Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus"

Transkriptio

1 Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus Raportti palkansaajakeskusjärjestöjen työelämän kehittämisseminaarista Kirjan-sali, Helsinki

2 Lukijalle Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus -seminaari on jatkoa eri palkansaajakeskusjärjestöjen liitoissa toimivien asiantuntijoiden kokoontumiselle yhdistävien teemojen merkeissä. Edellinen oli tammikuussa 2006 SAK:ssa, jossa selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laakan johdattelemana perehdyttiin pätkätyökysymyksiin ja yhdessä pohdittiin keinoja yhteistoiminnan kehittämiselle. Asiaa edistämään valtuutettiin tutkija Ulla Aitta Akavasta, työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen STTK:sta ja vastaava tutkimusasiantuntija Jyrki Helin SAK:sta. Ryhmässä todettiin henkilöstön edustajien (luottamusmiesten, yhdysmiesten, luottamusvaltuutettujen, työsuojeluvaltuutettujen, työsuojeluasiamiesten ja muiden vastaavien) asema ja sen muutokset olevan ay-liikkeen kannalta keskeinen ja kaikkia aloja koskeva kysymys. Aihealueelta on myös valmistunut vuoden 2006 aikana myös tuoretta tutkimusta, joka auttaa ymmärtämään henkilöstön edustajien tehtävien monimuotoistumista. Pohjoismaiselle ammattiyhdistysliikkeelle on tunnusomaista korkea järjestäytyminen ja työpaikoille ulottuva henkilöstön edustajien verkosto. Tämä verkosto on ammattiyhdistysliikkeen paikallisen edunvalvonnan ja myös järjestötoiminnan selkäranka. Luottamushenkilöstön toimintaedellytykset ja hyvinvointi on ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden kannalta mitä keskeisin kysymys. Seminaarin puheenjohtajana toimi Akavalaisen Ekonomiliiton (titteli) Anja Uljas. Seminaarin käytännön järjestelyistä vastasi Päivi Gylling STTK:sta apunaan Eva Fager SAK:sta. Tämän seminaariraportin on laatinut Merike Ottosson SAK:sta. Kaikille heille kiitos panoksestaan seminaarin onnistumiselle. Helsingissä, marraskuun 1.päivänä 2006 Ulla Aitta Erkki Auvinen Jyrki Helin AKAVA STTK SAK 1

3 2

4 SISÄLTÖ Tilaisuuden avaus... 5 Harri Melin: Henkilöstön edustaja edunvalvojana ja työpaikan kehittäjänä ennen, nyt ja huomenna... 5 Henkilöstön edustajien asema muutoksessa 2000-luvulla, tilannekatsaus keskusjärjestöittäin... 8 Jyrki Helin, SAK... 8 Markku Lemmetty, AKAVA Erkki Auvinen, STTK Keskustelu Aarno Ryynänen: Henkilöstön edustajan asema, toimintamahdollisuudet ja valmiudet Keskustelu Tupotyöryhmän jäsenet: Luottamusmiesten sopimusperusteisten oikeuksien kehittäminen Anu-Tuija Lehto, SAK Heli Ahokas, STTK Markku Lemmetty, AKAVA Yhteenvetokeskustelu ja jatkotoimista sopiminen: Ohjelma Osallistujat Liiteaineistot LIITE 1: Kalvot, Harri Melin LIITE 2: Kalvot, Jyrki Helin LIITE 3: Kalvot, Markku Lemmetty LIITE 4: Kalvot, Erkki Auvinen LIITE 5: Kalvot, Aarno Ryynänen LIITE 6: Kalvot, Heli Ahokas

5 4

6 Tilaisuuden avaus Tilaisuuden avasi kehitysjohtaja Anja Uljas, Suomen Ekonomiliitosta ja hän toivoi seminaarin osanottajien olevan paitsi keskustelevaisia myös antavan eväitä tulevaisuuden varalle. Henkilöstön edustaja edunvalvojana ja työpaikan kehittäjänä ennen, nyt ja huomenna Harri Melin, professori Turun yliopisto, Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sosiologian laitos Tiivistelmä professori Harri Melinin puheenvuorosta, kalvoaineisto löytyy liitteestä 1. Työelämän muuttuminen vaikuttaa siihen, millä ehdoilla henkilöstön edustajat työtään tekevät. Erilaiset uutisoinnit globalisaatiosta tai nopeat tekniset muutokset ovat osa muuttuvaa työelämää. Jos mietitään elämää vain neljännesvuosisata taaksepäin, niin IBM toi tuolloin ensimmäiset pc:nsä markkinoille. Yritykset ja toimipaikat muuttavat rakenteitaan ja kapitalismissa ollaan siirtymässä hyvin nopean tuotto-odotusten pariin. Johdon ja omistajien äänet kuuluvat kovemmin, puhutaan ahneesta pääomasta. Globalisoituminen ei ole uusi ilmiö. Jos ajatellaan vielä hetki aikaa 100 vuotta sitten, niin kyllä yhtä globalisoituneita ja ulkomaankaupasta riippuvaisia ollaan oltu jo tuolloin. Suomalaisen työmarkkinamallin taustana on Suomen nopea palkkatyöläistyminen myöhään 1960-luvulla. Muutos on ollut suhteellisen nopea ja jyrkkä. SAK:n yhdistyminen ja ammattiyhdistysliikkeen kasvu on myös ollut nopeaa, nopeinta ehkä AKAVA:lla ja STTK:lla Suomen elinkeinorakenteen muutoksen takia. Suomi on keskiluokkaistunut. Ammattiyhdistysliikkeen sanomaan tartuttiin, haluttiin parempaa tulevaisuutta ja kaikkea sitä mitä siihen nähtiin kuuluvan, kuten koulut ja eläkejärjestelmät. Yhteiskunta on institutionalisoitunut ja sen yksi ilmentymä on myös luottamusmiesjärjestelmä. Ammattiyhdistysliikkeellä on tunnustettu asema kolmikannassa ja hyvinvointi on rakentunut kolmikannan varaan ja luottamusmiehillä on tässä tärkeä ja keskeinen asema. Kolmikantamallin haasteissa joudutaan vastaamaan uusin kysymyksiin. Malli oli rakentunut vakaan kasvun oloihin, kokenut laman 90-luvun alussa - joustavasti. Nyt malli on uusien haasteiden edessä globalisaation johdosta. Tapahtuneiden työn organisaatioiden ja sisältöjen muutosten takia ollaan notkeammassa työmarkkinakentässä. Olen itse vähän skeptinen Asko Suikkasen arvioon, jonka mukaan elämme loputtomassa epävarmuuden ajassa. Epävakaassa työmarkkinatilanteessa pitäisi varautua muutokseen, mutta en oikein usko että pysyvät työsuhteet olisivat historiaa. Nuoriso on ehkä enemmän määräaikaisissa työsuhteissa ja ehkä ammatin vaihtami- 5

