Ralf Holmlund, Wärtsilä: Työssäjaksaminen. edellyttää vapaan ja työajan jaksottamista

Transkriptio

1 Ralf Holmlund, Wärtsilä: Työssäjaksaminen edellyttää vapaan ja työajan jaksottamista 8/2011

2 sisältö Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Pertti Porokari valittiin liiton puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Edunvalvonta työssäjaksaminen Edunvalvontaa alueellista vaikuttamista Pääluottamusmies Kannen kuva Johannes Tervo puuttuu asioihin jo ennakkoon, tämä lisää hyvinvointia työpaikalla, tietää Ralf Holmlund. Yhteiskunnasta Osaaminen Tutkittua Oikeutta Maailmalta Opiskelija-asiaa T haluaa olla insinöörien keskustelukumppani Uutisia Järjestöyhteydet Tapahtumia

3 numero 8/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Työkunnolla ei kannata pelata eikä pelleillä. Sen sijaan työkyvyn edistämistä peleistä tutut metodit voivat avartaa, sanoo johtaja Jyri Juusti Varmasta. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 15.3., 26.4., 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri T:n lehden toimitus on valmiina tekemään uutta lehteä. UIL:n jäsenet saavat ensimmäisen lehden tammikuussa. Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Lue 3T. Pysyt ajan tasalla teknologiassa, taloudessa ja työelämässä. Saat käyttöösi teollisuuden näkymät ja ennusteet. Seuraat kehitystä, tutkimusta ja innovaatioita, samoin ihmisiä, työuria ja yrityksiä niiden takana. Mukana teollisuus koko Suomessa ja myös kansainvälisesti. Uusi Insinööriliitto on tilannut 3T:n jäsenilleen, joten liiton jäsenenä saat sen kotiisi heti ensimmäisestä numerosta alkaen. Seuraa lehden syntymistä osoitteessa Osallistu ja kommentoi! Osallistu lukijaraatiimme. Oletko kiinnostunut osallistumaan 3T-lehden kehittämiseen? Ilmoittaudu ja tee vapaamuotoinen hakemus mennessä päätoimittaja Marko Haikoselle osoitteeseen 3T. SEURAA AIKAA.

5 pääkirjoitus Wall Streetillä nuorison kanssa Joulukuu 2011 Ilona Mäenpää Sosiaalinen media on osoittanut voimansa autoritäärisiä hallituksia ja pankkien komentoa vastaan. Globaali protestiliike leviää kulovalkean tavoin ympäri maailmaa ja tulkitsee myös niiden ihmisten tunteita, jotka eivät mene kaduille osoittamaan mieltään. Kun hyvin koulutetut nuoret eivät enää saakaan osaansa kulutusyhteiskunnan vauraudesta ja tie työmarkkinoille on pystyssä, ei ole ihme, että turhautuminen kiehahtaa yli. Suurien tuloerojen yhteiskunnissa jako menestyjiin ja syrjäytyjiin vain kasvaa. Meilläkin Tilastokeskuksen mukaan työn tuottavuuden kasvusta on yhä isompi osa viime vuosikymmeninä hiljalleen ohjautunut muualle kuin työntekijöiden palkkoihin. Kansainvälisen Metallin IMF:n nuorisoseminaarissa lokakuussa Englannissa tutustuttiin nuorison tulevaisuudennäkymiin. Seminaariin osallistujat tulivat yhdeksästä maasta eri mantereilta. Kaikilla tuntui olevan sama huoli tulevaisuudesta. Nuoret kautta maailman ovat huolissaan nuorisotyöttömyydestä. Nuorten työpaikat siirtyvät kehittyviin maihin, nuorten on vaikea saada vakituisia työsopimuksia, kunnollista palkkaa tai edes kelvollisia työolosuhteita. IMF:n nuorisoseminaarin suurimmat huolenaiheet ovat nuoria kohtaava stressi työpaikoilla tyyliin tulos tai ulos ylityöt, matala palkkaus ja myös mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden yleistyminen. Nuorten järjestäytymisaste on matala ja usko liittojen vaikutusmahdollisuuksiin huono. Useat ammattiliitot ovat kuitenkin tukeneet mielenosoituksia muun muassa Yhdysvalloissa Wall Streetillä, kirkko puolestaan on antanut tukensa esimerkiksi Lontoossa St. Paulin kirkon edessä telttaileville. Ay-liikkeen ja kirkon tuki finanssikriisin ilmentymiä ja liikemaailman yhä lisääntyvää ahneutta vastaan mieltä osoittaville saa toivottavasti aikaan sen perhosensiipiefektin ja muutoksen, jota nyt kaivataan. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Pertti Porokari YTN:n johtoon Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on valittu Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Toimikausi alkaa vuoden 2012 alussa. Hän seuraa tehtävässä Heikki Kauppia, joka nyt valittiin YTN:n varapuheenjohtajaksi. Kauppi on Tekniikan Akateemiset TEK ry:n toiminnanjohtaja. Muiksi varapuheenjohtajiksi valittiin Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtaja Lotta Savinko sekä Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Mika Varjonen. Porokari haluaa korostaa palkansaajajärjestöjen yhteistyön tarpeellisuutta. Käyty neuvottelukierros osoitti selvästi keskusjärjestörajat ylittävän yhteistyön tiivistämisen tärkeyden. Tällä linjalla on syytä jatkaa, sanoo Porokari, joka on myös Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) puheenjohtaja. Porokari paheksuu tapaa, jolla työnantajat kohtelivat kolmannesta kaikista ylemmistä toimihenkilöistä raamisopimusneuvottelujen yhteydessä. Yhtäältä vaalitaan raamin kattavuutta, mutta toisaalta ollaan valmiita jättämään sopimusten ulkopuolelle palkansaajaa mm. kaupan, elintarvike-, rakennus- ja graafisen alan osalta. Jatkossa onkin vakavasti mietittävä onko tällaisten kokonaisuuksien rakentelu enää järkevää. Pertti Porokari. Kuva: Jukka Rapo Henkilöstönedustaja, muista päivittää tietosi YTN:n rekisteriin! Yhteydenpidon kannalta on tärkeää, että luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetttujen tiedot ovat ajan tasalla YTN:n rekisterissä. Käytä tietojen ilmoittamiseen lomaketta, joka löytyy osoitteesta www. ytn.fi/lmilmoitus. Jos olet joskus aikaisemmin toiminut luottamusmiehenä ja ilmoittanut tietosi YTN:n luottamusmiesrekisteriin tai lisäät uuden kauden luottamusmiestietoihisi tai päivität muutoin työpaikka- tai yhteystietojasi, käytä silloin rekisterin päivityslomaketta. Jos sinut on valittu uutena luottamusmiehenä, käytä uuden luottamusmiehen tietojen ilmoittamiseen tarkoitettua lomaketta. Hyväksymismenettelystä johtuen tietojen siirtyminen rekisteriin voi kestää muutaman työpäivän. Lomake täytetään ja lähetetään suojatun yhteyden kautta. Jos lomakkeen täyttämisessä tulee ongelmia, saat ohjeistusta osoitteesta Elinaikakerroin vahvistettu ensi vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama elinaikakerroin vuodelle 2012 on 0, Elinaikakertoimen tarkoituksena on sopeuttaa alkavien työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoa sen mukaan, miten odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä muuttuu. Jos keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä. Nyt vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1950 syntyneiden vuonna 2012 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 1,649 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2012 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta. Lisäksi elinaikakerroin vaikuttaa ensi vuonna myönnettäviin työeläkelakien mukaisiin perhe-eläkkeisiin ja luopumistukiin. Elinaikakerrointa sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna Tavoitteena on, että työntekijät korvaisivat elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta olemalla työelämässä nykyistä pidempään. Tekes valmistelee työelämää uudistavaa ohjelmaa Valmisteltavan ohjelman visiona on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna Ylivertaisen hyvä työelämä ja työyhteisöjen kyky tuottaa innovaatioita ovat tulevaisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä Suomelle. Ohjelman vision toteutuminen edellyttää radikaaleja muutoksia johtamistavoissa ja uusia työn tekemisen malleja, jotka hyödyntävät ennakkoluulottomasti uusia teknologioita ja työyhteisöjen osaamista. Yritysten kilpailukyky paranee, kun työntekijöiden luovuutta, innovatiivisuutta ja osaamista hyödynnetään uudella tavalla. Ihmisten aktiivinen osallistuminen tuotteiden, palvelujen ja koko toiminnan kehittämiseen ja innovointiin on muuttuvassa työelämässä myös entistä tärkeämpi hyvinvointitekijä, sanoo yksikön johtaja Tuomo Alasoini Tekesistä. Tekes haastaa ohjelman suunnitteluun kumppaneikseen yrityksiä, muita organisaatioita ja tutkimus- ja kehittämisyksiköitä. Ohjelmaa valmistellaan osana hallitusohjelmaa, ja se on osa työja elinkeinoministeriön valmistelemaa työelämän kehittämisen strategiaa. 6

7 neuvottelujohtajan palsta JUKOn ja KTN:n puheenjohtajat jatkavat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen jatkaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtajana. Vuodesta 2010 neuvottelujärjestöä johtaneen Luukkaisen mukaan julkisen sektorin täytyy tulevina vuosina nousta ykkösluokan työnantajaksi kilpailukyvyltään. Julkissektorilta jää osaajia runsaasti eläkkeelle, minkä lisäksi sen on kyettävä vastaamaan voimakkaaseen organisaatioiden muutokseen. Näissä muutoksissa tarvitaan julkisaloille vahvaa osaamista, Luukkainen huomauttaa. JUKO neuvottelee muun muassa UIL:n valtiosektorilla työskentelevien jäsenien palvelussuhteen ehdoista. Tekniikka ja Terveys KTN:n puheenjohtajana jatkaa Keijo Houhala. Hän on toiminut KTN:n puheenjohtajana vuodesta KTN edustaa muun muassa kuntien palveluksessa olevia teknisiä. Uusiutunut toimialaraporttipaketti ilmestyy kolmatta kertaa Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) tilaama toimialaraportti julkaistaan nyt kolmatta kertaa. Toimialaraporttia on vuosittain kehitetty ja se on laajentunut käsittämään kaikki keskeisimmät teollisuuden ja sitä palvelevat toimialat. Perustana on ollut neuvottelutoiminnan tarve saada tuekseen objektiivista taloustietoa. Taloudellista informaatiota tarvitaan, jotta näemme lähitulevaisuuden kehitystrendit. Toimialaraportti on tarkoitettu jäsenille neuvottelutoiminnan tueksi. Raporttipaketin hyödyntämisestä järjestetään luottamushenkilöille koulutusta. Erillisraportissa pureudutaan lisäksi keskeisten monikansallisten yritysten viimeaikaiseen kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin. Toimialaraportti koko laajuudessaan sekä erillisraportti ovat tarkoitettu vain liiton jäsenille omaan käyttöön ja ne ovat ladattavissa liiton jäsensivuilta. Raportit näkyvät vain kirjautuneille käyttäjille osoitteessa nkeinopolitiikka. Ismo Kokko neuvottelujohtaja Miten vastuuta kannetaan? Tätä kirjoittaessani istun aamukahvilla Maailman metallifederaation kokoushotellissa Jakartassa, Indonesiassa. Olen tällä kertaa ainoana akavalaisten liittojen kokousedustajana IMF:n keskuskomitean kokouksessa. Suomalaiseen delegaatioon kuuluvat edustajat myös Metalliliitosta ja Ammattiliitto Pro:sta. Ketjumme on siis katkeamaton, kuten yleensäkin näissä ympyröissä. Tähän kerran kahdessa vuodessa järjestettävään kokoukseen osallistuu noin 80 metallisektorilla työskentelevää ammattiliittoa ympäri maailman. Edustajien määrää on hankala arvioida, mutta sanoisin noin 400 henkeä. UIL:lle merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat suomalaisten kollegojen lisäksi pohjoismaiset teollisuusliitot, joiden kanssa yhteistyö on kansainvälisessä ympäristössä ollut varsin helppoa. Kansainvälisen yhteistyön näkökulmasta on helppo palata kuluneen syksyn osalta Suomen kamaralle ja todeta hiukan paradoksaalisesti, että oli ihan mukava saada yhteistyö pelaamaan kunnolla myös kotimaan kentillä ja kotimaisten työehtosopimusten merkeissä. Kokouksen yksi avauspuhujista oli indonesialaisen elektroniikkateollisuuden noin jäsenen ammattiliiton FSPMI:n nuori puheenjohtaja Said Iqbal, jonka kertoma tarina oli varsin mieleenpainuva. Indonesiassa ei, kuten ei monessa muussakaan eteläisen pallonpuoliskon maista, ole ollut työtätekevälle väestölle käytännössä minkäänlaista sosiaaliturvaa. FSPMI, yhdessä muiden indonesialaisten liittojen kanssa oli kuitenkin päättänyt muuttaa tilannetta ja olivat käynnistäneet pitkäaikaisen työn muutama vuosi sitten. Yhteistyössä eurooppalaisten sisarliittojensa ja muun muassa suomalaisen SASK:n avulla he olivat muodostaneet oman käsityksensä realistisesta eläke- ja työterveyshuoltojärjestelmästä, jonka jälkeen käsin kerättiin allekirjoitusta lakialoitteen taakse. Indonesiassa presidentti on pitkälti poliittisen järjestelmän kulmakivi ja ilman nimien keräämistä riittävää poliittista painetta ei olisi saatu presidentin tietoisuuteen. Työ kantoi hedelmää ja lokakuussa 2011 astui voimaan ensimmäinen minimisosiaaliturvan takaava lainsäädäntö kaikille indonesialaisille työntekijöille. Tarinaa kuunnellessa tuli mieleen suomalaisten ammattiliittojen meidän yhteiskuntaamme ajamat uudistukset, joista on tietysti kulunut jo jonkin aikaa. Hyvätkin uudistukset, kuten vaikkapa lomaoikeus ja eläketurva, tahtovat unohtua suuren yleisön mielistä harmillisen nopeasti. Kotimaisesta ammattiliittojen vastuun ja johtajuuden ottamisesta käy oppikirjaesimerkkinä tämän syksyn työehtosopimuskierros. Työllisyyden ja ostovoimankin paketiksi mainittu kokonaisuus lähti siitä ajatuksesta, että liitot kantavat oman vastuunsa Suomen lähitulevaisuudesta, eivätkä ulosmittaa jäsenilleen välttämättä kaikkea hyvinvointia, joka neuvottelupöydästä olisi saatavissa. Nyt se on mahdollista sijoittaa takaisin yrityksiin ja luoda paljon puhuttuja työpaikkoja kotimaahamme. Sitä ainakin kovasti odotamme. Kritiikkiäkin näistä valinnoista on tullut. Kritiikin vastaanottaminen on osa vastuunkantamista ja ensisijaisesti sitä tulee meille jäsenpinnassa työskenteleville. Jotta asiat asettuisivat mittakaavaan, niin herätän ajatuksen: meidän raamissa sovittu korotuksemme on noin indonesialaisen kuukausipalkan verran. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Jotain uutta, jotain vanhaa Tulihan se sieltä! Keskusjärjestöjen raamisopimukselle saatiin liittotason neuvotteluissa kiitettävä kattavuus ja hallituksen vastaantulopakettikin tulee voimaan. Kysymys on isosta asiasta, sillä työmarkkinoiden sopeutumiskyky on keskeinen juju, jolla Suomi on aiemminkin haasteitaan selättänyt. Pienen ja vahvasti viennin varassa toimivan kansantalouden kannattaakin vaalia vahvuuksistaan, jos kohta niitä pitää myös aika ajoin trimmailla. Raamisopimus on yhtäältä osa suomalaisen tulopolitiikan jatkuvuutta, mutta se on toisaalta myös sen uusi versio 2.0. Uutta ovat muun muassa merkittävät erot siinä, missä suhteessa yleiskorotukset ja paikallisesti sovittavat osat painottuvat eri aloilla. Jatkuvuutta on se, että kansainvälinen kilpailukyky oli keskeinen ankkuri raamin kustannusvaikutukselle. Suomalaisen tulopolitiikan yksi kulmakivi on ollut juuri viennin kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen. Tällä kierroksella latua aurannut palkansaajapuolen järjestökolmikko neuvotteli teknologiateollisuuden palkoista ja tästä avoimen sektorin toimialasta muodostui palkkajohtaja koko kansantalouteen. Käytäntö on näin ollen samanlainen kuin Ruotsissa on ollut voimassa vuodesta 1997 lähtien. Sikäläiseen palkkakoordinaatioon on kuulunut ajatus juuri avoimen sektorin roolista palkkajohtajana. Talous on todennäköisesti paremmassa vireessä, kun nyt solmitut uudet työehtosopimukset aikoinaan päättyvät. Kasvun hiipumisen uhkat eivät silloin olisi kirittämässä työmarkkinajärjestöjä yhteiseen raamiin. On kiinnostavaa aprikoida jo nyt muun muassa sitä, miten Elinkeinoelämän keskusliitto tuolloin punnitsee yhteisen palkkaraamin hyödyt tulevalle palkkakierrokselle. Oliko siis nyt nähty neuvottelukierros sarjassa kerran vielä pojat vai saako se jatkoa tulevina vuosina? Nyt ainakin näyttää siltä, että lähikuukaudet Eurooppa elää suuressa epävarmuudessa. Näissä oloissa maltilliset palkankorotukset yhdistettynä rauhanaikaan työmarkkinoilla lienevät kovaa valuuttaa työnantajien kannalta. Maaperä tulevienkin sopimuskierrosten raamitukselle voi siis olla otollinen. Mutta aika näyttää. Palkansaajien kannalta on tärkeää, että tänä vuonna pakkasen puolelle jäävä reaaliansiokehitys kääntyy ostovoiman kasvuksi. Iso merkitys on myös sillä, millaista henkilöstöpolitiikkaa yritykset sopimuskauden aikana harjoittavat. Ajat ovat haastavat ja erityisesti monilla vientialoilla kysyntä notkahtaa. Työllisyyden kannalta sopii toivoa, että kokemukset kolmen vuoden takaa ovat vielä muistissa. Tuolloin vienti romahti, mutta Suomen lomautusjärjestelmä osoitti hyvät puolensa. Taantuma jäi lyhytaikaiseksi ja kasvun lähdettyä uudelleen liikkeelle valtaosa lomautetuista saattoi palata töihin ja yritykset säästyivät uuden työvoiman palkkauskustannuksilta. Nyt valtio tulee lisäksi vastaan ja osallistuu kahtena seuraavana vuonna lomautuspäivärahojen rahoitukseen. Jos yritykset tästä huolimatta irtisanovat heppoisin perustein, niin tästä jää jälki siihen, miten palkansaajat arvioivat raamikautta. Työpaikkojen säilyminen on maltillisen palkkalinjan keskeinen peruste ja jos se ei toteudu, niin palkansaajan sopimuskaudelle antama arvosana putoaa. Palkansaajien kannalta on tärkeää, että tänä vuonna pakkasen puolelle jäävä reaaliansiokehitys kääntyy ostovoiman kasvuksi. Vielä ei toki kannata liikaa murehtia tulevista sopimuskausista. Raamisopimus toteutui ja hyvä niin. Siinä sovittiin myös luottamusta lisäävistä toimista työpaikoilla. Paikallisen sopimisen toteuttaminen hyvässä neuvottelukulttuurissa ja luottamuksen ilmapiirissä todennäköisesti vahvistuu. Kaikkea ei voi rahassa mitata, mutta hyvinvointi työpaikoilla on tavoittelemisen arvoinen asia. 8

9 puheenjohtajan palsta Älä alenna palkkaasi Joulukuu 2011 Pertti Porokari Vuosi alkaa lähestyä kiireineen loppua. On ehkä paikallaan pysähtyä muistelemaan kalenterin avulla, olenko muistanut laskuttaa kaikki tekemäni ylityötunnit ja vapaa-aikana työtehtäviin liittyvät matkatunnit. Ylemmät toimihenkilöt kuuluvat työaikalain piiriin ja ovat siksi oikeutettuja ylityökorvauksiin samalla tavoin, kuin muidenkin henkilöstöryhmien edustajat. Ylityökorvauksista on sovittu myös kaikissa työ- ja virkaehtosopimuksissamme. Kun jostain on sovittu työehtosopimuksessa, on sen noudattamisella sopijaosapuolten valvontavelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän työehtosopimuksia valvoo palkansaajan puolelta UIL ja YTN, sekä työnantajapuolelta työnantajia edustavat liitot, kuten Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Palta ry. Jos valvova taho ei hoida valvontavelvollisuuttaan työehtosopimuksen noudattamisen suhteen, osapuolella on oikeus viedä se erityistuomioistuimen eli työtuomioistuimen ratkottavaksi. Maksamattomien ylitöiden osalta juttuja viedään työtuomioistuimeen huomattavan vähän rikkomuksien määrään nähden. Näin harmaa talous jatkaa rehottamistaan palkansaajan ja yhteiskunnan tappioksi. Järjestöjen kanneoikeus pystyisi varmasti ennaltaehkäisevästi kitkemään tämän tyyppisen harmaan talouden. Sillä olisi myös vaikutusta ihmisten työssä jaksamiseen. Meidän jäsenten mediaanipalkalla ja 35 vuoden työuralla, sekä neljän tunnin ylityöllä viikossa laskettuna kertyy tappiota yhteensä yli euroa. Jos näitä tunteja ei laskuta, jää niistä myös verot maksamatta ja eläke kertymättä, joten käppiä tulee vielä aktiivityöuran jälkeenkin ja valtion on kerättävä tarvitsemansa verot jostakin muualta. Monilla summat ovat valitettavasti vielä huomattavasti enemmän. Oma liittosi auttaa mielellään tunnistamaan oikeutesi ja tukee ongelmatilanteissa. Liiton kouluttamat luottamusmiehet ovat lähin tukesi työpaikallasi. Loppuvuosi ja vuodenvaihde on sopiva hetki käyttää niitä kertyneitä saldotunteja, viettää yhteistä aikaa perheen ja läheisten kanssa ja levähtää. Kiitos kuluneesta vuodesta ja erityisesti kiitos luottamuksesta uudelle puheenjohtajakaudelle. Rauhallista joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2012! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta edustajakokous Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Pirkko Venäläinen, Aditron pääluottamusmies (vas.) Mika Untolehto, Solteq Oyj:n pääluottamusmies ja Sami Vuolanne F-Secure Oyj:n päluottamusmies seuraamassa edustajakokouksen kulkua. Edustajakokouksessa päätettyä Syksyn edustajakokous marraskuuta teki mittavia päätöksiä. Se valitsi liitolle puheenjohtajan, varapuheenjohtajat ja hallituksen seuraavalle nelivuotiskaudelle. Se myös hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion ensi vuodelle. Liittomaksuksi vahvistettiin nykyinen 354 euroa vuodessa. Seuraavalle nelivuotiskaudelle valittu puheenjohtaja Pertti Porokari näki liiton tulevaisuuden valoisana myös jäsenhankinnan kannalta. Syyskuun alussa meille siirtynyt Tietoalan toimihenkilöt ry kasvaa edelleen voimakkaasti, hän totesi. Alan työtaistelu onnistui hyvin ja työehtosopimus säilyi Tietoalan toimihenkilöillä ilman heikennyksiä. Saimme myös palkankorotukset täysillä perälaudoilla sekä työsuojeluvaltuutetulle lomautus- ja irtisanomissuojat. Syksyn neuvottelukierroksessa liitto koki Porokarin mukaan vastuunsa ja lähti neuvottelemaan raamisopimuksen pohjalta työehtosopimuksia, vaikka tiesi jo valmiiksi, että teknologiateollisuuden kanssa tulee ongelmia. Jouduimme lähtemään työtaisteluun saadaksemme samat palkankorotusrakenteet kuin Pro ja Metalli saivat omilla lakoillaan. Tästä voisi jo todeta, että Suomi on lakkoherkkä maa, työnantajat ajavat palkansaajia herkästi lakkoon. Huolta Suomen tulevaisuudesta Juhlapuheessaan työministeri Lauri Ihalainen esitti huolensa ulkoisista uhista, joita globaali kilpailu tuo tullessaan. Ihalaisen mukaan epävakaus maailman ja Euroopan taloudessa on käsin kosketeltavaa. Suomeen kohdistuu lisäksi toinenkin suuri haaste. Suomi on viennistä riippuvainen hyvinvointiyhteiskunta ja pärjäämisemme on paljolti kiinni siitä, että meille tärkeimpien vientimaiden, Saksan, Ruotsin ja Venäjän talous pysyisi terveellä pohjalla. Haastetta lisää Ihalaisen mukaan se, Työministeri Lauri Ihalainen näki Suomen tulevaisuudessa sekä suuria haasteita että myös onnistumisen mahdollisuuksia. että kaikki meidän vientimme kivijalat, metsäteollisuus, teknologiateollisuus ja it-sektori, ovat murroksessa. Siksi meidän on kansalliset rajat ylittävässä arvoketjussa oltava todella hyviä ja erikoistuttava siihen, missä olemme 10

11 Liiton uutta hallintoa ryhmäkuvassa; eturivissä 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen (vas.), puheenjohtaja Pertti Porokari ja varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, toinen rivi vasemmalta Risto Heino, Mika Paukkeri, Arto Sepponen, Ali Heiskanen, Samu Salo ja Kalle Kiili sekä takarivissä vasemmalta Kalle Kaipainen, Erkki Mattila, Reima Pentikäinen, Heikki Heimonen, Esa Koskinen ja Mikko Torvela. hyviä ja laadukkaan palvelujen tuottajia. Ihalaisen mukaan insinöörikoulutuksen omaavia osaajia tarvitaan tulevaisuudessakin. Ihalainen mainitsi suurena haasteena myös ikäpolvimurroksen. Kymmenisen tuhatta nuorta ikäluokkaa tulee vähemmän joka vuosi tästä eteenpäin työelämään kuin toisesta päästä pääsee eläkkeelle. Tämä haastaa työelämän ja työnantajat. Osaavasta työvoimasta kilpaillaan monilla aloilla, ja tämän olemassa olevan työvoiman ammattipätevyydellä, monitaitoisuudella, ammattipätevyydellä, jaksamisella ja kunnioituksella pitäisi se tulos tehdä tulevaisuudessa. Se vaatii monia uudelleenarviointeja työelämän laadun, muutosturvallisuuden, osaamisen kohtelun ja johtamisen kehittämisessä. Uuden tuottavuuden ja kasvun airue tulee työyhteisön oivalluksista, työtapojen muutoksista ja inhimilliseen pääomaan panostamisesta. Ihalainen kertoikin käynnistäneensä työelämän kehittämisstrategian, jossa muun muassa Tekes ja Työturvallisuuslaitos ovat mukana. Ihalainen kantoi huolta myös harmaasta taloudesta kuten ylempien toimihenkilöiden palkattomat ylityöt ja matkustaminen. Tervehdyksensä esittivät myös asiantuntija Simo-Pekka Koivu EK:sta ja puheenjohtaja Sture Fjäder Akavasta. Uudet varapuheenjohtajat Varapuheenjohtajaksi toimenkuvalla koulutus- ja elinkeinopolitiikka: koulutuspolitiikka, elinkeinopolitiikka, alueellinen elinkeinopoliittinen vaikuttaminen, innovaatiotoiminta, yrittäjyys ja opiskelijatoiminta valittiin Raimo Sillanpää Merenkurkun Insinööreistä ja Keski-Suomen vaalipiiristä. Hänen henkilökohtaiseksi hallituksen varajäseneksi valittiin Mikko Torvela Etelä-Pohjanmaan Insinööreistä ja Keski-Suomen vaalipiiristä. Varapuheenjohtajaksi toimenkuvalla järjestötoiminta: viestintä, jäsenhankintaja pito sekä piiritoiminta valittiin Matti Häkkinen Pieksämäen Seudun Insinööreistä ja Itä- ja Kaakkois-Suomen piiristä. Hänen henkilökohtaiseksi hallituksen varajäsenekseen valittiin Arto Sepponen Pieksämäen Seudun Insinööreistä. Varapuheenjohtajaksi toimenkuvalla julkinen sektori valittiin Pekka Liimatainen Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL ry:stä ja Julkisen sektorin vaalipiiristä. Hänen henkilökohtaiseksi hallituksen varajäsenekseen valittiin Kalle Kaipainen Pelastusalan Toimihenkilöliitto PTL ry:stä ja Julkisen sektorin vaalipiiristä. Hallituksen jäsenet Uuden Insinööriliiton hallitukseen seuraavalle nelivuotiskaudelle vuoden 2015 syysedustajakokoukseen saakka valittiin seuraavat henkilöt: Uudenmaan vaalipiiristä Risto Heino, Helsingin Insinöörit HI ry (henkilökohtainen varajäsen Erkki Mattila, Helsingin Insinöörit HI ry) ja Samu Salo, Helsingin Insinöörit HI ry (Bari Beshar, Helsingin Insinöörit HI ry); Hämeen vaalipiiristä Kalle Kiili, Tampereen Insinöörit ry (Tuija Rinne- Ketonen, Hyvinkään-Riihimäen Insinöörit ry); Lounais-Suomen vaalipiiristä Mika Paukkeri, Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry (Jari Vihervirta, Satakunnan Insinöörit ry); Pohjois-Suomen vaalipiiristä Ali Heiskanen, Oulun Insinöörit ry (Kimmo Hannukainen, Lapin Insinöörit ry); Opiskelijoiden vaalipiiristä Reima Pentikäinen, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry (Heikki Heimonen, Insinööriopiskelijaliitto IOL ry) sekä Tietoalan vaalipiiristä Esa Koskinen, Tietoalan toimihenkilöt ry (Turkka Ahlstedt, Tietoalan toimihenkilöt ry). Uudet kunniajäsenet Edustajakokous kutsui liiton uusiksi kunniajäseniksi Martti Halmelan JIL:stä, Matti Palmqvistin Ala-Kymen Insinööreistä ja Juhani Tolvasen Länsi-Pohjan Insinööreistä. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Koonnut: Kirsi Tamminen Kuva: Ilona Mäenpää Työmarkkinakeskusjärjestöt totesivat raamisopimuksen olevan riittävän kattava maanantaina YTN:n puheenjohtajat Pertti Porokari (vas.) ja Heikki Kauppi sekä Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen ja varatoimitusjohtaja Risto Alanko allekirjoittivat teknologiateollisuuden työehtosopimuksen. Taustalla alan vastaava asiamies Jani Huhtamella YTN:stä. Sopimus reiluksi kahdeksi vuodeksi 12 Raamisopimuksen kokonaispituus on noin 25 kuukautta. Siihen kuuluu kaksi jaksoa, joista ensimmäinen kattaa 13 kuukautta, jolloin sopimuskorotus on 2,4 prosenttia. Toinen jakso on 12 kuukautta ja sopimuskorotus 1,9 prosenttia. Sopimuksessa ei ole mainintaa palkankorotuksen muodosta, mikä tuotti eniten haastetta työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Raamisopimuksessa on periaate, jonka mukaan tekstien kustannusvaikutukset vähennetään palkankorotuksista. Siten niin sanotut tekstimuutosten kustannusvaikutukset kuten työajan lyhennykset tai matka-ajan korvaustason parannukset, vähentävät palkkojen sopimuskorotuksia. Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammikuussa 2012 tai silloin, kun raamin ensimmäinen jakso alkaa. Osa-aikaisille kertaerä maksetaan samassa suhteessa työaikaan. Työelämän kehittämishankkeita ja taloudellisia etuuksia: Isyysvapaata pidennetään 12 arkipäivällä alkaen. Vuorotteluvapaakorvaus säilyy nykytasolla. Valtion osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen. Työttömyyspäivärahan maksetaan ilman sovittelua lyhennetyltä työviikolta (1 tai useampi päivä.) Lomakorvauksen jaksotuksesta luovutaan työttömyyspäivärahaa maksettaessa alkaen. Työttömäksi jäävä saa työttömyyspäivärahaa heti työttömyyden alettua mahdollisen omavastuuajan jälkeen. Koulutuskysymyksistä annetaan kolmikantaisen työryhmän esitys mennessä. Sopimuskorotukset raamissa Kaikki yksityissektorin sopimuskorotukset ovat pääasiassa raamin mukaisia. Kokon mukaan kiivaimmat neuvottelut käytiin kustannusvaikutuksen jakamisesta yleiskorotus vastaan paikalliset erät. Toinen keskeinen aihe on ollut perälautakirjaukset. Eli saavatko korotuksen kaikki vai jaetaanko se harvoille ja valituille. Kokko kertoo, että tekstiuudistukset olivat tiukassa ja siten kohtuullisen niukkoja. Suunnittelualalla, teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla raamisopimus on voimassa Teknologiateollisuudessa ja tietotekniikan palvelualoilla käytiin lakossa. Teollisuuden työtaistelu kesti neljä päivää ja lakkoon osallistui noin jäsentä. Lakon keskeisinä tavoitteina olivat perälaudalliset palkankorotukset ja matka-ajan palkka. Raamisopimuksen syntyminen hankaloitti osittain neuvottelutilannetta juuri teknologiateollisuuden osalta, Kokko toteaa. Teknon lakko oli myös ensimmäinen

13 Facebook-lakko: sivuilla latauksia oli noin ja kommenttejakin useita tuhansia. Tietotekniikan palvelualalla lakkoiltiin palkankorotusten muodosta. Teknologiateollisuudessa saavutettiin muun muassa oikeus pitää kokonaisia liukumapäiviä yli 40 tunnin saldoista, kuuden päivän palkallinen isyysvapaa ja mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen. Henkilöstönedustajien korvauksia nostetaan samalle tasolle kuin muiden henkilöstöryhmien vastaavien korvaukset. Yksityissektorin sopimuksia Energia-alalla raamisopimus on voimassa saakka. Finanssialalla raamisopimus päättyy Rahoitusalalla oli sekä lakon että työsulun uhka ja sopuun pääsyyn tarvittiin valtakunnansovittelija Esa Longan sovintoesitys. Rahoitusalalla toisen jakson yleiskorotus joulukuussa 2012 on 0,3 prosenttia ja palkkakeskustelujen perusteella jaettava erä on 1,6 prosenttia. ICT-alalla raamisopimus on voimassa asti. Koska alalla oli sovittu palkoista juuri ennen raamia, alan sopimus saa jatkoa vuodeksi raamisopimuksen ensimmäisen kauden mukaisesti. Yleiskorotus on 1,6 prosenttia, yrityskohtainen erä 0,8 prosenttia jaetaan puoliperälaudalla. Kemianteollisuudessa raamisopimus on voimassa saakka. LTY-alalla raamisopimus on voimassa saakka. Paperiteollisuuden raamisopimus on voimassa saakka. Raamin ulkopuolella ovat kaupan, elintarvike-, rakennus- ja graafinen ala. Teksti: Juha Särkkä, asiamies Neuvottelukierrokseen liittyviä käsitteitä Kustannusvaikutus palkankorotuksiin ja tekstimuutoksiin käytettävä summa palkkakustannuksista. Tekstimuutokset työehtosopimusosapuolet sopivat työehtosopimuksien muutoksista. Tekstimuutokset aiheuttavat usein ainakin jonkin verran työnantajalle kustannusten nousua ja nämä kustannukset vaikuttavat vähentävästi palkankorotuksiin käytettävää osuutta. Yleiskorotus työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Yleiskorotus, %-linja työehtosopimusosapuolien sopima prosenttiperusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun prosentin palkasta. Yleiskorotus, eurolinja työehtosopimusosapuolien sopima europerusteinen palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee sovitun euromäärän. Yleiskorotus, sekalinja työehtosopimusosapuolien sopima sekalinjaan perustuva palkankorotus, joka tulee kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville. Henkilön palkka nousee joko vähintään sovitun euromäärän tai vähintään sovitun prosentin tai sovitun prosentin ja vähintään sovitun euromäärän. Paikallinen erä työehtosopimusosapuolien sopima palkankorotus osa, joka on sovittu yrityserä jaettavaksi paikallisesti yrityksessä. Käytettävissä olevan erän suuruus lasketaan paikallisesti kyseisen työehtosopimuksen piirissä olevien palkkasummasta. Paikallisiin eriin sovitaan aina perusteita ja aikatauluja, kuinka erän käytöstä paikallisesti sovitaan. Perälauta paikallisen erän turvalauseke, jos paikallisesti ei synny sopimusta erän käytöstä. Jos paikallista sopua erän käytöstä ei synny, jaetaan paikallinen erä kaikille kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä oleville henkilöille: täysperälautatapauksessa yleiskorotuksena osaperälauta tai puoliperälauta: sovittu osa yleiskorotuksena ja osa työnantajan päättämällä tavalla ei perälautaa, jolloin työnantaja päättää, kenelle korotus jaetaan Julkisen sektorin sopimukset Valtion virka- ja työehtosopimuksessa kausi on Yleiskorotukset maksetaan sekalinjana ja paikallisissa erissä on täysperälauta. Kertakorvaus 150 euroa maaliskuussa edellyttää palkanmaksua. Työryhmissä käsitellään muun muassa työuria, vuokratyötä, työaikaa ja jaksotyötä. UIL:n jäseniä koskevia kunnan virkaja työehtosopimuksia ovat KVTES, TS ja OVTES. Niissä sopimuskausi on Ensimmäisen vuoden yleiskorotukset ovat 1,7 prosenttia. Lisäksi sopimuksissa on tekstimuutoksia ja palkkarakennemuutoksia, joista osa on maksavia eli palkankorotukset ovat pienempiä. Sopimuskohtaisia eroja on järjestelyvaraerässä: osin se on jaettu keskitetysti, Lisätietoja: ytn.fi juko.fi ktn.fi osassa paikallisesti. Esimerkiksi teknisten sopimus TS:ssa erä 0,46 prosenttia täydellä perälaudalla. Kertakorvaus 150 euroa tammikuussa edellyttää palkanmaksua. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Pirkka Jalasjoki, tutkija, YTN Suhteet työpaikoilla kohdallaan Ylempien toimihenkilöjen luottamusmiesten mielestä ilmapiiri työpaikoilla on hyvä ja asiat tuntuvat olevan kohtuullisessa jamassa muutenkin. Tehtävän koetaan jopa parantavan omaa ammatillista pätevyyttä. Peräti 88 prosenttia luottamusmiehistä pitää suhteita johdon ja ylempien toimihenkilöjen edustajien välillä melko tai erittäin hyvinä. Ylempien toimihenkilöjen ja muiden henkilöstöryhmien edustajien välisiä suhteita piti melko tai erittäin hyvinä 97 prosenttia vastaajista. Hieman yli neljännes kyselyyn vastanneista kertoo kuitenkin kohdanneensa työsuhteessaan ongelmia luottamustehtävän takia. Yleisin ongelma on työnantajan kielteinen suhtautuminen vastaajan rooliin henkilöstön edustajana. Kielteisyys ilme- nee epäluulona, vinoiluna ja jopa työn tekemisen hankaloittamisena. Muita yleisimpiä ongelmia ovat ajan riittämättömyys sekä omaan työhön että luottamustehtäviin ja oman ura- ja palkkakehityksen hidastuminen. Kuormitus lisääntyy 63 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo luottamustehtävänsä kasvattaneen henkistä kuormitusta jonkin verran ja 21 prosenttia melko tai erittäin paljon. Vastaajien mielestä henkistä kuormitusta lisäsivät luottamustehtävän saama liian vähäinen arvostus, taustatuen puute sekä omien työtehtävien ja luottamustehtävän yhteensovittaminen. Kolme neljästä kyselyyn vastanneista piti suurimpana kokonaistyökuormaa kasvattavana tekijänä ajankäytön vaikeuksia. Muita suuria työkuormaa kasvattavia tekijöitä ovat edustettavien hajaantuneisuus eri työpaikoille ja huonot neuvottelusuhteet työnantajan kanssa. Tiedonsaanti huonoa 61 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo saavansa liian vähän tai ei lainkaan tietoa yrityksen henkilöstön koulutustavoitteista.henkilöstösuunnitelmasta sai liian vähän tietoa 53 prosenttia vastaajista ja tasa-arvosuunnitelmasta 39 prosenttia vastaajista. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä koettiin saatavan hieman paremmin tietoa. Ylempien toimihenkilöjen yksilöityjä palkka- ja muita henkilötietoja kaipaa yli viidennes vastaajista. Hieman yli viidennes ei saa edes pyytäessään tietoja ylempien toimihenkilöjen yleisistä työsuhteen ehdoista. Samaa työsuhteen ehdoissa olevista poikkeuksista sanoo 32 prosenttia vastaajista. Hieman yli kolmanneksella kyselyyn vastanneista ei ole mahdollisuutta tutustua edustettaviansa koskevaan työaikakirjanpitoon. Yli kymmenys vastaajista kertoi, että yrityksellä ei ole käytössä työaikakirjanpitoa lainkaan. Joka kolmannella yli sata edustettavaa Ylemmät toimihenkilöt YTN selvitti viime keväänä kyselyllä henkilöstöedustajiensa asemaa, toimintaedellytyksiä ja luottamustehtävästä aiheutuvaa kuormitusta koskevia seikkoja. Kyselyyn vastasi yhteensä 480 YTN:n henkilöstöedustajaa. Kyselyn vastausprosentti oli 41. Vastanneista hieman yli viidennes on naisia ja hieman alle kolmannes on yli 50-vuotiaita. 40 prosenttia on työskennellyt alle kaksi vuotta henkilöstöedustajan tehtävässä. Hieman yli neljännes on ollut luottamustehtävässään yli viisi vuotta. Kiitos kaikille vastanneille! Suhteet luottamushenkilön ja ylempien toimihenkilöiden välillä Suhteet luottamushenkilön ja oman ammattiliiton välillä Suhteet eri henkilöstöryhmien luottamushenkilöiden välillä Suhteet luottamushenkilön ja yritysyhdistyksen (jos on) välillä Suhteet johdon ja ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilön välillä Suhteet johdon ja muiden henkilöstöryhmien luottamusmiesten välillä Suhteet johdon ja henkilöstön välillä 11 % 6 % 19 % 46 % 39 % 44 % 58 % 73 % 74 % 69 % 54 % 58 % 53 % 35 % Erittäin hyvä Melko hyvä Melko huono Erittäin huono 1 % 2 % 3 % 7 % 1 % 11 % 1 % 14 % 1 % 19 % 2 % 14

15 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Minna Virolainen Luoton tehtävä palkitseva, mutta raskas Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiilin mielestä hänen työpaikallaan välit johdon ja luottamusmiesten välillä ovat yleisesti ottaen hyvät. Kalle Kiili edustaa noin 900 YTN-liittojen jäsentä Nokialla. Insinööri Kalle Kiili edustaa noin 900 ylempää toimihenkilöä Nokian Tampereen yksikössä. Talon kulttuuriin kuuluu, että asioita käsitellään avoimesti ja suoraan. Eri asia on, että asioihin voisi vaikuttaa jo etukäteen, jos yritysjohto luottaisi enemmän ja toisi asioita luottojen tietoon jo aiemmin. Kiilin mukaan useissa yt-tilanteissa olisi selvitty paremmin, mikäli luottamusmies olisi otettu etukäteen mukaan valmisteluihin. Esimerkiksi isojen rakennemuutoksien seurauksena luottamusmies on joutunut palontarjontakoneeksi. Kun on jo roihahtanut, apuun tarvitaan luottamusmiestä. Luoton tehtävä arvokas Luottamusmiehet tekevät arvokasta työtä. Pelkkä luottamusmiehen rooli ei välttämättä tuo arvostusta. Kiili kiittelee esimerkiksi Nokian johtokunnan jäseniä, jotka vastaavat heille esitettyihin kysymyksiin. Hän on kirjoittanut eräiden ytneuvottelujen takia myös pääjohtajalle, jolta sai perustellun vastauksen tehdyistä ratkaisuista. Vastaus osoitti arvostusta luottamusmiehelle, sillä pääjohtaja ei ehdi kirjoittamaan kaikille yli työntekijälle. Nokialla myös yritysjohto pitää kiinni siitä, että henkilöstönedustajien kanssa pyritään löytämään sopu, vaikka asioista ollaan eri mieltä. Luottamusmiestä arvostavat myös kollegat ja esimies, mitä Kiili pitää tärkeänä. Kollegoiden arvostus tuo tukea arkipäivään. Esimiehen on ymmärrettävä luottamusmiehen merkitys ja niin, luottamusmies on usein myös esimiehensä edustaja ylemmillä toimihenkilöillä. Luottamusmieheltä vaaditaan, että hän vie roolissaan asioita eteenpäin, jotta siitä on apua työyhteisölle. Vaikutusmahdollisuudet kannustavat Saan hyvän mielen, kun pystyn vaikuttamaan myönteisesti asioihin, jotka muutoin jäisi huonommalle tolalle. Paras palkinto on yksittäisen ihmisen kiitos, jollainen tuli viimeksi tänään puhelimessa kollegalta, Kiili sanoo. Vaikeimpana Kiili kokee yt-neuvottelutilanteet, jotka vievät paljon aikaa ja ovat raskaita sisällöltään. Koska maailma ei ole mustavalkoinen, vaikeita tilanteita riittää. Yleensä ei voi vain vastustaa työnantajan esityksiä, vaan pitää olla tarjota jokin vaihtoehto. Vaikka ei hyväksy työnantajan päätöstä, on pyrittävä löytämään ne tavat, millä voi oikeasti vaikuttaa. Kiilin mukaan esimerkiksi yt-neuvottelujen aikana irtisanomisille haetaan eri vaihtoehtoja. Vaihtoehdot helpottavat myös luottamusmiehen tuntoja, kun kollegoita lähtee ympäriltä. Kiire kuormittaa Luottamusmiehen ajankäyttö voi välistä olla vaikeaa ja tehtävää hoidetaan myös vapaa-ajalla. Kalle Kiili kertoo viime keväästä, jolloin hän oli samanaikaisesti mukana viisissä yt-neuvotteluissa. Työviikko oli 150-prosenttista! Neuvottelut eivät mene koskaan rutiinilla, sillä ihmiset sekä edustettavien asiat ja neuvottelut ovat erilaisia. Rankat tilanteet eivät kuitenkaan mene enää uniin: Kiili on oppinut näkemään, mihin pystyy ja mihin kannattaa vaikuttamaan. Kiilin luottamusmiesuran tiukimmat hetket olivat kolmisen vuotta sitten, kun Nokia ilmoitti lakkauttavansa kokonaan Jyväskylä saitin. Pari viikkoa oli sellaista rumbaa, ettei levätä ehtinyt. Kun kiire hieman hellitti ja jännitys laukesi, seurauksena oli muutaman päivän migreeni. Luottamusmiestehtäviin voi suhtautua joko henkilökohtaisesti, myös vapaaaikaansa käyttäen tai vain virkatyötä tehden. Kalle Kiilin vaihtoehto on tuo ensimmäinen. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Milla Pennanen Tietoalan syyskokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja Tietoalan värikäs ja vaiheikas syksy sai päätöksensä yhdistyksen syyskokouksessa Helsingissä Sokos Hotel Presidenttiin oli saapunut 51 jäsentä valitsemaan uuden puheenjohtajan ja hallituksen. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Esa Koskinen Tietokarhu Oy:stä. Vuoden alussa pidetään järjestäytymiskokous, jossa valitaan varapuheenjohtaja ja Tietoalan valiokuntien edustajat. Koskinen otti puheenjohtajuuden ilolla vastaan ja painotti tehtävän olevan erityisen haasteellinen Tietoalan uuden liittotilanteen takia. Olemme vielä hakemassa rooliamme Akavan ja Uuden Insinööriliiton sisällä. Mehän emme ole tyypillinen koulutuspohjainen yhdistys, vaan jäseniämme yhdistää työskentely samalla alalla koulutustaustasta riippumatta, hän totesi. Onneksemme omassa kotipesässämme UIL:ssä meihin suhtaudutaan hyvin myötämielisesti. Jäsenmaksu keskustelutti Kokouksessa eniten keskustelua herättivät jäsenmaksut ja vuoden 2012 budjetti. Jäsenmaksuksi päätettiin 1,2 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, lukuun ottamatta lomarahaa. Jäsenmaksukatto on kuukaudessa 36 euroa ja minimimaksu on 19 euroa. Vanhempain-, vuorottelu- tai muulla palkattomalla ajanjaksolla sekä eläkeläisillä maksu on 10 euroa kuussa. Työttömien jäsenmaksu on 16 euroa kuukaudessa. Budjetti ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Tietoalan uusi puheenjohtaja Esa Koskinen kukitettiin yhdessä entisen puheenjohtaja Jouko Malisen kanssa. Hallituksen jäsenet 2012: Ahlstedt Turkka, IBM Oy Hirvonen Eija, Capgemini Finland Oy Komulainen Ilpo, Cybercom Finland Oy Kopperi Jyrki, Logica Suomi Oy Koskelin Ari, Tieto Finland Oy Koskinen Esa, Tietokarhu Oy Kähkönen Jari, Sofor Oy Niemissalo Heikki, Logica Suomi Oy Reinisalo Juha, Tieto Finland Oy Räsänen Nina, Fujitsu Finland Oy Salonen Timo, Tieto Healthcare & Welfare Oy Saukkonen Markus, Kaakontieto Oy Syrjälä Markku, Tieto Oyj Thynell Mika, atbusiness Oy Untolehto Mika, Solteq Oyj Venäläinen Pirkko, Aditro Oy Vuolanne Sami, F-Secure Oyj 16

17 Hallituksen varajäsenet kutsujärjestyksessä Manninen Antti, IBM Oy Alanen Arto, Aditro Oy Mörsky Jari, Isoworks Oy Huikarinen Kirsi, Digia Oyj Luottamusmiehen valinta Tietoalalla Tietoalan toimihenkilöt on tehnyt työehtosopimustoimintaa jo lähes 40 vuoden aikana ja kouluttanut luottamusmiehiä työpaikoille. Yhdistyksen tavoitteena on saada jokaiselle alan työpaikalle oma luottamusmies. Luottamusmiesvalintaa varten on hyvä perustaa vaalitoimikunta, jonka koollekutsujana voi toimia esimerkiksi nykyinen luottamusmies tai muu henkilöstöedustaja. Luottamusmies ja varaluottamusmies valitaan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien Tietoalan toimihenkilöt ry:n tai muun YTN:n alaisen liiton joukosta. Henkilöllä voi olla myös niin sanottu kaksoisjäsenyys Tietoalalla. Vaalit pitää järjestää, mikäli ehdokkaita ilmaantuu enemmän kuin yksi. Suosituksena on, että toimikausi kestää kaksi vuotta. Äänioikeutettuja ovat kaikki yrityksen Tietoalan toimihenkilöt ry:n ja YTNliittojen jäsenet. Tähän ryhmään ei kuitenkaan kuulu työehtosopimuksen piiriin kuulumattomat henkilöt, kuten johtoryhmän jäsenet. Vaalit voidaan järjestää vaalikokouksena, jonka aikana tehdään valinta. Kaikilla äänioikeutetuilla pitää olla mahdollisuus osallistua äänestämiseen, joka voidaan suorittaa esimerkiksi suljettuna lippuäänestyksenä. Liittoon kuulumisen voi todistaa esimerkiksi esittämällä voimassaoleva jäsenkortti. Mikäli yrityksellä on useampi toimipaikka, on mahdollista järjestää nettivaalit. Äänioikeutetut saavat linkin äänestämistä varten ja heidän yhteystiedot saadaan suoraan liittojen jäsenrekistereistä. Tuolloin on erityisen tärkeää, että jokaisen yhteystiedot ovat ajan tasalla. Ketä Tietoalan luottamusmies auttaa? Tietoalan luottamusmiehen antama neuvonta ja tuki on ensisijaisesti UIL:n ja YTN:n jäsenille, rajoitetusti myös liittoon kuulumattomille työntekijöille. Jos ongelmat eivät ratkea työpaikan omin voimin, luottamusmies voi ottaa UIL:n jäsenen ongelmassa yhteyttä UIL:oon, mutta muihin liittoihin kuuluvien asioissa voi neuvoa heitä olemaan yhteydessä omaan liittoonsa. Yt-neuvotteluissa sekä paikallisten sopimusten neuvotteluissa, kuten yrityskohtaisen palkkaerän neuvotteluissa, luottamusmies edustaa koko henkilöstöä. Lisää ajankohtaisia Tietoalan kuulumisia on osoitteessa Kiireinen syksy Tietoalalla puheenjohtajan terveiset Tietoalan toimihenkilöiden osalta kulunut syksy on ollut hyvinkin työntäyteinen ja isoja muutoksia täynnä. Jo pelkkä siirtymisemme Ertosta Uusi Insinööriliitto UIL ry:hyn olisi ollut tarpeeksi suuri muutos. Se ei mennytkään toivomallamme tavalla, jossa olisimme voineet siirtää kaikki yhdistyksemme jäsenet yhdessä uuteen liittoon molempien liittojen yhteisymmärryksellä. Koska tähän ei Erto suostunut, jouduimme teidän jokaisen hyvin konkreettisesti kokemaan siirtorumbaan, jossa ei aina tuntunut ollen mitään tolkkua. Tästä seurasi jäsenistössä paljon sekaannusta, hätää ja jopa vihastusta, koska tiedotus koettiin hämmentäväksi ja virheelliseksi. Tällä hetkellä marras-joulukuun vaihteessa tilanne on jo rauhoittumaan päin ja yli 80 prosenttia jäsenistöstämme on jo siirtynyt UIL:oon. Loppujenkin siirtymistä ainakin itse toivon. Kuuluminen siihen liittoon, joka neuvottelee alalle työehtosopimuksen, on alan työntekijöille yksiselitteisesti ainut järkevä valinta. Tämän syksyn toinen suuri tapahtuma oli uuden työehtosopimuksemme neuvottelu ja sopiminen. Neuvotteluprosessi oli aiempia vuosia vaikeampi paljolti työnantajapuolen tavoitteiden takia, ja tästä syystä alallamme ajauduttiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin työtaistelutilanteeseen. Sen seurauksena meillä oli ensin ylityökielto ja loppujen lopuksi alan isoimmissa yrityksissä jouduttiin lakkoon asti, jotta sopimus saatiin aikaiseksi. Nämä alalla toteutuneet lakot olivat parin päivän mittaisia, osia työpaikoista koskevia pistelakkotyyppisiä. Niiden merkitystä työehtosopimuksemme syntymiseen ei voi yliarvioida. Ilman toteutettuja toimenpiteitä ei alallemme olisi saatu raamisopimuksen mukaista työehtosopimusta. Olen nyt Tietoalan toimihenkilöiden uusi puheenjohtaja. Olen 56-vuotias testaaja Tietokarhu Oy:ssä ja toimin myös Tietokarhun luottamusmiehenä. Tämän lisäksi olen Tieto-konsernin EWC:n puheenjohtaja. Marraskuun lopulla minut valittiin UIL:n hallitukseen Tietoalan Toimihenkilöiden edustajana. Esa Koskinen Tietoalan puheenjohtaja UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta työssäjaksaminen Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Johannes Tervo Hyvinvoinnin ja jaksamisen monet kasvot Kun projektiaikataulut painavat päälle, alkavat kiire ja stressi helposti nakertaa työssä jaksamista ja muutakin hyvinvointia. Asiaan on puututtava jo ennakkoon, tietää päätoiminen pääluottamusmies Ralf Holmlund Wärtsilässä. Ralf Holmlund öljyntorjunta-aluksen kannella. YTN:n vuoden 2011 yritysyhdistys on Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt Ralf Holmlundilla on vajaan toimihenkilön ja ylemmän toimihenkilön asiat hoidettavanaan Vaasassa. Hänet valittiin juuri toiselle kaksivuotiskaudelle. Lisäksi hän toimii molempien ryhmien työsuojeluvaltuutettuna. Hän konsultoi myös Turun ja Helsingin ryhmiä pyydettäessä. Tosiasia on, että työelämässä mennään aina vain hektisempään suuntaan. Avaimet käteen -projekteissa suunnittelun ja toimitusten osuus tehdään kiireisellä aikataululla. Projektiluonteisissa tehtävissä voit olla se ainoa insinööri, joka pystyy tekemään ratkaisevat päätökset. Globaaleissa projekteissa asiakkaat soittavat, kun ongelma on edessä. Silloin on pakko olla tavoitettavissa, Holmlund sanoo. Aikaerojen vuoksi työaika usein hämärtyy. Silloin joudut itse pitämään huolta siitä, etteivät työajat veny tolkuttomiksi. Nykyinen työelämän moodi tuntuu olevan se, että olet tavoitettavissa 24/7. Silloin on itse pidettävä tarkkaan huolta siitä, että parikin kuukautta kestäneen projektin jälkeen otetaan kunnolla vapaata ja levätään. Aika usein Holmlund joutuu puuttumaan sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun asemassa asioihin osastopalavereissa. Omalaatuisiakin käsityksiä tuntuu olevan liittyen esimerkiksi sähköpostin ja kännykän käyttöön vapaaajalla. Yritysyhdistys on ollut apuna, kun pääluottamusmiehet ovat neuvotelleet sopimuksista vapaa-aikana matkustamisen korvauksista sekä hälytys- ja vuorotyökorvauksista työnantajan kanssa. Meillä matka-ajan korvaukset ovat olleet jo pitkään voimassa, Holmlund kertoo. Niilläkin on vissi merkityksensä Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt ry valittiin vuoden yritysyhdistykseksi. Vuonna 1994 perustetulla yritysyhdistyksellä on jäsenenä on noin 1000 henkilöä yhtiön toimipisteissä Vaasassa, Turussa ja Helsingissä. Päätoimisena pääluottamusmiehenä on Ralf Holmlund. Wärtsilän Ylemmät Toimihenkilöt ry on aktiivisesti vaikuttanut pääluottamusmiehen työnantajan kanssa neuvottelemiin paikallisiin sopimuksiin (mm. sopimukset vapaa-aikana matkustamisen korvauksista sekä hälytysja vuorotyökorvauksista). Yhdistys tekee myös säännöllisesti omia palkkatutkimuksia. Yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa yrityksen sisällä on tiivistä. jaksamisessa ja työn kokemisessa arvostetuksi. Asiantuntijatehtävään kasvetaan Wärtsilällä on osaavaa henkilöstöä ympäri maailman. Vaasassakin ulkomaalaisia on firman palveluksessa toista sataa. Insinöörin työ on asiantuntijatyötä suurelta osaltaan. Valvonta ja johtaminen ovat yhä voimakkaammin mukana kuvassa. Tehtävään kasvetaan ja siihen pitää olla kokemusta. Suoraan koulun penkiltä ei näihin hommiin enää tulla, Holmlund tietää. Wärtsilässä insinöörit keskittyvät omaan osaamiseensa. Joitakin avustavia toimintoja on ostettu talon ulkopuolelta, 18

19 sillä yt-neuvottelut ovat kohdistuneet lähinnä tukitoimintoihin ja toimintojen uudelleenorganisointeihin. Erikoisosaaminen pyritään pitämään talossa, siksi keskitymme omaan ydinosaamiseen. Hyvinvointia seurataan Henkilöstön hyvinvointia seurataan Wärtsilässä tarkkaan. Työssä jaksamista tuetaan monin tavoin. Se tiedetään, että kun kuorma kasvaa, niin stressitaso nousee. Vapaa-ajan ja työajan jaksottaminen on silloin hyvin tärkeää. Vapaa-ajalla on tärkeä merkitys hyvinvoinnin ylläpitäjänä, Holmlund tietää. Wärtsilässä on monet keinot käytössä sekä vapaa-aikaan että työelämään liittyen. Yritysyhdistys on ollut aktiivinen ja järjestänyt monenlaista tarjontaa, johon koko perhe voi osallistua yhdessä, itsekin yritysyhdistysaktiivi Holmlund kertoo. On ulkoilupäiviä, joissa perhe voi yhdessä harrastaa monenlaista tekemistä. Lippuja on jaettu teatterin nälkäisille sekä konsertteihin. Työpaikalla käyttöön otettu varhaisen puuttumisen järjestelmä tuo systemaattisuutta poissaolojen ja sairastamisten seurantaan. Asioihin puututaan välittömästi, jos on aihetta. Lääkärikeskus Mehiläisen palvelut ovat käytössä. Keskustelemalla ja kuuntelemalla luottamusmies saa osastopalavereissa palautetta siitä, missä asiat on hyvin ja missä työkuormaa on kenties liikaa. Silloin tehdään korjaavia toimenpiteitä. Miten luottamusmies itse jaksaa? Työ vaatii, että on vahva oma verkosto, Holmlund sanoo. Wärtsilän muut työsuojeluvaltuutetut, heitä on yhteensä kuusi, on eräs tällainen tuki. Omat harrastukset ovat tärkeitä, sillä ne pitävät ajatukset poissa työkiemuroista. Holmlund on mukana maanpuolustustoiminnassa, hän toimii merenkulkupuolella kouluttajana ja avomeren aikaan öljyntorjunta-aluksen päällikkönä päivystämässä kolme viikkoa. Kaksi kertaa viikossa käydään merellä harjoittelemassa. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta työssäjaksaminen Teksti: Leena Seretin Kuva: Pirjo Mailammi Työkykyjohtaminen on arjen ratkaisuja Työkykyjohtaminen on osa päivittäistä johtamista, johon yrityksen ylin johto on sitoutunut. Se tarkoittaa työkykyä edistäviä toimia, jotka auttavat jokaista työntekijää saavuttamaan työllensä asetetut tavoitteet, mieluummin terveyttä menettämättä, tiivistää työhyvinvointipalvelujen johtaja Jyri Juusti Varmasta. 20 Helpommin sanottu kuin tehty. Toistakymmentä vuotta työkykyjohtamisen ympärillä on riittänyt puheenpartta, haettu määritelmiä, tehty henkilöstökyselyjä, analysoitu, järjestetty liikuntapäiviä ja teatteri-iltoja, etsitty konkreettisia keinoja nujertaa sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet. Onnistumisen merkkejä alkaa olla näköpiirissä. Yrityksissä on tapahtunut aivan viime vuosina valtava muutos. Riskejä, myös terveysriskejä katsotaan uudella tavalla, mystiikkaa työhyvinvoinnista on hävitetty ja yritykset ovat alkaneet löytää roolinsa työkyvyn hallitsemisessa, Jyri Juusti sanoo. Osansa on silläkin, että työkyvyttömyyseläkkeisiin on tullut maksuluokat, jotka piiskaavat yrityksiä huolehtimaan henkilöstään entistä tarkemmin. Tai jos kiinnostus ei riitä, työkyvyttömyys maksaa yritykselle entistä enemmän. Myös yritysten varhaisen tuen mallit zoomaavat sairauspoissaoloihin. Tähänkin on tulossa Kela-maksuissa keppiä tai porkkanaa. Työkykyjohtamiseen ovat tuoneet apuvälineitä myös työeläkeyhtiöt, joiden ensisijainen tavoite on tietysti vähentää ennen aikaisia eläkkeitä. Suomen suurimmassa työeläkeyhtiös sä Varmassa on kehitelty monenlaisia apuvälineitä työkykyjohtamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Eläkeyhtiön työhyvinvointipalvelujen asiantuntijat sparraavat toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Työterveyshuolto on mukana kehitystyössä, ja edellytyksenä on, että yrityksen johto sitoutuu työhyvinvoinnin edistämiseen. Pelilaudalla yritys Nyt lähdetään Varmassa kehitettyyn työkykyjohtamisen lautapeliin.