Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus"

Transkriptio

1 Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus Raportti palkansaajakeskusjärjestöjen työelämän kehittämisseminaarista Kirjan-sali, Helsinki

2 Lukijalle Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus -seminaari on jatkoa eri palkansaajakeskusjärjestöjen liitoissa toimivien asiantuntijoiden kokoontumiselle yhdistävien teemojen merkeissä. Edellinen oli tammikuussa 2006 SAK:ssa, jossa selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laakan johdattelemana perehdyttiin pätkätyökysymyksiin ja yhdessä pohdittiin keinoja yhteistoiminnan kehittämiselle. Asiaa edistämään valtuutettiin tutkija Ulla Aitta Akavasta, työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen STTK:sta ja vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki Helin SAK:sta. Ryhmässä todettiin henkilöstön edustajien (luottamusmiesten, yhdysmiesten, luottamusvaltuutettujen, työsuojeluvaltuutettujen, työsuojeluasiamiesten ja muiden vastaavien) asema ja sen muutokset olevan ay-liikkeen kannalta keskeinen ja kaikkia aloja koskeva kysymys. Aihealueelta on myös valmistunut vuoden 2006 aikana myös tuoretta tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään henkilöstön edustajien tehtävien monimuotoistumista. Pohjoismaiselle ammattiyhdistysliikkeelle on tunnusomaista korkea järjestäytyminen ja työpaikoille ulottuva henkilöstön edustajien verkosto. Tämä verkosto on ammattiyhdistysliikkeen paikallisen edunvalvonnan ja myös järjestötoiminnan selkäranka. Luottamushenkilöstön toimintaedellytykset ja hyvinvointi on ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden kannalta mitä keskeisin kysymys. Seminaarin puheenjohtajana toimi Akavalaisen Ekonomiliiton (titteli) Anja Uljas. Seminaarin käytännön järjestelyistä vastasi Päivi Gylling STTK:sta apunaan Eva Fager SAK:sta. Tämän seminaariraportin on laatinut Merike Ottosson SAK:sta. Kaikille heille kiitos panoksestaan seminaarin onnistumiselle. Helsingissä, marraskuun 1.päivänä 2006 Ulla Aitta Erkki Auvinen Jyrki Helin AKAVA STTK SAK 1

3 2

4 SISÄLTÖ Tilaisuuden avaus... 5 Harri Melin: Henkilöstön edustaja edunvalvojana ja työpaikan kehittäjänä ennen, nyt ja huomenna... 5 Henkilöstön edustajien asema muutoksessa 2000-luvulla, tilannekatsaus keskusjärjestöittäin... 8 Jyrki Helin, SAK... 8 Markku Lemmetty, AKAVA Erkki Auvinen, STTK Keskustelu Aarno Ryynänen: Henkilöstön edustajan asema, toimintamahdollisuudet ja valmiudet Keskustelu Tupotyöryhmän jäsenet: Luottamusmiesten sopimusperusteisten oikeuksien kehittäminen Anu-Tuija Lehto, SAK Heli Ahokas, STTK Markku Lemmetty, AKAVA Yhteenvetokeskustelu ja jatkotoimista sopiminen: Ohjelma Osallistujat Liiteaineistot LIITE 1: Kalvot, Harri Melin LIITE 2: Kalvot, Jyrki Helin LIITE 3: Kalvot, Markku Lemmetty LIITE 4: Kalvot, Erkki Auvinen LIITE 5: Kalvot, Aarno Ryynänen LIITE 6: Kalvot, Heli Ahokas

5 4

6 Tilaisuuden avaus Tilaisuuden avasi kehitysjohtaja Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitosta ja hän toivoi seminaarin osanottajien olevan paitsi keskustelevaisia myös antavan eväitä tulevaisuuden varalle. Henkilöstön edustaja edunvalvojana ja työpaikan kehittäjänä ennen, nyt ja huomenna Harri Melin, professori Turun yliopisto, Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sosiologian laitos Tiivistelmä professori Harri Melinin puheenvuorosta, kalvoaineisto löytyy liitteestä 1. Työelämän muuttuminen vaikuttaa siihen, millä ehdoilla henkilöstön edustajat työtään tekevät. Erilaiset uutisoinnit globalisaatiosta tai nopeat tekniset muutokset ovat osa muuttuvaa työelämää. Jos mietitään elämää vain neljännesvuosisata taaksepäin, niin IBM toi tuolloin ensimmäiset pc:nsä markkinoille. Yritykset ja toimipaikat muuttavat rakenteitaan ja kapitalismissa ollaan siirtymässä hyvin nopean tuotto-odotusten pariin. Johdon ja omistajien äänet kuuluvat kovemmin, puhutaan ahneesta pääomasta. Globalisoituminen ei ole uusi ilmiö. Jos ajatellaan vielä hetki aikaa 100 vuotta sitten, niin kyllä yhtä globalisoituneita ja ulkomaankaupasta riippuvaisia ollaan oltu jo tuolloin. Suomalaisen työmarkkinamallin taustana on Suomen nopea palkkatyöläistyminen myöhään 1960-luvulla. Muutos on ollut suhteellisen nopea ja jyrkkä. SAK:n yhdistyminen ja ammattiyhdistysliikkeen kasvu on myös ollut nopeaa, nopeinta ehkä AKAVA:lla ja STTK:lla Suomen elinkeinorakenteen muutoksen takia. Suomi on keskiluokkaistunut. Ammattiyhdistysliikkeen sanomaan tartuttiin, haluttiin parempaa tulevaisuutta ja kaikkea sitä mitä siihen nähtiin kuuluvan, kuten koulut ja eläkejärjestelmät. Yhteiskunta on institutionalisoitunut ja sen yksi ilmentymä on myös luottamusmiesjärjestelmä. Ammattiyhdistysliikkeellä on tunnustettu asema kolmikannassa ja hyvinvointi on rakentunut kolmikannan varaan ja luottamusmiehillä on tässä tärkeä ja keskeinen asema. Kolmikantamallin haasteissa joudutaan vastaamaan uusin kysymyksiin. Malli oli rakentunut vakaan kasvun oloihin, kokenut laman 90-luvun alussa - joustavasti. Nyt malli on uusien haasteiden edessä globalisaation johdosta. Tapahtuneiden työn organisaatioiden ja sisältöjen muutosten takia ollaan notkeammassa työmarkkinakentässä. Olen itse vähän skeptinen Asko Suikkasen arvioon, jonka mukaan elämme loputtomassa epävarmuuden ajassa. Epävakaassa työmarkkinatilanteessa pitäisi varautua muutokseen, mutta en oikein usko että pysyvät työsuhteet olisivat historiaa. Nuoriso on ehkä enemmän määräaikaisissa työsuhteissa ja ehkä ammatin vaihtami- 5

7 nenkin on yleistynyt, mutta yhä tarvitaan vakaata työvoimaa vaikkapa prosessitehtaille tai muihin vastaaviin paikkoihin. Muutos voi olla liioiteltua. Vaikka kaikenlainen verkottuminen ja vuorovaikutus on lisääntymässä eli työprosessi kollektivisoituu, työntekijöihin suhtaudutaan individualistisesti. Suomalaisten pitäisi olla huolissaan työvoiman rakenteellisesta muutoksesta. Eläkkeelle siirtyvät tuovat haasteita työelämän järjestelyissä. Näen, että Suomi ei tule selviämään ilman maahanmuuttajavirtoja ja se tuo haasteita henkilöstön edustajistolle. Paikallisen tason edunvalvonta on rakentunut paitsi luottamusmiesjärjestelmän myös työsuojelujärjestelmän varaan. Hallintoedustuksen merkitys on pienempi. Päivittäinen työtoiminta, jota tehdään tiimeissä ja erilaissa työryhmissä ei ole osa virallista järjestelmää, mutta henkilöstön ääni kuuluu arjen toiminnoissa. Keitä ovat henkilöstöedustajat. No, yleensä kai puhutaan luottamusmiehistä ja määritelmiä löytyy vaikka kuinka paljon (esim sivuilta. Henkilöstön edustajat ovat yleensä hyvin koulutettuja, vakaassa työmarkkina-asemassa olevia hyvin palkattuja keski-ikäisiä miehiä. He edustavat usein välinpitämättömiä runsaasti työttömyyskokemuksia keränneitä pieni palkkaisia osa-aikatyötä tai pätkätyötä tekeviä pienillä työpaikoilla työskenteleviä nuoria. Näiden kahden maailman välinen ero on suuri ja edellyttää pontevia toimia, jotta ay-liike lunastaa edelleen paikkansa. Noin 30 vuotta sitten tehtiin eräissä SAK:n teollisuusliittojen pääluottamusmiesten parissa kyselytutkimus, joka julkaistiin Vähätalon ja Liljan toimesta nimikkeellä Ammattiosasto ja luottamusmiehet työpaikalla. Kyselytutkimuksessa kysyttiin mm luottamusmiehen pääasiallista tehtävää. Puolet vastanneista mielsi, että se oli sopimusten valvontaa ja vain hieman työehtoihin vaikuttamista työpaikalla, melkein puolet katsoi pääasiallisen tehtävän olevan voimakasta itsenäistä vaikuttamista työehtoihin mm. joukkotoiminnan avulla ja yhdeksän prosenttia vastanneista katsoi sen olevan työsopimusten noudattamisen valvontaa. Työmarkkinoiden tilanne oli tuolloin erilainen, maa oli lakkoherkkää aluetta ja melkein joka perjantai jossain pistettiin persettä penkkiin. Kysyttäessä arvioita työsuhteiden yleisestä tilasta reilu puolet vastanneista totesi tärkeitä asioita hoidetun neuvottelemalla, 23 prosenttia mielsi, että etuja ajetaan joukkovoimalla ja 13 prosenttia vastanneista totesi, että työpaikalla vallitsee patruunahenki. Työpaikkakohtaisista palkkaehtoihin vaikuttamisesta oltiin 30 vuotta sitten seuraavaa mieltä: Virallisen työehtosopimusjärjestelmän rinnalle on kehittynyt epävirallisempi järjestelmä, missä luottamusmiehet ja ammattiosastot pyrkivät myös sopimusten ohi vaikuttamaan jäsenten työehtoihin. Tänään romanttinen joukkovoimauho ja itsenäinen tai itsepäinen toiminta on ainakin tällä hetkellä ohi mennyttä aikaa. Luottamusmiehen tehtävä liittyy sopimusten valvontaan, työntekijöiden edun ajamiseen neuvotteluteitse siten, että palkkaa koskettavat kysymykset ovat keskiössä. Oma käsitykse- 6

8 ni on, että luottamusmies yrittää miettiä, miten voidaan yrittää vaikuttaa niihin vaikeuksiin, joita on kohdattu palkkauksen arvioinnissa. Työelämän kehittämisen tavoitteena on hyvä työ. Tavoite lanseerattiin työolokomitean työssä vuonna 1990 ja on edelleen ajankohtainen, vaikka lama painoi sen hetkeksi unholaan. Luottamusmies tänään on myös juristi, valmentaja, konsultti eli suurin piirtein yli-ihminen. Hänen pitää hallita taidot, joita missään ei opeteta ja hän tekee sen paineiden ristitulessa. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä on ammattiyhdistysliikkeen selkäranka. Liittotason toiminta on tyhjää jos luottamusmiesten työpanosta ei ole työpaikoilla. Tulevaisuus on edunvalvontaa ja kehittämistä. Juha Siltalan kirjoittama: Työelämän huonontumisen lyhyt historia oli lähtölaukaus kielteiseen suuntaukseen, jonka monet tutkimukset ovat sen jälkeen ottaneet päivänvaloon. Suvi Mäntylän tutkimus pienten yritysten johtamiskäytännöistä oli karua kieltä siitä, missä työpaikoilla mennään. Johtamiskäytännöt tulisi nähdä haasteena. Olen aina ihmetellyt miksi tieto on niin kallista, että sitä pitää pimittää? Tieto ei kuitenkaan kulu kun sitä levittää. Siitä voi päinvastoin olla iloa, kun sitä pannaan jakoon; avoimuus ja tiedonkulku ei näytä työpaikoilla edelleenkään aukeavan. Luottamusmiehen työn kannalta on tärkeää oma osaaminen, aika ja jaksaminen. Ammattiyhdistysliikkeen resurssit luottamusmiehelle annettuna on haaste. Haasteena on myös yhdessä tekeminen sen kautta luottamusmies ei ole yksin ja se voi mahdollistaa parempiin tuloksiin pääsemisen. Mitä sitten pitäisi kehittää? Työntekijä on työn paras asiantuntija. Työn tekijöiden pitää saada vaikuttaa työn organisointiin tabuja on uskallettava ravistaa. Tulisiko ay-liikkeen haastaa työnantajan direktio-oikeus? Osaamista pitää saada kehittää ja osaamista tulee antaa käyttää. Tuottavuuden kasvun periodi ja ikääntyminen tekevät sen, että jaksaminen alkaa olla lopussa. Huomiota tarvitaan kiinnittää tähän. Sopimusten ohi tehdään joustavia järjestelyjä joista ei puhuta, vaikka käytäntöjen (hyvien käytäntöjen) leviämistä tulisi tukea myös palkitsemiseen pitäisi kiinnittää huomiota. Mistä välineitä? Nyt pitäisi tehdä 2000-luvun rehellinen tilannearvio, vaikka valtakunnallisella tutkimuksella. Ammattiyhdistysliikkeen tulisi siirtää resurssejaan paikalliselle tasolle ja edunvalvontaan pitäisi löytää laajempi näkökulma ja sijoittaa hyvä työ sen keskiöön. Edunvalvonnan tulisi olla kokonaisvaltaista. Työnantajan kanssa tulisi miettiä uusia yhteistyökokemuksia. Uskon win-win tilanteisiin niitä ei vain oivalleta hakea tai käyttää. Yhteistyö on voimaa myös organisaatioiden välillä. Kysymyksiä Minulla on vanhaan tutkimuksen liittyvä kysymys luottamusmiesten tehtävistä. Kysyisin oliko kenties kalvossa käsitteellinen virhe, oliko kyse todella työsopimusten valvonnasta? Kyllä tässä näin lukee tämä on otettu suoraan tutkimuksesta ja tätä käsitettä siellä on käytetty. 7

9 Henkilöstön edustajien asema muutoksessa 2000-luvulla, tilannekatsaus keskusjärjestöittäin Jyrki Helin, vastaava tutkimusasiantuntija, SAK:n edunvalvontaosaston työelämän tieto- ja tutkimuslinja Ansaittua luottamusta Esitys pohjautuu Jyrki Helinin kirjoittamaan luottamusmiesraporttiin: Ansaittua luottamusta. Ansaittua luottamusta on osa SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen raportointia. Esitykseen liittyvä kalvoaineisto löytyy liitteestä 2. Luottamusmiesraportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen järjestötutkimusta. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Kyselylomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi jäsenliitoille mahdollisimman kattavan kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja arvostuksista. Peruskysymyksenä on kuitenkin aina säilynyt se, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa. Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon on työpaikoilla kasvussa v Tärkeimmät jäsenperusteet luottamusmiesten ryhmässä ovat palkansaajien tehokas etujen puolustaminen ja ajaminen, työpaikan työolojen kehittäminen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, joka on rivijäsenten mielestä tärkein jäsenyysperuste. Luottamusmiestehtävissä raskaimmiksi koetut työtehtävät ovat työntekijöiden ajoittainen välinpitämättömyys sekä työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut; kehittyvien työpaikkojen määrä, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja molemminpuolinen arvostus, on viime vuosina laskenut. Toisaalta samaan aikaan myös kaikkein kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan kasvanut. Parasta luottamustehtävissä on vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan kokemus siitä, että saa asioita ajettua eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tuki ja tunnustus on tärkeää. Nostaisin kolme teemaa tarkasteluun, ensiksikin: Ammattiyhdistysliikkeen perusta on vahva. Perusta on vahva niillä työpaikoilla joilla on luottamusmies tai vastaava. Tarkasteltaessa vastausta kysymykseen, onko työpaikallasi luottamusmies tai vastaava nähdään, että ei ole vastausten käyttöprosentti on laskenut Vuonna prosenttia vastasi, että luottamusmiestä ei ole kun vuonna 2005 tämän vaihtoehdon valinneiden määrä oli pudonnut 22 prosenttiin. Selvin muuton on tapahtunut pienillä, alle 30 henkilön työpaikoilla, joissa 8

10 vuonna prosenttia oli vastannut ettei työpaikalla ole luottamusmiestä tai vastaavaa ja vuonna 2005 määrä oli enää 37 prosenttia. Luottamusmiesjärjestelmä ei ole rapautumassa vaan käänne parempaan on saatu aikaan. Tarkasteltaessa järjestäytymistä aloittain nähdään, että järjestäytyminen on kasvussa niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies. Toki alakohtaisia eroja on havaittavissa. Niillä työpaikoilla, joissa on luottamusmies nähdään, että olemassa oleva järjestelmä pystyy uusiutumaan. Järjestäytyminen on nousussa etenkin kehittymättömillä työpaikoilla. Kehittyvillä työpaikoilla järjestäytyminen ei ole vahvasti nousussa Toinen teema, jonka haluan nostaa esiin on työelämän työpaikkatyypit. Tarkasteltaessa työpaikan johdon asenteita eli arvostusta työntekijöitä kohtaan; luottamusta alaisiinsa, kehitysmahdollisuuksien huolehtimisesta jne. on etenkin luottamusmiesten mielestä niissä tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan kautta linjan. Tarkasteltaessa tilannetta kaikkien kyselyyn vastanneiden osalta, ei muutos ole yhtä tuntuvaa, vaikkakin yhä havaittaessa. Teimme järjestötutkimuksen aineistosta taustamuuttujan, jolla jaoimme työpaikat kehittyneisiin, kehittymättömiin sekä väliryhmän työpaikkoihin. Koko aineiston työpaikkatyypit jakautuvat siten että Kehittyneiden työpaikkojen osuus on vuonna 2000 ollut 33 prosenttia ja vuonna prosenttia. Kehitystä on tapahtunut lähinnä kehittymättömien työpaikkojen keskuudessa, sillä niitä oli vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Väliryhmien työpaikkoja oli vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Neuvottelusuhteissa työpaikalla työpaikkatyypin mukaan on työnjohdon kanssa nähtävillä kehittymättömillä työpaikoilla muutosta huonompaan suuntaan. Väliryhmien työpaikoilla tilanne on säilynyt entisenlaisena. Työpaikkojen tilanne ja johtaminen on muuttunut huonompaan suuntaan. Kolmas teema koskee luottamusmiesten tehtävien muutosta. Luottamustoimessa on työllistänyt eniten viimeisen vuoden aikana palkkaja työehtoneuvottelut. Kaikilla aloilla on nähtävissä kasvua. Työpaikan kehittäminen, työn kehittäminen ja perinteinen edunvalvonta vievät aikaa. Luottamusmiehet osallistuvat aktiivisesti työpaikkansa kehittämiseen tähtääviin toimiin, vaikka kehittämisrooli onkin viime vuosina supistunut teollisuuden ja julkisen sektorin työpaikkojen luottamusmiehillä. Karkeasti sanoen ongelmallisia työpaikkoja ovat usein palvelualojen pienet työpaikat ja vähiten ongelmallisia julkisen sektorin työyhteisöt. Teollisuus sijoittautuu näiden väliin. Tosin hyvän työpaikan tunnusmerkit täyttävät parhaat esimerkit löytyvät yksityisten palvelualojen pieniltä työpaikoilta ja monilla julkisen sektorin työpaikoilla voidaan huonosti. 9

11 Markku Lemmetty, johtaja Akavan edunvalvontayksikkö Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus Johtaja Markku Lemmetyn osuus on kirjattu ylös suoraan hänen tilaisuudessa käyttämästä puheenvuorosta ja hänen käyttämänsä kalvoaineisto löytyy liitteestä 3. Akavalaisittain voi todeta, että julkisella sektorilla kaikilta työpaikoilta löytyy oma luottamusmies, koska virka- ja työehtosopimukset kattavat jokaisen. Ongelma on ollut lähinnä yksityisen sektorin puolella, joskin tilanne on muuttunut oleellisesti vuoden 1995 jälkeen. Järjestäytymisasteemme on noussut ja myös työehtosopimuksia sekä sitä kautta luottamusmiehiä on akavalaisessa yksityisen sektorin kentässä. Kokosin tähän alkuun joitakin tämän hetken keskeisiä asioita tulopoliittisessa sopimuksessa Niitä ovat TUPO 3 yleisessä osassa sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi. Paikallisen sopimisen kehittämisestä pidettiin seminaari , jota valmisteltiin työehtosopimus- ja virkaehtosopimuksen osapuolille osoitetulla kyselyllä, jossa alakohtaisesti selvitettiin tapahtunutta. Työnantajapuolen ja palkansaajakeskusjärjestöjen kannat eroavat siinä, että työnantaja ei huomannut paikallisen neuvottelutoiminnan kehittämisen tarvetta, kun taas kaikissa palkansaajavastauksissa edellytettiin tasavertaisen neuvotteluaseman kehittämistä. Henkilöstön edustajien asemaa käsitelleessä tupotyöryhmässä ei neuvottelutulosta saatu aikaan luottamusmiesten asemasta toukokuussa 2006 ja yhteisen koulutusaineiston saaminen työsuhdeasioita on uinuvassa tilassa; työryhmä ei ole aloittanut vielä toimintaansa. Elokuussa 2006 on valmistunut suositus verkko-opetuksesta osaksi luottamusmieskoulutusta. Yleensähän koulutus järjestetään lähiopetuksena, mutta nyt koulutusta voisi olla verkossa työpaikoilla, jos osapuolet niin sopivat. (Liite 3 sivu 38) Paikallisen yhteistyön ja sopimisen ulottuvuuksia Asioita tarkasteltiin ensinnäkin työlainsäädännön puolelta sekä työehtosopimusten/virkaehtosopimusten palkkaukseen, työaikaan, työyhteisön kehittämisen sekä henkilöstön osaamisen kannalta ja vaikka tulosopimuksessa ei puhuta direktio-oikeudesta, niin asian tarkastelua on katsottu myös direktio-oikeuden puolelta. Asioita tarkasteltiin myös luottamushenkilöiden tiedonsaannin, toimintaoikeuksien, tupotyöryhmien jatkotyöskentelyn sekä alakohtaisten kautta. 10

12 Kolmanneksi asiaa tarkasteltiin NESOKE-työryhmän kautta eli neuvotteluja sopimusjärjestelmän kehittämisen työryhmän kautta. Raportti vuodelta Raportissa ei loppuyhteenvetoa tai ehdotuksia ole, koska neuvottelusuhteet ovat stabiilissa tilanteessa; kun työnantaja on nostanut lakkooikeuden rajoittamisen pöydälle, ei keskustelua voitu jatkaa. Neljänneksi asiaa tarkasteltiin ulkopuolisten palvelujen, alihankinnan sekä tilaajavastuun kautta ja viidenneksi globalisaatiovuoropuhelun jatkamisen kannalta. Lisäksi on valmisteilla tutkimus paikallisesta sopimisesta aikana prof. Matti Kairisen johdolla Turun yliopistosta, yhteisen koulutusaineiston teko työsuhdeasioista, verkkokoulutus osaksi luottamusmieskoulutusta, pidetty työmarkkinaseminaarin anti ja työaikatyöryhmän kysely tehdään lokakuussa (Liite 3 sivu 42) Paikallisen sopimisen toimintatasojen ryhmittelyä voidaan tarkastella liite 3 sivulta 42. Teimme viime keväänä (2006) gallup-kyselyn työssä olevilta ja kysyimme, missä asioissa pitäisi lisätä paikallista sopimista. Vertailuryhmänä käytimme akavalaisia työssä olevia. Pehmeät asiat nousevat vastauksissa esille. Ensimmäiseksi nousi työhyvinvointi ja toiseksi työaikojen joustavuus. Sen jälkeen kannatusta saivat työaikapankit, lomat, etätyö ja kannustava palkkaus. Suurin ero akavalaisten ja muiden työssä olevien osalta ilmeni palkkauksesta sopimisesta. Akavalaiset eivät halua että työnantaja päättää palkkauksesta paikallisella tasolla. (Liite 3 sivu 41) 11

13 Erkki Auvinen, työympäristöasiantuntija STTK:n Työmarkkinayksikkö Hyvän työpaikan kehittäminen Liitteessä 4 sivulla 43 on kaavio hyvän työpaikan kehittämisestä. Henkilöstön edustajien (HEDien) toimintavalmiuksien kehittäminen on keskeisessä asemassa hyvän työpaikan luomisessa. Liitteessä 4 sivulla 49 on tarkasteltu, onko työpaikalla luottamusmiestä. Kysymys on ristiintaulukoitu työpaikan koon mukaan. Henkilöstön edustajat verkossa kysely (2005) Henkilöstön edustajat verkossa selvitykseen vastasi noin 4000 henkilöstön edustajaa. Selvityksen mukaan tehtäviin valikoituu enemmän miehiä kuin naisia. Iältään tyypillinen henkilöstön edustaja on yli 40 vuotias mies ja koulutustasoltaan vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon omaava. Luottamustehtävissä ei ole paljoa vaihtuvuutta. Vajaa kolmannes henkilöstön edustajista on toiminut luottamustehtävässä yli kymmenen vuotta ja noin neljännes 6-10 vuoden ajan. Alle vuoden luottamustehtävää hoitaneita on vain kahdeksan prosenttia. Vajaa kolmannes vastaajista ei ole osallistunut mihinkään koulutukseen viimeisen kolmen vuoden aikana. Tänä aikana on kuitenkin todennäköisesti luottamusmiehen valvoma työ- tai virkaehtosopimus uusittu, uusi työturvallisuuslaki on tullut voimaan, palkkausjärjestelmät ovat muuttuneet monella alalla, yrityksissä on saneerattu ja niitä on fuusioitu ja niin edelleen. Puolet vastaajista on osallistunut koulutukseen 3-14 päivän ajan. Kurssikonkareita joukossa on 9 prosenttia he ovat kouluttautuneet vähintään 15 päivän ajan. Odotetusti aivan omissa lukemissaan saamansa koulutuksen mukaan ovat päätoimiset luottamushenkilöt, jotka ovat viimeisen kolmen vuoden aikana osallistuneet koulutukseen kolmen tai neljän työviikon ajan. Heidän koulutuspäiviensä lukumäärä on yli kaksikertainen muihin verrattuna. Muiden luottamushenkilöryhmien välillä ei juuri ole eroja. Heidän saamansa koulutuksen määrä on alle kaksi työviikkoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Varahenkilöiden koulutusmäärät ovat systemaattisesti jonkin verran pienemmät kuin varsinaisten HEDien. 12

14 Internet näyttää olevan tuttu työkalu henkilöstön edustajan tehtävissä. Lähes yhdeksän kymmenestä on käyttänyt sitä tiedon hankkimiseen ja seitsemän kymmenestä on ollut sähköpostitse yhteyksissä esimerkiksi oman liittonsa asiantuntijaan. Jäsenten tukea luottamushenkilöille on tarkastettu STTK:n toimihenkilöbarometrissä Kysyttäessä kuin yhtenäisinä liittosi jäsenet ovat valmiita tukemaan työpaikallasi luottamushenkilöitä näiden hoitaessa jäsenten asioita on 31 prosenttia vastannut en osaa sanoa, 38 prosenttia on vastannut, että ovat vain jossakin tilanteissa yhtenäisiä tai toimintavalmiita, mutta eivät aina ja 13 prosenttia on vastannut, että eivät ole yhtenäisiä tai toimintavalmiita. 18 prosenttia vastannut jäsenten olevan yhtenäisiä ja toimintavalmiita, joten en näe tilannetta hirveän positiivisena. Välttämättä luottamushenkilö ei saa jäsenten tukea. Toimihenkilöbarometrissä kysyttiin myös henkilöstön mielipiteiden huomiointia muutostilanteissa. 37 prosenttia on vastannut, että huomioidaan melko hyvin, ja samoin 37 prosenttia on vastannut että huomioidaan melko huonosti. Erittäin huonoa mielipiteiden huomiointi on 18 prosentin mielestä Edunvalvonnan tärkeimmät kohteet tulevaisuudessa näyttää olevan työllisyys, palkat, työssä jaksaminen, sosiaaliturva ja julkiset palvelut. Kaikista vastaajista 22 prosentilla oli ylipäätään kokemuksia paikallisesta sopimisesta. Kokemukset paikallisesta sopimisesta näiden vastaajien kesken olivat myönteisiä 63 prosentin mielestä. Erilaisista henkilöstön edustajista tulee myöhemmin esitelmöimään Aarno Ryynänen, joka on selvittänyt millaisia henkilöstön edustajia on tutkimuksen perusteella löytynyt tarkastelemalla HED:ien yhteistyövalmiuksia sekä aktiivisuutta tehtävän hoidossaan. Kesäkuussa 2006 STTK:ssa päätettiin käynnistää henkilöstön edustajien työn kehittämisstrategia. Nyt mietitään millaisia henkilöstön edustajia tarvitsemme muuttuvassa työelämässä, mikä on tavoite? Syvällistä keskustelua asiasta pitää käydä liittojen sisällä, kuten myös henkilöstön edustajien ja liiton välissä. Uudet henkilöstön edustajat ovat erilaisia kuin kokeneet. Kokeneiden tieto tulisi säilyttää ja uudet saada aktiivisesti mukaan toimintaan. Heillä pitäisi olla vahva rooli työpaikkojen kehittämisestä osaava henkilöstön edustaja on tehokas jäsenhankkija. Työnantaja arvostaa osaavaa henkilöstön edustajaa ja tarjoaa enemmän vapautta. Henkilöstön edustajan strategiaprosessi sisältää neljä eri vaihetta; mikä on visio roolista ja tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa, missä ollaan tänä päivänä ja mitä on tehty tämän päivän tilanteen eteen ja mitä pitäisi vielä tehdä, että päästään lähemmäs vision tilaa. 13

15 Keskustelu: Henkilöstöedustajan harteilla on paljon odotuksia; omien töiden lisäksi omat harrastukset ja perhe, Jaksamisen haaste tulee vastaan pitäisi pohtia työnjaon kehittämistä tai resurssien uudelleen jakoa. Luottamusmiehen tehtävä on mahdoton tehtävä, mutta paeta ei voi, yleensä selvitään vaikka vaatimukset kovat ja vaikka toisella puolella on juristit ja ekonomistit. Meillä oli havainto että luottamusmiesten vaihtuvuus ei ole paljon lisääntynyt, joten heidän täytyy löytää henkistä palkintoa toimestaan eetos on kunnossa ratkaisu: lähellä olevia tukipalveluita; ei välttämättä toimitsijoita kaikki mikä parantaa laatua on paikallaan. Kohtuullisesti vapautusta työstään saavat luottamusmiehet ovat tiukimmilla. Järjestöillä on peiliin katsomisen paikka, vastaako koulutus haasteisiin, edistääkö tuki jaksamista. Vertaisverkostot alueellisesti voisi olla hyvä, monet asiat eivät löydy lakikirjoista vaan ajatusten vaihto vie eteenpäin. Meidän luottamusmiehillä on ristiriitatilanne. Uralla eteneminen vaikeutuu kun oma osaaminen karsiutuu; luottamustoiminta vie aikaa vaikkapa teknisellä alalla, kaupallisella tai opettajilla. Ennen 90 lukua luottamusmiehet olivat helisemässä kun tuli säästösopimukset yms. Kunnan taloustilanne loi myös paineita. Keitä ovat henkilöstöedustajat 2016 ja miten 10 vuoden päästä näkisitte yksilöllisyyden ja nuoremman luokan hoitaminen miten muuttaa kenttää kun yhteisöllisyys muuttuu. Edunvalvonnan kannalta pitäisi valita vaihdevuosi-ikäisiä naisia, mutta vakavasti puhuen naisten osuus tulee lisääntymään ja se on ay-liikkeen etu. Nuoria naisia rekrytoidaan, tähän voisi valmistautua vuotiaat muodostavat ison patin viiden vuoden kuluttua tämä päätyy nuorille ja mitä suuremmassa määrin naisille. Yksilöllisyydestä puheen ollen työnantaja määrittelee palkkaedut kollektiivisesti, kohtelu on kollektiivista Kaikkien alustajien näkökulma hyvän työpaikan näkökulmaan, miten se tapahtuu, kun aina lähtökohtana on tes ja ves. STTK:n kentässä pitäisi tarttua siihen, miten tuetaan henkilöstön edustajia kehittäjän roolissa. Ollaan keskusteltu liittojen antamasta koulutuksesta, työnohjauksellinen koulutus pitäisi olla tulevaisuuden sanana. Paineita luodaan sinne, sellaisten ongelmien käsittelyyn. Edelliseen kysymykseen: järjestäytymisaste pitää säilyttää ja tähän toiseen kysymykseen: joudutaan miettimään työnjakoa keskusjärjestön ja liittojen välillä. Esim. Akavalla ei ole luottamusmieskoulutusta keskusjärjestötasolla lainkaan, vaan se on liittojen ja neuvottelujärjestöjen tehtävä. Ollaanko liitoissa valmiita tukemaan kehittäjän roolia? Miten luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettujen toiminta muuttuu, näkyykö teidän selvityksissä toimenpiteitä odotetaan, jotka liittyvät yhteiskunta- vaikuttamisen puolelle - liikutaan laajemmalla alueella; onko meidän luottamusmiehillä valmiuksia ja koulutusta? On paljon 14

16 aloja joissa edetään vuosi kerrallaan missä määrin tällaisia näkemyksiä on? Ollaan kysytty siten, että paljonko sinulla on kehittämistehtäviä. Julkisilla aloilla luottamusmiehen kehittämistehtävät on supistuneet ja paikalliset palkkaneuvottelut lisääntyneet, tällaista toisenlaista painottumista on näkyvillä. Teollisuuden näkövinkkelistä: meidän tehtävänä on luoda ne olosuhteet, jonka puitteissa työtä voidaan tehdä. Kuinka monta vuotta luottamusmiesten asema on pyörinyt tupopöydässä? Miten me voisimme parantaa omaa työtämme, että luodaan olosuhteet toisten työlle? Mitä me voisimme tehdä tässä tilanteessa? Voimassa olevassa tupossa oli kuitenkin hyvä yritys, mutta tyssäsi työnantajan luottamusmieskorvauksen nolla euron korvaukseen. Jos työnantajaa haluaa paikallisen sopimisen lisäämistä se edellyttää iltapäivällä puheena olevia toimia. Jos asia nostetaan ykkösasiana tupopöytään, se edellyttää keskusjärjestöjen yksimielisyyttä. Olen sivusta seurannut kun päätä on lyöty petäjään. STTK:n puolella lähdetään yhteisestä strategiaponnistuksesta. Luottamusmiehet kertovat, mitä heidän pitäisi tehdä ja yhdessä mietitään keinoja ja etsitään vastauksia. Uusia keinoja on löydettävä. Mietin onko meillä kielenkäyttö ongelma? Ymmärtääkö työnantaja meitä? Ay-liikkeellä pitäisi olla jotakin sanomista ja haastaa työnantaja. Täällä vain valitellaan miten vaikeaa luottamusmiehellä on. Me voidaan syyttää itseämme. Tehtiin paikallisia sopimuksia aikaisemminkin, niitä ei vain kutsuttu sellaisiksi työmäärä on lisääntynyt 90-luvulla kun niistä tuli säästösopimuksia, ellei paikallisesti toisin sovita on liitoille ulospääsytie kaikesta. Pitäisi kiinnittää huomiota henkilöstön edustajien asemassa myös tähän. Sympatia ei riitä, koulutuksesta puhuminen ei riitä, vaan miten taakkaa voidaan jakaa yhä useammalle että kaikilla henkilöstönedustajilla olisi samat oikeudet. Luottamusmiestehtävän parhaita puolia on heidän itsensä arvioimana työtovereiden tuki ja se, että saa asioita eteenpäin. Säästämissopimus sai paikallisen sopimisen kuulostamaan kirosanalta. Jos luottamusmies ei hyväksynyt syyllistettiin luottamusmies. Työpaikan kehittäminen: voisiko olla järkeä puhua siitä ja miten saataisiin työnantajapuolelle välitettyä ymmärrys siitä, mistä on kyse. Johtaminen ja esimiestyö nousevat aina esille. Tähän pitäisi panostaa. Mikä on se asema tulevaisuudessa? Tämä kysymys kiinnostaa minua. Puhutaan kliseistä, että selkäranka katkeaa, jos ei saada muutosta. Vaihtuvuus on suurta, luottamusmiehen toimintaedellytyksiin on saatava muutosta, minä toivon nyt, että kun tuposta neuvotellaan niin tämä olisi melko korkealla siellä. Tulevaisuuden kehittäjän rooliin, kolmikanta Tykes-ohjelmassa rahoitus ulkopuolista asiantuntijaa tai konsultin palkkausta varten työn organisaatioon, palkansaajaedustajat katsovat tarkkaan onko hyväksyntä kehittämisprojekteille, tieto henkilöstön edustajille: hei, tällaista rahaa on käytössä, voisi muistuttaa. Yritysmaailma on mennyt raadolliseksi hallintoedustus on laskussa - mitä mieltä edustajat ovat - onko näihin kiinnitetty riittävää huomiota ja sen toiminnan lisäämisestä tai kehittämisestä. 15

17 Hallintoedustus on vesitetty jo 50-luvulla, jos jotain halutaan tehdä tilannetta pitäisi miettiä uudestaan vuoden 2000 tilanteessa. On ollut paljolti vapaaehtoista. Toisenlaiset ja vahvemmat otteet pitäisi olla käytössä. Aarnon tutkimus vahvistaa että kehittämistyöllä on tärkeä rooli. Odotukset ovat olleet suuret ja nyt on turhauduttu. Pitäisikö nähdä työpaikan kehittäminen tiimien ja työryhmien tasolla? Minusta on haaste, mihin asti arkielämässä käsite ay-toiminnasta viedään. 16

18 Henkilöstön edustajan asema, toimintamahdollisuudet ja valmiudet Aarno Ryynänen, psykologi, valtiotieteen ja filosofian kandidaatti, Aktiivi - Innovaatio Oy Psykologi Aarno Ryynäsen esitykseen kuuluva kalvoaineisto löytyy liitteestä 5. Esitetty tutkimus: Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana tehtiin TELKE -työryhmän toimeksiannosta ja sen rahoitti pääosin Työsuojelurahasto. Tutkimus tehtiin vuosina ja sen toteuttivat Aarno Ryynänen, Kari Loimu sekä Veikko Mäenpää Aktiivi-Innovaatio Oy:stä. Tutkimuksen keskeisimpinä tavoitteina oli selvittää henkilöstön edustajan toimintamahdollisuudet, valmiudet tehtävänsä hoitamiseen. Tulosten arvioitiin olevan hyödyksi henkilöstön edustajille itselleen ja heidän yhteistyökumppaneilleen työpaikoilla, henkilöstön edustajan asemaa sääteleville sopijaosapuolille sekä henkilöstön edustajan tueksi toimiville järjestöille. Tutkimus koostui alustavasta tiedonkeruusta, joka tehtiin haastattelemalla kolmentoista työpaikan kaikki henkilöstön edustajat ja työnantajan edustajat. Saadun tiedon pohjalta kartoitusta syvennettiin laajalla verkkokyselyllä, joka kohdentui yli sadan työpaikan otokseen. Kaikissa kysymyksenasetteluissa pyrittiin asioita tarkastelemaan ennen kaikkea henkilöstön edustajan näkökulmasta: mihin he kokevat itsellään olevan mahdollisuuksia? mikä on heille tärkeää? miten he arvioivat valmiutensa toimia? Tutkimuksen tuloksia käsittelen seuraavassa kolmesta näkökulmasta. Ensiksi, millä tavalla henkilöstöedustaja suuntautuu tehtäväänsä, toiseksi, onko hänellä vaikutusmahdollisuuksia sekä kolmanneksi, miten henkilöstöedustajat kokevat oman asemansa. Tutkimukseen osallistui henkilöitä niin valtion kuin kuntien kuin kuntayhtymien palveluksesta. Samoin oli edustettuna henkilöitä teollisuuden ja palvelun toimialoilta. Tutkimukseen osallistuneita työpaikkoja oli yhteensä 76 ja niissä kyselyyn vastanneita henkilöstön edustajia 373. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöstönedustajien järjestötausta jakaantui keskusjärjestöjen välillä siten, että STTK:n kenttään kuului 46 prosenttia osallistuneista, SAK:n kenttään 35 prosenttia ja AKAVAn 15 prosenttia vastanneista. Henkilöstön edustajan suuntautuminen tehtäväänsä Alun perin tarkoituksena ei ollut tutkia henkilöstön edustajan tehtäväänsä suuntautumista ja siihen liittyviä tekijöitä. Aineiston analysoinnin edetessä alkoi kysymys suuntautumistavasta hahmottua keskeiseksi kysymykseksi. Olennaiseksi näytti muodostuvan toisaalta se, kuinka tavoitteisesti ja aktii- 17

19 visesti henkilöstön edustajat ovat tehtävässään toimineet ja toisaalta se, kuinka osallistuvia ja kuinka laajaa heidän sosiaalinen toimintansa erilaisissa verkostoissa on. Molempiin ulottuvuuksiin luotiin aineistosta jälkikäteen mittarit valitsemalla tavoitteista aktiivisuutta ja yhteistyön laajuutta mittaavat osiot omiksi summamuuttujiksi. Molempien muuttujien mittarit koostuivat siten kymmenistä kysymyksistä. Tämän jälkeen katsottiin, miten vastaajien joukko sijoittautui kuvioon, jonka toisena koordinaattorina oli toiminnan tavoitteisuus ja toisena yhteistyövalmius. Kehittäjiksi nimitettiin niitä joilla oli paljon sekä tavoitteisuutta että yhteistyökontakteja. Sivustaseuraajiksi nimettiin ne, joilla ei ollut tavoitteita eikä juuri yhteistyövalmiuttakaan. Tehtävänhoitajiksi voidaan sanoa henkilöstön edustajia, joilla on jonkin verran yhteistyösuhteita, mutta ei tavoitteista aktiivisuutta. Vastaavasti puurtajaksi voidaan nimetä henkilöstön edustaja, jolla on tavoitteita ja joka on aktiivinen, mutta ei kovin valmis yhteistyöhön. Taistelijat taas olivat usein yhden asian ihmisiä, joilla oli kyllä tavoitteita, mutta ei juurikaan yhteistyövalmiuksia. Myötäilijät taas niitä henkilöstön edustajia, jota eivät toimi millään tavoin tavoitteellisesti, mutta omaavat kyllä runsaasti hyviä yhteistyökontakteja. Tulosten pohjalta nousee tärkeäksi kysymykseksi, miten eri tavoin tehtäväänsä suuntautuvaa henkilöstön edustajaa on järkevää tukea. Mitä tukea ja välineitä tarvitaan, jotta kehitetään taistelijan tai junailijan yhteistyövalmiuksia? Mitä tarvitaan, että osallistujan ja tehtävänhoitajan toimintaan saadaan selkeämpää tavoitteellisuutta ja linjauksia? Miten rohkaista sivustaseuraajia sekä tavoitteisuuteen että yhteistyöhön muiden kanssa? Henkilöstön edustajien suuntautumista arvioitaessa on huomattava, että kirjo on laaja. Henkilöstön edustajia on monenlaisia. Koetut roolit Henkilöstönedustajat kokevat itse olevansa ensisijassa taistelijoita ja etujen valvojia. Toiminnan kehittäjäksi ei itseään kovinkaan moni näytä kokevan. Sivustaseuraajat ja kehittäjät poikkeavat toisistaan. Kehittäjät ovat varttuneita, päätoimisia, kokeneita, aktiivisen yhteistoiminnan työyhteisön pääluottamusmiehiä. Sivusta seuraajat taas ovat tyypillisesti nuoria, kokemattomia, vähän vapautusta työstä saavia ja usein työsuojeluvaltuutettuja ja he toimivat vakiintuneen yhteistoiminnan työyhteisöissä, missä mitään ei ole tapahtunut moniin vuosiin. Vakiintuneen yhteistoiminnan työpaikat ovat tyypillisesti kuntien pienehköjä työpaikkoja, joissa eletään toivossa, ettei mitään tapahtuisi eikä mikään muuttuisi. Tiedonsaanti ja vaikuttamisen mahdollisuudet Henkilöstön edustajilta kysyttiin, 1) ovatko he saaneet muutoksista tiedon hyvissä ajoin, 2) ovatko he voineet halutessaan vaikuttaa muutoksiin niiden 18

20 suunnitteluvaiheessa ja 3) ovatko he voineet halutessaan vaikuttaa muutoksista aiheutuneisiin ongelmiin työpaikoilla. Puolet henkilöstön edustajista katsoi saaneensa hyvissä ajoin tiedon organisaatiomuutoksesta ja neljännes on vastannut, että ei ole saanut tietoa. Viime vuosina tilanne on useamman kohdalla parantunut kuin huonontunut ja julkisella sektorilla tilanne koetaan paremmaksi kuin yksityisellä sektorilla. Neljännes henkilöstön edustajista katsoi voineensa vaikuttaa organisaatiomuutokseen jo suunnitteluvaiheessa. Puolet henkilöstön edustajista vastasi että ei ole voinut vaikuttaa. Vaikuttaminen muutoksesta aiheutuviin ongelmiin jälkikäteen on ollut mahdollista jokseenkin yhtä hyvin mahdollista kuin etukäteen vaikuttaminenkin. Erilaisista muutoksista parhaiten on voitu vaikuttaa palkitsemiseen, työterveyteen sekä työkykyyn liittyviin muutoksiin ja huonoimmin johtamiseen, koulutukseen ja kehittämiseen liittyviin asioihin. Huolestuttavaa on se, että samanaikaisesti kun ihmisen osaaminen ja kehittyminen työssään tulee painopisteeksi työelämän kehittämishaasteena, henkilöstön edustajat eivät ole vaikuttamassa juuri näihin asioihin. Näkisin että tiedon saaminen muutoksista on aika huonoa, vaikka huonoimpia työpaikkoja ei tässä tutkimuksessa liene ollut mukana lainkaan. Hankkeeseen osallistumisesta kieltäytyneistä työpaikoista tuli monesta ilmoitus, että nämä asiat eivät heitä kiinnosta tai että ei heillä ole tämmöiseen aikaa. Ajan riittävyys Sovittu aika riittää 67 prosentin mielestä ja 16 prosentin mielestä aika ei riitä. Kysymys ajankäytöstä luottamustehtävän hoitamiseen nousee usein esiin. Kyselyyn vastanneista kuitenkin suurin osa sanoo ajan riittävän. Päätoimisilla riittää aika parhaiten. Muiden osalta tilanne on se, että mitän enemmän sovittua aikaa on, sitä huonommin se riittää. Tämä perustunee siihen, että kun edustettavan henkilöstön määrä lisääntyessä ongelmat lisääntyvät jyrkemmin kuin ajankäytön mahdollisuudet paranevat. Kunnissa, joissa yhteistoiminta muutoin toimii parhaiten, tilanne tältä osin koetaan huonompana kuin muualla. Ajan käyttö voi myös olla tehotonta varsinkin jos työpaikka on pieni. Ajan riittävyyden suhteen tilanteen ei ole koettu viime vuosina juuri muuttuneen. Kysyttäessä, mikä rajoittaa ajankäyttöä yli 60 prosenttia vastaa että oma työ. 19

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja kehittäjänä

Henkilöstön edustaja kehittäjänä Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5. 7.2.2009 Henkilöstön edustaja kehittäjänä Aarno Ryynänen, Mielityö Oy HED-hankkeen tutkimusosuus Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko henkilöstön edustajia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen Suomessa

Paikallinen sopiminen Suomessa Paikallinen sopiminen Suomessa Turun yliopiston tutkimusprojektin keskeisimpiä tuloksia 8.2.2008 Anu Sajavaara EK Erkki Auvinen STTK Tutkimushanke paikallisesta sopimisesta Turun yliopisto selvittänyt

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot