalentereissakaan. Onneksi kirjoittajien mukaan kuitenkin on erittäin positiivisia esimerkkejä riittävästi toteamaan, että business ajattelun yksi tärkeä osatekijä on juuri mentorointi. Tosin en usko, että varsinkaan kova yritysmaailma allekirjoittaisi omasta määritelmästäni sanat välittävä ja luottamuksellinen, vaan mentorin omaan motivaatioon saataisi tulla lisänä ajatus: mitä minä tästä saan. Toisaalta voitaisiin samalla pohtia, minkälaisen merkinnän mentoroinnista voisi tallentaa omaan ansioluetteloon. Intiimiys ja haavoittuvuus Leskelän väitöskirjatyön loistavia kohtia ovat mentoroinnin määritelmä (Leskelä 2005, 29) ja mentoroinnin positiiviset vaikutukset mentorille, aktorille ja organisaatiolle (Leskelä 2005, 30, 31). Näiden perusteella voidaan todeta, että mentorointi vastannee hyvin monenlaisiin tarpeisiin ja voi todellakin edistää usealla tavalla henkilökohtaista tai ammatillista kasvua. Leskelä tuo onneksi esille myös mentoroinnin rasitteita. Kateus, puukotus, kiusallisuus, pettymykset ja luottamuspula, jotka hän mainitsee, ovat omastakin mielestäni usein herkästi mentoroinnin tuhoajia. Mentorointi on herkkää aluetta ja siksi varmasti myös hyvin haavoittuva. Liika intiimiys mentori-aktori -suhteessa onkin vaaratekijä, jota olisi hyvä ottaa jonkin verran esille. Yksi tarkastelunäkökulma mentorointiin voisikin olla parisuhdenäkökulma. Onko paras mentorointisuhde sellainen, jossa luontaisen sopivuuden ihastumisen tai miellyttävyyden kautta löytyy hyvä yhteys; vai onko selkeästi sovittu liitto pelisääntöineen parempi? Mentorointi ei saisi mielestäni olla luonteeltaan jotain mystistä ja salaista vaan avointa ja yhdessä sovittua.

4 Voimaantuminen Leskelän väitöskirjan varsinaisessa tutkimusosiossa (Leskelä 2005, 49) löydetään yksi mentoroinnin onnistumisen kannalta kriittinen kysymys: erotteluongelma. Mitä siis mentorointi varsinaisesti on? Jos ajatellen omaa määritelmääni mentoroinnista, niin voisin ymmärtää tämän niin, että esimerkiksi työpaikan koulutus on polun löytämistä, mutta vasta mentorin tuoma valaiseminen tuo siihen näkyvyyttä. Siinä voisi kysyä Leskelän tutkimuksen tavoin, mikä olisi ollut koulutuksen lopputulos ilman mentorointia? Leskelän tutkimustermistön sana voimaantuminen (Leskelä 2005, 91) oli avaava, sillä hyvä mentorointi mielestäni parhaimmillaan lisää sisäistä voimantunnetta monellakin alueella aktorin sisäisessä maailmankuvassa. Johtajuus ja mentorointi Omasta näkökulmastani yksi tärkeistä asioista mitä mentoroinnilla voidaan saada aikaan, on Leskelänkin mukaan (Leskelä 2005, 97) esimiestoiminnan ja johtajuuden moninainen kehittyminen. Viimeiseksi voinee todeta vielä, että väitöskirjatyö (Leskelä 2005, 131) löytää mentoroinnin sivujuonteitakin, kuten selvän vaikutuksen uralla etenemiseen. Tätä tukevia ovat juuri aktivoituminen, sitoutuminen ja motivaatio siitäkin huolimatta, että tutkimus toi esille myös mentoroinnin vaikutuksen sitoutumisen vähentymiseen ja jopa innosti työpaikan vaihtoon. Tosin tutkimuksen otos lienee sen verran pieni, että laajempia johtopäätöksiä ei voine sen pohjalta tehdä. Mentoroinnin lisääntyminen työpaikoilla voisi nimittäin vähentyä oleellisesti, jos tutkimustulokset osoittaisivat aktorien kasvavan innon työpaikan vaihdokseen tai pelkästään jo sitoutumisen oleelliseen vähentymiseen. Kuka työnantaja olisi kiinnostunut tällaisesta työyhteisön kehittämisestä? Toisaalta kyllä hyvä mentorointi saa aktorin pohtimaan tärkeitä asioita työhyvinvointiinkin liittyen aivan kuten työnohjauksessakin. Mikäli työpaikan ongelmat mentoroinnin aikana aktorin päässä selkeytyvät ja syntyy halu irrottautua epäterveestä työilmapiiristä, niin voidaan tietysti todeta, että mentorointi on täyttänyt tehtävänsä ja ainakin oman määritelmäni valossa kuljettava polku on käynyt vaaralliseksi kun sitä on osattu valaista riittävästi. Jos polun kunnostus ei onnistu on silloin varmasti viisasta vaihtaa reittiä. Huono mentorointi Mentorointiopas pohtii kysymyksiä ja vastauksia osiossaan (Geog ym. 2000, 88) huonoa mentorointia. Entä jos mentorointi on huonoa eikä palvele tarkoitustaan? Joskus voi varmasti olla vaikeaa vetää rajaa huonon ja hyvän välille. Prosessi kestää oman aikansa ja aina alussa kitka on suurin ja työstämisen kipu korkea. Oleellinen osa mentorointia on kuitenkin se, että persoonat sopivat yhteen. Mikäli toisen olemus tai persoonallisuus on jollakin tavalla mahdotonta sietää, on kai parasta lopettaa. Miten sen sitten tekee, on hyvä kysymys. Omassa työyhteisöni kehittämisessä pidän tärkeänä koeaikaa ja perehtymisjaksoa. Tämän jälkeen vasta sitoudutaan ja vahvistetaan jatko. Mentroinnin kohdalla vastaava käytäntö on varmasti monella työpaikalla hyväksi todettu. Huonostakin mentorointikokemuksesta voi varmasti oppia paljon. Lähdekirjallisuuden valossa mentorointi on toimiva työkalu, joka palvelee montaa tarkoitusta työyhteisön kehittämisessä. Sitä tehdään monessa organisaatiossa henkilöstön kehittämiseksi ja

5 toteutusalueita on useita perehdyttämisestä muutostilanteiden sopeuttamiseen. Mentoriohjelmat näyttävät olevan myös pehmeiden arvojen, kuten luottamus ja kunnioitus, lisääjiä sekä jonkin verran myös imagokysymys. Valitsin dokumenteiksi kaksi mielenkiintoista sovellusaluetta. Toinen käsittelee hiljaisen tiedon säilyttämistä ja jakamista ydinvoimalaitoksessa ja siinä mentoroinnin merkitystä menetelmänä ja toimintatapana hiljaisen tiedon jakajana (Kuronen ym. 2007). Toinen näkökulma on verkkosivuston tuoma erilaisia työkaluja tarjoava monitasoinen ja monipuolinen toteutus. Tästä tarkemmin kappaleen loppupuolella. Ydinvoimalan näkökulmia Ydinvoimalan työympäristössä tiedon jakaminen on varmasti erittäin tärkeätä. Mentorointia käsitellään tässä julkaisussa oppipoikatoiminnan parina. Siinä todetaan oppimisvastuun olevan oppipojalla, kun taas mentoroinnissa mentorilla (Kuronen ym. 2007, 23). Julkaisu tuo esille käsitteen ryhmämentorointi (Kuronen ym. 2007, 30), jota käytetään ryhmätyönohjauksen synonyymina. Siinä ilmeisesti sosiaalisen verkostoitumisen sekä ajansäästön tuomat edut ovat painaneet melko paljon. Itse en kylläkään kutsuisi tätä enää mentoroinniksi, vaikka löydänkin heti yhtymäkohtia oman työyhteisöni Euroopan työntekijäkokouksesta, jossa tällaisessa mentorointiryhmässä ajettiin ensikertalaisia sisälle järjestön kansainväliseen näkökulmaan. Tässä laajuudessa voisin kyllä oman työni piiristä löytää uusia mentoroinnin alueita, kuten rippikoulun isoisen tehtävä ryhmässä, yhdistyksen puheenjohtajan vastuu tai oma tehtäväni työntekijäkokouksen johdossa. Mentorointi verkossa sivusto on erittäin mielenkiintoinen ja saatu amerikkalaiseen tapaan markkinahenkisen arkipäiväiseksi. Huomasin pian olevani artikkelissa, jossa Clint Eastwood kertoo omista mentoreistaan alkaen isoäidistään. Keskityin kuitenkin mentoring stories artikkeleihin, joissa oli rohkaisevia ja innostavia esimerkkitarinoita toteutuneista mentori-aktori suhteista. Markkinahenkistä tai ei, tuntuu että juuri tuollaista konkretisointia esimerkiksi työpaikoilla tarvittaisiin: eläviä esimerkkejä ja kasvoja toteutuneista mentorisuhteista. Oma organisaationi kaipaisi juuri tuollaisia innostavia esimerkkejä toimivista dialogisuhteista, joissa tapahtuu ihmisten välillä paljon välittämistä. Varmasti uskallan myös esittää kritiikkiä sen suhteen, että tätä dialogisuhteiden avaamista ja persoonallistamista on liian vähän. Asiat avautuvat kuitenkin hyvin pitkälle sen kautta, miten koen itseni jonkun henkilön paikalle. Sivuston Faces of Mentoring - kokonaisuus tarjoa erilaisia koulutusnäkymiä sekä monipuolista tutkimusaineistoa. Tällainen tarjonta suomenkielisenä olisi varmasti hyvä lähtölaskenta laajemmallekin mentoroinnin hyödyntämiselle eri työyhteisöissä. Se, että verkossa kaikkien saatavilla olisi hyvää perustietoa ja kokemuksia mentoroinnista, edistäsi varmasti työyhteisöjen kehittämistä tältä osin. Mentorointi näyttäisi olevan monien mahdollisuuksien työkalu, joka oikeissa käsissä voi työstää työyhteisöä paljon paremmaksi. Ainakin oma organisaationi, jossa olen johtopaikalla, tulee näiden pohdintojeni tuloksena saamaan joitakin uusia henkilöstön kehittämisen välineitä. Minimitaso lienee se, että työpaikalla on joku, joka todella uskoo mentoritoimintaan ja jolla on näky sen

6 tärkeydestä. Jo pelkästään mentorointitermistön avaaminen ja mentoroinnin juurruttaminen toimintakulttuuriin on kivijalka, jonka päälle vasta aletaan rakentaa. Sen verran outo ilmiö tuo mentorointi työpaikoillakin vielä on. Yksi mahdollisuus omassa organisaatiossani on luoda mentorointipohjainen henkilöstörekrytointi. Jokainen uusi työntekijä saisi jo työtä aloittaessaan valita oman mentorin tai mentori valitsisi hänet. Tämä vapauttaisi itseltäni esimiehenä paineen olla joskus se ainoa linkki uuteen työntekijään, jonka pitäisi omaksua keskeisiä työyhteisön asioita. Oma mentori olisi lisäksi myös henkinen tukija ja turva uusissa työn haasteissa sekä tavallaan myös asianajaja tai luottamusmies. Toinen tärkeä sovellusalue olisi tietynlainen läpileikkaavuus koko toiminnassa. Mentorointi olisi hyvä projektiluontoinen kehittämisalue, jota voisi viedä eri sektoreille, kuten ammattilaisten työhyvinvointiin, vapaaehtoistyöntekijöiden tukitoiminnaksi, ohjaajien valmentamiseksi, nuorille ammatin- ja uravalinnan ohjaamiseksi sekä nuorelta-nuorelle -toiminnan työkaluksi. Näihin kaikkiin koen olevan erittäin suuri tilaus ja samalla huomaan, että juuri tällainen puute on todellakin olemassa. Ehkä juuri siksi tämä aihepiiri on niin paljon kiinnostusta herättävä. Uskon, että mentoriohjelma tulee käynnistymään jossakin muodossa omassa työyhteisössäni. Yksi mielenkiintoinen esimerkki mentoroinnin alueelta on mentorikoulutus, joka tähdännee jonkinlaiseen mentori -tutkintoon, jolla voisi esimerkiksi yritysmaailmassa saada tittelin, jolla voisi pätevöityä yritysjohtajien henkiseksi matkaoppaaksi. Seuraan mielenkiinnolla omasta ymmärryksestäni käsin, miten mentorointia voidaan tuotteistaa ammattitermiksi. Pohdin lähdekirjallisuuden luomaa mielikuvaani mentoroinnista - pitäisikö mentorikin varmaan suojata vain sille kuuluvaan käyttöön samoin kuin esimerkiksi aiemmin esille ottamani psykoterapeutti, joka on suojattu ammattitermi. Se pitäisi varmaan tehdä ennen kuin joku taho omii sen kaupallisesti tai muulla tavoin väärille alueille tai sitten antaa sen elää vapaasti omaa elämäänsä ja tieteellinen tutkimustyö seuraa sen jälkiä ja mahdollisesti antaa sille suuntaa. Käsittääkseni mentorointi perustuu vapaaehtoispohjalle eikä siitä varsinaisesti makseta palkkaa työpaikoillakaan. Lionsien Lionien mentoriohjelma on loistava kokonaisuus järjestö-toiminnan sisäänrakennetusta vision ja näyn perinnön siirtämisohjelmasta. Sen kaltainen mentorointimalli olisi tarpeellinen myös oman NMKY yhdistysperheeni koko Suomen tasolle. Se voisi tuoda vähitellen uutta innostusta koko organisaatioon ja ennen kaikkea jatkuvuuden ja työnäyn siirtämisen tukemista. Itse asiassa mentorointi oli jo esillä NMKY:n Liittopäivillä ja tulee jossakin muodossa työstettäväksi. NMKY:n mahdollisuudet Pohdittuani tätä arvokkaan perinnön siirtymistä eteenpäin omassa työyhteisössäni etsin erilaisia toteutusmalleja, joista yksi voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen projektinäkökulmaan vietynä: Syrjäytymisen ehkäisyyn on etsitty työvälineitä. NMKY-liike on tunnettu mm. liikuntapainotteisuudestaan.

7 On tunnettu tosiasia, että urheilu on kautta maailman toiminut sellaisena tekijänä, jonka avulla on noustu olosuhteiden yläpuolelle. Se toimii syrjäytymisen ehkäisijänä yhtälailla Brasilian slummeissa kuin Hakunilan lähiöissä. Liikunta voi tarjota monelle esim. koulussa itsetuntonsa menettäneelle oppilaalle väylän oman minä kuvan parantamiseen ja onnistumisten kokemusten saamiseen. Samalla urheilun sosiaalinen puoli antaa kokemuksen kuulumisesta johonkin ja antaa mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoittamiselle. Harjoittelu, säännöt, voitot ja tappiot ovat loistavaa valmennusta elämää varten yleensäkin. Yksi tärkeä eteenpäin menemisen mahdollisuus on löytää tukihenkilö, joka opastaa eteenpäin ja tukee elämän valinnoissa. Tässä on tarkoitus ottaa mentorointi avuksi joko yksilö tai ryhmämentorointina. Siinä vanhempi ja kokeneempi toimii oppaana. Edelleen eteenpäin pohdittuna konkreettinen mentorointiaktivointi voisi lähteä liikkeelle seuraavanlaisesti: Mentorointi perustuu aktoreiden tarpeisiin sekä heidän esittämiin ja tärkeinä pitämiin keskusteluaiheisiin. Mentorisuhteesta voidaan ryhmässä laatia sopimus, joka allekirjoitetaan. NMKY:n mentoriryhmässä käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia ja niistä ei puhuta sen ulkopuolella. Mentorointikeskustelu sitoutuu myönteisten ratkaisujen löytämiseen ja eettisenä lähtökohtana on keskinäinen auttaminen ja välittäminen sekä luotamus. Keskusteluissa ei puhuta pahaa muiden selän takana. Mentorointikeskustelu on tasavertaista dialogia. Mentorin tehtävänä on saada kaikki ryhmän jäsenet mukaan keskusteluun ja etsimään yhdessä vastauksia ja ratkaisuja esille nousseisiin asioihin. Mentori huolehtii myös siitä, ettei kukaan ryhmän jäsenistä johdattele tai hallitse liikaa keskustelua. Jokainen keskustelu päättyy mentorin yhteenvetoon keskustelusta. Yhteenvedossa sovitaan siitä mitä asioita pohditaan tai havainnoidaan ennen seuraavaa palaveria sekä vahvistetaan seuraava kokouskerta, johon jokainen aktori pääsee varmasti paikalle. Tässä mentorointia oli ajateltu ryhmänäkökulmasta. Se, miten mentorointi työyhteisössämme aktivoituu, jää nähtäväksi. Todennäköisesti on kyse työ- ja toimintakulttuurin muutoksesta. Mentoroinnissa on kylläkin valtavasti elementtejä, jotka sopivat luonnostaan yhdistystoimintaan sekä kristilliseen viitekehykseen. Kirkon kasvatus- ja opetusmalli lähtee ohjaamisen, opastamisen, neuvomisen, dialogin ja välittämisen pohjalta. Uskoisin monen teologin helposti mieltävän Jeesuksen vahvana mentorina ja opetuslapset aktoreina. Tämä perinnön siirtäminen kautta vuosituhansien on ollut kirkon piirissä vaikuttava esimerkki, josta voinee ottaa malliakin ainakin yhdistystoimintaan, jossa jäsenkunta ja varsinkin vapaaehtoistoimijat ja työntekijät pitää ottaa aktiivisesti ohjattaviksi, jotta yhdistyksen aate saa jatkuvuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että samaa kipuilua toiminnan jatkuvuudesta käydään niin meillä kuin 4H:ssa, partiotoiminnassa, nuorissa kotkissa ja kokoomusnuorissa. Mentorointi hyvin toteutettuna voisi luoda hyvää selkärankaa ja vahvaa työnäyn siirtoa, kuten esimerkiksi jehovan todistajien ovelta ovelle kulkeminen pareittain vanhempi opastaa noviisia miten ihmisille puhutaan, ja samalla aate saa jatkuvuutta uuteen sukupolveen. Aktori työyhteisön muuttajana Mielestäni mentoroinnin yksi merkittävä mahdollisuus olisi antaa aktorien ideoiden ja tuoreen luovuuden virrata mentorin suuntaan. Uuden työn aloitusajankohta on usein aikaa, jolloin uusi työntekijä vielä näkee työyhteisön sopivan etäältä ja ulkoapäin ja osaa tarkastella työyhteisöä sopivan arvioivasti. Usein varmasti tekisi mieli esittää kritiikkiä tai parannusehdotuksia, mutta se ei

8 tunnu soveliaalta uudelle työntekijälle. Mentorisuhde voisi hyväksyttävästi olla aikaa, jolloin aktorin esittämät ajatukset, kritiikit ja kyseenalaistamiset olisivat sellaisenaan tärkeitä ja ennakkoasenteista vapaita. Näin työpaikat voisivat hyödyntää arvokasta näkökulmaa. Kun aloitteleva työntekijä on puoli vuotta viettänyt uudessa työpaikassaan, on sokeutuminen jo alkanut, eikä hän enää pysty tarkastelemaan työyhteisöänsä objektiivisesti. Uuden työntekijän uuteen työpaikkaan kohdistuneet odotukset voivat pahimmillaan turtua ja työntekijä itse turhautua kun asiat, joita oletti voivansa muuttaa tai ainakin vaikuttaa niihin, eivät muuttuneetkaan. Aktori pitäisi mentorisuhteessa tulla kaikin puolin nähdyksi. Tarkoitan sitä, että jos mentoroitava kokee olevansa kiinnostuksen kohteena ja häneen suhtaudutaan vakavasti, voi hän löytää itsestään mentorin opastuksella rohkeutta ja kasvamista paitsi ammatillisesti niin myös henkisesti. Omassa työyhteisössäni NMKY -liikkeen aate perustuu tunnuksemme kolmioperiaatteeseen. Jokainen kolmion sivu edustaa yhtä keskeistä periaatetta: henki, sielu ruumis. Ihminen on siis kokonaisuus, jonka perustana on ihmisen kokonaisvaltainen ajattelu ja näkeminen ihminen henkisenä, hengellisenä ja fyysisenä kokonaisuutena. Fyysisen kehittymisen mittaaminen on melko helppoa. Sen sijaan henkiset ja hengelliset arvot ovat tärkeitä mentoroinnin kehittämisalueita, joihin voisi keskittyä kun mietimme omaa työyhteisöämme ja sen kehittymistä nimenomaan mentoroinnin näkökulmasta. c Justus Kivimäki Geof, A., Karhu, M., Garvey, B. & Smith, R Mentorointi. Helsinki: Infoviestintä Hansford, B., Tennent, L., and Ehrich, L.C. (2002). Business mentoring: Help or hindrance? Mentoring and Tutoring, 10, 2, Kuronen, T., Säämänen, K., Järvenpää, E., Rintala, N

9 Leskelä J Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Acta Universitatis Tamperensis: 1090

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MPS Cross-Company Mentoring. Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo

MPS Cross-Company Mentoring. Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo MPS Cross-Company Mentoring Hallitusammattilaiset ry 8.4.2014 Minna Hirsimäki ja Maaret Kulo MPS Cross-Company Mentoring Mitä: Mentorointi perustuu kahden tasa-arvoisen ihmisen luottamukselliseen vuorovaikutukseen,

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014

Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa. Mentorina terveysalan työyhteisössä, 2014 Ammatillisesta mentoroinnista ja mentorointiohjelmista - tutkimusten ja artikkeleiden valossa Mentoroinnin erilaisia rooleja ja vaikuttamisen keinoja (Aktiivinen) rganisaatio (Aktiivinen) Valmentaja Kriittinen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

ProCom Mentorointiohjelman aloitus. 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola

ProCom Mentorointiohjelman aloitus. 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola ProCom Mentorointiohjelman aloitus 07.10.2014 klo 17-19 Raija Peltola Käsiteltäviä teemoja Mitä mentorointi on? Mentorin ja aktorin roolit Onnistunut mentorointi prosessina - Perusedellytykset, rakentaminen

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.

TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA. Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2. TYÖHYVINVOINTIA MENTOROINNISTA Anni Paalumäki Turun kauppakorkeakoulu Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Labquality Days 2016, 12.2.2016 JOHTAVA AJATUSKULKU TÄSSÄ Lähtökohtana yksilön vastuu omasta työhyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen Työnohjaus ja prosessikonsultaat io Yleistä työnohjauksesta Keskusteluun ja / tai toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa prosessinomaista

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus.

Kehity KESKUSTELEMALLA. Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. 8 tradenomi 1/14 Kehity KESKUSTELEMALLA Onnistuneen kehityskeskustelun kivijalka on työntekijän ja esimiehen välinen luottamus. teksti kirsi ristaniemi kuvat shutterstock tradenomi 1/14 9 idätkö kehityskeskusteluja

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA!

MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI TAMPERELAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille 15.10.2012 klo 15-16 TERVETULOA! MENTORIKSI VANTAALAISNUORELLE Haastekampanja kuntavaaliehdokkaille TIEDOTUS- JA KOULUTUSTILAISUUS! 15.10.2012

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC

HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC HENKILÖSTÖ- KOULUTUKSEN ABC OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TÄMINEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI ABC Osaamisen kehittämisen muodot Perehdyttäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Työkierto ja työn vaihto Täydennyskoulutus

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tukea työllistymiseen. Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä. Mentorointiopas

Tukea työllistymiseen. Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä. Mentorointiopas Tukea työllistymiseen Verkostoja, neuvoja ja vinkkejä Mentorointiopas Maahanmuuttajien työllistyminen - Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä 1.10.2010-30.6.2012 SISÄLTÖ Mitä mentorointi

Lisätiedot

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj Arkipäiväisestä ainutlaatuista Fatbardhe Hetemaj Esityksen aiheet Oma tausta, ura ja keskeiset käännekohdat siinä. Omia kokemuksia esimiestyöstä - miten nuori henkilö kehittää/on kehittänyt johtamistaan

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot