Muistisairaan palveluketjumalli ja vanhusneuvostot vaikuttajina

Transkriptio

1 Muistisairaan palveluketjumalli ja vanhusneuvostot vaikuttajina Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi muistiasiantuntija Annika Väihkönen, p

2 Perustettu 5/1988 Tavoitteena on parantaa muistihäiriöisten ihmisten sekä heidän läheistensä asemaa Valtakunnallisen Muistiliiton pohjoisin jäsenjärjestö Toimintaa Muistiluotsi toiminnan kautta Lapin maakunnassa (yhteistyösopimus Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksen kanssa) TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN! Jäsenmaksu on 16 e/vuosi ja sillä saa mm. Muistilehden kotiin 4x/v Yhteystiedot: p (toimisto), sähköposti: kotisivut: osoite: Pohjolankatu 2, Rovaniemi

3 Ajankohtaista: Muisti15 kampanja - Muistitukihenkilö- ja Muisti-Kaveri verkosto laajenee koko ajan MUISTI-KAVERIT LAPISSA Muisti-KaVeRi on Lapin Muistiyhdistyksen tukihenkilökurssin käynyt ja vaitiolosopimuksen allekirjoittanut maallikkovapaaehtoinen, joka voi toimia muistiperheen tukena toimimalla muistisairaan kaverina esim. lenkillä, kalassa, teatterissa, asioilla tai kotioloissa, sillä välin muistisairaan lähi-ihminen/ omaishoitaja voi hetken levähtää tai käydä omilla asioillaan. INARI: Marjukka ja Saara KEMI: Helena, Aino, Ulla, Minna, Titta, Aulikki ja Anja + 2 hlö KEMINMAA: Aulikki, Kaija, Sirpa, Martti, Saini, Liisa, Jaana, Henna-Riikka ja Ulla KITTILÄ: Rauni, Juhani, Seija ja Marjatta KOLARI: Tuomo, Martti, Tuija, Kalervo, Anneli, Annikki, Kalle, Pentti ja Ritva MUONIO: Minna, Essi, Airi, Mona, Veera ja Tarja, + 2 hlöä PELKOSENNIEMI: Maija-Liisa ja Airi PELLO: Jouko, Kari, Kaisa, Kikka, Ulla-Maija ja Leila POSIO: Tellervo, Kaarina, Irja, Tuula ja Aino ROVANIEMI: Aino, Anneli, Airi, Arja, Leif, Pirkko, Raija P-K, Raija L, Paula, Timo, Ulla ja Keijo SALLA: Elsa ja Marjatta SAVUKOSKI: Mirja, Marjatta, Tuomo, Ulla, Aimo ja Salli SODANKYLÄ: Pirjo ja Päivi + 1 hlö TERVOLA: Kaisa ja Terttu TORNIO: Mauri, Merja ja Tuulikki + 2 hlöä UTSJOKI: Terttu, Maria-Leena ja Marketta YLITORNIO: Anja, Anne ja Pentti Tiedustele Muisti-Kaveria perheeseesi; ensisijaisesti oman kuntasi muistihoitajalta tai kotihoidosta vastaavalta henkilöltä tai Nina Siira-Kuoksalta p tai nina(at)lapinmuistiyhdistys.fi Lisätietoa: / vapaaehtoistoiminta (päivitetty Annika V)

4 Lisätietoa maakunnallisesta toiminnastamme ja

5 Lapin Muistibarometrin 2014 tuloksia Muistityö ja muistipalvelut Lapissa kuntalaisten, LaMyn vapaaehtoistoimijoiden sekä ammatillisen muistiyhdyshenkilöverkoston silmin

6 toteutettu Lapin Dementiabarometrikysely vuosina ja Vastaajina toimi Lapin sairaanhoitopiirin kuntien hoivatyöntekijöitä sekä jälkimmäisessä kyselyssä myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen hoitohenkilöstöä Loppuvuonna keväällä 2014 toteutettu Lapin Muistibarometrikysely toteutettiin eri kohderyhmille kuin aiemmin Aineisto kerättiin kuntalaisilta, Lapin Muistiyhdistyksen ammatilliselta muistiyhdyshenkilöverkostolta sekä vapaaehtoistoimijoilta

7 tavoitteena selvittää: millaisena muistityö ja muistipalvelut näyttäytyvät Selvitettiin vastaajien näkemyksiä kuntien muistityöhön kohdennettujen palvelumuotojen saatavuudesta, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutuksen toteutumisesta Lapissa, näkemyksiä hoivatyön tasosta ja saatavuudesta, ennaltaehkäisevästä muistityöstä sekä kiireellisimmistä kehittämiskohteista kunnan muistityössä

8 Lapin väestömäärä on vähentynyt 2000-luvun aikana keskimäärin 750 asukkaan vuosivauhtia Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lapin väkiluku laskee vuoteen 2019 saakka alle asukkaaseen, jonka jälkeen asukasluku kääntyy kasvuun Ennusteen mukaan Lapissa yli 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan neljänneksellä ja yli 85-vuotiaiden 41 %:lla vuodesta 2012 vuoteen 2020 mennessä

9

10 Itä-Lappi v. 2013

11 Kemi-Tornio

12 Pohjois-Lappi

13 Rovaniemi

14 Torniolaakso

15 Tunturi-Lappi

16 Arvioissa keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien ihmisten määrä

17 Kun lasketaan lukuihin myös lievää muistisairauden vaihetta sairastavat muistisairaat ihmiset, arvioidaan muistisairaita ihmisiä olevan vuonna 2030 Lapissa yhteensä henkilöä. Lapissa väki vähenee, mutta muistisairaudet eivät.

18 Muistibarometri sisälsi yhteensä 30 kysymystä 6 kysymystä koski vastaajan taustaa, 8 kohtaa sisälsi yleisiä, lähinnä kuntien palvelutarjontaan sekä kehittämistarpeisiin liittyviä kysymyksiä, 4 kysymystä koski suoranaisesti hoitoa sekä hoivaa ja 12 kuntoutusta

19 Vastaajia 172 lkm % kuntalainen muistiyhdyshenkilö vapaaehtoinen Yhteensä Simon kuntaa lukuun ottamatta kaikista Lapin kunnista Rovaniemeltä, Kemijärveltä, Sallasta ja Savukoskelta oli 63 % kaikista vastaajista Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Posion, Sodankylän, Tervolan, Utsjoen ja Ylitornion oli merkinnyt kotikunnakseen vain yhdestä kahteen vastaajaa kuntaa kohti 19 vastaajaa oli jättänyt kotikuntansa ilmoittamatta.

20 Eniten vastaajia, 54 %, oli ikäluokassa vuotiaat Kyseisessä ikäryhmässä oli enemmän vastaajia, kuin muissa ikäluokissa yhteensä. Vastaajista 35 % oli vuotiaita 11 % 80 -vuotiaita tai sitä vanhempia 81 % vastaajista oli naisia

21 Tulosten vertailua edellisiin barometreihin V vastaajina hoivahenkilöstö V kuntalaisia, vapaaehtoistoimijoita sekä ammatillisen muistiyhdyshenkilöverkoston jäseniä V asteikosta puuttui erittäin huono - vastausvaihtoehto

22 Tulosten vertailua edellisiin barometreihin Muistiohjelma / muistisairaan hoitopolku on käytössä 10 kunnassa: Kittilässä, Inarissa, Sodankylässä, Sallassa, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Posiolla, Torniossa, Kemissä ja Keminmaalla Ilman muistiohjelmaa / muistipolkua 7 kuntaa: Enontekiö, Kolari, Muonio, Ranua, Savukoski, Tervola, Ylitornio Pelkosenniemi, Pello, Simo ja Utsjoki?

23 Tulosten vertailua edellisiin barometreihin Muistihoitaja on nimettynä 14 kunnassa: Inarissa, Kemissä, Kemijärvellä, Keminmaassa, Kittilässä, Pelkosenniemellä, Pellossa, Posiolla, Rovaniemellä, Sallassa, Simossa, Sodankylässä, Torniossa ja Utsjoella Neljä heistä toimii kokoaikaisena, yhden muistihoitajan työaika on 50 prosenttia, neljän työaika on 1-2 päivää viikossa, kolme tekee muistihoitajan työtä työn ohessa / tarvittaessa. Kahden muistihoitajan työaika ei ole tiedossa. Lapin kunnista 7 on ilman nimettyä muistihoitajaa: Enontekiö, Kolari, Muonio, Ranua, Savukoski, Tervola (?) ja Ylitornio Muistiyhdyshenkilöverkostolle tehdyn kyselyn mukaan jonotusaika muistihoitajalle on keskimäärin 14 päivää (vaihteluväli 2 päivää - 5 viikkoa). Muistitutkimuksiin geriatrin/psykologin/lääkärin vastaanotolle jonotusaika on keskimäärin 39 päivää (vaihteluväli viikko - 3 kuukautta). Muistikoordinaattori nimetty Kemiin, Rovaniemelle, Sodankylään ja Tornioon LSHP kokoaikainen kuntoutusohjaaja

24 Tulosten vertailua edellisiin barometreihin

25 Kuntoutuksen toteutuminen Lapissa (%) onko muistisairaan tukena käytössä henkilökohtaista avustajaa? (n=116) pääseekö pysyväispaikalla asuva muistisairas säännöllisesti ulkoilemaan? (n=128) tarjoaako kuntasi muistisairaille ja lähi-ihmisille ensitietoa esim. ensitietopäiviä? (n=162) saako muistisairaan omaishoitaja pidettyä lakisääteiset vapaapäivät? (n=164) laaditaanko muistisairaalle kuntoutussuunnitelma? (n=162) saako muistisairas kuntoutusta? (n=166) onko erikseen muistisairaille suunnattua päivätoimintaa? (n=160) onko ohjausta ja tukea järjestetty muistisairauden eri vaiheissa? (n=156) kyllä ei en tiedä

26 Tehdäänkö muistisairaalle kuntoutussuunnitelma? (n=162, vastaus%) vapaaehtoiset muistiyhdyshenkilöt kuntalaiset kyllä ei en tiedä

27 Yhteenveto tuloksista Noin puolet Lapin kunnista on ilman muistiohjelmaa; selkeää menettelytapaa muistisairauksien varhaisesta havaitsemisesta sekä katkeamattomasta hoito- ja kuntoutuspolusta. 7 kuntaa on myös ilman nimettyä muistihoitajaa. Vain 18 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että muistisairas ihmisen saa kuntoutusta kunnassaan ja ainoastaan 10 prosentin mielestä muistisairaalle ihmiselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Seutukunnittaisia eroja ilmeni, samoin kuin eroja kuntien välillä, joissa oli muistihoitaja verrattuna kuntiin, joissa ei ollut muistihoitajaa, mutta muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutuksen kehittämistarve on ilmeinen.

28 Yhteenveto tuloksista Hoivatyön taso ja saatavuus näytti Lapin maakunnassa tyydyttävältä/hyvältä. Jotta arviot nousisivat enemmän hyvän, kuin nykyisen tyydyttävän puolelle, tulee myös hoivatyön kehittämiseen panostaa sekä kiinnittää huomiota palveluiden saatavuuteen. Oman haasteensa palveluiden saatavuuteen Lapissa tuo kuntien organisaatio- ja palvelurakenteiden uudistaminen kuntarakennelain ja tulevan sote-järjestämislain kriteerien mukaisesti. Uudistus luo haasteen erityisesti lähipalvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden kannalta. Tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan uudenlaisia yhteistyömuotoja ja yhteispalvelutyyppisiä toimintamalleja kuntien kesken.

29 Yhteenveto tuloksista Yksi yhteinen piirre kuvaa läpileikkaavasti kaikkien kysymysten vastauksia: Monet vastaajat vastaajatyypistä riippumatta olivat epätietoisia mahdollisten palveluiden olemassaolosta. Palveluohjausta, tiedon jakamista sekä tiedottamista tulee kehittää. Myös ennaltaehkäisevään muistityöhön tulee panostaa ja nähdä aivoterveyden edistämistyö sijoituksena tulevaisuuteen.

30 Yhteenveto tuloksista Kansallisella muistiohjelmalla varaudutaan muistisairaiden ihmisten määrän kasvuun, sillä etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste nyt ja tulevaisuudessa. ( Tarkistuslista kunnille: ille.pdf Muistiohjelmaan on koottu toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rakentaa muistiystävällinen Suomi. Muistiohjelma sisältää neljä kivijalkaa: aivoterveys elämänmittaisena asiana, asenteet muistisairauksia kohtaan, hyvä elämänlaatu oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palveluiden tuella sekä tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Kuntien tulisi yhteistyössä eri toimijoiden, myös vahvan kolmannen sektorin kanssa, konkretisoida muistiohjelman kivijalat osaksi omaa muistityötään.

31 MUUTAMA SUORA LAINAUS KIIREELLISIMMÄT KEHITTÄMISKOHTEET KUNTIEN MUISTITYÖSSÄ Ajoissa lääkäri laittaisi jatkotutkimuksiin. Voisi kertoa enemmän kaikelle kansalle palveluista; itsellä jotain jostain luettua. Muistisairaan kuntoutussuunnitelman tekeminen, noudattaminen ja sen seuranta. Muistisairaille omaa päivätoimintaa ja ehkäisevää kuntoutusta ja tukea nimenomaan heille. Kuntoutusjaksopaikkojen lisääminen. Palvelukodeissa enemmän virikkeitä (paljon enemmän), ulkoilu olisi erittäin tärkeää. Kiireellisempiä on perustaa nuorten muistamattomien yksikkö; Nykyisin intervallitkin ovat ikäihmisten yksiköissä jossa ei aikaa riitä nuorille muistamattomille. Muistisairauden alkuvaiheessa tiedonsaanti. Henkilö joka olisi tukena alusta asti kun sairaus todetaan tai jo ennenkin. Tiedottaminen ja tietojen (muistiasioista) kordinoja. Ensitietopäivien jälkeen oireiden seurantaa säännöllisesti. Muistihoitaja kävisi säännöllisesti kotikäynnillä muistisairaan kotona katsomassa mitä apua/tukea tarvitaan eli missä mennään. Kotiin annettava apu. Omaishoitajan jaksamisen tukeminen.

32 Barometri löytyy sähköisenä (ajankohtaista palsta) KIITOS!