Perusopinnot. Kirjanpito ja oikeushistoria ovat aakkosjärjestyksessä etenevässä Tiedekunnan oppiaineet kappaleessa. Oikeuden ulottuvuudet (20001)

Transkriptio

1 Perusopinnot Kirjanpito ja oikeushistoria ovat aakkosjärjestyksessä etenevässä Tiedekunnan oppiaineet kappaleessa. Oikeuden ulottuvuudet (20001) Tavoite. Opintojakson tavoitteena on valottaa oikeudellisia ilmiöitä eri näkökulmista ja sitä kautta auttaa opiskelijaa ymmärtämään oikeutta historiallisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Tarkastelu kohdistuu mm. oikeudellisten instituutioiden ja oikeudellisen ajattelun kehitykseen, minkä ohella huomiota kiinnitetään oikeuden yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin sekä lakimiesten ammatilliseen toimintaan ja lakimiesetiikkaan. Laajuus. 6 opintopistettä (6 ov). Opetus. Pakolliset luennot ja niitä täydentävä kirjallinen materiaali. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen opetus ja niihin liittyvä kirjallisuus muodostavat kumpikin oman itsenäisen kokonaisuutensa. Osa täydentävästä kirjallisesta materiaalista on saatavissa internetin kautta. Sitä on koottu WebCT -kurssialueelle WebCT:n edellyttämät käyttäjätunnus ja salasana annetaan uusille opiskelijoille syksyllä. Suomenkielinen kokonaisuus Luentoja ja täydentävää kirjallista materiaalia aiheista: 1. Oikeuden historialliset ulottuvuudet, 2. Oikeudellisen ajattelun lähtökohdat ja erityispiirteet, 3. Oikeuden ja talouden vuorovaikutussuhde, 4. Lakimiesetiikka ja 5. Oikeussosiologisesta näkökulmasta. Luennot. Luentosarjan alussa kerrotaan, mistä täydentävän kirjallisen materiaalin voi hankkia, jos se ei ole saatavilla internetissä tai WebCT:ssä. Prof. Jukka Kekkonen: Oikeuden historialliset ulottuvuudet, yht. 10 h: ma ti klo ja ke klo 10 12, PII. Kirjallinen materiaali. Kekkonen, J.: Suomen oikeuden historiallisia kehityslinjoja (1998). Yliopistonlehtori Ari Hirvonen: Oikeudellisen ajattelun lähtökohdat ja erityispiirteet yht. 12h: ke klo 12 14, PR sali 1, to klo 08 12, PII ma-ti ja ma klo 08 10, PII. Kirjallinen materiaali. Ari Hirvonen: Oikeuden käynti, sivut Teos löytyy Helsingin yliopiston ethesis-sivuilta pdf-tiedostona (2643 Kt): oik/rikos/vk/hirvonen/ Prof. Matti Heimonen: Oikeuden ja talouden vuorovaikutussuhde yht. 12 h: ti-to klo 08 12, PII. Kirjallinen materiaali. Heimonen, Matti - Määttä, Kalle: Johdatus oikeustaloustieteeseen, luento-moniste s. 1 65, Oikeusneuvos Pertti Välimäki: Lakimiesetiikka yht. 4 h: ma ja ma klo 10 12, PII. Kirjallinen materiaali. Välimäki. P.: Lakimiesetiikasta tapaopin näkökulma. Luentomoniste Dosentti, Timo Kyntäjä: Oikeussosiologisesta näkökulmasta yht. 10h: ti klo 10 12, ke-to klo 08 12, PII. Kirjallinen materiaali ilmoitetaan syksyllä ilmoitustaululla ja luennon alussa. Suoritustapa. Opintojakso koostuu pakollisista luennoista sekä niitä tukevasta ja täydentävästä kirjallisesta materiaalista. Oppimistulos kontrolloidaan opintojakson päätyttyä pidettävässä kirjallisessa kuulustelussa. Kuulustelu ma PI ja uusintakuulustelu pe Opintojakso suoritetaan pääsääntöisesti kirjallisella kuulustelulla. Kaksi kertaa tentissä reputtaneille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kurssi kirjoittamalla esseen sovittavasta aiheesta. Kirjoituksen laajuus määräytyy tentissä saatujen pisteiden perusteella siten, 49

2 että niukasti reputtaneet kirjoittavat suppean esseen ja hyväksymisrajasta kauaksi jääneet laajan esseen. Kirjoitus palautetaan mennessä. Svenskspråkig helhet Obligatoriska föreläsningar och kompletterande skriftligt material om följande teman: 1. Rättens samhälleliga grunder, 2. Rättens och ekonomins växelverkan, 3. Rättens historiska dimensioner och 4. Rättens filosofiska grunder. Föreläsningar. Pol.lic. Chris Meyer: Rättens samhälleliga grunder (10h) må 18.9 kl 10-12, ons-fre kl och må , P667. Kompletterande litteratur: Meddelas när kursen börjar. EM Carsten Måsabacka: Rättens och ekonomins växelverkan (14 h) ti-ons klo 12-14, må 2.10 kl och må-to kl 12-14, P677. Komplementterande littratur: Föreläsningunderlag samt övrig litteratur som meddelas när kursen börjar. Docent Pia Letto-Vanamo: Rättens historiska dimensioner (6 h) må-ons kl 8-10, P677. Komplementterande litteratur: Letto- Vanamo Pia, Oikeuden Erooppa, luentoja oikeus-historiasta (1998) FD Jens Silfvast: Rättens filosofiska grunder (14 h): ons-to klo 12 14, ti-ons klo 14 16, må 2.10 klo och må-ti kl 14-16, P677. Kompletterande litteratur: Meddelas när kursen börjar. Kansallinen ja eurooppalainen lainsäädäntö ja yksilön suojan perusteet Tavoite: Perehtyä yksilön suojan muotoutumiseen vaikuttaviin kansallisiin ja eurooppalaisiin säännöstöihin ja tarkastella valtiollisen oikeuden rajoja, mahdollisuutta ja velvollisuutta vastata yksilöiden ja ryhmien oikeuksien toteutumisesta Sisältö: Kansallisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta perehdytään kansalliseen ja EU:n säädösvaltaan, näiden perustana oleviin kompetenssijärjestelyihin, asiaan vaikuttaviin käytäntöihin ja delegointimahdollisuuksiin. Kansallisesta näkökulmasta otetaan esiin myös niin perustuslaista kuin ei-kansallisista tekijöistä aiheutuvat rajoitukset. Eurooppalaisesta näkökulmasta taas esitellään eurooppalainen normisto ja sen pääpiirteet sekä tulkinta. Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset nivotaan kansalliseen järjestelmään. Yksilön oikeussuojaan liittyviä elementtejä käsitellään eri näkökulmista, mm. perusoikeudet ja niiden valvonta, perustuslakivaliokunnan rooli sekä valvonnan ennakollisuuden vaikutus perusoikeuskäsityksiin, ihmisoikeussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan ja erilaisten tuomio-istuinten toiminta ja merkitys. Oikeudellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjintää koskevan osion tavoite on antaa opiskelijalle käsitys siitä, miten näitä kysymyksiä koskevat eritasoiset normit ovat kehittyneet ja miten kansallisen lainsäädännön, EY-oikeuden ja ihmisoikeuksien normit suhteutuvat toisiinsa. Perehdytään siihen, miten yhteiskunnallinen tasa-arvo, poliittiset tasa-arvon edistämiseen liittyvät päämäärät ja oikeudellinen sääntely suhteutuvat toisiinsa. Osion asiasisällön muodostavat ihmisoikeussopimusten, Suomen perustuslain, EY-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön syrjintään, vähemmistöjen oikeuksiin sekä tasa-arvon edistämiseen liittyvät säännökset, niiden historia ja suhde sosiaalis-kulttuurisiin eroihin. Opetus: Luennot. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa 50

3 luennoilla ja luennoilla annettujen tehtävien tekemistä. Mikael Hidén: ti klo 8 10, ke klo 8-10., to klo 8 12, pe klo 8 10, PII. Olli Wikberg: ti klo 12 14, ke klo 10 12, to klo 12-14, pe klo 10-14, PII. Kevät Nousiainen: ma-pe klo 12 14, U40 sali 1. Yksityisoikeuden johdantokurssi Suomenkielinen kurssi Tavoite. Johdatus varallisuusoikeuden peruskäsitteisiin ja yleisiin oppeihin sekä avioliitto- ja jäämistöoikeuden perusteisiin. Käsiteltävä asiakokonaisuus. 1. Varallisuusoikeudet, oikeussubjektius ja oikeustoimien tekeminen. 2. Velvoitteiden syntymisen ja lakkaamisen perusteet. 3. Varallisuusoikeudet vaihdannassa. 4. Johdatus avioliitto- ja jäämistöoikeuteen. Laajuus: 3 opintopistettä. Opettajat Kaisto, Janne, OTT. Siviilioikeuden dosentti. Lohi, Tapani, OTT. Siviilioikeuden dosentti. Opetusmuodot. Luentosarja (20h) järjestetään ma-pe kl klo 10 14, PII. Suoritustapa: Pakollinen 20 tunnin luentosarja. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää kurssin aikana annettavien harjoitustehtävien (2tehtävää) tekemistä sekä oppimispäiväkirjan laatimista. Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Svenskspråkig kurs Mål: 1. Studenterna ges en översiktlig bild av hur privaträtten systematiseras 2. Förmögenhetsrättens grundläggande begrepp och allmänna läror klarläggs 3. Studenternas förmåga att förstå rättsligt beslutsfattande på privaträttens område utvecklas samtidigt som studenterna får en inblick i hur de rättsliga besluten är bundna vid värderingar 4. Studenterna ges en översiktlig bild av rättskällorna på privaträttens område Helhet som behandlas: 1. Privaträttens systematik 2. Grundläggande begrepp såsom rättssubjekt och rättshandling; privaträttens grundläggande rättsprinciper 3. Den rättsliga argumentationen i några rättsfall från privaträttens område 4. Rättskälleläran ur ett privaträttsligt perspektiv Omfattning: 3 studiepoäng. Lärare Bärlund, Johan, JD, EM. Docent i civiloch handelsrätt. Universitetslektor i privaträtt. Sköter en finskspr. professur i civilrätt. Nybergh, Frey, JD, VH. Docent i civiloch handelsrätt. Sköter universitetslektoratet i privaträtt. Undervisning: Undervisning (20 timmar) ges vt , P722 enligt följande: 3.1 kl , 4.1 kl , 5.1 kl , 8.1 kl (P723), 9.1 kl , 10.1 kl , 11.1 kl och 12.1 kl Hur avläggs kursen? Smågruppsundervisningen är obligatorisk. Dessutom skall två övningsarbeten utföras samt inlärningsdagbok hållas. Kursen bedöms på skalan godkänt/underkänt. 51

4 Perusopinnot Kirjanpito ja oikeushistoria ovat aakkosjärjestyksessä etenevässä Tiedekunnan oppiaineet kappaleessa. Oikeuden ulottuvuudet (20001) Tavoite. Opintojakson tavoitteena on valottaa oikeudellisia ilmiöitä eri näkökulmista ja sitä kautta auttaa opiskelijaa ymmärtämään oikeutta historiallisena, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä. Tarkastelu kohdistuu mm. oikeudellisten instituutioiden ja oikeudellisen ajattelun kehitykseen, minkä ohella huomiota kiinnitetään oikeuden yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin sekä lakimiesten ammatilliseen toimintaan ja lakimiesetiikkaan. Laajuus. 6 opintopistettä (6 ov). Opetus. Pakolliset luennot ja niitä täydentävä kirjallinen materiaali. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen opetus ja niihin liittyvä kirjallisuus muodostavat kumpikin oman itsenäisen kokonaisuutensa. Osa täydentävästä kirjallisesta materiaalista on saatavissa internetin kautta. Sitä on koottu WebCT -kurssialueelle WebCT:n edellyttämät käyttäjätunnus ja salasana annetaan uusille opiskelijoille syksyllä. Suomenkielinen kokonaisuus Luentoja ja täydentävää kirjallista materiaalia aiheista: 1. Oikeuden historialliset ulottuvuudet, 2. Oikeudellisen ajattelun lähtökohdat ja erityispiirteet, 3. Oikeuden ja talouden vuorovaikutussuhde, 4. Lakimiesetiikka ja 5. Oikeussosiologisesta näkökulmasta. Luennot. Luentosarjan alussa kerrotaan, mistä täydentävän kirjallisen materiaalin voi hankkia, jos se ei ole saatavilla internetissä tai WebCT:ssä. Prof. Jukka Kekkonen: Oikeuden historialliset ulottuvuudet, yht. 10 h: ma ti klo ja ke klo 10 12, PII. Kirjallinen materiaali. Kekkonen, J.: Suomen oikeuden historiallisia kehityslinjoja (1998). Yliopistonlehtori Ari Hirvonen: Oikeudellisen ajattelun lähtökohdat ja erityispiirteet yht. 12h: ke klo 12 14, PR sali 1, to klo 08 12, PII ma-ti ja ma klo 08 10, PII. Kirjallinen materiaali. Ari Hirvonen: Oikeuden käynti, sivut Teos löytyy Helsingin yliopiston ethesis-sivuilta pdf-tiedostona (2643 Kt): oik/rikos/vk/hirvonen/ Prof. Matti Heimonen: Oikeuden ja talouden vuorovaikutussuhde yht. 12 h: ti-to klo 08 12, PII. Kirjallinen materiaali. Heimonen, Matti - Määttä, Kalle: Johdatus oikeustaloustieteeseen, luento-moniste s. 1 65, Oikeusneuvos Pertti Välimäki: Lakimiesetiikka yht. 4 h: ma ja ma klo 10 12, PII. Kirjallinen materiaali. Välimäki. P.: Lakimiesetiikasta tapaopin näkökulma. Luentomoniste Dosentti, Timo Kyntäjä: Oikeussosiologisesta näkökulmasta yht. 10h: ti klo 10 12, ke-to klo 08 12, PII. Kirjallinen materiaali ilmoitetaan syksyllä ilmoitustaululla ja luennon alussa. Suoritustapa. Opintojakso koostuu pakollisista luennoista sekä niitä tukevasta ja täydentävästä kirjallisesta materiaalista. Oppimistulos kontrolloidaan opintojakson päätyttyä pidettävässä kirjallisessa kuulustelussa. Kuulustelu ma PI ja uusintakuulustelu pe Opintojakso suoritetaan pääsääntöisesti kirjallisella kuulustelulla. Kaksi kertaa tentissä reputtaneille tarjotaan mahdollisuus suorittaa kurssi kirjoittamalla esseen sovittavasta aiheesta. Kirjoituksen laajuus määräytyy tentissä saatujen pisteiden perusteella siten, 49

5 että niukasti reputtaneet kirjoittavat suppean esseen ja hyväksymisrajasta kauaksi jääneet laajan esseen. Kirjoitus palautetaan mennessä. Svenskspråkig helhet Obligatoriska föreläsningar och kompletterande skriftligt material om följande teman: 1. Rättens samhälleliga grunder, 2. Rättens och ekonomins växelverkan, 3. Rättens historiska dimensioner och 4. Rättens filosofiska grunder. Föreläsningar. Pol.lic. Chris Meyer: Rättens samhälleliga grunder (10h) må 18.9 kl 10-12, ons-fre kl och må , P667. Kompletterande litteratur: Meddelas när kursen börjar. EM Carsten Måsabacka: Rättens och ekonomins växelverkan (14 h) ti-ons klo 12-14, må 2.10 kl och må-to kl 12-14, P677. Komplementterande littratur: Föreläsningunderlag samt övrig litteratur som meddelas när kursen börjar. Docent Pia Letto-Vanamo: Rättens historiska dimensioner (6 h) må-ons kl 8-10, P677. Komplementterande litteratur: Letto- Vanamo Pia, Oikeuden Erooppa, luentoja oikeus-historiasta (1998) FD Jens Silfvast: Rättens filosofiska grunder (14 h): ons-to klo 12 14, ti-ons klo 14 16, må 2.10 klo och må-ti kl 14-16, P677. Kompletterande litteratur: Meddelas när kursen börjar. Kansallinen ja eurooppalainen lainsäädäntö ja yksilön suojan perusteet Tavoite: Perehtyä yksilön suojan muotoutumiseen vaikuttaviin kansallisiin ja eurooppalaisiin säännöstöihin ja tarkastella valtiollisen oikeuden rajoja, mahdollisuutta ja velvollisuutta vastata yksilöiden ja ryhmien oikeuksien toteutumisesta Sisältö: Kansallisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta perehdytään kansalliseen ja EU:n säädösvaltaan, näiden perustana oleviin kompetenssijärjestelyihin, asiaan vaikuttaviin käytäntöihin ja delegointimahdollisuuksiin. Kansallisesta näkökulmasta otetaan esiin myös niin perustuslaista kuin ei-kansallisista tekijöistä aiheutuvat rajoitukset. Eurooppalaisesta näkökulmasta taas esitellään eurooppalainen normisto ja sen pääpiirteet sekä tulkinta. Eurooppaoikeuden valtionsisäiset oikeusvaikutukset nivotaan kansalliseen järjestelmään. Yksilön oikeussuojaan liittyviä elementtejä käsitellään eri näkökulmista, mm. perusoikeudet ja niiden valvonta, perustuslakivaliokunnan rooli sekä valvonnan ennakollisuuden vaikutus perusoikeuskäsityksiin, ihmisoikeussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan ja erilaisten tuomio-istuinten toiminta ja merkitys. Oikeudellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjintää koskevan osion tavoite on antaa opiskelijalle käsitys siitä, miten näitä kysymyksiä koskevat eritasoiset normit ovat kehittyneet ja miten kansallisen lainsäädännön, EY-oikeuden ja ihmisoikeuksien normit suhteutuvat toisiinsa. Perehdytään siihen, miten yhteiskunnallinen tasa-arvo, poliittiset tasa-arvon edistämiseen liittyvät päämäärät ja oikeudellinen sääntely suhteutuvat toisiinsa. Osion asiasisällön muodostavat ihmisoikeussopimusten, Suomen perustuslain, EY-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön syrjintään, vähemmistöjen oikeuksiin sekä tasa-arvon edistämiseen liittyvät säännökset, niiden historia ja suhde sosiaalis-kulttuurisiin eroihin. Opetus: Luennot. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa 50

6 luennoilla ja luennoilla annettujen tehtävien tekemistä. Mikael Hidén: ti klo 8 10, ke klo 8-10., to klo 8 12, pe klo 8 10, PII. Olli Wikberg: ti klo 12 14, ke klo 10 12, to klo 12-14, pe klo 10-14, PII. Kevät Nousiainen: ma-pe klo 12 14, U40 sali 1. Yksityisoikeuden johdantokurssi Suomenkielinen kurssi Tavoite. Johdatus varallisuusoikeuden peruskäsitteisiin ja yleisiin oppeihin sekä avioliitto- ja jäämistöoikeuden perusteisiin. Käsiteltävä asiakokonaisuus. 1. Varallisuusoikeudet, oikeussubjektius ja oikeustoimien tekeminen. 2. Velvoitteiden syntymisen ja lakkaamisen perusteet. 3. Varallisuusoikeudet vaihdannassa. 4. Johdatus avioliitto- ja jäämistöoikeuteen. Laajuus: 3 opintopistettä. Opettajat Kaisto, Janne, OTT. Siviilioikeuden dosentti. Lohi, Tapani, OTT. Siviilioikeuden dosentti. Opetusmuodot. Luentosarja (20h) järjestetään ma-pe kl klo 10 14, PII. Suoritustapa: Pakollinen 20 tunnin luentosarja. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää kurssin aikana annettavien harjoitustehtävien (2tehtävää) tekemistä sekä oppimispäiväkirjan laatimista. Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Svenskspråkig kurs Mål: 1. Studenterna ges en översiktlig bild av hur privaträtten systematiseras 2. Förmögenhetsrättens grundläggande begrepp och allmänna läror klarläggs 3. Studenternas förmåga att förstå rättsligt beslutsfattande på privaträttens område utvecklas samtidigt som studenterna får en inblick i hur de rättsliga besluten är bundna vid värderingar 4. Studenterna ges en översiktlig bild av rättskällorna på privaträttens område Helhet som behandlas: 1. Privaträttens systematik 2. Grundläggande begrepp såsom rättssubjekt och rättshandling; privaträttens grundläggande rättsprinciper 3. Den rättsliga argumentationen i några rättsfall från privaträttens område 4. Rättskälleläran ur ett privaträttsligt perspektiv Omfattning: 3 studiepoäng. Lärare Bärlund, Johan, JD, EM. Docent i civiloch handelsrätt. Universitetslektor i privaträtt. Sköter en finskspr. professur i civilrätt. Nybergh, Frey, JD, VH. Docent i civiloch handelsrätt. Sköter universitetslektoratet i privaträtt. Undervisning: Undervisning (20 timmar) ges vt , P722 enligt följande: 3.1 kl , 4.1 kl , 5.1 kl , 8.1 kl (P723), 9.1 kl , 10.1 kl , 11.1 kl och 12.1 kl Hur avläggs kursen? Smågruppsundervisningen är obligatorisk. Dessutom skall två övningsarbeten utföras samt inlärningsdagbok hållas. Kursen bedöms på skalan godkänt/underkänt. 51