7 nenkin on yleistynyt, mutta yhä tarvitaan vakaata työvoimaa vaikkapa prosessitehtaille tai muihin vastaaviin paikkoihin. Muutos voi olla liioiteltua. Vaikka kaikenlainen verkottuminen ja vuorovaikutus on lisääntymässä eli työprosessi kollektivisoituu, työntekijöihin suhtaudutaan individualistisesti. Suomalaisten pitäisi olla huolissaan työvoiman rakenteellisesta muutoksesta. Eläkkeelle siirtyvät tuovat haasteita työelämän järjestelyissä. Näen, että Suomi ei tule selviämään ilman maahanmuuttajavirtoja ja se tuo haasteita henkilöstön edustajistolle. Paikallisen tason edunvalvonta on rakentunut paitsi luottamusmiesjärjestelmän myös työsuojelujärjestelmän varaan. Hallintoedustuksen merkitys on pienempi. Päivittäinen työtoiminta, jota tehdään tiimeissä ja erilaissa työryhmissä ei ole osa virallista järjestelmää, mutta henkilöstön ääni kuuluu arjen toiminnoissa. Keitä ovat henkilöstöedustajat. No, yleensä kai puhutaan luottamusmiehistä ja määritelmiä löytyy vaikka kuinka paljon (esim sivuilta. Henkilöstön edustajat ovat yleensä hyvin koulutettuja, vakaassa työmarkkina-asemassa olevia hyvin palkattuja keski-ikäisiä miehiä. He edustavat usein välinpitämättömiä runsaasti työttömyyskokemuksia keränneitä pieni palkkaisia osa-aikatyötä tai pätkätyötä tekeviä pienillä työpaikoilla työskenteleviä nuoria. Näiden kahden maailman välinen ero on suuri ja edellyttää pontevia toimia, jotta ay-liike lunastaa edelleen paikkansa. Noin 30 vuotta sitten tehtiin eräissä SAK:n teollisuusliittojen pääluottamusmiesten parissa kyselytutkimus, joka julkaistiin Vähätalon ja Liljan toimesta nimikkeellä Ammattiosasto ja luottamusmiehet työpaikalla. Kyselytutkimuksessa kysyttiin mm luottamusmiehen pääasiallista tehtävää. Puolet vastanneista mielsi, että se oli sopimusten valvontaa ja vain hieman työehtoihin vaikuttamista työpaikalla, melkein puolet katsoi pääasiallisen tehtävän olevan voimakasta itsenäistä vaikuttamista työehtoihin mm. joukkotoiminnan avulla ja yhdeksän prosenttia vastanneista katsoi sen olevan työsopimusten noudattamisen valvontaa. Työmarkkinoiden tilanne oli tuolloin erilainen, maa oli lakkoherkkää aluetta ja melkein joka perjantai jossain pistettiin persettä penkkiin. Kysyttäessä arvioita työsuhteiden yleisestä tilasta reilu puolet vastanneista totesi tärkeitä asioita hoidetun neuvottelemalla, 23 prosenttia mielsi, että etuja ajetaan joukkovoimalla ja 13 prosenttia vastanneista totesi, että työpaikalla vallitsee patruunahenki. Työpaikkakohtaisista palkkaehtoihin vaikuttamisesta oltiin 30 vuotta sitten seuraavaa mieltä: Virallisen työehtosopimusjärjestelmän rinnalle on kehittynyt epävirallisempi järjestelmä, missä luottamusmiehet ja ammattiosastot pyrkivät myös sopimusten ohi vaikuttamaan jäsenten työehtoihin. Tänään romanttinen joukkovoimauho ja itsenäinen tai itsepäinen toiminta on ainakin tällä hetkellä ohi mennyttä aikaa. Luottamusmiehen tehtävä liittyy sopimusten valvontaan, työntekijöiden edun ajamiseen neuvotteluteitse siten, että palkkaa koskettavat kysymykset ovat keskiössä. Oma käsitykse- 6

8 ni on, että luottamusmies yrittää miettiä, miten voidaan yrittää vaikuttaa niihin vaikeuksiin, joita on kohdattu palkkauksen arvioinnissa. Työelämän kehittämisen tavoitteena on hyvä työ. Tavoite lanseerattiin työolokomitean työssä vuonna 1990 ja on edelleen ajankohtainen, vaikka lama painoi sen hetkeksi unholaan. Luottamusmies tänään on myös juristi, valmentaja, konsultti eli suurin piirtein yli-ihminen. Hänen pitää hallita taidot, joita missään ei opeteta ja hän tekee sen paineiden ristitulessa. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä on ammattiyhdistysliikkeen selkäranka. Liittotason toiminta on tyhjää jos luottamusmiesten työpanosta ei ole työpaikoilla. Tulevaisuus on edunvalvontaa ja kehittämistä. Juha Siltalan kirjoittama: Työelämän huonontumisen lyhyt historia oli lähtölaukaus kielteiseen suuntaukseen, jonka monet tutkimukset ovat sen jälkeen ottaneet päivänvaloon. Suvi Mäntylän tutkimus pienten yritysten johtamiskäytännöistä oli karua kieltä siitä, missä työpaikoilla mennään. Johtamiskäytännöt tulisi nähdä haasteena. Olen aina ihmetellyt miksi tieto on niin kallista, että sitä pitää pimittää? Tieto ei kuitenkaan kulu kun sitä levittää. Siitä voi päinvastoin olla iloa, kun sitä pannaan jakoon; avoimuus ja tiedonkulku ei näytä työpaikoilla edelleenkään aukeavan. Luottamusmiehen työn kannalta on tärkeää oma osaaminen, aika ja jaksaminen. Ammattiyhdistysliikkeen resurssit luottamusmiehelle annettuna on haaste. Haasteena on myös yhdessä tekeminen sen kautta luottamusmies ei ole yksin ja se voi mahdollistaa parempiin tuloksiin pääsemisen. Mitä sitten pitäisi kehittää? Työntekijä on työn paras asiantuntija. Työn tekijöiden pitää saada vaikuttaa työn organisointiin tabuja on uskallettava ravistaa. Tulisiko ay-liikkeen haastaa työnantajan direktio-oikeus? Osaamista pitää saada kehittää ja osaamista tulee antaa käyttää. Tuottavuuden kasvun periodi ja ikääntyminen tekevät sen, että jaksaminen alkaa olla lopussa. Huomiota tarvitaan kiinnittää tähän. Sopimusten ohi tehdään joustavia järjestelyjä joista ei puhuta, vaikka käytäntöjen (hyvien käytäntöjen) leviämistä tulisi tukea myös palkitsemiseen pitäisi kiinnittää huomiota. Mistä välineitä? Nyt pitäisi tehdä 2000-luvun rehellinen tilannearvio, vaikka valtakunnallisella tutkimuksella. Ammattiyhdistysliikkeen tulisi siirtää resurssejaan paikalliselle tasolle ja edunvalvontaan pitäisi löytää laajempi näkökulma ja sijoittaa hyvä työ sen keskiöön. Edunvalvonnan tulisi olla kokonaisvaltaista. Työnantajan kanssa tulisi miettiä uusia yhteistyökokemuksia. Uskon win-win tilanteisiin niitä ei vain oivalleta hakea tai käyttää. Yhteistyö on voimaa myös organisaatioiden välillä. Kysymyksiä Minulla on vanhaan tutkimuksen liittyvä kysymys luottamusmiesten tehtävistä. Kysyisin oliko kenties kalvossa käsitteellinen virhe, oliko kyse todella työsopimusten valvonnasta? Kyllä tässä näin lukee tämä on otettu suoraan tutkimuksesta ja tätä käsitettä siellä on käytetty. 7

9 Henkilöstön edustajien asema muutoksessa 2000-luvulla, tilannekatsaus keskusjärjestöittäin Jyrki Helin, vastaava tutkimusasiantuntija, SAK:n edunvalvontaosaston työelämän tieto- ja tutkimuslinja Ansaittua luottamusta Esitys pohjautuu Jyrki Helinin kirjoittamaan luottamusmiesraporttiin: Ansaittua luottamusta. Ansaittua luottamusta on osa SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen raportointia. Esitykseen liittyvä kalvoaineisto löytyy liitteestä 2. Luottamusmiesraportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenjärjestöjen järjestötutkimusta. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Kyselylomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi jäsenliitoille mahdollisimman kattavan kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja arvostuksista. Peruskysymyksenä on kuitenkin aina säilynyt se, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa. Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon on työpaikoilla kasvussa v Tärkeimmät jäsenperusteet luottamusmiesten ryhmässä ovat palkansaajien tehokas etujen puolustaminen ja ajaminen, työpaikan työolojen kehittäminen ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, joka on rivijäsenten mielestä tärkein jäsenyysperuste. Luottamusmiestehtävissä raskaimmiksi koetut työtehtävät ovat työntekijöiden ajoittainen välinpitämättömyys sekä työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut; kehittyvien työpaikkojen määrä, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja molemminpuolinen arvostus, on viime vuosina laskenut. Toisaalta samaan aikaan myös kaikkein kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan kasvanut. Parasta luottamustehtävissä on vastanneiden luottamushenkilöiden mukaan kokemus siitä, että saa asioita ajettua eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tuki ja tunnustus on tärkeää. Nostaisin kolme teemaa tarkasteluun, ensiksikin: Ammattiyhdistysliikkeen perusta on vahva. Perusta on vahva niillä työpaikoilla joilla on luottamusmies tai vastaava. Tarkasteltaessa vastausta kysymykseen, onko työpaikallasi luottamusmies tai vastaava nähdään, että ei ole vastausten käyttöprosentti on laskenut Vuonna prosenttia vastasi, että luottamusmiestä ei ole kun vuonna 2005 tämän vaihtoehdon valinneiden määrä oli pudonnut 22 prosenttiin. Selvin muuton on tapahtunut pienillä, alle 30 henkilön työpaikoilla, joissa 8

10 vuonna prosenttia oli vastannut ettei työpaikalla ole luottamusmiestä tai vastaavaa ja vuonna 2005 määrä oli enää 37 prosenttia. Luottamusmiesjärjestelmä ei ole rapautumassa vaan käänne parempaan on saatu aikaan. Tarkasteltaessa järjestäytymistä aloittain nähdään, että järjestäytyminen on kasvussa niillä työpaikoilla, joilla on luottamusmies. Toki alakohtaisia eroja on havaittavissa. Niillä työpaikoilla, joissa on luottamusmies nähdään, että olemassa oleva järjestelmä pystyy uusiutumaan. Järjestäytyminen on nousussa etenkin kehittymättömillä työpaikoilla. Kehittyvillä työpaikoilla järjestäytyminen ei ole vahvasti nousussa Toinen teema, jonka haluan nostaa esiin on työelämän työpaikkatyypit. Tarkasteltaessa työpaikan johdon asenteita eli arvostusta työntekijöitä kohtaan; luottamusta alaisiinsa, kehitysmahdollisuuksien huolehtimisesta jne. on etenkin luottamusmiesten mielestä niissä tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan kautta linjan. Tarkasteltaessa tilannetta kaikkien kyselyyn vastanneiden osalta, ei muutos ole yhtä tuntuvaa, vaikkakin yhä havaittaessa. Teimme järjestötutkimuksen aineistosta taustamuuttujan, jolla jaoimme työpaikat kehittyneisiin, kehittymättömiin sekä väliryhmän työpaikkoihin. Koko aineiston työpaikkatyypit jakautuvat siten että Kehittyneiden työpaikkojen osuus on vuonna 2000 ollut 33 prosenttia ja vuonna prosenttia. Kehitystä on tapahtunut lähinnä kehittymättömien työpaikkojen keskuudessa, sillä niitä oli vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Väliryhmien työpaikkoja oli vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. Neuvottelusuhteissa työpaikalla työpaikkatyypin mukaan on työnjohdon kanssa nähtävillä kehittymättömillä työpaikoilla muutosta huonompaan suuntaan. Väliryhmien työpaikoilla tilanne on säilynyt entisenlaisena. Työpaikkojen tilanne ja johtaminen on muuttunut huonompaan suuntaan. Kolmas teema koskee luottamusmiesten tehtävien muutosta. Luottamustoimessa on työllistänyt eniten viimeisen vuoden aikana palkkaja työehtoneuvottelut. Kaikilla aloilla on nähtävissä kasvua. Työpaikan kehittäminen, työn kehittäminen ja perinteinen edunvalvonta vievät aikaa. Luottamusmiehet osallistuvat aktiivisesti työpaikkansa kehittämiseen tähtääviin toimiin, vaikka kehittämisrooli onkin viime vuosina supistunut teollisuuden ja julkisen sektorin työpaikkojen luottamusmiehillä. Karkeasti sanoen ongelmallisia työpaikkoja ovat usein palvelualojen pienet työpaikat ja vähiten ongelmallisia julkisen sektorin työyhteisöt. Teollisuus sijoittautuu näiden väliin. Tosin hyvän työpaikan tunnusmerkit täyttävät parhaat esimerkit löytyvät yksityisten palvelualojen pieniltä työpaikoilta ja monilla julkisen sektorin työpaikoilla voidaan huonosti. 9

11 Markku Lemmetty, johtaja Akavan edunvalvontayksikkö Palkansaajien työpaikkaedustajien asema ja tulevaisuus Johtaja Markku Lemmetyn osuus on kirjattu ylös suoraan hänen tilaisuudessa käyttämästä puheenvuorosta ja hänen käyttämänsä kalvoaineisto löytyy liitteestä 3. Akavalaisittain voi todeta, että julkisella sektorilla kaikilta työpaikoilta löytyy oma luottamusmies, koska virka- ja työehtosopimukset kattavat jokaisen. Ongelma on ollut lähinnä yksityisen sektorin puolella, joskin tilanne on muuttunut oleellisesti vuoden 1995 jälkeen. Järjestäytymisasteemme on noussut ja myös työehtosopimuksia sekä sitä kautta luottamusmiehiä on akavalaisessa yksityisen sektorin kentässä. Kokosin tähän alkuun joitakin tämän hetken keskeisiä asioita tulopoliittisessa sopimuksessa Niitä ovat TUPO 3 yleisessä osassa sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi. Paikallisen sopimisen kehittämisestä pidettiin seminaari , jota valmisteltiin työehtosopimus- ja virkaehtosopimuksen osapuolille osoitetulla kyselyllä, jossa alakohtaisesti selvitettiin tapahtunutta. Työnantajapuolen ja palkansaajakeskusjärjestöjen kannat eroavat siinä, että työnantaja ei huomannut paikallisen neuvottelutoiminnan kehittämisen tarvetta, kun taas kaikissa palkansaajavastauksissa edellytettiin tasavertaisen neuvotteluaseman kehittämistä. Henkilöstön edustajien asemaa käsitelleessä tupotyöryhmässä ei neuvottelutulosta saatu aikaan luottamusmiesten asemasta toukokuussa 2006 ja yhteisen koulutusaineiston saaminen työsuhdeasioita on uinuvassa tilassa; työryhmä ei ole aloittanut vielä toimintaansa. Elokuussa 2006 on valmistunut suositus verkko-opetuksesta osaksi luottamusmieskoulutusta. Yleensähän koulutus järjestetään lähiopetuksena, mutta nyt koulutusta voisi olla verkossa työpaikoilla, jos osapuolet niin sopivat. (Liite 3 sivu 38) Paikallisen yhteistyön ja sopimisen ulottuvuuksia Asioita tarkasteltiin ensinnäkin työlainsäädännön puolelta sekä työehtosopimusten/virkaehtosopimusten palkkaukseen, työaikaan, työyhteisön kehittämisen sekä henkilöstön osaamisen kannalta ja vaikka tulosopimuksessa ei puhuta direktio-oikeudesta, niin asian tarkastelua on katsottu myös direktio-oikeuden puolelta. Asioita tarkasteltiin myös luottamushenkilöiden tiedonsaannin, toimintaoikeuksien, tupotyöryhmien jatkotyöskentelyn sekä alakohtaisten kautta. 10

12 Kolmanneksi asiaa tarkasteltiin NESOKE-työryhmän kautta eli neuvotteluja sopimusjärjestelmän kehittämisen työryhmän kautta. Raportti vuodelta Raportissa ei loppuyhteenvetoa tai ehdotuksia ole, koska neuvottelusuhteet ovat stabiilissa tilanteessa; kun työnantaja on nostanut lakkooikeuden rajoittamisen pöydälle, ei keskustelua voitu jatkaa. Neljänneksi asiaa tarkasteltiin ulkopuolisten palvelujen, alihankinnan sekä tilaajavastuun kautta ja viidenneksi globalisaatiovuoropuhelun jatkamisen kannalta. Lisäksi on valmisteilla tutkimus paikallisesta sopimisesta aikana prof. Matti Kairisen johdolla Turun yliopistosta, yhteisen koulutusaineiston teko työsuhdeasioista, verkkokoulutus osaksi luottamusmieskoulutusta, pidetty työmarkkinaseminaarin anti ja työaikatyöryhmän kysely tehdään lokakuussa (Liite 3 sivu 42) Paikallisen sopimisen toimintatasojen ryhmittelyä voidaan tarkastella liite 3 sivulta 42. Teimme viime keväänä (2006) gallup-kyselyn työssä olevilta ja kysyimme, missä asioissa pitäisi lisätä paikallista sopimista. Vertailuryhmänä käytimme akavalaisia työssä olevia. Pehmeät asiat nousevat vastauksissa esille. Ensimmäiseksi nousi työhyvinvointi ja toiseksi työaikojen joustavuus. Sen jälkeen kannatusta saivat työaikapankit, lomat, etätyö ja kannustava palkkaus. Suurin ero akavalaisten ja muiden työssä olevien osalta ilmeni palkkauksesta sopimisesta. Akavalaiset eivät halua että työnantaja päättää palkkauksesta paikallisella tasolla. (Liite 3 sivu 41) 11

13 Erkki Auvinen, työympäristöasiantuntija STTK:n Työmarkkinayksikkö Hyvän työpaikan kehittäminen Liitteessä 4 sivulla 43 on kaavio hyvän työpaikan kehittämisestä. Henkilöstön edustajien (HEDien) toimintavalmiuksien kehittäminen on keskeisessä asemassa hyvän työpaikan luomisessa. Liitteessä 4 sivulla 49 on tarkasteltu, onko työpaikalla luottamusmiestä. Kysymys on ristiintaulukoitu työpaikan koon mukaan. Henkilöstön edustajat verkossa kysely (2005) Henkilöstön edustajat verkossa selvitykseen vastasi noin 4000 henkilöstön edustajaa. Selvityksen mukaan tehtäviin valikoituu enemmän miehiä kuin naisia. Iältään tyypillinen henkilöstön edustaja on yli 40 vuotias mies ja koulutustasoltaan vähintään kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon omaava. Luottamustehtävissä ei ole paljoa vaihtuvuutta. Vajaa kolmannes henkilöstön edustajista on toiminut luottamustehtävässä yli kymmenen vuotta ja noin neljännes 6-10 vuoden ajan. Alle vuoden luottamustehtävää hoitaneita on vain kahdeksan prosenttia. Vajaa kolmannes vastaajista ei ole osallistunut mihinkään koulutukseen viimeisen kolmen vuoden aikana. Tänä aikana on kuitenkin todennäköisesti luottamusmiehen valvoma työ- tai virkaehtosopimus uusittu, uusi työturvallisuuslaki on tullut voimaan, palkkausjärjestelmät ovat muuttuneet monella alalla, yrityksissä on saneerattu ja niitä on fuusioitu ja niin edelleen. Puolet vastaajista on osallistunut koulutukseen 3-14 päivän ajan. Kurssikonkareita joukossa on 9 prosenttia he ovat kouluttautuneet vähintään 15 päivän ajan. Odotetusti aivan omissa lukemissaan saamansa koulutuksen mukaan ovat päätoimiset luottamushenkilöt, jotka ovat viimeisen kolmen vuoden aikana osallistuneet koulutukseen kolmen tai neljän työviikon ajan. Heidän koulutuspäiviensä lukumäärä on yli kaksikertainen muihin verrattuna. Muiden luottamushenkilöryhmien välillä ei juuri ole eroja. Heidän saamansa koulutuksen määrä on alle kaksi työviikkoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Varahenkilöiden koulutusmäärät ovat systemaattisesti jonkin verran pienemmät kuin varsinaisten HEDien. 12

14 Internet näyttää olevan tuttu työkalu henkilöstön edustajan tehtävissä. Lähes yhdeksän kymmenestä on käyttänyt sitä tiedon hankkimiseen ja seitsemän kymmenestä on ollut sähköpostitse yhteyksissä esimerkiksi oman liittonsa asiantuntijaan. Jäsenten tukea luottamushenkilöille on tarkastettu STTK:n toimihenkilöbarometrissä Kysyttäessä kuin yhtenäisinä liittosi jäsenet ovat valmiita tukemaan työpaikallasi luottamushenkilöitä näiden hoitaessa jäsenten asioita on 31 prosenttia vastannut en osaa sanoa, 38 prosenttia on vastannut, että ovat vain jossakin tilanteissa yhtenäisiä tai toimintavalmiita, mutta eivät aina ja 13 prosenttia on vastannut, että eivät ole yhtenäisiä tai toimintavalmiita. 18 prosenttia vastannut jäsenten olevan yhtenäisiä ja toimintavalmiita, joten en näe tilannetta hirveän positiivisena. Välttämättä luottamushenkilö ei saa jäsenten tukea. Toimihenkilöbarometrissä kysyttiin myös henkilöstön mielipiteiden huomiointia muutostilanteissa. 37 prosenttia on vastannut, että huomioidaan melko hyvin, ja samoin 37 prosenttia on vastannut että huomioidaan melko huonosti. Erittäin huonoa mielipiteiden huomiointi on 18 prosentin mielestä Edunvalvonnan tärkeimmät kohteet tulevaisuudessa näyttää olevan työllisyys, palkat, työssä jaksaminen, sosiaaliturva ja julkiset palvelut. Kaikista vastaajista 22 prosentilla oli ylipäätään kokemuksia paikallisesta sopimisesta. Kokemukset paikallisesta sopimisesta näiden vastaajien kesken olivat myönteisiä 63 prosentin mielestä. Erilaisista henkilöstön edustajista tulee myöhemmin esitelmöimään Aarno Ryynänen, joka on selvittänyt millaisia henkilöstön edustajia on tutkimuksen perusteella löytynyt tarkastelemalla HED:ien yhteistyövalmiuksia sekä aktiivisuutta tehtävän hoidossaan. Kesäkuussa 2006 STTK:ssa päätettiin käynnistää henkilöstön edustajien työn kehittämisstrategia. Nyt mietitään millaisia henkilöstön edustajia tarvitsemme muuttuvassa työelämässä, mikä on tavoite? Syvällistä keskustelua asiasta pitää käydä liittojen sisällä, kuten myös henkilöstön edustajien ja liiton välissä. Uudet henkilöstön edustajat ovat erilaisia kuin kokeneet. Kokeneiden tieto tulisi säilyttää ja uudet saada aktiivisesti mukaan toimintaan. Heillä pitäisi olla vahva rooli työpaikkojen kehittämisestä osaava henkilöstön edustaja on tehokas jäsenhankkija. Työnantaja arvostaa osaavaa henkilöstön edustajaa ja tarjoaa enemmän vapautta. Henkilöstön edustajan strategiaprosessi sisältää neljä eri vaihetta; mikä on visio roolista ja tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa, missä ollaan tänä päivänä ja mitä on tehty tämän päivän tilanteen eteen ja mitä pitäisi vielä tehdä, että päästään lähemmäs vision tilaa. 13

15 Keskustelu: Henkilöstöedustajan harteilla on paljon odotuksia; omien töiden lisäksi omat harrastukset ja perhe, Jaksamisen haaste tulee vastaan pitäisi pohtia työnjaon kehittämistä tai resurssien uudelleen jakoa. Luottamusmiehen tehtävä on mahdoton tehtävä, mutta paeta ei voi, yleensä selvitään vaikka vaatimukset kovat ja vaikka toisella puolella on juristit ja ekonomistit. Meillä oli havainto että luottamusmiesten vaihtuvuus ei ole paljon lisääntynyt, joten heidän täytyy löytää henkistä palkintoa toimestaan eetos on kunnossa ratkaisu: lähellä olevia tukipalveluita; ei välttämättä toimitsijoita kaikki mikä parantaa laatua on paikallaan. Kohtuullisesti vapautusta työstään saavat luottamusmiehet ovat tiukimmilla. Järjestöillä on peiliin katsomisen paikka, vastaako koulutus haasteisiin, edistääkö tuki jaksamista. Vertaisverkostot alueellisesti voisi olla hyvä, monet asiat eivät löydy lakikirjoista vaan ajatusten vaihto vie eteenpäin. Meidän luottamusmiehillä on ristiriitatilanne. Uralla eteneminen vaikeutuu kun oma osaaminen karsiutuu; luottamustoiminta vie aikaa vaikkapa teknisellä alalla, kaupallisella tai opettajilla. Ennen 90 lukua luottamusmiehet olivat helisemässä kun tuli säästösopimukset yms. Kunnan taloustilanne loi myös paineita. Keitä ovat henkilöstöedustajat 2016 ja miten 10 vuoden päästä näkisitte yksilöllisyyden ja nuoremman luokan hoitaminen miten muuttaa kenttää kun yhteisöllisyys muuttuu. Edunvalvonnan kannalta pitäisi valita vaihdevuosi-ikäisiä naisia, mutta vakavasti puhuen naisten osuus tulee lisääntymään ja se on ay-liikkeen etu. Nuoria naisia rekrytoidaan, tähän voisi valmistautua vuotiaat muodostavat ison patin viiden vuoden kuluttua tämä päätyy nuorille ja mitä suuremmassa määrin naisille. Yksilöllisyydestä puheen ollen työnantaja määrittelee palkkaedut kollektiivisesti, kohtelu on kollektiivista Kaikkien alustajien näkökulma hyvän työpaikan näkökulmaan, miten se tapahtuu, kun aina lähtökohtana on tes ja ves. STTK:n kentässä pitäisi tarttua siihen, miten tuetaan henkilöstön edustajia kehittäjän roolissa. Ollaan keskusteltu liittojen antamasta koulutuksesta, työnohjauksellinen koulutus pitäisi olla tulevaisuuden sanana. Paineita luodaan sinne, sellaisten ongelmien käsittelyyn. Edelliseen kysymykseen: järjestäytymisaste pitää säilyttää ja tähän toiseen kysymykseen: joudutaan miettimään työnjakoa keskusjärjestön ja liittojen välillä. Esim. Akavalla ei ole luottamusmieskoulutusta keskusjärjestötasolla lainkaan, vaan se on liittojen ja neuvottelujärjestöjen tehtävä. Ollaanko liitoissa valmiita tukemaan kehittäjän roolia? Miten luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettujen toiminta muuttuu, näkyykö teidän selvityksissä toimenpiteitä odotetaan, jotka liittyvät yhteiskunta- vaikuttamisen puolelle - liikutaan laajemmalla alueella; onko meidän luottamusmiehillä valmiuksia ja koulutusta? On paljon 14

16 aloja joissa edetään vuosi kerrallaan missä määrin tällaisia näkemyksiä on? Ollaan kysytty siten, että paljonko sinulla on kehittämistehtäviä. Julkisilla aloilla luottamusmiehen kehittämistehtävät on supistuneet ja paikalliset palkkaneuvottelut lisääntyneet, tällaista toisenlaista painottumista on näkyvillä. Teollisuuden näkövinkkelistä: meidän tehtävänä on luoda ne olosuhteet, jonka puitteissa työtä voidaan tehdä. Kuinka monta vuotta luottamusmiesten asema on pyörinyt tupopöydässä? Miten me voisimme parantaa omaa työtämme, että luodaan olosuhteet toisten työlle? Mitä me voisimme tehdä tässä tilanteessa? Voimassa olevassa tupossa oli kuitenkin hyvä yritys, mutta tyssäsi työnantajan luottamusmieskorvauksen nolla euron korvaukseen. Jos työnantajaa haluaa paikallisen sopimisen lisäämistä se edellyttää iltapäivällä puheena olevia toimia. Jos asia nostetaan ykkösasiana tupopöytään, se edellyttää keskusjärjestöjen yksimielisyyttä. Olen sivusta seurannut kun päätä on lyöty petäjään. STTK:n puolella lähdetään yhteisestä strategiaponnistuksesta. Luottamusmiehet kertovat, mitä heidän pitäisi tehdä ja yhdessä mietitään keinoja ja etsitään vastauksia. Uusia keinoja on löydettävä. Mietin onko meillä kielenkäyttö ongelma? Ymmärtääkö työnantaja meitä? Ay-liikkeellä pitäisi olla jotakin sanomista ja haastaa työnantaja. Täällä vain valitellaan miten vaikeaa luottamusmiehellä on. Me voidaan syyttää itseämme. Tehtiin paikallisia sopimuksia aikaisemminkin, niitä ei vain kutsuttu sellaisiksi työmäärä on lisääntynyt 90-luvulla kun niistä tuli säästösopimuksia, ellei paikallisesti toisin sovita on liitoille ulospääsytie kaikesta. Pitäisi kiinnittää huomiota henkilöstön edustajien asemassa myös tähän. Sympatia ei riitä, koulutuksesta puhuminen ei riitä, vaan miten taakkaa voidaan jakaa yhä useammalle että kaikilla henkilöstönedustajilla olisi samat oikeudet. Luottamusmiestehtävän parhaita puolia on heidän itsensä arvioimana työtovereiden tuki ja se, että saa asioita eteenpäin. Säästämissopimus sai paikallisen sopimisen kuulostamaan kirosanalta. Jos luottamusmies ei hyväksynyt syyllistettiin luottamusmies. Työpaikan kehittäminen: voisiko olla järkeä puhua siitä ja miten saataisiin työnantajapuolelle välitettyä ymmärrys siitä, mistä on kyse. Johtaminen ja esimiestyö nousevat aina esille. Tähän pitäisi panostaa. Mikä on se asema tulevaisuudessa? Tämä kysymys kiinnostaa minua. Puhutaan kliseistä, että selkäranka katkeaa, jos ei saada muutosta. Vaihtuvuus on suurta, luottamusmiehen toimintaedellytyksiin on saatava muutosta, minä toivon nyt, että kun tuposta neuvotellaan niin tämä olisi melko korkealla siellä. Tulevaisuuden kehittäjän rooliin, kolmikanta Tykes-ohjelmassa rahoitus ulkopuolista asiantuntijaa tai konsultin palkkausta varten työn organisaatioon, palkansaajaedustajat katsovat tarkkaan onko hyväksyntä kehittämisprojekteille, tieto henkilöstön edustajille: hei, tällaista rahaa on käytössä, voisi muistuttaa. Yritysmaailma on mennyt raadolliseksi hallintoedustus on laskussa - mitä mieltä edustajat ovat - onko näihin kiinnitetty riittävää huomiota ja sen toiminnan lisäämisestä tai kehittämisestä. 15

17 Hallintoedustus on vesitetty jo 50-luvulla, jos jotain halutaan tehdä tilannetta pitäisi miettiä uudestaan vuoden 2000 tilanteessa. On ollut paljolti vapaaehtoista. Toisenlaiset ja vahvemmat otteet pitäisi olla käytössä. Aarnon tutkimus vahvistaa että kehittämistyöllä on tärkeä rooli. Odotukset ovat olleet suuret ja nyt on turhauduttu. Pitäisikö nähdä työpaikan kehittäminen tiimien ja työryhmien tasolla? Minusta on haaste, mihin asti arkielämässä käsite ay-toiminnasta viedään. 16

18 Henkilöstön edustajan asema, toimintamahdollisuudet ja valmiudet Aarno Ryynänen, psykologi, valtiotieteen ja filosofian kandidaatti, Aktiivi - Innovaatio Oy Psykologi Aarno Ryynäsen esitykseen kuuluva kalvoaineisto löytyy liitteestä 5. Esitetty tutkimus: Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana tehtiin TELKE -työryhmän toimeksiannosta ja sen rahoitti pääosin Työsuojelurahasto. Tutkimus tehtiin vuosina ja sen toteuttivat Aarno Ryynänen, Kari Loimu sekä Veikko Mäenpää Aktiivi-Innovaatio Oy:stä. Tutkimuksen keskeisimpinä tavoitteina oli selvittää henkilöstön edustajan toimintamahdollisuudet, valmiudet tehtävänsä hoitamiseen. Tulosten arvioitiin olevan hyödyksi henkilöstön edustajille itselleen ja heidän yhteistyökumppaneilleen työpaikoilla, henkilöstön edustajan asemaa sääteleville sopijaosapuolille sekä henkilöstön edustajan tueksi toimiville järjestöille. Tutkimus koostui alustavasta tiedonkeruusta, joka tehtiin haastattelemalla kolmentoista työpaikan kaikki henkilöstön edustajat ja työnantajan edustajat. Saadun tiedon pohjalta kartoitusta syvennettiin laajalla verkkokyselyllä, joka kohdentui yli sadan työpaikan otokseen. Kaikissa kysymyksenasetteluissa pyrittiin asioita tarkastelemaan ennen kaikkea henkilöstön edustajan näkökulmasta: mihin he kokevat itsellään olevan mahdollisuuksia? mikä on heille tärkeää? miten he arvioivat valmiutensa toimia? Tutkimuksen tuloksia käsittelen seuraavassa kolmesta näkökulmasta. Ensiksi, millä tavalla henkilöstöedustaja suuntautuu tehtäväänsä, toiseksi, onko hänellä vaikutusmahdollisuuksia sekä kolmanneksi, miten henkilöstöedustajat kokevat oman asemansa. Tutkimukseen osallistui henkilöitä niin valtion kuin kuntien kuin kuntayhtymien palveluksesta. Samoin oli edustettuna henkilöitä teollisuuden ja palvelun toimialoilta. Tutkimukseen osallistuneita työpaikkoja oli yhteensä 76 ja niissä kyselyyn vastanneita henkilöstön edustajia 373. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöstönedustajien järjestötausta jakaantui keskusjärjestöjen välillä siten, että STTK:n kenttään kuului 46 prosenttia osallistuneista, SAK:n kenttään 35 prosenttia ja AKAVAn 15 prosenttia vastanneista. Henkilöstön edustajan suuntautuminen tehtäväänsä Alun perin tarkoituksena ei ollut tutkia henkilöstön edustajan tehtäväänsä suuntautumista ja siihen liittyviä tekijöitä. Aineiston analysoinnin edetessä alkoi kysymys suuntautumistavasta hahmottua keskeiseksi kysymykseksi. Olennaiseksi näytti muodostuvan toisaalta se, kuinka tavoitteisesti ja aktii- 17

19 visesti henkilöstön edustajat ovat tehtävässään toimineet ja toisaalta se, kuinka osallistuvia ja kuinka laajaa heidän sosiaalinen toimintansa erilaisissa verkostoissa on. Molempiin ulottuvuuksiin luotiin aineistosta jälkikäteen mittarit valitsemalla tavoitteista aktiivisuutta ja yhteistyön laajuutta mittaavat osiot omiksi summamuuttujiksi. Molempien muuttujien mittarit koostuivat siten kymmenistä kysymyksistä. Tämän jälkeen katsottiin, miten vastaajien joukko sijoittautui kuvioon, jonka toisena koordinaattorina oli toiminnan tavoitteisuus ja toisena yhteistyövalmius. Kehittäjiksi nimitettiin niitä joilla oli paljon sekä tavoitteisuutta että yhteistyökontakteja. Sivustaseuraajiksi nimettiin ne, joilla ei ollut tavoitteita eikä juuri yhteistyövalmiuttakaan. Tehtävänhoitajiksi voidaan sanoa henkilöstön edustajia, joilla on jonkin verran yhteistyösuhteita, mutta ei tavoitteista aktiivisuutta. Vastaavasti puurtajaksi voidaan nimetä henkilöstön edustaja, jolla on tavoitteita ja joka on aktiivinen, mutta ei kovin valmis yhteistyöhön. Taistelijat taas olivat usein yhden asian ihmisiä, joilla oli kyllä tavoitteita, mutta ei juurikaan yhteistyövalmiuksia. Myötäilijät taas niitä henkilöstön edustajia, jota eivät toimi millään tavoin tavoitteellisesti, mutta omaavat kyllä runsaasti hyviä yhteistyökontakteja. Tulosten pohjalta nousee tärkeäksi kysymykseksi, miten eri tavoin tehtäväänsä suuntautuvaa henkilöstön edustajaa on järkevää tukea. Mitä tukea ja välineitä tarvitaan, jotta kehitetään taistelijan tai junailijan yhteistyövalmiuksia? Mitä tarvitaan, että osallistujan ja tehtävänhoitajan toimintaan saadaan selkeämpää tavoitteellisuutta ja linjauksia? Miten rohkaista sivustaseuraajia sekä tavoitteisuuteen että yhteistyöhön muiden kanssa? Henkilöstön edustajien suuntautumista arvioitaessa on huomattava, että kirjo on laaja. Henkilöstön edustajia on monenlaisia. Koetut roolit Henkilöstönedustajat kokevat itse olevansa ensisijassa taistelijoita ja etujen valvojia. Toiminnan kehittäjäksi ei itseään kovinkaan moni näytä kokevan. Sivustaseuraajat ja kehittäjät poikkeavat toisistaan. Kehittäjät ovat varttuneita, päätoimisia, kokeneita, aktiivisen yhteistoiminnan työyhteisön pääluottamusmiehiä. Sivusta seuraajat taas ovat tyypillisesti nuoria, kokemattomia, vähän vapautusta työstä saavia ja usein työsuojeluvaltuutettuja ja he toimivat vakiintuneen yhteistoiminnan työyhteisöissä, missä mitään ei ole tapahtunut moniin vuosiin. Vakiintuneen yhteistoiminnan työpaikat ovat tyypillisesti kuntien pienehköjä työpaikkoja, joissa eletään toivossa, ettei mitään tapahtuisi eikä mikään muuttuisi. Tiedonsaanti ja vaikuttamisen mahdollisuudet Henkilöstön edustajilta kysyttiin, 1) ovatko he saaneet muutoksista tiedon hyvissä ajoin, 2) ovatko he voineet halutessaan vaikuttaa muutoksiin niiden 18

20 suunnitteluvaiheessa ja 3) ovatko he voineet halutessaan vaikuttaa muutoksista aiheutuneisiin ongelmiin työpaikoilla. Puolet henkilöstön edustajista katsoi saaneensa hyvissä ajoin tiedon organisaatiomuutoksesta ja neljännes on vastannut, että ei ole saanut tietoa. Viime vuosina tilanne on useamman kohdalla parantunut kuin huonontunut ja julkisella sektorilla tilanne koetaan paremmaksi kuin yksityisellä sektorilla. Neljännes henkilöstön edustajista katsoi voineensa vaikuttaa organisaatiomuutokseen jo suunnitteluvaiheessa. Puolet henkilöstön edustajista vastasi että ei ole voinut vaikuttaa. Vaikuttaminen muutoksesta aiheutuviin ongelmiin jälkikäteen on ollut mahdollista jokseenkin yhtä hyvin mahdollista kuin etukäteen vaikuttaminenkin. Erilaisista muutoksista parhaiten on voitu vaikuttaa palkitsemiseen, työterveyteen sekä työkykyyn liittyviin muutoksiin ja huonoimmin johtamiseen, koulutukseen ja kehittämiseen liittyviin asioihin. Huolestuttavaa on se, että samanaikaisesti kun ihmisen osaaminen ja kehittyminen työssään tulee painopisteeksi työelämän kehittämishaasteena, henkilöstön edustajat eivät ole vaikuttamassa juuri näihin asioihin. Näkisin että tiedon saaminen muutoksista on aika huonoa, vaikka huonoimpia työpaikkoja ei tässä tutkimuksessa liene ollut mukana lainkaan. Hankkeeseen osallistumisesta kieltäytyneistä työpaikoista tuli monesta ilmoitus, että nämä asiat eivät heitä kiinnosta tai että ei heillä ole tämmöiseen aikaa. Ajan riittävyys Sovittu aika riittää 67 prosentin mielestä ja 16 prosentin mielestä aika ei riitä. Kysymys ajankäytöstä luottamustehtävän hoitamiseen nousee usein esiin. Kyselyyn vastanneista kuitenkin suurin osa sanoo ajan riittävän. Päätoimisilla riittää aika parhaiten. Muiden osalta tilanne on se, että mitän enemmän sovittua aikaa on, sitä huonommin se riittää. Tämä perustunee siihen, että kun edustettavan henkilöstön määrä lisääntyessä ongelmat lisääntyvät jyrkemmin kuin ajankäytön mahdollisuudet paranevat. Kunnissa, joissa yhteistoiminta muutoin toimii parhaiten, tilanne tältä osin koetaan huonompana kuin muualla. Ajan käyttö voi myös olla tehotonta varsinkin jos työpaikka on pieni. Ajan riittävyyden suhteen tilanteen ei ole koettu viime vuosina juuri muuttuneen. Kysyttäessä, mikä rajoittaa ajankäyttöä yli 60 prosenttia vastaa että oma työ. 19

Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana

Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana Henkilöstön edustaja työpaikan muutosvoimana Toimeksianto: TELKE työryhmä Rahoitus: Työsuojelurahasto Toteutusaika: 2002 2004 Toteutus: Aktiivi-Innovaatio Oy

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa

Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki Irmeli Vuoriluoto, työympäristöasiantuntija, Tehy ry Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille 8.4.2013 Glo Hotel Art, Hki Ryhmän jäsenenä toimiminen ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot