Milloin loppuu duunarin solidaarisuus? Sarilla on porukan isoimmat pallit. Palkkaankkurit. vaarantavat talouskasvun. Sivu 4. Numero 1 (1/2011) Sivu 6

Transkriptio

1 Numero 1 (1/2011) Sarilla on porukan isoimmat pallit Sivu 6 Milloin loppuu duunarin solidaarisuus? Sivu 4 Palkkaankkurit vaarantavat talouskasvun Sivu 8

2 Hannu Siltala Työntekijöille oikeutettu osuus tuloksesta Emme ole puolueeton lehti päinvastoin. Sähköisen viestinnän vyöryn ja hömppäasioista kertovien kohulehtien jalkoihin jääneiden työväenlehtien jatkuvan alamäen kurimuksessa TEAMspirit uutena lehtenä tuo pientä piristysruisketta ja toivottaa lukijat tervetulleeksi työelämän peruskysymysten äärelle. Pari kertaa vuodessa palkansaajien asioista kertova työväenhenkinen lehti ei vielä kesää tee, mutta tien pää on nyt avattu. TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomat ry:n julkaisema TEAMspirit ei ole puolueeton lehti päinvastoin. Olemme puolueellinen ammattiyhdistyslehti, joka ottaa kantaa työtätekevien puolesta ja tekee avauksia työelämän uudistamiseksi. TEAM Vasemmiston ja sitoutumattomien linjan mukaisesti tavoitteenamme on edistää työelämän tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja toimia solidaarisen palkkapolitiikan puolesta. Työntekijöiden on saatava heille kuuluva oikeutettu osuus yritysten tuloksesta. Päätoimittajalta Kuva: Paavo Siltala Teollisuusaloja edustavan liiton ryhmänä meille tärkeää on teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen maahamme. Kannamme huolta myös ympäristömme puolesta. Tämä merkitsee järkevää ja kiihkotonta erilaisten energiamuotojen käytön mahdollisuuksien tarkastelua ja teknologia uusien innovaatioiden hyödyntämisen edistämistä. Tavoitteenamme on työntekijöiden tosiasiallisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen suhteessa työnantajiin. Yksi tällainen on työnantajien lähes täydellisen tulkinta- ja direktio-oikeuden asteittainen murtaminen. Työnantajien vastuita työlainsäädännön ja työehtosopimusten rikkomisesta on lisättävä ja sanktioita kovennettava. Työntekijöiden muutosturva yritysten saneeraus- ja alasajotilanteissa on parannettava eurooppalaiselle tasolle. Emme hyväksy minkäänlaista etniseen syntyperään liittyvää erottelua ja epätasa-arvoa. Ihmisarvon kunnioittaminen on meille kaikissa elämänolosuhteissa jakamaton asia. Muukalaisvihamielisyyttä ruokkiva, työpaikkoja ja verotuloja syövä harmaa talous on meille syöpä, joka on leikattava työmarkkinoilta pois. Haluamme myös ammattiyhdistysliikkeessä edistää demokraattista ja läpinäkyvää asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Demokratian tärkeinä kulmakivinä ja uusien päätöksentekijöiden pääsyn mukaan varmistajina pidämme säännöllisesti järjestettäviä vaaleja niin liitto- kuin työpaikkatasollakin. Toivotamme tervetulleeksi toimintaamme TEA- Milaisia, jotka ovat valmiita hyväksymään ryhmämme arvopohjan ja toimintaperiaatteet. Kirjoittaja on TEAM-liiton kehittämispäällikkö ja Vasemmisto ja sitoutumattomat-ryhmän vetäjä.

3 Kolumni: Reijo Korhonen Kuva: 123RF TEAMspirit on tiimin henki Kädessäsi on TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n uusi ryhmälehti TEAMspirit. Päätös lehden julkaisemisesta tehtiin liittofuusion yhteydessä, kun tulevaa toimintaa suunniteltiin ja siitä sovittiin Kemianliiton ja Viestintäliiton vasemmistoryhmien kesken. Pidettiin tärkeänä että jäsenistöä lähestytään myös printtimedian muodossa. Lehden ulkoasu ja sen nuorekas ilme on meille erittäin tärkeää. TEAMspirit -lehti on kuvallinen kertomus tämän päivän työelämästä ja ammattiyhdistystoiminnasta. Lehden välityksellä haluamme esitellä myös ryhmämme toimintaa eri sopimusalojen työpaikkojen ihmisille koko Suomen alueella. Erityisenä kohderyhmänä tulevat olemaan liittomme nuoret jäsenet. Lisäksi haluamme aina korostaa lehden kirjoituksissa ammatillisen järjestäytymisen välttämättömyyttä, suomalaista työtä ja työelämää sen hyviä ja huonoja puolia. Lehden nuorekkaalla ilmeellä ja paljon kuvia sisältävällä taitolla uskomme tuotteemme tavoittavan myös sellaisia ihmisiä jotka kiinnostuvat ammattiyhdistysliikkeestä ja sen toiminnasta. Yhtenä tavoitteenamme on, että työpaikkojen taukohuoneiden pöydille jaetut lehtemme löytävät paljon lukijoita ja saamme lehden sisällöstä palautetta. Ryhmätoimintaa on aina ollut ammattiliittojen toiminnassa ja tulee aina olemaan. Erilaisille mielipiteille on tilaa. Liittokokouksissa sen huomaa, on vaaliliitto A:ta ja vaaliliitto B:tä, löytyy käytävillä kuljeskelevia ja myös kotiin jääneitä vaikuttajia. Vastuunkantajat on helppo edellisistä ryhmistä nimetä. Winston Churchill on todennut, ettei kannata luottaa ihmiseen joka ei juo viinaa. Mannerheim on sanonut: Mitä minä teen sellaisilla kenraaleilla, jotka ovat aina samaa mieltä kuin minä?. Mielipiteiden erilaisuus on rikkaus eikä paidan väri tee niistä oikeita tai vääriä. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat harjoittavat vastuullista toimintaa liitossamme sen hallinnossa, jaostoissa, ammattiosastoissa ja työpaikoilla. Nyt julkaistu lehti on uusi aluevaltauksemme ja voimme todeta toiminnastamme Väinö Linnan sanoin: Ei tull toine porukka hyppimä silmill. Kirjoittaja on TEAMliiton työehtosihteeri.

4 Yhdessä menestymisen harhakuva Teksti: TOMI JUNTUNEN Kuvat: KATJA JUNTUNEN Olen toiminut yli neljä vuotta pääluottamusmiehenä ja aktiivisesti ay-toiminnassa olen mukana nyt seitsemättä vuotta. Olen saanut olla näköalapaikalla suomalaisen teollisen työpaikan ja teollisuuden muutoksessa, esimerkiksi toimiessani ensin Kemian- ja sittemmin Teollisuusalojen ammattiliiton hallituksessa ja useissa työpaikkani luottamustehtävissä. Olen myös yrittänyt sivistää itseäni koko aikuisikäni, lukemalla taloutta ja yhteiskuntaa käsittelevää kirjallisuutta. En yritä edellä mainituilla asioilla rakentaa itsestäni asiantuntijaa tai minkäänlaista työelämän asioiden gurua. Koska minulla on vahva tunne siitä, että mitä enemmän näitä asioita opiskelee, sitä enemmän tulee vastaan asioita jotka pitäisi ymmärtää tai hallita, mutta ei vain oma rajallinen kapasiteetti riitä. Haluaisin tuoda työpaikoille keskusteluun oman kokemukseni työelämän muutoksesta ja sen nivoutumisesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin. Toisaalta haluan tökkiä ay-liikkeen vanhoja kipupisteitä ja herätellä itsekritiikkiä liikkeen sisällä. Se ei ole varmaan ikinä ollut meidän vahvimpia puoliamme. Toisaalta pyrin välttämään jälkiviisautta ja toivon että teollisuuden työpaikoilla tämä lehti luetaan kevään aikana hiirenkorville ja keskustellaan työelämään liittyvistä aiheista. Tomi Juntunen peräänkuuluuttaa kaikilta puolueilta työväestön äänen kuulemista. Työmiehestä digiboksilla porvari Olen muutama vuosi takaperin heittänyt puolitosissani ajatuksen, että työmies erehtyi luulemaan itseään porvariksi, kun sai hommattua digiboksin ja Toyota Corollan. No, kehityksen nopeuden huomaa siitä, että jos työmies on vastoin

5 Joustavuuden ja kilpailukyvyn mantralla on tulosta revitty työntekijöiden selkänahasta omistajille. Kuva: 123RF kaikkia yt-neuvotteluja onnistunut työpaikkansa säilyttämään, on hän hankkinut litteän television, maksanut Corollan ja heittänyt digiboksin ja kokoomusaatteen romukoppaan. Ajatus oli kaunis: kun yrityksillä ja sijoittajilla menee hyvin, riittää kahmalokaupalla jaettavaa myös työntekijälle, ja tätä yritetään hokea edelleen, vaikka näytöt ovatkin aivan toisenlaiset. Ammattiyhdistysliike on turhan kritiikittömästi lähtenyt mukaan tuohon kilpailukykyhaihatteluun. Yritysten kilpailukyky on ollut huippuluokkaa viimeiset 10 vuotta ja sitä on edelleen parannettu. Lipponen rikkaiden asialla Nyt se työsarka ja taistelu vasta alkaakin. Myös työväenpuolue SDP on ollut parantamassa rikkaiden asemaa 90-luvulta lähtien, ja kyllä ay-liikkeen solidaarisuus työväenpuolueita kohtaan olisikin pitänyt laittaa katkolle Lipposen hallitusten leikkauslistojen aikaan. Jostain syystä näin ei silloin toimittu. Tapahtuneista viisastuneena meidän täytyy tulevaisuudessa laittaa painetta kaikille puolueille työväestön huomioimisesta päätöksen teossa. Joustavuus ja kilpailukyky ovat nyt ohjanneet koko työelämän keskustelua. Tuloksista olemmekin saaneet nauttia kuluneina vuosina, esimerkiksi massairtisanomisten ja työtahdin kiristymisen muodossa. Olen itse ollut viimeiset vuotta aikapalkatussa työssä ja työtahti on koko ajan kiristynyt sekä ylitöiden määrä ja ammattitaitovaatimukset ovat kohonneet aivan dramaattisesti. Jos joku on vielä tässä vaiheessa sitä mieltä, että ay-liike voi pysytellä paikallaan tai että ay-liikkeelle ei ole tehtävää. Voin kertoa, että nyt se työnsarka vasta alkaakin, kun täytyy taistella luokkayhteiskunnan syntymistä vastaa ja työehtosopimusten yleissitovuuden säilymisen puolesta. Tukekaa valitsemianne luottamusmiehiä tässä työssä, sillä helppoa se ei ole. Kirjoittaja on kiiminkiläinen neljän lapsen isä ja tuoreehko kunnallispoliitikko. Toimii kolmatta kauttaan työpaikkansa luottamusmiehenä. TEAM-liiton hallituksen jäsen. Lukuisia muitakin luottamustehtäviä, esim. sairauskassan hallituksen ja Eurooppa-foorumin työvaliokunnan jäsen. Juntusen Tomi kipupisteiden tökkijä.

6 Edunvalvonta on y Teksti: KATARIINA STOOR-RANTAMAA Kuvat: TAISTO HALLAMAA Tampereen Pilkingtonin lasitehtaan pääluottamusmieskaksikkona aloitti tämän vuoden alusta Mika Kivioja ja Sari Uusivirta. Ilmaisu kaksikko on perusteltu, sillä Sari ja Mika kertovat hoitavansa homman työparina. Mika Kivioja päihitti vaaleissa edellisen pääluottamusmiehen äänin Ennen pääluottamusmiehen pestiään Mika toimi kaksi kautta varapääluottamusmiehenä ja kolme kautta osaston luottamusmiehenä. Mika on jämäkkä, asiansa osaava ja luottamuksen arvoinen, luonnehtii työtoveriaan Sari Uusivirta, tehtaan varapääluottamusmies. Mika toi tehtaalle takaisin avoimemman ja kuuntelevamman tavan toimia. Nyt liikutaan työpaikalla, tavataan työtovereita ja kysytään ja kuunnellaan heidän mielipiteitään. Sari itse toimii varapääluottamusmiehen tehtävän lisäksi Ylöjärven Lasityöntekijäin ammattiosaston puheenjohtajana. Myös hänellä on mittava lista luottamustehtäviä takanaan. Sari on sellainen emohahmo osastollansa, toteaa Mika ja jatkaa Sarin olevan johdonmukainen ja avoin, uskaltavan tarttua asioihin ja kääntävän kaikki kivet. Isoimmat pallit porukassa Sari lähti luottamustehtäviin vuosien jälkeen, kun Pilkington ulkoisti lähetys- ja pakkaustoiminnot HSG Oy:lle. Jätkät pakotti. Oli kuulemma isoimmat pallit porukassa. Kun luottoa löytyi ja jonkun oli homma hoidettava, otin sitten pääluottamusmiehen tehtävän hoitaakseni. Siitä oli helppo jatkaa varapääluottamusmiehenä, Sari nauraa. Mika taas kertoo luottamustehtäviin lähtemisen olleen luonteva jatke aiemmalle toiminnalleen. Olen ollut epäoikeudenmukaisuutta vastaan pienestä pitäen. Olen myös joutunut taistelemaan asioiden puolesta. Tämä homma vaan tuntuu sydämessä hyvältä, summaa Mika. Mikan ja Sarin mielestä luottamusmiehen tehtävässä on palkitsevinta jäsenistön antama tuki, hyvä yhteishenki. Työntekijät ovat tykänneet, kun luottamusmies kiertää ja keskustelee heidän kanssaan, kertoo Sari. Vaikka työntekijät tykkäävät, ei aktiivinen ote ole ilahduttanut työnantajaa. Menipä työnantaja jopa niin pitkälle, että otti yhteyttä työnantajaliittoon ja pyysi sitä kautta TEAM-liittoa puuttumaan työntekijöiden työskentelyä häiritsevään luottamusmiehen toimintaan. Työnantajaa olisi kai miellyttänyt enemmän koppiinsa linnoittautunut luottamusmies. Muutenkin alku on hieman takkuillut. Tietokoneen sain työnantajalta vasta helmikuun lopussa. Ja edellinen pääluottamusmies tyhjensi koneelta kaikki luottamustoimiin liittyneet tiedostot, huokaa Mika. Toivon, että saisimme työrauhan, niin että voisimme keskittyä olennaiseen. Vastakkainasettelu sitoo voimavarat ja vie huomion työpaikan kehittämistoiminnalta. Näkemyseroista yhteiseen rintamaan Yleisesti ottaen molemmat ovat tyytyväisiä TEAM-liiton toimintaan. Aina on apua liitosta saanut, kun sitä on tarvinnut. Toimitsijat saisivat kylläkin liikkua enemmän työpaikoilla. Sarin ja Mikan kanssa jutellessa tulee selväksi, että heille liitto on muutakin kuin keskustoimisto työntekijöineen. Oma ammattiosastomme toimii aktiivisesti. Luottamusmiehet ja työntekijät ymmärtävät osaston merkityksen ja jäsenet Pilkingtonin lasitehtaan pääluottamusmieskaksikko Sari Uusi virta ja Mika Kivioja. ovat aloitteellisia. Meillä on ymmärretty myös ammattiosaston rooli edunvalvonnassa. Myös yhteistyötä muiden ammattiosastojen kanssa on yritetty ja vaikka turpiin on tullut, virityksiä on edelleen, summaa Sari. Mika kertoo myös Pilkingtonin tehtaiden pääluottamusmiesten olevan keskenään aktiivisesti yhteydessä. Tulkintoja ja käytäntöjä pohditaan yhdessä ja siinä rakennetaan yhteistä edunvalvontaa ja opitaan toinen toisiltamme. Poliittinen vastakkainasettelu kuitenkin ärsyttää kaksikkoa. Edunvalvontatyön pitäisi näkemyseroista huolimatta olla yhteistä, toteavat molemmat. Sari painottaa, että liiton ja ennen kaikkea jäsenten edun pitäisi mennä yhden poliittisen ryhmän edun edelle.

7 hteinen asia yleissitovuudesta molemmat vaativat pitämään kiinni kynsin, hampain. Yleissitovuutta ei pidä purkaa vapaan neuvotteluoikeuden nimissä. Ei ikääntyneiltä, eikä nuorilta työntekijöiltäkään. Yleissitovuus takaa työsuhteen vähimmäisehdot, heikomman suojan, eikä mikään estä sopimasta työntekijän kannalta paremmista ehdoista. Ei yhteistä rintamaa rakenneta jättämällä joku porukka päätöksenteon ja toiminnan ulkopuolelle. Jokainen on kuitenkin näissä hommissa omilla taustoillaan ja se pitää nähdä rikkautena. Molemmat luottamusmiehet varoittavat vielä jäsendemokratian hylkäämisestä ja edellyttävät, että liiton hallintopaikoista käydään aika ajoin vaalit. Paikallista sopimista lisää Edunvalvontakysymyksistä ykköseksi nousevat tietysti palkat, mutta muitakin tavoitteita on. Paikallista sopimista voisi olla nykyistä enemmänkin, arvioi Mika kysyttäessä. Molemmat edellyttävät kuitenkin selkeitä raameja sopimiselle työehtosopimuksissa. Sari arvelee paikallisen sopimisen onnistuvan sellaisilla työpaikoilla, joissa on koulutetut luottamusmiehet ja porukan tuki takana. Häntä huolestuttavat pienet työpaikat. Työehtosopimuksen suojan on kuitenkin lähdettävä sen pienimmän ja heikoimman tarpeesta, pohtii Sari. Kaksikko toivoo, että liittoon kerättäisiin jonkinlainen paikallisen sopimisen tietopankki luottamusmiesten tueksi. Mika huomauttaa, että paikallinen sopiminen edellyttää myös sitä, että luottamusmiesten ajankäyttömahdollisuuksia ja työsuhdeturvaa tulee edelleen parantaa. Hän vaatii, että työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö pitää vihdoin saada samalle tasolle pääluottamusmiehen kanssa. Ja työehtosopimusten Aktiivista vaikuttamista Näitä kuten monia muitakaan työläisille tärkeitä asioita ei hoideta vain yhden työpaikan, ammattiosaston tai edes liiton piirissä. Niissä pitää vaikuttaa laajemmin yhteiskunnassa, huomauttavat Mika ja Sari. Meillä työpaikalla politiikkaa puhutaan päivittäin. Välillä on aika koviakin keskusteluja, Sari sanoo. Liikaa mennään kuitenkin pinnan perässä. Ei jakseta analysoida, eikä tiedetä kuka ajaa mitäkin asioita, Mika arvioi. Niin, Kokoomuskin mainostaa itseään työväenpuolueena, hoksauttaa Sari. Äänioikeus on oikeus, mutta samalla myös velvollisuus. Eduskunnassa päätetään meitä koskevista asioista. Eduskunta säätää viime kädessä myös työelämän lainsäädännön, pohtii Sari. Asiat eivät edisty tai edistyvät ehkä ihan väärään suuntaan, jos ei itse olla aktiivisia, huomauttaa Mika. Sari huomauttaa Jäsenten edun pitää mennä yhden poliittisen ryhmän edun edelle. myös muista vaikuttamismahdollisuuksista: voi ottaa yhteyttä tiedotusvälineisiin, kunnanvaltuutettuihin ja kansanedustajiin. Me Pilkingtonin pääluottamusmiehet olimmekin hiljattain tapaamassa eduskuntaryhmiä Pilkingtonin tulevaisuudennäkymiä koskien, Mika löytää esimerkin läheltä. Kirjoittaja on TEAM-liiton työehtosihteeri.

8 Vieraissa: Ralf Sund Best by test Ay-toiminnan yksi keskeinen kulmakivi on se, että jäsenet voivat luottaa siihen, että ansioiden nousu on turvattu. Vieläpä niin, että se on turvattu myös hintatason nousua vastaan. Kyse on siis palkkojen reaalisen ostovoiman plusmerkkisestä kehityksestä. Joka vuosi pitäisi kaupasta saada hieman enemmän maitoa ja leipää kuin edellisenä vuotena. Jotain ymmärrystä voidaan toki suoda poikkeuksellisissa oloissa, jolloin talous romahtaa ja yritysten tilauskirjat ammottavat tyhjyyttään. Tällöin ei ole ihan hirmuisen verinen vääryys, jos ansioiden nousu hetkellisesti talttuu. Nyt eletään kummallisia aikoja. Teollisuuden tilauskirjat pullottavat, vienti vetää ja yritysten kannattavuus kohenee. Siitä huolimatta palkkojen kehitys polkee paikoillaan jopa taantuu. Yleisten arvioiden mukaan normaalia työaikaa ahkeroiva palkansaaja voi odottaa tänä vuonna selvästi alle kolmen prosentin ansioiden nousua. Samaan aikaan hinnat laukkaavat selvästi yli kolmen prosentin vauhtia. Pakkaselle menee. Murheellista asioiden tilaa voidaan tarkastella useasta näkökulmasta. Perinteisesti ay-liikkeen perusteluissa korostuu oikeudenmukaisuuden teema. On oikein, että hyvistä tuotannon tuloksista oikeudenmukainen siivu kanavoituu palkansaajille. Ay-liikkeen keskeinen olemassaolon oikeutus perustuu ajatukseen, että oikeudenmukaisuus toteutuu työmarkkinoilla. Ainakin hetkellisesti tilanne on kuten nykyään niin muodikkaasti sanotaan haasteellinen. Järkevän talouspolitiikan näkökulmasta asiaa voi lähestyä myös toisin. Talous pysyy kasvu-uralla ja työllisyys kohenee, mikäli tuotteille ja palveluille on maksukykyistä kysyntää. Vientikysyntä on toki tärkeä, mutta työllisyyden kannalta ylivoimaisesti tärkein kokonaiskysynnän erä koostuu kotimaisesta kysynnästä, jonka määrään vaikuttaa aivan olennaisesti kuluttajien eli meidän palkansaajien ostovoiman näkymät. Hieman mutkia oikoen: heikko reaaliansiokehitys taltuttaa kotimaista kysyntää, joka puolestaan häiritsee kasvun ja työllisyyden myönteistä kehitystä. Palkkojen vaatimattomasta kehityksestä voi perustellusti olla huolissaan kahdesta eri syystä: oikeudenmukainen työn tulosten jako ei toteudu ja kansantalouden kasvu vaarantuu. Kaikilla asioilla on historiansa. Niin myös tämän vuoden ja todennäköisesti ensi vuoden vaatimattomalla palkkakehityksellä. Suomi syöksyi lamaan vuonna 2009, jolloin kasvu romahti ennätyssurkeisiin lukemiin. (Vuonna 1918 itsenäisyyden aamunkoitossa on nähty vuotta 2009 surkeampi talouskasvuvuosi.) Vuonna 2009 palkkakehitys oli kuitenkin taloustilanteeseen nähden melko rapsakkaa: palkkojen ostovoima kasvoi keskimäärin yli 3 %:n vauhtia. Yritykset korjaavat vuonna 2009 rapautunutta kannattavuuttaan alhaisten palkkaratkaisujen avulla. Vaikka tälle ajatuskululle voisi löytää jotain ymmärrystä, on laman jälkeinen paniikkijarrutus palkkarintamalla vaarallisen ja haitallisen voimakas. Yksi on varmaa: suomalainen työmarkkinamalli toimii yleisen talouspolitiikan näkökulmasta huonosti: kun talous romahtaa, palkkaratkaisut ovat kohtuullisia ja kun talous vihdoin kasvaa, tehdään niukkasratkaisuja. Silloin kun ei ole varaa maksaa, maksetaan, ja kun on varaa maksaa, niin ei makseta. Palkkojen kehitys taantuu. Entinen shakin maailmanmestari Bobby Fischer, merkitsi avaussiiron e2-e4 (kuningassotilaan kaksoisaskel) merkinnällä best by test. Suomalaisen uuden hajautetun työmarkkinamallin osalta tätä tokaisua ei voi käyttää. Lyhyt kokemus osoittaa, että EK:n työmarkkinamalli ei toimi ainakaan talouspoliittisesti järkevällä tavalla. Ehkä malliin liittyy jotain muita etuja, koska työnantajien viralliset lausunnot pursuavat ylistäviä mainesanoja. Ne edut taitavat liittyä sopimuksiin liittyvän paikallisuuden lisääntymisenä. Tältäkin osin viesti lienee muuttunut matkalla. Alustavat tutkimukset paljastavat, että paikalliset erät sovitaan hyvin perinteisellä tavalla: kaikille saman verran. Matkalla etelärantaan viesti on muuttunut muotoon, että paikalliset erät edistäisivät tuottavuutta ja kilpailukykyä. Ei pidä paikkaansa by test. Kirjoittaja on STTK:n talouspoliittinen asiantuntija.

9 Hemmotelkaa osastojanne! Teksti: TARIK PURHO Mäntsälän teollisuustyöntekijät ry järjesti hemmottelupäivän jäsenilleen. Tilaisuuden idea oli tarjota ihmisille rauhallinen tapahtuma ruuan, hyvinvoinnin ja sosiaalisuuden merkeissä. Hemmottelupäivä pidettiin Mäntsälän V-golfin riihellä, joka tarjosi kattavan keittiön, saunan ja tilaa tapahtumille. Paikalle tilattiin hierojia, jotka tarjosivat pää-, kasvo- sekä niska- ja hartiahierontaa. Liitosta tilaisuuteen osallistui kaksi toimitsijaa, joiden kanssa ihmiset keskustelivat ja kyselivät ajankohtaisista asioista. Talkoohengessä tehtiin lasagnea ja salaatteja. Ammattiosasto maksoi tilamaksut ja ruuan, liitto maksoi hieronnasta kertyneet kulut. Myös kirjoittaja itse rentoutui silmin nähden ammattiosaston hemmottelupäivän aikana. Onnistunut tapahtuma Liittoon kuulumattomat tapahtumiin mukaan? Paikalle saapui 29 ihmistä, määrä oli odotettua parempi. Ihmiset pitivät tapahtumasta, koska se oli lähellä, se ei maksanut ja siellä oli heitä kiinnostavia viihdykkeitä. Tapahtuman lähellä olo vaikutti paljon ihmisten mielenkiintoon osallistua tilaisuuteen ja auttoipa tuo myös tutustumaan omaan paikkakuntaansa (kirjoittaja ei ollut koskaan kuullutkaan koko riihestä ennen hemmottelupäivää). Tapahtumaan rohkaistiin mukaan myös liitosta kiinnostuneita ja autettiinpa siellä yhtä täyttämään hakemuslomake valmiiksi. Suhtautuisivatko ihmiset suopeammin ammattiliittoihin, jos liittoihin kuulumattomat otettaisiin tällaisiin tapahtumiin mukaan? Hemmottelupäivän kohokohta oli tietenkin hieronta, monet paikalle saapuneet tulivat suoraan työmaalta. Ammattilaisen tarjoama niska- ja hartiaseudun hieronta todella rentoutti pitkän työviikon jälkeen. Paikalle tilattiin kaksi hierojaa ja yksi kosmetologi, joilla riitti tekemistä ja asiakkaita. Loppupäätelmät hemmottelupäivästä Yhteistä tapahtumaa miettiessä kannattaa harkita sijaintia. Mitä lähempänä tapahtuma pidetään, sitä varmemmin ihmiset paikalle saapuvat. Kannattaa siis ottaa selvää, mitä mahdollisuuksia omalla paikkakunnalla on tilojen ja palvelujen suhteen. Työyhteisössä pitää voida myös keskustella asiasta, udella ideoita ja toiveita, mainostaa tapahtumaa suullisesti. Tässä on sekin hyvä puoli, että ihminen tuntee olevansa tapahtumaan toivottu, jos häntä pyydetään henkilökohtaisesti paikalle. Pelkkä lappu ilmoitustaululla unohtuu nopeasti tai jää näkemättä kokonaan. Ihmiset haluavat vaikuttaa ja olla mukana, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Kirjoittaja on Mäntsälän Comfortan pääluottamusmies.

10 Liput liehuivat miesten WC:ssä Teksti ja piirros: JUHA RUOTSALAINEN Yritän turhaan pumpata vasemmalla kädelläni pumppupullon viimeisiä tippoja oikeaan käteeni. Pohdin, pitäisikö minun informoida ravitsemusliikkeen henkilökuntaa saniteettitilojen nestesaippuavajauksesta. Nostan katseeni edessäni seinällä roikkuvaan nuhjuiseen peiliin. Siitä heijastuu näky mä kahdesta selkäni takana pisuaarilla seisovasta nuoresta miehestä. Kuluneisiin farmarihousuihin sonnustautunut nuori mies kääntyy hitaasti päin hintavan näköiseen merkkikauluspaitaan pukeutunutta ikätoveriaan. Myös hän kääntyy pisuaarilta pois. Oikean käden ravistelevasta liikkeestä päättelen hänen toimittaneen tarpeensa. Kaksikko seisoo kasvotusten wc:n kattolamppujen haalean valon alla. Tarjoiluhenkilökunnalle esittämistäni pyynnöistä huolimatta niihin ei ole vieläkään vaihdettu energiansäästölamppuja. Vaatetuksen ohella nuoria miehiä erottaa toi sistaan se tosiseikka, että farkkuasuisen virtsaamisen tarve ei nähtävästi ole vielä ohi. Hartioiden yli valuvat tummat hiukset reunustavat hänen ilkeästi virnistäviä kasvojaan. Siinä sulle vitun lahtari, hän toteaa rauhallisella äänellä. Ureasuihku nousee reippaassa kaaressa. Lakipisteessä muutamia kullankeltaisia pisaroita irtoaa lä jähtäen beigelle kaakelilattialle. Pääsuihku jatkaa alenevassa kaaressa matkaansa kohti maaliaan. Kauluspaitainen nuori mies kääntää katseensa alas housujensa etumukseen ja niiden vaaleaan puu villakankaaseen muodostuvaan tummaan ja tuoreen märkään läikkään. Seuraan peilin kautta tapahtumia selkäni takana hypnotisoituna. Aivan kuin katsoisin elokuvan hi dastettua kohtausta. Lorinaa lukuun ottamatta wc:ssä vallitsee täysi hiljaisuus. Tumma alue vaaleissa housuissa jatkaa kasvamistaan. Virtsasuihkun kaari alkaa vääjäämättä laskea. Kaksikko vain tui jottaa toisiaan, toinen virnistellen, toinen epäuskoinen ilme kasvoillaan. Mitä helvettiä sä puuhaat, saatanan sivarihomo, falsettiin noussut kysyvä ääni katkaisee lopulta hiljaisuuden. Novelli Säpsähdän ja räpäytän silmiäni ensimmäisen kerran koko absurdin näytelmän aikana. Huuhtelen kä teni vesihanan alla ja kuivaan ne kahteen paperiseen käsipyyhkeeseen. Pudotan rypistyneet pyyhkeet roskakoriin. Isorakkoinen pitkätukka poistuu tyynesti miestenhuoneesta ja yllättävän käänteen ravintolailtanaan kokenut ureahyökkäyksen kohde jää hölmistyneeseen haara-asentoon. Työnnän vasemmalla kyynärpäälläni saniteettitilan oven auki. Anniskelutilan puolella farkkuasuinen istuu jälleen omassa pöytäseurueessaan. Ohitan pöydän oi kealta puolelta ja istun paikalleni salin toiselle laidalle. Otan tsekkiläisestä oluestani kaksi pitkää kulausta ja asetan tuopin keskelle pyöreää pahvialustaa. Siihen on painettu panimon tyylikäs logo. Nostan oikean jalkani vasemman jalkani päälle ja jään mielenkiinnolla odottamaan tilanteen kehittymistä. Kattokaa, ökyporvari kusi housuunsa! Lopulta kauluspaitainen nuori mies astuu ulos miestenhuoneen ovesta läpimärissä housuissaan. Hän ei edes yritä peitellä haaruksen ja lahkeiden tummaa läikkää. Ravintolan himmeästä valaistuksesta huolimatta se ei selvemmin voisi perimmäisessäkin nurkassa istuvan asiakkaan silmiin erottua. Kattokaa, ökyporvari kusi housuunsa, kajahtaa ureaiskijän vahingoniloinen huuto wc:n viereisestä pöydästä ja koko pöytäseurue räjähtää äänekkääseen nauruun. Vaaleansinisten kaulusten alta kasvoille kohoavan punan määrä korreloi suoraan ravintolasalissa laskeutuvaan hiljaisuuteen. Nuori mies jähmettyy paikalleen yhä useampien katseiden kääntyessä hänen housujensa etumukseen. Kaveriparka, tilanne on sama kuin seurassa suolistokaasujaan pääs tävän kovaääninen toteamus vieressä istujan syyllisyydestä: turha selitellä, peli on jo menetetty. Nuori mies tiedostaa tilanteen mahdottomuuden. Hän harppoo pöytäseurueensa luo, mutisee jotain poimiessaan kännykkänsä ja muun omaisuutensa. Hän poistuu rivakkaa tahtia ulos ravitsemusliik keestä ja uusi kovaääninen naurunremakka säestää tapahtumaa. Samassa tunnistan kaksikon. Mo lemmat ovat ilmaisjakelulehden sivuilta tuttuja aktiiveja. He toimivat näkyvästi paikallisissa poliit tisissa nuorisojärjestöissä. Poistuneen pöydästä nousee synkkäilmeinen kaveri kapeaa kravattiaan oikoen ja marssii määrätie toisin askelin naurusta repeilevän pöytäseurueen eteen. Mitäs tuli sanottua, saatanan punikki, hän kivahtaa yhteen purtujen hampaidensa välistä. Painu, vitun sotahullu Nato-intoilija, takas sinne pöytääs itkemään, täräytetään pöydästä vastaus uuden naurukuoron saattelemana. Kipakka argumentointi jatkuu puolin ja toisin. Pian molempien pöytien nuoret herrat luopuvat istu mapaikoistaan siirtyäkseen läheisempään kanssakäymiseen salin keskellä. Tapahtumien intensiteetti tempaa minut vahvasti mukaansa. Unohdan täysin edessäni odottavan miedon mallasjuoman tarjoa man nautinnollisen rentoutumishetken. Vaihdan vain jalkojeni asentoa ja lasken puutuneen oikean jalkani lattiaan ja nostan vasemman jalkani edellisen päälle. Keskustelu alkaa desibelien noustessa saada sävyjä, missä osapuolet eivät koe fyysistäkään kontak tia vieraana ajatuksena. Tilanne kehittyy tönimisen asteelle ja henkilökunta havaitsee tarpeen puut tua väittelyn kulkuun. He saattavat molemmat pöytäseurueet ravitsemusliikkeen ulkopuolelle jäme rin, mutta ystävällisin ottein. En voi kuin ihailla järjestyshenkilökoulutuksen saaneita ammatti-ihmi siä. He hallitsevat diplomatian keinot purkaa tilanne ennen kuin tuopit alkavat lennellä vaarantaen asiakkaiden viihtyvyyden. Vihdoin muistan kohottaa tsekkioluen huulilleni. Tasaisesti lähestyvän sireenin ääni peittää kadulta kantautuvan käsivä-

11 litteiseksi kiihtyvän kovaäänisen keskustelun. Kulautan tuoppini parilla pitkällä hörpyllä tyhjäksi. Fosfaat tien pääsyä vesistöihin välttääkseni otan tyhjän tuopin mukaani ja astelen tiskille tilaamaan uuden oluen samaan lasiastiaan. Muistutan tarjoilijaa ener giansäästölampuista ja toiletin saippuavajaukses ta ja palaan pöytääni asettaen olueni pahvialustalle. Nostan vuorostaan oikean jalkani vasemman päälle. Tunnen suurta ylpeyttä nousevan nuorisomme puolesta. Hekö muka eivät ole kiinnostuneita politii kasta? Tai tunne puolueidemme agendoja tai yhteiskunnallisen vastakkainasettelun muutosvoiman rakentavaa merkitystä? Näin raikasta poliittista debattia en ole nähnyt sitten Vanhan valtauksen. Tu hahdan ääneen tilastotieteilijöiden päätelmille. Kohotan tuoppini isänmaamme tuleville toivoille, joiden rinnalla puoluejohtajien tv-esiintymiset vaalien lähestyessä kertovat vain konsensus -sanan negatiivisesta kaiusta. Nielaisen muutaman maltaalta ja humalalta maistuvan kulauksen, nostan oi kean jalkani vasemman päältä ja istun rintaani röyhistäen tukevassa haaraasennossa. Skool, nuoret sankarit! Kirjoittaja on jyväskyläläinen ay-aktiivi, piirtelijä ja kaappinovelisti.

12 Päätoimittaja: Hannu Siltala, puhelin Toimitussihteeri: Reijo Korhonen, puhelin Toimitus: Katariina Stoor-Rantamaa, Sanna-Kaisa Niemi, Juha Grönmark ja Reijo Koskinen Ulkoasu ja taitto: Juha Ruotsalainen Kuva: 123RF Alueellinen toiminta TEAMspirit lehti on TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n ryhmälehti. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset ja muu aineisto sähköpostiosoitteeseen: Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa ja aineisto tulee toimittaa mennessä. Teksti: REIJO KORHONEN Aluetapaamisia on järjestetty kaikkien vaalipiirien alueilla ja useimmille alueille on valittu alueryhmän puheenjohtaja ja johtokunta. Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada kaikille alueille toimiva organisaatio. Toiminta on käynnistynyt hyvin. Samanlaista säännöllisyyttä ja aktiivisuutta mitä esiintyy Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla tulee saada istutettua myös muihin alueryhmiin. Alueryhmät: Helsinki Uusimaa Puheenjohtaja Reijo Koskinen Vastuutoimitsija Hannu Siltala, puhelin Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Anne Hakamäki Vastuutoimitsija Reijo Korhonen, puhelin Satakunta Puheenjohtaja Juha Grönmark Vastuutoimitsija Hannu Siltala, puhelin Häme Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Juha Juntunen, puhelin Pirkanmaa Puheenjohtaja Matti Poutiainen Vastuutoimitsija Kari Rämö, puhelin Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Nina Laine-Tuominen, puhelin Pohjois-Savo Puheenjohtaja Matti Taskinen Vastuutoimitsija Paavo Salo, puhelin Pohjois-Karjala Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Paavo Salo, puhelin Keski-Suomi Puheenjohtaja Heikki Salomaa Vastuutoimitsija Marja Karmala, puhelin Pohjanmaa Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Kari Mäkelä, puhelin Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi Puheenjohtaja Tomi Juntunen Vastuutoimitsija Katariina Stoor- Rantamaa, puhelin Kirjoittaja on TEAM-liiton työehtosihteeri.