Yleisiä kommentteja UUDELY/1408/ /2012. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisiä kommentteja UUDELY/1408/00.02.00/2012. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus."

Transkriptio

1 UUDELY/1408/ /2012 Kooste Uudenmaan ELY-keskuksen ja alueen TE-toimistojen kommenteista luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Yleisiä kommentteja - Kokonaisuudessaan on erittäin hyvä, että erillislait kumotaan ja tilalle tulee yksi kokonaisuus sekä lainsäädännön että soveltamisohjeiden osalta, joissa lähtökohtana on palveluiden sisällön määrittely ja pyrkimys selkeyteen. Työnvälitys TE-toimiston ydintehtävänä korostuu, kun työnvälityspalveluita ei enää eritellä henkilö-asiakkaan ja työnantaja-asiakkaan palveluihin sen sijaan nähdään ko. palvelut osana työnvälityksen kokonaisuutta. - Järkevää, että palveluja ei eritellä henkilöasiakkaiden ja yritys- ja työnantaja-asiakkaiden palveluiksi. - TE-toimiston palvelutuotteiden yhdistäminen ja selkeyttäminen eri palvelutuoteryhmiin esim. valmennus, kokeilu, ammatinvalinta-ja uraohjaus etc on hyvä ja selkeyttää TE-toimiston palveluvalikoimaa myös asiakkaan näkökulmasta. - Palvelujen uudet nimikkeet selkeyttävät palveluvalikoiman hahmottamista ja ovat palvelua hyvin kuvaavia. - Kokonaisuutena muutosesitykset eivät tuo mukanaan kovin paljon uutta. Voimassa olevaan lainsäädäntöön tuodaan vanhoille nimikkeille uusia termejä, mikä on omiaan varsinkin alkuvaiheessa sekoittamaan ensisijaisesti hallinnon omia virkailijoita, mutta myös pitempään asioineita työnhakijoita. Sinänsä esityksen tavoite selkeyttää ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä on päämääränä kiitettävä, mutta edellä mainitut terminologiset muutokset eivät kaikilta osin tue tätä tavoitetta. - Henkilöasiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun parantaminen riippumatta siitä, mihin asiakasryhmään henkilö kuuluu, on paitsi tavoitteiltaan suotavaa, mutta myös selkeyttää kokonaisuutta palveluiden tarjonnassa. - Suomalaisen ikäpyramidin huolestuttava kehitys pyramidin painoalueen siirtyessä yhä enemmän kohti latvusta pakottaa myös lainsäädännön huomioimaan entistä enemmän meneillään olevaa kehitystä. Yritystoiminnan sekä tulevan palvelulinjoihin pohjautuvan työhallinnon toimintamallin entistä parempi huomiointi lainsäädäntötasolla vastaa myös TE-uudistuksen perimmäisiä tavoitteita. - Luonnoksessa on monia hyviä kohtia maahanmuuttotyön näkökulmasta. Esimerkiksi yhdenvertaisuus työnhakijoita esiteltäessä, koulutustarpeen korostaminen työvoimakoulutuksen valinnoissa ja lisäksi opiskelumahdollisuuksia/polkuja oli mahdollistettu eri tavalla kuin aikaisemmin. Esimerkiksi opistoasteisen tutkinnon täydentäminen ammattikorkeakoulussa. Hyvää on myös se, että työpaikkailmoituksia voidaan poistaa tietyillä kriteereillä, tällaisilla asioilla voi olla merkitystä esim. työsyrjinnän ehkäisemisessä. - Voimassa olevassa lainsäädännössä on ollut rajauksia kenelle asiakkaalle palveluita järjestetään ja miten palveluihin osallistumista taloudellisesti tuetaan. Nämä ovat olleet monimutkaisia eivätkä ottaneet huomioon asiakkaiden erilaisia palvelutarpeita ja yhdenvertaista kohtelua. - Kaiken kaikkiaan lakiesitys on kirjoitettu selkokielisesti. - Esityksen tarkoituksena on ollut selkeyttää ja yksinkertaistaa. Tässä on onnistuttu. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 2/33 - Toimisto pitää uudistuksen sisältöä hyvänä ja tarpeellisena sekä katsoo sen osaltaan vastaavan toiminnallisessa ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tietenkin viimekädessä asetus ja annettavat soveltamisohjeet ratkaisevat sen, kuinka käytännöntilanteessa asia voidaan hoitaa. Käytännön kokemuksen perusteella liian tiukka ohjeisto aiheuttaa käytännön työssä soveltamisongelmia, mistä viimekädessä kärsii asiakas. Esitys on myös TE-toimiston kannalta haasteellinen, kuinka lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin voidaan käytännössä vastata vähenevin virkailija voimin, kun vielä hallinnon oma rakenteellinen muutos sitoo omalta osaltaan voimavaroja? Asia on TE-toimistolle haasteellinen sekä asiakkaan, että valtion näkökulmasta. 1 luku Yleiset säännökset 2 Määritelmät - Työttömän työnhakijan määritelmään ei ehdoteta sisällytettäväksi nykyiseen määritelmään sisältyviä ala- ja yläikärajoja (17 ja 65 vuotta) eikä työkykyisyyttä ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevia edellytyksiä. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, että yhä enenevässä määrin selvittelemme asiakkaan statuksia ja sitä mihin kukin on oikeutettu ja mihin ei. Toisaalta on hyvä, että esim. 17 v nuoremmat, erityisesti ne jotka eivät pääse kouluihin voivat saada TE-toimiston palveluja. TE-toimisto ei juuri pysty vaikuttamaan iäkkäämpien työllistymiseen. Työnantajien asenteet vaikuttavat erittäin paljon myös esim. osatyökykyisten tilanteeseen. - Ehdotettu työttömän työnhakijan uusi määrittely tullee aiheuttamaan vaikeuksia. Ikärajojen poistamisen kaikkia vaikutuksia ei varmaan osata vielä täysin ennakoida, mutta työkykyisyyden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon edellytysten arviointi aiheuttanee sekalaisia tulkintoja varsinkin alkuvaiheessa ennen kuin uudet määrittelyt tulevat tutuiksi. Perusongelmaksi edelleen jää, että sekä työttömyysturvalaki että ehdotettu julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki määrittelevät samat perusasiat hieman eri tavalla. On vaikeata mieltää miten esitetyssä esimerkissä (asevelvollisuutta suorittava työtön ja työnhakijaksi rekisteröitynyt henkilö, sivu 68)) työnhakumatkan korvaaminen on työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista luku 2 kohta 3: työttömän määritelmä uudessa lakiesityksessä on edelleen erilainen kuin työttömyysturvalaissa. Aiheuttaako se ongelmia lakien tulkinnassa vai tuleeko soveltamisohjeisiin tarkennusta? - Työttömän määritelmän selkeyttäminen hyvä ajatus. Työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työurien pidentämistavoitteeseen liittyen laajemmat mahdollisuudet työvoimapalveluiden piiriin pääsemiseksi on hyvä asia. Tuo kyllä lisää asiakkaita alussa ja myös pidemmälläkin tähtäimellä. Kysymys: Millä tavalla tässä asiassa opitaan ja opetetaan (sekä kansalaisten että hallinnon sisällä), ettei tämä uudistettu laajennettu työttömän määrittely tarkoita välttämättä että olisi oikeutta työttömyysturvaan? Muistettava, että edelleen tänä päivänä vallitsee aika vankasti ajatus varsinkin kansalaisten keskuudessa, että työtön=työttömyysturva, ilmoittaudutaan asiakkaaksi koska se tuo työttömyysturvaa. Miten viestimme oikein, että olemme kiinnostuneita kaikenlaisesta työvoimasta/osaamisesta joka oikeasti suuntautuu työpanoksellaan (myös osittaisella ja tulevalla) työmarkkinoille? - Työnhakijaksi ilmoittautumisen ja yläikärajan poistaminen on hyvä asia, mutta alaikäraja olisi hyvä olla olemassa, esimerkiksi oppivelvollisuusiän saavuttaminen, 17 vuotta. Jos ei ole alaikärajaa, voi tulla tilanteita, joissa ei ole järkeä ottaa asiakkaaksi, ei voi tarjota työtä, kun on niin nuori. Voi syntyä hankalia ja epätasa-arvoisia tilanteita.

3 3/33 - Työkykyisyyden poistaminen työttömän määritelmästä hyvä, koska silloin voidaan palvelutarpeen mukaan tukea hakijoita. - Nykyisiä työmarkkinoiden käytettävissä oloa koskevia edellytyksiä s 68 ei ehdoteta liitettäväksi työttömän työnhakijan määritelmään. Onko sekavaa, kun ensin mietittävä onko työtön hakija ja sitten turvalain mukaisesti estynyt olemasta työmarkkinoilla. Koevapaudessa olevan ymmärtää. Onko sillä mitään väliä missä vaiheessa asevelvollisuutta suoritettavalle myönnetään työnhakuun liittyviä kustannuksia? - Voiko esim. kotiäiti, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva olla työtön ja saada mm. palkkatukea ja harkinnanvaraisia taloudellisia etuuksia? - 1 luvun 2 :ssä sekä soveltamisohjeen s. 44: Työsuhteessa olevaa pidettäisiin nykyistä vastaavasti työttömänä, jos hän olisi kokonaan lomautettu tai hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa olisi vähintään 4 tuntia. Varmaan pitäisi lukea enintään 4 tuntia. - Työttömän määrittelyssä osa-aikatyön viikoittaisen tuntimäärän lisääminen lakitekstiin selkiyttää nykytilannetta. - Muutosturvan kohderyhmän määrittelyssä pitäisi varmaankin olla vähintään 180 päiväksi lomautetun. - Hyvä, että käsitteistä vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistettävä luovutaan. - Hyvä, että käsitteet vajaakuntoinen, vaikeasti työllistyvä ja pitkäaikaistyötön ehdotetaan korvattavaksi vähemmän leimaavilla ilmaisuilla. - Työllistymissuunitelman osalta hyvä, että käytetään käsitettä työ- ja elinkeinoviranomainen mahdollistamaan tulevaisuudessa asiakaspalvelukeskuksessa työllistymissuunnitelman laatiminen. 3 Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoaminen - Yrityspalveluiden määrittelyt on selvennetty. - Hyvä, että mainittu kaikkien palveluiden käyttömahdollisuus kaikilla palvelulinjoilla asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Hyvä, että palvelujen tarjoamisessa korostetaan yksilön tarpeen lisäksi julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen tarkoitusta ja yleisiä tavoitteita. Eli ei irrallisia palveluita tarjottaisi jotka ei kytkeydy työllistymiseen. - Hyvä muutos on myös palvelutarpeen korostaminen ja esim. työkykyisyyden statuksen arvioinnin merkityksen vähentäminen, osaamisen kehittämisen palvelulinjalla voidaan siis jatkossa miettiä osaamisen kehittämisen tarvetta puhtaammalta pöydältä (ei aina katsota statuksia, jotka määrittäisivät palvelut ja korvaukset). Tämä joustavuus on palvelulinjalle erinomainen asia. - Hyvä avointen työmarkkinoiden ensisijaisuuden korostaminen suhteessa muihin vaihtoehtoihin. - Henkilökohtaisen palvelun rinnalla monikanavaisten palveluiden korostaminen otettu hyvin esille mm. seuraavissa kohdissa. o Palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnetään nykyistä voimakkaammin erilaisia verkko- ja puhelinpalveluita kasvokkain tapahtuvan palvelutarpeen arvioinnin ohella. Vuorovaikutteisten sähköisten palveluiden kehittämien todella tervetullut virtuaalisen TEtoimiston kehittämisen näkökulmasta. o Henkilökohtaista palvelua voidaan tarjota paitsi kasvokkain tapahtuvana palveluna viranomaisen luona myös puhelin- ja verkkopalveluna. Tämä tärkeätä TEtoimistoverkkouudistuksen myötä etäisyyksien kasvaessa. - Ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavien palvelujen toteuttaminen joko osittain tai kokonaan verkkopalveluna, hakeutuminen ja palautteen saanti verkkopalveluna. ARVI-järjestelmän laajentaminen koskemaan kaikkia palveluitamme, ainakin henkilöasiakkaan palveluita.

4 4/33 4 Palvelujen tuottaminen ja hankkiminen - Työnvälityspalveluiden ja ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluiden hankkiminen voisi joissakin tilanteissa olla tarkoituksenmukaista hankkia ostopalveluna. Mitä tarkoittaa työnvälityspalveluiden osalta palveluiden hankkiminen ostopalveluna? - Vain erityistilanteessa ostopalveluna alueellisesti jos TE-toimiston virkailijaresurssit ei mahdollista palvelujen tarjoamista. - Tärkeää, että ammatinvalinta- ja uraohjaus säilyy nimenomaan pääsääntöisesti työ- ja elinkeinotoimiston itse tuottamana palveluna. On olennainen osa TE-toimiston osaamista ja mahdollistaa hyvän ja laaja-alaisen asiakaspalvelun. Koulutusneuvonnan osalta ostopalveluna voitaisiin joissain tapauksissa hankkia esim. ryhmämuotoista aikuiskoulutusinfoa. Henkilökohtainen koulutusneuvonta on tärkeä osa asiakaspalvelua ja asiakkaiden suunnitelmien tekemistä (ml. tuetun omaehtoisen opiskelun suunnittelu) ja tulee säilyttää, myös kaikille avoimena palveluna (mm. elinikäisen oppimisen vuoksi). - Osaamisen kehittämisen -palvelulinjan kannalta myös linjaus, jossa palveluja voidaan itse tuottaa tai ulkopuolelta hankkia on hyvä, sillä se antaa vapauksia kokeilla palvelutuotantoa uudella tavalla (esim. ammatinvalinta- ja uraohjausta ostopalveluna verrattuna itse tuotettuna tiettyjen ryhmien osalta). 2 luku Työnhakija - Nyt missään ei puhuta alkukartoituksesta, vaikka siitä ja koko termin käytöstä käytiin aikamoinen kiista kotoutumislain valmisteluvaiheessa. Luonnoksessa puhutaan haastattelusta, mutta missä suhteessa se on kotoutumislain mukaiseen alkukartoitukseen. Lakiluonnoksen tavoite on varmaankin selkeyttää koko TE-toimiston työtä, mutta osa lainsäädännöstä on unohdettu vai onko ajatuksena, että noita muita pykäliä myös oikaistaan. Sama koskee kotoutumislain mukaista omaehtoisen opiskelun tukemista. Siellä on eri säännöksiä kuin mitä tässä on yleisesti esitetty omaehtoisen opiskelun tukemisesta. Minusta nämä kaikki pitäisi jollain tavoin näkyä kokonaisuudessa, jos todella halutaan saada aikaan yhtenäinen esitys koko TE-toimiston palvelukokonaisuudesta. - TE-toimistoissa otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa palvelulinjoihin perustuva palvelumalli. Asiakkaat ohjautuvat palvelulinjoille palvelutarpeensa perusteella. Koska palvelutarpeen arviointi on keskeistä palvelumallin toteutumisen kannalta, niin eikö laissa olisi voinut olla oma kohta palvelutarpeen arvioinnista? - Hyvä, että monikanavaisen palvelun kehittämismahdollisuuksien varmistamiseksi työ- ja elinkeinotoimisto on korvattu säännöksissä työ- ja elinkeinoviranomaisella jotta asiakaspalvelukeskus voisi tulevaisuudessa ottaa vastatakseen työnhakijan palveluprosessiin kuuluvia tehtäviä joidenkin asiakasryhmien osalta. 1 Työnhaun käynnistäminen ja voimassaolo - Työnhaun voimassaolo kytketään useimmiten työnhakijan haastatteluun ja palvelutarpeen arviointiin sekä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen. Hyvä, että henkilökohtaisen asioinnin lisäksi myös muu asiointitapa voi olla asiakkaan palvelutarve huomioon ottaen tarkoituksenmukainen.

5 5/33 2 Ulkomaalaisen rekisteröinti työnhakijaksi - Luonnoksessa on määritelty ulkomaalaisen rekisteröinti työnhakijaksi ja siihen liittyvä teksti kuulostaa aika tutulta. Rekisteröinti työnhakijaksi ei kuitenkaan kerro koko totuutta esim. siitä mitkä palvelut ovat käytettävissä. Mitkä ovat esimerkiksi B-luvalla olevan oikeudet eri palveluihin? Tieto- ja neuvontapalveluiden osalta on sanottu, että ne ovat avoimia ja kaikille tarkoitettuja. Entä osaamisen kehittämispalvelut ja erityisesti työvoimakoulutus? Tällä hetkellä tilanne on se, että myös B-luvalla Suomessa oleskeleva henkilö voi hakea kotoutumiskoulutukseen, mutta ei saa Kelan etuuksia. Raja pitäisi määritellä lakiin tarkemmin. 5 Työnhakijan haastattelun järjestäminen - Työnhakijan haastattelun järjestämisessä olisi hyvä mainita sen toteuttaminen kullekin parhaiten soveltumilla tavalla. - Työnhakijan haastattelu ja niiden järjestäminen työttömyyden jatkuessa. Tarvitseeko haastattelut tehdä aina henkilökohtaisesti vai voidaanko käyttää myös puhelinhaastattelua, jääkö harkinta määräaikaishaastattelujen järjestämisestä TE-toimistoille? 7 Työllistymissuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen - Luonnoksessa viitataan kotoutumislakiin oikeastaan vain, kun puhutaan työnhakusuunnitelmasta tai vastaavasta suunnitelmasta (esim. kotoutumissuunnitelma). 7 sanoo, että maahanmuuttajan oikeudesta ja työ- ja elinkeinotoimiston osallistumisesta kotoutumissuunnitelman laatimiseen säädetään kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa. Tuo lausekin on muotoiltu vähän kummallisesti, kun päävastuu ja usein ainoa viranomainen kotoutumissuunnitelmaa tekemässä on nimenomaan TE-toimiston työntekijä. - Työllistymissuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen tulee olla mahdollista kasvotusten, puhelimessa sekä jatkossa virtuaalisesti virkailijan ja asiakkaan välillä virtuaalisen TE-toimiston myötä. Joten olisi hyvä mainita työllistymissuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta parhaiten soveltumilla tavalla. 8 Työllistymissuunnitelman sisältö - Työllistymissuunnitelmaa ei laadittaisi eikä tarkistettaisi, jos sen laatiminen tai tarkistaminen olisi ilmeisen tarpeetonta. (s. 78) <- Olisiko tähän hyvä lisätä selkeästi se, että työvoimavirkailija tekee päätöksen harkintansa perusteella, milloin työllistymissuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen on ilmeisen tarpeetonta. - Suunnitelma katsottaisiin laadituksi vasta, kun työnhakija ja työ- ja elinkeinoviranomainen olisivat allekirjoittaneet sen. Työllistymissuunnitelma allekirjoituskäytännöissä on mahdollistettava siirtyminen sähköiseen allekirjoitukseen. 10 Työ- ja elinkeinotoimiston velvollisuudet - Pitäisikö otsikkona olla Työ- ja elinkeinoviranomaisen eikä työ- ja elinkeinotoimiston koska pykälä alkaa Työ- ja elinkeinoviranomaisen.

6 6/33 3 luku Työnvälitys - Hyvä asia, että voimassa olevassa laissa säädetystä työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työvoimaviranomaiselle merkittävistä työvoiman käyttöä koskevista muutoksista ehdotetaan luovuttavaksi. - Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluvalikoiman ydinpalvelun työnvälitys korostaminen hyvä. 2 Työnvälityspalvelut - Voimassa olevassa laissa työnvälityspalveluksi on määritelty muun muassa erilaista tiedottamista, neuvontaa, itsepalveluna tapahtuvaa työpaikkojen tai työntekijöiden hakua sekä työnhakijaksi rekisteröiminen. Hyvä, että työnvälityksen käsite määritellään nykyistä selkeämmin avoimia työpaikkoja koskevien tietojen julkaisemiseksi ja välittämiseksi, avoimeen työpaikkaan sopivien työnhakijoiden etsimiseksi ja esittelyksi työnantajalle sekä työnhakijalle sopivien työpaikkojen etsimiseksi ja tarjoamiseksi. 3 Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja ilmoituksen poistaminen - Hyvä, että täsmennetään perusteita, joilla työ- ja elinkeinoviranomainen voisi kieltäytyä ottamasta vastaan tai poistaa avointa paikkaa koskevan ilmoituksen työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmästä. - Kohta 4: työpaikalla on ilmeinen väkivallan uhka. mitä tarkoittaa, koska eikö väkivallan uhkaa ole lähes työssä kuin työssä ja tähän voivat asiakkaat vedota kieltäytymisissään. Määritelmä puuttuu työttömyysturvalaista. - Lievempi tapa rajoittaa työnantajan palvelua, peruuttaa verkkoasiointitunnukset, pitäisi mielestäni olla melko yksinkertaisesti toteutettavissa. Eli ta:n kanssa käydään ensin keskustelua asiasta. Jos yhteisymmärrystä ei synny, voitaisiin tunnukset peruuttaa vaikkapa sähköpostilla ilmoittamalla. Palvelun epääminen on jo paljon vakavampi juttu ja edellyttäisi kirjallista päätöstä asiasta. Ehdotettu kohta 5 (sivulla 83): avoimen työpaikan täyttymistä ei ole tarkoituksenmukaista tukea julkisella työvoimapalvelulla. Tarkoituksenmukaisuus perustuu edelleenkin subjektiiviseen näkemykseen, ellei ole esim. luetteloitu, mitä tällaiset työtehtävät ovat. Epäsiveellinen ja/tai hyvän tavan vastainen kävisivät kyllä kriteereistä jatkossakin. - Työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytyminen ja ilmoituksen poistaminen.tässä ei ole ollut yleensä ongelmia, sillä juttelemalla asianomaisen työnantajan kanssa asiat ovat yleensä selvinneet. Tässä olisi kuitenkin hyvä antaa jonkinlainen oikeus antaa sanktiota niille asiointitunnuksilla toimiville työnantajille, jotka säännöllisesti tekevät ohjeiden vastaisia ilmoituksia. Ratkaisu voisi olla vaikkapa määräaika, jonka voisi asettaa tunnusten poissaololle, jos useamman kerran toimii ohjeiden vastaisesti. Nyt käymme joidenkin työnantajien kanssa väsytyspeliä; kun huomautamme väärästä tavasta toimia, saamme selityksiä. Milloin on kyseessä joku uusi työntekijä, joka ei tiennyt käytännöistä tai työnantajan atk-järjestelmä tekee omiaan. Ehdotus, että työpaikkailmoituksen vastaanottamisesta kieltäytymisestä tai ilmoituksen poistamisesta annetaan kirjallinen päätös, on turhaa byrokratiaa. Kyllä nämä asiat hoituvat puhelimessa, kasvokkain tai s-postin välityksellä keskustellen sekä asiakasjärjestelmään kirjattuna (Ura-järjestelmään). - Työpaikkailmoittelun ohje antoi jo työkaluja siihen, mitä työpaikkailmoituksia hyväksymme sivustollemme ja mitä emme. Olematta sen enempää ahdasmielinen, mutta ehkäpä seksialaan liittyvät kaupan alan (seksitavaraliikkeen myyjä)työpaikkailmoitukset voisivat olla sellaisia, joita

7 7/33 meillä ei tarvitsisi olla, vaikkakin se saattaa olla täysin kunniallista myyntityötä. Henkilöiden välittäminen työhön ko. työpaikkoihin on aika vaikeaa. 4 luku Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, valmennus ja kokeilu - Yleisesti tänä päivänä keskusteluissa ja painetussa tekstissä mm. elinikäisen oppimisen ja ohjauksen teemoissa käytetään TNO-palvelut -yhdistelmää (tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelut), luonnoksessa ei tätä ole huomioitu eikä avattu, kuuluisi ainakin Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluihin. Valtakunnallisesti TNO-palvelut on esillä jatkuvasti ja lanseerattu kehittämisohjelman hankkeilla ESR-ohjelmakaudella Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen voisi vielä painokkaammin mainita Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluiden yhteydessä. 1 Tieto- ja neuvontapalvelut - Pitäisikö kohdassa 4 olla ammattialoista? 2 Asiantuntija-arvioinnit - Asiantuntija-arvioinnin osalta nykytilan kuvauksessa on mielenkiintoiset lauseet, joiden ajatuksen toivoisi löytyvän myös uudesta laista tai ainakin esityksen perusteluista:. työ- ja elinkeinotoimisto voi ennen starttirahan myöntämistä ohjata yrittäjäehdokkaan asiantuntijapalveluun. Asiantuntijapalveluiden seurauksena työ- ja elinkeinotoimisto saa asiantuntijalausunnon eli starttiselvityksen. Olisi tärkeätä saada tuo kuitenkin kirjatuksi lakiesitykseen eli jos ohjataan asiantuntijapalveluun niin siitä syntyy lausunto eli se mistä maksetaan. Muuten tuo asiantuntija-arvioinnin osto on varsinaisessa lakiesityksessä toki niukkaakin niukempi, mutta sisältää sen olennaisen eli mihin tarkoituksiin asiantuntijalausuntoja voidaan ostaa. - Asiantuntija-arviointeja olisivat osaamis- ja ammattitaitokartoitus, työkyvyn tutkimus ja arviointi, arvio yrittäjävalmiuksista ja yritystoiminnan edellytyksistä sekä muut asiantuntija-arvioinnit. Asiantuntija-arviointeja tulee avata tarkemmin, jotta niiden tavoite selviää. Nämä palvelut ovat monelle TE-toimiston virkailijalle vieraita. 3 Ammatinvalinta- ja uraohjaus - Hyvin määritelty. - Mitä tarkoittaa s. 86: Voimassa olevassa säädöksessä mainittua kuntoutusmenetelmää ei ehdoteta sisällytettäväksi uuteen säädökseen, koska ammatinvalinta- ja uraohjauksessa ei ole käytössä kuntoutusmenetelmiä? Eikö jatkossakin ammatinvalinta- ja uraohjauksessa ole myös ammatillista kuntoutusta tarvitsevia asiakkaita? Tämä kohta on epäselvä, koska toisaalta on määritelty, että ammatinvalinta- ja uraohjaus pitää sisällään paitsi ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelun, myös ammatillisen kuntoutuksen palvelun ja koulutus- ja ammattitietopalvelun. 4 Valmennus - Todella hyvä yhdistää nykyiset työnhakuvalmennus, ohjaava koulutus, ohjaukselliset ryhmät, yrittäjyyteen tai oppisopimukseen valmentava koulutus ja työhönvalmennus valmennus nimiseksi palveluksi.

8 - Työhönvalmennus työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa jää epäselväksi. Palkkatuettu oppisopimuskoulutus ja TOPPIS mainitaan mutta miksi ei täsmäkoulutusta? - Työhönvalmennuksen laajeneminen koskettamaan kaikkia henkilöasiakkaita todella hyvä. Tavoite tukea ja ohjata työhön sijoittumisessa ja työpaikalla suoritettavassa koulutuksessa. Miten silloin voidaan käyttää myös tukemaan asiakasta koulutukseen hakeutumisessa ja siirtymisessä sekä työpaikalla toteutettavan koulutuksen suorittamisessa s 46 mukaan? - Tähän asti TE-toimistot ovat voineet tuotteistaa valmentavat ja ohjaavat koulutukset palvelulinja- ja /tai ammattialakohtaisesti asiakasryhmittäin siten, että näiden asiakkaiden lähtökohdat ja palvelutarpeet on otettu huomioon koulutusten keston ja sisällön suunnittelussa. Mikäli esitetty työnhakuvalmennus korvaa nykyiset enintään 20 päivän työnhakuvalmennukset ryhmäpalveluina, niin asia on kunnossa mutta uravalmennuksen kohdalla tämä asiakaskohtainen jousto puuttuu. Yhtenä valmentavan koulutuksen tavoitteena on ollut pitkään työttömänä olleiden tai vajaakuntoisten asiakkaiden elämänhallintaan liittyvä valmennus. Näitä asiakkaita löytyy kaikista asiakasryhmistä (nuoret, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät) ja näiden, vaikeasti työllistettävien määrät ovat myös jatkuvassa kasvussa. Esityksen mukainen enintään 40 päivän uravalmennus ei anna riittävästi asiakaskohtaista joustoa valmennusten toteutuksille. Espoossa toteutettujen valmentavien koulutusten kestot ovat vaihdelleet asiakasryhmittäin 15 päivästä 80 päivään, joten toivoisimme tähän enemmän palvelutuotekohtaista joustoa, kuin tiukasti määriteltyä enimmäiskeston pituutta. Lisäksi näihin pidempi kestoisiin valmentaviin koulutuksiin on sisältynyt yksilöllisesti kouluttajien toimesta räätälöidyt työssäoppimisjaksot, jotka nyt esityksen mukaisesti jäisivät toteutumatta. Näiden siirtäminen työkokeilun piiriin ei korvaa kouluttajien panosta työssäoppimispaikkojen etsimisessä ja toteutuksissa. Esityksen mukaisia työnhaku- ja uravalmennuksia ei voida tarjota yksittäisinä, henkilökohtaisina palveluina, nykyisillä henkilö- ja määräraharesursseilla. Ainoiksi käytännön toteutusmalleiksi jäävät ryhmämuotoiset valmennukset. Työhönvalmennuksen (nykyiset työhönvalmentaja- ja tukihenkilöpalvelut?) laajentaminen koskemaan kaikkia asiakasryhmiä on ajatuksena ihan hyvä mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Nykyiset ja tulevaisuudessa vähenevät määräraharesurssit eivät mahdollista näiden henkilökohtaisten räätälöityjen palveluiden kasvattamista koskemaan kaikkia asiakasryhmiä. Valmentavien koulutusten korvaaminen osittainkin työhönvalmennuksella nykyisillä palveluhinnoilla ( /oppilastyöpäivä) merkitsisi sitä, ettei näitä palveluita pystytä hankkimaan kuin murto-osalle siitä mitä nykyisiä valmentavia koulutuksia (keskihinta 32 /oppilastyöpäivä) on voitu hankkia. Espoon TE-toimistossa valmentavien työvoimakoulutusten hakijamäärät ovat olleet vuonna ja vuonna ja vastaavasti aloittaneiden määrät 1266 ja 1622 (oppilastyöpäivät ). Tänä vuonna nämä luvut tullaan reilusti ylittämään. Yksistään näiden Espoon lukujen valossa yksittäiset ja räätälöidyt ratkaisut tuntuvat kovin kaukaisilta. - Esityksessä korostetaan palveluiden hakemista verkon kautta mutta miten asia on ajateltu toteuttaa uusien valmennusten kohdalla? Nykyisiin ryhmämuotoisina toteutettuihin työnhakuvalmennuksiin ei ole voinut hakea verkon kautta vaan hakijat on jouduttu yksittäin liittämään URA-järjestelmään. Toteutetaanko verkon kautta tapahtuva hakeminen myös uusissa valmennustuotteissa, kuten nykyään työvoimakoulutuksissa? Sama koskee palvelutiedotteiden /- tarjousten lähettämistä asiakkaille URA- järjestelmän kautta. Onko enää mahdollista lähettää nykyisiä työvoimakoulutuksen tiedotteita / tarjouksia myös uusista valmennuspalveluista ja mikä 8/33

9 9/33 merkitys tällä tulee olemaan asiakkaiden ohjaukseen ja velvoittavuuteen toteuttaa työnhakusuunnitelmaa? Verkon kautta tapahtuva tarjousten /tiedotteiden lähettäminen, hakeminen ja valinnat ovat olennainen osa palveluprosessin tehokasta toteutusta. Ilman verkkopalvelujen ja URA-järjestelmän tehokasta hyväksikäyttöä ja yhteensopivuutta näiden valmennusten tiedottaminen ja hakijoiden aktivointi palveluiden piiriin ei toteudu. - Kun työvoiman palvelukeskuksen asiakkailla työllistymisen haasteet ovat suurempia kuin ne yleensä ovat työvoimatoimistojen asiakkailla, luo valmentavan koulutuksen poistuminen palveluvalikoimasta tilanteen, että lain uudistumisen jälkeen asiakkaille on tarpeellista ketjuttaa valmennus- ja koulutuspalveluita toisiinsa liittyviksi kokonaisuuksiksi. Näin ollen pidetään toivottavana, että asiakkaiden erityinen laajemman palvelun tarve huomioidaan siten, että palveluiden toteuttaminen on hallinnollisesti selkeää eikä johda hankaliin menettelytapoihin ja asiakkaiden saaman palvelun laadullisen tason alenemiseen. Nämä haasteet koskevat erityisesti hyvin pitkään työttömänä olleita ja työelämästä eri tavoin syrjäytyneitä asiakkaita sekä maahanmuuttajataustaisia työnhakijoita. 5 Kokeilu - Hyvä, että nykyiset koulutuskokeilu ammattioppilaitoksessa, yhdistetystä työ- ja koulutuskokeilusta, työkokeilu työpaikalla, työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistetään kokeilu nimiseksi palveluksi. - Hyvä, että on selkeytetty ja yhdistetty työelämävalmennus, työharjoittelu ja työkokeilu yhdeksi palvelutuotteeksi ja samalla terävöitetty työkokeilun sisältöä ja tavoitteita logiikalla työkokeilua ei pelkästään työkokemuksen hankkimiseksi. - Työkokeilu avattu laajasti, mutta koulutuskokeilua ei (ymmärrän työkokeilun avaamisen, sillä se muuttuu nykyisestä). - Meidän mielestämme työkokeilu on esityksessä hyvä, koska tarkoitushan on sijoittua suoraan työhön. TES:ssä on koeaikamahdollisuus, mutta työnantajat ovat käyttäneet TEV:ä koeajan korvikkeena. Työnantajista löytyy niitä, jota eivät palkkaa työntekijöitä, vaikka tarve olisi, vaan käyttävät TEV:ä. - Työkokeilun muuttumien ei ole herättänyt keskustelua TE-toimistossamme. - Palvelulinja ajattelun mukaan vastavalmistuneet tulisi pääosin 1 linjalle suoraan työelämään ja silloin ei kai pitäisi käyttää työkokeilua työkokemuksen hankkimiseksi. Sitten saattaa tietenkin löytyä vastavalmistuneita ja koulutettuja, joilla on erilaisia eritystarpeita johon työkokeilu voisi olla vaihtoehto, mutta silloinhan ei kysymyksessä olisi työkokemuksen hankkimisesta. Kommentissa sanotaan, että vastavalmistuneet ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä tuettaisiin ensisijaisesti jne. jolloin työkokeilu ei ole kokonaan poissuljettu. - OK. On ehkä hyvä ajankohta korjausliikkeelle. Uuden työkokeilun käyttö vähentää toimenpiteissä olevien määrää jos käytetään nykyistä tapaa koodata asiakas (työkokeilussa hlö on työtön, ei sijoitettu, onko tekniset seikat/tilastolliset vaikutukset otettu huomioon?). Työkokeilun käyttö on pakosta oltava harkitumpaa ja tiukemmin TE-tsto/hakijayhteistyöstä syntyvää. Vaatii näin ollen myös henkilöstöltä enemmän työpanosta. Työnantajiin yhteydenpito toimenpidettä ennen ja jälkeen lisääntyvät. Työnantajien suuntaan asetetut vaatimukset kokeiluissa, mm.arvion/raportin edellyttäminen voi vähentää työnantajien halukkuutta lähteä mukaan. Kysymys: Miten käy vastavalmistuneen henkilön joka ei ole 100 % kurantti suhteessa työmarkkinoiden korkeita vaatimuksia vastaavaan työvoimaan? Henkilöllähän on ammatti jolloin uutta soveltuva ammatti/koulutusalaa ei olisi tarvetta kartoittaa, ei ainakaan ensitilassa (milloin se

10 10/33 olisi perusteltua?) Todennettua diagnoosia ei ole välttämättä, arvioltamme kuitenkin työllistymisen esteitä tiedossa/olemassa. Palkka/rekrytuen kautta työllistyminen/työkokemuksen saaminen/näyttömahdollisuuteen kiinnipääseminen on yleensä hyvin vaikeaa. Onko tod.näköistä että hlö jää roikkumaan pidemmäksi aikaa? Onko perusteita olla uuden järjestelmän kokeiluissa, hakemassa työmarkkinoiden palautetta sekä TE-hallinnolle että asianomaiselle? Työhönvalmentajien laajempi käyttö ja resurssointi voisi olla yksi ratkaisu. Työkokemuksen puutteen kompensointi yksinomaan rekry/palkkatuen avulla vähentää rajusti sijoittumismahdollisuuksia, erityisesti alkuvuosien aikana. Työmarkkinoiden mahdollisuudet/halukkuus työsuhteisiin osakompensaatiolla, ei tule vastaamaan sijoittumispaikkakysyntään. Otettakoon huomioon esim. yhteiskuntatakuun toteuttamisen sujumisessa. Kolmannen sektorin työnantajien mukaan saaminen vaikeutuu. Ajan myötä työnantajamme oppivat ettei ole muita vaihtoehtoja saada harjoittelija kuin rekrytuella. - Asiakkaan näkökulmasta on työharjoittelu (alle 25 v.), työelämävalmennus ja työkokeilu (psykologi lähettää), jota on käytetty samana toimenpiteenä, on ollut aika sekava ja asiakkaan on ollut vaikea ymmärtää eroja. Jatkossa asiakkaan voi olla varsinkin nuoren vaikea saada jalkaa oven väliin ja päästä töihin, kun ei voi näyttää harjoittelulla/työelämävalmennuksella taitojaan. Mutta toisaalta tämä on usein johtanut siihen, että työnantajat ovat voineet käyttää harjoittelua ja työelämävalmennusta hyväkseen pitämällä asiakasta työpaikassa palkkaamatta häntä kuitenkaan jatkossa töihin, vaikka tarvetta olisi ollut ja asiakas on lähes korvaamaton työnantajalle. Vastavalmistuneiden kohdalla varmasti pidemmän päälle uudistus on hyvä ja poistaa eriarvoisuutta, yleensä myös koulutuksen aikana on jo harjoitteluaika, joka antaa varmuutta työnantajalle työntekijän palkkaamiseen valmistumisen jälkeen. Jos valmistuneilta kysytään niin he haluavat mennä töihin, ei harjoitteluun. Käytäntö sen vasta oikeastaan näyttää, millä tavalla uudistus vastaan otetaan. Mutta mielestäni uusi laki selventää asiaa ja ohjaa oikealla tavalla eteenpäin. - Työkokeilussa ei ole kyse työnteon harjoittelemisesta, vaan sopivan työ- ja koulutusvaihtoehdon selvittämisestä. Vastavalmistuneiden ja muiden ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä tuettaisiin ensisijaisesti henkilökohtaisella työnvälityksellä, työnhakuvalmennuksella ja rekrytointitukena myönnettävällä palkkatuella. Työkokeilua ei käytettäisi työkokemuksen hankkimiseksi. Nykyinen työelämävalmennus on kuitenkin avannut nuorille valmistuneilla uran työmarkkinoille, ensimmäisen työpaikan saaminen koulutuksen perusteella on ongelma. Onko ammatillisen koulutuksen suorittaneiden nuorten asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua? - Jos Suomeen muuttaneella maahanmuuttajalla on kotimaastaan ammatillinen koulutus, niin eikö hänenkään kohdalla voida käyttää työkokeilua työkokemuksen saamiseksi? - Työkokeilu (entinen harjoittelu) tulisi säilyttää mahdollisuutena myös vastavalmistuneille. Nimenomaan ensimmäisen työpaikan ja työkokemuksen saaminen saattaa olla esteenä työhön sijoittumiseen. Kynnys ottaa harjoittelija lienee työnantajalle matalampi kuin esim. ottaa palkkatuettuun työhön vastavalmistunut, jolta puuttuu työkokemus. Valtion paikoissa erityisen tärkeää, koska palkkatuettujen määrää vähennetty. - Nuorten tiimimme näkee että työkokeilun luonteen muuttuminen tulee vaikeuttamaan nuorten työllistymistä valmistumisen jälkeen. Etenkin nuorten osalta nykyinen työharjoittelu on toiminut erinomaisena väylänä työmarkkinoille nimenomaan työkokemuksen hankkimiseksi. Työnantajalla voi olla kynnys palkata vastavalmistunut suoraan tai rekrytointituellakin. Toisaalta työkokeilun luonteen muuttuminen terävöittää sinänsä koko työkokeilu-ajatusta.

11 11/33 - Kaikkien vastavalmistuneiden ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymisen tukemiseen ei riitä pelkästään henkilökohtainen työnvälitys, työnhakuvalmennus tai monesti vaikeasti saavutettavissa oleva palkkatukipaikka. Kaikki eivät ole löytäneet omaa alaansa, vaikka olisi parikin ammatillista koulutusta. Myös ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllistymistä pitäisi tukea antamalla mahdollisuus kokeilla eri ammatteja. - Työkokeilu tulisi sallia rajoitetusti myös vastavalmistuneiden kohdalla, jos henkilöllä ei ole minkäänlaista alaan liittyvää työkokemusta tai edes harjoittelua. Joskus voi olla vaikea järjestää esim. opintojen yhteydessä minkäänlaista alaan suoraan liittyvää harjoittelua henkilöstö- tai työmarkkinatilanteesta johtuvista syistä ja joskus henkilö vasta opintojen jälkeen huomaa, ettei ala ole hänelle missään muodossa soveltuva. - Yleensä vastavalmistuneethan siirtyvät ihan normaalisti työelämään, mutta on myös niitä nuoria, joille kynnys on korkea. Meidän nuorten neuvojat ja kuntoutusneuvoja olivat sitä mieltä, että uutta työkokeilua tulisi voida tarjota myös vastavalmistuneille, sillä välttämättä heillä ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan työelämään, he tarvitsevat tällaista matalan kynnyksen siirtymää. Nyt olemme käyttäneet työelämävalmennusta/harjoittelua ja toivomme, että vastaisuudessakin sitä voisimme käyttää. Kaiken kaikkiaan toivomme joustavuutta palvelun käyttöön ja näin voimme estää syrjäytymistä. - Uudessa laissa ollaan yhdistämässä työkokeilua, työharjoittelua ja työelämävalmennusta nimikkeelle työkokeilu. Ilmeisesti uuden lain tarkoitus on selkeyttää ja yksinkertaistaa asioita, joka on sinällään ihan hyvä asia, mutta nyt näyttää siltä, että näin yhdistämällä palvelu supistuu ja joustavuus kärsii. Yhdistämällä työkokeilua, työharjoittelua ja työelämävalmennusta nimikkeelle työkokeilu on unohtunut se seikka, että nykyisten toimenpiteitten tavoitteet ovat käytännössä erilaisia. Uudessa mallissa esim. työharjoittelun tarkoitus ja hyöty on tyystin unohdettu. Esim. se seikka, että vastavalmistunut ei voi saada työharjoittelua, huonontaa monen vastavalmistuneen nuoren asemaa, varsinkin jos nuori on hiemankin syrjäytymisvaarassa esimerkiksi oppimisvaikeuksien, mielenterveytensä tms. syiden takia. Tässä tulee mieleen erityisesti erityisammattioppilaitoksista ja yleislinjoilta erityistuen tarpeessa olevat valmistuneet nuoret, joilla ei vielä ole valmiuksia varsinaiseen palkkatyöhön. - Työkokeilu on ennen ollut hyvin joustava ja käyttökelpoinen työväline. Tässä huolestuttaa se, että menetelmävalikoima supistuu ja työkokeilun joustavuus kärsii. Nyt ehdotettu työkokeilun kesto on max 12 kk. Ennen sitä on voitu käyttää joustavasti asiakkaan tarpeita ajatellen ja sitten kun aika on kypsä, on voitu siirtyä esim. työharjoittelun käyttöön. Usein tie on käytännössä pitkä ennen kuin työnantaja suostuu edes palkkatuella palkkamaan rajoitteita omaavia henkilöitä. - Niin kauan kun kyseessä on ollut eri toimenpiteitä, on ollut mahdollista rakentaa pitkiä polkuja niitä tarvitseville, esim. syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Kun näitä väkisin yhdistetään, menetelmävalikoima supistuu ja polku lyhenee huomattavasti. Menetelmävalikoiman supistuminen ja menetelmän käytön rajoittaminen huolestuttaa: Esimerkiksi s. 46 sanotaan Työkokeilun tavoitteena olisi selvittää henkilöasiakkaan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Ammatillisen koulutuksen puuttuessa ensisijainen tavoite on sopivan työ- ja koulutusvaihtoehdon löytäminen. Erityisesti tämä koskee ammattikouluttamattomia nuoria Tällä hetkellä monen kohdalla työkokeilun tavoite voi olla aikuiselämään kiinni pääseminen ja usein vasta sen jälkeen on mahdollista sitouttaa nuorta ammatilliseen koulutukseen ja tiettyyn alaan. Työkokeilua on käytetty mahdollisen alan tai ammatin selkeyttämiseen tai elämänrytmin kiinni saamiseen. Miten saa nuoren sitoutumaan aikuisen arkielämään, jos työkokeilu ei ole työelämää

12 12/33 harjoittelua varten? Työkokeilun joustavuus on ollut hyvä (4t/pv ja osaviikkoisuus, monen esim. masentuneen ihmisen kohdalla pelastus). Mitä näille asiakkaille tapahtuu uudessa tilanteessa, kun työharjoitteluakaan ei voida tarjota? Työkokeilu on vastannut asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Uuden lainsäädännön tavoite on selkeyttää palveluita ja palvelutavoitteet, mutta jos toimenpiteitä yhdistetään näin kun on esitetty, meiltä viedään toimivia työvälineitä. Toivottavaa olisi, että uusi lainsäädäntö ei vähentäisi toimivia työvälineitä, vaan säilyttäisi kunkin työvälineen toimivat osat. - Yhteiskuntatakuu, työryhmä ym. perustettu ja nyt tällä esityksellä vaikeutetaan sen toteuttamista rajoittamalla vastavalmistuneen alle 30-vuotiaan sijoittamista työkokeiluun (entiseen työelämävalmennukseen). Kaikki nuoret vastavalmistuneet eivät ole suoraan sijoitettavissa rekrytointituella. Mistä riittää rahat rekrytointitukeen kun tänä vuonna alueella on vähennetty jo 10 miljoonaa euroa? Eikö voitaisiin jättää harkintaa työkokeilun käyttöön jos asiakkaan palvelutarve sitä vaatii? Vajaakuntoisten kohdalla pitäisi voida käyttää harkintaa. On aloja, johon vastavalmistunut ei pääse ilman harjoittelupaikkaa (esim. graafinen ala, mediaassistentit). Ehdotus ei ole kovin asiakaslähtöinen. - Lähtökohtana lienee ollut ajatus siitä, että yritykset eivät kierrättäisi harjoittelijoita hyötyen palkattomasta työstä. Esityksen logiikka on ymmärrettävissä, mutta ei auta jo ennestäänkin haasteellista nuorten sijoittumista työelämään. Käytännössä tälläkään hetkellä harjoittelusopimukset (siis jatkossa kokeilu) eivät ole syntyneet kovin helposti, joten sekä työnhakija, että yritys joutuvat tekemään työtä sen eteen, että kohtaaminen onnistuu. Useinkaan ammatillinen koulutus ei anna sellaisia valmiuksia ja osaamista työelämään, että työnantajat voisivat palkata ns. ammattimiehen. Tuolloin palkkatuki (siis jatkossa rekrytointituki) ei kompensoi riittävästi osaamisen vajetta ja tämä vastavalmistunut ei työllisty opiskelemalleen alalle lainkaan. Työnantajien palautteet vastavalmistuneiden osaamisesta ja työelämävalmiuksista eivät mitenkään tue, toisaalta harjoittelukäytännön poistamista, eivätkä toisaalta madalla nuorten/vastavalmistuneiden rekrytointikynnystä. Erityisesti rakennuspuolen (esim. sähkö- ja kirvesmiehet) sekä korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat aloitelleet tietä työelämään harjoittelun avulla, jolloin oma työura on hiljalleen avautunut. Paljon on niitä nuoria, joilla on ammatillinen koulutus, mutta eivät ole lainkaan tehneet työtä opiskelemallaan alalla. Mietityttää erityisesti myös yhteiskuntatakuun toteutumisen haasteet nyt esitetyn myötä. - Työnvälitys ja avoimille työmarkkinoille ohjaus on kaikkien (koulutettujen) nuorten kohdalla aina ensisijainen palvelumuoto. On kuitenkin tärkeää, että työmarkkinoille suuntautumisen avuksi on olemassa mahdollisuus rakentaa erilaisia polkuja. Kaikki nuoret eivät vain saa töitä valmistumisen jälkeen palkkatukimahdollisuudesta huolimatta. Siksi on tärkeää, että työkokeilumahdollisuus säilyy yhtenä keinona auttaa myös ammattikoulutettuja nuoria työelämään. Kaikilla ammattiin valmistuneilla ei ole koulutuksesta huolimatta resursseja toimia vielä työelämässä. Tällaisia nuoria ovat esim. mukautetun koulutuksen suorittaneet ja nuoret, joiden sosiaaliset taidot eivät ole vielä kehittyneet. Heitä voi vaivata ujous tai he voivat olla vielä hieman lapsenomaisia. On aloja, joilla työelämässä luodut kontaktit ja näytöt ovat ensiarvoisen tärkeitä työpaikan saamisen kannalta (esim. taide- ja media-ala). Näille aloille koulutettujen nuorten on ensin päästävä näyttämään osaamisensa ennen kuin työnantajat kiinnostuvat palkkaamisesta. Työkokeilumahdollisuuden säilyttäminen kaikilla nuorilla on tärkeää. Yli 25-vuotiailla on yleensä suurimmalla osalla jo työkokemusta ja he sijoittuvat työelämään myös avoimille työmarkkinoille. Heidän kohdalla käytetään myös paljon muita palvelutuotteita.

13 13/33 - Annan henkilökohtaista ohjausta muille kuin vastavalmistuneille akateemisille hakijoille ja olen huomannut työelämävalmennuksen olevan joillekin hakijoille tärkeä kohta polulla työhön, vaikka siis kyse ei olisikaan vastavalmistuneesta henkilöstä. Esimerkiksi pitkään työttömänä ollut on saattanut tätä kautta saada uutta inspiroivaa itseluottamusta osaamiseensa ja työllistyä sitten muuallekin. Työelämävalmennusta on myös helppo tarjota silloin, kun hakija ei kovin helposti itse löydä työtä. Työnantaja saattaa ottaa ilmaiseksi myös sellaisia hakijoita, joilla on vaikkapa ollut mielenterveysongelmia tai muita avoimille työmarkkinoille pääsyn estäviä syitä. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse työkokeilua, vaan ihan se työkokemus on tärkeää. Esimerkiksi joitakin kuukausia sitten luokseni tuli hyvin turhautunut ja negatiivinenkin pitkään työttömänä ollut hakija ja mietin, että onkohan hänellä työllistymismahdollisuuksia, kun stressi näkyi päälle. Ohjasin hänet erääseen tev-paikkaan, josta minulla oli entuudestaan hyviä kokemuksia. Tämän jälkeen hän oli jo ihan eri ihminen ja kun sitten haki osa-aikalisäpaikkaa ja sai sen kovan kilpailun jälkeen (kymmenen haastattelussa), hän on ollut kuin eri ihminen ja luulen, että vuoden osa-aikaisuuden jälkeen hän työllistyy helpommin ammattiaan vastaavaan työhön. Ja samankaltaisia kokemuksia on paljon. Yksikään minun kautta teviin mennyt ei ole valittanut, että oli turha homma tai että käytettiin hyväksi, vaikka uskon, että väärinkäytöksiäkin on. - Olen itse työskennellyt pitkään neuvojana ja ohjaajana ja minusta tämä palvelu on aina ollut tärkeä vaihtoehto. Esimerkiksi ohjaavaan koulutukseen liittyvä harjoittelu ei sovi kaikille eikä ole tarpeen kaikille. Mikäli työelämävalmennus poistuu, se on todella suuri menetys. Sitä ei suurelta osin korvaa työnantajalle annettava tuki, sillä näitä paikkoja ei sen jälkeen juuri ole. Työnantaja ei kovin helposti lähde, jollei kaikkia kustannuksia korvata, mutta kun ihminen osoittaa osaamisensa, voi sitten työllistyä kuitenkin yritykseen ja jos ei samaan yritykseen, niin työllistymisedellytykset muualle ovat usein selvästi parantuneet. - Ohessa lausunto työkokeilusta Helsingin TE-toimiston Kluuvin korkeakouluneuvojilta. Me, Helsingin TE-toimiston Kluuvin korkeakouluneuvojat, olemme yli 15 vuoden ajan palvelleet tiede- ja taideyliopistoista valmistuvia opiskelijoita ja tutkintonsa vuoden sisällä suorittaneita työnhakijoita. Pitkä kokemuksemme akateemisten vastavalmistuneiden työnhaun, urasuunnittelun ja työllistymisen parissa on antanut vankan asiantuntemuksen tämän kohderyhmän työllisyyskysymyksiin ja asemaan työmarkkinoilla sekä TE-toimiston palveluiden käyttökelpoisuuteen alkavan uran kriittisessä kohdassa siirryttäessä opiskelusta työelämään. Mielestämme työelämävalmennus on ollut eräs käyttökelpoisimmista TEtoimiston välineistä yliopisto- opintonsa päättäneiden työttömien tukemisessa. Toivoisimme tämän toimenpiteen olevan mahdollinen jatkossakin tai vastaavan, yhtä kätevän ja turvallisen tavan jalkautua työnantajiin, löytyvän uudesta palveluvalikoimasta. Toimintamme tavoitteena on koko ajan ollut hakijoidemme laadukas työllistyminen. Luonnoksessa yhtenä vaihtoehtona uusiin palveluihin on kaavailtu työkokeilua, joka toteutustavaltaan on lähimpänä nykyistä työelämävalmennusta. Lakiluonnoksen yleisissä perusteluissa (s. 47) todetaan kuitenkin, ettei työkokeilua voisi käyttää työelämävalmennuksen tavoin työkokemuksen hankkimiseen, vaan se on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan paluuta työelämään sekä erilaisten töiden ja ammattien soveltuvuuden arviointiin. Koska akateemisten vastavalmistuneiden työllistymisessä tärkeintä tutkinnon ohella on relevantti työkokemus, toivoisimme lainvalmistelijoiden huomioivan esittämiämme näkökohtia lain jatkotyöstämisessä. Kannanottoomme ryhtyminen pohjautuu myös vuosien

14 14/33 aikana asiakkailta saatuun hyvään palautteeseen työelämävalmennuksen käyttökelpoisuudesta tasoitettaessa tietä työelämään. Se on monin eri tavoin parantanut vastavalmistuneiden työttömien työnhakuasemia auttanut urapolun rakentamisessa tässä nivelvaiheessa. Tässä muutamia näkökohtia: - Yliopistosta valmistuvien ja vastavalmistuneiden työllistymisessä korostuu iilotyömarkkinat. Avoimilla työpaikkailmoituksilla ei vastavalmistuneita maistereita tavallisesti haeta varsinkaan yleissivistävän tutkinnon suorittaneita. Karkeasti voisi todeta, ettei vastavalmistuneiden akateemisten näkyviä työmarkkinoita ole, tai ne ovat hyvin tutkinto- ja alakohtaisia, esim. lääkärit, opettajat tai kauppatieteilijöiden trainee-ohjelmat. Henkilökohtaiseen ohjaukseen kytkettynä ja oikein käytettynä työelämävalmennus on auttanut monia pääsemään piilotyöpaikkoihin käsiksi. - Uusitussa palveluvalikoimassa työnvälitys nostetaan tärkeimmäksi palveluksi. Se onkin tärkeää saada toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Korkeakouluneuvojien työssä saadun kokemuksen mukaan TE-toimistoihin ei kuitenkaan juuri ole tullut vastavalmistuneille tarkoitettuja työpaikkoja (pl. esim. opettajat ja sosiaalityöntekijät tms. ammatit). Yleensäkin julkisesti haussa oleviin tehtäviin haetaan kokeneita työntekijöitä, huippuosaajia. Hiljattain opintonsa päättäneet työnhakijat jäävät tässä kisassa helposti alakynteen. Yhtä auki olevaa paikkaa kohden hakemuksia tulee myös paljon, usein satoja. Se, mikä työllistää, on edelleenkin piilossa olevat työmahdollisuudet. - Työnhakuvalmennus (niin yksilöllisesti kuin ryhmissäkin tapahtuva) on yksi TE-toimiston tarjoamista palveluista. Akateemisten vastavalmistuneiden kohdalla olemme kuitenkin usein läheltä nähneet, kuinka innostuneisuus, aktiivisuus tai hyvätkään hakupaperit ja suunnitelmat eivät riitä, sillä niin kauan kuin se ratkaiseva muutos työttömän työnhakijan asemasta työyhteisön jäseneksi ei toteudu, työllistyminen saattaa antaa odottaa itseään pitkäänkin. Työskentelemällä työelämävalmennuksessa kilpailuasemiaan on voinut ratkaisevasti parantaa. Parhaiten se on toiminut silloin, kun sen käyttö on ollut suunniteltua ja työnhausta saadut kokemukset sekä tietämys omista työllistymismahdollisuuksista on voitu hyödyntää. Sen onnistunut käyttö vaatiikin kaikilta osapuolilta (niin asiakkaalta, työnantajalta kuin virkailijaltakin) hyvää tilannetajua: Mitä? Missä? Koska? ja Miksi? - Työelämävalmennus sopii kaikille. Yksi päivä työttömyyttä riittää eikä tarvitse olla edes vajaakuntoinen. Sitä voi käyttää, kun sopivalta tuntuu tai turhautumisraja ylittyy niin, että se alkaa jo haitata työnhakua. Se on tarvittaessa nopea tapa iskeä (esim. syntymässä olevaan) työmahdollisuuteen kiinni. Lisäksi tiimimme urapsykologien kokemusten mukaan jostain syystä uraohjausasiakkaista monet valitsevat mieluummin työelämävalmennuksen kuin työkokeilun. - Työelämävalmennus on valvottua ja vakuutettua. Viikoittain joskus jopa päivittäin Kluuvissa käy asiakkaita, jotka kertovat olleensa palkattomina harjoittelijoina useita kuukausia tai että heille on tarjottu tällaisia epämääräisiä pestejä tyyliin 400 euroa + lounari. Useimmilla ei tietämänsä mukaan ole mitään vakuutustakaan ko. ajalle. Työelämävalmennuksessa voi ihminen säilyttää toimeentulonsa ja TE-toimisto valvoo paikkojen järjestäjiä.

15 15/33 - Työnantajat ovat melko varovaisia rekrytoinneissaan silloin, kun työnhakijan tutkintoa ja sen sisältöjä ei tarkkaan tunneta ja/tai työkokemus on vähäistä ja epärelevanttia. Hyvä tyyppi riittää tiettyyn rajaan asti. Mitä maisterit oikeasti osaavat ja mistä kaikesta itse kukin työssään selviää on päällimmäisenä kysymyksenä mielessä - usein molemmilla osapuolilla. Työelämävalmennus auttaa hälventämään ennakkoluuloja puolin ja toisin. - Kohtaanto-ongelmat: Teoreettinen ja tutkimuspainotteinen oman tieteenalan osaaminen voi vastavalmistuneellakin olla hyvin korkeatasoista ja spesifiä, mutta se ei auta, jos elinkeinoelämästä ei löydy vastaavaa toimijaa. Yliopistokoulutus voi olla myös hyvin yleissivistävää (humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset aineet). Viimeksi mainituilta hakijoilta puuttuu usein ns. kova osaaminen kuten tietyn substanssin hallinta tai esim. taloushallintoja toimistotyötaitoja, atk- ja viestintäteknisiä taitoja jne. Vastavalmistuneet työnhakijat saavat usein kuulla, että aina jotain on liian vähän tai puuttuu kokonaan. Työelämävalmennuksen avulla moni päässyt hankkimaan puuttuvia taitoja käytännössä sekä näyttämään, käyttämään ja kehittämään jo olemassa olevia. Moni haluaa nimenomaan mieluummin työpaikalle oppimaan kuin siirtyä pitkästä koulutusputkesta suoraan uudelle kurssille. - Työvoimapoliittisille kursseille etusijalla ovat usein myös pidempään työttöminä olleet ja kokemusta omaavat hakijat. Vastavalmistuneita ei mielellään valita, hehän ovat juuri tulleet koulusta!. - Osa hankkii työkokemusta opiskeluaikanaan hanttihommista, mutta tilanne muuttuu usein huonommaksi, kun maisterin paperit on taskussa: Työt, joita opiskeluaikana sai ja pääsi helposti tekemään jäävät nyt saamatta, koska työantajien mielestä hakijat ovat ylikoulutettuja. Toisaalta jotkut ovat saattaneet jäädä kiinni opiskeluaikaisten hanttihommien tekemiseen. Työelmävalmennuksen avulla on halutessa saatu poikki sekä avoin työttömyys että vääränlaisen työkokemuksen hankkimisen kierre. - Täytyy myös muistaa, että opiskeluaikoja pyritään entisestään lyhentämään, tällöin työssä käyminen ylipäätään opintojen ohella voi olla hankalaa eikä läheskään kaikilla opiskelijoilla/opintoaloilla ole mahdollisuutta tehdä opintoihin liittyvää käytännönharjoittelua. Uusi kandin tutkintokaan ei vielä ehkä ole ottanut paikkaansa työmarkkinoilla. Monen vastavalmistuneen työttömän mieltä on rauhoittanut se tieto, että oman alan työharjoittelun on voinut tehdä työelämävalmennuksen turvin valmistumisen jälkeenkin ja että oikeastaan kenenkään ei tarvitse pelätä jäävänsä täysin tyhjän päälle valmistuttuaan. - Kaavailtu palkkatuen käytön lisääminen on kannatettava asia. Palkkatukea ei kuitenkaan edelleenkään myönnettäne valtiolle, jonka palveluksessa suuri osa akateemisista asiantuntijatöistä tehdään. Myöskään pk-sektori ei perinteisesti ole palkannut maistereita - pelkomme on, ettei se tule sitä tekemään palkkatuen lisäämisen jälkeenkään. Isojen yritysten kohdalla asiakkailta saamamme palautteen myötä (esim. diplomi-insinöörit, kauppatieteen maisterit) on tullut esiin, etteivät hekään välttämättä halua TE-toimistolta rahaa, vaan osaajan. Olemme ahkerasti vuosien varrella markkinoineet ja tarjoilleet SANSSImahdollisuutta ja palkkatukea, mutta laihoin tuloksin. Se, mikä on näyttänyt toimivan

16 16/33 paremmin, on ollut työelämävalmennus. Se on useammin johtanut tavoitteena olevaan työllistymiseen (joko suoraan tai välillisesti). - Työttömyypäiväraha maksetaan joka tapauksessa työttömälle työnhakijalle. Nuorille, korkeasti koulutetuille (vastavalmistuneiden ikähaarukka Kluuvissa tavallisimmin vuotiaissa) työnhakijoille on etua, jos he jo samanaikaisesti työtä hakiessaan voivat kartuttaa osaamistaan ja laajentaa verkostojaan menettämättä toimeentuloaan. Tätä mahdollisuutta ei työttömiltä työnhakijoilta pitäisi kokonaan ottaa pois. Voisiko sitä kehittää? - Työkokeilu aina työpaikalla, miten työpajoilla jatkossa työkokeilu? - Tulkinta työkokeilun työpaikasta on joissakin tilanteissa aiheuttanut keskustelua. Mikä on työpaikka? Onko se esimerkiksi työpaja? 6 Kokeilun ja valmennuksen enimmäiskesto - Pykälän otsikkona kokeilun ja valmennuksen enimmäiskesto, mutta tekstissä puhutaan työkokeilun kestosta ja valmennuksen / koulutuskokeilun osalta viitataan valtioneuvoston asetukseen. Miksi? Jos enimmäiskestosta säädetään asetuksella, niin pitääkö edes työkokeilun kestosta olla laissa? Jos työkokeilun kestosta säädetään laissa, niin miksi ei myös koulutuskokeilusta ja valmennuksesta? - Työkokeilun kestot ok. - Työhönvalmennuksen kesto pitäisi olla pidempi kuin ehdotettu 50 tuntia/vuosi! Se voisi olla kerrallaan esim. 105 tuntia, eikä tulisi olla vuosittaista enimmäismäärää! 105 tuntia on 3 viikkoa, jos on 7-tuntiset päivät. Vaihtoehdoksi pitkäkestoisempaa tukea tarvitsevalle ehdotettu työolosuhteiden järjestelytuki ei käy, jos asiakkaalla ei ole työsuhdetta (monella pitkäkestoisempaa tukea tarvitsevalla ei ole työsuhdetta). - Työhönvalmennuksen enimmäiskeston määrittely on hyvä, sillä kesto on silti riittävän laajaa. - Hyvä, että tässä palvelussa nuorten jäähyä on lyhennettyä 3 kk mittaiseksi vs. nuorten yhteiskuntatakuu. 9 Sopimus työkokeilusta - On hyvä, että yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa luodaan pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa. - Vaihtoehtoinen 4 momentin teksti parempi. - Vaihtoehto 4 mom. olisi käytännön soveltamisen kannalta parempi vaihtoehto. - Sopimus työkokeilusta: TE-toimiston on ilmoitettava sopimuksesta luottamusmiehelle. Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiestä tai luottamusmiehen nimeä ei tiedetä. Ratkeaisiko ongelma sillä tavoin, että sopimuksen allekirjoittajana olisi työkokeilun järjestäjän lisäksi luottamusmies tai muu työntekijöiden edustaja. Tällöin kokeiluun menevä yhtenä sopijaosapuolena ikään kuin itse luovuttaa tiedot luottamusmiehelle ja luottamusmiehen etsintä jää TE-toimistolta pois. - Työkokeilusopimuksesta ilmoittaminen luottamusmiehelle tai työntekijöiden edustajalle mieluiten vain pyynnöstä, koska nykyiset ilmoituskäytännöt ovat osoittautuneet varsin ontuviksi. - Hyvä korostaa työkokeilun arvioinnin merkitystä. Mahdollisuuksien mukaan työkokeilun järjestäjän tulisi esittää arvionsa suullisesti työ- ja elinkeinotoimiston virkailijan ja työkokeiluun osallistuvan läsnä ollessa. Mikäli tämä ei olisi mahdollista, työkokeilun järjestäjä voisi esittää arvionsa myös kirjallisesti. Virtuaalisen TE-toimiston myötä arviointi on mahdollistettava myös sähköisesti.

17 17/33 10 Valmennuksen ja kokeilun keskeyttäminen - Valmennuksen ja kokeilun keskeyttäminen selkeytetty ja se on yhtenäinen työvoimakoulutuksen keskeyttämisen kanssa. - Esityksessä mainitaan keskeyttämisen syinä vain luvattomat poissaolot ja opintojen olennainen laiminlyönti. Entä muut keskeyttämisperusteet, kuten epäasiallinen käytös ja muut kurinpidolliset syyt (JTYPL 8 )? Lisäksi esityksessä puhutaan vain TE-toimiston velvoitteesta järjestää kuulemistilaisuus ja sen perustella tehtävästä koulutuksen keskeyttämispäätöksestä, entä julkisen valvonnan alaiset oppilaitokset? Koskeeko samat menettelyt myös näitä koulutuspalveluiden tuottajia, jotka myös toteuttavat valmennuspalveluita TE-hallinnolle? Samalla voi esittää aiheellisen kysymyksen, onko kuulemistilaisuuden järjestämisellä mitään merkitystä, jos henkilö on ollut luvatta poissa koulutuksesta yhdenjaksoisesti viisi opetuspäivää ja koulutus katsotaan kuitenkin aina keskeytetyksi? Turhaa papereiden pyöritystä ja ajan tuhlausta. Lopputulos on kuitenkin tiedossa. 5 luku Työvoimakoulutus - Työvoimapoliittisen aikuiskoulutustermin muuttamien työvoimakoulutus -termiksi hyvä. - Hyvää oli myös se, että kriteereitä, joilla esimerkiksi työvoimakoulutuksen voi keskeyttää oli selkiytetty ja opiskelun etenemisen kriteereitä oli yhdenmukaistettu. Toivottavasti myös oikeasti päästään siihen, että laki ja ohjeistukset yksinkertaistuvat niin, että meidän ja monien muiden lain tulkintaan liittyvää työtä voidaan merkittävästi vähentää. Tältä osin luonnos näyttää asioita selkiyttävältä joskin mieleen tulee huoli esim. kotoutumislain unohtamisesta. - Yksittäiset ja räätälöidyt ratkaisut tuntuvat kovin kaukaisilta myös ammatillisten koulutusten hankkimisena yksittäisinä työvoimakoulutuspaikkoina. Meillä on olemassa omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella, joten yksittäisistä koulutuspaikka hankinnoista pitäisi luopua kokonaan. - Lakiluonnoksen oleellisin muutos työvoimakoulutuksen osalta on valmentavan ja ohjaavan työvoimakoulutuksen irrottaminen ammatillisesta työvoimakoulutuksesta osaksi valmennusnimiseksi palveluksi. Työvoimakoulutus olisi jatkossa ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta sekä kotoutumislain mukaista kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutuksen jättäminen työvoimakoulutuksen puolelle ei ole lainkaan loogista, koska sen sisältö on nimenomaan työmarkkinoille ohjaavaa ja valmentavaa. - Koulutuksen ja valmennuksen ero näyttää lakitekstin mukaan hyvinkin selkeältä. Lain tarkempia perusteluja lukiessa tämä selkeä raja onneksi hälvenee. On työvoimapoliittisesti tarpeellista ja tarkoituksenmukaista että työvoimakoulutuksen ja valmennuksen sisällöt eivät ole täysin toisiaan poissulkevia, koska palveluja kohdennetaan yhä enenevässä määrin räätälöidysti kohderyhmien ja yksilöiden tarpeiden mukaan. Valmennuksen puolella tulisi tarvittaessa ottaa mukaan ammatillisia sisältöjä (esim. lupatyyppiset koulutukset) ja vastaavasti ammatilliseen koulutukseen tulisi voida sisällyttää valmennuksellisia elementtejä. On välttämätöntä, että tulevissa alemman asteisissa säädöksissä ja ohjeistuksissa ehdotuksen mukainen joustavuus palvelujen toteutuksissa edelleen säilyy. Tämä tarkoittanee mm. sitä, ettei palvelujen tuotteistamisessa mennä liian ahtaisiin raameihin. 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet - Yleissivistävistä koulutuksista luopumien erillisenä työvoimakoulutuksena ja niiden sisällyttämien tarpeellisessa laajuudessa ammatilliseen koulutukseen järkevää.

18 18/33 - Mikäli kielikoulutuksen ja tietotekniikan perusvalmiudet antavien opintojen toteuttaminen erillisenä työvoimakoulutuksena lopetetaan ja ne sisällytetään ammatilliseen koulutukseen ja valmennukseen, ko. koulutusmuotojen opiskelupaikkojen riittävyyden turvaamisessa voidaan joutua ongelmiin. - Kieli / ATK perus/yleissivistävästä koulutuksesta luopuminen ok, laajempaa kysyntää ei ole ollut. Maahanmuuttajakoulutukset (kieli) oletettavasti eri asia. - Yleissivistävien opintojen sisällyttäminen tarvittaessa ammatilliseen koulutukseen motivoisi/helpottaisi varmasti heikommin menestyneiden koulutukseen hakeutumista. - Kotoutumiskoulutuksena jatkossakin perus- ja lukio-opintojen tarjoaminen ok. Muuten ok luopua niiden tarjoamisesta erillisenä työvoimakoulutuksena. 2 Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkiminen työvoimakoulutuksena - Onko tarkoituksenmukaista hankkia työvoimakoulutuksena, koska mahdollista suorittaa omaehtoisena koulutuksena työttömyysetuudella. Työvoimakoulutusvaihtoehto edellyttäisi kilpailutusta ja hankintatoimintoja. - Esitetyt muutokset ja tarkennukset voimassa olevaan palvelulakiin ovat muuten hyviä mutta korkeakouluopintojen hankkiminen myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina ei tunnu järkevältä. Nykyinen käytäntö hankintojen toteuttamisesta vain ryhmämuotoisina on hyvä. Nykyisessä, kuten uudessa esityksessäkin, edellytetään opetus- ja kulttuuriministeriön ennakkolausuntoa järjestämisluvasta. Mikäli näitä koulutuksia aletaan toteuttaa jatkossa myös yksittäisinä opiskelijapaikkoina, niin lausuntomenettelystä tulee hyvin raskas sekä työhallinnolle että opetus- ja kulttuuriministeriölle. Kenellä on kokonaisvastuu siitä, että koulutuksen kysyntä ja tarjonta vastaavat työmarkkinoiden tarpeita? 3 Opiskelijavalinta - Esityksen perustelut siitä, miksi myös alle 20-vuotiaita pitäisi valita ammatillisiin työvoimakoulutuksiin eivät vakuuta. Esityksestä saa sellaisen kuvan, että ammatillisen työvoimakoulutuksen pääsyvaatimukset ja opinnoista menestyminen ovat heikoimmat kuin omaehtoisessa koulutuksessa. Kuitenkin ammatillisiin työvoimakoulutuksiin sisältyy samat tutkintovaatimukset ja opinnoissa menestymiset kuin muussakin ammatillisessa koulutuksessa. Useissa tapauksissa (esim. yhteishankinta- ja asiantuntijoiden F.E.C.-koulutuksissa) kriteerit ovat jopa paljon tiukemmat kuin omaehtoisissa koulutuksissa. Lisäksi tulevat koulutusten vaikuttavuusvaatimukset, jotka työhallinnon ja oppilaitosten täytyy ottaa huomioon oppilasvalinnoissa. Alle 20-vuotiaiden kohdalla voitaisiin perusteluihin lisätä vaatimus valmennuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen sisällyttämisestä ammatilliseen koulutukseen sekä mahdollisuuden täydentää tai suorittaa peruskoulun oppimäärä. Mikäli koulutus sisältää nämä kriteerit, niin alle 20- vuotias voitaisiin tapauskohtaisesti valita näihin ammatillisiin koulutuksiin. 4 Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet - Hyvä, että korkeakoulututkintoon johtavassa työvoimakoulutuksessa opiskelijan velvollisuus edetä opinnoissaan olisi sama kuin työttömyysetuudella tuettuja omaehtoisia opintoja suorittaville työnhakijoille.

19 19/33 6 luku Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu - Ammatti ja koulutustietopalvelun roolia osana TE toimistojen palveluvalikoimaa voidaan vahvistaa, niin että kaikki omaehtoisiin koulutuksiin liittyvät tehtävät sisältyisivät heidän palveluvalikoimaansa. Esitämme, että omaehtoisen opiskelun tukeminen työttömyysturvalla on yksi ammatti- ja koulutustietopalvelun tehtävä ja virkailijoiden osaamisalue. 2 Yleiset edellytykset ja etuudet - Täyttänyt 25 vuotta kohtaan eikö voisi lisätä opiskelun tukemisen alkaessa. 3 Opintoja koskevat edellytykset - Hyvä, että työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen työttömyysetuudella tuetun opiskelun joustava yhdistäminen olisi tarvittaessa mahdollista kun vuoden keskeytystä ei edellytettäisi uuden lainsäädännön mukaan, jos opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena. 4 Sopiminen opiskelusta työllistymissuunnitelmassa - Hyvä, että tuettavasta opiskelusta voitaisiin kuitenkin sopia työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa opintojen aloittamisen jälkeen myös silloin, kun opintoja on harjoitettu työvoimakoulutuksena. 5 Tukiaika - Todella hyvä, että opintojen tukeminen voidaan keskeyttää pätevästä syystä, mutta opiskelu voisi jatkua. Tämä uudistus mahdollistaisi opiskelun keskeytyksenkin aikana ja nopeuttaa näin opintojen saamista päätökseen. 6 Työnhakijan velvollisuudet - Korkeakoulututkintoon johtavien opintojen sekä myös muiden opintojen etenemisvaatimuksen muuttaminen 5,5 opintopisteen sijasta viiteen opistopisteeseen opiskelukuukautta kohden yhdenmukaistaa ja selkiinnyttää nykykäytäntöä. 7 Opintojen seuranta ja keskeytyminen - Opintojen seuranta ja keskeyttäminen, hyvä selkeytys mistä alkaen työttömyysetuus lakkaa. 7 luku Palkkatuki - Etenkin pienyrityksille palkkatuen haku- ja maksatusmenettely ovat monesti kohtuuttoman suurta suhteellista työpanosta vaativia. Näiden menettelytapojen yksinkertaistamisen voisi olettaa lisäävän palkkatuen käyttöä mikroyritysten kohdalla. - Palkkatuen osalta olisin toivonut lakiin yksinkertaistamista, tukisummien, kestojen, jäähysääntöjen osalta mukaan lukien sosiaalisen yrityksen poikkeukset. - Jos työttömän määritelmää muutetaan esityksen mukaisesti niin miten palkkatukea voidaan myöntää esim. työelämästä jo eläkkeelle jääneen ja takaisin työnhakijaksi ilmoittautuvan työllistymiseen. Ylipäätänsä palkkatuen myöntämään yli 65-vuotiaille kuinka tarkoituksenmukaista vs. määrärahojen rajallisuus ja palkkatuen kohdentaminen. - Palkkatuen myöntäminen olisi mahdollista 16 v ja 65 täyttäneille. Voiko olla vaikutusta siihen, että ei hakeuduta suorittamaan ammatillista koulutusta kun voisikin päästä palkkatuella työhön?

20 20/33 Oppisopimuskoulutuksen tukeminen nuorilla todella hyvä, koska kaikille ei sovellu teoriapainotteinen ammatillinen koulutus. 1 Palkkatuki - Työllistettävän osalta palkkatuen myöntämisen perusteena on keskimääräistä alhaisempi työntuottavuus. Mikä on keskimääräistä alhaisempi; miten tämä määritellään vs. arviointikriteereiden tasalaatuisuus? 2 Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset - Tuen myöntämisperusteita harkittaessa eräs vaikeimmin arvioitavista kriteereistä on ollut työpaikan mahdollinen täyttyminen ilman tukeakin. Tämän arviointinäkökohdan jättäminen pois uudesta lainsäädännöstä helpottaa omalta osaltaan virkailijatyöskentelyä. - On ehdotettu, että kilpailun vääristämispykälä palautettaisiin lakiin. Soveltamisen osalta on hyvä laatia kirjalliset ohjeet. 3 Työsuhteeseen liittyvät palkkatuen edellytykset - Palkkatuen osalta esitetyt muutokset määräaikaisten työsuhteiden osalta yrityksiin poistamalla tuella palkattavaan henkilöön liittyvät rajoitukset selkeyttävät huomattavasti nykytilannetta. Samalla muutosesitykset tukevat tavoitteita nuorisotyöttömyyden alentamiseksi. - On hyvä jos jatkossa määräaikainen työsopimus riittäisi kaikissa palkkatukityösuhteissa. - Esityksessä ehdotetaan, että myös yrityksille voitaisiin myöntää palkkatukea määräaikaisen työsopimuksen perusteella ilman tuella palkattavaan henkilöön liittyviä rajoituksia. Miten varmistetaan, ettei laittomat määräaikaiset työsuhteet lisäänny, kun tukea käytetään enemmän ns. rekrytointitukena. 4 Tuella palkatun siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin - Edelleensijoittamissäädökset ovat nykyisin erittäin monimutkaiset sekä käyttäjäyrityksen määrittelyn että edelleensijoitettavan henkilön työttömyysstatuksen suhteen. Lakiesitys selkeyttää huomattavasti tätä problematiikkaa. - Tarkoittaako tämä myös oppisopimuksia? Nykyisen TEMin ohjeistuksen mukaan palkkatukea ei tule myöntää oppisopimuksiin, joissa käytetään edelleensijoittamista. Urassa oppisopimuksen sijoituslajeissa edelleensijoituskortti ei aukea ja järjestelmä antaa ilmoituksen, että edelleensijoittaminen ei ole mahdollista tällä sijoituslajilla. - Palkkatuen edelleensijoituksen rajoitusten poistaminen on sinänsä hyvä asia. Riittääkö työn järjestäjän osalta pelkästään irtisanomisten ja lomautusten tarkastelu vai onko syytä tarkistaa myös mahdolliset verovelat? 5 Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle - Ehdotuksen mukaan palkkatukea koskevissa säännöksissä työttömiä työnhakijoita ei enää luokiteltaisi säännösten mukaisiin kohderyhmiin (vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön, vaikeasti työllistyvä), vaan nämä ilmaisut korvattaisiin uusilla termeillä. Ehdotetut määritelmät tuntuvat kankeilta ja niiden kirjoitusasu on huomattavasti aikaisempaa monimutkaisempi sekä käytännön puhekielessä joustamattomampi. On myös vaikea ymmärtää, miten nämä terminologiset muutokset olisivat vähemmän leimaavia ja vähemmän kielteisiä mielikuvia luovia, tai että ne saattaisivat työttömät työnhakijat keskenään nykyistä yhdenvertaisempaan asemaan.

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

TE-toimiston palvelut

TE-toimiston palvelut TE-toimiston palvelut Suvi Lindén Asiantuntija Uudenmaan TE-toimisto 1 TE-toimiston palvelut työllistymisen edistämiseksi Työllistymisen tueksi: Työkokeilu Palkkatuki Kurssit ja valmennukset: Uravalmennus

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI Muutoksia 1.1.2013 alkaen 1.1.2013 lähtien 15 TE-toimistoa, 1/ELY-keskus Uudet tehtävänkuvat henkilöstöllä Uudet TE-toimistojohtajat & palvelulinjajohtajat Monikanavaisuuden

Lisätiedot

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto aloitti toimintansa 1.1.2013 Pohjanmaan TE-toimisto yhdisti Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivat Suupohjan, Vaasan, Pietarsaaren,

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kasvupalvelut / TE-palvelut

Kasvupalvelut / TE-palvelut Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista

Lisätiedot

1. Ohjelmajohtaja. b. allekirjoittaa kaupungille palkkatuella palkattavien, yrityksiin edelleensijoitettavien, työsopimukset. 2.

1. Ohjelmajohtaja. b. allekirjoittaa kaupungille palkkatuella palkattavien, yrityksiin edelleensijoitettavien, työsopimukset. 2. Toimivallan delegointi työllisyyskokeilun ajalle kokeilulainsäädännön mukaisten tehtävien ja vastuiden hoitamista varten elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen viranhaltijoille / Elinvoima- ja osaamislautakunta

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TE-TOIMISTON PALVELUT HENKILÖASIAKKAALLE (laki työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012)

TE-TOIMISTON PALVELUT HENKILÖASIAKKAALLE (laki työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012) TE-TOIMISTON PALVELUT HENKILÖASIAKKAALLE (laki työvoima- ja yrityspalveluista (916/2012) 1. Työnvälitys 2. Tieto- ja neuvontapalvelut 3. Asiantuntija-arvioinnit osaamis- ja ammattitaitokartoitus työkyvyn

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012

Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE. - STM:n, TEM:in hanke

PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE. - STM:n, TEM:in hanke PERHEVAPAALTA TYÖMARKKINOILLE - TM:n, TEM:in hanke HANKKEEN TAVOITE Perhevapaalta työllistyminen -hanke Toiminkausi 14.1.2019 31.12.2020 Hankkeen tavoitteena on tukea perhevapaalla olevien joustavaa siirtymistä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-palvelut tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla

TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla TE toimiston Yrityspalvelut yrityksen ehdoilla Julkisen sektorin palvelut yrittäjilletapahtuma Kluuvissa 10.11.2010 KLUUVIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO Toiminta-ajatus: Tehokkaan työnvälityksen ja osaavan

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta

Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta Pohjois-Savo 10.8.2012 TEM kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö TEM/488/00.04.01/2011, HARE TEM/022:00/2011 Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut

Lisätiedot

Katsaus nuorisotakuuseen

Katsaus nuorisotakuuseen Katsaus nuorisotakuuseen Nuorten työllistymistä edistävät palvelut Palvelujohtaja Mari Tuomikoski 1 Nuorisotakuun määritelmä TE-toimiston palvelut nuorelle työnhakijalle Tilastotietoa nuorten tilanteesta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

MODULAARINEN TYÖHÖNVALMENNUSMALLI

MODULAARINEN TYÖHÖNVALMENNUSMALLI MODULAARINEN TYÖHÖNVALMENNUSMALLI Modulaarisen työhönvalmennusmallin avulla luodaan maakunnan kattava palvelukokonaisuus ja toimintamalli osatyökykyisten työllistymisen tukemiseksi. Toimintamallin keskeinen

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt

Lisätiedot

TE-toimiston palvelut Marianne Selin-Mynttinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut

TE-toimiston palvelut Marianne Selin-Mynttinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut TE-toimiston palvelut 8.5.2014 Marianne Selin-Mynttinen, palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, tuetun työllistymisen palvelut Uudistuneet TE-palvelut TE-palvelut määritellään laissa julkisesta työvoima-

Lisätiedot

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET

TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville

TE-toimiston ohjeita/vinkkejä ammattiin 2019 valmistuville 1) TYÖNHAKUUN LIITTYVÄÄ: - aloita työnhaku ajoissa ENNEN valmistumista (noin ½ v. ennen valmistumista) - hanki itsellesi riittävät hyvät työnhakuvalmiudet eli selvitä kuinka tehdään vapaamuotoisia hakemuksia

Lisätiedot

Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin

Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin Ajankohtaisia näkymiä työvoimapalveluihin Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työpaikkojen määrän kehitys Pohjois- Karjalassa Pohjois-Karjalan teolliset työpaikat vähenivät noin 2000:lla Perloksen

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot