HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Riittävätkö luonnonvarat? Huoltoupseeriyhdistyksen vilkas syksy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti 4 2010. Riittävätkö luonnonvarat? Huoltoupseeriyhdistyksen vilkas syksy"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti Riittävätkö luonnonvarat? Huoltoupseeriyhdistyksen vilkas syksy

2 BREAK THE HABIT batterydrink.com 2

3 Onko puolustusvoimien omaa huoltovarmuutta olemassa? Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 4/2010 Päätoimittaja Ev evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro Toimittajat Everstiluutnantti Raimo Raivio PL 5, Lahti Hans Gabrielsson Lehmihaant. 7 A 2, Tuusula (09) Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen Kielotie 47, VANTAA (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Olli Happonen Vpj Harri Juhani Koponen Hallitus Pj ev Risto Kosonen Vpj kapt Caj Lövegren Evl res Matti Paasivaara Ltn res Hans Gabrielsson Maj Jari Virolainen Evl Timo Saarinen Evl Mauri Etelämäki Evl Mika Multanen Evl Timo Vilkko Maj Matti Sopanen Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsen-rekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri Maj Matti Sopanen PE/LOGOS PL 919, HELSINKI Kansikuva: Kaksi veteraania. JR 200 riveissä taistellut Suomen-poika Elret Epner ja T-34 Törsin sotamuseon pihamaalla. ISSN AO-PAINO 2009 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, puhelin (015) Huoltovarmuus on monen tekijän summa. Sen voidaan karkeasti katsoa muodostuvan materiaalista, palveluista ja henkilöstöstä. Materiaaliin ja sen varastointiin sitoutuu rahaa. Kaikkea materiaalia ei ole järkevä hankkia varastoon sodan ajan tarpeita varten. Osan lasketaan kriisin tullen saatavan yhteiskunnasta, osa hankitaan muualta. Tosin täysin sellaiseen Just-on-time -konseptiin ei kuitenkaan voida mennä, jollaiseen liikemaailma on itsensä trimmannut. Valmius edellyttää omavaraisuutta tärkeimmän ja hankalimmin hankittavan materiaalin osalta. Palveluita olemme kumppanoineet muun yhteiskunnan kanssa. Lääkintähuolto on yksi tällaisen strategisen kumppanuuden onnistunut malliesimerkki. Teollinen korjaus on hiljan aloittanut oman kumppanuutensa Millog-yhtymän kanssa. Ruokahuoltoa kehitetään edelleen. Näilläkään esimerkkialoilla ei ole varaa rakentaa rinnakkaisia järjestelmiä muun yhteiskunnan kanssa. Integroitu huoltovarmuus on rakennettava yhdessä yhteisiä tarpeita varten. Tässä numerossa: Meillä on puolustusvoimien huollossa perusvalmiudessa hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kriisiaikaa varten sen määrää ja tieto-taito-osaamista on kuitenkin tuntuvasti lisättävä. Reservistä me saamme tuon tarvittavan lisän. Määrän lisäksi on muistettava hyödyntää myös sieltä löytyvää laajaa ammattitaitoa huoltovarmuuttamme rakennettaessa ja ylläpidettäessä. Puolustusvoimien suorituskykyä kriisissä ei lopultakaan ratkaise tykinputkien määrä, vaan maan taloudellinen elinvoimaisuus, reservin kyvykkyys ja niiden varaan rakennettu huoltovarmuus. Huoltoupseeri toivottaa jäsenilleen ja kaikille tukijoilleen Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2011! Pääkirjoitus... 3 Joulun tärkein... 4 Puheenjohtaja... 5 Haasteena öljy ja muut luonnonvarat ylittääkö kulutus tuotannon Uuteen rakenteeseen koko yhteiskunnan voimin Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa katsaus tuleviin uusiin ja muuttuviin logistiikan palveluihin Divisioonan huollon johtaminen Antoisa syysretki itäiseen Viroon Sveitsiläisten huoltoupseerien vierailu Huollon evp everstit perehtyivät maavoimien huoltojärjestelmän suunnittelun nykytilaan Huoltoupseeriyhdistys ry:n syyskokous Tampereella Vuoden Huoltoupseeri Sattumia

4 Joulun tärkein Olin äskettäin mukana lentokoneen hätälaskussa. Kone lähestyi jo kiitorataa, kun se yllättäen otti uudelleen korkeutta. Kapteeni ilmoitti, että laskutelineessä oli vikaa. Aloitettiin pakkolaskuvalmistelut. Ensin kulutettiin tunnin ajan polttoainetta. Sen kuluessa hätäuloskäynnit kerrattiin, päällysvaatteet puettiin päälle, silmälasit sijoitettiin tuolin taskuun. Samanaikaisesti kiitorata vaahdotettiin. Palokunta ja joukko ambulansseja ajettiin valmiuteen. Ilta-Sanomien etusivu kertoi myöhemmin: Hätätilanne Helsinki-Vantaalla. Paniikki koneessa. Elämä vilisi silmissä. Tilanne tuntui hyvin epämukavalta. Pohdin, pääsenkö enää lainkaan kotiin. Näenkö enää minulle tärkeitä ihmisiä? Kenties kohta en enää ole hengissä. Joulussa ei siis keskeistä ole hieno perinne, lepohetki kiireisen elämän keskellä, perheen yhdessäolo, lahjat tai tunnelma. Vaikka nämä kaikki ovat hyviä asioita, tärkeintä on se, että ihmisen pimeyteen syttyy valo. On olemassa toinen todellisuus, ikuisuus. On olemassa tarkoitus ja toivo. On olemassa anteeksianto ja rakkaus. Jumala lupaa sanassaan: Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut. Mutta usko ei ole tarkoitettu pelkästään hukkuvan oljenkorreksi. Se mielekkyyden jokaiseen päivään, syventää ilomme ja onnen hetkemme. Toivotan siunattua joulua Huoltoupseeri-lehden lukijoille Hannu Niskanen Tuossa tilanteessa rukous tuli tärkeäksi. Pyysin, että Jumala varjelisi meitä koneessa olevia. Pyysin, että jos matka kuitenkin nyt päättyisi, hän antaisi rikkomuksemme anteeksi ja pelastaisi meidät armossaan iankaikkiseen elämään. Rukoilin läheisteni puolesta, että Jumala pitäisi heistä huolen ja että kerran saisimme kaikki kohdata taivaassa. Lopulta kaikki meni hyvin. Jouduin kuitenkin kohtaamaan sen tosiasian, jonka me ihmiset mieluusti työnnämme taka-alalle. Tämä elämä katoaa. Olemme joka hetki matkalla kohti lopullista pakkolaskua. Joulun sanoma kertoo Jumalan rakkaudesta ihmistä kohtaan. Se rakkaus on vahvempi kuin kuolema, eikä siitä Raamatun mukaan mikään voi meitä erottaa. Pojassaan Jumala lähestyy meitä ja me saamme turvata häneen. 4

5 Joulua odotellessa Huoltoupseeriyhdistyksen toiminta saavutti tänä vuonna jo kunnioitettavat 84 vuotta! Jäseniä on noin 1250, mikä kertoo, että yhdistyksellä on tärkeä paikka tässä yhdistysten luvatussa maassa. Vuoden vaihteessa on tapahtumassa pientä verenvaihtoa muun muassa valtuuskunnassa. Uutena valtuuskunnan puheenjohtajana aloittaa toimitusjohtaja Harri Koponen. Valtuuskunnan rooli onkin aivan keskeinen niin henkisenä että taloudellisena tukijana koko yhdistykselle. Erityisesti haluan korostaa myös valtuuskunnan osuutta elinkeinoelämän ja teollisuuden logistiikan tiedonvälittäjänä koko jäsenkunnalle. Samalla välitän parhaimmat kiitokset valtuuskunnan monivuotiselle puheenjohtajalle Olli Happoselle sekä koko valtuuskunnalle yhdistyksen toiminnalle osoitetusta tuesta! Vuoden ehdoton kohokohta oli sveitsiläisvierailu. Tapahtuma huipentui Lahden huoltoupseereiden järjestämään lämminhenkiseen huoltotapahtumaan. Vierailta saadun palautteen mukaan koko vierailuviikko oli erittäin onnistunut. Kiitoskirjeessään SOLOG:n puheenjohtajat eversti Thomas Christen ja everstiluutnantti Rolf Häfeli pyysivät välittämään lämpimät kiitokset vieraanvaraisuudesta ja ystävällisyydestä kaikille tapahtumaan osallistuneille! Suomalaisia odotetaan Sveitsiin taas Yhdistyksen puolesta suurimman vastuun kantoivat huoltoveljet Jari Virolainen ja Juha Lemminki, mistä heille lämpimät kiitokset samoin kun kaikille tukijoillekin! Vuoden aikana kohokohtana on ollut myös laadukkaan Huoltoupseeri-lehden putkahtaminen postilaatikkoon. Toimitus on uurastanut pitkin vuotta meidän kaikkien hyväksi! Työ ei ole aivan helppo. Jotta lehden anti jatkossakin olisi yhtä korkeatasoinen ja mielenkiintoinen, toivoisin jokaisen jäsenen vuorollaan tarttuvan kynään. Varmasti jokaisella on ajatuksia, jotka haluaisi saattaa myös muiden huoltoveljien tietoon tai pohdittavaksi. Lehti on aivan erinomainen foorumi mielipiteiden vaihtoon tai vaikkapa yritysten logististen ratkaisujen esittelyyn. Lähivuosina puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää kehitetään entistä kokonaisvaltaisemmin. Parin seuraavan vuoden aikana päivitetään huollon toimialojen toiminta niin, että uusitut menettelyt ovat käytössä jo parin vuoden päästä. Kehittämisen pohjana on meneillään oleva tutkimus- ja hanketyö. Osana kehitystyötä poikkeusolojen huoltopataljoonien ja -komppanioiden kokoonpanot ja kalusto uudistetaan vastaamaan luvun vaatimuksia. Painopiste kehittämisessä on logistiikan tilanteen mukaisessa johtamisessa ja materiaalin koneellisessa käsittelyssä sekä täydentämisessä tukialueelta etulinjaan mahdollisimman suoraviivaisesti. Käytännössä koko logistiikkajärjestelmä kehittyy kohti huomisen haasteita ja vaatimuksia. Muutosprosessi edellyttää laajaa osaamisen kehittämistä kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Merkittävimmät osaamismuutokset tapahtuvat opistoupseereiden jäädessä reserviin ja uusien aliupseereiden tullessa riviin. Myös siviilihenkilöstöllä on yhä tärkeämpi rooli logistiikan kokonaisuuden hallinnassa. Huollon koulutus ja joukkotuotanto on yhä keskeisemmässä asemassa osaamisen kehittämistä. Logistiikan johtamisessa kumppanuuksien hallinnointi ja elinkeinoelämän parempi tuntemus on yhä merkittävämpi osaamisalue. Logistiikan ja huollon kehittäminen tuleekin olemaan varsin näkyvä teema myös Huoltoupseeriyhdistyksen toiminnassa ja lehden sivuilla. Näitä asioita pyrin valottamaan myös huollon tarkastajan näkökulmasta laajemmin ensi vuoden aikana, kun valmistelut etenevät siihen vaiheeseen. Nyt elämme jo joulun aikaa. Joulun valmistelut ovat todellinen haaste monelle logistiikan ammattilaiselle. Uskon, että juuri huoltoupseerit ja kaikki logistiikan parissa työtään tekevät, odottavat ehkäpä muitakin enemmän kiireetöntä joulun aikaa. Hyvät huoltoupseerit, Toivotan teille ja läheisillenne oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua sekä menestystä vuodelle 2011! Mitä olisi joulukaan ilman toimivaa huoltoa? 5

6 Haasteena öljy ja muut luonnonvarat Ylittääkö kulutus tuotannon? Monet Pohjois-Nepalin kaupungit ovat täysin ilmakuljetusten varassa. Kuvat Mika Helsingius Tkt Mika Helsingius Tutkimusjohtaja Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämisosasto Hämeen Rykmentti 6 Maailman öljyvarat Öljyvarojen rajallisuus uusiutumattomana luonnonvarana on aina tiedostettu, ennen pitkää öljy tulee väistämättä loppumaan. Se ei tule olemaan mikään nopea ja äkkinäinen ilmiö, pikku hiljaa tuotanto alkaa vain hiipua kun uusia öljykenttiä ei enää löydy tai niitä ei pystytä ottamaan käyttöön entiseen tahtiin geologisten ja fysikaalisten syiden vuoksi. Englanninkielinen termi Peak Oil eli öljyhuippu kuvaa hetkeä, jolloin maa- ilman öljyntuotanto saavuttaa maksiminsa, sen jälkeen se lähtee vääjäämättä laskemaan. Shellillä työskennellyt geofyysikko Marion King Hubbert kehitti jo vuonna 1956 mallin (Hubbertin teoria), jonka avulla öljyntuotannon kehittymistä voidaan ennustaa tuotannon huippuhetken paikallistamisen jälkeen. Huippua ei havaita ennen sen ohittamista, mutta joitain vuosia jälkikäteen sen ajankohta voidaan määrittää aika tarkasti. Malli perustuu yksinkertaiseen gaussista normaalijakautumaa muistuttavaan kellokäyrään, kuten moni muukin luonnollinen ilmiö. [18] Hubbertin käyrä vaikuttaa toimivan kohtuullisesti arvioitaessa yksittäisen esiintymän tai maantieteellisen alueen öljyntuotantoa, öljyteollisuus on käyttänyt sitä hyväkseen vuosikausia. Hubbertin käyrä on pystytty sovittamaan mm. Yhdysvaltojen ja Norjan öljyntuotantoon, siellä paikalliset huiput saavutettiin vuosina 1979 ja Voidaan olettaa sen pitävän kohtuullisesti paikkansa myös maailman kokonaisöljyvarojen suhteen, tosin meidän tulee aina muistaa että tämänkaltaiset yleistykset sisältävät aina paljon virhelähteitä. [8] Tähän saakka yleisenä käsityksenä on ollut, että vielä löytämättömien tai hyödyntämättömien kenttien avulla öljyn riittävyys on taattu useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin ja tänä aikana voidaan kehittää korvaavia energianlähteitä. Öljyä on vaikeampi löytää ja sen nostaminen maanpinnalle on teknisesti vaativampaa ja kalliimpaa, mutta on luotettu etsintä- ja porausmenetelmien jatkuvaan kehittymiseen. Tämäkään ei ole suoraan ristiriidassa Hubbertin teorian kanssa, huippukohta saattaa parhaassa tapauksessa siirtyä hieman eteenpäin. On selvää, ettei tuotannossa tapahdu äkkinäistä notkahdusta. Vaikka uusia suuriakin kenttiä satuttaisiin löytämään, voi niiden hyödyntäminen olla sen verran haastavaa, ettei vuosituotantoa pystytä ylläpitämään samassa tahdissa kuin vanhemmat helpommin hyödynnettävät kentät alkavat tyrehtymään. Edes vanhojen kenttien tuotantotason saavuttaminen ei riitä, koska kysyntä kehittyvissä talouksissa kasvaa nousevan elintason, teollistumisen ja autoistumisen myötä. Varoitukset lisääntyvät Vuoden 2010 aikana varoitukset uudesta energia- tai öljykriisistä ovat lisääntyneet. Tällä kertaa niiden takana eivät ole olleet yksittäiset ympäristöaktivistit tai tiedepiirit, varoituksia ovat esittäneet mm. Yhdysvaltojen ja Saksan puolustusviranomaiset sekä suuret Brittiyritykset. Yhteisenä tekijänä useissa viesteissä on ollut epäilys siitä, että monet poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja yksittäiset kansalaiset pyrkivät usein pyyhkimään

7 Elinolosuhteiden heikkeneminen voi lisätä poliittista liikehdintää eri puolilla maailmaa. ikävät mahdollisuudet mielestään. Vallalla on uskomus siitä, että keskimäärin kaikki on kunnossa ja aikanaan joku jossain hoitaa asiat kuntoon. Siirtymisen fossiilisista polttoaineista eteenpäin on ajateltu tapahtuvan kaukaisessa tulevaisuudessa (seuraavien sukupolvien aikana) ja arjen kannalta mahdollisimman huomaamattomasti. Nyt on kuitenkin herännyt epäilyksiä siitä, että tapahtumien kulku saattaa päästä yllättämään ihmiskunnan. Joidenkin arvioiden mukaan öljyntuotannon ylijäämäkapasiteetti saattaa kääntyä vajaukseksi jo vuonna 2012, vajauksen noustessa 10 miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2015 mennessä [7]. Öljytuotteiden kysyntä kehittyvissä talouksissa on ollut viime vuosina nopeaa, toisaalta monet öljy-yhtiöt ja öljyntuottajamaat ovat saattaneet liioitella uusien potentiaalisten öljykenttien määriä. Tälle on liiketaloudellisia perusteita; pörssikursseja ei haluta häiritä ja samalla monilla on ollut luja itseluottamus siihen että uudet etsintämenetelmät paljastavat pian uusia potentiaalisia kenttiä. On haluttu välttää turhaa paniikin lietsomista epävarmassa tilanteessa, se heijastuisi negatiivisesti talouteen, joka perustuu faktojen lisäksi mielialoihin. Nyt kriittiset äänenpanot ovat kuitenkin alkaneet lisääntyä. Yhdysvalloissa maavoimat on ollut aktiivinen keskustelija. US ARMY on joidenkin arvioiden mukaan maailman suurin yksittäinen öljytuotteiden käyttäjä, joten luonnollisesti asia kiinnostaa heitä. Myös US Department of Energy on alkanut muuttamaan arviotaan aiempaa pessimistisempään suuntaan. Virallisesti kansainvälinen International Energy Agency pitää uhkakuvia vielä jossain määrin liioiteltuina ainakin aikataulun suhteen, mutta sekä koti- että ulkomaisten lehtitietojen perusteella sen sisällä on hyvin voimakkaita erimielisyyksiä asiasta.[7], [17] Britanniassa osa teollisuudesta kuten Virgin, Arup, Stagecoach ja Scottish and Southern Energy ilmaisivat huolensa kehityksestä kevättalvella 2010, sen jälkeen asiasta on ollut keskusteluita viranomaisten kuten Britannian energiaministerin Lordi Huntin kanssa. Brittilehdistössä asiasta on ollut paljon lehtikirjoittelua, suomalaisissakin uutisvälineissä on asiasta ollut lyhyitä mainintoja. On kysytty, onko hallitus tunnistanut muutoksen, ja miten se on aikonut varautua asiaan, vai onko se tehnyt yhtään mitään. Teollisuus pelkää, että äkkinäiset ja suunnittelemattomat muutokset voivat aiheuttaa talouselämälle vahinkoa monin eri tavoin ja riskien minimoimiseksi sopeutumissuunnitelmat tulisi käynnistää nopeasti.[4], [6], [15]. Saksan puolustusvoimien tulevaisuuden analysointikeskus on tutkinut luonnonvarojen, kuten öljyn ja eri mineraalien riittävyyttä perusteellisesti, mutta monia selvitysten tuloksia ei ole julkaistu. Syyskuun alussa 2010 joku sai haltuunsa luonnoksen kyseisen analysointikeskuksen öljyhuippua koskevasta raportista ja levitti sen internettiin [10], [12]. Bundeswehr vahvisti raportin aidoksi, mutta se ei kuitenkaan ole halunnut osallistua keskusteluun vielä sen enempää. Se raportista tiedetään, ettei sitä oltu vielä viimeistelty ja esitelty päättäjille kuten puolustusministeriölle siistitymmässä muodossa. Tiedotusvälineet kuten Der Spiegel uskovatkin, että raportti antaa sensuroimattoman kuvan tilanteesta asiantuntijoiden näkökulmasta [13]. Haluttomuus kommentointiin on myös ymmärrettävää, kun muistetaan, että toukokuussa 2010 liittopresidentti Köhler päätyi eroamaan mediakohun saattelemana. Hän oli todennut ääneen viennistä ja maailmankaupasta riippuvaisen maan kuten Saksan tarvitsevan sotilaallista voimaa pystyäkseen turvaamaan omia etujaan kuten kauppareittejä ja muita kauppaan ja työllisyyteen vaikuttavia seikkoja [1]. Kyseinen luonnonvararaportin luonnos sisältää paljon pragmaattisia näkökulmia ulko- ja puolustuspolitiikkaan, joten ei ole yllättävä, ettei julkista keskustelua aiheesta haluta käydä ainakaan tässä vaiheessa. Öljyntuotannon laskun mahdollisia seurauksia Viime aikoina monet tahot ovat alkaneet esittämään arvioitaan öljyhuipun mahdollisista vaikutuksista. Pääosiltaan näkemykset ovat aika samansuuntaisia, kooste keskeisestä sanomasta esitellään seuraavaksi. Saksalainen raportin käyttö perustuu siitä kirjoitettuihin artikkeleihin ja englanninkielisen lyhennelmään [11], kielitaitoisemmat voivat tutustua myös alkuperäistekstiin joka löytyy ainakin tällä hetkellä mm. täältä [10]. Öljyvarojen riittävyyden arvioinnista ja tilastojen luotettavuudesta kerrotaan yksityiskohtaisesti aiemmin mainitussa Brittiläisessä raportissa [15]. Tuore suomalainen opinnäyte käsittelee aihetta yhteiskunnan sopeutumisen ja lainsäädännöllisen ohjauksen näkökulmasta [8]. Öljyhuipun saavuttaminen ei välttämättä näy arjessa välittömästi, kulutuksen ja tuotannon välinen epäsuhta lähtee kasvamaan pikku hiljaa ja suuremmat vaikutukset realisoituvat ehkä vuoden viiveellä. Alkuvaiheessa vaikutusta voidaan kompensoida parantamalla energiatehokkuutta ja tehostamalla erilaisia toimintoja, mutta ennen pitää seuraukset alkavat näkyä jokapäiväisessä elämässä. Toisaalta, myös toisenlaisia kehityskulkuja pidetään mahdollisina. Mikäli kaikki osapuolet eivät sopeudu muutoksiin kylmän rauhallisesti, vaikutukset voivat tulla esiin nopeammin. Sen jälkeen kun tuotantohuippu on ohitettu ja tunnustettu tapahtuneeksi tosiasiaksi, tilanne voi lähteä kuumentumaan. Jotkut raportit varoittavat kansainvälisen kriisin mahdollisuudesta 15 vuoden sisällä, näkemykselle on yksinkertaisia ja järkeviä perusteluja. 7

8 Arvioiden mukaan 95% kaikista maailman teollisuustuotteista on jollain tavoin riippuvaisia öljystä, sitä käytetään joko polttoaineena tai polymeerien raakaaineena. Nykyinen teollistunut yhteiskuntamme on äärimmäisen riippuvainen kuljetuksista, globaalin talouden keskinäisriippuvuus on kasvanut ja suuri osa kuljetuksista perustuu juuri öljyyn. Siinä vaiheessa kun tieto öljyntuotannon hiipumisesta muuttuu riskistä tosiasiaksi, heijastuu se välittömästi maailmantalouteen. Hinnat nousevat, koska tiedetään, ettei syntyvä öljykriisi tule menemään pikaisesti ohi ja korvaavat energianlähteet ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Hinnannousu voi käynnistää lumipalloefektin, jolla on laajoja vaikutuksia. Kyse ei ole maailmanlopusta, mutta häiriötila voi kestää vuosikymmeniä. Koko moderni teollisuusyhteiskunta ja korkea elintaso pohjautuu pääasiassa öljyyn, nyt tämä perusta alkaa murentua. Hintashokit ovat varmasti ensimmäisiä esimerkkejä siitä mitä voi olla tulossa. Alkuvaiheessa toimitaan vielä markkinatalouden ehdoilla, tällöin markkinat yrittävät löytää öljytuotteille sopivaa hintaa. Kuljetuskustannukset alkavat nousta ja tämä vaikuttaa taas teollisuuden kannattavuuteen. Kohonneet logistiikkakustannukset vaikuttavat ensimmäiseksi niihin yrityksiin, jotka ovat kuljettaneet painavia massatuotteita tai raaka-aineita pitkiä matkoja. Kuljetuskustannukset kohoavat merkittävästi suhteessa työn kustannuksiin ja aiemmat kannattavuuslaskelmat pettävät. Korkeammin jalostetuille tuotteilla kuljetuskustannusten merkitys ei ole alkuvaiheessa välttämättä vielä niin suuri. Pidemmällä aikavälillä nekään eivät ole turvassa, sillä monien tuotteiden tuotantoketjuihin sitoutuu suuria määriä raaka-aineita (esim. platinagramman tuottamiseen kuluu 350 kg uusiutumattomia raaka-aineita) [14]. Ajan myötä pula monista tärkeistä tarvikkeista syvenee. Jotkin öljytuotteista riippuvaiset tuotannonalat kärsivät jos tuotteiden hinnat kasvavat niin korkeiksi, ettei niille löydy enää riittävän laajoja maksukykyisiä markkinoita. Tämä koskettaa niin teollisuuskemikaaleja kuin perinteistä autoteollisuutta. Muutoksilla olisi suuria vaikutuksia talouskehitykseen eri puolilla maailmaa. Intian ja Kiinan talouskasvu saattaa hidastua merkittävästi, koska ne ovat riippuvaisia tuontienergiasta, tuontiraaka-ai- 8 neista ja maailmanmarkkinoista. Halvalla työvoimalla ei ole enää entistä merkitystä kuljetuskustannusten kasvaessa. Nykyisin tuotteen elinkaaren eri vaiheet sijoittuvat usein eri puolille maailmaa, oli kyse sitten materiaalien jalostamisesta tai puolivalmisteista. Suuruuden ekonomian vuoksi on edullisempaa keskittää työvaiheet muutamaan suuryksikköön ja kuljettaa välituotteita ympäri maailmaa. Teollisuuden sijoittuminen perustuu päämarkkinoiden, raaka-aineiden ja energialähteiden välisten etäisyyksien ja kustannusten optimointiin. Tapahtuuko jatkossa voimakkaampaa maantieteellistä keskittymistä?, tätä on vielä vaikea arvioida. Tuotannossa eri osavaiheiden välisten kuljetusetäisyyksien minimoinnilla on tulevaisuudessa entistä suurempi painoarvo. On esitetty arvioita valtiollisen sään- Monet kehitysmaiden sisämaakaupungit ovat hyvin riippuvaisia maantiekuljetuksista. nöstelyn ja ohjauksen kasvamisesta suhteessa markkinatalouteen. Markkinavoimien toimintavapaus saattaa kaventua, koska poliittista ohjausta on pakko kasvattaa yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Tämä voi johtaa öljytuotteiden säännöstelyyn ja muihin rajoituksiin, valtiovallan pitää ajatella pitkän tähtäimen etuja ja sopeutumista öljyttömään maailmaan. Teollisuudella ei ole välttämättä taloudellista kykyä kestää kaikkia samanaikaisia muutoksia yksinään, vaan se joutuu tekemään yhteistyötä valtiovallan kanssa. Öljyn- ja kaasuntuottajamaiden vaikutusvallan ennustetaan kasvavan nykyisestä. Hinnan lisäksi tai sen sijaan ne voivat neuvotella itselleen poliittisia etuja kahdenvälisillä sopimuksilla. Niiden ei tarvitse enää välittää entiseen tapaan länsimaisesta toimintamallista vaan ne voivat toimia enenevässä määrin omien kulttuuri- ja arvoperustojensa mukaan. Niiden varallisuus saattaa kasvaa sekä energian viennin, että niiden alueelle siirtyvän tuotannon ansiosta. Saksalaisessa mediassa on esitetty arvioita, joiden mukaan tulevaisuudessa heidän pitää harjoittaa pragmaattisempaa ulkopolitiikkaa. Suhteet Venäjään tulee säilyttää hyvänä, koska se on heille tärkeä energiantoimittaja. Suhteita lähi-idän öljyntuottajamaihin kuten Saudi-Arabiaan ja Iraniin pitää parantaa, jotta energiatoimitukset saataisiin taattua myös tulevaisuudessa. On epäilty tämän aiheuttavan kitkaa mm. Puolan ja Israelin kanssa, mutta toisaalta energiapolitiikka nähdään elintärkeäksi. On todettu, että jatkossa joudutaan tekemään paljon kompromisseja ja painottamaan poliittisten tavoitteita uudella tavalla. [13] Tulevaisuudessa suuret maat eivät välttämättä halua sekaantua muiden maiden tapahtumiin poliittisesti tai sotilaallisesti niin helposti kuin aiemmin, niillä ei ole siihen enää todellista kykyä. Suuret maaoperaatiot tai maihinnousut muuttuvat entistä kalliimmiksi, varakkaidenkin kansantalouksien pitää punnita riskit ja hyödyt entistä tarkemmin. Pienet täsmäoperaatiot säilyttänevät asemansa, mutta kaikkea tullaan katsomaan energiapolitiikan silmälasien läpi eikä kukaan halua keikuttaa venettä liikaa. Kansainväliset avustusoperaatiot saattavat vaikeutua, kansalaisjärjestöillä ei ole välttämättä varoja mittaviin logistisiin operaatioihin. Kansalaisilla ei ole varaa entisen kaltaisiin lahjoituksiin, rikkaammatkin valtiot joutuvat tasapainottelemaan kehitysavun ja muiden kulujen kanssa. Kukin pärjätköön omillaan -asenne saattaa hyvinkin yleistyä tulevaisuudessa. Tällä voi puolestaan olla monia negatiivisia seurauksia, lisääntyvä epätoivo köyhemmillä alueilla voi johtaa syvenevin kriiseihin ja radikalisoitumiseen. Maantiekuljetuksista riippuvaiset maat kärsivät muita enemmän nousevista polttoainekustannuksista. Rautatiet ovat paremmassa asemassa, varsinkin jos ne on jo sähköistetty. Sähköenergiaa voidaan tuottaa useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, itse liikenneinfrastruktuuriin ei välttämättä tarvitse puuttua. Maantiekuljetukset ovat vaikeammassa asemassa, todelliset vaihtoehdot nykyiselle kalustolle puuttuvat. Vetyteknologia on vielä tulevaisuutta ja sähköautotkin rajoittuvat toistaiseksi lyhyille etäisyyksille soveltuviin henkilöautoihin. Pitää muistaa, että henkilökuljetuksessa toimintasädettä voidaan

9 Elämää Andeilla, lähimmät satamat ovat satojen kilometrien päässä hiekka-aavikon toisella puolella. kasvattaa pienentämällä ajoneuvon painoa, mutta rahtikuljetuksissa itse lastin paino on merkityksellinen. Rahtikuljetuksissa toimintasäteen nosto lisää akkujen osuutta, tällöin itse hyötykuorman osuus laskee. Hyötyajoneuvojen käyttöiän aikaiset kilometrimäärät ovat henkilöautoihin verrattuna paljon suurempia, silloin akkujen kestostakin tulee ongelma. Bensiiniä tai dieselpolttoaineita aletaan varmasti tuottaa aiempaa enemmän synteettisesti kivihiilestä tai biomassasta esim. jo 1920-luvulla kehitetyllä Fischer-Tropsch -menetelmällä, mutta tuotannon laajentamisessa on omat tekniset ja taloudelliset haasteensa [5]. Maantiekuljetusten ongelmat vaikuttaisivat voimakkaasti moniin köyhiin kehitysmaihin, jotka tuovat paljon elintarvikkeita meritse. Polttoaineen hinnannousu heijastuisi heti ruuanjakeluun, seurauksena olisi elintarvikepula, nälänhätä ja laajempi kriisi. On muistettava, että nykyisinkin viljan maailmanmarkkinahintojen ja polttoainekustannusten nousu aiheuttaa kehitysmaissa ruokamellakoita, kehitysmaissa hinnankorotukset siirtyvät lähes sellaisenaan kuluttajahintoihin. Länsimaissa raaka-aineiden osuus ruoan kokonaishinnasta on suhteellisesti pienempi, erinäiset oheiskulut ja verotus pehmentävät vaikutusta. Monissa kehitysmaissa merkittävä osa köyhimpien kansalaisten tuloista kuluu jo nyt ruokaan, nämä kotitaloudet ei kestä suuria hinnannousuja. Todellisuudessa tilanne voi olla vieläkin huonompi luvun vihreän vallankumouksen jälkeen elintarviketuotanto on tullut hyvin energiariippuvaiseksi. Nykyinen väestömäärä on pystytty ylläpitämään, koska maatalous on koneellistunut, keinokastelun käyttö on laajentunut ja pelloille levitetään suuret määrät lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Kaikki tämä vaatii suuren määrän kemikaaleja ja energiaa. Öljyntuotannon häiriöt aiheuttavat vääjäämätöntä hinnannousua ja tuotannon alenemista. Osa ruoantuotantoon käytetyistä resursseista saatetaan kohdistaa biopolttoaineiden tuotantoon, viime kädessä kyse on elintarviketuotannon ja liikenteen kilpailuttamisesta keskenään. Teollisuusmaissa tämä laskisi kotitalouksien elintasoa, köyhimmissä kehitysmaissa seurauksena voi olla elintarvikekriisi. Yleinen talouden alamäki saattaa johtaa talouksien ja valuuttakurssien romahdukseen, massatyöttömyyteen ja tuotantoketjujen romahdukseen. Koska kuljetukset eivät enää toimi entiseen tapaan, perinteinen kaupankäynti häiriintyy ja verotulot tippuvat, samalla sosiaalikulut nousevat ja yhteiskuntien pitää muuttaa järjestelmän perusrakenteita. Elintason lasku voi lisätä poliittisia ääriliikkeitä, lisäksi rikollisuus ja terrorismi saattavat saada uutta jalansijaa. Öljy- ja kaasuputket sekä muut energiantuotannon kohteet tulevat yhä kriittisemmiksi yhteiskunnan kannalta sekä houkuttelevammiksi kohteiksi sotilaalliselle sekä terroritoiminnalle. Jos maailmantalous menee jyrkästi alaspäin, syrjäytyneiden ja epätoivoisten ihmisten määrä lisääntyy. He ovat erinomaista kasvupohjaa nykyisille ja uusille ideologisille ryhmittymille. Kiinnostus rauhanomaiseen ydinteknologiaan lisääntyy, monille maille se on ainoa keino energiantuotannon turvaamiseksi keskipitkällä tähtäimellä. Alan osaaminen leviää laajemmalle, vaikutus tuntuu myös sotilaallisessa käytössä. Vaikka köyhemmät valtiot pitäytyisivätkin ydinenergian rauhanomaisessa käytössä, lisääntyvä ydinmateriaalin kuljetus, varastointi ja käsittely lisäävät riskejä. Onnettomuudet, terrorismi tai huolimaton toiminta ovat suurempia riskejä niissä maissa, joilla ei ole välttämättä varaa samaan turvallisuustasoon kuin vauraimmissa maissa. Tähän asti ydinteknologian leviämistä on rajoitettu, mutta jatkossa rauhanomaisen ydinenergian kehittämisen kieltäminen on poliittisesti vaikeampaa, jos tarjolla ei ole mitään muita keinoja energiavajeen täyttämiseen. Uusiutuvia energiamuotoja pyritään varmasti kehittämään, leviin perustuvista biopolttoaineista Saharan aurinkovoimaloihin. Sähköautot tai vetyteknologia tullee ennen pitkää ainakin henkilökuljetuksiin. Fuusiosta on puhuttu 50 vuotta, ehkä senkin ongelmat saadaan ratkaistua. Muihin kuin uraaniin perustuvista turvallisista fissiovoimaloistakin on ollut paljon puhetta. Kyse on enemmänkin siitä, olemmeko jo liian myöhässä? Näihin asioihin olisi pitänyt panostaa enemmän ja aikaisemmin. On myös hyvä huomata, ettei öljypula ole ainoa peik- 9

10 Alemman keskiluokan asuinalueita Etelä-Amerikassa. ko tulevaisuudessa. Monet raaka-aineet ovat vähenemässä. OECD:n mukaan useiden yleisten metallien riittävyys saattaa olla vain pari vuosikymmentä, talouskasvusta riippuen. Esimerkiksi hopeaa riittää ehkä 17, 15 tai 13 vuotta sen mukaan, onko vuotuinen talouskasvu 0, 2 vai 5% [16]. Monet uusiutuviin energiamuotoihin ja energiansäästöön liittyvät tuotteet kuten sähköautojen akut, hybridiautojen moottorit, aurinkokennot ja tuuliturbiinit ovat riippuvaisia harvinaisia maametalleista kuten lantaani, samarium, tantaali ja neodyymi (Sama koskee myös useita puolustusteollisuuden tuotteita kuten ohjusten hakupäitä ja ohjausmoottoreita, etäisyysmittareita, kaikuluotaimia ja täsmäpommien osia). Yllättäen Kiinan kaivokset tuottavat 93% monista maailman harvinaisimmista mineraaleista ja 99% joistain metalleista. Tämä johtuu mm. siitä, että useissa muissa esiintymissä osa kyseisistä metalleista on sekoittuneena uraaniin ja thoriumiin, tehden niiden käsittelyn vaikeaksi ja kalliiksi. Metalliseosten jatkojalostusta on tehty paljon Japanissa, mutta hekin ovat riippuvaisia kiinalaisesta raaka-aineesta. Heinäkuussa 2010 Kiinan hallitus vähensi loppuvuoden vientilisensseistä 72%, tällöin 10 mm. samariumin hinta kolminkertaistui. Japanin kannalta suurimmat ongelmat iskivät vasta syyskuussa troolarikiistan jälkeen, kun Kiina lopetti maametallien viennin Japaniin kokonaan ainakin väliaikaisesti. Japanilla on kahden vuoden varmuusvarastot monien metallien osalta, mutta pitkän päälle Kiina voisi monopolisoida näiden metallien ja niihin perustuvien tuotteiden maailmankauppaa. Tämän lisäksi he ovat ostaneet esiintymiä eri puolilta maailmaa, mm. Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Deng Xiapong onkin aikoinaan sanonut, että Lähi-Idällä on öljy, Kiinalla harvinaiset maametallit. Tämä antaa Kiinalle ainakin yhden valttikortin tulevaisuuden vaihdantatalouteen, vaikkei sillä suuria energiavaroja olekaan. Tämän mm. Yhdysvaltain hallintokin on pannut merkille. (Tämän artikkelin viimeistelyn aikana vienti keskeytettiin myös USA:han ja Eurooppaan.) [2], [3]. Heijastuksia Suomeen Suomi ei ole eristyksissä muusta maailmasta. Mahdollisen öljykriisin taloudelliset vaikutukset heijastuvat myös Suomen talouteen ja sitä kautta budjettiin. Mikäli maailman talousjärjestelmä järkkyy pahoin, pienenee myös Suomessa jaettavana oleva verotuotto. Toisin kuin tyypillisessä lamassa, tämä taantuma kestäisi pitkään. Suomi on muutenkin haavoittuva, koska me olemme niin riippuvaisia tuontipolttoaineista. Mitä tapahtuu sen jälkeen kun maailman kokonaistuotanto lähtee laskuun? Laskeeko Suomen öljyntuonti samassa tahdissa vai nopeammin? Mikäli tuottajamaat ja merkittävimmät asiakkaat alkavat säästää öljyä omaan tai kumppaneidensa käyttöönsä, voi olla, että vapailla markkinoilla olevan öljyn määrä tippuu nopeammin ja samalla hinnat nousevat. Uusiutuvien energiamuotojen osuus ei ehdi nousta riittävän nopeasti, jos muutos tapahtuu niin nopeasti kuin pessimistisimmät arviot esittävät. Ydinvoiman suuri osuus voi loiventaa vaikutuksia jonkin verran. Kuljetukset kallistuisivat joka tapauksessa, niiden määrä vähentyisi. Huoltovarmuus heikkenisi ainakin lyhyellä tähtäimellä, pitkän ajan kuluessa tuotannon sijoittuminen lähemmäs asiakkaita voisi teoriassa parantaa huoltovarmuutta. Se on ainakin varmaa, että yhteiskunnan logistiikassa tapahtuisi suuria muutoksia. Samat muutokset koskisivat myös puo-

11 PANKKIPALVELUT KAUPAN PÄÄLLE. S-ETUKORTILLA MAKSUTTA: helppokäyttöinen verkkopankki käyttötili hyvällä korolla Visa Käy tutustumassa meidän tavallisten ihmisten elämää helpottaviin palveluihin osoitteessa s-pankki.fi 11 S-PANKKI.FI

12 Slummien asukkaiden talous ei kestä suuria hinnankorotuksia. lustusvoimia ja sen huoltojärjestelmää. Vaikutukset olisivat suoria ja epäsuoria, aivan kuten muuallakin maailmassa. Toiminta pitäisi sopeuttaa uuteen kalliin polttoaineen aikaan, samalla kuin globaali turvallisuustilanne on täynnä uusia ja toistaiseksi vielä melko epäselviä uhkia. 12 Faktaa vai fiktiota? Ovatko puheet öljyn loppumisesta turhaa pelottelua? Kaikenlaisia varoituksia erilaisista kriiseistä on annettu iät ja ajat. Tällä hetkellä kukaan ei ole todistanut aukottomasti, että öljypula olisi todella tulossa lähitulevaisuudessa. Yleensä tulevaisuuteen suhtaudutaan aina optimistisesti, tosin muistissa on vielä monia varmoja vakuutuksia kuten Suomi ei tule luopumaan vahvan markan politiikasta, Yhdysvaltain kiinteistömarkkinat lähtevät pian entistä suurempaan nousuun ja Islanti nousee Euroopan suurien talousmahtien joukkoon. Ottaen huomioon, että mm. Puolustusvoimat joutuu suunnittelemaan toimintaansa useiden vuosikymmenien päähän, on ehkä kuitenkin viisasta miettiä erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita sille minne maailma on oikein menossa. Varautuminen ei muutenkaan mene täysin hukkaan, öljyn loppuminen on kuitenkin väistämätön fakta, jossa ainoa mysteeri on ajankohta. Palovakuutusta ottaessakaan ei voida tietää, palaako saha juuri ensi viikolla. Tulevaisuudentutkimuksessa puhutaan usein heikoista signaaleista. Monet uudet ilmiöt tulevat esiin pikku hiljaa, satunnaisina pikku-uutisina tai tapahtumina. Suuri yleisö tai media ei muutoksia noteeraa, ne jäävät aluksi sisäpiirijutuiksi. Kyse voi olla muodista, taloudesta, poliittisen suunnan muutoksesta tai tietyn teknologian yleistymisestä. Jossain vaiheessa tietty asia lyö itsensä läpi ja lyhyessä ajassa siitä puhutaan kaikkialla. Siinä vaiheessa monet asiantuntijat ihmettelevät lehtien palstoilla miten kyseinen ilmiö on taas yllättänyt kaikki, miksi kukaan ei huomannut mitään ennakolta? Muutaman vuoden kuluttua voimme muistella, oliko vuoden 2010 energiakirjoittelu uutisankka vai tyyntä myrskyn edellä? Joka tapauksessa tulevaisuuden ennustelusta tiedetään se, ettei mikään toteudu koskaan aivan kaavailujen mukaan. Ilmastonmuutos, muiden luonnonvarojen hupeneminen ja monet muut, ehkä vielä havaitsemattomat tekijät, vaikuttavat lopputulokseen. Tällä hetkellä jotkut pohdiskelevat mm. sitä ovatko NORC-maat (northern rim countries) USA, Kanada, Venäjä, Ruotsi, Suomi, Tanska (Grönlanti), Norja ja Islanti ilmastonmuutoksen jälkeisen maailman voittajia, eli ei meilläkään asiat aivan huonosti ole [9]. Kaikkea ei voida ottaa huomioon, kokonaisuus on niin kompleksiivinen. Ainoa tehtävissä oleva asia on pyrkiä olemaan pari askelta tapahtumien edellä ja pyrkiä ennakoimaan muutoksia parhaan mukaan, odottelu ja pelkkä muutoksiin reagoiminen ei välttämättä ole viisainta politiikkaa. Lähteet: Boyes, R., Germany in crisis after surprise resignation of President Horst Köhler, The Times, June 1, 2010, europe/article ece Bradsher, K., Amid Tension, China Blocks Vital Exports to Japan, The New York Times, September 22, 2010, global/23rare.html Bradsher, K., China Said to Widen Its Embargo of Minerals, The New York Times, October 19, 2010, nytimes.com/2010/10/20/business/ global/20rare.html?_r=1&hp Energy minister will hold summit to calm rising fears over peak oil, guardian.co.uk, March 21, 2010, guardian.co.uk/business/2010/mar/21/ peak-oil.summit Fischer-Tropsch -menetelmä, Wikipedia, Tropschmenetelmä Macalister, T., Peak oil alarm revealed by secret official talks, The Observer, August 22, 2010, co.uk/business/2010/aug/22/peak-oil-department-energy.climate-change Macalister, T., US military warns oil output may dip causing massive shortages by 2015, guardian.co.uk, April 11, 2010, Miilunpohja, A., Suomen yhteiskunnan siirtyminen maailman öljyntuotannon huipun jälkeiseen aikakauteen - veropoliittinen näkökulma, Pro Gradu (Yritysjuridiikka), Helsingin Kauppakorkeakoulu, 2010, 141 s. Mooney, C., Triumph of the north or technological salvation?, NewScientist, September 27, 2010, Peak Oil. Sicherheitspolitische Implikationen knapper Ressourcen , Zentrum für Transformation der Bundeswehr Dezernat Zukunftsanalyse, sicherheitspolitische_implikationen_knapper_ressourcen_ / Rapier R., Leaked Study on Peak Oil Warns of Severe Global Energy Crisis, Consumer Energy Report, September 2, 2010, Rudolf, J.C., German Military Braces for Scarcity After Peak Oil, The New York Times, September 9, 2010, green.blogs.nytimes.com/2010/09/09/ study-warns-of-perilous-oil-crisis Schultz, S., Military Study Warns of a Potentially Drastic Oil Crisis, Spiegel Online International, September 13, 2010, 1518,715138,00.html Suomen luonnonsuojeluliitto, MIPS-lukuja, kestava/mips/mips-lukuja The Oil Crunch: A wake-up call for the UK economy, ITPOES (the UK Industry Taskforce on Peak Oil & Energy Security), Tuhlailevan teknologian aika on ohi, Näköalat Tekesin asiakaslehti, 3/2010, s. 13 Tyllilä, K., IEA varoittaa öljykriisistä, Tekniikka&Talous, , s.8. Öljyhuippu, Wikipedia,

13 Uuteen rakenteeseen koko yhteiskunnan voimin Uskottavalla puolustusjärjestelmällä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä se vähentää meihin ulkoapäin kohdistuvaa uhkaa. Näin kirjoitti reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula Pirkan Viestissä 5/2010. Tähän mielipiteeseen on helppo yhtyä. Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen on tekemässä Puolustusvoimissa suurinta rakennemuutosta vuosikymmeniin. Syyt tiedämme; rahat eivät riitä nykykokoisen järjestelmän ylläpitämiseksi. Rakennemuutos tulee koskemaan kaikkia puolustushaaroja. Sodanajan vahvuudet ovat tällä hetkellä: maavoimat , merivoimat ja ilmavoimat miestä. Nykyiset rakenteet tulevat kriittiseen tarkasteluun niin vahvuuksien, kuin tekniikankin puolesta. Kustannukset ja hyödyt on arvioitava uudelleen. Nyt tarvitaan viisautta sellaisen kokonaisrakenteen löytämiseksi, jolla supistuneenakin kyetään puolustamaan koko Suomea, siitä ei voi tinkiä! Sodanajan joukkojen määrä putoaa mieheen. Koko järjestelmä rakennetaan tältä pohjalta. Puolustushaarojen lisäksi tarkasteltaviksi tulevat niiden huolto- ja logistiikkajärjestelmät. Myös ne on viritettävä uuden tilanteen vaatimuksia vastaaviksi. Puolustusvoimien huolto järjestettiin uuteen rakenteeseensa vain pari vuotta sitten. Sen yhtenä elementtinä oli kumppanuuksien rakentaminen. Tavoitteena oli osaamisen keskittäminen ja laaja-alaistaminen. Millog Oy:n perustaminen toi selkeästi alalle synergiaetuja sekä tuottavuutta. Siitä saadut kokemukset on malliesimerkkinä hyvin toteutetusta kumppanuudesta elinkeinoelämän ja Puolustusvoimien välillä. On tärkeää virtaviivaistaa rauhanajan logistiikkajärjestelmät kustannustehokkaiksi. Tähänastisessa suunnittelussa on kuitenkin hieman taka-alalle jäänyt kriisiajan huolto ja sen erityisvaatimukset. Puolustusvoimien huollon suunnittelun tulee ulottua kenttähuoltovaiheeseen asti. Kenttähuoltovaiheessa huollon todellinen toimivuus mitataan. Kriisiaikoja vartenhan Puolustusvoimat viime kädessä ovat olemassa. Mistä lisäresurssit kriisiajan suunnitteluun? Elinkeinoelämä ja Puolustusvoimat tekevät jatkuvaa yhteistyötä maanpuolustusasioissa. Elinkeinoelämässä toimii valtava määrä sotilaskoulutettuja eri alojen ammattilaisia. He ratkovat vaativia strategisia, taktisia ja operatiivisia kysymyksiä. Tämä osaaminen on sopeutettavissa puolustusvoimien kriisiajan huollon tehtäviin ja niiden suunnitte-luun. Molemminpuolisia valmiuksia on ylläpidettävissä kertausharjoituksissa vähäpätöisin kustannuksin. Tästä saadaan arvokas lisä Puolustusvoimien nyt jo tasokkaalle logistiikkaosaamiselle. Tässä matematiikassa = 3. On siis lisättävä elinkeinoelämän ja puolustusvoimien vuorovaikutusta. Elinkeinoelämän ammattilaiset oppivat sotilailta kriisiajan taitoja ja sotilaat oppivat elinkeinoelämältä, miten siellä päivittäisissä kriisitilanteissa asioita käytännössä jo ratkotaan. Epäselvyyksien välttämiseksi sanon, että yhteistyö tapahtuu aina Puolustusvoimien johtamana. Sitä paitsi, kun tällainen viesti laajemmin kantautuu rajojemme ulkopuolelle, on sillä tuo ennaltaehkäisevä, uhkaa vähentävä vaikutus. Täällä koko yhteiskunta tekee maanpuolustustyötä! Seppo Laalo Huoltoupseeriyhdistyksen kevätkokous järjestetään klo alkaen Senaattikiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 mainitut asiat. Tutustumme samalla isäntänä olevan Senaattikiinteistöjen toimintaan. Tervetuloa! 13

14 Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa katsaus tuleviin uusiin ja muuttuviin logistiikan palveluihin Tilannekuvan muodostamisen perustana ovat PVSAP-järjestelmään käyttäjien toimesta syötetyt tiedot. Näitä tietoja ovat esimerkiksi henkilötiedot, materiaalien perustiedot tai tietyn hankinnan kustannukset. Tilannekuvaa muodostetaan erilaisten raporttien kautta. Raportit Huoltoupseeri 4/2009 -lehdessä esitellyn PVSAP:n kehittämissuunnitelman mukaisesti (Tanhuamäki: Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmä muutoksessa logistiikka mukana ) logistiikan ensimmäisiä uusia ja muuttuvia palveluita otetaan käyttöön PVSAP-järjestelmässä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Ensimmäisenä PVSAP DS (entinen DFPS) -puolustusja turvallisuusalan sovelluksen käyttöön. Tässä järjestelmässä perustan muodostaa joukko, oli se sitten komppania, rykmentti tai koko puolustusvoimat. PVSAP:n kehittämisessä tarkastellaan kahdenlaisia joukkoja: joukkoja, jotka toimivat normaalioloissa sekä toiminnan tärkeintä kohderyhmää, poikkeusolojen joukkoja. Tilannetta voidaan seurata sisältävät niin pakolliset viranomais- raportit, jokapäiväistä työskentelyä tukevat raportit kuin joukon komentajan tarvitsemat raportit oman joukkonsa suorituskyvyn tilasta ja sen kehittymisestä. Vuoden 2011 uudet palvelut - tilahallinta ja hankkeiden hallinta käyttöönottovuoros- sekä operatiivisessa valmiudessa ole- Tilahallinnan (koskee Tiina toistaiseksi Turunen! kiin- 14:52 sa ovat syksyllä 2011 tilahallinnan vien joukkojen että rakenteilla olevien teistöhallinnan osuutta) sekä hankkeiden Poistettu: ollaan ottamassa ja hankkeiden hallinta siten, että joukkojen näkökulmasta. hallinnan palvelut ovat kokonaisuudessaan uusia PVSAP-palveluja. Näistä pal- Ari Ohtonen! :46 vuoden 2012 toiminta voidaan Joukon kautta hallinnoidaan PVSAPjärjestelmän tavoitetilassa sekä henkiveluista syksyllä 2011 käyttöön tulevat Poistettu: PVSAP:n kehittämishankkeen suunnitella, seurata sekä viedä logistiikkaprojektin kokonaisuus vuonna 201 läpi kokonaisuudessaan PVSAPjärjestelmässä. löstön että materiaalin suunnittelua, vuoden 2012 suunnitteluun Ari Ohtonen! tarvittavat 11:46 Puolustusvoimien Tammikuussa toiminnanohjausjärjestelmä 2012 sijoittamista muutoksessa ja sitomista - katsaus tuleviin joukolle, uusiin jouk-ja muuttuviin palvelut. Talouskirjauksiin Uusien Poistettu: muuttuvien ja s muun palveluiden toi- käyttööno mukaan liittyy uusia palveluita kotuotantoa, tarvittavien tilojen käyttöä minnan tukemiseen Ari mahdollistanut tarkoitetut Ohtonen! kesän palvelut :46 aikana tehty tekn logistiikan palveluihin siirtyminen PVSAP DS (entinen DFPS) -puo myös muilta huollon toimialoilta: täydennyksistä (materiaalihaltannuksia. Suorituskyvyn rakentamis- Tilahallinnan uudet järjestelmässä palvelut perustan sisältävät muodostaa joukko, o sekä luonnollisesti myös syntyviä kus- otetaan käyttöön vuoden ja Poistettu: turvallisuus 2012 alan sovelluksen alusta. käyttöön. Täss Ari Ohtonen! :46 linto), Huoltoupseeri teollisuuden 4/2009 -lehdessä valmiudesta, esitellyn PVSAP:n ta tuetaan kehittämissuunnitelman myös kehittämisohjelmien, mukaisesti sitten komppania, rykmentti tai koko tuen alueiden, tonttien, rakennusten, puolustusvoimat. Poistettu: joukon PVSAP:n käyttötarkoitusta, kehittämisessä huoltopalveluista, (Tanhuamäki: Puolustusvoimien kunnossapidosta, mukana ) kuljetuksista logistiikan sekä ensimmäisiä logistiikan uusia ja koitetuilla muuttuvia työkaluilla. palveluita otetaan käyttöön PVSAP- sekä liikekumppaneiden toimivat normaalioloissa perustietojen sekä toiminnan tärk toiminnanohjausjärjestelmä hankkeiden projektien muutoksessa hallintaan tar- - logistiikka rakenteiden ja verkostojen, sopimusten Ari tarkastellaan Ohtonen! kahdenlaisia :46 joukkoja: joukkoja johtamisesta. PVSAP:n kehittämisessä tarkastellaan hallintaan. Näitä tietoja kohderyhmää, Poistettu: joukkotuotantoa, käytetään poikkeusolojen tarvittavien tilahallinnan tapahtumatietojen Ari voidaan käyttöä sekä joukkoja. Tila til järjestelmässä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Ensimmäisenä käyttöönottovuorossa ovat kahdenlaisia joukkoja: joukkoja, jotka Ohtonen! seurata luonnollisesti sekä operatiivisessa myös syntyviä kustannusten kirjaamiseen näkökulmasta. myös Poistettu: kehittämisohjelmien, ja PVSAP:n seurantaan. kehittämisessä hankkeiden tarkas ja pro 11:46 valmiud syksyllä 2011 tilahallinnan ja hankkeiden hallinta siten, että vuoden 2012 toiminta voidaan olevien kustannuksia. joukkojen Suorituskyvyn että rakenteilla rakentamista olevien jou tu Uusien ja muuttuvien palveluiden käyttöönoton suunnitella, on seurata mahdollistanut sekä viedä läpi kesän kokonaisuudessaan tärkeintä kohderyhmää, PVSAP-järjestelmässä. poikkeusolojen Tammikuussa Tiloihin liittyvien kustannusten Ari hallintaan kahdenlaisia toimivat normaalioloissa sekä toiminnan Ohtonen! tarkoitetuilla joukkoja: joukkoja, sekä työkaluilla. jotka toimiv 11:46 normaalioloissa sekä toiminnan tapahtumatietojen kirjaamisen tärkeintä aikana mukaan tehty liittyy tekninen uusia palveluita siirtyminen myös joukkoja. muilta huolloin toimialoilta: täydennyksistä Joukon kautta hallinnoidaan ja seuraamisen lisäksi uusilla Ari voidaan Tilannekuvan palveluilla Ohtonen! seurata muodostamisen PVSAP-järjeste kohderyhmää, Poistettu: poikkeusolojen joukkoja. Tila tavoitetilassa sekä henkilöstön että materiaal (materiaalihallinto), teollisuuden valmiudesta, huoltopalveluista, kunnossapidosta, sekä tuetaan operatiivisessa perustana 11:45 valmiud ova suunnittelua, sijoittamista ja sitomista joukol olevien PVSAP-järjestelmään joukkojen että käyttäjien rakenteilla toimesta olevien jou syö kuljetuksista sekä logistiikan johtamisesta. myös joukkotuotantoa sekä joukkojen näkökulmasta. tiedot. Poistettu: Näitä tietoja PVSAP:lla Suorituskyvyn ovat on esimerkiksi 3 päätehtävää: rakentamista henkilöt operatiivista käyttöä Ari myös materiaalien Integroituminen, Ohtonen! mahdollistamalla kehittämisohjelmien, perustiedot prosessien tai 11:45 hankkeiden tietyn mukais hankinnan ja pro tilakohteiden käytön hallintaan kustannukset. suunnittelu tarkoitetuilla Tilannekuvaa työkaluilla. joukoille. Kuvaamalla muodostetaan er raporttien Poistettu: tilat kautta. et PVSAP-järjestelmään tuetaan myös tukevat kuljetusten raportit kuin joukon hal- komentajan tarv Raportit sisältävät niin pak Ari viranomaisraportit, Ohtonen! jokapäiväistä 11:45 työskentely lintaa (kuljetuskaluston Poistettu: sijainti), ten palveluiden varastotilojen kuvaamista Ari kehittymisestä. Ohtonen! sekä hankkeiden :45 tuottaminen ja e raportit oman joukkonsa suorituskyvyn tilast käsitelty resurssitilannetietojen tuottaminen. hallintaa (hankkeen Poistettu: tilasuunnittelu). nta Hankkeiden hallinnan Ari Vuoden Ohtonen! toiminnallisuus 2011 uudet palvelut 11:45 - tilahallinta j hankkeiden hallinta käsittää palveluita Poistettu: kehittämisohjelmatason ) sekä hankkeiden hallinnan pal hallinnoinnista Ari Tilahallinnan ovat aina kokonaisuudessaan Ohtonen! projektin (koskee toistaiseksi uusia 11:45 hallinnointiin saakka. osuutta Palveluita käytetään PVSAP-palve kiinteistöh Poistettu: it pääasiassa standardoidun käyttäjän Ari Ohtonen! :45 työpöydän kautta. Kehittämisohjelmien, Poistettu: ja. Näistä palveluista syksyllä 2 hankkeiden ja projektien hallintaa tuetaan ylläpitämällä PVSAP-järjestelmässä Ari Ohtonen! :45 käyttöön tulevat vuoden 2012 suunnitteluun tarvittavat palvelut. T kunkin kokonaisuuden Poistettu: perustiedot,, t reunaehdot ja rakenne. Ari Näitä Ohtonen! käytetään :45 hyväksi eri tehtävien Poistettu: kestojen, alouskirjauksiin aikataulujen, ja muun toimin resurssien ja tukemiseen Ari tehtävien tarkoitetut Ohtonen! suhteiden palvelut otetaan käytt 11:45 vuoden 2012 alusta. suunnittelussa sekä Poistettu: niihin ja liittyvissä toteumakirjauksissa. Hankkeiden keskinäiseen arvottamiseen tonttien, rakennusten, luodaan rakenteiden pis- ja verkosto Ari Tilahallinnan Ohtonen! uudet palvelut 11:45 sisältävät tuen a PVSAP:n kehittämishankkeen logistiikkaprojektin kokonaisuus vuonna sopimusten Poistettu: sekä sekä liikekumppaneiden niihin liittyvissä perustie Ari hallintaan. toteumakirjauksissa. Ohtonen! Näitä tietoja Hankkeiden käytetään keskinäisee 11:45 tilahallinna 14 tapahtumatietojen arvottamiseen luodaan sekä pisteytysmalleja, kustannusten kirjaam lisäk seurantaan. hankeauditointeja Poistettu: Tiloihin sekä liittyvien hankkeen kustannusten etenemisens Ari tapahtumatietojen seurantaa Ohtonen! tuetaan raporteilla. kirjaamisen 11:45 Auditointia ja seuraamisen tue uusilla myös sekä palveluilla mahdollistamalla tuetaan myös auditoinnissa joukkotuotan

15 PVSAP:lla on 3 päätehtävää: Integroituminen, prosessien mukaisetten palveluiden tuottaminen ja edellä käsitelty resurssitilannetietojen tuottaminen. teytysmalleja, lisäksi hankeauditointeja sekä hankkeen etenemisen seurantaa tuetaan raporteilla. Auditointia tuetaan myös mahdollistamalla auditoinnissa vaadittujen dokumenttien liittäminen rakenteeseen. DS-toiminnallisuuden käyttöönotto logistiikan muut kokonaisuudet Vaikka kesällä 2010 tehtiin transformaatio ja otettiin teknisesti käyttöön DS-toimialasovellus, logistiikan toiminnot siirtyivät uuteen tekniseen alustaan lähes muuttumattomina. Vuoden 2012 alusta alkaen näitä logistiikan jo aikaisemmin PVSAP-järjestelmässä käyttöön otettuja palveluita muokataan ja niiden rinnalle tuodaan uusia palveluita siten, että joukkokeskeinen toimintatapa siirtyy myös logistiikan toiminnallisuuksia ohjaavaksi tekijäksi. Erityisesti muutokset koskevat materiaalihallinnon ja kunnossapidon toiminnallisuuksia, uusina toiminnallisuuksina otetaan käyttöön teollisuuden valmiuteen, huoltopalveluihin, logistiikan johtamiseen sekä kuljetuksiin liittyviä palveluita. Materiaalihallinnon näkökulmasta suurimmat nykyisten toiminnallisuuksien muutokset tulevat materiaalitarpeen suunnitteluun. Erityisesti poikkeusoloissa materiaalitarve on suunniteltava etukäteen. Tätä suunnitelmaa vastaan tehdään hankinnat, tilaukset, lainat ja varastonsiirrot. Joukoille luodaan PVSAPjärjestelmään tukeutumissuhteet, jotka auttavat täydentävän joukon valinnassa, näiden suhteiden perusteella tilauksia voidaan myös välittää eteenpäin. Järjestelmä tukee täydentävää joukkoa priorisoimaan täydennystilauksia ennalta määritellyin perustein. Teknisempänä muutoksena tehdään toimipisterakenteen muutos, missä siirrytään kokoamaan logistisia kokonaisuuksia toimipisteen taakse nykyisen organisaatiojaon sijaan. Muutoksista ja uusista palveluista huolimatta on pidettävä mielessä, että materiaali on edelleenkin tilattava, kerättävä, kuljetettava ja vastaanotettava, kuten ennenkin. Näin ollen suurimmat muutokset eivät kohdistu varastotasolla työskenteleviin, vaan materiaalitarvetta suunnitteleviin tasoihin. Näidenkin käyttäjien työkaluihin tulee muutoksia. Uudet DS-palvelut pyritään Järjestelmän käyttöperiaatteet ja toiminnat pyritään pitämään samankaltaisina normaali- ja poikkeusoloissa. Täten kaikki PVSAP:n toiminnot eivät voi olla nopeita ja äärimmäisen yksinkertaisia, koska niillä pitää palvella poikkeusolojen toimintaa. Huoltopalveluiden saralla otetaan käyttöön niitä tukipalveluita, jotka ovat täydennysten PVSAP-palvelujen kanssa yhteisiä tilahallinnon palveluiden lisäksi. Teollisuuden valmiuden uudet palvelut mahdollistavat poikkeusoloissa varatun tuotantokapasiteetin mallintamisen PVSAP-järjestelmään sekä tärkeiden yritysten yhteystietorekisterin ylläpitämisen. Vuoden 2012 aikana muutokset koskevat maavoimien ja yhteisen kaluston kunnossapitoa, lisäksi ilmavoimien TVJ-alan kaluston kunnossapito siirtyy PVSAP-järjestelmään. Kunnossapidon osalta nykyisten toiminnallisuuksien muutokset ovat kenties pienimmät, suuri osa muutoksista on luoteeltaan toimintatapojen yhtenäistämistä sekä jo olemassa olevien mahdollisuuksien nykyistä suurempaa hyödyntämistä. Suurimmat muutokset kunnossapidossa ovat laiterakenteiden luonti ja hyödyntäminen erityisesti ennakkohuoltosuunnittelussa sekä järjestelmien käyttökuntoisuuden analyyseissä. Myös mittauspisteiden ja mittaustulosten hyödyntämistä kunnossapidon suunnittelussa tehostetaan. Kuten täydennyksissäkin, myös kunnossapidossa voidaan tietylle joukolle määrittää tämän kalustoa kunnossapitävä taho. Vastuullinen kunnossapidon työpiste voidaan määrittää myös (osa)järjestelmälle. Kuljetusten tavoitetila ja myös aikataulu poikkeavat edellä mainittujen kokonaisuuksien aikataulusta. Kuljettajien läsnäolotietojen siirtyminen KULTI:in varmistetaan myös VARTTI-järjestelmän korvauduttua. Lisäksi vuoden 2012 alussa otetaan käyttöön liittymä, jossa PVSAP:n ja KULTI:n välillä vaihtuu tieto (maa)kuljetusvälineiden kunnossapidon tilanteesta. Kuljetusten osalta vuosien 2011 ja 2012 aikana luodaan myös pohja laajemman kuljetusratkaisun rakentamisesta PVSAP:n yhteyteen. Tähän selvitykseen kuuluvat osina niin erilaisten kuljetusvälinerekisterien siirtomahdollisuudet kuin ajotilausten sekä ajojärjestelyn mahdollinen toteutus PVSAP:lla. Näiden osa-alueiden mahdollinen toteutus ajoittuu vuosille

16 Raportoitua tietoa logistiikan johtamisen tueksi Samalla, kun eri logistiikan ja hankkeiden hallinnan osa-alueita kehitetään PVSAP-järjestelmässä, kehitetään myös näihin palveluihin liittyvää raportointia logistiikan johtamisen tueksi. Kukin kehitettävä osa-alue tuottaa omia toimialaan sidottuja raportteja, tämän lisäksi logistiikan johtamisen tueksi tuotetaan kokoelmaraportteja johdon tarvitsemasta näkökulmasta. Kuhunkin uuteen tai muuttuvaan palveluun liittyvät raportit otetaan pääasiassa käyttöön samaan aikaan kuin varsinainen palvelukin, pääosa johdon tarvitsemista raporteista ovat käytössä vuoden 2012 alussa. Raportoidun tilannekuvan syntyminen alkaa siis välittömästi toiminnallisuuden käyttöönotosta. Linjaorganisaation tuki - palveluiden käyttöönoton mahdollistaja parhaiten palvelevalla tavalla, linjaorganisaatiolta vaaditaan työhön suurta tukipanosta projektiorganisaation työpanoksen lisäksi. Olennaisessa osassa kaikissa näissä jäljellä olevissa vaiheissa ovat ne arjen osaajat, jotka tuntevat toimintatavat ja PVSAP:ssa olevat perustiedot sekä mahdolliset korvattavat järjestelmät. Koulutuksessa tukitarve painottuu PVSAP-järjestelmän sovellusvastuuhenkilöihin sekä integraatiopäälliköihinden, he kun toimivat ensin itse koulutuksen saatuaan paikallisena kouluttajana omassa hallintoyksikössään. Kuten logossa lukee, PVSAP:n tekeminen on sinusta kiinni, mutta erityisesti sinua varten. Tahti on kova, mutta yhdessä tekemällä tavoitteiden saavuttamisessa on mahdollisuus onnistua. Edellä kuvattujen uusien palveluiden määrittely ja suunnittelu ovat pääosin loppusuoralla ja työ painottuu kohti testausta, datatyötä sekä käyttöönottoihin liittyviä toimenpiteitä. Jotta uudet palvelut saadaan käyttöön puolustusvoimia Artikkelin kirjoittajat, DI:t Tiina Turunen ja Mikko Tanhuamäki palvelevat Huoltokoulun Tutkimus- ja kehittämisosastolla ja toimivat logistiikkaprojektin käyttöönottopäällikkönä ja projektipäällikkönä. Joulutervehdys Huoltoupseereille TEOLLISUUSKATU 6, JOENSUU 10, PUH

17 Panssariseminaari 2011 Panssarikilta r.y. järjestää panssarialaa käsittelevän seminaaritilaisuuden lauantaina Parolannummella Tilaisuus pidetään Parolannummen vanhan sotilaskodin Vaakunasalissa klo Ovet avautuvat ilmoittautumista ja tulokahveja varten klo Tilaisuuden luennoitsijoiksi on lupautunut joukko alansa parhaita koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita. Ohjelmassa olevien viiden luennon aiheet ovat seuraavat: Suomessa suunnitellut panssarintorjuntatykit liian myöhään syntyneet ins. Vesa Toivonen Panssari- ja mekanisoitujen joukkojen käyttämät nykyaikaiset miinanraivaamislaitteet dipl.ins. Jari Poutanen Main battle tank ammunition today and tomorrow dipl.ing. Martin Wolff Mitä tankisti-sotavangit kertoivat? Sotavankien kuulustelusta ja saaduista tiedoista panssariasioita koskien. dipl.ins. Carl-Fredrik Geust & dipl.ins. Esa Muikku Renkituvasta rynnäkkötykkiin Yrjö K. K. Talvitien sodanaikainen toiminta VTM Kari J. Talvitie Kunkin luennon jälkeen on varattu aikaa kysymyksiä varten ja tilaisuuden lopuksi on vuorossa loppukeskustelu päivän kaikista aiheista. Lounastauon yhteydessä on tutustumistilaisuus luentojen aiheisiin liittyvään kalustoon. Ennakkoilmoittautumiset: Tilaisuus on avoin Panssarikillan ja muidenkin maanpuolustus järjestöjen jäsenille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kulujen peittämiseksi peritään etukäteen osallistumismaksu, joka on samalla sitova ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen ja siihen kuuluvaan ruokailuun ja kahteen kahvitukseen. Tilaisuuteen on esitystilan rajallisuuden vuoksi mahdollista ottaa vain 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta kuuntelijaa. Tämän vuoksi tilaisuuteen tulevien on tehtävä ennakkoilmoittautuminen kaksivaiheisesti: ottamalla ensin yhteys Panssarikillan toimistoon, puh tai josta annetaan osallistujakoodi osallistumismaksun maksamista varten niin kauan, kuin paikkoja on vapaana ja maksamalla osallistumismaksu käyttämällä osallistujakoodia maksun viitenumerona. Paikkoja on siis rajallisesti, joten tee ennakkoilmoittautumisesi ajoissa! Ennakkoilmoittautuminen on vahvistettava viimeistään perjantaihin mennessä maksamalla osallistumismaksu 30,00 euroa (Panssarikillan jäseniltä 27,00 euroa) Panssarikillan tilille Lammin säästöpankkiin ja kirjoittamalla osallistujakoodi viitenumerokenttään (osallistujakoodi toimii viitenumerona). Seminaaripaikalle saavuttuaan vieraita pyydetään ilmoittautumaan vastaanottopisteessä, jossa läsnäolo rekisteröidään ja annetaan tarkempia ohjeita tilaisuuden järjestelyistä. Lisätietoja tilaisuudesta ja tarkempi aikataulu julkaistaan Panssarikillan internet-sivuilla kohdassa Ajankohtaista. Etelä-Suomen aluetapahtuma Etelä-Suomen huoltoveljillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan Vehon hyötyajoneuvoyksikön toimintaan isäntänä toimivan johtaja Juha Ruotsalaisen johdolla. Tilaisuus järjestetään klo alkaen osoitteessa Lommilanrinne 3, Espoo. Tilaisuus loppuu klo mennessä. Tilaisuuden luonteesta johtuen osallistujamäärä on rajoitettu 20 henkilöön. Ilmoittautuminen mennessä tai Tervetuloa saamaan uusia kokemuksia ja näkemyksiä sekä tapaamaan huoltoveljiä HUY/Etelä-Suomi 17

18 Artikkelisarja, 2. osa Divisioonan huollon johtaminen Tässä artikkelin toisessa osassa käsitellään divisioonan huollon suunnitteluprosessia sekä huollon johtamista huoltopäällikön näkökulmasta. Artikkelissa keskitytään erityisesti divisioonan huollon toiminnan suunnitteluun sekä huoltopäällikön johtamistoimintaan Asiakokonaisuuksia tarkastellaan yleisellä tasolla ja tavoitteena on antaa lukijalle yleiskuva huoltopäällikön toiminnasta. Artikkelin lopussa tarkastellaan lyhyesti joitain keskeisiä tekijöitä ja ominaisuuksia joiden avulla useat divisioonien huoltopäälliköt saavuttivat menestystä tehtävissään. Yliluutnantti Markus Lahti palvelee osastoesiupseerina Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa. Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa aiheesta Lapin sodan huolto Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessi Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessiin kuului divisioonassa yleisesti huollon suunnitteluprosessin käynnistänyt tehtävän anto, sitä seurannut huoltotaktillinen tilanteen arvostelu, divisioonan huoltosuunnitelman ja huoltokäskyjen (ml. ohjeet) laadinta, huoltotehtävien ja huoltomuodostelmien ryhmitysten käskeminen sekä käskyjen toimeenpanon valvonta yhdessä huoltosuunnitelman jatkokehittämisen kanssa. Huollon suunnittelu- ja johtamisprosessi oli usein jatkuvaa huoltopäälliköiden aktiivisuudesta riippuen. Voimassaolevaa huoltosuunnitelmaa ja huollon järjestelyjä kehitettiin usein aktiivisesti samalla kun valmistauduttiin seuraavaan tehtävään, mikäli siitä oli viitteitä. Vaatimuksia ja suunnitteluperusteita huollon toiminnalle Perusteet ja vaatimukset huollon suunnittelulle, valmistelulle ja johtamiselle määritti divisioonan komentaja. Esikuntapäällikkö käski ne edelleen alaiselleen 18 divisioonan huoltopäällikölle. Divisioonan komentajalta edellytettiin huollon osalta yleisesti vain taktillisen ja teknillisen suorituskyvyn ymmärrystä niin, että hän pystyi käskemään divisioonan kokonaistoimintaan liittyvät keskeisimmät huollon tehtävät. Huoltopäälliköille annetut käskyt olivat usein suppeita sisältäen vain huollon päätehtävät sekä tarvittaessa erityisiä vaatimuksia huoltomuodostelmien ryhmittämiselle divisioonan joukkojen kokonaistoimintaan sopivalla tavalla. Tämä oli merkittävää, koska tällöin annettiin huoltopäällikölle tietoisesti mahdollisuus itsenäiseen huollon suunnittelu- ja johtamisprosessiin. Huollon lopullisten suunnitelmien edellytettiinkin perustuvan täysin huoltopäällikön päätöksiin. Tällä tavoin pyrittiin varmistamaan divisioonan huollon toiminta taktilliseen kokonaistilanteeseen sopivalla tavalla divisioonan komentajan päätösten mukaisesti. Perusteita ja vaatimuksia huollon suunnittelulle ja johtamiselle käskettiin usein myös huollon ylemmistä johtoportaista. Huoltopäällikön vastuulle jäi näiden perusteiden huomioiminen huollon suunnittelussa ja johtamisessa divisioonan huollon kokonaistoimintaan sopivalla tavalla. Huollon ylempien johtoportaiden käskemät asiat liittyivät usein huolto-kuljetusten järjestelyihin, tukeutumiseen eri huoltolaitoksiin tai huoltomuodostelmiin, tehtävään käytössä olevan materiaalimääriin tai ylemmän johtoportaan mahdolliseen kalusto-, henkilöstö- tai materiaalitukeen. Ylempi johtoporras käski usein myös tilahallinta-asioita kuten divisioonan huolto-organisaation käyttöön annettavista rakennuksista tai toimipaikoista. Huoltotaktillisesta tilanteen arvostelusta huoltosuunnitelmaksi Huollon suunnitteluprosessi aloitettiin esikuntapäällikön käskynannon jälkeen huoltopäällikön käskyllä. Huoltopäällikkö käski huoltolajijohtajille (ml. aselajikomentajat) ja divisioonan esikunnan (DE) huolto-osaston henkilöstölle kaikki ne tiedot mitä he tarvitsivat suunnittelua, päätöksentekoa ja huoltolajien johtamisen suunnittelua varten. Huoltolajijohtajille oli käskettävä aina vähintään tiedot divisioonan nykyisestä ja tulevasta tehtävästä sekä siihen liittyen arvio tulevasta huollon taktillisesta ja teknillisestä tilanteesta. Huollon suunnitteluprosessi jatkui tehtävänannon jälkeen huoltotaktillisella tilanteen arvostelulla. Tilanteen arvostelulla pyrittiin laaja-alaisesti arvioimaan miten divisioonan huolto toteuttaa huoltopäällikölle ja hänen edelleen huoltolajijohtajille käskemät tehtävät. Huoltotaktillinen tilanteen arvostelu toteutettiin usein huollon toimialoittain huoltopäällikön keskittyessä kokonaisuuden arviointiin. Huoltopäällikön yhtenä tärkeänä tehtävänä oli tässä yhteydessä löytää ja tunnistaa mahdolliset huollolliset rajoitukset ja haasteet joilla saattaisi olla merkittävää vaikutusta divisioonan tulevaan toimintaa. Huoltopäällikön vastuulla oli erityisesti havaittujen huollollisten rajoitusten ja haasteiden saattaminen viipymättä divisioonan komentajalle tiedoksi viipymättä. Huoltotaktillisessa tilanteen arvostelussa etsittiin vastauksia allaoleviin kysymyksiin: Minne huoltopaikat on sijoitettava ja milloin niiden on oltava toiminta-valmiina? Millainen huoltopaikan toimintakyvyn tulee olla ja soveltuuko suunniteltu alue tai toimipaikka esim. hoitopaikaksi tai evakuointikuljetuksiin? Miten huoltolajien yhteistoiminta on järjestettävä kokonaisuutta silmällä pitäen? Mitkä ovat huollon tämänhetkiset materiaaliresurssit, mitä tarvitaan lisää ja koska? Miten täydennetään puuttuvat ja tehtävän aikana kuluvat materiaalit? Minne materiaalia on kuljetettava ja minne varastoja on perustettava ja sijoitettava niin että joukkojen taistelunaikainen täydennystoiminta voitaisiin mahdollisimman hyvin toteuttaa? Milloin varastopaikkojen on oltava toimintavalmiina ja paljonko niissä on oltava materiaalia?

19 KUVAN LÄHDE: Yleisesikunnan Kenttäohjesääntö III:een vuodelta 1934, Liite 5. Miten liikennejärjestelyt ja kuljetukset toteutetaan mahdollisimman hyvin? Miten kuljetusmuodostelmia on käytettävä ja miten ja mistä saadaan tarvittaessa lisää kuljetusmuodostelmia? Mitä erikoistoimenpiteitä toiminta-alueen koko, tieverkko ja laajuus vaativat? Miten evakuointi- ja täydennyskuljetuksia voidaan yhdistää? Mitä viestiyhteyksiä tulee olla käytössä ja miten niitä tulee käyttää? Miten huollon toiminta-alue tulee jakaa ja miten sitä tulee käyttää tehtävän aikana? Huoltotaktillisen tilanteen arvostelun perusteella laadittiin huoltopäällikön johtamana divisioonan huoltosuunnitelma. Huoltosuunnitelma laadittiin aina yhteistoiminnassa esikunnan huolto-osaston huoltolajijohtajien ja divisioonan aselajikomentajien kanssa. Huoltopäällikkö vastasi huoltosuunnitelman yleisistä kaikkia koskevista asiakokonaisuuksista sekä usein henkilökohtaisesti huoltokuljetusten ja tiestön käytön suunnittelusta apunaan DE:n huolto-osaston Huolto- ja kuljetustoimisto IV. Tämä erityisesti siksi, että divisioonan kuljetus- ja liikennesuunnitelmat vaikuttivat lähes aina kaikkien divisioonan joukkojen toimintaan ja niiden valmistelu edellytti laajaa yhteistoimintaa ja yhteensovittamista divisioonan esikunnassa ja toiminta-alueen muiden joukkojen kanssa. Divisioonan käyttämä tiestö saattoi olla yhteiskäytössä myös toisen divisioonaan kuulumattoman joukon kanssa. Liikenne- ja kuljetussuunnitelmien avulla suunniteltiin yksityiskohtaisesti mm. divisioonan kuljetusmuodostelmien ja kuljetusresurssien käyttö sekä miten tieverkkoa kunnostettaisiin ja ylläpidettäisiin toiminnan aikana. Suunniteltavia kokonaisuuksia olivat edelleen käytettävän huoltotiestön tiedustelu ja valmistelu, huollon kuljetusmuodostelmille sallitut liikennöintialueet, liikenteenohjausjärjestelyt käytettäviä ohituspaikkoja, ilmasuojelu- tai kaasusuojelutoimenpiteitä unohtamatta. Kuljetus- ja liikennesuunnitelmien tärkeyttä korosti erityisesti myös se, että divisioonan tiestöä käyttivät usein samanaikaisesti myös divisioonan taistelujoukot ja aselajijoukot yhdessä huoltomuodostelmien kanssa, jolloin oli usein välttämätöntä jakaa myös aikaan sidottuja tiestönkäyttöoikeuksia. Huoltosuunnitelma laadittiin yhdistämällä huoltolajisuunnitelmat yhdeksi kokonaisuudeksi = divisioonan huoltosuunnitelmaksi. Divisioonan huoltosuunnitelmasta tuli selvitä yksityiskohtaisesti ainakin materiaalin ja huoltovälineiden suunniteltu käyttö huoltolajeittain, suunnitelma huoltokuljetusten toteuttamisesta ja tiestön käytöstä, alajohtoportaiden huoltojoukkojen ryhmitykset ja täydennysoikeudet, divisioonan huoltomuodostelmien ja huoltoelimien suunniteltu käyttö ml. ryhmitykset, siirrot sekä toimintavalmiudet aikaan sidottuna. Huoltosuunnitelmaan liittyi myös keskeisellä tavalla esitys pioneeri- ja taisteluväline- ja viestimateriaalin porrastusta koskevista asioista sekä huoltopäällikön esitys ilmatorjunnan, kaasusuojelun ja viestitoiminnan järjestämiseksi huollon osalta divisioonan tulevassa tehtävässä. Valmiit huoltosuunnitelmat esiteltiin huoltopäällikön toimesta aina ensin esikuntapäällikölle, joka esitteli ne itse tai huoltopäällikön kanssa edelleen divisioonan komentajalle. Huoltosuunnitelmat hyväksyttiin esikuntapäällikön allekirjoituksella huoltopäällikön toimiessa varmentajana. Huoltosuunnitelmasta huollon käskyksi Hyväksytyn ja allekirjoitetun huoltosuunnitelman toteutus ja jatkokehittäminen kaikkine siihen liittyvine toimenpiteineen oli huoltopäällikön vastuulla. Huoltosuunnitelma saatettiin toteutukseen käytännön toimenpiteiksi laatimalla huoltoon liittyviä käskyjä, käskynannoin sekä käskyjen toimeenpanon valvonnalla. Täytäntöönpanoon liittyi keskeisellä tavalla myös huoltosuun- 19

20 nitelman jatkuva kehittäminen. Huoltosuunnitelman perusteella laadittiin divisioonan huollon johtamisessa tarvittavia huoltotaktillisia käskyjä, huoltoerikoismääräyksiä, huoltokäskyjä sekä laatimalla huoltoa käsittelevät kohdat divisioonan taistelujoukoille annettaviin yhteiskäskyihin eli sotatoimikäskyihin. Huoltopäällikkö käski perusteet ja ohjasi kaikkien huoltoon liittyvien käskyjen laadintaa. Tärkeimmät huollon käskyt laadittiin pääosin yhteistoiminnassa huoltopäällikön, huoltolajijohtajien ja DE:n huolto-osaston ja aselajitoimistojen kanssa. Huoltolajijohtajat laativat itsenäisesti vain huollon teknilliseen toteutukseen liittyviä huoltoteknillisiä käskyjä (käskyjä esim varastointijärjestelyistä tai siitä miten ja missä haavoittuneet kulloinkin hoidetaan). Huoltotaktilliset käskyt (joilla käskettiin esim. huoltojoukkojen ryhmitykset ja toiminta-ajat ja -valmiudet) syntyivät yleensä siten, että huoltolajijohtajat ja aselajikomentajat tekivät ehdotuksia käskyjen kohdaksi, jotka sitten yhdistettiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Huoltopäällikköä avustivat käskyjen laadinnassa DE:n huolto-osasto ja huoltolajijohtajat sekä aselajikomentajat. Aselaji- tai huoltolajikomentajia avustivat käskyjen laadinnassa heidän huoltolajitai aselajitoimistonsa. Tärkeimpiä divisioonan huollon johtamisessa käytettyjä käskyjä olivat ylempien johtoportaiden sotatoimi-, huoltoja tukeutumiskäskyt, divisioonan käskyjen (=sotatoimikäskyjen) huoltokohdat, huoltokäskyt, huoltoteknilliset käskyt huoltomuodostelmille, huoltomuodostelmien ryhmittymiskäskyt, liikennekäskyt, viestitoimintakäskyt, pioneeritoimintakäskyt sekä valistustoimintakäskyt. Huollon järjestelyjä ja huoltolajien toimintaa ohjattiin merkittävällä tavalla myös huoltolajikohtaisilla huoltoerikoismääräyksillä ja ohjeilla kuten: kuljetusvälinehuolto-ohjeet, hevoshuolto-ohjeet, metsätalous-ohjeet, lääkintäpalveluohjeet, taisteluvälinehuolto-ohjeet sekä taloushuolto-ohjeet Huoltosuunnitelman perusteella laaditut ja divisioonan taistelujoukoille annettavat huoltokäskyt allekirjoitti yleensä esikuntapäällikkö (divisioonan komentajan valtuuttamana) huoltopäällikön toimiessa käskyn varmentajana. Jos divisioonan esikunta toimi jakautuneena kahdessa portaassa, käskettiin taistelujoukoille annettavien käskyjen allekirjoitus- ja käskytysoikeudet divisioonan komentajan toimesta aina tapauskohtaisesti. Mikäli huoltopäällikkö halusi käskeä huollollisia asioita suoraan divisioonan taistelujoukoille, tuli hänen saada siihen ensin valtuutus divisioonan komentajalta tai esikuntapäälliköltä. Muut huoltomuodostelmille ja taistelujoukoille annettavat huoltotaktilliset erilliskäskyt (esim huoltomuodostelmien siirtymiskäskyt) allekirjoitti huoltopäällikkö sekä kyseisen huoltolajin johtaja. Huoltolajien johtajat allekirjoittivat itse kaikki alaisilleen huoltomuodostelmille annettavat huoltoteknilliset käskyt. 20 Huoltopäällikön johtamistoiminnasta Huoltopäällikön ja kaikkien huoltolajijohtajien johtamistoiminnan tavoite oli täysin yksiselitteinen: huolto toimii divisioonan komentajan tahdon mukaan siten, että jokainen sotilas saa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tehtävänsä edellyttämät välineet tai tarvikkeet ja taistelujoukot kyetään oikea-aikaisesti vapauttamaan kaikesta niiden toimintaa haittavasta tai hidastavasta materiaalista tai elävästä voimasta. Huollon johtaminen divisioonassa oli erittäin laaja-alainen tehtävä. Huollon johtaminen oli jaettu huollon taktilliseen ja teknilliseen johtamiseen huoltopäällikön ollessa ensisijaisesti huollon taktillinen johtaja. Huoltolajien teknillistä johtamista varten oli eri huoltolajeilla omat johtajansa. Huoltolajijohtajat olivat huoltopäällikön alaisia kaikissa huoltotaktillisissa kysymyksissä, mutta huoltoteknillisissä asioissa he olivat myös oman ylemmän johtoportaan huoltolajijohtajan alaisia. Divisioonan huollon johtamiseen osallistuvat huoltojohdon ja huoltomuodostelmien lisäksi kaikki divisioonan alajohtoportaiden johtajat sekä niihin kuuluneiden huoltojoukkojen johtajat. He vastasivat omalta osaltaan huollon tarkoituksenmukaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Huoltopäällikön johtamistoiminta käsitti yleisesti huoltokäskyjen laadinnan, käskemisen ja käskyjen toimeenpanon valvonnan. Huoltopäällikön oli oltava kaikessa johtamistoiminnassaan aktiivinen ja hänen tuli (tarvittaessa) pyrkiä aktiivisesti itse ottamaan selvää divisioonan johdon ja jopa ylemmän johtoportaan aikeista. Huoltopäällikkö johti divisioonan huoltoa pääasiassa divisioonan esikunnan huolto-osastolta käsin. Pääperiaatteena ja tavoitteena oli DE:n huolto-osaston ryhmittäminen mahdollisimman lähellä huoltomuodostelmien pääosaa. Tämä mahdollisti huoltopäällikölle ja kaikille huoltolajijohtajille huoltomuodostelmien tehokkaan johtamistoiminnan, kun etäisyys tärkeimpiin alaisiin säilyi lyhyenä. Huolto-osaston siirrotkin pyrittiin liittämään mahdollisuuksien mukaan huoltomuodostelmien samanaikaisiin siirtoihin. Huolto-osastoa siirrettiin tilanteen edellyttämällä tavalla yhtenä kokonaisuutena tai portaittain. Huolto-osaston siirrot toteutettiin tilanteesta riippuen divisioonan esikunnan siirtojen yhteydessä tai 1-2 vuorokautta divisioonan esikunnan siirtymisen jälkeen. Huollon johtamisen kannalta oli ratkaisevaa kuitenkin se, että divisioonan esikunnassa oli aina paikalla huoltopäällikkö tai hänen edustajansa. Tällä tavoin säilytettiin jatkuva tilannetietous ja ylläpidettiin jatkuva valmius toteuttaa esikuntapäällikön tai komentajan käskyt. Huollon johtamisen kannalta olivat toimivat puhelinyhteydet avainasemassa. Tavoitteena oli että huoltopäälliköllä ja huoltolajijohtajilla oli käytössään aina toimivat puhelinyhteydet divisioonan huollon sisäiseen johtamiseen sekä ylempiin johtoportaisiin. Puhelinyhteyksillä saavutettiin merkittävää ja usein ratkaisevaa nopeutta käskyjen toimeenpanossa. Puhelinyhteyksien käyttö johtamiseen korostui kun käskyjen laadinta asiakirjamuotoon yhdessä käskyjen monistamisen kanssa saattoi kestää käytössä olleilla toimistotarvikkeilla ja konttorivälineillä usein huomattavan kauan. Kirjallinen käsky saavutti käskyn vastaanottajan joskus jopa vuorokausien kuluttua suullisen käskyn antamisen jälkeen. Siirtymisten aikana käytettiin huoltomuodostelmien johtamiseen pääosin lähettiyhteyksiä ja divisioonan liikenteenohjausyksiköitä. Milloin ja miksi huoltopäälliköt menestyivät tehtävissään? Kun arvioidaan divisioonan huoltopäälliköiden menestymistä tehtävissään tulee heidän toimintaansa arvioida ensisijaisesti heidän kykyynsä toimeenpanna divisioonan komentajan antamat vaatimukset ja käskyt divisioonan huollon toteuttamiseksi sotatoimien aikana. Kun asiaa tarkastellaan laajemmin voidaan sotapäiväkirjoista, kantakorteista ja tilanneilmoituksista löytää yksityiskohtaisempia yhteisiä ominaisuuksia tehtävissään menestyneille divisioonien huoltopäälliköille. Näistä keskeisimpiä ominaisuuksia olivat: hyvä yhteistoimintakyky ja henkilösuhteet alaisiin sekä esimiehiin, sotilaskoulutukseen ja sotakokemukseen perustuva ammattitaito, kyky ennakoida tulevaa toimintaa, kyky hahmottaa ja ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, kyky sovittaa asioita yhteen ajallisesti tai paikkaan sidottuna, aktiivinen johtamisote, kyky tehdä nopeita päätöksiä sekä hyvä fyysinen kunto. Artikkeli perustuu pääosin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen arkistolähteisiin, yleisesikunnan esikuntaoppaaseen vuodelta 1940 sekä yleisesikunnan Kenttäohjesääntö III:een vuodelta Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta artikkelista sekä antaa lisätietoa aiheesta ja lähteistä osoitteessa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!)

Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!) Loppulama mitä se on? Tere Vadén Professori (ma.), taidekasvatus (sic!) Loppulama Kapitalismiin kuuluvat sykliset taantuma, lamat, luovat tuhot ja niin edelleen Prof. Randers: when GDP growth stops Tulkinta:

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot