LUOTTAMUSMIESTEN ASEMA VALTAKUNNALLISISSA RAKENNUSLIIKKEISSÄ
|
|
- Elsa Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUOTTAMUSMIESTEN ASEMA VALTAKUNNALLISISSA RAKENNUSLIIKKEISSÄ * Tuula Eriksson Siikaranta-opisto Työelämän asiantuntijat 10 maaliskuu 2008
2 Sisältö 1. Johdantoa Luottamusmieshistoriaa Millainen luottamusmiesorganisaatio tutkittavissa yrityksissä on 6 2. Luottamusmiesjärjestelmien säännöstyslähteet 7 3. Tutkimusoletus Mitkä ovat luottamusmiesten toimintaedellytykset Ajankäyttö ja ajankäytön kontrollointi Edustettavien maantieteellinen tavoitettavuus Luottamusmiesten kouluttautumismahdollisuudet Yhteydenpitovälineet ja -keinot Luottamusmiesjärjestelmien eroavaisuuksien vertailu Tutkimustulos / yhteenveto Liitteet Haastattelukysymykset Haastattelu Haastattelu Haastattelu haastettelu Haastattelu TED 28 Sopimus NCC RAKENNUS OY.n työntekijöiden edustusjärjestelmästä/ luottamusmiesjärjestelmästä Liitteet
3 1. Johdantoa 1.1. Luottamusmieshistoriaa Luottamusmiehet vakiintuivat v.1947 osaksi työelämää. Varhempaan historiaan en puutu tässä kirjoituksessa, mutta asiasta löytyy enemmän tietoa mm. Jyrki Helinin kirjassa RAKENTAJIEN LIITTO. YIT Rakennus/Talonrakennuksen alueellisen työsuojeluvaltuutetun Jorma Säynäväjärven kirjoitus; Luottamusmiestehtävän muuttumisesta Luottamusmiestehtävä on aikana, jona olen seurannut asiaa joko sivusta tai tehtävää hoitaneena, muuttunut ympäröivän yhteiskunnan ja rakentamisen kehityksen myötä monessa suhteessa. Luottamusmiestehtävä-nimike kattaa tässä kaikki työmaan työntekijäedustukset. Jäljempänä käsittelen ainoastaan sitä muutosta rakennustyömaiden työtekijäedustusjärjestelmässä, joka on tullut siirtymisestä yhteen edustajaan so. työsuojeluvaltuutettu/yhteysmieheen. Työsuojeluvaltuutetusta käytän useasti valtuutettu-nimitystä. Toimin YIT Rakennus Oy:n alueellisena työsuojeluvaltuutettuna. Kyseisen yrityksen solmimassa yrityskohtaisessa sopimuksessa on tehtäviini määritelty myös paljon pelkästään työsuhteen ehtoihin liittyviä asioita ja yhteydenpitoa ammattiosastoihin ja liiton aluejärjestöön. Tärkein muutos luottamusmiestoiminnassa on talonrakennuksen työehtosopimuksen alueella ollut yhteysmies/työsuojeluvaltuutettu- järjestelmän omaksuminen. Työmaalla (osin myös yrityksessä tai alueyksikössä) työntekijöitä edustaa sama henkilö sekä työsuojelu- että työsuhdeasioissa. Samalla hän edustaa myös yhteisen työpaikan kaikkia työntekijöitä molemmissa asioissa. 70-luvulla, jolloin nykyiset työsuojelusäännökset tulivat voimaan ja 80- luvulla ts- valtuutetun ja luottamusmiehen tehtävät olivat selkeästi erillään. Työntekijäedustajuus painottui selkeästi luottamusmieheen ja ts-valtuutettu oli vain 1
4 lain määräämä työntekijäedustaja, lukuun ottamatta suurten- ja keskisuurten yritysten (joita silloin vielä oli runsaasti) yrityskohtaisia valtuutettuja ja silloisia työsuojelun yhteisasiamiehiä. Molempien osapuolten, sekä työnantajien että työntekijöiden kanta työsuojeluasioihin erityisesti työmailla tuntui olevan: herrat säätäköön, me jatkamme entisin tavoin. Oletettiin siis turvallisuustason surkeuden olevan jokin luonnonvoiman omainen tekijä. Rakennusalan huippusuhdanne 80-luvun lopulla toi niin paljon uutta, alalla ennen työskentelemätöntä väkeä, että entinen luottamusmiesperinne heikentyi selvästi. Sidonnaisuus liittoon tai omaan ammattiryhmään höltyi. Myöskin luulo, että kullan vuolenta jatkuu ikuisesti, alensi järjestäytymisastetta ja sen myötä halua ryhtyä työntekijäedustajaksi. Ainoastaan luottamusmiehen työsuhdeturva ja tehtävään liittyvä taulukkoon nähden korotettu palkka takasi jonkinlaisen työntekijäedustajaverkoston olemassaolon. Edustajat valittiin toki kattavasti, mutta viimeisen kieltäytyjän periaatetta noudattaen isossa osassa työmaita. Tässä vaiheessa liiton toimesta valittiin toimintamalliksi pyrkimys yrityskohtaisiin luottamusmiehiin. Niiden saavuttaminen toikin monia, jo menetetyiksi oletettuja piirteitä työntekijäedustukseen. Saatiin lisää ajankäyttöä ja tietyllä tavoin ammattimainen ote asioiden hoitamiseen. Toiminta yritysten tasolla varmasti tehostui, mutta päivittäinen yhteydenpito alan perusyksikköön, työmaahan, oheni merkittävästi. Kerran kuukaudessa käynti, pätevimmänkään tekemänä,ei ole samaa kuin jatkuva läsnäolo 90-luvun alun lama, jonka syvyistä ei meidän alallamme ollut edes 30-luvun pahimpina pulavuosina, opetti suuren osan rakentajajoukosta pelkäämään. Pelkäämään lopputiliä tai lomautusta. Tämä pelko oli myös aiheellinen. Tilanne oli sama kuin rekan ja polkupyöräilijän törmäyksessä: pyöräilijä oli oikeassa, mutta kuoli. Työmailla vallitsi kaikkinainen mielivalta ja tärkeimmät (lukumäärältään) työnantajat olivat pitkälle ketjutettuja aliurakoitsijoita. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut valittiin vain niiden suurimpien yritysten työmaille, joissa edustuskulttuuri oli aiemmin vakiintunut. Tilanteen alkaessa normalisoitua valittiin jälleen työsuojeluvaltuutetut, koska ne useimmille työmaille oli valittava sekä silloisen työehtosopimuksen liitteenä olevan työsuojelusopimuksen ja työsuojelun valvontalain ( /131) pakottamina. Samanaikaisesti myös työnantajat suurimpien yritysten johdolla alkoivat kantaa huolta työturvallisuustason nostamisesta laadun merkkinä. Olosuhteiden so. työehtosopimusten määräysten pakosta yrityskohtaiset 2
5 luottamusmiehet vastustustivat työmaiden luottamusmiesten valintaa. Jokaisella työmaakohtaisella voitiin vähentää heidän ajankäyttöään. Työsuhdeasioiden osuus työntekijäedustuksessa jäi entistäänkin vähäisemmäksi. Rakennusliiton sai aikaan sen, että työehtosopimuksen liitteeksi solmittiin sopimus työntekijöiden edustajista sekä työtekijöiden ja työnantajan yhteistoiminnasta rakennusalan yrityksissä. Tässä tavallaan tehtiin välttämättömyydestä hyve. Todettiin, että tärkeintä on saada liiton käsivarsi (1999 RL:n liittokokouksen päätökset esim.) jokaiselle työmaalle. Tällä hetkellä valtaosalla niistä työmaista, joille on valittu jonkinlainen työntekijäedustus, on nimenomaan ts valtuutettu/ yhteysmies. Myöskin on syytä todeta, että lähes jokainen valtuutettu on myös yhteysmies. Tämä ilmenee esimerkiksi liiton Tampereen toimiston järjestämien toisaalta valtuutettuja ja toisaalta valtuutettu/yhteysmiehiä koskevien tiedotustilaisuuksien osanottajista voimaan astuneen talonrakennuksen työehtosopimuksen mukaan alettiin maksaa yhteysmies/ts-valtuutetulle erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan. Sopimuksen mukaan yhteysmiehen pitää olla Rakennusliiton jäsen ollessaan liiton edustajana työkohteessa (3 ). Ts-valtuutetulta tätä ei edellytetä. Tässä vaiheessa myös nähtiin työnantajan todellinen kanta työntekijäedustukseen, koska monissa yrityksissä jouduttiin jokainen ts-valtuutettu erikseen nimeämään myös yhteysmieheksi. Valtaosassa yrityksiä jäi voimaan myös yrityskohtaisten luottamusmiesten järjestelmä. Lisäksi ovat tulleet myös alueelliset lm:t/valtuutetut (yhteysmiehet) Liiton tulivoima näin mitattuna on kasvanut. Tarkasteltaessa, mihin järjestelmässä tapahtunut muutos on johtanut, voidaan ensimmäisenä todeta työntekijäedustajien muodollinen väheneminen lähes puolella. Vastaavasti voidaan todeta edustuksen aitouden lisääntyminen. Kukaan ei ole luottamusmies tai valtuutettu vain siksi, että sellainen sopimuksen ja perinteen vuoksi valitaan vaan oikeasti porukkansa valitsema edustaja. Aitouden rinnalle on nostettava myös tehtävien yhtenevyys ja päällekkäisyys. Parhaana esimerkkinä voidaan pitää sosiaalitiloja koskevat ongelmat. Ne ovat sekä 3
6 TES tulkintoja (luottamusmies) että työsuojeluasioita (valtuutettu). Samoin on turvallisuustöiden (kaiteet, aukkosuojaukset jne.) hinnoittelu urakoissa. Vaikka luokkataistelu on terminä tuomittu (lähinnä uuden vasemmiston toimesta) menneisyyteen kuuluvaksi, ei sen perinteisiä osa-alueita voi erottaa toisistaan. Kaikki työntekijöiden olosuhteiden parantamiseksi tehtävä työ on yhtä kokonaisuutta. Vuoden 1999 liittokokouksen tavoitteenasettelu työmaakäsivarsien lisäämisestä on toteutunut, ei kuitenkaan toivotussa laajuudessa. Edellä mainittujen yhteyksien lisääntyminen koskee vain vakiintuneita alan yrityksiä. Tärkeänä tavoitteena on saada työntekijäedustajisto syntymään myös liiton kannalta pimeisiin yrityksiin. Lakisääteisyys, tuntien suomalaisen lainkuuliaisuuden, tekee kuitenkin valtuutetusta ylivertaisen edustajan silloin, kun työnantaja on nihkeä asialle. Vähimmälle huomiolle on varmaan jäänyt, että nykyinen TED-sopimus tuottaa kaikille työmaan eri työehtosopimusten piiriin kuuluville (yhteisen työpaikan käsite, esim. Työturvallisuuslaki /738) yhteisen työpistekohtaisen työpaikkaedustajan TED 2 ja 6 ). Vaikka esim. putkimiehillä ja maalareilla onkin omat yrityskohtaiset luottamushenkilönsä, on tärkeää, että kullakin työmaalla on nimenomaan sen työmaan edustaja kaikille työntekijöille Uudistus toi myös kielteisiä puolia. Sekä suuri osa työnantajan edustajista että tehokkaasti valtuutettuina (työsuojeluasioissa) toimivista työntekijäedustajista osa on vankasti sitä mieltä, että vain turvallisuuskysymykset kuuluvat em. edustajan toimivaltapiiriin. Mitä sulle kuuluu karmin hinta? tai Mitä mun täytyy vuokramiehiä vahtia? ovat tuttuja kysymyksiä molemmilta tahoilta. Työnantajan tehtävänrajauksen vain turvallisuustasosta huolehtimiseen on sisäistänyt myös moni työntekijä ja muun edunvalvonnan rooli on hämärtynyt. Koulutusjärjestelmä ei myöskään ole pystynyt vastaamaan uuteen haasteeseen. Valtuutettu koulutetaan työsuojelutehtäviin ja luottamusmies työsuhdeasioihin liittojen ja keskusjärjestöjen solmimien sopimusten mukaan. Valtuutettujen koulutukseen ohjaamisessa ei ole merkittäviä vaikeuksia, koska työnantajan on jo juhlapuheidensakin takia suhtauduttava asiaan myönteisesti. Yhteysmiestä ja hänen tehtäviensä sisältöä nämä sopimukset eivät tunne. Hän saa työsuojelun peruskurssin, muttei mitään luottamusmiestehtävään liittyvää valmennusta. On tunnustettava ja tunnistettava talonrakennuksen erityispiirteet tässä asiassa ja otettava yhteysmies myös luottamusmieskoulutuksen piiriin. 4
7 Työpaikan luottamusmiehellä on useiden tutkimusten perusteella selkeästi kansalaisten tuki ja heitä pidetään em. syistä arvossa. Myöskin nimitys on omaan kenttäämme vakiintunut, nimenomaan koko edustusta käsittävänä henkilönä. Tavoitteena onkin, että tehtävän sisältö olisi nykyinen valtuutettu/yhteysmies, mutta nimike olisi perinteinen luottamusmies. Tällainen ratkaisu on mahdollinen nykyistenkin sopimusten ja säädösten puitteissa. Valitaan valtuutettu/yhteysmies kaikkine oikeuksineen ja valitaan hänet heti myös luottamusmieheksi. Näin päästään muotoilemaan seuraavia sopimuksia niin, että tuloksena on luottamusmies, joka hoitaa myös työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Jukka Asikaisen,RL, täsmennys luottamusmiesjärjestelmien muuttumisesta viime vuosikymmeninä: Yritys ja työmaatason luottamusmiesverkosto on Rakennusliiton edunvalvonnallinen selkäranka. Rakennusalan työehtosopimuksen liitesopimuksena tällähetkellä olevaa Työntekijöiden edustajien valintaa ja toimintaoikeuksia koskevaa TEDsopimusta edelsivät erilliset LMS-, RYTS- ja TSV- sopimukset. Käytännössä yhdistäminen TED: ksi tapahtui vasta vuosituhannen vaihteessa helmikuussa 2000 allekirjoitetun TES:n kautta. Samassa sopimuksessa puhuttiin myös ensimmäistä kertaa työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies käsitteestä ja määriteltiin tsv/ yhteysmiehen toimenkuvaa työntekijöiden edustajana työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Yrityskohtainen luottamusmiesjärjestelmä rakennusalan työehtosopimuksiin tuli luvun alussa (1992) työnantajapuolen vahvasta asenteellisesta vastarinnasta huolimatta. Ennen järjestelmän kirjaamista TES: een sitä edelsi liittojen välillä sovittu seitsemässä suuressa ( HAKA, YIT, POLAR, RUOLA, HARTELA, Rakennusliike J. Koskinen ja KUMMOLA ) valtakunnallisessa yrityksessä suoritettu kaksivuotinen kokeilu. Tätä ennen oli jo HAKA- konsernin sisällä yrityskohtaisen sopimuksen perusteella oma järjestelmänsä. Kaikista näistä kokeiluista oli sekä työntekijöiltä että työnantajapuolelta vastapuolisesti myönteistä kokemusta. Yrityskohtaisen luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus ei ollut hävittää työmaatason luottamusmies järjestelmää, vaan luoda yritystason yhteistoimintarakenne. Lama seurauksineen vaikutti varmasti siihen, että työkohdetasolla luottamusmiesvalinnat jäivät tekemättä, kun vain pääurakoitsijan yrityskohtainen luottamusmies oli nimetty. TSS:n puolella työsuojeluvaltuutettu/ työsuojelun yhteysasiamies työnjako/ tehtävänkuvat olivat paremmin sisäistetty ja valinnat tehtiin paremmin. 5
8 Nykyinenkään TED ei estä yritystason luottamusmies valintoja, mutta työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies omaa monessa mielessä vahvemman roolin työpaikkatason toimijana kuin työkohteen luottamusmies, joka edustaa työsuhdeasioissa vain pääurakoitsijan työntekijöitä Millainen luottamusmiesorganisaatio tutkittavissa yrityksissä on NCC Rakennus OYn. luottamusmiesorganisaatio Yrityksellä on pääluottamusmies, sekä alueelliset työsuojeluvaltuutetut/ yhteyshenkilöt sekä toistensa varamiehet. Rakennustoimisto Palmberg Oy/ Tampere luottamusmiesorganisaatio; Kyseessä on itsenäinen yritys, joka on osa Lemminkäinen yhtiöiden konsernia. Yrityksessä on pääluottamusmies, joka on samalla työsuojeluvaltuutettu, hänellä varamies, sekä työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies kaikilla työmailla. Peab Seiconin luottamusmiesorganisaatio; Yrityksessä on alueellinen pääluottamusmies/ työsuojeluvaltuutettu, sekä työmaiden yhteysmiehiä, jotka ovat samalla luottamusmies/työsuojeluvaltuutettuja SKANSKA OY:n luottamusmiesorganisaatio; Tutkittavana SKANSKA OY Pirkanmaa, joka toimii itsenäisenä yrityksenä konsernin sisällä. Yrityksessä on alueellinen pääluottamusmies, sekä työmaiden yhteysmiehiä, jotka ovat samalla luottamusmiehiä/työsuojeluvaltuutettuja YIT luottamusmiesorganisaatio; Kyseessä on monialayritys, jossa on useita pääluottamusmiehiä. 6
9 Heidän toimintansa koordinaattorina toimii luottamusmiesten vanhin. YIT Rakentamispalvelut jakaantuu talonrakennukseen ja infrapalveluun jolla kummallakin on oma pääluottamusmiehensä. YIT Talonrakennus koostuu alueyksiköistä, joista kuhunkin on valittu työsuojeluvaltuutettu/ yhteysmies. Kullakin työmaalla tai työosastolla valitaan pääsääntöisesti työsuojeluvaltuutettu joka toimii myös yhteysmiehenä. 2. Luottamusmiesjärjestelmien säännöstyslähteet Laki työsuojelun valvonnasta Rakennusalan työehtosopimus Työsopimuslaki Työturvallisuuslaki Yhteistoimintalaki Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2001 Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 10 ja 11 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 16 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (131/1973) 10 :n 4 momentti ja 11 :n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 10 :n 4 momentti laissa 768/1994, seuraavasti: 10 7
10 Jos työpaikalle on valittu työehtosopimuksen perusteella luottamusmies tai yhdysmies tai työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 :ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä ainoastaan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa, jollei samaa henkilöä ole valittu toimimaan molemmissa tehtävissä. 11 Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaavasti voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 :ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (69/2001) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 30 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut on valittava työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi kalenterivuotta, jollei toimikaudesta 23 :ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. Kahta kalenterivuotta pidemmästä toimikaudesta voidaan sopia 23 :n 1 momentissa tarkoitetulla sopimuksella. Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä neljäksi kalenterivuodeksi. Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali on järjestettävä niin, että työpaikan kaikki työntekijät voivat osallistua siihen ja että se ei aiheuta tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle. Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalla tietoa työntekijöiden oikeudesta valita työsuojeluvaltuutettu. Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luettelo työpaikan työntekijöistä ja tarvittaessa erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä ja luovutettava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan olevia tiloja. Työnantaja ei saa estää tai vaikeuttaa vaalin järjestämistä. 8
11 Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle. Jos työsuojeluvaltuutetun vaalin järjestämisessä ilmenee työpaikalla epätietoisuutta, tarkastajan tulee antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet. Jollei työpaikalla, jolla 29 :n mukaan on valittava työsuojeluvaltuutettu, ole toimitettu vaalia, tarkastajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaalin aikaansaamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaalin ajankohdasta, vaalikelpoisuudesta, ehdokasasettelusta, äänestysmenettelystä ja muusta vaalin järjestämisestä. 31 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä 26 :ssä tarkoitettuja asioita yhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin. Samoin hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallistumisen tarpeelliseksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. 32 Työsuojeluvaltuutetun oikeus tiedon saantiin Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten. Työsuojeluvaltuutetulla on niin ikään oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse 9
12 järjestämästään työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työsuojeluvaltuutetun lausunnon antamisesta työterveyshuollon kustannusten korvaamista koskevasta hakemuksesta säädetään erikseen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä 1 ja 2 momentissa mainituista asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudessa. 33 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada koulutusta Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetulla on mahdollisuus saada yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojeluasioissa. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta. Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia eikä ansion menetystä työsuojeluvaltuutetulle eikä varavaltuutetulle. Kouluttamisen on tapahduttava työaikana, jollei 23 :ssä säädetyn mukaisesti toisin sovita. 34 Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu 31 :ssä säädettyjen tehtävien hoitamista varten säännöllisistä työtehtävistään sellaiseksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten, jollei pätevä syy tilapäisesti ole vapautuksen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä on otettava huomioon tämän edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät. Jollei työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä ole 23 :n 1 momentissa säädetyn mukaisesti muuta sovittu, työnantajan on työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 10 työntekijää, vapautettava työsuojeluvaltuutettu 1 momentin tarkoittamat tekijät huomioon ottaen säännöllisistä työtehtävistään 10
13 työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei tuotannolle tai työnantajan toiminnalle vapautuksesta aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee sen työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmän valitsemaa työsuojeluvaltuutettua, jonka ryhmän työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle työstä aiheutuva haitta tai vaara on suurempi kuin toisen ryhmän työntekijöille aiheutuva haitta tai vaara. Työsuojeluvaltuutetun 1 momentissa tarkoitettu vapautus on hänen säännöllisten työtehtäviensä niin edellyttäessä otettava töiden järjestelyssä huomioon. Työsuojeluvaltuutetun on muutoin huolehdittava työ- tai virkasuhteesta tai muusta palvelussuhteesta johtuvista velvollisuuksistaan. 35 Työsuojeluvaltuutetun ansion menetyksen korvaaminen Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle työsuojeluvaltuutetun tehtävien työaikana hoitamisesta aiheutuva ansion menetys. Korvaus lasketaan sen mukaan, mitä työsuojeluvaltuutettu olisi säännöllisessä työssään ansainnut sinä aikana, jona hän hoiti työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Työnantajan on suoritettava kohtuullinen korvaus työsuojeluvaltuutetun työajan ulkopuolella suorittamista välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joista työsuojeluvaltuutettu on ilmoittanut työnantajalle. 36 Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää vaarallinen työ Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tässä pykälässä säädetyin rajoituksin keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta. Työsuojeluvaltuutetun on, milloin se vaaran laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden on mahdollista, ilmoitettava työn keskeyttämisestä työnantajalle ennakolta ja joka tapauksessa heti, kun se voi vaaratta tapahtua. Työnantaja voi varmistuttuaan, ettei 1 momentissa tarkoitettua vaaraa ole, määrätä työn jatkettavaksi. 11
14 Työn keskeyttäminen ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä. Työtä keskeytettäessä on huolehdittava siitä, että keskeytyksestä mahdollisesti aiheutuva haitta ja vaara on mahdollisimman vähäinen. Jos työsuojeluvaltuutettu on tämän pykälän mukaisesti keskeyttänyt työn, hän ei ole velvollinen korvaamaan työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. 37 Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsopimuslain 7 luvun 10 :ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta. Työturvallisuuslaki /738 3 luku Yhteistoiminta 17 Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistoiminta Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävän ajoissa tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin työolosuhteisiin vaikuttavista asioista sekä niitä koskevista arvioinneista ja muista selvityksistä ja suunnitelmista. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että näitä asioita asianmukaisesti ja riittävän ajoissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden tai heidän edustajansa kesken. Työntekijöiden on osaltaan toimittava yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa tämän lain mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä muita 2 momentissa tarkoitettuja asioita koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute. 12
15 Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2007 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä /334 8 Sopimus yhteistoiminnasta Yritysryhmän tai yrityksen johto ja työntekijöiden edustajat saavat 9?12 :ssä säädetyn estämättä sopia yhteistoiminnan sisällöstä ja menettelytavoista sekä työntekijöiden edustajien määrästä ja jakautumisesta henkilöstöryhmittäin. Yritysryhmän taikka yrityksen kullakin henkilöstöryhmällä on oikeus valita keskuudestaan yksi edustaja työntekijöiden neuvotteluryhmään. Henkilöstöryhmät saavat ennen edustajien valintaa sopia keskenään, että työntekijöiden neuvotteluryhmään valitaan enintään kolme lisäjäsentä. Samalla on sovittava, mitkä henkilöstöryhmät ovat oikeutetut valitsemaan lisäjäseniä. Sopimus yhteistoiminnasta on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voivat irtisanoa yritysryhmän tai yrityksen johto ja kunkin henkilöstöryhmän sopimusperusteisessa yhteistoiminnassa tarkoitettu edustaja. Jos henkilöstöryhmällä on enemmän kuin yksi edustaja, tulee heidän olla yksimieliset sopimuksen irtisanomisesta. Sopimuksella yhteistoiminnasta voidaan rajoittaa henkilöstöryhmien edustajien oikeutta irtisanoa tämä sopimus. Irtisanomisaika on kahdeksan kuukautta, jollei muuta ole sovittu. Yhteistoiminnasta tehdyn sopimuksen lakattua olemasta voimassa, on noudatettava, mitä 9?12 :ssä säädetään. 10 Työntekijöiden edustajat Yritysryhmän kunkin suomalaisen yrityksen työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yritysryhmän johdon ja työntekijöiden yhteistoimintaa varten yksi edustaja. Työntekijöiden edustajat tulee valita niin, että yritysryhmän kaikilla henkilöstöryhmillä on ainakin yksi edustaja. 40 Työntekijöiden edustajien oikeudet 13
16 Tässä laissa tarkoitetuilla työntekijöiden edustajilla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi samoin kuin erikseen sovittavaa yhteistoimintakoulutusta varten riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen työntekijöiden edustajan ja työnantajan välillä. Jos työntekijöiden edustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella tämän lain mukaiseen yhteistoimintamenettelyyn tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun tehtävän, työnantajan on suoritettava hänelle tehtävään käytetyltä ajalta korvaus, joka vastaa edustajan säännöllisen työajan palkkaa. 41 Työntekijöiden edustajien irtisanomissuoja Tässä laissa tarkoitettujen työntekijöiden edustajien irtisanomissuojasta on voimassa, mitä työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 10 :ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta. Muussa Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa valitun työntekijöiden edustajan irtisanomissuoja määräytyy kyseisen valtion kansallisen lain mukaan. Annettu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2001 Työsopimuslaki (55/2001) 2 Lomauttamisen perusteet Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 :ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun vain 7 luvun 10 :n 2 momentissa säädetyillä perusteilla. 7 luku Työsopimuksen irtisanomisperusteet 1 Yleissäännös irtisanomisperusteista 14
17 Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. 10 Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 :ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun työsopimuksen tämän luvun 2 :ssä tarkoitetulla perusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 :ssä taikka 8 :n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 :ssä tarkoitetulla tavalla. 3. Tutkimusoletus Onko "monikerroksinen" luottamusmiesjärjestelmä parempi kuin pienempimuotoinen järjestelmä? Millätavalla? Tässät tutkimuksessa käytettyjen yritysten luottamusmiesjärjestelmät eroavat toisistaan jonkin verran, toisissa yrityksissä on luottamusmiehiä monessa portaassa, aina luottamusmieskunnan vanhimmasta - työmaan/ oman erityisen yksikön luottamusmieheen sekä pienempimuotoisia järjestelmiä, jossa on aluepääluottamusmies/ valtuutettu sekä yhteysmiehiä työmailla. 15
18 4. Mitkä ovat luottamusmiesten toimintaedellytykset 4.1. Ajankäyttö ja ajankäytön kontrollointi Yrityksen pääluottamusmies on kokonaan työstään vapautettu, jos edustettavien työntekijöiden määrä on 500 henkilöä tai enemmän. Alueellisilla luottamusmiehillä käytettävissä oleva aika määräytyy edustettavien henkilöiden mukaan kertoimella 0,35/ henkilö. Luottamusmiesten haastatteluissa käy ilmi, miten he käyttävät heille määräytyneen ajan asioiden hoitoon, kuinka tavoittavat alueelisesti suuren, mutta edustettavien vähäisen määrän vuoksi pienen työstä vapauttavan ajan puitteissa edustettavat työlntekijät. Kuinka työnantajat seuraavat ajankäyttöä ja sekä suhtautuvat kouluttautumiseen? 1.a. Yleisesti sopimuksissa määräytyvä aika menee asioiden hoitoon sekä puhelimitse, että työmaakäynneillä. Jos asia ei ole vaatinut työmaakäyntiä, on luottamusmies voinut laittaa s - postia työmaan mestarille, joka on hoitanut tiedotteen edelleen työmaan työntekijöille. 1.b. Ajankäytön kontrollointi: Yrityksissä ei olla kovin tiukasti seurattu luottamusmiehen ajankäyttöä, jotkut yritykset eivät kontrolloi sitä mitekään, toisissa halutaan ilmoitus työmaakäynneistä etukäteen ja osassa yrityksiä riittää kun ilmoittaa jälkikäteen missä on ollut ja milloin Edustettavien maantieteellinen tavoitettavuus Pääluottamusmies joka on kokonaan työstään vapautettu hoitamaan yrityksen työtekijöiden etuja, on työtekijöiden tavoitettavuus huomattavasti helpompaa, kuin alueellisella valtuutetulla, jonka edustettavat saattavat olla "hajallaan" ympäri kaupunkia tai lähikuntia. 16
19 Alueellisen valtuutetun on mahdotonta käydä henkilökohtaisesti tapaamassa edustettaviaan, joten yhteydenpito on järjestettävä puhelimitse, kirjeitse tai mahdollisesti järjestettävä työmaakohtainen kokous, jossa voidaan yhteisesti käsitellä hoidettavia asioita. Pääsääntöisesti alueellisten luottamusmiesten edustettavat työntekijät sijaitsevat Tampereella ja kehyskunnissa, kuten Lempäälä - Ylöjärvi - Kangasala - Viiala - Valkeakoski - Pirkkala, yleisesti Pirkanmaalla. Aiemmin alueet ovat olleet monessakin yrityksessä huomattavasti laajemmat ja edellämainittujen kuntien lisänä on ollut esim. NCC:llä Jyväskylä - Seinäjoki ja Vaasa. Ongelman tuo se, ettei sopimuksissa määritelty aika riitä tapaamaan kaikkia edustettavia, kuten aiemmin mainitsin, mutta haastatteluissa on käynyt ilmi, etteivät työnantajat ole kovin voimakkaasti vastustaneet, vaikka aikaa on kulunut enemmän tehtävien hoitoon. Lisäksi työnantajat ovat korvanneet asioiden hoidosta aiheutuneet kulut, kuten esim. matkustuskulut kiistatta Luottamusmiesten kouluttautumismahdollisuudet Panostaessaan työntekijöiden pätevöitymiseen ja jatkuvaan työssäoppimiseen, työnantaja haluaa edistää työsuhteiden jatkuvuutta ja työmaatoiminnan kehittymistä. Luottamusmieskoulutusta järjestetään toisinaan paikallisesti aluejärjestöjen tiloissa, mutta pääasiallinen koulutus tapahtuu Rakennusliiton koulutuskeskuksessa Siikaranta - opistossa. Luottamusmies- kursseja ovat perus- ja jatkokurssit,sekä lisänä täydennyskurssit ja työsuojeluvaltuutetuille perus- ja jatkokurssit. Luottamusmies- koulutukseen tulee hakeutua kirjallisesti vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Jos työnantaja on evännyt kouluttautumismahdollisuuden kerran, seuraavaa samanlaista tilaisuutta hän ei voi luottamusmieheltä evätä. NCC Rakennus OY:n alueellisen luottamusmiehen haastettelussa kävi ilmi, että yritys on antanut luottamusmiehelle mahdollisuuden käydä luottamusmies kurssien lisäksi myös Työelämän asiantuntija- koulutus, johon kuuluu luottamusmies/ työsuojelukurssien lisäksi työ - oikeus, atk.n peruskurssi pakollisina sekä valinnaisia kursseja, jotka eivät kuulu työnantajan korvattaviksi, mutta nämäkin kur ssit on yritys korvannut luottamusmiehelle. 17
20 Rakennustoimisto Palmberg OY:n alueellisen pääluottamusmiehen haastattelussa myös kävi ilmi, että yrityksessä on annettu luottamusmiehelle mahdollisuus käydä kaikki tehtävän hoitamiseen tarvittavat kurssit. Mahdollista olisi enempiinkin koulutuksiin kuten atk- taitojen kartuttemiseen, mutta haastateltu luottamusmies on jo eläkeiän kynnyksellä, eikä ole katsonut tarpeelliseksi enää lisä kouluttautumisen. Peab Seicon OY:n luottamusmies kertoi omassa yrityksessään olleen myös hyvät kouluttautumismahdollisuudet; kaikki tehtävän hoitamiseen liittyvät kurssit on ollut mahdollista käydä ja yritys on maksanut näistä palkan, sekä Työelämän asiantuntijatutkintoon liittyvistä kursseista yritys on maksanut palkan, vaikkakin osa kursseista on ollut valinnaisia, joista ei olisi ollut pakko maksaa palkkaa. Skanska Talonrakennus OY:n alueelisen pääluottamusmiehen haastattelussa kävi myös ilmi, että yrityksessä on annettu luottamusmiehelle mahdollisuus käydä kaikki tehtäviensä hoitamiseen tarvittavat kurssit ja työaikaan sisältyneistä kursseista on maksettu palkka. Keväällä -08 järjestetään yrityksen paikallinen työsuojelun peruskurssi johon osallistuu yrityksen uusia työsuojeluvaltuutettuja sekä yrityksen mestareita. YIT Rakennus Oy myös panostaa luottamushenkilöidensä kouluttautumiseen. Mahdollisuus käydä luottamusmieskursseilla ja seminaareissa on annettu tehtävää hoitavalle henkilölle lähes poikkeuksetta, jollei työmaan sen hetkinen tilanne ole vaatinut luottamusmiehen välitöntä läsnäoloa.yrityksessä on sovittu, että varatyösuojeluvaltuutetulla on mahdollista käydä työsuojelun peruskurssi. Aluevaltuutetun haastattelussa kävi ilmi, ettei hänen kouluttautumismahdollisuuksiaan ole rajoitettu, myös Työelämän asiantuntijatutkinnon kurssit on ollut mahdollista käydä ja yritys on maksanut niistä palkan. Kuitenkin yrityksessä on seurattu koulutussopimusta sekä Siikaranta- opasta, josta ko. kurssit ajankohtineen käyvät ilmi Yhteydenpitovälineet ja -keinot Yhteydenpitovälineet ja keinot ovat jokaisella vertailtavalla yrityksellä lähes samanlaiset. Työntekijät on mahdollista tavoittaa henkilökohtaisesti työmaakäynneillä, työmaalla olevalla ilmoitustauluun laitettavalla tiedoitteella, sähköpostitse tai puhelimitse. Kaikissa tutkittavissa yrityksissä järjestetään 18
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
Lisätiedot1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset;
Työsuojelun vastuut selvillä (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006, 29 Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla 22 Yhteistoiminnan tavoitteet ja toteuttaminen Tässä
LisätiedotTYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi
TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun
LisätiedotLuottamusmiehen asema ja tehtävät
Luottamusmiehen asema ja tehtävät Kirkon alojen koulutus uusille luottamusmiehille 7.- Hotelli Avassa Helsingin Vallilassa Kirkon luottamusmiessopimus Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) liite
LisätiedotLuottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi
Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen
LisätiedotLuottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet
Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus
LisätiedotLuottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)
Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia
LisätiedotLuottamusmiessopimus. Mitä uutta sopimuksessa? Kirkon alat ry
Luottamusmiessopimus Mitä uutta sopimuksessa? Kirkon alat ry 1 Luottamusmiessopimus KirVESTES liite 11 (s. 181-187) 3 Pääluottamusmies ja luottamusmiehen varamies ja 4 Luottamusmiesten asettaminen (s.181-182)
LisätiedotTeollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu
Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä
LisätiedotLuottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutusten myöntämisperiaatteet
Yhteistyötoimikunta 5 30.01.2018 Henkilöstöjaosto 9 13.03.2018 Henkilöstöjaosto 17 26.04.2018 yhttmk Pääsopijajärjestöjen ja KT:n virka ja työehtosopimus ammattiyhdistyskoulutuksesta edellyttää ( 8), että
LisätiedotLUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT
LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole
LisätiedotLuottamusmiesasiaa. Minna Anttonen
Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTyösuojelun yhteistoiminta työpaikalla
Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille
LisätiedotKOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN
2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449
LisätiedotSisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.
PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,
LisätiedotLAKI. yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 9 päivänä elokuuta 1996
LAKI yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 9 päivänä elokuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yhteistoiminnasta yrityksissä 22 päivänä syyskuuta 1978
LisätiedotTyösuojeluvaalit 2017
Työsuojeluvaalit 2017 Tee työpaikastasi vielä parempi - lähde ehdolle työsuojeluvaaleissa Työsuojeluvaltuutettu pääsee vaikuttamaan työpaikan työhyvinvointiin ja turvallisuuteen. Hän kehittää työympäristöä
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.
KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan
LisätiedotSUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys
LisätiedotPaikallinen sopiminen Kirkon luottamusmiessopimusta koskien
Paikallinen sopiminen Kirkon luottamusmiessopimusta koskien Luottamusmieskurssi C evankelis-luterilaisen kirkon luottamusmiehille Hotelli AVA, Helsinki 5.-6.9.2018 Paikallisen virka- ja työehtosopimisen
LisätiedotYhteistoimintamenettely
Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään
LisätiedotYhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla
Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen
LisätiedotYHTEISTOIMINTA JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Oili Marttila KiT 2017
YHTEISTOIMINTA JA SEN JÄRJESTÄMINEN Oili Marttila KiT 2017 2 Yhteistoimintaorganisaatio ja siihen liittyvät valinnat Edustuksellinen yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta Työnantajalla palveluksessa säännöllisesti
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotLuottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala
Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10
LisätiedotSOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA
SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi
LisätiedotMetallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET
Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...
LisätiedotTyöehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:
1 Luottamusmiessopimus 6.11.2012 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän
LisätiedotTyönantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL
27.11.2017 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2018 - JHL YHTEENVETO KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen kurssi, kaikki
LisätiedotYksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015
14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ
LisätiedotLakimiesasessori Sari Anetjärvi YHTEISTOIMINTA
Lakimiesasessori Sari Anetjärvi YHTEISTOIMINTA YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnan tarkoitus on, että työnantaja ja sen edustajat sekä työntekijät ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja keskustelevat työhön liittyvistä
Lisätiedotwww.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset
Keskusjärjestösopimus Luottamusmiessopimus PT-SAK Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi ruotsiksi Servicearbetsgivarna
LisätiedotLuottamusmiehen asema ja Luottamusmiessopimuksen muutokset ja
Luottamusmiehen asema ja Luottamusmiessopimuksen muutokset 1.2.2018 ja 21.12.2018 luottamusmiesten koulutus 21.-22.3.2019 Hotelli Ava Luottamusmiessopimus Osa työehtosopimusta (KJTES) Sovittu mm. luottamusmiesten
LisätiedotTyöehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen
TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014
YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,
LisätiedotKIRKKOHALLITUKSEN YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Soveltamisala. 2 Yhteistoiminnan tarkoitus. 3 Yhteistoiminnan osapuolet
KIRKON KESKUSHALLINNON SÄÄNTÖKOKOELMA KIRKKOHALLITUKSEN YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 31.12.1997 1 Soveltamisala Sen lisäksi, mitä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun
LisätiedotTyönantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL
21.11.2016 tarkistettu ja korjattu Yksityisen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2017 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit,
LisätiedotLuottamushenkilöiden palkkiosääntö
Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 102 1 Soveltamisala Kaupungin luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta sekä korvausta ansionmenetyksestä ja
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3
LisätiedotTYÖSUOJELU JA TYÖYMPÄRISTÖ
1 TYÖSUOJELU JA TYÖYMPÄRISTÖ Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus 1 Sopimuksen soveltamisala ja tarkoitus 2 Organisaatio Tämä sopimus on työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa
LisätiedotAvaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018-2020 neuvottelutulos 13.2.2018 JHL:n edustajisto/hallitus 15.2.2018 Riitta Rautiainen Tätä työehtosopimusta sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisöjen
LisätiedotLuottamusmiesten perusopinnot 1 ja
1 18.11.2016 Jytyn luottamusmieskoulutus 2017 Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten luottamusmiehille järjestettävä, Sivistystyönantajaliiton palkalliseksi hyväksymä
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY
LisätiedotOptikoiden luottamusmiessopimus
Optikoiden luottamusmiessopimus 2018 Optikoiden luottamusmiessopimus 2018 1 SISÄLLYS OPTIKOIDEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 1 Soveltamisala...3 2 Luottamusmies...3 3 Luottamusmiehen tehtävät...3 4 Vaalikelpoisuus...4
LisätiedotHallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö
Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta
LisätiedotHelsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus
Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Yleistä Työsuojelun yhteistoiminnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73) (valvontalaki)
LisätiedotPäätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain
Lisätiedot1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,
LisätiedotTyönantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL
19.10.2018 Terveyspalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2019 - JHL YHTEENVETO KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 4 kpl - Uuden luottamusmiehen kurssi, kaikki sopimusalat,
LisätiedotKuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari
Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä
LisätiedotJuupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty
Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 15.5.2017 Voimaantulo 1.6.2017 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...
LisätiedotKEMINMAAN SEURAKUNTA Hyväksytty kirkkovaltuustossa 26.11.1997 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA SEURAKUNNASSA
KEMINMAAN SEURAKUNTA Hyväksytty kirkkovaltuustossa 26.11.1997 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA SEURAKUNNASSA Soveltamisala Sen lisäksi mitä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Voimaantulopäivä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 29.5.2017 53 1.6.2017 1 Soveltamisala Kaupungin luottamushenkilöille maksetaan palkkiota luottamustoimen
LisätiedotAjankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus
LisätiedotSoTe kuntayhtymä LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: SoTe kuntayhtymä yhtymävaltuusto Voimaan
Hyväksytty: SoTe kuntayhtymä yhtymävaltuusto 18.5.2017 8 Voimaan 1.6.2017 SoTe kuntayhtymä LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala SoTe kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan tämän palkkiosäännön
LisätiedotSalon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,
Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset
LisätiedotLUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET
LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö. Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen.
1 VANTAAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN P A L K K I O S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 15. päivänä joulukuuta 2008 hyväksymä. Voimassa 1.1.2009 alkaen. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Luottamushenkilöille suoritetaan
LisätiedotYHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA
1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta
LisätiedotAmmattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017
Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan
LisätiedotTyösuojeluhenkilöt ja heidän tehtävänsä
Työsuojelu Työsuojelu on lakisääteinen tehtävä, johon osallistuu koko yrityksen organisaatio. Työsuojelun tehtävänä on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja
LisätiedotKiky yksityissektorin työehtosopimuksissa
Kiky yksityissektorin työehtosopimuksissa 10.11.2016 1 Terveyspalvelualan tes Säännöllisen työajan pidentäminen 30 min/vko Luottamusmiehen asemaan merkittäviä parannuksia Kriisilauseke, jossa mainittujen
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET Kaupunginvaltuuston hyväksymä
1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TALOUDELLISET ETUUDET Kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.5.2017 1. Kaupungin toimielinten kokouksista maksettavat palkkiot Kaupunginvaltuusto - Kokouspalkkio: 510 euroa (puheenjohtaja),
LisätiedotHENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ
LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)
LisätiedotVakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1
Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan
LisätiedotAsetus työsuojelun valvonnasta 21.12.1973/954
Asetus työsuojelun valvonnasta 21.12.1973/954 Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään työsuojelun valvonnasta 16 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (131/73) 29 :n nojalla: 1 LUKU Yleisiä
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hall. 15.11.2016 Valt. 23.11.2016 Voimassaolo: valtuustokausi 2017-2021 1 1 Soveltamisala Kuntayhtymän luottamushenkilöille suoritetaan
LisätiedotAJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko
AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotLuottamusmieskurssit. Seurakunnille
YLEISKIRJE A 18/2014 1 (6) 19.12.2014 Seurakunnille Sisältää: Luottamusmieskurssit Luottamusmieskurssit Kirkon työmarkkinalaitos on hyväksynyt jäljempänä luetellut luottamusmieskurssit Kirkon luottamusmiessopimuksen
LisätiedotTyömaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla
Työmaakohtainen perehdyttäminen rakennustyömaalla Tarkoitus; Mikään työmaa ei ole identtinen! Jokaisella työmaalla omat erityispiirteet ja vaaratekijänsä Antaa työmaalle tulevalle henkilölle tietoa yleisistä
LisätiedotLuottamusmieskurssit. Seurakunnille
YLEISKIRJE A 6/2016 1 (6) 28.11.2016 Seurakunnille Sisältää: Luottamusmieskurssit Luottamusmieskurssit Kirkon työmarkkinalaitos on hyväksynyt jäljempänä luetellut luottamusmieskurssit Kirkon luottamusmiessopimuksen
Lisätiedot2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)
1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota
LisätiedotVENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika 13.1.2011 Paikka Läsnä Eteläranta 10, Helsinki Veneteollisuuden Työnantajat ry Timo Sarparanta Puu- ja erityisalojen
LisätiedotYksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA
26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi
LisätiedotTEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET 1.1.2016 31.12.2017 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Luottamusmiesvaali 1 (5) Viestintäalan toimihenkilöiden luottamusmiesvaalien
LisätiedotPaperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1
Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä
LisätiedotLuottamusmiesten määrä
Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on
LisätiedotSähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry
Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNKI YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ
YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.1.2001 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ...5 1 Yhteistoimintamenettelyn perusta ja tarkoitus... 5 2 Yhteistoiminnan osapuolet... 5 3 Kaupungin
LisätiedotLuottamushenkilöiden taloudelliset etuudet
1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet Yhtymävaltuuston hyväksymä 15.6.2017 28 Muutokset huomioitu 13.6.2019 saakka. 1. Yleiset määräykset Tässä asiakirjassa
LisätiedotPalvelutyönantajat ry/erja Nuottimäki Eteläranta 10 00130 Helsinki Puh. 09-17 2831 e-mail: erja.nuottimaki@palvelutyonantajat.fi
Keskusjärjestösopimus Luottamusmiessopimus PT-STTK Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi ruotsiksi Servicearbetsgivarna
LisätiedotJYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013
JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä
Lisätiedotvalvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan:
YKSITYISEN ENSIHOITOPALVELUALAN LUOTTAMUSMIESVAALIOHJEET YLEISTÄ Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmiestoiminnasta ja Tehyyn järjestäytyneiden työtekijöiden oikeudesta valita
LisätiedotKAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin
LisätiedotYLEISKIRJE A 1/ Sisältää: 1. Luottamusmieskurssit 2. Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet vuonna 2010
YLEISKIRJE A 1/2011 10.1.2011 Seurakunnille Sisältää: 1. Luottamusmieskurssit 2. Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeet vuonna 2010 Luottamusmieskurssit Kirkon työmarkkinalaitos on hyväksynyt jäljempänä
LisätiedotPAPERILIITON TYÖSUOJELUVAALIOHJE
1 (4) 23.9.2013 PAPERILIITON TYÖSUOJELUVAALIOHJE Paperiliitto suosittelee, että riittävän ajoissa ennen marras-joulukuussa suoritettavia työsuojeluvalintoja, Paperiliiton alainen ammattiosasto esittää
LisätiedotHARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA 2013 MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuusto 18.6.2012/36 Voimaantulo 1.1.2013
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotLuottamushenkilöiden taloudelliset etuudet
1 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Luottamushenkilöiden taloudelliset etuudet Yhtymävaltuuston hyväksymä 15.6.2017 28 1. 2. Yleiset määräykset Tässä asiakirjassa annetaan tarpeelliset määräykset
Lisätiedot