VÄKIVALTA SOSIAALISENA ONGELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄKIVALTA SOSIAALISENA ONGELMA"

Transkriptio

1 VÄKIVALTA SOSIAALISENA ONGELMA Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään väkivallan erilaisia ilmenemismuotoja sekä erilaisia tapoja tarkastella väkivaltaa interventioita vaativana sosiaalisena ongelmana. Työryhmässä voidaan tarkastella niin väkivaltatutkimusta koskevia erityiskysymyksiä, teoreettisia lähestymistapoja ja käsitteellisiä valintoja kuin väkivaltainterventioihin liittyviä käytännön haasteitakin väkivallan uhrien, tekijöiden ja havainnoijien kanssa tehtävässä väkivaltatyössä. Työryhmässä on mahdollista käsitellä esimerkiksi väkivallan kohtaamiseen ja väkivaltatyöhön liittyviä erityiskysymyksiä ammatillisissa yhteyksissä. Lisäksi työryhmään ovat tervetulleita esitykset, joissa tarkastellaan väkivallan tunnistamiseen, puuttumiseen sekä väkivallan uhrien ja tekijöiden kanssa työskentelyyn vaikuttavia kulttuurisia asenteita. Työryhmän tavoitteena on virittää laajempaa keskustelua tutkimuksen ja käytännön mahdollisuuksista ja reunaehdoista sekä yksilöllisen että yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistajina. Vetäjät ja yhteystiedot: YTT Marita Husso, Jyväskylän yliopisto YTT Tuija Virkki, Jyväskylän yliopisto marita.husso(at)jyu.fi tuija.virkki(at)jyu.fi

2 Lapseen kohdistuvan fyysisen kaltoinkohtelun selvittäminen Essi Julin, Tampereen yliopisto essi.julin(at)uta.fi Lapsiin kohdistuva rikostutkinta on tällä hetkellä nopeasti kehittyvä ja muuttuva kenttä sekä lainsäädännöllisesti että käytännön tasolla. Suomessa on pyritty lainsäädännöllisin muutoksin madaltamaan viranomaisten ilmoitusvelvollisuuskynnystä lapsiin kohdistuvien seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn epäilyjen kohdalla. Tavoitteena on turvata lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, keinona osin rajallinen rikostutkinta. Myös hallituksen kärkihanke lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta, sote-uudistus ja Lastenasiantalo-hanke koskettavat konkreettisesti lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun selvittämistä. Aihetta ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu vanhempien näkökulmasta. Tässä esityksessä kuvataan käynnissä olevaa tutkimusta, jossa kartoitetaan vanhempien näkemyksiä viranomaistoiminnasta lapsiin kohdistuvissa rikostutkintaprosesseissa. Viranomaisten tavoilla ja keinoilla toteuttaa puuttumistaan on merkitystä koko perheen toimintakyvylle. Lapseen kohdistuvassa rikostutkinnassa perheiden tilanteet ovat vaihtelevia ja osin kiistanalaisiakin riippuen esimerkiksi epäilyn luonteesta. Rikostutkintaprosessit saattavat myös olla ajalliselta kestoltaan pitkiä. Tutkimuksessani kysyn, millaisia näkemyksiä lapsesta huolta pitävillä henkilöillä on rikostutkintaprosessin aikana tapahtuvasta päätöksenteosta ja onko heidät otettu mukaan lapsen asioista tehtäviin päätöksiin. Tehtävää ohjaa näkemys siitä, että ihmiselle tärkeitä kokemuksia ovat kokemus prosessuaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja kuulluksi tulemisesta myös kyseessä olevassa viranomaistoiminnassa. Puheenvuorossa esitellään sekä tutkimuksen teoreettista viitekehystä että tutkimuksen toteutuksen käytännön haasteita.

3 Lapsuudessa koettu perheväkivalta ja siitä selviytyminen Riina Karjalainen, Turun yliopisto riina.s.karjalainen(at)utu.fi Lapseen, varsinkin kotona vanhempien toimesta kohdistuva väkivalta on arka, hämmentävä ja suorastaan luotaantyöntävä aihe. Yleensä lapsuuden ajatellaan olevan elämän kulta-aikaa ja perhettä pidetään turvallisuuden ja rakkauden peruslähteinä. Lapselle hänen vanhemmillaan on suuri merkitys. Lapsen oman kokemuksen mukaan keskeistä hyvälle elämälle ovat turvalliset ja rakastavat vanhemmat. Vanhemman taholta lapseen kohdistuva erilainen kaltoinkohtelu on tämän takia lapselle erityisen musertavaa ja haitallista. Lasten kaltoinkohtelua on kuitenkin aina ollut ja siihen on puututtu niin yksilö- kuin lainsäädäntötasolla monin tavoin eri aikakausina. Tutkimuskohteeksi lasten kokema väkivalta on tullut vasta varsin myöhään. Lapset ovat tulleet kautta aikojen myös mitätöidyksi väkivallan kokemuksissaan, kun on ajateltu etteivät lapset ole kuulleet tai nähneet mitään, tai että he ovat unohtaneet kokemansa. Omassa tutkimuksessani tutkin nuoria aikuisia, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet joko itseensä tai perheenjäseniinsä kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltainen henkilö perheessä on voinut olla lapsen isä, äiti (tai heihin verrattavissa oleva lapselle läheinen henkilö) tai sisarus. Olen kiinnostunut siitä, millaista väkivaltaa henkilö on kokenut, miten hän kokee väkivallan vaikutukset elämäänsä ja miten hän määrittelee oman selviytymisensä sekä siihen vaikuttaneet tekijät. Päätutkimuskysymykseni ovat: Millaista väkivaltaa haastateltava koki lapsuudessaan? Mitkä tekijät väkivallasta selviytymisessä hän koki tai kokee itselleen merkityksellisenä? Lisäksi olen kiinnostunut mahdollisista kokemuksista auttamisjärjestelmästä väkivaltaa kokeneille joko lapsuudessa tai aikuisena. Tarkastelen myös miten väkivalta on tullut kunkin ihmisen kohdalla julki ja mitä tämän jälkeen on tapahtunut; miten haastateltavaa on kuultu ja kohdattu ja kuinka hänen kokemuksensa on otettu huomioon. Tutkimusmenetelmäni on avoin haastattelu ja tarkoitukseni on haastatella noin vuotiaita aikuisia. Tutkimusmenetelmäni on narratiivinen kokemuksen tutkimus ja haastattelujen analysoinnissa olen suunnitellut käyttäväni narratiivien analyysia.

4 Kulttuurien rajapinnoilla: parisuhdeväkivaltaan kohdistuvat interventiot rikos- ja päihdetaustaisten naisten tulkitsemana Eija Eronen, Tampereen yliopisto Eija.Eronen(at)uta.fi Parisuhdeväkivalta, huumeiden käyttö ja muunlainen rikollisuus ovat merkittäviä sosiaalisia ongelmia. Ne voivat myös kietoutua toisiinsa. Pieni mutta huomionarvoinen joukko suomalaisnaisista elää paitsi rikos- ja huumekuvioissa myös väkivaltaisessa parisuhteessa. Heihin kohdistuu leimaavia ja torjuvia kulttuurisia asenteita. Rikos- ja huumekuvioihin liitännäisessä alakulttuurissa puolestaan jaetaan asenteita, jotka voivat synnyttää ja syventää torjuntaa viranomaisia ja auttamistyön ammattilaisia kohtaan. Valta- ja alakulttuurin väliset jännitteet voivat hankaloittaa sekä parisuhdeväkivallan, rikosten ja huumeiden kierteistä irtaantumista että sitä edistävien interventioiden menestyksekästä toteuttamista. Lähestyn kulttuurisia jännitteitä rikos- ja huumekuvioissa eläneiden ja heteroseksuaalisissa parisuhteissa väkivaltaa kokeneiden naisten kokemusten kautta. Kysyn, millaisia kulttuurisia asenteita heidän kokemuksensa viranomaisten ja auttamistyön ammattilaisten kohtaamisista heijastavat. Pohdin myös, millainen merkitys valta- ja alakulttuurin jännitteisellä suhteella on parisuhdeväkivaltaan kohdistuvien interventioiden toteuttamiselle. Esitys pohjautuu kolmeen syvähaastatteluun, jotka ovat osa vuonna 2014 valmistuneen pro gradu -tutkielman aineistoa. Informantit olivat kokeneet parisuhdeväkivaltaa elämänvaiheessa, johon liittyi huumeiden käyttö ja rikosten tekeminen. Kaikki heistä olivat kohdanneet auttamistyön ammattilaisia ja viranomaisia kokemansa parisuhdeväkivallan vuoksi. Valta- ja alakulttuurin väliset etäisyydet muuttuvat näkyviksi naisten ja viranomaisten tai auttamistyön ammattilaisten välisissä kohtaamisissa. Etäisyydet voivat kasvaa entisestään alakulttuurissa jaettujen naisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa arkipäiväistävien asenteiden vuoksi. Naisten näkökulmasta parisuhdeväkivaltaan puuttuminen näyttäytyi tavallisesti myös huumeiden käyttöön ja rikoksiin kohdistuvana interventiona. Interventiot merkitsivät usein kontrollia, joka herätti naisissa epäilyä ja vieroksuntaa. Toisaalta puuttuminen merkitsi myös avun saamisen mahdollisuutta. Toisinaan autetuksi tulemisen mahdollisuudet kuitenkin murenivat interventioiden toteuttajien väkivaltaa mitätöivien asenteiden myötä.

5 Naisvankien vapautumisen jälkeiset identiteetit, toimijuus ja väkivallan merkitykset Vera Virolainen, Tampereen yliopisto virolainen.vera.e(at)student.uta.fi Vankilaan joutuneilla naisilla on taustallaan moniulotteista huono-osaisuutta, jolle leimallisia vähäisen koulutustason ja työhistorian, taloudellisten vaikeuksien, rikkonaisten perhesuhteiden, asunnottomuuden ja päihdeongelmien lisäksi ovat väkivallan kokemukset niin uhrina kuin tekijänä. Naisvangeista suurin osa on kokenut jo lapsuudessaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja aikuisiällä parisuhdeväkivaltaa. Suomalaisten naisten vankeustuomion syynä on useimmiten väkivaltarikos. Naisvankien laajamittaisen ongelmatiikan erityisen syvyyden vuoksi heidän voidaan luonnehtia Riitta Granfeltia (2013, 200) mukaillen muodostavan vankien yhteiskunnallisessa marginaalissa oman marginaalinsa. Noin kaksi sataa naista, jotka muodostavat noin seitsemän prosenttia runsaan kolmen tuhannen suomalaisvangin joukosta, saattavat vaikuttaa määrällisesti vähäpätöiseltä tutkimusjoukolta. Naisvankien määrä on kuitenkin tuplaantunut 1990-luvulta 2010-luvun alkuun mennessä, mikä tarkoittaa kaikista vaikeimmista psykososiaalisista haasteista ja heikoimmasta yhteiskunnallisesta asemasta kärsivän naisjoukon kaksinkertaistumista. Vankilaan joutuneista naisista on heidän erityisyydestään huolimatta olemassa erittäin vähän kotimaista tieteellistä tutkimusta ja äärimmäisen vähän naisvankeja ja väkivaltaa käsittelevää kirjallisuutta. Pyrin omalta osaltani paikkaamaan naisvankeja ja väkivaltaa koskevaa tutkimuksellista aukkoa sosiaalityön väitöstutkimuksellani, jossa tarkastelen naisten selviytymistä vankilasta vapautumisen jälkeen väkivallan näkökulmasta. Esittelen alustuksessani tutkimusasetelmani, jonka kautta tarkastelen väkivaltaisen elämänhistorian merkitystä naisten identiteeteille ja toimijuudelle vapautumisen kynnyksellä ja jälkeen. Tutkimukseni viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jonka sisällä sovellan sukupuolistuneen väkivallan näkökulmaa tarkastellessani väkivaltaa sukupuolen, seksuaalisuuden ja vallan muovaamana yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja sosiaalisena ongelmana. Aineistokseni kerään naisten haastatteluja vapautumisen kynnyksellä ja sen jälkeen heidän matkaansa siviilissä

6 yli vuoden päivät seuraten. Sovellan metodologioinani diskurssianalyysiä, kategoria-analyysiä ja narratiivista analyysiä. Sosiaalityön näkökulman lisäksi tutkimuksellinen otteeni käsittää sukupuolentutkimuksen ja kriminologian perspektiivejä. Alustuksessani esitän näistä lähtökohdista käynnisteillä olevan väitöstutkimukseni asemoitumista ja antia väkivallan tutkimukselle.

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 28.5.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä?

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään sukupuolta sosiaalityön kohdeilmiöissä, instituutioissa ja käytännöissä sekä pohditaan sukupuolisensitiivisyyttä

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa

Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka. Lataa Lataa Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen - Hanna Vilkka Lataa Kirjailija: Hanna Vilkka ISBN: 9789524514620 Sivumäärä: 190 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.49 Mb Millaiset käsitykset ja millaiset

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI 2009-2010 Kokonaisbudjetti 399 000 euroa EU-komissio, Daphne III 319 000 euroa STM

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA Kaisa Pasanen 6.11.2015 TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Lännen päihdepoliklinikka

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2239(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2016/2239(INI) 15.3.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

16.30 17.00 Puheenvuoro peruuntunut, työryhmä alkaa aikataulun mukaisesti, korvaava puheenvuoro / seuraavien puheenvuorojen aloitusta aikaistetaan

16.30 17.00 Puheenvuoro peruuntunut, työryhmä alkaa aikataulun mukaisesti, korvaava puheenvuoro / seuraavien puheenvuorojen aloitusta aikaistetaan Sosiaalityön tutkimuksen päivät 5. LASTENSUOJELU MUUTOKSESSA HALLINTAA, SUOJELUA JA HOIVAA? puheenjohtajina tutkija, YTL Tuija Eronen ja tutkija, YTT Riitta Laakso Puheenvuoron pitäjälle on varattu oman

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Seksuaalinen väkivalta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mallin kehittämisen haasteet. Kirsi Korkiamäki Ylihoitaja, HTM 16.3.

Seksuaalinen väkivalta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mallin kehittämisen haasteet. Kirsi Korkiamäki Ylihoitaja, HTM 16.3. Seksuaalinen väkivalta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mallin kehittämisen haasteet Kirsi Korkiamäki Ylihoitaja, HTM 16.3.2017 Jäsenkuntia 18, asukkaita n. 196 600 (1.1.2017) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29 Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistaminen terveydenhuollossa. Riskinarviointityökalun käyttöönotto, moniammatillinen tuki ja koulutus hanke (2016 2018) TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 11.9.2013 Reetta Siukola 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena RutiiNiksi pilottikoulutus THM Sirkka Perttu Systemaattisen kysymisen mahdollisuudet Kysyminen itsessään on interventio Antaa asiakkaalle mahdollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot