Minna Ahola edustaa opiskelijoita. Jäsentyytyväisyys tutkittu. opiskelijat. Sivu 9. Sivu 12

Transkriptio

1 Minna Ahola edustaa opiskelijoita Sivu 9 Jäsentyytyväisyys tutkittu Sivu 12 opiskelijat

2 Tartu hetkeen ja KUMULAan! Toimiiko KUMULA niin kuin sinä haluat? Miten muuttaisit oman ammattijärjestösi toimintaa? Nyt sinulla on mahdollisuus ryhtyä tuumasta toimeen ja kanavoida mahdollinen tyytymättömyytesi toimintamme kehittämiseen. Sinun ei tarvitse muuta kuin asettua ehdolle KUMULAn valtuuston vaaleissa syyskuussa. Valtuutettuna pääset päättämään asioista järjestön ylintä valtaa käyttävien joukkoon. Usein kuulee jäsenten epäilevän, etteivät heidän tietonsa ja taitonsa riitä valtuutettuna toimimiseen, mutta se pelko on täysin turha. Valtuutettuna sinä edustat sitä tietämystä, joka sinulla on oman kuntasi ja ammattisi asioista ja sen tietämyksen vain sinä voit tuoda toimintaamme! Eikä hyvänä valtuutettuna toimiminen todellakaan edellytä sen kummempia tietoja järjestöelämästä tai työehtosopimusten yksityiskohtien osaamista. Riittää kun haluat osallistua aktiivisesti päätöksentekoon ja olla mukana. Toinen pelko ehdolle asettuvilla on usein se riittääkö aika yhteisten asioiden hoitamiseen. Valtuustotyön ajankäyttö edellyttää sinulta vuodessa vain osallistumista kahteen viikonloppukokoukseen. Se mitä valtuutettuna itsellesi saat, on mukana olleiden mukaan todella arvokasta! Valtuutettuna pystyt luomaan itsellesi todellisen verkoston vastaavissa tehtävissä toimivista ihmisistä kautta maan. Voin myös omasta kokemuksestani todeta, että jostakin syystä valtuutettumme ovat olleet todella mukavia ja hienoja ihmisiä: heidän seurassaan on aina ollut ilo viettää aikaa. Samalla saa aivan toisenlaisen kuvan Suomen kuntakentän tämän hetkisestä kehityksestä, mitä saisi vain lehtiä ja televisiota seuraamalla. Siis tartu hetkeen ja asetu ehdolle valtuuston vaaleissa! Se kannattaa! Kuminan tämä numero on omistettu oikeastaan tulevaisuudelle; ei yksin tulevaa valtuustoa ajatellen, vaan huomioimalla opiskelijat. Jokaisen järjestön, joka aikoo selvitä tulevaisuudessa, on pakko huolehtia uusien jäsenten saamisesta. Meillä KUMULAssa se on suoraan sanoen ollut viime vuodet enemmän tai vähemmän retuperällä. Mutta nyt olemme parantaneet toimintaamme. Ensimmäinen askel oli järjestösihteeri Jussi Närin palkkaaminen erityisesti opiskelijatoimintaa ja -rekrytointia varten. Tässä lehdessä kerrotaan kunta-aloillemme opiskelevista nuorista, heidän elämästään ja ajatuksistaan järjestötoiminnasta. Lukiessani näitä juttuja saatoin vain todeta, että omista opiskeluajoistani korkeakoulumaailma on todella muuttunut, ja tämä päivä asettaa nuorille aivan toisenlaisia haasteita ja vaatimuksia kuin meille aikoinaan opiskelleille. Se mikä niistä ajoista ei ole muuttunut on se, että oma ammattijärjestö voi tänäkin päivänä tasoittaa työuraansa aloittelevan tietä, ja siksi jäseneksi kannattaa liittyä jo opiskeluaikana. Voin perustellusti todeta, että turvatakseen tulevaisuutensa molemmat, niin opiskelijat kuin KUMULAkin tarvitsevat toinen toisiaan. Nuorissa on tulevaisuus KUMULAnkin! Maarit Helén päätoimittaja KUMULALAINEN sivu 7 Ville Lavikainen PALKITTU KUMULALAINEN sivu 11 Leena Karjarinta ja Jouni Rasimus UUSI JÄSEN sivu 13 Jaana Niemelä AJANKOHTAISTA KUMULASSA sivu 14 Lähiaikojen tapahtumia ja koulutusta KUMULAssa ja Akavan Erityisalat ry:ssä KUN TARVITSET... sivu 15 Tärkeät yhteystiedot SVENSK RESUMÉ sivu 15 Kumina Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti kumina@kumula.fi JULKAISIJA Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry, Maistraatinportti 4 A, Helsinki, kumula@kumula.fi TOIMINNAN- JOHTAJA Reija Ala-Peijari, puh , reija.ala-peijari@kumula.fi JÄRJESTÖSIHTEERI Jussi Näri, puh ja , jussi.nari@kumula.fi PÄÄTOIMITTAJA Maarit Helén, puh , maarit.helen@ kumula.fi TOIMITUSKUNTA Maarit Helén, Reija Ala-Peijari, Eeva Lampinen, Jussi Näri, Tarja Vuorinne, Tuija Heikkilä TOIMITTAJA JA ILMOITUSMYYNTI Tuija Heikkilä, puh , tekspertti@tekspertti.fi SVENSK RESUMÉN KÄÄNNÖS Solveig Stormbom ULKOASU Marja Muhonen PAINO Forssan Kirjapaino Oy PAINOS kpl ISSN vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. KANSIKUVA Minna Ahola Turun kauppatorilla. Kuva Tuija Heikkilä.

3 Tartu elämäsi tilaisuuteen liittovaltuuston vaalissa Tarkkaile postiasi, asetu ehdolle, vaikuta oman liittosi toimintaan! KUMULAn ylimmän päättävän toimielimen, liittovaltuuston, vaali on käsillä. Nyt on jokaisen jäsenen aika vaikuttaa KUMULAn toimintaan! Kuva Maarit Helén Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n ylin päättävä toimielin, liittovaltuusto toimikaudeksi valitaan tänä syksynä. Nelivuotiskaudeksi vaalilla valittavassa liittovaltuustossa on jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Vaalien ehdokasasettelu on syyskuussa, ja liittovaltuusto valitaan postitse jäsenäänestyksellä lokakuun aikana. Vaalia varten maa on jaettu kuuteen, läänijakoon perustuvaan vaalipiiriin (Lappi, Oulu, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa). Äänioikeutettuja ovat vaalipiirissä asuvat jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa. Kunkin vaalipiirin valtuutettujen lukumäärä määräytyy sen alueella elokuun ensimmäisenä päivänä asuvien KUMULAn jäsenten lukumäärän perusteella. Ehdokasasettelu tapahtuu siten, että kukin äänioikeutettu jäsen saa yhdessä vähintään yhden muun jäsenen kanssa asettaa yhden ehdokkaan, myös itsensä, ehdolle valtuuston jäseneksi ja toisen tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Tämä menettely on nimeltään valitsijayhdistyksen perustaminen ja se tehdään KUMULAn valtuuston syyskokouksessa 2007 vasemmalta Irmeli Isokivijärvi, Merja Kummala- Mustonen, Timo Tamminen ja Mikko Saunamäki. syyskuun aikana. Tiedot ehdokkaista toimitetaan vaalilautakunnalle lokakuun alkuun mennessä. Vaalia varten äänioikeutetut saavat postitse lokakuun 15. päivään mennessä ehdokasluettelot, äänestysliput ja palautuskuoret. Äänestyslippu on postitettava viimeistään 31. lokakuuta, ja vaalitulos vahvistetaan viimeistään 15. marraskuuta Liittovaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, kevät- ja syyskokoukseen. Valtuutetun tehtävä ei edellytä aiempaa kokemusta ammattijärjestötoiminnasta, vaan tärkeintä on oman kokemuksesi ja näkemystesi välittäminen koko KU- MULA-yhteisön hyödyksi. Vastineeksi saat valtuutettuna mielenkiintoisen näköalapaikan työelämän ajankohtaisiin asioihin ja oman liittosi tärkeimpiin, jäseniä koskettaviin kysymyksiin sekä laajan yhteistoimintaverkoston kuntasektorin kulttuuri-, hallinto- ja liikuntaalan edustajista. Asetu siis rohkeasti ehdokkaaksi tai ole aktiivinen ja perusta valitsijayhdistys omassa vaalipiirissäsi! Näin liittoon turvataan jäsenkunnan kattava edustus eri alueilta ja eri ammattiryhmistä ikään kuin KUMULAn jäsenkunta pienoiskoossa. Reija Ala-Peijari toiminnanjohtaja Kuntien asiantuntijat KUMULA ry Lisätietoja liittovaltuuston vaaleista KUMULAn toimistosta toiminnanjohtaja Reija Ala-Peijarilta puh tai sähköposti Jäsen Jäsen Valitsijayhdistys Ehdokasasettelu vaalipiireittäin mennessä mennessä jäsenet saavat vaalipiireittäin laaditut ehdokasluettelot, äänestysliput sekä palautuskuoret Äänestysaika Vaalin tulos vahvistetaan VALTUUSTO varsinaista jäsentä, henkilökohtaista varajäsentä KUMINA 3 3/2008

4 Kumulalaisten ammattien kirjo on laaja. Niinpä kumulalaisiin kuntien johto- ja asiantuntijatehtäviin myös opiskellaan monissa eri oppilaitoksissa. Kumina otti selvää kirjastonhoitajien ja kuntien hallinnon ammattilaisten opiskelumahdollisuuksista. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU JA TAMPEREEN YLIOPISTO / ERKKI KARÉN Kirjastonhoitajia valmistuu sekä Tampereen että Oulun yliopistojen informaatiotutkimuksen laitoksilta. Tampereella yksikkö kuuluu yhteiskuntatieteelliseen, Oulussa humanistiseen tiedekuntaan, josta opiskelija voi valmistua humanististen tieteiden kandidaatiksi (180 opintopistettä) tai filosofian maisteriksi (120 opintopistettä). Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opinnoista kerrotaan niiden pätevöittävän alan suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioissa kuten yritysten tietohallinnossa ja -palveluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa. Alan ammattinimikkeitä ovat tiedonhallinnan asiantuntija, tietopalvelupäällikkö, Information Specialist, kirjastonhoitaja ja -johtaja ja informaatikko. Kirjastoalan tehtäviin voi opiskella myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, jonka Kirjasto- ja tietopalvelu -koulutusohjelmasta valmistuu tradenomeja. Normaali opiskeluaika on kolme ja puoli vuotta (210 opintopistettä). Kun opiskelijalla on jo joku muu tutkinto, aika lyhenee. Osa opiskelijoistamme tulee suoraan lukiosta, ja arvioisin, että suurin osa on ollut ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen ensin töissä tai opiskellut muualla pari, kolme vuotta. Sitten joukossa on joka vuosi muutama selkeästi vanhempi alanvaihtaja, koulutusohjelmapäällikkö, lehtori Pirkko Vuorela kertoo. Vuorela tuli Seinäjoen kauppaoppilaitokseen töihin 1990-luvun alussa, ja on työskennellyt Seinäjoella oppilaitoksen koko ammattikorkeakouluajan lehtorina ja viime vuodet myös koulutusohjelmapäällikkönä. Niinpä hänellä on hyvä perspektiivi alansa opiskelijoiden tilanteeseen. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kirjasto- ja tietopalvelu -koulutusohjelmaan otetaan joka vuosi 23 uutta opiskelijaa. Lukuvuonna kaikilla neljällä kurssilla opiskeli yhteensä 58 henkeä, Opissa kunnan hommiin Pinni on Tampereen yliopiston kampusalueen uusia rakennuksia. sillä ryhmät pienenevät opiskelijoiden keskeyttäessä tai siirtyessä toiseen opinahjoon. Joka vuosi uudessa ryhmässä on vain neljä tai viisi miestä, onneksi sentään sen verran. Opiskelijoidemme sukupuolijakauma ei tunnu muuttuvan, vaikka yritettykin on. Ilmeisesti alan palkkaus ja imago vaikuttavat. Vuorelan mukaan nuorilla on kirjastoalasta opiskelun alkaessa kapea näkemys ja jopa vääriä odotuksia. Suurin osa hakeutuu edelleen kirjastoalaa opiskelemaan lukemisharrastuneisuutensa vuoksi. Monille on yllätys, että kirjastoissa työskennellään koko ajan tietokoneiden ja tietokantojen kanssa. Toinen yllätys on se, että ala tarjoaa niin monia eri mahdollisuuksia erilaisiin tehtäviin. Vaikka Vuorelan mukaan sellaista kirjastotyön sektoria ei olekaan, mistä kukaan ei innostuisi, on hän havainnut yhden kiehtovan ylitse muiden. Lastenkirjastotoiminta on etenkin tytöistä suosittua, suuri osa haluaa tehdä valmistuttuaan lastenkirjastotyötä. Siihen liittyy kuitenkin vääriä mielikuvia. KUMINA 4 3/2008

5 Kampustalossa on Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimisto ja korkeakoulukirjasto. Ei tiedetä, että lastenkirjastotoimintaan sisältyy niin paljon esiintymistä, koulutusta, kirjavinkkausta ja kirjastonkäytönopetusta kouluille. Lastenkirjastotyötä pidetään liian helppona, mukavana ja kevyenä. Tieteelliset kirjastot eivät kuitenkaan ole kiehtoneet työpaikkoina ammattikorkeakoulusta valmistuneita. Ehkä sille sektorille haluavat hakeutuvat yliopistoihin opiskelemaan. Tosin ammattikorkeakoulujen kirjastot kirjastoverkon uutena osana ovat tarjonneet meidän opiskelijoillemme hyvin työpaikkoja. Vastavalmistuneiden työllistymistilanne on Vuorelan mukaan tällä hetkellä huono. Koko ajan odotetaan, koska tilastot eläköitymisestä alkavat näkyä ja kuntiin avautuu enemmän kirjastotyöpaikkoja tarjolle. Parhaillaan käsittelyssä oleva kirjastoasetuksen muutos saattaa olla edullinen kirjastoalan tradenomeille, koska luonnoksen mukaan yleisten kirjastojen pätevyysvaatimuksena kirjastonhoitajalle säilyy korkeakoulututkinto, mutta nykyiseen verrattuna suuremmalta osalta kirjaston henkilökuntaa vaaditaan alan koulutus. Osa vastavalmistuneista, jotka eivät ole saaneet töitä, jatkavat kirjastoalan opintoja muualla maisterintutkintoon. Suuri osa vaihtaa alaa ja ottaa mitä töitä omalta kotipaikkakunnalta saa. Jotkut nuoret ovat välillä työtöminä ja työskentelevät kirjastoissa muutaman kuukauden jaksoissa määräaikaisissa työsuhteissa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastoalan opetuksessa tutustutaan myös alan ammattijärjestöihin. KUMULAkin on esittäytynyt meillä, ja Tradenomiliitto ollut hyvin aktiivinen. En kuitenkaan tiedä, uskovatko opiskelijat ammattijärjestön kaltaiseen vaikuttamiskanavaan. Ehkä nuoret ovat kyynisempiä nyt kuin ennen, Pirkko Vuorela pohtii. Tampereelta kuntien hallinnon ammattilaisia Tampereen yliopistolla on kunnallisalan koulutuksessa pitkät perinteet. Kauppaja hallintotieteiden tiedekunnassa, entiseltä nimeltään taloudellis-hallinnollisessa tiedekunnassa, voi tällä hetkellä opiskella kunta-alaa kolmessa pääaineessa: kunnallisoikeudessa, kunnallispolitiikassa ja kunnallistaloudessa. Laitoksia on neljä: oikeus-, talous- ja yhdyskuntatieteiden laitokset, sekä johtamistieteenlaitos, jossa ei opiskella kunnallisaineita. Tiedekunnassa toimii myös kunnallistieteiden keskus. Tampereen yliopiston kunnallisalan opiskelijoiden ainejärjestö on Hallat ry Tampereen yliopiston vanhin ja Suomen kolmanneksi vanhin opiskelijajärjestö. Tiedekunnasta valmistutaan hallintotieteiden kandidaatiksi tai maisteriksi. Tulevia ammattinimekkeitä ovat esimerkiksi kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kunnankamreeri ja kunnansihteeri. Tampereen yliopistoon haki kaikkia hallintotieteitä opiskelemaan tänä vuonna 649 toiveikasta. Määrä on suurin piirtein sama kuin aiemmin. Ikäluokkien pienentyessä myös kaikkien yliopistoihin hakevien määrä laskee, ja kun uudet ylioppilaat yleensä katsovat, mihin edellisenä vuonna ollut vähiten pyrkijöitä ja hakevat sinne. Siksi joissakin hakumäärissä, kuten juuri kunnallistieteissä, on aaltoliikettä, Tampereen yliopiston hallintotieteiden opintosuunnan opintoasioiden päällikkö Kirsti Järvinen kertoo. Yliopiston kunnallisalan koulutukseen hakeneiden määrä laskikin tänä keväänä selvästi viime vuodesta, mutta oli vuotta 2006 korkeampi: hakijoita oli nyt 127, viime vuonna 191. Silti jokaista aloituspaikkaa kohti on kolme hakijaa. Kolmeen kunta-alan pääaineeseen tänä vuonna otettavien uusien opiskelijoiden määrä on nimittäin yhteensä 42, samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Kunnallispolitiikkaa ja -taloutta pääsee kumpaakin lukemaan 15 aloittajaa, kun- nallisoikeutta 12. Kunnallisalan opiskelijoissa on paljon sellaisia, jotka ovat jo aikaisemmin työskennelleet julkisella sektorilla tai sitten he täydentävät vanhaa opetusjaoston kunnallistutkintoaan maisterintutkintoon. Kaiken kaikkiaankin hallintotieteiden opiskelijoissa on jo työelämässä olleita. Niinpä heillä saattaa olla työpaikka valmiina ja selkeä käsitys työn sisällöstä. Kunnallisaineiden opiskelijat ovat siis kaiken ikäisiä ja tasaisesti kumpaakin sukupuolta, vaikka yliopistossa yleensä opiskelee naisia enemmän kuin miehiä. Aikaisemmin kunnallisalaa opiskeltiin Tampereen yliopistossa omassa koulutusohjelmassaan. Se oli enemmän täsmäkoulutusta. Nyt kun kunnallispolitiikka, -oikeus ja -talous ovat omat pääaineensa, muodostaa kunnallisalan opiskelu yhteisen kokonaisuuden. Kuitenkin missä tahansa näistä pääaineista luetaan sivuaineina kahta muuta. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut tutkii opiskelijoiden sijoittumista työelämään. Vuonna 2006 kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan kaikkien neljän laitoksen opiskelijoista oli vuosi valmistumisesta 66 %:lla vakituinen työ, 25 % oli määräaikaisessa työssä, 4 % työttömiä työnhakijoita ja 5 % työelämän ulkopuolella, kuten hoitovapaalla. Koulutusta vastaavaa työtä sai välittömästi valmistuttua kuitenkin vain 16 %, ja 64 % joutui etsimään koulutustaan vastaavaa työtä yli yhdeksän kuukautta. Kuntien tai kuntayhtymien palvelukseen sijoittui tutkimukseen osallistuneista 26 opiskelijaa, valmistuneista 41 % löysi työn julkishallinnosta kunnalta tai valtiolta. Tutkimuksen kunnallisoikeutta pääaineena lukeneista yhdeksästä valmistuneesta yhtä lukuun ottamatta kaikki sijoittuivat kuntien tai kuntayhtymien palvelukseen, mutta vain neljän työ vastasi yliopistotason tutkintoa vaatimuksiltaan. Viisi kuitenkin sijoittui johto- tai esimiestehtäviin. Kunnallistaloudesta valmistuneista 18: sta peräti 67 % sai odottaa koulutustaan vastaavaa työtä yli yhdeksän kuukautta. Merkillepantavaa on, että vain neljä 18: sta sijoittui kuntiin tai kuntayhtymiin, muut yksityisiin yrityksiin. Kunnallispolitiikan neljästä valmistuneesta puolestaan yksi sai töitä heti, yksi puolen vuoden sisällä ja kaksi odotti yli yhdeksän kuukautta. Heistä kaksi eli puolet sijoittui töihin kuntiin tai kuntayhtymiin, johto- tai esimiestehtäviin. KUMINA 5 3/2008

6 Opiskelijayhteistyö KUMULAssa Ainejärjestöjen edustajat kokoontuivat kevään päätteeksi KUMULAn järjestämään seminaariin. Kumulalaisten ammattialojen opiskelijat valmistuvat muuttuvalle kuntasektorille. Ammattijärjestön jäsenyys on ainoa tae avusta alalle asettuessa. TEKSTI JUSSI NÄRI KUVA TUIJA HEIKKILÄ Kunta- ja kirjastoalan opiskelijat valmistuvat muutosten kourissa olevalle kuntasektorille. Organisaatiomuutokset, määräaikaiset työ- ja virkasuhteet sekä monimutkaistuvat prosessit ovat arkipäivää myös tulevaisuuden kumulalaisille. Erilaisia näkemyksiä, malleja, ehdotuksia ja suosituksia henkilöstön hyvinvoinnin takaamiseksi on esitetty lähes yhtä monen asiantuntijatahon suusta. Silloin kun järjestelmät pettävät unohtuvat kuitenkin usein myös suositukset. Tällöin ainoa, joka nuoren kunta-alan asiantuntijan edunvalvontaa pitää asialistan tärkeimpänä on oma ammattijärjestö. Tätä viestiä haluamme viedä myös kunta- ja kirjastoalan opiskelijoille. Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n opiskelijayhteistyötä on kehitetty aktiivisesti viime syksystä lähtien. Mutkattomat ensitapaamiset eri ainejärjestöjen kanssa antoivat heti viitteitä siitä, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja että siitä tulisi vieläpä hauskaa ja hyödyllistä. Ensi vaiheessa yhteistyöhön osallistuivat Oulun informaatiotieteiden ainejärjestö Index ry, Tampereen kunnallistieteiden opiskelijoiden Hallat ry, Vaasan yliopiston hallintotieteilijöiden Hallinnoijat ry sekä Tampereen yliopiston informaatiotieteiden opiskelijoiden UDK ry. Jatkossa yhteistyötä pyritään avaamaan myös eri ammattikorkeakoulujen kirjastoalan opiskelijoiden kanssa. Istuminen saman pöydän ääreen virvokkeiden kanssa on jo vanhastaan hyväksi koettu keino uusiin ihmisiin tutustuttaessa, ja näin on toimittu myös opiskelijayhteistyötä kehitettäessä. KU- MULAn tutustumiskäynnit eri ainejärjestöihin käynnistyivät syksyllä ja kevät päätettiin yhteiseen seminaariin. Yhteistyötä tullaan jatkossakin kehittämään entistä aktiivisimpaan suuntaan. Tähän kehittämistyöhön asetettu opiskelijatoimikunta koostuu kumulalaisista luottamushenkilöistä ja eri ainejärjestöjen kumulalaisista opiskelijajäsenistä. Työ jatkuu nyt uusien opiskelijoiden aloittaessa opintonsa. Myös KUMULA on mukana aloitushulinoissa kertomassa toiminnastaan sekä edunvalvonnasta. KUMULA on kiinnostunut opiskelijoista, ja KUMULA kiinnostaa opiskelijoita. Syksystä 2007 opiskelijajäsenmäärämme on kasvanut yli 30 prosenttia! Tämä onkin järjestöllemme tärkeää, sillä KUMULAn jäsenedut opiskelijalle opiskelijajäsenemme tuovat tullessaan nuorekkuutta, uusia näkökulmia sekä uusia ja aktiivisia toimijoita. Jäsenkuntamme keski-ikä on verrattain korkea, joten uudet toiminnasta kiinnostuneet nuoret jäsenet ovat erittäin tervetulleita joukkoomme. Toivottavasti saamme opiskelijajäsenistämme ehdokkaita myös KUMULAn liittovaltuuston syysvaaleihin. Kuntien asiantuntijat KUMU- LA ry:n jäsenyys on opiskelijalle ilmainen opiskelujen ajan. Jäsenmaksua opiskelijajäsen maksaa vain niiltä osin, kun hän työskentelee, jolloin jäsenmaksu on 1,1 % bruttotuloista. Toisin sanoen opintotuesta jäsenmaksua ei peritä, mutta jos opiskelijajäsen käy vaikkapa kesätöissä ja saa palkkatuloa, maksaa hän jäsenmaksua ja siten kerryttää myös työttömyyskassan työssäoloehtoaan. Pääasiallisin syy, minkä takia moni opiskelija liittyy KUMULAan, onkin juuri oman työttömyysturvan varmistaminen, mutta opiskelijajäsenemme ovat huomanneet myös monet muut rahanarvoiset edut. Erilaiset rekrytointi- ja työhaastattelukoulutukset ovat olleet erittäin suosittuja. Opiskelijajäsenen käytössä ovat myös Akavan Erityisalojen laki- ja asiamiesten kirjoittamat työelämäoppaat. Palkkaneuvonta auttaa ensimmäiseen työhaastatteluun valmistautuvaa haarukoimaan palkkauksensa kohdalleen. Opiskelijajäsen voi myös tarkistuttaa työnantajan tarjoaman työsopimuksen Akavan Erityisalojen lakimiehellä. Oikeudellinen neuvonta ja konsultointi eivät rajoitu yksinomaan edunvalvonnallisiin ongelmiin. Jäsenetuna tarjoamme myös opiskelijajäsenillemme perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa. Jäsenetuihimme kuuluu myös kattava vakuutusturva (If). Opiskelijajäsenemme saavat vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutuksen sekä vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Jos opiskelijajäsen aiheuttaa työssään virheellään tai laiminlyönnillään työnantajalleen henkilö- esine- ja varallisuusvahinkoja, korvataan niitä jäsenetuna saatavan vastuuvakuutuksen piiristä jopa euroon asti. Lisäksi tarjolla on tuntuvia alennuksia muista vakuutuksista. Opiskelijajäsenillemme on tarjolla myös alennuksia lomakohteista, laivayhtiöistä, hotelleista ja matkoista. Kaikkiaan jäsenetujen rahallinen arvo saattaa vuodessa nousta jopa 1000 euroon! Unohtaa ei sovi myöskään työelämän tärkeitä verkostoja. Aktiivinen toiminta jo opiskelijana omassa yhdistyksessä luo verkostoja alalla toimiviin ammattilaisiin. Mikä muu tällaista suhde- ja tukiverkostoa tarjoaisi kuin oma samalla alalla toimivien henkilöiden ammattijärjestö? Kannattaa tulla mukaan! Lisätietoa jäseneduista: KUMINA 3/2008 6

7 TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVA TEEMU HIENOLA KUMULAn opiskelijajäsen Ville Lavikainen pitää ammattijärjestöön kulumista tarpeellisena jo ennen valmistumista. Hän kiittelee KUMULAN yhteistyötä opiskelijajärjestöjen kanssa. Järjestöaktiivi mielii kirjastonysväksi Olen Ville Lavikainen, 24. Olen kotoisin Espoosta, mutta asun kahdeksan kuukautta vuodesta opiskelupaikkakunnallani Tampereella. Varsinaista perhettä minulla ei ole, mutta nurkissa kipittää ketterä tietojenkäsittelyopin opiskelija Auvo eli asun soluasunnossa yliopiston vieressä. Espoon kotona on totta kai äiti, joka saa kesäisin hermot kiristymään. Opiskelen Tampereen yliopistossa pääaineenani informaatiotutkimus. Isona minusta tulee todennäköisesti kirjastonysvä, kuten jotkut alamme opiskelijat sanovat. Todellisuudessa en tiedä, mikä minusta tulee, mutta ainakin tällä hetkellä työt yleisessä kirjastossa kiinnostavat. Valitsin informaatiotutkimuksen sattumalta. Olin armeijan jälkeen pari vuotta työelämässä, ja kun työnteko alkoi tökkiä, oli aika siirtyä takaisin koulun penkille. Olin aina halunnut opiskelemaan muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Tampere kuulosti loistavalta vaihtoehdolta, ja niinpä selailin Tampereen yliopiston oppiaine-esittelyjä. Informaatiotutkimus vaikutti sopivan mielenkiintoiselta ja kryptiseltä, joten lopetin etsinnät. Pääsykoekirjan luin sen verran monta kertaa, ettei sisäänpääsy jäisi arvailuksi. Alussa opiskeluissa oli jonkin verran käynnistymisvaikeuksia, sillä mielenkiintoisimmalta kuulostanut tietohallinto ei ollutkaan sellaista kun olin kuvitellut. Minulla ei ole ollut kirjastoalalta työkokemusta, vaikka olenkin työskennellyt tietohallinnon alaisuudessa. Täksi kesäksi pääsin kuitenkin kirjastonhoitajaksi Espooseen kahteen eri kirjastoon. Työ on lisännyt innostustani alaa kohtaan. Erityisesti kirjastohenkilökunta on tehnyt asiantuntemuksellaan ja yleissivistyksellään minuun vaikutuksen. Tosin ala varmaan vaatii tulevaisuudessa suurta muutosta. Todennäköisesti pyrin valmistumisen jälkeen kirjastonhoitajaksi tai informaatikoksi yleiseen kirjastoon, mutta siitä mitä sen jälkeen tapahtuu, en vielä uskalla esittää edes sivistyneitä arvauksia. Kesäisin pelaan jalkapalloa Uudenmaan piirin kuutosdivisioonassa. Talvella käyn ainejärjestön sählyvuorolla innolla, joka herättää hämmennystä kanssaopiskelijoissa. Tietokoneen virittelyn ja koodailun lisäksi pelailen autopelejä ja shakkia. Intohimoni tällä hetkellä on F1 ja erityisesti sen historia. Teen oikeastaan mitä tahansa jos tarpeeksi lahjotaan tai uhkaillaan. Ja tietenkin ainejärjestötoiminnankin voi lukea harrastukseksi. Ainejärjestömme UDK ry huolehtii opiskelijoiden viihtyvyydestä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja illanviettoja. Viime vuonna järjestettiin myös kaksi työelämäekskursiota Helsinkiin. Tuolloin kävimme myös KUMULAssa. Ainejärjestö vaikuttaa lisäksi yliopiston hallinnossa ja hoitaa tutorointia sekä seuraa ajankohtaisia yliopistossa tapahtuvia asioita kuten koulutuspolitiikkaa. Se on siis tukipilari ja tiedotuskanava opiskelijoille. Toki opiskelija voi luovia läpi opiskeluista ainejärjestöön kuulumatta, mutta kontaktit muihin opiskelijoihin voivat jäädä vähäisemmiksi. Osallistumiseni ainejärjestötoimintaan alkoi, kun minua pyydettiin UDK:n vuosikokouksessa hallitukseen ja heikossa mielentilassa vastasin sen verran epäselvästi, että se tulkittiin kylläksi. Tällä hetkellä olen ottanut liikaa tehtäviä UDK:ssa. Olen ollut sen varapuheenjohtaja ja koulutuspoliittinen vastaava kohta kaksi vuotta ja viime vuodesta myös sosiaalipoliittinen vastaava. Koulutuspoliittisen vastaavan tehtäviin kuuluu myös yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien eli hallopedien löytäminen. Lisäksi olen informaatiotutkimuksen laitoksen opetussuunnitelmatyöryhmän opiskelijajäsen. Viime vuonna toimin myös tutorina uusille opiskelijoille, ja ainejärjestön kotisivujen tenttiarkisto on vastuullani. Ainejärjestötoiminnassa tutustuu uusiin ihmisiin ja näkee, miten asioista päätetään ja miten niitä ajetaan eteenpäin. Aktiivinen toimiminen myös KUMU- LAssa on minulle mahdollista siksikin, että olen huono sanomaan ei. Liityin KUMULAan keväällä, kun valmistumassa oleva opiskelijakaveri kertoi omasta liittymisestään. Olen aina ollut sitä mieltä, että ammattiliittoon on hyvä kuulua, mutta aikaisemmassa työpaikassani ollessani en saanut liityttyä. Ammattiliitto edustaa työntekijöitä ja ajaa heidän etujaan, liittymättä ei neuvottelumahdollisuuksiakaan ole. Liittoon kuuluminen on opiskelijalle ilmaista, ja siksi en näe mitään syytä olla kuulumatta liittoon jo opiskeluaikana. Kesätöissäkin liitosta on hyötyä saahan sieltä tietoa myös kesätyöläisen oikeuksista. Lisäksi liitto toimii turvana, jos jostain syystä riitautuisi työnantajan kanssa. Toki olen kuullut hyvää myös opiskelijatapahtumista, kuten risteilystä, mutta niihin en ole vielä itse ehtinyt osallistua. Valitsin KUMULAn, koska se tuntui minulle sopivimmalta vaihtoehdolta. Vaikutusta oli myös KUMULAn ja UDK: n viime vuonna alkaneella, lupaavalla yhteistyöllä. KUMULA on tehnyt hyvin itseään tunnetuksi opiskelijoiden keskuudessa. Käsittääkseni se on perustamassa työryhmää, johon kuuluisi myös opiskelijajäseniä. Toivottavasti KUMULA tulee sen avulla palvelemaan opiskelijoita entistä paremmin. KUMINA 7 3/2008

8 Enemmistö suomalaisnuorista asennoituu työhön ja omaan elämäänsä optimisti sin odotuksin. Lukio- ja yliopistovuodet ovat kuitenkin henkisesti kuormittavaa aikaa, jota leimaa epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta. Nuorison elämää ja ajatuksia selvittäneet tuoreet tutkimukset osittain vahvistavat mutta myös monipuolistavat tiedotusvälineiden tuottamia mielikuvia nuorten ikäluokkien tyytyväisyydestä omaan elämäänsä. Arkikeskustelussa nuorison koulutus- ja ammatillistumisvaiheisiin liitetään usein erilaisia uhkakuvia. Ääriesimerkkeinä ovat ne peruskoulun päättäneet nuoret, jotka keskeyttävät opintonsa eivätkä hakeudu mihinkään ammatilliseen koulutukseen. Toista äärilaitaa edustavat ne kunnianhimoiset, jotka asettavat koulutus- ja ammattitavoitteensa hyvinkin korkealle. Tämän ryhmän kohdalla uhkaksi katsotaan loppuun palaminen jo ennen kuin työelämä on alkanutkaan. Suomen Lukiolaisten Liiton tuoreen tutkimuksen mukaan lukiolaisten enemmistö Suomessa voi oikein hyvin. Lukiolaisten asennoituminen koulunkäyntiin on viime vuosien aikana kehittynyt myönteiseen suuntaan. Joka toinen kokee tosin koulutyön määrän liian suureksi. Tiettyjen ryhmien psyykkisessä hyvinvoinnissa on myös havaittavissa heikkenemistä. Erityisesti tyttöjen masennusoireet ovat lisääntyneet. Vakavampi pahoinvointi ja oireilu kasautuvat kuitenkin vain hyvin pienelle vähemmistölle. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveyden muutoksia selvittäneistä tutkimuksista ilmenee, että valtaosa (85 %) korkeakouluopiskelijoista arvioi terveydentilansa hyväksi. Mutta opiskeluvuodetkaan eivät välttämättä ole pelkkää ihanaa, velvollisuuksista ja vastuusta vapaata nuoruuden aikaa. Eriasteisia stressioireita ja mielenterveyden häiriöitä esiintyy aiempaa useammalla opiskelijalla. Joka kolmas naisopiskelija ja joka neljäs miesopiskelija kärsii tutkimusten mukaan opiskelun kulkua häiritsevistä stressioireista. Kuva nuorisosta monipuolistuu, kun tarkastellaan koko alle 30-vuotiaiden ikäluokkaa. Nuorisobarometri tutkimuksesta käy ilmi, että enemmistö kaikista suomalaisista nuorista asennoituu työhön ja omaan elämäänsä Hyvinvoivaa vai pahoinvoivaa nuorisoa? hyvin valoisin ja optimistisin odotuksin. Mitään suurta tai yleisesti esiintyvää luovuttamisen tai pessimismin aaltoa ei tässäkään tutkimuksessa ole havaittavissa. Alle kolmikymppiset antavat yleiselle elämään tyytyväisyydelle kouluarvosanana keskiarvon 8,5. Merkittävän suuria eroja ikä- tai koulutusryhmien välillä ei esiinny. Mitä korkeamman koulutuksen vastaaja on ehtinyt hankkia, sitä tyytyväisempi hän on eri elämänalueisiin eli omaan terveydentilaansa, ihmissuhteisiinsa, taloudelliseen asemaan ja omaan työhönsä. Nuoremmat ja vähemmän koulutetut ovat kuitenkin tyytyväisempiä omaan vapaa-aikaansa. Tulosta selittänee se, että varttuneemmat ja korkeammin koulutetut kokevat nuorempia useammin ajanpuutetta. Yhdessä näiden kolmen tutkimuksen tuloksia voitaneen tulkita siten, että erityisesti lukio- ja yliopistovuodet ovat nuorille henkisesti kuormittavaa aikaa. Näitä vuosia leimaa luonnollisesti epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta. Tutkinnon suorittamisen ja työelämänsyrjästä kiinni saamisen jälkeen paineet vähenevät ja yleinen tyytyväisyys asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta kasvaa. Ajatuksia herättävä Nuorisobarometrin tulos oli kuitenkin se, että vuonna 2007 joka kolmas vastaaja oli täysin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan työelämä vaatii tänä päivänä työntekijöiltä niin paljon, että monet ihmiset palavat ennen aikaisesti loppuun. Vuonna 2000 näin ajatteli joka neljäs vastaaja. Ehkä muuttamisen ja parantamisen varaa olisikin enemmän työmarkkinoilla ja työelämässä kuin itse nuorisossa. Ulla Aitta Tutkija, AKAVA ry Artikkeli perustuu Ulla Aitan puheenvuoroon AOVAn seminaarissa Nuorten hyvinvointi 2000-luvun Suomessa ja se on ilmestynyt Akavalainen-lehdessä 3/2008. Piirros Marja Muhonen Lähteet: Lukiolaisten hyvinvointitutkimus Suomen Lukiolaisten Liitto. Kunttu-Huttunen, Yliopistoopiskelijoiden terveystutkimus YTHS:n tutkimuksia 40/2005. Pylkkänen-Repo, Palauttaako terapia menetetyn opiskelukyvyn. YTHS Myllyniemi, Perusarvot puntarissa. Nuorisobarometri KUMINA 8 3/2008

9 Akavan Erityisalat Kumina tutustuttaa lukijat myös KUMULAn emojärjestön, Akavan Erityisalat ry:n väkeen. Tällä kertaa tapaamme Minna Aholan, joka edustaa opiskelijoita Akavan Erityisaloissa ja järjestöään Akavan opiskelijavaltuuskunnassa. TEKSTI JA KUVA TUIJA HEIKKILÄ Opiskelijoiden asialla Minna Ahola, 27, on gradua vailla valmis kasvatustieteiden kandidaatti. Hän työskentelee opinahjossaan, Turun yliopistossa, ylioppilaskunnan koulutuspoliittisena sihteerinä. Vuonna 2004 hän liittyi jäseneksi Akavan Erityisalojen suurimpaan liittoon, Specia Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:hyn. Siitä alkoi Minnan ay-ura. Minna oli ainejärjestönsä puheenjohtaja, kun Specia kutsui aktiivin toimimaan: hänestä tuli Specian hallituksen ensimmäinen opiskelijajäsen. Olen hurahtanut järjestömaailmaan. Se on niin antoisaa vaikkakin monesti hidasta. On voittoisa fiilis tuuletella, kun on saanut jonkin asian vietyä eteenpäin. Olen iloinen, että pääsen näkemään, miten edunvalvontaa hoidetaan ja rakennetaan, nautin ideoinnista ja keskusteluista. Kyllä ammattijärjestö on minulle henkinen koti, Minna Ahola sanoo. Pian Minnasta tuli myös Akavan Erityisalojen hallituksen opiskelijajäsen ja opiskelijatoimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja. Nyt hän on toiminut toimikunnan puheenjohtajana kaksi vuotta. Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunta koostuu jäsenyhdistyksistä kaksivuotiskaudeksi valituista opiskelija-aktiiveista. Tällä hetkellä toimikunnassa ei ole KUMULAn edustajaa. Uusi opiskelijatoimikunta valitaan syksyllä. Meillä on ollut innostunut porukka, ja on ollut hauska huomata, että Akavan Erityisaloissa arvostetaan opiskelijatoimintaa. Tänä vuonna opiskelijatoimikunta on osallistunut Akavan Erityisalojen koulutuspoliittisen ohjelman laatimiseen ja kehittänyt pari vuotta sitten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alkanutta kummitoimintaa. Lokakuussa järjestettävä Akavan Erityisalojen opiskelijatapahtuma pidetään totutusta risteilystä poiketen Vierumäen urheiluopistolla. Seminaaripäivien teemat ovat hyvinvointi ja ammattijärjestötoiminta. AOVA valvoo opiskelijan etuja Tämän vuoden alussa Akavan Erityisaloissa oli runsas opiskelijajäsentä eli 15 % jäsenmäärästä, Akavassa runsas eli joka viides akavalainen on opiskelija. Akavan Erityisalojen toimistossa työskentelee opiskelijavastaava, keskusjärjestö Akavassa opiskelija-asiamies. Akavassa opiskelijoiden edunvalvonnasta eli koulutus-, työvoima- ja sosiaalipoliittisista asioista vastaa Akavan opiskelijavaltuuskunta eli AOVA. Siinä ovat edustettuina kaikki Akavan opiskelijatoimintaa harjoittavat jäsenjärjestöt. AOVAn tehtävä on tuoda opiskelijanäkökulma Akavan päätöksentekoon ja linjauksiin sekä edistää yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja korkeasti koulutettujen vastavalmistuneiden yhteisiä etuja. AOVAlla on edustus kaikissa Akavan toimikunnissa ja aluetoimikunnissa ja sen puheenjohtaja on Akavan hallituksessa. Minna Ahola edustaa Akavan Erityisaloja ja sen jäsenjärjestöjä AOVAssa, tärkeällä paikalla. Kun valmistautuu hyvin ja esittää argumenttinsa järkevästi, saa sielläkin vietyä asioita eteenpäin. Minna näkee opiskelijoiden järjestäytymishalukkuuden kasvaneen. Nyt kaivataan enemmän tietoa mahdollisuuksista ja halutaan järjestäytyä eikä vain liittojen tarjoamien bileiden vuoksi. Pikemminkin järjestäytyminen on muodissa. Opiskelijat näkevät sen mukanaan tuoman työttömyysturvan tärkeyden, mutta harva ajattelee vain työttömyysturvaa. Pelkästään kassaan liittyminen ei ole todellinen vaihtoehto. Opiskelijoiden sitoutuminen aktiivisiksi toimijoiksi ay-saralla on yhtä kiven takana kuin muidenkin jäsenten. Opintoajan rajaaminen on vaikuttanut siihen, ettei opiskelijoilla ole aikaa muuhun. Niinpä liittojen täytyy etsiä ne, jotka haluavat antaa aikaansa yhteiseen toimintaan. Toisaalta nuoret on saatava rohkeammin mukaan yhteiseen päätöksentekoon myös kunnissa. Ei kukaan tule kotoa hakemaan ja kysymään, mitä haluaisitte. KUMULAn voimistunut opiskelijayhteistyö saa Minnalta kiitosta. KUMULAn haaste on siinä, että sillä on tavoitettavana jäsenikseen kapeampi osa opiskelijoista kuin yksityissektorin liitoilla. Kuntasektori on kuitenkin kiinnostava ja vetovoimainen työnantajaehdokas tietylle osalle opiskelijoista. Lisätietoja opiskelijatoiminannasta ja vaikuttamismahdollisuuksista: opiskelijat opiskelijat KUMINA 9 3/2008

10 Helena Lamponen antoi hyviä käytännön ohjeita sopimusasioista työelämää aloittaville opiskelijoille. Opiskelijatapaamisessa tutustuttiin ja saatiin tietoa KUMULAn järjestämässä ainejärjestötapaamisessa tutustuttiin ja vaihdettiin kokemuksia sekä saatiin vankkaa tietoa siitä, miksi opiskelijan on syytä kuulua ammattijärjestöön. TEKSTI JA KUVAT TUIJA HEIKKILÄ Hallat ry:n Sanna Marin (vas.) sekä kumulalaisista uristaan kertoneet Ulla Pöppönen, Maarit Helén, Jukka Vaattovaara ja Jussi Näri. KUMULA järjesti toukokuun viimeisenä päivänä opiskelijatapaamisen. Tamperelaisen hotellin kokoushuoneeseen kokoontui kaunista kesää enteilevästä aurinkoisesta lauantaista huolimatta kumulalaisiin kunnallisiin kirjasto- ja hallintoammatteihin valmistuvia opiskelijoita, neljän ainejärjestön aktiiveja Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijoiden UDK ry:stä ja kunnallisalan opiskelijoiden Hallat ry:stä, Vaasan yliopiston hallintotieteiden opiskelijoiden Hallinnoijat ry:stä sekä Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen opiskelijoiden Index ry:stä. Järjestösihteeri Jussi Närin vetämän päivän aikana opiskelijat saivat tietoa ammattijärjestön toiminnasta ja KU- MULAsta. Akavan Erityisalojen lakimies Helena Lamponen puhui työsuhdelainsäädännöstä ja kävi paikalla olleiden opiskelijoiden kokemien käytännön ongelmatilanteiden avulla läpi sitä, miten liitto voi auttaa työsuhteessa pulaan joutunutta jäsentään. Kysyjät osasivatkin käyttää hyväkseen tilaisuutta saada neuvoja erinomaiselta asiantuntijalta. Kumulalaisista uravalinnoistaan ja taidoista, joita ovat työssään tarvinneet, UDK ry:n Erkka Rautio kiitteli päivän antia. kertoivat KUMULAn puheenjohtaja, Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmapäällikkö Maarit Helén, KUMULAn hallituksen jäsen, Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen projektisihteeri Jukka Vaattovaara ja KUMULAn hallituksen varajäsen, Joensuun kaupunginkirjaston erikoiskirjastonhoitaja Ulla Pötsönen. Kunkin uravalinnat ovat olleet enemmän tai vähemmän uravahinkoja, mutta hyviä neuvoja kuulijat saivat heiltä omille urateilleen. Ottakaa kaikki jäsenyydestä irti, muistutettiin opiskelijajäsenille. Yksi osanottajista, UDK:n hallituksen puheenjohtaja Erkka Rautio kiitteli päivän tiivistä tietopakettia ja KUMULAn aluillaan olevaa yhteistyötä ainejärjestöjen kanssa. Erkka itse on liittynyt ammattijärjestöön: opiskeluaikaisten töidensä vuoksi hän kuuluu tällä hetkellä Palvelualojen ammattiliitto PAMiin, ja on jo kokenut liiton tuen hyväksi turvaksi. Pari kertaa olen joutunut keskuselemaan luottamusmiehen kanssa epäselvyyksistä työpaikalla, ja nyt osaan hänen neuvojensa ansiosta varoa tulevaisuudessa vastaavanlaisia tilanteita, Erkka Rautio kertoo kokemuksistaan. KUMINA 10 3/2008

11 Tämänvuotinen Mikko Mäkelä -palkittu on tamperelainen Leena Karjarinta. Riihimäkeläinen Jouni Rasimus on saanut Häme-teko-kunniakirjan. TEKSTI TUIJA HEIKKILÄ KUVAT EVA KALLIORANTA (KARJARINTA), ESKO KUOKKANEN (RASIMUS) Hämeen Heimoliitto Ry on palkinnut kumulalaisen Jouni Rasimuksen Häme-teko kunniakirjalla. Tunnustuksen hänelle toi Riihimäen Lasitehtaan katolla 1950-luvun lopulta 1980-luvulle olleen Ilves-veistoksen pelastaminen ja kunnostaminen. Hämettä ja hämäläisyyttä sekä ennen kaikkea Riihimäkeä lasikaupunkina symboloinut lähes nelimetrinen ja tuhatkiloinen, sininen veistos on nyt pitkän varastoinnin ja kaatopaikkauhan jälkeen kunnostettu. Tampereen kaupunginkirjastossa pääkirjaston lastenja nuortenosaston osastonjohtajana työskentelevä Leena Karjarinta palkittiin kesäkuun alussa kirjastoalan arvostetuimmalla tunnustuksella, Mikko Mäkelä -palkinnolla ansiokkaasta työstä lasten ja nuorten kirjastopalvelujen monipuolisena käytännön toimijana ja kehittäjänä. Kun aikanaan hain Tampereen kaupunginkirjastoon harjoittelijaksi, Mikko Mäkelä johtajana haastatteli minua ja kysyi, mihin te rouva Karjarinta haluaisitte tässä kirjastossa. Pohjalaiset kun osaa aina sanoa suoraan, paukautin, että lastenosastolle, koska lapset ovat ainakin rehellisiä ja reiluja ihmisiä, Leena Karjarinta muistelee. Myös Mäkelä piti lastenkirjastotyötä arvossaan, vaikkakaan hän avarakatseisena ei puolustanut vain yhtä asiakaskuntaa tai kirjallisuudenlajia. Niinpä Leena Karjarinta sai aloittaa pitkän uransa Tampereen kaupunginkirjastossa, ensin amanuenssina käsikirjastossa, kunnes pääsi siirtymään pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolle. Sitä hän on johtanut vuodesta Eikä ole katunut. Ovathan lapset virvoittavia. Aikuinen asiakas aloittaa kirveenvarresta ja asia onkin ihan muuta. Lasten kanssa voi olla puolin ja toisin oma itsensä. Mutta en olisi 1970-luvulla uskonut, että itseni lastenosastolta töistä löydän, kun olin asiakkaana katsellut sitä pohjakerroksen sairaalanvihreää tilaa. Köppääsiä kirjoja ja resuinen sohva eteisessä! Uransa aikana Leena on joutunut ja päässyt puolustamaan lasten asemaa kirjastoissa, kuten sitä, että lastenaineistoa ryhdyttiin varastoimaan ja siten kohtelemaan kuten muitakin kirjoja. Lapset ovat se voimavara, mistä tulevat kirjastonkäyttäjät ja veronmaksajat kasvavat. Ja näinä tietokoneiden ja tietokantojen aikanakin he tarvitsevat hyvää asiakaspalvelua: kirjaston tiskiin elävän ihmisen ja kontaktin, joka auttaa eikä vain sano, että kato koneelta. Harrastuksensa, nukketeatterin, parissa Leena Karjarinta on tarjonnut 30 vuoden ajan elämyksiä lapsille kouluissa ja päiväkodeissa. Hän on myös ollut mukana entisen esimiehensä ja esikuvansa Mikko Mäkelän perustaman Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin eli SNI:n toiminnassa. Mikko sanoi aina, että muistakaa, joka päivä pitää ajatella mahdottomia ajatuksia. Sellainen oli nuorisokirjallisuuden instituuttikin. Kun pohdimme sellaisen tarvetta, Mikko sanoi: No helvata, perustetaan se!. Mikko Mäkelä -palkittu Leena Karjarinta Tampereen kaupunginkirjastossa Pentti Papinahon pronssinen Mikko Mäkelä taustallaan. Jouni Rasimus ja Ilves veistoksen kunnostuksen käynnistyessä syksyllä KUMINA 11 3/2008

12 Jäsentyytyväisyys lievässä kasvussa Akavan Erityisalojen jäsentyytyväisyystutkimus kertoo sen jäsenyhdistysten jäsenten mielipiteet niin järjestäytymisen syistä kuin järjestön palveluista. Kumulalaisten näkemykset eroavat useissa kohdin muiden littojen jäsenten ajatuksista. TEKSTI MAARIT HELÉN Alkuvuodesta Akavan Erityisalat teki jälleen tutkimuksen, jossa kysyttiin sen jäsenyhdistysten jäsenten näkemyksiä järjestön palveluista ja asiantuntemuksesta. Vastaava kysely tehtiin Seuraavassa tarkastellaan KUMULAn jäsenten antamia vastauksia ja verrataan niitä kahden vuoden takaisen kyselyn tuloksiin sekä muiden Akavan Erityisalojen jäsenten antamiin vastauksiin. Kaikkien kyselyyn vastanneiden lukumäärä oli pudonnut huomattavasti kahden vuoden takaisesta, sillä tuolloin vastausprosentti oli 53 ja nyt 42, mutta KUMULAn jäsenten vastausmäärä oli pysynyt lähes samana: 2006 kyselyyn vastasi 847 kumulalaista, nyt kaksi vähemmän. Vastaajien taustatiedoista näkyy, että KUMULAn jäsenkunta eroaa selvästi muista Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksistä: vastaajistamme on suurempi osa miehiä kuin muissa järjestöissä, ja vastaajat ovat iältään selvästi muita vastaajia vanhempia. Kumulalaisista yli 50-vuotiaita oli 56 %, kun kaikkiaan vastaajista tähän ryhmään kuului vain 22 %. Toinen selvä ero muiden liittojen vastanneisiin on, että KUMULAlla on jäseniä kaikkialta Suomesta, kun taas muiden järjestöjen vastaajien enemmistö on Uudeltamaalta. Työttömyysturva edelleen jäsenyyden tärkein syy Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, mihin ammattiliiton jäsen katsoo ensisijaisesti samastuvansa. Vastaajista KUMULAn jäsenet samastuivat muita useammin Akavan Erityisaloihin ja Akavaan, kun taas oma jäsenyhdistys mainittiin samastumiskohteena keskimääräistä harvemmin kumulalaisten vastaukset olivat hyvin samanlaiset. Omaan jäsenyhdistykseen samastuivat useammin alle 30-vuotiaat, Akavan samastumiskohteeksi mainitsivat useimmiten vuotiaat miehet. Kysymykseen Mistä sait tiedon liittyäksesi, kumulalaisten vastaukset erosivat jälleen selvästi muiden vastauksista. Kumulalaisille työtoverit ja kollegat olivat tärkein tietolähde ammattijärjestöä valittaessa, kun muissa järjestöissä opiskelun yhteydessä saatu tieto oli selvästi tietolähteistä tärkein. Vastaus antaa KUMULAlle entistä enemmän perusteita panostaa erityisesti opiskelijatoimintaan ja -rekrytointiin. Tietysti vastaus kuvastaa myös jäsenistön ikärakennetta. Internetin merkitys oli hieman kasvanut parin vuoden takaisesta ja on erityisesti merkittävä tiedonhankintakanava alle 40-vuotiaille. Jäsenyyden syitä selvitettiin kahdella kysymyksellä. Ensinnä kysyttiin tärkeintä syytä jäseneksi liittymiselle, toiseksi asioita, jotka vaikuttavat eniten siihen, että jäsenyys on säilynyt. Selvästi tärkein syy niin liittymiseen kuin tämän hetken jäsenyydelle on taloudellinen turva työttömyyden varalta. Kaikkiaan 64 % kumulalaisista vastaajista oli määritellyt sen tärkeimmäksi. Toiseksi tärkeimmäksi nousi koulutus-/ammatti-identiteetti (25 %) ja kolmantena mainittiin liiton tarjoamat edut ja palvelut (18 %). Tässä KUMULAn jäsenten vastaukset eivät olennaisesti eroa muista Akavan Erityisalojen jäsenten vastauksista. Ainoastaan liiton tarjoamat edut ja palvelut mainitaan hieman harvemmin kuin muilla, mutta ero ei ole suuri. Mielenkiintoista on havaita, että edelliseen tutkimukseen verrattuna taloudellisen turvallisuuden merkitys on hieman laskenut tämän hetkisen jäsenyyden syynä. Kumulalaiset osallistuvat koulutukseen ja aluetoimintaan Jäsentyytyväisyyden arvioimiseksi kyselyssä käytiin läpi tärkeimmät Akavan Erityisalojen palvelut ja toiminnot sekä niiden käyttäminen. Jäsenyyden syyt a) Mikä seuraavista oli ensisijainen syy jäseneksi liittymiselle? b) Mikä seuraavista asioista vaikuttaa eniten siihen, että olet tällä hetkellä jäsenenä? Taloudellinen turva työttömyyden varalle Kiinnostus ammattiyhdistystoimintaan Oman alan kehitykseen vaikuttaminen Liiton tarjoamat edut ja palvelut Akavalaisuus Koulutus- / ammatti-identiteetti Muu syy KUMINA 12 3/2008

13 KUMULAn jäsenet olivat osallistuneet koulutus- ja aluetoimintaan keskimääräistä useammin. Samoin he olivat ottaneet yhteyttä luottamusmieheen muita Akavan Erityisalojen jäseniä useammin. Kumulalaiset eivät kuitenkaan ole yhtä ahkeria Akavan Erityisalojen palvelujen käyttäjiä kuin muiden jäsenjärjestöjen jäsenet. Vuoden 2006 kyselyyn verrattuna muutokset palvelujen käytössä olivat pieniä. Palveluista katsottiin tärkeimmäksi työttömyyskassapalvelut. Ne olivat erittäin tärkeitä 73 %:lle vastaajista (2006: 80 %). Toiseksi tärkein palvelu on sopimusedunvalvonta ja neuvottelutoiminta: 90 % piti niitä erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä. Yli puolet vastaajista piti erittäin tärkeänä erimielisyys- ja riita-asioiden hoitoa. Suurin ero kumulalaisten ja muiden Akavan Erityisalojen jäsenten välillä on suhtautumisessa sopimusedunvalvontaan ja neuvottelutoimintaan. Toisaalta henkilökohtainen työsuhdeneuvonta, palkkaneuvonta ja koulutustoiminta eivät ole kumulalaisille yhtä tärkeitä kuin muille. Erot selittyvät kumulalaisten työskentelystä kuntakentällä, jossa noudatetaan keskitettyä sopimustoimintaa, ja vain harvoin yksittäisellä työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan sopimukseensa tai palkkaukseensa kuten yksityissektorilla. Palveluita käyttäneet pitivät niitä tärkeämpinä kuin ei-käyttäjät. Niinpä aluetoimintaan osallistuneet pitivät sitä selvästi tärkeämpänä kuin toimintaan osallistumattomat. KUMU- LAn jäsenet olivat tutkimuksen mukaan osallistuneet muita enemmän aluetoimintaan, koska toiminta on niitä harvoja Akavan Erityisalojen palveluja, jotka ovat suhteellisen lähellä useimpia kumulalaisia. Palveluja käyttäneet antoivat arvosanat käyttämilleen palveluille. KUMULAn jäsenten arvosanojen keskiarvot olivat lähes kautta linjan hieman kriittisempiä kuin muiden Akavan Erityisalojen liittojen jäsenten. Ainoastaan työttömyyskassan palvelut saivat kumulalaisilta selvästi muita paremmat arvosanat. Verrattuna vuoden 2006 kyselyyn KUMULAn jäsenet olivat kaiken kaikkiaan nyt tyytyväisempiä Akavan Erityisalojen palveluihin, sillä huonontuneita arvosanoja ei ollut lainkaan. KUMULAn jäsenet arvostivat neuvottelutiedotusta Tutkimuksessa selvitettiin uutena asiana jäsenten suhtautumista sopimusedunvalvontaan ja siihen liittyvään tiedottamiseen. Saavutettua neuvotteluratkaisua piti hyvänä kolmannes vastaajista, kohtalaisena 44 % ja huonona 10 %. Vastausten perusteella näyttää, että saavutettu palkkaratkaisu tyydytti suurinta osaa jäsenistöstä. Kyselystä ilmeni, että KUMULAn jäsenet olivat selvästi paremmin selvillä neuvotteluratkaisusta kuin Akavan Erityisalojen jäsenet keskimäärin. Neuvotteluihin liittyvää tiedottamista piti hyvänä lähes 60 % kumulalaista. Tiedottamiseen oltiin selvästi tyytyväisempiä kuin mahdollisesti itse neuvotteluratkaisuun. Media oli ollut tärkein tiedonlähde KUMULAn jäsenille. Muissa jäsenjärjestöissä tärkeimmäksi noteerattu Yhteenveto-lehti sai puolestaan kumulalaisilta vähemmän mainintoja. Akavan Erityisalojen imagoa ja mielikuvaa selvitettiin kysymällä, miten hyvin eri ominaisuudet kuvaavat sen jäsenpalveluja ja järjestöä yleensä. Yhteenvetona voi todeta, että KUMULAn jäsenten käsitykset Akavan Erityisaloista eivät ole yhtä myönteisiä kuin jäsenillä yleensä. Melkein kaikki ominaisuudet saivat kumulalaisilta vähemmän erittäin hyviä tai melko hyviä mainintoja. Suurimmat erot olivat houkuttelevan etujärjestön ja hyvän asiakaspalvelijan kohdalla. Kumulalaiset liittävät useimmiten Akavan Erityisaloihin sellaiset ominaisuudet kuin osaava ja luotettava kumppani sekä kokevat järjestön taloudellisesti vakaaksi. HAASTATTELU TUIJA HEIKKILÄ Kumina esittelee tällä palstalla KUMULAn uusia jäseniä ja kysyy, miksi liitto houkut teli. Samalla pääsemme tutustumaan kumulalaisten ammatti en vaativaan ja laajaan kirjoon. Tervetuloa KUMULAan Jaana Niemelä Kuka ja mistä olet? Mitä teet työksesi? Jaana Niemelä, 36-vuotias yliopisto-opiskelija ja kahden pienen pojan äiti Kuusamosta. Valmistuin 1992 yo-lastenhoitajaksi. Kotipaikkakuntani huonot työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet saivat minut pari vuota sitten hakeutumaan kotiäitiyden jälkeen Lapin Yliopistoon Rovaniemelle, missä opiskelen YTM-tutkintoa liiketoiminnan ja matkailun tiedekunnan johtamisen koulutusohjelmassa. Koulutus painottuu yrittäjyyteen, mutta lasten takia minua kiinnostaa yrittäjyyden sijaan säännöllinen työaika. Alkuvuodesta onnistuin saamaan Rovaniemeltä opintojen oheen lastentarhaopettajan sijaisuuden, ja satunnaisesti työskentelen myös Rautakirjassa. Yksityinen perhekoti työpaikkana tai yrittämisen muotona tai työskentely kunnallisella sektorilla päivähoidon puolella sopisi suunnitelmiini. Miksi liityit KUMULAan? Huomasin yliopiston luennolla KUMULAn esitteitä ja liittyminen kiinnosti heti, koska olin jo ehtinyt pohtia itselleni sopivaa ammattiliittoa. Mitkä ovat mielestäsi uuden liittosi parhaat houkuttimet? KUMULA oli hyvä vaihtoehto, koska siihen kuuluu yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi? Päällimmäisinä ovat työttömyyskassan jäsenyys sekä toive saada ajankohtaista tietoa työelämästä ja osallistua liiton koulutustilaisuuksiin. Olen aiemmin käynyt aktiivisesti ammattiliiton (PAM) järjestämissä koulutuksissa. Niistä saa tietoa, taitoa ja motivaatiota käytännön työelämään. Miksi opiskelijan on mielestäsi hyvä kuulua ammattijärjestöön? Opiskelijan ammatti-identiteetin kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää kuulua ammattijärjestöön, jossa toimii saman alan ja koulutustason ihmisiä. Vuorovaikutus on tärkeää, koska opiskelijoilla on usein alan uusinta tietoa, jota voi hyödyntää työelämässä. Verkostoituminen parantaa opiskelijan työllistymismahdollisuuksia ja sopeutumista organisaatiokulttuuriin. Sitä ei opita tenttikirjoja pänttäämällä! KUMINA 13 3/2008

14 KUNTIEN ASIANTUNTIJAT KUMULA RY Valtuuston syyskokous KUMULAn liittovaltuuston seminaari ja syyskokous pidetään la su Katso sivu 15. Hallituksen kokoukset syksyllä KUMULAn hallituksen kokoukset pide tään pe klo ja sekä valtuuston kokouksen yhteydessä. Pe su pidetään hallituksen suunnitteluseminaari Hämeenlinnassa. Kuntamarkkinat Kuntamarkkinat kokoaa jälleen kunta-alan väkeä Helsinkiin. Tänä vuonna Kuntatalon markkinahumua on luvassa ke to KUMULA on mukana keskustelemassa kuntaalan ajankohtaisimmista asioista: kuntavaaleista, palkkauksesta ja kuntauudistuksesta. KUMULA Helsingin Kirjamessuilla KUMULA on mukana Messukeskuksessa to su järjestettävillä Kirjamessuilla. AKAVAN ERITYISALAT RY Syksyn liittokokous Akavan Erityisalat ry:n liittokokous on Hallituksen kokoukset syksyllä Akavan Erityisalat ry:n hallitus kokoontuu suunnitteluseminaariin, ja Kunnan neuvottelukunnan kokoukset syksyllä Akavan Erityisalat ry:n Kunnan neuvottelukunnan kokoukset ovat ja Unohtuuko kulttuuri? Akavan Erityisalojen kuntavaalien haaste Akavan Erityisalat haastaa tulevat kuntapäättäjät kulttuurikeskusteluun viidessä kaupungissa. Tule kysymään suurimpien puolueiden ehdokkailta Helsingissä ti 9.9., Tampereella ke 17.9., Turussa ti 23.9., Joensuussa to ja Oulussa ti OPISKELIJOILLE Opiskelijatapahtuma Vierumäellä Akavan Erityisalat ry:n perinteinen opiskelijatapahtuma järjestetään tänä vuonna Vierumäellä. Ajankohta on la su , teemoina hyvinvointi ja ammattijärjestötoiminta. Ehdota parasta kesätyönantajaa Hyviä kokemuksia? Lähetä mennessä ehdotuksesi Suomen parhaaksi kesätyönantajaksi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn järjestämään kilpailuun. Raadin puheenjohtajana toimii työministeri Tarja Cronberg. Katso ohjeet sivulta HumanistiURA 2008 Akavan Erityisalat ry:n ja Työvoimatoimiston vuosittainen HumanistiURA-tapahtuma järjestetään to Helsingissä, Vanhalla Ylioppilastalolla. Päivän teemana on nyt Maailma täynnä mahdollisuuksia, seminaaripolkuja neljä: klassinen, kansainvälinen, luova ja liike-elämän polku. Katso lisää Opiskelija, päivitä tietosi jäsenrekisteriin! Muistathan päivittää tietosi jäsenrekisteriin kun hankit uuden sähköpostin, muutat, valmistut tai vaihdat koulutusohjelmaa tai pääainetta. Sähköinen jäsenrekisterin päivitys löytyy sivulta fi, jäsensihteerit tavoittaa palvelunumerosta AKAVA RY Muutoskisa-seminaarikiertue Akava järjestää Muutoskisa-seminaarikiertueen, jossa käsitellään tulevaisuuden työelämän haasteita ja mahdollisuuksia. Seminaarit pidetään Helsingissä (Hyvinvoivalla työyhteisöllä parempiin tuloksiin), Oulussa (Oppia ikä kaikki vastaus jatkuvaan muutokseen), Tampereella (Leadership by Talent esimieshyveitä ja kuolemansyntejä), Kuopiossa (Ilmastonmuutos haastaa ammatillisesti kaikki), Jyväskylässä (Työpaikan kultasormet viideltä multasormiksi hanki elämä!) ja Turussa (Osaatko sanoa kymmenellä kielellä kiitos työ kansainvälistyy). Lisätietoja TULEVAA KOULUTUSTA Tulevista koulutustilaisuuksista ja ilmoittautumisesta niihin löytyy kattavasti tietoa Yhteenveto-lehden koulutus- ja jäsenetuliitteestä sekä Akavan Erityisalojen www-sivuilta ( jäsenkoulutus). Muistathan, että KUMULA maksaa jäsenilleen Akavan Erityisalat ry:n järjestämien koulutusten osallistumismaksun ja yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen jäsen / vuosi. Mahdolliset matkakulut jäsenet maksavat itse. Lisätietoja TJS:n syksyn koulutuksista www. tjs-opintokeskus.fi. Akavan Erityisalat ry:n syksyn 2008 koulutusta: Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen, 6.9. Turku Työaikaa vai omaa aikaa?, 9.9. Lappeenranta, Mikkeli ja Helsinki Innovaatiot ja luovuus työelämässä, Rovaniemi ja Helsinki Breikki työputkeen mitkä ovat oikeuteni?, Helsinki, Pori, Porvoo Mentorointi, Tampere Ajankohtaista kuntasektorilla, Helsinki Tie työhön onnistunut työnhaku, Oulu Kuntasektorin pääluottamusmiesten peruskurssi Hämeenlinna ja Kuopio, järjestäjä JUKO ry Peruskurssit uusille luottamusmiehille Kuntasektorin uusi kolmivuotinen luottamusmieskausi alkoi elokuun alussa. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä edustavavat luottamusmiehet ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n luottamusmiehiä. Uusille luottamusmiehille järjestetään Luottamusmiesten peruskurssi I ja II Kursseille kutsutaan liiton jäsenet, jotka toimivat luottamusmiehenä, varaluottamusmiehenä, pääluottamusmiehenä tai varapääluottamusmiehenä. Koulutus tapahtuu työajalla ja kulut korvataan. Lisätietoja kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari, puh , jaakko.korpisaari@ akavanerityisalat.fi. Älä eroa liitosta vaikka jäät eläkkeelle Eläkkeelle jäävän ei suinkaan tarvitse eikä edes kannata erota liitostaan. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 40 vuodessa. Sillä jäsen saa vastineeksi huikean määrän konkreettisia jäsenetuja, kuten ilmaista perheja perintöoikeudellista neuvontaa ja ostoetuja sekä alle 68-vuotiaana vakuutuksia. Muistathan kuitenkin ilmoittaa eläkkeelle jäännistäsi liittoon. Sähköisesti ilmoituksen voi tehdä sivulla www. akavanerityisalat.fi Jäsenyys Päivitä jäsentietosi, puhelimitse soittamalla jäsensihteerien palvelunumeroon KUMINA 14 3/2008

15 Liittovaltuuston varsinaisille ja varajäsenille LIITTOVALTUUSTON SYYSKOKOUS 2008 Kutsu Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n liittovaltuuston seminaari ja syyskokous pidetään marraskuuta Tarkempaa tietoa kokouksesta myöhemmin. Huom! Jäsen Esityksiä liittovaltuustolle voi tehdä hallitus ja aloitteita liiton jäsenet. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta eli 29. syyskuuta 2008 mennessä. Aloitteesta on hallituksen annettava liittovaltuustolle lausuntonsa. KUNTIEN ASIANTUNTIJAT KUMULA RY Hallitus KUMULAn jäseneksi voi liittyä osoitteen php lomakkeella. Sivustossa on lomakkeet myös jäsenmaksuvaltakirjaan ja jäsentietojen muutoksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös sähköisessä jäsenrekisterin päivityksessä. Kuntien asiantuntijat - Kommunala specialister - KUMULA ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh kumula@kumula.fi Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., Helsinki puh , faksi (09) jäsensihteereiden palvelunumero sähköinen asiointi osoitteessa Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki (käyntiosoite Kellosilta 5 C, 6. krs, Itä-Pasila) puh. (09) (puhelinaika ma to klo 12 15), faksi (09) erityiskoulutettujen.tk@erko.fi sähköinen asiointi eerko osoitteessa Med hösten startar verksamheten i undervisningsanstalterna. Temat för Kuminas höstnummer är därför studerandena. I ungdomen har också KUMULA sin framtid, konstaterar ordföranden Maarit Helén i sin ledare. Utan unga studentmedlemmar förtvinar KUMULA i och med att medlemmarna når pensionsålderna. Å andra sidan behöver också studerandena en fackförening till sitt stöd. Sålunda gynnar det för ett år sedan påbörjade samarbetet både KUMULA och dess studentmedlemmar. KUMULA är intresserad av studerandena och studenterna intresserar sig för KUMULA. Från och med hösten 2007 har antalet studentmedlemmar ökat med över 30 procent. Organisationssekreterare Jussi Näri berättar om ämnesföreningarnas samarbete och framtida planer samt ger råd om de för studenterna viktiga medlemsförmånerna. Ett av de viktigaste är försäkrandet av arbets löshetsskydd samt förbundets intressebevakning. Den enda parten som betraktar den kommunala sektorns ungdomars intressebevakning som nummer ett på agendan, är den egna fackföreningen, påminner Näri. Medlemsskapet är avgiftsfritt under studietiden. Medlemsavgiften - 1,1 % av bruttoinkomsten - betalar studentmedlemmarna enbart om de arbetar. Utan att höra till facket ha man inte heller förhandlingsmöjligheter. Dessutom ger förbundet uppgifter om ens rättigheter och fungerar som stöd ifall man av någon anledning hamnar i konflikt med arbetsgivaren, försäkrar dethär numrets studerande kumulamedlem Ville Lavikainen. Han betraktar KUMULAs och sin ämnesförenings UDK:s samarbete som bra och lovande. Också för utvecklingen av en studerandes yrkesidentitet är det väsentligt att höra till fackföreningen, säger å sin sida en ny kumulamedlem, studeranden Jaana Niemelä. Kumina träffade också Minna Ahola som är ordförande för Akavas Specialorganisationers studentkommission och representerar de studerande i förbundsstyrelsen samt tillhör Akavas studentfullmäktige AOVA. I dethär numret belyser vi också de läroanstalter där kommande kumulamedlemmar utbildas och berättar om stämningarna på det vårliga seminariet med ämnesföreningarnas och KUMULAs representanter. Ulla Aitta betraktar finländska ungdomars liv och tankar i undersökningars belysning. Den studerande ungdomen mår bra, skriver hon. Höstens förbundsfullmäktigeval utmanar varje kumulamedlem - också de studerande - till att aktivt verka inom sitt förbund. KUMINA 15 3/2008

16 Unohtuuko kulttuuri? Akavan Erityisalojen kuntahaaste Akavan Erityisalat haastaa tulevat kuntapäättäjät kulttuurikeskusteluun viidessä kaupungissa. Kuinka ehdokkaat kehittäisivät kuntansa kulttuuripalveluja? Onko kulttuuri kaupungin vetovoimatekijä ja hyvinvoinnin tuottaja? Miksi kulttuurialan henkilöstön arvostus ei näy palkassa? Tule kysymään suurimpien puolueiden ehdokkailta. Samalla kuulet liiton kuntavaalilinjaukset. Akavan Erityisalojen kuntahaaste seuraavilla paikkakunnilla: ti 9.9. Helsinki ke Tampere ti Turku to Joensuu ti Oulu Tervetuloa vaikuttamaan! Lisätietoja: