Yleisiä kommentteja UUDELY/1408/ /2012. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisiä kommentteja UUDELY/1408/00.02.00/2012. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus."

Transkriptio

1 UUDELY/1408/ /2012 Kooste Uudenmaan ELY-keskuksen ja alueen TE-toimistojen kommenteista luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Yleisiä kommentteja - Kokonaisuudessaan on erittäin hyvä, että erillislait kumotaan ja tilalle tulee yksi kokonaisuus sekä lainsäädännön että soveltamisohjeiden osalta, joissa lähtökohtana on palveluiden sisällön määrittely ja pyrkimys selkeyteen. Työnvälitys TE-toimiston ydintehtävänä korostuu, kun työnvälityspalveluita ei enää eritellä henkilö-asiakkaan ja työnantaja-asiakkaan palveluihin sen sijaan nähdään ko. palvelut osana työnvälityksen kokonaisuutta. - Järkevää, että palveluja ei eritellä henkilöasiakkaiden ja yritys- ja työnantaja-asiakkaiden palveluiksi. - TE-toimiston palvelutuotteiden yhdistäminen ja selkeyttäminen eri palvelutuoteryhmiin esim. valmennus, kokeilu, ammatinvalinta-ja uraohjaus etc on hyvä ja selkeyttää TE-toimiston palveluvalikoimaa myös asiakkaan näkökulmasta. - Palvelujen uudet nimikkeet selkeyttävät palveluvalikoiman hahmottamista ja ovat palvelua hyvin kuvaavia. - Kokonaisuutena muutosesitykset eivät tuo mukanaan kovin paljon uutta. Voimassa olevaan lainsäädäntöön tuodaan vanhoille nimikkeille uusia termejä, mikä on omiaan varsinkin alkuvaiheessa sekoittamaan ensisijaisesti hallinnon omia virkailijoita, mutta myös pitempään asioineita työnhakijoita. Sinänsä esityksen tavoite selkeyttää ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä on päämääränä kiitettävä, mutta edellä mainitut terminologiset muutokset eivät kaikilta osin tue tätä tavoitetta. - Henkilöasiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun parantaminen riippumatta siitä, mihin asiakasryhmään henkilö kuuluu, on paitsi tavoitteiltaan suotavaa, mutta myös selkeyttää kokonaisuutta palveluiden tarjonnassa. - Suomalaisen ikäpyramidin huolestuttava kehitys pyramidin painoalueen siirtyessä yhä enemmän kohti latvusta pakottaa myös lainsäädännön huomioimaan entistä enemmän meneillään olevaa kehitystä. Yritystoiminnan sekä tulevan palvelulinjoihin pohjautuvan työhallinnon toimintamallin entistä parempi huomiointi lainsäädäntötasolla vastaa myös TE-uudistuksen perimmäisiä tavoitteita. - Luonnoksessa on monia hyviä kohtia maahanmuuttotyön näkökulmasta. Esimerkiksi yhdenvertaisuus työnhakijoita esiteltäessä, koulutustarpeen korostaminen työvoimakoulutuksen valinnoissa ja lisäksi opiskelumahdollisuuksia/polkuja oli mahdollistettu eri tavalla kuin aikaisemmin. Esimerkiksi opistoasteisen tutkinnon täydentäminen ammattikorkeakoulussa. Hyvää on myös se, että työpaikkailmoituksia voidaan poistaa tietyillä kriteereillä, tällaisilla asioilla voi olla merkitystä esim. työsyrjinnän ehkäisemisessä. - Voimassa olevassa lainsäädännössä on ollut rajauksia kenelle asiakkaalle palveluita järjestetään ja miten palveluihin osallistumista taloudellisesti tuetaan. Nämä ovat olleet monimutkaisia eivätkä ottaneet huomioon asiakkaiden erilaisia palvelutarpeita ja yhdenvertaista kohtelua. - Kaiken kaikkiaan lakiesitys on kirjoitettu selkokielisesti. - Esityksen tarkoituksena on ollut selkeyttää ja yksinkertaistaa. Tässä on onnistuttu. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 2/33 - Toimisto pitää uudistuksen sisältöä hyvänä ja tarpeellisena sekä katsoo sen osaltaan vastaavan toiminnallisessa ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tietenkin viimekädessä asetus ja annettavat soveltamisohjeet ratkaisevat sen, kuinka käytännöntilanteessa asia voidaan hoitaa. Käytännön kokemuksen perusteella liian tiukka ohjeisto aiheuttaa käytännön työssä soveltamisongelmia, mistä viimekädessä kärsii asiakas. Esitys on myös TE-toimiston kannalta haasteellinen, kuinka lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin voidaan käytännössä vastata vähenevin virkailija voimin, kun vielä hallinnon oma rakenteellinen muutos sitoo omalta osaltaan voimavaroja? Asia on TE-toimistolle haasteellinen sekä asiakkaan, että valtion näkökulmasta. 1 luku Yleiset säännökset 2 Määritelmät - Työttömän työnhakijan määritelmään ei ehdoteta sisällytettäväksi nykyiseen määritelmään sisältyviä ala- ja yläikärajoja (17 ja 65 vuotta) eikä työkykyisyyttä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevia edellytyksiä. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että yhä enenevässä määrin selvittelemme asiakkaan statuksia ja sitä mihin kukin on oikeutettu ja mihin ei. Toisaalta on hyvä, että esim. 17 v nuoremmat, erityisesti ne jotka eivät pääse kouluihin voivat saada TE-toimiston palveluja. TE-toimisto ei juuri pysty vaikuttamaan iäkkäämpien työllistymiseen. Työnantajien asenteet vaikuttavat erittäin paljon myös esim. osatyökykyisten tilanteeseen. - Ehdotettu työttömän työnhakijan uusi määrittely tullee aiheuttamaan vaikeuksia. Ikärajojen poistamisen kaikkia vaikutuksia ei varmaan osata vielä täysin ennakoida, mutta työkykyisyyden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon edellytysten arviointi aiheuttanee sekalaisia tulkintoja varsinkin alkuvaiheessa ennen kuin uudet määrittelyt tulevat tutuiksi. Perusongelmaksi edelleen jää, että sekä työttömyysturvalaki että ehdotettu julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki määrittelevät samat perusasiat hieman eri tavalla. On vaikeata mieltää miten esitetyssä esimerkissä (asevelvollisuutta suorittava työtön ja työnhakijaksi rekisteröitynyt henkilö, sivu 68)) työnhakumatkan korvaaminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista luku 2 kohta 3: työttömän määritelmä uudessa lakiesityksessä on edelleen erilainen kuin työttömyysturvalaissa. Aiheuttaako se ongelmia lakien tulkinnassa vai tuleeko soveltamisohjeisiin tarkennusta? - Työttömän määritelmän selkeyttäminen hyvä ajatus. Työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työurien pidentämistavoitteeseen liittyen laajemmat mahdollisuudet työvoimapalveluiden piiriin pääsemiseksi on hyvä asia. Tuo kyllä lisää asiakkaita alussa ja myös pidemmälläkin tähtäimellä. Kysymys: Millä tavalla tässä asiassa opitaan ja opetetaan (sekä kansalaisten että hallinnon sisällä), ettei tämä uudistettu laajennettu työttömän määrittely tarkoita välttämättä että olisi oikeutta työttömyysturvaan? Muistettava, että edelleen tänä päivänä vallitsee aika vankasti ajatus varsinkin kansalaisten keskuudessa, että työtön=työttömyysturva, ilmoittaudutaan asiakkaaksi koska se tuo työttömyysturvaa. Miten viestimme oikein, että olemme kiinnostuneita kaikenlaisesta työvoimasta/osaamisesta joka oikeasti suuntautuu työpanoksellaan (myös osittaisella ja tulevalla) työmarkkinoille? - Työnhakijaksi ilmoittautumisen ja yläikärajan poistaminen on hyvä asia, mutta alaikäraja olisi hyvä olla olemassa, esimerkiksi oppivelvollisuusiän saavuttaminen, 17 vuotta. Jos ei ole alaikärajaa, voi tulla tilanteita, joissa ei ole järkeä ottaa asiakkaaksi, ei voi tarjota työtä, kun on niin nuori. Voi syntyä hankalia ja epätasa-arvoisia tilanteita.

3 3/33 - Työkykyisyyden poistaminen työttömän määritelmästä hyvä, koska silloin voidaan palvelutarpeen mukaan tukea hakijoita. - Nykyisiä työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevia edellytyksiä s 68 ei ehdoteta liitettäväksi työttömän työnhakijan määritelmään. Onko sekavaa, kun ensin mietittävä onko työtön hakija ja sitten turvalain mukaisesti estynyt olemasta työmarkkinoilla. Koevapaudessa olevan ymmärtää. Onko sillä mitään väliä missä vaiheessa asevelvollisuutta suoritettavalle myönnetään työnhakuun liittyviä kustannuksia? - Voiko esim. kotiäiti, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva olla työtön ja saada mm. palkkatukea ja harkinnanvaraisia taloudellisia etuuksia? - 1 luvun 2 :ssä sekä soveltamisohjeen s. 44: Työsuhteessa olevaa pidettäisiin nykyistä vastaavasti työttömänä, jos hän olisi kokonaan lomautettu tai hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa olisi vähintään 4 tuntia. Varmaan pitäisi lukea enintään 4 tuntia. - Työttömän määrittelyssä osa-aikatyön viikoittaisen tuntimäärän lisääminen lakitekstiin selkiyttää nykytilannetta. - Muutosturvan kohderyhmän määrittelyssä pitäisi varmaankin olla vähintään 180 päiväksi lomautetun. - Hyvä, että käsitteistä vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistettävä luovutaan. - Hyvä, että käsitteet vajaakuntoinen, vaikeasti työllistyvä ja pitkäaikaistyötön ehdotetaan korvattavaksi vähemmän leimaavilla ilmaisuilla. - Työllistymissuunitelman osalta hyvä, että käytetään käsitettä työ- ja elinkeinoviranomainen mahdollistamaan tulevaisuudessa asiakaspalvelukeskuksessa työllistymissuunnitelman laatiminen. 3 Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen - Yrityspalveluiden määrittelyt on selvennetty. - Hyvä, että mainittu kaikkien palveluiden käyttömahdollisuus kaikilla palvelulinjoilla asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Hyvä, että palvelujen tarjoamisessa korostetaan yksilön tarpeen lisäksi julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen tarkoitusta ja yleisiä tavoitteita. Eli ei irrallisia palveluita tarjottaisi jotka ei kytkeydy työllistymiseen. - Hyvä muutos on myös palvelutarpeen korostaminen ja esim. työkykyisyyden statuksen arvioinnin merkityksen vähentäminen, osaamisen kehittämisen palvelulinjalla voidaan siis jatkossa miettiä osaamisen kehittämisen tarvetta puhtaammalta pöydältä (ei aina katsota statuksia, jotka määrittäisivät palvelut ja korvaukset). Tämä joustavuus on palvelulinjalle erinomainen asia. - Hyvä avointen työmarkkinoiden ensisijaisuuden korostaminen suhteessa muihin vaihtoehtoihin. - Henkilökohtaisen palvelun rinnalla monikanavaisten palveluiden korostaminen otettu hyvin esille mm. seuraavissa kohdissa. o Palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään nykyistä voimakkaammin erilaisia verkko- ja puhelinpalveluita kasvokkain tapahtuvan palvelutarpeen arvioinnin ohella. Vuorovaikutteisten sähköisten palveluiden kehittämien todella tervetullut virtuaalisen TEtoimiston kehittämisen näkökulmasta. o Henkilökohtaista palvelua voidaan tarjota paitsi kasvokkain tapahtuvana palveluna viranomaisen luona myös puhelin- ja verkkopalveluna. Tämä tärkeätä TEtoimistoverkkouudistuksen myötä etäisyyksien kasvaessa. - Ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavien palvelujen toteuttaminen joko osittain tai kokonaan verkkopalveluna, hakeutuminen ja palautteen saanti verkkopalveluna. ARVI-järjestelmän laajentaminen koskemaan kaikkia palveluitamme, ainakin henkilöasiakkaan palveluita.

4 4/33 4 Palvelujen tuottaminen ja hankkiminen - Työnvälityspalveluiden ja ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluiden hankkiminen voisi joissakin tilanteissa olla tarkoituksenmukaista hankkia ostopalveluna. Mitä tarkoittaa työnvälityspalveluiden osalta palveluiden hankkiminen ostopalveluna? - Vain erityistilanteessa ostopalveluna alueellisesti jos TE-toimiston virkailijaresurssit ei mahdollista palvelujen tarjoamista. - Tärkeää, että ammatinvalinta- ja uraohjaus säilyy nimenomaan pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston itse tuottamana palveluna. On olennainen osa TE-toimiston osaamista ja mahdollistaa hyvän ja laaja-alaisen asiakaspalvelun. Koulutusneuvonnan osalta ostopalveluna voitaisiin joissain tapauksissa hankkia esim. ryhmämuotoista aikuiskoulutusinfoa. Henkilökohtainen koulutusneuvonta on tärkeä osa asiakaspalvelua ja asiakkaiden suunnitelmien tekemistä (ml. tuetun omaehtoisen opiskelun suunnittelu) ja tulee säilyttää, myös kaikille avoimena palveluna (mm. elinikäisen oppimisen vuoksi). - Osaamisen kehittämisen -palvelulinjan kannalta myös linjaus, jossa palveluja voidaan itse tuottaa tai ulkopuolelta hankkia on hyvä, sillä se antaa vapauksia kokeilla palvelutuotantoa uudella tavalla (esim. ammatinvalinta- ja uraohjausta ostopalveluna verrattuna itse tuotettuna tiettyjen ryhmien osalta). 2 luku Työnhakija - Nyt missään ei puhuta alkukartoituksesta, vaikka siitä ja koko termin käytöstä käytiin aikamoinen kiista kotoutumislain valmisteluvaiheessa. Luonnoksessa puhutaan haastattelusta, mutta missä suhteessa se on kotoutumislain mukaiseen alkukartoitukseen. Lakiluonnoksen tavoite on varmaankin selkeyttää koko TE-toimiston työtä, mutta osa lainsäädännöstä on unohdettu vai onko ajatuksena, että noita muita pykäliä myös oikaistaan. Sama koskee kotoutumislain mukaista omaehtoisen opiskelun tukemista. Siellä on eri säännöksiä kuin mitä tässä on yleisesti esitetty omaehtoisen opiskelun tukemisesta. Minusta nämä kaikki pitäisi jollain tavoin näkyä kokonaisuudessa, jos todella halutaan saada aikaan yhtenäinen esitys koko TE-toimiston palvelukokonaisuudesta. - TE-toimistoissa otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa palvelulinjoihin perustuva palvelumalli. Asiakkaat ohjautuvat palvelulinjoille palvelutarpeensa perusteella. Koska palvelutarpeen arviointi on keskeistä palvelumallin toteutumisen kannalta, niin eikö laissa olisi voinut olla oma kohta palvelutarpeen arvioinnista? - Hyvä, että monikanavaisen palvelun kehittämismahdollisuuksien varmistamiseksi työ- ja elinkeinotoimisto on korvattu säännöksissä työ- ja elinkeinoviranomaisella jotta asiakaspalvelukeskus voisi tulevaisuudessa ottaa vastatakseen työnhakijan palveluprosessiin kuuluvia tehtäviä joidenkin asiakasryhmien osalta. 1 Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo - Työnhaun voimassaolo kytketään useimmiten työnhakijan haastatteluun ja palvelutarpeen arviointiin sekä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen. Hyvä, että henkilökohtaisen asioinnin lisäksi myös muu asiointitapa voi olla asiakkaan palvelutarve huomioon ottaen tarkoituksenmukainen.

5 5/33 2 Ulkomaalaisen rekisteröinti työnhakijaksi - Luonnoksessa on määritelty ulkomaalaisen rekisteröinti työnhakijaksi ja siihen liittyvä teksti kuulostaa aika tutulta. Rekisteröinti työnhakijaksi ei kuitenkaan kerro koko totuutta esim. siitä mitkä palvelut ovat käytettävissä. Mitkä ovat esimerkiksi B-luvalla olevan oikeudet eri palveluihin? Tieto- ja neuvontapalveluiden osalta on sanottu, että ne ovat avoimia ja kaikille tarkoitettuja. Entä osaamisen kehittämispalvelut ja erityisesti työvoimakoulutus? Tällä hetkellä tilanne on se, että myös B-luvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi hakea kotoutumiskoulutukseen, mutta ei saa Kelan etuuksia. Raja pitäisi määritellä lakiin tarkemmin. 5 Työnhakijan haastattelun järjestäminen - Työnhakijan haastattelun järjestämisessä olisi hyvä mainita sen toteuttaminen kullekin parhaiten soveltumilla tavalla. - Työnhakijan haastattelu ja niiden järjestäminen työttömyyden jatkuessa. Tarvitseeko haastattelut tehdä aina henkilökohtaisesti vai voidaanko käyttää myös puhelinhaastattelua, jääkö harkinta määräaikaishaastattelujen järjestämisestä TE-toimistoille? 7 Työllistymissuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen - Luonnoksessa viitataan kotoutumislakiin oikeastaan vain, kun puhutaan työnhakusuunnitelmasta tai vastaavasta suunnitelmasta (esim. kotoutumissuunnitelma). 7 sanoo, että maahanmuuttajan oikeudesta ja työ- ja elinkeinotoimiston osallistumisesta kotoutumissuunnitelman laatimiseen säädetään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa. Tuo lausekin on muotoiltu vähän kummallisesti, kun päävastuu ja usein ainoa viranomainen kotoutumissuunnitelmaa tekemässä on nimenomaan TE-toimiston työntekijä. - Työllistymissuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen tulee olla mahdollista kasvotusten, puhelimessa sekä jatkossa virtuaalisesti virkailijan ja asiakkaan välillä virtuaalisen TE-toimiston myötä. Joten olisi hyvä mainita työllistymissuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta parhaiten soveltumilla tavalla. 8 Työllistymissuunnitelman sisältö - Työllistymissuunnitelmaa ei laadittaisi eikä tarkistettaisi, jos sen laatiminen tai tarkistaminen olisi ilmeisen tarpeetonta. (s. 78) <- Olisiko tähän hyvä lisätä selkeästi se, että työvoimavirkailija tekee päätöksen harkintansa perusteella, milloin työllistymissuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen on ilmeisen tarpeetonta. - Suunnitelma katsottaisiin laadituksi vasta, kun työnhakija ja työ- ja elinkeinoviranomainen olisivat allekirjoittaneet sen. Työllistymissuunnitelma allekirjoituskäytännöissä on mahdollistettava siirtyminen sähköiseen allekirjoitukseen. 10 Työ- ja elinkeinotoimiston velvollisuudet - Pitäisikö otsikkona olla Työ- ja elinkeinoviranomaisen eikä työ- ja elinkeinotoimiston koska pykälä alkaa Työ- ja elinkeinoviranomaisen.

6 6/33 3 luku Työnvälitys - Hyvä asia, että voimassa olevassa laissa säädetystä työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työvoimaviranomaiselle merkittävistä työvoiman käyttöä koskevista muutoksista ehdotetaan luovuttavaksi. - Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluvalikoiman ydinpalvelun työnvälitys korostaminen hyvä. 2 Työnvälityspalvelut - Voimassa olevassa laissa työnvälityspalveluksi on määritelty muun muassa erilaista tiedottamista, neuvontaa, itsepalveluna tapahtuvaa työpaikkojen tai työntekijöiden hakua sekä työnhakijaksi rekisteröiminen. Hyvä, että työnvälityksen käsite määritellään nykyistä selkeämmin avoimia työpaikkoja koskevien tietojen julkaisemiseksi ja välittämiseksi, avoimeen työpaikkaan sopivien työnhakijoiden etsimiseksi ja esittelyksi työnantajalle sekä työnhakijalle sopivien työpaikkojen etsimiseksi ja tarjoamiseksi. 3 Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja ilmoituksen poistaminen - Hyvä, että täsmennetään perusteita, joilla työ- ja elinkeinoviranomainen voisi kieltäytyä ottamasta vastaan tai poistaa avointa paikkaa koskevan ilmoituksen työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä. - Kohta 4: työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka. mitä tarkoittaa, koska eikö väkivallan uhkaa ole lähes työssä kuin työssä ja tähän voivat asiakkaat vedota kieltäytymisissään. Määritelmä puuttuu työttömyysturvalaista. - Lievempi tapa rajoittaa työnantajan palvelua, peruuttaa verkkoasiointitunnukset, pitäisi mielestäni olla melko yksinkertaisesti toteutettavissa. Eli ta:n kanssa käydään ensin keskustelua asiasta. Jos yhteisymmärrystä ei synny, voitaisiin tunnukset peruuttaa vaikkapa sähköpostilla ilmoittamalla. Palvelun epääminen on jo paljon vakavampi juttu ja edellyttäisi kirjallista päätöstä asiasta. Ehdotettu kohta 5 (sivulla 83): avoimen työpaikan täyttymistä ei ole tarkoituksenmukaista tukea julkisella työvoimapalvelulla. Tarkoituksenmukaisuus perustuu edelleenkin subjektiiviseen näkemykseen, ellei ole esim. luetteloitu, mitä tällaiset työtehtävät ovat. Epäsiveellinen ja/tai hyvän tavan vastainen kävisivät kyllä kriteereistä jatkossakin. - Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja ilmoituksen poistaminen.tässä ei ole ollut yleensä ongelmia, sillä juttelemalla asianomaisen työnantajan kanssa asiat ovat yleensä selvinneet. Tässä olisi kuitenkin hyvä antaa jonkinlainen oikeus antaa sanktiota niille asiointitunnuksilla toimiville työnantajille, jotka säännöllisesti tekevät ohjeiden vastaisia ilmoituksia. Ratkaisu voisi olla vaikkapa määräaika, jonka voisi asettaa tunnusten poissaololle, jos useamman kerran toimii ohjeiden vastaisesti. Nyt käymme joidenkin työnantajien kanssa väsytyspeliä; kun huomautamme väärästä tavasta toimia, saamme selityksiä. Milloin on kyseessä joku uusi työntekijä, joka ei tiennyt käytännöistä tai työnantajan atk-järjestelmä tekee omiaan. Ehdotus, että työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytymisestä tai ilmoituksen poistamisesta annetaan kirjallinen päätös, on turhaa byrokratiaa. Kyllä nämä asiat hoituvat puhelimessa, kasvokkain tai s-postin välityksellä keskustellen sekä asiakasjärjestelmään kirjattuna (Ura-järjestelmään). - Työpaikkailmoittelun ohje antoi jo työkaluja siihen, mitä työpaikkailmoituksia hyväksymme sivustollemme ja mitä emme. Olematta sen enempää ahdasmielinen, mutta ehkäpä seksialaan liittyvät kaupan alan (seksitavaraliikkeen myyjä)työpaikkailmoitukset voisivat olla sellaisia, joita

7 7/33 meillä ei tarvitsisi olla, vaikkakin se saattaa olla täysin kunniallista myyntityötä. Henkilöiden välittäminen työhön ko. työpaikkoihin on aika vaikeaa. 4 luku Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, valmennus ja kokeilu - Yleisesti tänä päivänä keskusteluissa ja painetussa tekstissä mm. elinikäisen oppimisen ja ohjauksen teemoissa käytetään TNO-palvelut -yhdistelmää (tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut), luonnoksessa ei tätä ole huomioitu eikä avattu, kuuluisi ainakin Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluihin. Valtakunnallisesti TNO-palvelut on esillä jatkuvasti ja lanseerattu kehittämisohjelman hankkeilla ESR-ohjelmakaudella Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen voisi vielä painokkaammin mainita Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluiden yhteydessä. 1 Tieto- ja neuvontapalvelut - Pitäisikö kohdassa 4 olla ammattialoista? 2 Asiantuntija-arvioinnit - Asiantuntija-arvioinnin osalta nykytilan kuvauksessa on mielenkiintoiset lauseet, joiden ajatuksen toivoisi löytyvän myös uudesta laista tai ainakin esityksen perusteluista:. työ- ja elinkeinotoimisto voi ennen starttirahan myöntämistä ohjata yrittäjäehdokkaan asiantuntijapalveluun. Asiantuntijapalveluiden seurauksena työ- ja elinkeinotoimisto saa asiantuntijalausunnon eli starttiselvityksen. Olisi tärkeätä saada tuo kuitenkin kirjatuksi lakiesitykseen eli jos ohjataan asiantuntijapalveluun niin siitä syntyy lausunto eli se mistä maksetaan. Muuten tuo asiantuntija-arvioinnin osto on varsinaisessa lakiesityksessä toki niukkaakin niukempi, mutta sisältää sen olennaisen eli mihin tarkoituksiin asiantuntijalausuntoja voidaan ostaa. - Asiantuntija-arviointeja olisivat osaamis- ja ammattitaitokartoitus, työkyvyn tutkimus ja arviointi, arvio yrittäjävalmiuksista ja yritystoiminnan edellytyksistä sekä muut asiantuntija-arvioinnit. Asiantuntija-arviointeja tulee avata tarkemmin, jotta niiden tavoite selviää. Nämä palvelut ovat monelle TE-toimiston virkailijalle vieraita. 3 Ammatinvalinta- ja uraohjaus - Hyvin määritelty. - Mitä tarkoittaa s. 86: Voimassa olevassa säädöksessä mainittua kuntoutusmenetelmää ei ehdoteta sisällytettäväksi uuteen säädökseen, koska ammatinvalinta- ja uraohjauksessa ei ole käytössä kuntoutusmenetelmiä? Eikö jatkossakin ammatinvalinta- ja uraohjauksessa ole myös ammatillista kuntoutusta tarvitsevia asiakkaita? Tämä kohta on epäselvä, koska toisaalta on määritelty, että ammatinvalinta- ja uraohjaus pitää sisällään paitsi ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelun, myös ammatillisen kuntoutuksen palvelun ja koulutus- ja ammattitietopalvelun. 4 Valmennus - Todella hyvä yhdistää nykyiset työnhakuvalmennus, ohjaava koulutus, ohjaukselliset ryhmät, yrittäjyyteen tai oppisopimukseen valmentava koulutus ja työhönvalmennus valmennus nimiseksi palveluksi.

8 - Työhönvalmennus työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa jää epäselväksi. Palkkatuettu oppisopimuskoulutus ja TOPPIS mainitaan mutta miksi ei täsmäkoulutusta? - Työhönvalmennuksen laajeneminen koskettamaan kaikkia henkilöasiakkaita todella hyvä. Tavoite tukea ja ohjata työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa. Miten silloin voidaan käyttää myös tukemaan asiakasta koulutukseen hakeutumisessa ja siirtymisessä sekä työpaikalla toteutettavan koulutuksen suorittamisessa s 46 mukaan? - Tähän asti TE-toimistot ovat voineet tuotteistaa valmentavat ja ohjaavat koulutukset palvelulinja- ja /tai ammattialakohtaisesti asiakasryhmittäin siten, että näiden asiakkaiden lähtökohdat ja palvelutarpeet on otettu huomioon koulutusten keston ja sisällön suunnittelussa. Mikäli esitetty työnhakuvalmennus korvaa nykyiset enintään 20 päivän työnhakuvalmennukset ryhmäpalveluina, niin asia on kunnossa mutta uravalmennuksen kohdalla tämä asiakaskohtainen jousto puuttuu. Yhtenä valmentavan koulutuksen tavoitteena on ollut pitkään työttömänä olleiden tai vajaakuntoisten asiakkaiden elämänhallintaan liittyvä valmennus. Näitä asiakkaita löytyy kaikista asiakasryhmistä (nuoret, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät) ja näiden, vaikeasti työllistettävien määrät ovat myös jatkuvassa kasvussa. Esityksen mukainen enintään 40 päivän uravalmennus ei anna riittävästi asiakaskohtaista joustoa valmennusten toteutuksille. Espoossa toteutettujen valmentavien koulutusten kestot ovat vaihdelleet asiakasryhmittäin 15 päivästä 80 päivään, joten toivoisimme tähän enemmän palvelutuotekohtaista joustoa, kuin tiukasti määriteltyä enimmäiskeston pituutta. Lisäksi näihin pidempi kestoisiin valmentaviin koulutuksiin on sisältynyt yksilöllisesti kouluttajien toimesta räätälöidyt työssäoppimisjaksot, jotka nyt esityksen mukaisesti jäisivät toteutumatta. Näiden siirtäminen työkokeilun piiriin ei korvaa kouluttajien panosta työssäoppimispaikkojen etsimisessä ja toteutuksissa. Esityksen mukaisia työnhaku- ja uravalmennuksia ei voida tarjota yksittäisinä, henkilökohtaisina palveluina, nykyisillä henkilö- ja määräraharesursseilla. Ainoiksi käytännön toteutusmalleiksi jäävät ryhmämuotoiset valmennukset. Työhönvalmennuksen (nykyiset työhönvalmentaja- ja tukihenkilöpalvelut?) laajentaminen koskemaan kaikkia asiakasryhmiä on ajatuksena ihan hyvä mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Nykyiset ja tulevaisuudessa vähenevät määräraharesurssit eivät mahdollista näiden henkilökohtaisten räätälöityjen palveluiden kasvattamista koskemaan kaikkia asiakasryhmiä. Valmentavien koulutusten korvaaminen osittainkin työhönvalmennuksella nykyisillä palveluhinnoilla ( /oppilastyöpäivä) merkitsisi sitä, ettei näitä palveluita pystytä hankkimaan kuin murto-osalle siitä mitä nykyisiä valmentavia koulutuksia (keskihinta 32 /oppilastyöpäivä) on voitu hankkia. Espoon TE-toimistossa valmentavien työvoimakoulutusten hakijamäärät ovat olleet vuonna ja vuonna ja vastaavasti aloittaneiden määrät 1266 ja 1622 (oppilastyöpäivät ). Tänä vuonna nämä luvut tullaan reilusti ylittämään. Yksistään näiden Espoon lukujen valossa yksittäiset ja räätälöidyt ratkaisut tuntuvat kovin kaukaisilta. - Esityksessä korostetaan palveluiden hakemista verkon kautta mutta miten asia on ajateltu toteuttaa uusien valmennusten kohdalla? Nykyisiin ryhmämuotoisina toteutettuihin työnhakuvalmennuksiin ei ole voinut hakea verkon kautta vaan hakijat on jouduttu yksittäin liittämään URA-järjestelmään. Toteutetaanko verkon kautta tapahtuva hakeminen myös uusissa valmennustuotteissa, kuten nykyään työvoimakoulutuksissa? Sama koskee palvelutiedotteiden /- tarjousten lähettämistä asiakkaille URA- järjestelmän kautta. Onko enää mahdollista lähettää nykyisiä työvoimakoulutuksen tiedotteita / tarjouksia myös uusista valmennuspalveluista ja mikä 8/33

9 9/33 merkitys tällä tulee olemaan asiakkaiden ohjaukseen ja velvoittavuuteen toteuttaa työnhakusuunnitelmaa? Verkon kautta tapahtuva tarjousten /tiedotteiden lähettäminen, hakeminen ja valinnat ovat olennainen osa palveluprosessin tehokasta toteutusta. Ilman verkkopalvelujen ja URA-järjestelmän tehokasta hyväksikäyttöä ja yhteensopivuutta näiden valmennusten tiedottaminen ja hakijoiden aktivointi palveluiden piiriin ei toteudu. - Kun työvoiman palvelukeskuksen asiakkailla työllistymisen haasteet ovat suurempia kuin ne yleensä ovat työvoimatoimistojen asiakkailla, luo valmentavan koulutuksen poistuminen palveluvalikoimasta tilanteen, että lain uudistumisen jälkeen asiakkaille on tarpeellista ketjuttaa valmennus- ja koulutuspalveluita toisiinsa liittyviksi kokonaisuuksiksi. Näin ollen pidetään toivottavana, että asiakkaiden erityinen laajemman palvelun tarve huomioidaan siten, että palveluiden toteuttaminen on hallinnollisesti selkeää eikä johda hankaliin menettelytapoihin ja asiakkaiden saaman palvelun laadullisen tason alenemiseen. Nämä haasteet koskevat erityisesti hyvin pitkään työttömänä olleita ja työelämästä eri tavoin syrjäytyneitä asiakkaita sekä maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. 5 Kokeilu - Hyvä, että nykyiset koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa, yhdistetystä työ- ja koulutuskokeilusta, työkokeilu työpaikalla, työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistetään kokeilu nimiseksi palveluksi. - Hyvä, että on selkeytetty ja yhdistetty työelämävalmennus, työharjoittelu ja työkokeilu yhdeksi palvelutuotteeksi ja samalla terävöitetty työkokeilun sisältöä ja tavoitteita logiikalla työkokeilua ei pelkästään työkokemuksen hankkimiseksi. - Työkokeilu avattu laajasti, mutta koulutuskokeilua ei (ymmärrän työkokeilun avaamisen, sillä se muuttuu nykyisestä). - Meidän mielestämme työkokeilu on esityksessä hyvä, koska tarkoitushan on sijoittua suoraan työhön. TES:ssä on koeaikamahdollisuus, mutta työnantajat ovat käyttäneet TEV:ä koeajan korvikkeena. Työnantajista löytyy niitä, jota eivät palkkaa työntekijöitä, vaikka tarve olisi, vaan käyttävät TEV:ä. - Työkokeilun muuttumien ei ole herättänyt keskustelua TE-toimistossamme. - Palvelulinja ajattelun mukaan vastavalmistuneet tulisi pääosin 1 linjalle suoraan työelämään ja silloin ei kai pitäisi käyttää työkokeilua työkokemuksen hankkimiseksi. Sitten saattaa tietenkin löytyä vastavalmistuneita ja koulutettuja, joilla on erilaisia eritystarpeita johon työkokeilu voisi olla vaihtoehto, mutta silloinhan ei kysymyksessä olisi työkokemuksen hankkimisesta. Kommentissa sanotaan, että vastavalmistuneet ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä tuettaisiin ensisijaisesti jne. jolloin työkokeilu ei ole kokonaan poissuljettu. - OK. On ehkä hyvä ajankohta korjausliikkeelle. Uuden työkokeilun käyttö vähentää toimenpiteissä olevien määrää jos käytetään nykyistä tapaa koodata asiakas (työkokeilussa hlö on työtön, ei sijoitettu, onko tekniset seikat/tilastolliset vaikutukset otettu huomioon?). Työkokeilun käyttö on pakosta oltava harkitumpaa ja tiukemmin TE-tsto/hakijayhteistyöstä syntyvää. Vaatii näin ollen myös henkilöstöltä enemmän työpanosta. Työnantajiin yhteydenpito toimenpidettä ennen ja jälkeen lisääntyvät. Työnantajien suuntaan asetetut vaatimukset kokeiluissa, mm.arvion/raportin edellyttäminen voi vähentää työnantajien halukkuutta lähteä mukaan. Kysymys: Miten käy vastavalmistuneen henkilön joka ei ole 100 % kurantti suhteessa työmarkkinoiden korkeita vaatimuksia vastaavaan työvoimaan? Henkilöllähän on ammatti jolloin uutta soveltuva ammatti/koulutusalaa ei olisi tarvetta kartoittaa, ei ainakaan ensitilassa (milloin se

10 10/33 olisi perusteltua?) Todennettua diagnoosia ei ole välttämättä, arvioltamme kuitenkin työllistymisen esteitä tiedossa/olemassa. Palkka/rekrytuen kautta työllistyminen/työkokemuksen saaminen/näyttömahdollisuuteen kiinnipääseminen on yleensä hyvin vaikeaa. Onko tod.näköistä että hlö jää roikkumaan pidemmäksi aikaa? Onko perusteita olla uuden järjestelmän kokeiluissa, hakemassa työmarkkinoiden palautetta sekä TE-hallinnolle että asianomaiselle? Työhönvalmentajien laajempi käyttö ja resurssointi voisi olla yksi ratkaisu. Työkokemuksen puutteen kompensointi yksinomaan rekry/palkkatuen avulla vähentää rajusti sijoittumismahdollisuuksia, erityisesti alkuvuosien aikana. Työmarkkinoiden mahdollisuudet/halukkuus työsuhteisiin osakompensaatiolla, ei tule vastaamaan sijoittumispaikkakysyntään. Otettakoon huomioon esim. yhteiskuntatakuun toteuttamisen sujumisessa. Kolmannen sektorin työnantajien mukaan saaminen vaikeutuu. Ajan myötä työnantajamme oppivat ettei ole muita vaihtoehtoja saada harjoittelija kuin rekrytuella. - Asiakkaan näkökulmasta on työharjoittelu (alle 25 v.), työelämävalmennus ja työkokeilu (psykologi lähettää), jota on käytetty samana toimenpiteenä, on ollut aika sekava ja asiakkaan on ollut vaikea ymmärtää eroja. Jatkossa asiakkaan voi olla varsinkin nuoren vaikea saada jalkaa oven väliin ja päästä töihin, kun ei voi näyttää harjoittelulla/työelämävalmennuksella taitojaan. Mutta toisaalta tämä on usein johtanut siihen, että työnantajat ovat voineet käyttää harjoittelua ja työelämävalmennusta hyväkseen pitämällä asiakasta työpaikassa palkkaamatta häntä kuitenkaan jatkossa töihin, vaikka tarvetta olisi ollut ja asiakas on lähes korvaamaton työnantajalle. Vastavalmistuneiden kohdalla varmasti pidemmän päälle uudistus on hyvä ja poistaa eriarvoisuutta, yleensä myös koulutuksen aikana on jo harjoitteluaika, joka antaa varmuutta työnantajalle työntekijän palkkaamiseen valmistumisen jälkeen. Jos valmistuneilta kysytään niin he haluavat mennä töihin, ei harjoitteluun. Käytäntö sen vasta oikeastaan näyttää, millä tavalla uudistus vastaan otetaan. Mutta mielestäni uusi laki selventää asiaa ja ohjaa oikealla tavalla eteenpäin. - Työkokeilussa ei ole kyse työnteon harjoittelemisesta, vaan sopivan työ- ja koulutusvaihtoehdon selvittämisestä. Vastavalmistuneiden ja muiden ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä tuettaisiin ensisijaisesti henkilökohtaisella työnvälityksellä, työnhakuvalmennuksella ja rekrytointitukena myönnettävällä palkkatuella. Työkokeilua ei käytettäisi työkokemuksen hankkimiseksi. Nykyinen työelämävalmennus on kuitenkin avannut nuorille valmistuneilla uran työmarkkinoille, ensimmäisen työpaikan saaminen koulutuksen perusteella on ongelma. Onko ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nuorten asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua? - Jos Suomeen muuttaneella maahanmuuttajalla on kotimaastaan ammatillinen koulutus, niin eikö hänenkään kohdalla voida käyttää työkokeilua työkokemuksen saamiseksi? - Työkokeilu (entinen harjoittelu) tulisi säilyttää mahdollisuutena myös vastavalmistuneille. Nimenomaan ensimmäisen työpaikan ja työkokemuksen saaminen saattaa olla esteenä työhön sijoittumiseen. Kynnys ottaa harjoittelija lienee työnantajalle matalampi kuin esim. ottaa palkkatuettuun työhön vastavalmistunut, jolta puuttuu työkokemus. Valtion paikoissa erityisen tärkeää, koska palkkatuettujen määrää vähennetty. - Nuorten tiimimme näkee että työkokeilun luonteen muuttuminen tulee vaikeuttamaan nuorten työllistymistä valmistumisen jälkeen. Etenkin nuorten osalta nykyinen työharjoittelu on toiminut erinomaisena väylänä työmarkkinoille nimenomaan työkokemuksen hankkimiseksi. Työnantajalla voi olla kynnys palkata vastavalmistunut suoraan tai rekrytointituellakin. Toisaalta työkokeilun luonteen muuttuminen terävöittää sinänsä koko työkokeilu-ajatusta.

11 11/33 - Kaikkien vastavalmistuneiden ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymisen tukemiseen ei riitä pelkästään henkilökohtainen työnvälitys, työnhakuvalmennus tai monesti vaikeasti saavutettavissa oleva palkkatukipaikka. Kaikki eivät ole löytäneet omaa alaansa, vaikka olisi parikin ammatillista koulutusta. Myös ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä pitäisi tukea antamalla mahdollisuus kokeilla eri ammatteja. - Työkokeilu tulisi sallia rajoitetusti myös vastavalmistuneiden kohdalla, jos henkilöllä ei ole minkäänlaista alaan liittyvää työkokemusta tai edes harjoittelua. Joskus voi olla vaikea järjestää esim. opintojen yhteydessä minkäänlaista alaan suoraan liittyvää harjoittelua henkilöstö- tai työmarkkinatilanteesta johtuvista syistä ja joskus henkilö vasta opintojen jälkeen huomaa, ettei ala ole hänelle missään muodossa soveltuva. - Yleensä vastavalmistuneethan siirtyvät ihan normaalisti työelämään, mutta on myös niitä nuoria, joille kynnys on korkea. Meidän nuorten neuvojat ja kuntoutusneuvoja olivat sitä mieltä, että uutta työkokeilua tulisi voida tarjota myös vastavalmistuneille, sillä välttämättä heillä ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan työelämään, he tarvitsevat tällaista matalan kynnyksen siirtymää. Nyt olemme käyttäneet työelämävalmennusta/harjoittelua ja toivomme, että vastaisuudessakin sitä voisimme käyttää. Kaiken kaikkiaan toivomme joustavuutta palvelun käyttöön ja näin voimme estää syrjäytymistä. - Uudessa laissa ollaan yhdistämässä työkokeilua, työharjoittelua ja työelämävalmennusta nimikkeelle työkokeilu. Ilmeisesti uuden lain tarkoitus on selkeyttää ja yksinkertaistaa asioita, joka on sinällään ihan hyvä asia, mutta nyt näyttää siltä, että näin yhdistämällä palvelu supistuu ja joustavuus kärsii. Yhdistämällä työkokeilua, työharjoittelua ja työelämävalmennusta nimikkeelle työkokeilu on unohtunut se seikka, että nykyisten toimenpiteitten tavoitteet ovat käytännössä erilaisia. Uudessa mallissa esim. työharjoittelun tarkoitus ja hyöty on tyystin unohdettu. Esim. se seikka, että vastavalmistunut ei voi saada työharjoittelua, huonontaa monen vastavalmistuneen nuoren asemaa, varsinkin jos nuori on hiemankin syrjäytymisvaarassa esimerkiksi oppimisvaikeuksien, mielenterveytensä tms. syiden takia. Tässä tulee mieleen erityisesti erityisammattioppilaitoksista ja yleislinjoilta erityistuen tarpeessa olevat valmistuneet nuoret, joilla ei vielä ole valmiuksia varsinaiseen palkkatyöhön. - Työkokeilu on ennen ollut hyvin joustava ja käyttökelpoinen työväline. Tässä huolestuttaa se, että menetelmävalikoima supistuu ja työkokeilun joustavuus kärsii. Nyt ehdotettu työkokeilun kesto on max 12 kk. Ennen sitä on voitu käyttää joustavasti asiakkaan tarpeita ajatellen ja sitten kun aika on kypsä, on voitu siirtyä esim. työharjoittelun käyttöön. Usein tie on käytännössä pitkä ennen kuin työnantaja suostuu edes palkkatuella palkkamaan rajoitteita omaavia henkilöitä. - Niin kauan kun kyseessä on ollut eri toimenpiteitä, on ollut mahdollista rakentaa pitkiä polkuja niitä tarvitseville, esim. syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kun näitä väkisin yhdistetään, menetelmävalikoima supistuu ja polku lyhenee huomattavasti. Menetelmävalikoiman supistuminen ja menetelmän käytön rajoittaminen huolestuttaa: Esimerkiksi s. 46 sanotaan Työkokeilun tavoitteena olisi selvittää henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Ammatillisen koulutuksen puuttuessa ensisijainen tavoite on sopivan työ- ja koulutusvaihtoehdon löytäminen. Erityisesti tämä koskee ammattikouluttamattomia nuoria Tällä hetkellä monen kohdalla työkokeilun tavoite voi olla aikuiselämään kiinni pääseminen ja usein vasta sen jälkeen on mahdollista sitouttaa nuorta ammatilliseen koulutukseen ja tiettyyn alaan. Työkokeilua on käytetty mahdollisen alan tai ammatin selkeyttämiseen tai elämänrytmin kiinni saamiseen. Miten saa nuoren sitoutumaan aikuisen arkielämään, jos työkokeilu ei ole työelämää

12 12/33 harjoittelua varten? Työkokeilun joustavuus on ollut hyvä (4t/pv ja osaviikkoisuus, monen esim. masentuneen ihmisen kohdalla pelastus). Mitä näille asiakkaille tapahtuu uudessa tilanteessa, kun työharjoitteluakaan ei voida tarjota? Työkokeilu on vastannut asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Uuden lainsäädännön tavoite on selkeyttää palveluita ja palvelutavoitteet, mutta jos toimenpiteitä yhdistetään näin kun on esitetty, meiltä viedään toimivia työvälineitä. Toivottavaa olisi, että uusi lainsäädäntö ei vähentäisi toimivia työvälineitä, vaan säilyttäisi kunkin työvälineen toimivat osat. - Yhteiskuntatakuu, työryhmä ym. perustettu ja nyt tällä esityksellä vaikeutetaan sen toteuttamista rajoittamalla vastavalmistuneen alle 30-vuotiaan sijoittamista työkokeiluun (entiseen työelämävalmennukseen). Kaikki nuoret vastavalmistuneet eivät ole suoraan sijoitettavissa rekrytointituella. Mistä riittää rahat rekrytointitukeen kun tänä vuonna alueella on vähennetty jo 10 miljoonaa euroa? Eikö voitaisiin jättää harkintaa työkokeilun käyttöön jos asiakkaan palvelutarve sitä vaatii? Vajaakuntoisten kohdalla pitäisi voida käyttää harkintaa. On aloja, johon vastavalmistunut ei pääse ilman harjoittelupaikkaa (esim. graafinen ala, mediaassistentit). Ehdotus ei ole kovin asiakaslähtöinen. - Lähtökohtana lienee ollut ajatus siitä, että yritykset eivät kierrättäisi harjoittelijoita hyötyen palkattomasta työstä. Esityksen logiikka on ymmärrettävissä, mutta ei auta jo ennestäänkin haasteellista nuorten sijoittumista työelämään. Käytännössä tälläkään hetkellä harjoittelusopimukset (siis jatkossa kokeilu) eivät ole syntyneet kovin helposti, joten sekä työnhakija, että yritys joutuvat tekemään työtä sen eteen, että kohtaaminen onnistuu. Useinkaan ammatillinen koulutus ei anna sellaisia valmiuksia ja osaamista työelämään, että työnantajat voisivat palkata ns. ammattimiehen. Tuolloin palkkatuki (siis jatkossa rekrytointituki) ei kompensoi riittävästi osaamisen vajetta ja tämä vastavalmistunut ei työllisty opiskelemalleen alalle lainkaan. Työnantajien palautteet vastavalmistuneiden osaamisesta ja työelämävalmiuksista eivät mitenkään tue, toisaalta harjoittelukäytännön poistamista, eivätkä toisaalta madalla nuorten/vastavalmistuneiden rekrytointikynnystä. Erityisesti rakennuspuolen (esim. sähkö- ja kirvesmiehet) sekä korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat aloitelleet tietä työelämään harjoittelun avulla, jolloin oma työura on hiljalleen avautunut. Paljon on niitä nuoria, joilla on ammatillinen koulutus, mutta eivät ole lainkaan tehneet työtä opiskelemallaan alalla. Mietityttää erityisesti myös yhteiskuntatakuun toteutumisen haasteet nyt esitetyn myötä. - Työnvälitys ja avoimille työmarkkinoille ohjaus on kaikkien (koulutettujen) nuorten kohdalla aina ensisijainen palvelumuoto. On kuitenkin tärkeää, että työmarkkinoille suuntautumisen avuksi on olemassa mahdollisuus rakentaa erilaisia polkuja. Kaikki nuoret eivät vain saa töitä valmistumisen jälkeen palkkatukimahdollisuudesta huolimatta. Siksi on tärkeää, että työkokeilumahdollisuus säilyy yhtenä keinona auttaa myös ammattikoulutettuja nuoria työelämään. Kaikilla ammattiin valmistuneilla ei ole koulutuksesta huolimatta resursseja toimia vielä työelämässä. Tällaisia nuoria ovat esim. mukautetun koulutuksen suorittaneet ja nuoret, joiden sosiaaliset taidot eivät ole vielä kehittyneet. Heitä voi vaivata ujous tai he voivat olla vielä hieman lapsenomaisia. On aloja, joilla työelämässä luodut kontaktit ja näytöt ovat ensiarvoisen tärkeitä työpaikan saamisen kannalta (esim. taide- ja media-ala). Näille aloille koulutettujen nuorten on ensin päästävä näyttämään osaamisensa ennen kuin työnantajat kiinnostuvat palkkaamisesta. Työkokeilumahdollisuuden säilyttäminen kaikilla nuorilla on tärkeää. Yli 25-vuotiailla on yleensä suurimmalla osalla jo työkokemusta ja he sijoittuvat työelämään myös avoimille työmarkkinoille. Heidän kohdalla käytetään myös paljon muita palvelutuotteita.

13 13/33 - Annan henkilökohtaista ohjausta muille kuin vastavalmistuneille akateemisille hakijoille ja olen huomannut työelämävalmennuksen olevan joillekin hakijoille tärkeä kohta polulla työhön, vaikka siis kyse ei olisikaan vastavalmistuneesta henkilöstä. Esimerkiksi pitkään työttömänä ollut on saattanut tätä kautta saada uutta inspiroivaa itseluottamusta osaamiseensa ja työllistyä sitten muuallekin. Työelämävalmennusta on myös helppo tarjota silloin, kun hakija ei kovin helposti itse löydä työtä. Työnantaja saattaa ottaa ilmaiseksi myös sellaisia hakijoita, joilla on vaikkapa ollut mielenterveysongelmia tai muita avoimille työmarkkinoille pääsyn estäviä syitä. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse työkokeilua, vaan ihan se työkokemus on tärkeää. Esimerkiksi joitakin kuukausia sitten luokseni tuli hyvin turhautunut ja negatiivinenkin pitkään työttömänä ollut hakija ja mietin, että onkohan hänellä työllistymismahdollisuuksia, kun stressi näkyi päälle. Ohjasin hänet erääseen tev-paikkaan, josta minulla oli entuudestaan hyviä kokemuksia. Tämän jälkeen hän oli jo ihan eri ihminen ja kun sitten haki osa-aikalisäpaikkaa ja sai sen kovan kilpailun jälkeen (kymmenen haastattelussa), hän on ollut kuin eri ihminen ja luulen, että vuoden osa-aikaisuuden jälkeen hän työllistyy helpommin ammattiaan vastaavaan työhön. Ja samankaltaisia kokemuksia on paljon. Yksikään minun kautta teviin mennyt ei ole valittanut, että oli turha homma tai että käytettiin hyväksi, vaikka uskon, että väärinkäytöksiäkin on. - Olen itse työskennellyt pitkään neuvojana ja ohjaajana ja minusta tämä palvelu on aina ollut tärkeä vaihtoehto. Esimerkiksi ohjaavaan koulutukseen liittyvä harjoittelu ei sovi kaikille eikä ole tarpeen kaikille. Mikäli työelämävalmennus poistuu, se on todella suuri menetys. Sitä ei suurelta osin korvaa työnantajalle annettava tuki, sillä näitä paikkoja ei sen jälkeen juuri ole. Työnantaja ei kovin helposti lähde, jollei kaikkia kustannuksia korvata, mutta kun ihminen osoittaa osaamisensa, voi sitten työllistyä kuitenkin yritykseen ja jos ei samaan yritykseen, niin työllistymisedellytykset muualle ovat usein selvästi parantuneet. - Ohessa lausunto työkokeilusta Helsingin TE-toimiston Kluuvin korkeakouluneuvojilta. Me, Helsingin TE-toimiston Kluuvin korkeakouluneuvojat, olemme yli 15 vuoden ajan palvelleet tiede- ja taideyliopistoista valmistuvia opiskelijoita ja tutkintonsa vuoden sisällä suorittaneita työnhakijoita. Pitkä kokemuksemme akateemisten vastavalmistuneiden työnhaun, urasuunnittelun ja työllistymisen parissa on antanut vankan asiantuntemuksen tämän kohderyhmän työllisyyskysymyksiin ja asemaan työmarkkinoilla sekä TE-toimiston palveluiden käyttökelpoisuuteen alkavan uran kriittisessä kohdassa siirryttäessä opiskelusta työelämään. Mielestämme työelämävalmennus on ollut eräs käyttökelpoisimmista TEtoimiston välineistä yliopisto- opintonsa päättäneiden työttömien tukemisessa. Toivoisimme tämän toimenpiteen olevan mahdollinen jatkossakin tai vastaavan, yhtä kätevän ja turvallisen tavan jalkautua työnantajiin, löytyvän uudesta palveluvalikoimasta. Toimintamme tavoitteena on koko ajan ollut hakijoidemme laadukas työllistyminen. Luonnoksessa yhtenä vaihtoehtona uusiin palveluihin on kaavailtu työkokeilua, joka toteutustavaltaan on lähimpänä nykyistä työelämävalmennusta. Lakiluonnoksen yleisissä perusteluissa (s. 47) todetaan kuitenkin, ettei työkokeilua voisi käyttää työelämävalmennuksen tavoin työkokemuksen hankkimiseen, vaan se on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan paluuta työelämään sekä erilaisten töiden ja ammattien soveltuvuuden arviointiin. Koska akateemisten vastavalmistuneiden työllistymisessä tärkeintä tutkinnon ohella on relevantti työkokemus, toivoisimme lainvalmistelijoiden huomioivan esittämiämme näkökohtia lain jatkotyöstämisessä. Kannanottoomme ryhtyminen pohjautuu myös vuosien

14 14/33 aikana asiakkailta saatuun hyvään palautteeseen työelämävalmennuksen käyttökelpoisuudesta tasoitettaessa tietä työelämään. Se on monin eri tavoin parantanut vastavalmistuneiden työttömien työnhakuasemia auttanut urapolun rakentamisessa tässä nivelvaiheessa. Tässä muutamia näkökohtia: - Yliopistosta valmistuvien ja vastavalmistuneiden työllistymisessä korostuu iilotyömarkkinat. Avoimilla työpaikkailmoituksilla ei vastavalmistuneita maistereita tavallisesti haeta varsinkaan yleissivistävän tutkinnon suorittaneita. Karkeasti voisi todeta, ettei vastavalmistuneiden akateemisten näkyviä työmarkkinoita ole, tai ne ovat hyvin tutkinto- ja alakohtaisia, esim. lääkärit, opettajat tai kauppatieteilijöiden trainee-ohjelmat. Henkilökohtaiseen ohjaukseen kytkettynä ja oikein käytettynä työelämävalmennus on auttanut monia pääsemään piilotyöpaikkoihin käsiksi. - Uusitussa palveluvalikoimassa työnvälitys nostetaan tärkeimmäksi palveluksi. Se onkin tärkeää saada toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Korkeakouluneuvojien työssä saadun kokemuksen mukaan TE-toimistoihin ei kuitenkaan juuri ole tullut vastavalmistuneille tarkoitettuja työpaikkoja (pl. esim. opettajat ja sosiaalityöntekijät tms. ammatit). Yleensäkin julkisesti haussa oleviin tehtäviin haetaan kokeneita työntekijöitä, huippuosaajia. Hiljattain opintonsa päättäneet työnhakijat jäävät tässä kisassa helposti alakynteen. Yhtä auki olevaa paikkaa kohden hakemuksia tulee myös paljon, usein satoja. Se, mikä työllistää, on edelleenkin piilossa olevat työmahdollisuudet. - Työnhakuvalmennus (niin yksilöllisesti kuin ryhmissäkin tapahtuva) on yksi TE-toimiston tarjoamista palveluista. Akateemisten vastavalmistuneiden kohdalla olemme kuitenkin usein läheltä nähneet, kuinka innostuneisuus, aktiivisuus tai hyvätkään hakupaperit ja suunnitelmat eivät riitä, sillä niin kauan kuin se ratkaiseva muutos työttömän työnhakijan asemasta työyhteisön jäseneksi ei toteudu, työllistyminen saattaa antaa odottaa itseään pitkäänkin. Työskentelemällä työelämävalmennuksessa kilpailuasemiaan on voinut ratkaisevasti parantaa. Parhaiten se on toiminut silloin, kun sen käyttö on ollut suunniteltua ja työnhausta saadut kokemukset sekä tietämys omista työllistymismahdollisuuksista on voitu hyödyntää. Sen onnistunut käyttö vaatiikin kaikilta osapuolilta (niin asiakkaalta, työnantajalta kuin virkailijaltakin) hyvää tilannetajua: Mitä? Missä? Koska? ja Miksi? - Työelämävalmennus sopii kaikille. Yksi päivä työttömyyttä riittää eikä tarvitse olla edes vajaakuntoinen. Sitä voi käyttää, kun sopivalta tuntuu tai turhautumisraja ylittyy niin, että se alkaa jo haitata työnhakua. Se on tarvittaessa nopea tapa iskeä (esim. syntymässä olevaan) työmahdollisuuteen kiinni. Lisäksi tiimimme urapsykologien kokemusten mukaan jostain syystä uraohjausasiakkaista monet valitsevat mieluummin työelämävalmennuksen kuin työkokeilun. - Työelämävalmennus on valvottua ja vakuutettua. Viikoittain joskus jopa päivittäin Kluuvissa käy asiakkaita, jotka kertovat olleensa palkattomina harjoittelijoina useita kuukausia tai että heille on tarjottu tällaisia epämääräisiä pestejä tyyliin 400 euroa + lounari. Useimmilla ei tietämänsä mukaan ole mitään vakuutustakaan ko. ajalle. Työelämävalmennuksessa voi ihminen säilyttää toimeentulonsa ja TE-toimisto valvoo paikkojen järjestäjiä.

15 15/33 - Työnantajat ovat melko varovaisia rekrytoinneissaan silloin, kun työnhakijan tutkintoa ja sen sisältöjä ei tarkkaan tunneta ja/tai työkokemus on vähäistä ja epärelevanttia. Hyvä tyyppi riittää tiettyyn rajaan asti. Mitä maisterit oikeasti osaavat ja mistä kaikesta itse kukin työssään selviää on päällimmäisenä kysymyksenä mielessä - usein molemmilla osapuolilla. Työelämävalmennus auttaa hälventämään ennakkoluuloja puolin ja toisin. - Kohtaanto-ongelmat: Teoreettinen ja tutkimuspainotteinen oman tieteenalan osaaminen voi vastavalmistuneellakin olla hyvin korkeatasoista ja spesifiä, mutta se ei auta, jos elinkeinoelämästä ei löydy vastaavaa toimijaa. Yliopistokoulutus voi olla myös hyvin yleissivistävää (humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset aineet). Viimeksi mainituilta hakijoilta puuttuu usein ns. kova osaaminen kuten tietyn substanssin hallinta tai esim. taloushallintoja toimistotyötaitoja, atk- ja viestintäteknisiä taitoja jne. Vastavalmistuneet työnhakijat saavat usein kuulla, että aina jotain on liian vähän tai puuttuu kokonaan. Työelämävalmennuksen avulla moni päässyt hankkimaan puuttuvia taitoja käytännössä sekä näyttämään, käyttämään ja kehittämään jo olemassa olevia. Moni haluaa nimenomaan mieluummin työpaikalle oppimaan kuin siirtyä pitkästä koulutusputkesta suoraan uudelle kurssille. - Työvoimapoliittisille kursseille etusijalla ovat usein myös pidempään työttöminä olleet ja kokemusta omaavat hakijat. Vastavalmistuneita ei mielellään valita, hehän ovat juuri tulleet koulusta!. - Osa hankkii työkokemusta opiskeluaikanaan hanttihommista, mutta tilanne muuttuu usein huonommaksi, kun maisterin paperit on taskussa: Työt, joita opiskeluaikana sai ja pääsi helposti tekemään jäävät nyt saamatta, koska työantajien mielestä hakijat ovat ylikoulutettuja. Toisaalta jotkut ovat saattaneet jäädä kiinni opiskeluaikaisten hanttihommien tekemiseen. Työelmävalmennuksen avulla on halutessa saatu poikki sekä avoin työttömyys että vääränlaisen työkokemuksen hankkimisen kierre. - Täytyy myös muistaa, että opiskeluaikoja pyritään entisestään lyhentämään, tällöin työssä käyminen ylipäätään opintojen ohella voi olla hankalaa eikä läheskään kaikilla opiskelijoilla/opintoaloilla ole mahdollisuutta tehdä opintoihin liittyvää käytännönharjoittelua. Uusi kandin tutkintokaan ei vielä ehkä ole ottanut paikkaansa työmarkkinoilla. Monen vastavalmistuneen työttömän mieltä on rauhoittanut se tieto, että oman alan työharjoittelun on voinut tehdä työelämävalmennuksen turvin valmistumisen jälkeenkin ja että oikeastaan kenenkään ei tarvitse pelätä jäävänsä täysin tyhjän päälle valmistuttuaan. - Kaavailtu palkkatuen käytön lisääminen on kannatettava asia. Palkkatukea ei kuitenkaan edelleenkään myönnettäne valtiolle, jonka palveluksessa suuri osa akateemisista asiantuntijatöistä tehdään. Myöskään pk-sektori ei perinteisesti ole palkannut maistereita - pelkomme on, ettei se tule sitä tekemään palkkatuen lisäämisen jälkeenkään. Isojen yritysten kohdalla asiakkailta saamamme palautteen myötä (esim. diplomi-insinöörit, kauppatieteen maisterit) on tullut esiin, etteivät hekään välttämättä halua TE-toimistolta rahaa, vaan osaajan. Olemme ahkerasti vuosien varrella markkinoineet ja tarjoilleet SANSSImahdollisuutta ja palkkatukea, mutta laihoin tuloksin. Se, mikä on näyttänyt toimivan

16 16/33 paremmin, on ollut työelämävalmennus. Se on useammin johtanut tavoitteena olevaan työllistymiseen (joko suoraan tai välillisesti). - Työttömyypäiväraha maksetaan joka tapauksessa työttömälle työnhakijalle. Nuorille, korkeasti koulutetuille (vastavalmistuneiden ikähaarukka Kluuvissa tavallisimmin vuotiaissa) työnhakijoille on etua, jos he jo samanaikaisesti työtä hakiessaan voivat kartuttaa osaamistaan ja laajentaa verkostojaan menettämättä toimeentuloaan. Tätä mahdollisuutta ei työttömiltä työnhakijoilta pitäisi kokonaan ottaa pois. Voisiko sitä kehittää? - Työkokeilu aina työpaikalla, miten työpajoilla jatkossa työkokeilu? - Tulkinta työkokeilun työpaikasta on joissakin tilanteissa aiheuttanut keskustelua. Mikä on työpaikka? Onko se esimerkiksi työpaja? 6 Kokeilun ja valmennuksen enimmäiskesto - Pykälän otsikkona kokeilun ja valmennuksen enimmäiskesto, mutta tekstissä puhutaan työkokeilun kestosta ja valmennuksen / koulutuskokeilun osalta viitataan valtioneuvoston asetukseen. Miksi? Jos enimmäiskestosta säädetään asetuksella, niin pitääkö edes työkokeilun kestosta olla laissa? Jos työkokeilun kestosta säädetään laissa, niin miksi ei myös koulutuskokeilusta ja valmennuksesta? - Työkokeilun kestot ok. - Työhönvalmennuksen kesto pitäisi olla pidempi kuin ehdotettu 50 tuntia/vuosi! Se voisi olla kerrallaan esim. 105 tuntia, eikä tulisi olla vuosittaista enimmäismäärää! 105 tuntia on 3 viikkoa, jos on 7-tuntiset päivät. Vaihtoehdoksi pitkäkestoisempaa tukea tarvitsevalle ehdotettu työolosuhteiden järjestelytuki ei käy, jos asiakkaalla ei ole työsuhdetta (monella pitkäkestoisempaa tukea tarvitsevalla ei ole työsuhdetta). - Työhönvalmennuksen enimmäiskeston määrittely on hyvä, sillä kesto on silti riittävän laajaa. - Hyvä, että tässä palvelussa nuorten jäähyä on lyhennettyä 3 kk mittaiseksi vs. nuorten yhteiskuntatakuu. 9 Sopimus työkokeilusta - On hyvä, että yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa luodaan pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa. - Vaihtoehtoinen 4 momentin teksti parempi. - Vaihtoehto 4 mom. olisi käytännön soveltamisen kannalta parempi vaihtoehto. - Sopimus työkokeilusta: TE-toimiston on ilmoitettava sopimuksesta luottamusmiehelle. Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiestä tai luottamusmiehen nimeä ei tiedetä. Ratkeaisiko ongelma sillä tavoin, että sopimuksen allekirjoittajana olisi työkokeilun järjestäjän lisäksi luottamusmies tai muu työntekijöiden edustaja. Tällöin kokeiluun menevä yhtenä sopijaosapuolena ikään kuin itse luovuttaa tiedot luottamusmiehelle ja luottamusmiehen etsintä jää TE-toimistolta pois. - Työkokeilusopimuksesta ilmoittaminen luottamusmiehelle tai työntekijöiden edustajalle mieluiten vain pyynnöstä, koska nykyiset ilmoituskäytännöt ovat osoittautuneet varsin ontuviksi. - Hyvä korostaa työkokeilun arvioinnin merkitystä. Mahdollisuuksien mukaan työkokeilun järjestäjän tulisi esittää arvionsa suullisesti työ- ja elinkeinotoimiston virkailijan ja työkokeiluun osallistuvan läsnä ollessa. Mikäli tämä ei olisi mahdollista, työkokeilun järjestäjä voisi esittää arvionsa myös kirjallisesti. Virtuaalisen TE-toimiston myötä arviointi on mahdollistettava myös sähköisesti.

17 17/33 10 Valmennuksen ja kokeilun keskeyttäminen - Valmennuksen ja kokeilun keskeyttäminen selkeytetty ja se on yhtenäinen työvoimakoulutuksen keskeyttämisen kanssa. - Esityksessä mainitaan keskeyttämisen syinä vain luvattomat poissaolot ja opintojen olennainen laiminlyönti. Entä muut keskeyttämisperusteet, kuten epäasiallinen käytös ja muut kurinpidolliset syyt (JTYPL 8 )? Lisäksi esityksessä puhutaan vain TE-toimiston velvoitteesta järjestää kuulemistilaisuus ja sen perustella tehtävästä koulutuksen keskeyttämispäätöksestä, entä julkisen valvonnan alaiset oppilaitokset? Koskeeko samat menettelyt myös näitä koulutuspalveluiden tuottajia, jotka myös toteuttavat valmennuspalveluita TE-hallinnolle? Samalla voi esittää aiheellisen kysymyksen, onko kuulemistilaisuuden järjestämisellä mitään merkitystä, jos henkilö on ollut luvatta poissa koulutuksesta yhdenjaksoisesti viisi opetuspäivää ja koulutus katsotaan kuitenkin aina keskeytetyksi? Turhaa papereiden pyöritystä ja ajan tuhlausta. Lopputulos on kuitenkin tiedossa. 5 luku Työvoimakoulutus - Työvoimapoliittisen aikuiskoulutustermin muuttamien työvoimakoulutus -termiksi hyvä. - Hyvää oli myös se, että kriteereitä, joilla esimerkiksi työvoimakoulutuksen voi keskeyttää oli selkiytetty ja opiskelun etenemisen kriteereitä oli yhdenmukaistettu. Toivottavasti myös oikeasti päästään siihen, että laki ja ohjeistukset yksinkertaistuvat niin, että meidän ja monien muiden lain tulkintaan liittyvää työtä voidaan merkittävästi vähentää. Tältä osin luonnos näyttää asioita selkiyttävältä joskin mieleen tulee huoli esim. kotoutumislain unohtamisesta. - Yksittäiset ja räätälöidyt ratkaisut tuntuvat kovin kaukaisilta myös ammatillisten koulutusten hankkimisena yksittäisinä työvoimakoulutuspaikkoina. Meillä on olemassa omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella, joten yksittäisistä koulutuspaikka hankinnoista pitäisi luopua kokonaan. - Lakiluonnoksen oleellisin muutos työvoimakoulutuksen osalta on valmentavan ja ohjaavan työvoimakoulutuksen irrottaminen ammatillisesta työvoimakoulutuksesta osaksi valmennusnimiseksi palveluksi. Työvoimakoulutus olisi jatkossa ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta sekä kotoutumislain mukaista kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen jättäminen työvoimakoulutuksen puolelle ei ole lainkaan loogista, koska sen sisältö on nimenomaan työmarkkinoille ohjaavaa ja valmentavaa. - Koulutuksen ja valmennuksen ero näyttää lakitekstin mukaan hyvinkin selkeältä. Lain tarkempia perusteluja lukiessa tämä selkeä raja onneksi hälvenee. On työvoimapoliittisesti tarpeellista ja tarkoituksenmukaista että työvoimakoulutuksen ja valmennuksen sisällöt eivät ole täysin toisiaan poissulkevia, koska palveluja kohdennetaan yhä enenevässä määrin räätälöidysti kohderyhmien ja yksilöiden tarpeiden mukaan. Valmennuksen puolella tulisi tarvittaessa ottaa mukaan ammatillisia sisältöjä (esim. lupatyyppiset koulutukset) ja vastaavasti ammatilliseen koulutukseen tulisi voida sisällyttää valmennuksellisia elementtejä. On välttämätöntä, että tulevissa alemman asteisissa säädöksissä ja ohjeistuksissa ehdotuksen mukainen joustavuus palvelujen toteutuksissa edelleen säilyy. Tämä tarkoittanee mm. sitä, ettei palvelujen tuotteistamisessa mennä liian ahtaisiin raameihin. 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet - Yleissivistävistä koulutuksista luopumien erillisenä työvoimakoulutuksena ja niiden sisällyttämien tarpeellisessa laajuudessa ammatilliseen koulutukseen järkevää.

18 18/33 - Mikäli kielikoulutuksen ja tietotekniikan perusvalmiudet antavien opintojen toteuttaminen erillisenä työvoimakoulutuksena lopetetaan ja ne sisällytetään ammatilliseen koulutukseen ja valmennukseen, ko. koulutusmuotojen opiskelupaikkojen riittävyyden turvaamisessa voidaan joutua ongelmiin. - Kieli / ATK perus/yleissivistävästä koulutuksesta luopuminen ok, laajempaa kysyntää ei ole ollut. Maahanmuuttajakoulutukset (kieli) oletettavasti eri asia. - Yleissivistävien opintojen sisällyttäminen tarvittaessa ammatilliseen koulutukseen motivoisi/helpottaisi varmasti heikommin menestyneiden koulutukseen hakeutumista. - Kotoutumiskoulutuksena jatkossakin perus- ja lukio-opintojen tarjoaminen ok. Muuten ok luopua niiden tarjoamisesta erillisenä työvoimakoulutuksena. 2 Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkiminen työvoimakoulutuksena - Onko tarkoituksenmukaista hankkia työvoimakoulutuksena, koska mahdollista suorittaa omaehtoisena koulutuksena työttömyysetuudella. Työvoimakoulutusvaihtoehto edellyttäisi kilpailutusta ja hankintatoimintoja. - Esitetyt muutokset ja tarkennukset voimassa olevaan palvelulakiin ovat muuten hyviä mutta korkeakouluopintojen hankkiminen myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina ei tunnu järkevältä. Nykyinen käytäntö hankintojen toteuttamisesta vain ryhmämuotoisina on hyvä. Nykyisessä, kuten uudessa esityksessäkin, edellytetään opetus- ja kulttuuriministeriön ennakkolausuntoa järjestämisluvasta. Mikäli näitä koulutuksia aletaan toteuttaa jatkossa myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina, niin lausuntomenettelystä tulee hyvin raskas sekä työhallinnolle että opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kenellä on kokonaisvastuu siitä, että koulutuksen kysyntä ja tarjonta vastaavat työmarkkinoiden tarpeita? 3 Opiskelijavalinta - Esityksen perustelut siitä, miksi myös alle 20-vuotiaita pitäisi valita ammatillisiin työvoimakoulutuksiin eivät vakuuta. Esityksestä saa sellaisen kuvan, että ammatillisen työvoimakoulutuksen pääsyvaatimukset ja opinnoista menestyminen ovat heikoimmat kuin omaehtoisessa koulutuksessa. Kuitenkin ammatillisiin työvoimakoulutuksiin sisältyy samat tutkintovaatimukset ja opinnoissa menestymiset kuin muussakin ammatillisessa koulutuksessa. Useissa tapauksissa (esim. yhteishankinta- ja asiantuntijoiden F.E.C.-koulutuksissa) kriteerit ovat jopa paljon tiukemmat kuin omaehtoisissa koulutuksissa. Lisäksi tulevat koulutusten vaikuttavuusvaatimukset, jotka työhallinnon ja oppilaitosten täytyy ottaa huomioon oppilasvalinnoissa. Alle 20-vuotiaiden kohdalla voitaisiin perusteluihin lisätä vaatimus valmennuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen sisällyttämisestä ammatilliseen koulutukseen sekä mahdollisuuden täydentää tai suorittaa peruskoulun oppimäärä. Mikäli koulutus sisältää nämä kriteerit, niin alle 20- vuotias voitaisiin tapauskohtaisesti valita näihin ammatillisiin koulutuksiin. 4 Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet - Hyvä, että korkeakoulututkintoon johtavassa työvoimakoulutuksessa opiskelijan velvollisuus edetä opinnoissaan olisi sama kuin työttömyysetuudella tuettuja omaehtoisia opintoja suorittaville työnhakijoille.

19 19/33 6 luku Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu - Ammatti ja koulutustietopalvelun roolia osana TE toimistojen palveluvalikoimaa voidaan vahvistaa, niin että kaikki omaehtoisiin koulutuksiin liittyvät tehtävät sisältyisivät heidän palveluvalikoimaansa. Esitämme, että omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysturvalla on yksi ammatti- ja koulutustietopalvelun tehtävä ja virkailijoiden osaamisalue. 2 Yleiset edellytykset ja etuudet - Täyttänyt 25 vuotta kohtaan eikö voisi lisätä opiskelun tukemisen alkaessa. 3 Opintoja koskevat edellytykset - Hyvä, että työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen työttömyysetuudella tuetun opiskelun joustava yhdistäminen olisi tarvittaessa mahdollista kun vuoden keskeytystä ei edellytettäisi uuden lainsäädännön mukaan, jos opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena. 4 Sopiminen opiskelusta työllistymissuunnitelmassa - Hyvä, että tuettavasta opiskelusta voitaisiin kuitenkin sopia työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa opintojen aloittamisen jälkeen myös silloin, kun opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena. 5 Tukiaika - Todella hyvä, että opintojen tukeminen voidaan keskeyttää pätevästä syystä, mutta opiskelu voisi jatkua. Tämä uudistus mahdollistaisi opiskelun keskeytyksenkin aikana ja nopeuttaa näin opintojen saamista päätökseen. 6 Työnhakijan velvollisuudet - Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen sekä myös muiden opintojen etenemisvaatimuksen muuttaminen 5,5 opintopisteen sijasta viiteen opistopisteeseen opiskelukuukautta kohden yhdenmukaistaa ja selkiinnyttää nykykäytäntöä. 7 Opintojen seuranta ja keskeytyminen - Opintojen seuranta ja keskeyttäminen, hyvä selkeytys mistä alkaen työttömyysetuus lakkaa. 7 luku Palkkatuki - Etenkin pienyrityksille palkkatuen haku- ja maksatusmenettely ovat monesti kohtuuttoman suurta suhteellista työpanosta vaativia. Näiden menettelytapojen yksinkertaistamisen voisi olettaa lisäävän palkkatuen käyttöä mikroyritysten kohdalla. - Palkkatuen osalta olisin toivonut lakiin yksinkertaistamista, tukisummien, kestojen, jäähysääntöjen osalta mukaan lukien sosiaalisen yrityksen poikkeukset. - Jos työttömän määritelmää muutetaan esityksen mukaisesti niin miten palkkatukea voidaan myöntää esim. työelämästä jo eläkkeelle jääneen ja takaisin työnhakijaksi ilmoittautuvan työllistymiseen. Ylipäätänsä palkkatuen myöntämään yli 65-vuotiaille kuinka tarkoituksenmukaista vs. määrärahojen rajallisuus ja palkkatuen kohdentaminen. - Palkkatuen myöntäminen olisi mahdollista 16 v ja 65 täyttäneille. Voiko olla vaikutusta siihen, että ei hakeuduta suorittamaan ammatillista koulutusta kun voisikin päästä palkkatuella työhön?

20 20/33 Oppisopimuskoulutuksen tukeminen nuorilla todella hyvä, koska kaikille ei sovellu teoriapainotteinen ammatillinen koulutus. 1 Palkkatuki - Työllistettävän osalta palkkatuen myöntämisen perusteena on keskimääräistä alhaisempi työntuottavuus. Mikä on keskimääräistä alhaisempi; miten tämä määritellään vs. arviointikriteereiden tasalaatuisuus? 2 Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset - Tuen myöntämisperusteita harkittaessa eräs vaikeimmin arvioitavista kriteereistä on ollut työpaikan mahdollinen täyttyminen ilman tukeakin. Tämän arviointinäkökohdan jättäminen pois uudesta lainsäädännöstä helpottaa omalta osaltaan virkailijatyöskentelyä. - On ehdotettu, että kilpailun vääristämispykälä palautettaisiin lakiin. Soveltamisen osalta on hyvä laatia kirjalliset ohjeet. 3 Työsuhteeseen liittyvät palkkatuen edellytykset - Palkkatuen osalta esitetyt muutokset määräaikaisten työsuhteiden osalta yrityksiin poistamalla tuella palkattavaan henkilöön liittyvät rajoitukset selkeyttävät huomattavasti nykytilannetta. Samalla muutosesitykset tukevat tavoitteita nuorisotyöttömyyden alentamiseksi. - On hyvä jos jatkossa määräaikainen työsopimus riittäisi kaikissa palkkatukityösuhteissa. - Esityksessä ehdotetaan, että myös yrityksille voitaisiin myöntää palkkatukea määräaikaisen työsopimuksen perusteella ilman tuella palkattavaan henkilöön liittyviä rajoituksia. Miten varmistetaan, ettei laittomat määräaikaiset työsuhteet lisäänny, kun tukea käytetään enemmän ns. rekrytointitukena. 4 Tuella palkatun siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin - Edelleensijoittamissäädökset ovat nykyisin erittäin monimutkaiset sekä käyttäjäyrityksen määrittelyn että edelleensijoitettavan henkilön työttömyysstatuksen suhteen. Lakiesitys selkeyttää huomattavasti tätä problematiikkaa. - Tarkoittaako tämä myös oppisopimuksia? Nykyisen TEMin ohjeistuksen mukaan palkkatukea ei tule myöntää oppisopimuksiin, joissa käytetään edelleensijoittamista. Urassa oppisopimuksen sijoituslajeissa edelleensijoituskortti ei aukea ja järjestelmä antaa ilmoituksen, että edelleensijoittaminen ei ole mahdollista tällä sijoituslajilla. - Palkkatuen edelleensijoituksen rajoitusten poistaminen on sinänsä hyvä asia. Riittääkö työn järjestäjän osalta pelkästään irtisanomisten ja lomautusten tarkastelu vai onko syytä tarkistaa myös mahdolliset verovelat? 5 Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle - Ehdotuksen mukaan palkkatukea koskevissa säännöksissä työttömiä työnhakijoita ei enää luokiteltaisi säännösten mukaisiin kohderyhmiin (vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön, vaikeasti työllistyvä), vaan nämä ilmaisut korvattaisiin uusilla termeillä. Ehdotetut määritelmät tuntuvat kankeilta ja niiden kirjoitusasu on huomattavasti aikaisempaa monimutkaisempi sekä käytännön puhekielessä joustamattomampi. On myös vaikea ymmärtää, miten nämä terminologiset muutokset olisivat vähemmän leimaavia ja vähemmän kielteisiä mielikuvia luovia, tai että ne saattaisivat työttömät työnhakijat keskenään nykyistä yhdenvertaisempaan asemaan.

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Katsaus nuorisotakuuseen

Katsaus nuorisotakuuseen Katsaus nuorisotakuuseen Nuorten työllistymistä edistävät palvelut Palvelujohtaja Mari Tuomikoski 1 Nuorisotakuun määritelmä TE-toimiston palvelut nuorelle työnhakijalle Tilastotietoa nuorten tilanteesta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin

Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työpaikkojen määrän kehitys Pohjois- Karjalassa Pohjois-Karjalan teolliset työpaikat vähenivät noin 2000:lla Perloksen

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Ajankohtaista TEpalveluissa

Ajankohtaista TEpalveluissa Ajankohtaista TEpalveluissa 10.6.2016 Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti 1 14.6.2016 Toimisto Otsikko Murroksen ja muutoksen keskellä Työmarkkinat; Maakuntauudistus; II-asteen koulutusuudistus; Kuntien rooli

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista

HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista HE 210/2016 vp; yhteenveto muutoksista Nykytila Kokoaika- ja osa-aikatyöstä voi kieltäytyä työttömyysetuutta menettämättä, jos työstä maksettava palkka, josta on vähennetty työn vastaanottamisesta aiheutuvat

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen Muutamia esimerkkejä käytännön tilanteista TE-toimistossa: 1) valmistunut autonasentajaksi 31.5 ja haluaa muita töitä jo 3.6 (kun työtön ) 2) eronnut ammattioppilaitoksesta 2 kk:n opiskelun jälkeen ja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta Kaupunginhallitus 48 13.02.2012 Kaupunginhallitus 82 11.02.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta 63/000400/2012 KH 48 Keski-Suomen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Nuoren oma motivaatio/usko viranomaisiin

Nuoren oma motivaatio/usko viranomaisiin NUOREN TARPEISIIN POHJAUTUVA PALVELUPROSESSI KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTOSSA - Nopea kontaktointi TE-toimistosta heti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen - Ohjauksellinen ja yksilöllinen palvelu - Oma asiantuntijajärjestelmä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Riku Hautamäki Yritysasiakkuuskoordinaattori 1 TE-lyhenteestä TE-toimisto = Työ- ja elinkeinotoimisto (ent. työvoimatoimisto), työkkäri. Koko Suomessa 15 alueellisesti

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työhallinnon keinot palvelutarpeen tunnistamiseen - Oikea aika vai oikea paikka? 1 14.12.2015 /Varsinais-Suomen TE-toimisto/Maaret Mast Työhallinnon keinoista

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo Nuorten yhteiskuntatakuu Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo 22.5.2012 Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Learning cafen yhteenveto. Oulu

Learning cafen yhteenveto. Oulu Learning cafen yhteenveto Oulu 21.1.2014 Miten ohjaamme asiakkaita ammatilliseen kuntoutukseen? Kun kontakti valmis ohjataan ammatilliseen kuntoutukseen Kuntoutuskentän tuntemus Verkoston tuntemus Info-päivät

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot