ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 SUMMARY 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 SUMMARY 9"

Transkriptio

1

2

3 3 ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 SUMMARY JOHDANTO 11 VISIO VUODEN 2005 KÄRKIHANKKEIDEN TOTEUTUMINEN 13 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Liikenne- ja ympäristöpoliittiset muutokset Kaupalliset palvelut ja innovaatiotoiminta Teknologioiden kehittyminen Organisaatiot ja hallinnolliset edellytykset Logistiikka Yhteenveto suurimmista muutoksista 28 8 HETI KÄYNNISTETTÄVÄT KÄRKIHANKKEET Hakamäentien parannushankkeen lähiverkon kehittäminen (K1) Liityntäpysäköinti-informaation kehittäminen (K2) Kimppakyytiselvitys (K3) 52 9 MYÖHEMMIN KÄYNNISTETTÄVÄT KÄRKIHANKKEET _ Liikkumisen ohjauksen kehittäminen (K4) Liikenteenhallinta- ja infokeskusten yhteistyösuunnitelma (K5) Multimodaaliset palvelut (K6) Vaikutustutkimukset (K 7) SEURATTAVIA KÄRKIHANKKEITA Helsingin seudullinen kaistavalvonta (K8) LIJ2014 informaatiojärjestelmään liittyvät viranomaistahojen tietotarpeet ja liikennevaloetuudet (K9) Yhteistyö ICT SHOK -innovaatiohankkeen kanssa (K10) Julkisten tietovarantojen luovutus (K11) Metropolialueen kysyntäohjautuva joukkoliikenne (K12) Ruuhkamaksuselvitys (K13) 64 5 KESKUSTELUTILAISUUDET ORGANISOINTI 66 6 NETTIKYSELY Tavoite ja toteutus Tulokset Yhteenveto JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET 69 7 TUTUSTUMISMATKA Yleistä Göteborgin kaupunkiseudun liikenteen hallinta Amsterdam 41

4

5 5 Pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan johtoryhmä (PLH) laati vuosina pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan vision ja toimenpideohjelman Liikkuminen ja liikenne hallinnassa visio pääkaupunkiseudulle Työssä määriteltiin seudun liikenneviranomaisten yhteinen näkemys vuoden 2015 tavoitetilasta ja visiosta. Lisäksi ohjelmoitiin kuusi visiota tukevaa kärkihanketta, jotka etenevät nykyisin toteuttajatahojen ohjauksessa. Tämän työn tavoitteena on ollut määrittää uudet kärkihankkeet käynnistettäväksi vuosien aikana. Uusissa kärkihankkeissa on pyritty huomioimaan myös kehyskuntien tarpeet aiempaa paremmin. Työ liitetään osaksi HLJ -työtä (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma). Työtä esiteltiin kaksi kertaa pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan johtoryhmälle. Työn tekemisestä ovat vastanneet Juhani Bäckström ja Leena Gruzdaitis Trafix Oy:stä sekä Tomi Laine ja Inna Berg Strafica Oy:stä. Työ alkoi huhtikuussa 2008 ja päättyi marraskuussa Helsingissä Työn ohjauksesta on vastannut seuraava ohjausryhmä: Rita Piirainen, pj. Eini Hirvenoja Petri Rönneikkö Seppo Öörni Kimmo Sinisalo Reijo Teerioja Olli-Pekka Poutanen Kari Sane Tarja Jääskeläinen Martti Tieaho Juhani Vuola Hannu Laakso Anne Herneoja Heikki Seppä Markus Grönholm Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto, Liikennekeskus Liikenne- ja viestintäministeriö YTV, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin liikennelaitos Espoon kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Ratahallintokeskus Helsingin poliisi Helsingin hätäkeskus Rita Piirainen Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri

6

7 7 Työn tavoitteena oli tuottaa pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan viranomaistoimijoiden yhteinen näkemys vuosien yhteistyön painopisteistä ja tärkeimmistä strategisista kärkihankkeista. Kärkihankkeiden päivittämisen taustalla ovat toimintaympäristön muutokset, joista tärkeimmät ovat: ilmastonmuutoksen hillintä, joka on keskeinen osa nykyistä liikenneja energiapolitiikkaa kaupallisten navigointi- ja liikenneinformaatiopalveluiden läpilyönti markkinoilla käynnissä olevat organisaatiouudistukset, jotka luovat nykyistä paremmat edellytykset alueelliselle yhteistyölle ja palvelujen kehittämiselle globalisaation eteneminen ja sen vaikutukset kuljetusketjuihin Euroopan komission valmistelema älykkään liikenteen toimintasuunnitelma suomalaisen innovaatiotoiminnan puitteiden kehittyminen. Vuodelle 2015 määritelty liikkujan visio Kaikki liikkujat tuntevat hallitsevansa oman matkustustilanteensa sekä liikennejärjestelmän visio Päämääränä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmä sekä liikenteen hallinnan toimijoiden saumaton yhteistoiminta ovat edelleen myös uusien kärkihankkeiden lähtökohtana. Seudun tärkeimpien liikenteen hallinnan kehittämishankkeiden tunnistamiseksi järjestettiin sidosryhmien keskustelutilaisuuksia, kansalaisten internetkysely sekä kerättiin käytännön kokemuksia joukkoliikenteen palveluiden kehittämisestä, liikkumisen ohjauksesta, tie- ja katuverkon liikenteen hallinnasta sekä liityntäpysäköinnistä tutustumismatkalla Göteborgiin ja Amsterdamiin. Heti käynnistettäviksi kärkihankkeiksi esitetään: 1. Hakamäentien parannushankkeen lähiverkon kehittäminen 2. Liityntäpysäköinti-informaation kehittäminen 3. Kimppakyytiselvitys Myöhemmin käynnistettäviksi kärkihankkeiksi esitetään: 4. Liikkumisen ohjauksen kehittäminen 5. Liikenteenhallinta- ja infokeskusten yhteistyösuunnitelma 6. Multimodaaliset palvelut 7. Vaikutustutkimukset Seurattaviksi kärkihankkeiksi määriteltiin: 8. Helsingin seudun kaistavalvonta 9. LIJ 2014 informaatiojärjestelmään liittyvät viranomaistahojen tietotarpeet ja liikennevaloetuudet 10. Yhteistyö valtakunnallisen ICT SHOK -innovaatiohankkeen kanssa 11. Julkisten tietovarastojen luovutus 12. Metropolialueen kysyntäohjautuva joukkoliikenne 13. Ruuhkamaksuselvitys Kärkihankkeet 1-3 käynnistyvät vuoden 2009 aikana. Kärkihankkeiden 4-6 käynnistämisestä päätetään vuoden 2010 aikana. Vaikutustutkimuksia (7) käynnistetään tarpeen mukaan. Hankkeiden rahoitus sovitaan aina tapauskohtaisesti. Jatkossa pääkaupunkiseudun ympäristökuntien edustus esitetään otettavaksi mukaan PLH:n johtoryhmätyöhön sekä kärkihankkeiden työryhmätyöhön tarvittavilta osin. Osallistuminen tapahtuu luontevasti siten, että kehyskuntien kuntaryhmistä (kuntaryhmä Neloset, Kuuma-kunnat) kutsutaan edustajat johtoryhmään. Uusien jäsenten osallistumisesta kärkihankkeisiin päätetään aina tapauskohtaisesti.

8

9 9 The aim of the project was to determine a shared view about the strategic focus and top priority projects for the traffic management co-operation in the Helsinki Metropolitan Area for years 2009 to The need for strategic revision arises from the changes in the operating environment, of which the most important are the following: Climate change control, which is essential in present transportation and energy politics The breakthrough of the commercial navigation and traffic information services Ongoing organizational changes, that create better basis for the regional co-operation and development of the services Globalisation advances and makes changes to the transport chains Intelligent Transport Systems Action Plan prepared by the European Commission The development of the Finnish innovation framework and programmes The traveller s vision for 2015 All travelers feel that they are in control of their trip and the traffic system s vision The goal is economically, ecologically and socially sustainable traffic and seamless co-operation between transport management authorities are the basis for the strategy update. In the search for the strategic development projects the following means were used: several discussions with interest groups, internet-enquiry for the citizens and an excursion to Göteborg and Amsterdam, where the project steering group learned about the recent experiences of public transport information services development, mobility management, integrated management of motorways and city streets and the development of park & ride. The priority projects for the first phase are the following: 1. Network level traffic and mobility management in the Hakamäentie area 2. Development of Park & Ride information 3. Car pool study The priority projects for the second phase are the following: 4. Development of mobility management 5. Co-operation plan of the traffic management and information centers 6. Multimodal information services 7. Studies for impact evaluation The priority projects to be observed by the regional traffic management executive group are the following: 8. Bus lane control 9. Information needs and bus priorities regarding the new public transport information system LIJ Co-operation with the national ICT-SHOK innovation programme 11. The quality of public information supply 12. Demand-controlled public transport in the Helsinki Metropolitan Area 13. Congestion charging study The priority projects will start in The schedule and the startup of the projects 4.-6.will be decided in The Studies for impact evaluation (7) is started when needed. Project funding will always be decided case by case. In the future the representation of the municipalities surrounding the Helsinki Metropolitan Area (Neloset, Kuuma-kunnat) is suggested to be included in the work of the regional executive group and the top priority project steering groups. Representatives from Neloset and Kuuma-kunnat will be invited to the regional executive group and their participation in the top priority projects will be decided case by case.

10

11 11 Pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan johtoryhmä (PLH) laati vuosina pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan vision ja toimenpideohjelman Liikkuminen ja liikenne hallinnassa. Työssä määriteltiin seudun liikenneviranomaisten yhteinen näkemys vuoden 2015 tavoitetilasta ja visiosta. Lisäksi ohjelmoitiin kuusi visiota tukevaa kärkihanketta. Vuonna 2005 valmistunut visio on edelleen ylemmän tason tavoitteena ajankohtainen, eikä sitä ole tarpeen päivittää tässä vaiheessa. Sen sijaan valtaosa kärkihankkeista valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Lisäksi kärkihankkeet etenevät jo toteuttajatahojen ohjauksessa, joten PLH -ryhmän ohjauspanos hankkeissa on vähäinen. Viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän nouseminen merkittäväksi tavoitteeksi. Tämä on omalta osaltaan lisännyt tarvetta tunnistaa uusia seudullisia kärkihankkeita. Työn tavoitteena on ollut tuottaa pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan viranomaistoimijoiden yhteinen näkemys vuosien yhteistyön painopisteistä ja tärkeimmistä yhteistyöhankkeista sekä laajentaa yhteistyötä koko Helsingin seudulle. Siten kärkihankkeiden muodostamisessa on pyritty aiempia enemmän huomioimaan myös pääkaupunkiseudun kehyskuntien tarpeet. Kappaleessa 10 on esitetty menettelytapa sille, miten kehyskunnat jatkossa osallistuvat PLH -ryhmän työhön. Tämä työ liitetään osaksi HLJ -työtä (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma). Kuva 1. Työn kulku.

12 12 Vuonna 2005 laaditussa visiossa liikkumisen ja liikenteen hallintaa vuonna 2015 kuvattiin kahdesta näkökulmasta. Liikkujan visiossa kuvataan informaatiopalvelujen tavoitetasoa matkaa suunniteltaessa sekä matkan aikana. Liikennejärjestelmän visiossa kuvataan, miten tien- ja kadunpitäjät ja muut viranomaiset ohjaavat liikkujia toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän aikaansaamiseksi. Visio on vuonna 2008 edelleen ajan tasalla eikä sen laajempi päivittäminen ole vielä ajankohtaista. LIIKKUJAN VISIO 2015 Kaikki liikkujat tuntevat hallitsevansa oman matkustustilanteensa. Liikkujalla on matkapäätöstä ja kulkumuodon valintaa tehtäessä helposti saatavissa haluamansa tiedot kaikista varteenotettavista liikkumisvaihtoehdoista ja -yhdistelmistä, niiden kustannuksista sekä matka-ajoista. Tärkeimpien muuttuvien tekijöiden (matka-aika, häiriöt) osalta tieto on reaaliaikaista tai ennustettua. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN VISIO 2015 Päämääränä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmä sekä liikenteen hallinnan toimijoiden saumaton yhteistoiminta. Liikennejärjestelmän kysyntä ja tarjonta tasapainotetaan liikenteen kysynnän hallinnan keinoin siten, että liikenneverkon käyttö on tehokasta ja turvallista sekä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää. Liikenneverkon ylikuormitus- ja häiriökohteiden liikennettä hallitaan muuttuvien ohjausjärjestelyjen ja tiedottamisen keinoin siten, että liikenneverkko toimii turvallisesti, tasapainoisesti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti erilaisissa liikennetilanteissa. Informaatio matkan aikana on ajantasaista tai ennustettua, luotettavaa ja helppokäyttöistä käsittäen kaikki kulkumuodot. Tärkeimpien tekijöiden (matka-aika, häiriöt, hinta) osalta reitti-informaatio on päivitettävissä reaaliaikaisen ja ennustetun tiedon perusteella ennen matkaa ja matkan aikana.

13 13 Liikenteen infokeskuksen toteutusmallin ja toimintojen määrittäminen Esitys 2005: Perustettavaan keskukseen keskitetään kaikkien liikennemuotojen tiedotustehtävät pääkaupunkiseudulla. Työvaihe alkaa syksyllä 2005 ja suositukset ovat valmiit vuoden 2006 loppuun mennessä. Työvaihe mahdollistaa päätöksen tekemisen siirtymisestä vaiheeseen 2, jossa tehdään toteuttamiseen tähtäävät suunnitelmat valitulle vaihtoehdolle. Kustannusarvio määrittelytyölle euroa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Määrittelytyö valmistui aikataulussa ja esitetyissä kustannusraameissa. Työssä päädyttiin kuitenkin esittämään hajautettujen keskusten mallia ja tällä hetkellä tilanne on se, että HKL:n ja YTV:n infokeskus aloittaa toimintansa liikenneneuvonnan yhteydessä vuoden 2009 alusta ja Ratahallintokeskuksen oma infokeskus aloittaa toimintansa vuoden 2009 aikana. Yleisarvio: Kärkihankkeessa esitetyn keskitetyn mallin heikkouksina voidaan todeta ainakin seuraavat: tavoitteeseen on mahdollista päästä pidemmällä aikajänteellä hajautettujen ratkaisujen kautta. Esimerkiksi junaliikenteen osalta on aluksi saatava toimimaan oma valtakunnallinen infokeskus, joka toimii saumattomasti yhteen junaliikenteen ohjauskeskusten kanssa ja vasta tämän jälkeen on ajankohtaista miettiä synergia verkottunut toimintatapa voi toimia jopa paremmin kuin fyysinen toimintatapojen yhdistäminen. Pääkaupunkiseudun tieliikenteen ajantasaisten seurantajärjestelmien, muuttuvien merkkien ja tienvarsinäyttöjen toteutuslaajuuksien määritys (PÄÄTE) Esitys 2005: Kärkihanke sisältää liikenteen seurannan ja ohjauksen yleissuunnitelman laatimisen pääkaupunkiseudun poikittaisille ja säteittäisille pääväylille ja kaduille. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Varsinainen työ tehdään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Työvaihe alkaa vuoden 2006 keväällä ja päättyy keväällä Kustannusarvio määrittelytyölle oli euroa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Työ valmistui aikataulussa ja esitetyissä kustannusraameissa. PÄÄTE - hankkeen toteutuksesta voidaan todeta seuraavaa: kehä III:lla toteutetaan tieliikenteen liikenteenhallintajärjestelmä PÄÄTE -hanke esitettiin liikennepoliittiseen selontekoon teemahankkeeksi, jonne se ei kuitenkaan päässyt hanke ei ole mukana PLJ:n aiesopimuksessa PLJ:n aiesopimuksessa liikenteenhallinta on kuitenkin oma osastrategiansa (III liikennejärjestelmän käytön tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin). Osastrategian osalta todetaan seuraavaa: valtio, kaupungit ja YTV toteuttavat liikenteen hallinnan teemahankkeen toimenpiteitä. Yleisarvio: Kärkihanke toteutui suunnitellusti ja toimii tarpeellisena työkaluna jatkossa. Työn toteutumisen suurin pullonkaula on liikenteenhallinnan yleisen arvostuksen puute. PÄÄTE -työ olisi jatkossa pyrittävä liittämään osaksi HLJ:n aiesopimusta. PÄÄTE -työ on tarpeen päivittää tulevaisuudessa. Samalla tulee huomioida tehdyt uudet selvitykset. Esimerkki tällaisesta on Risto Kulmalan pohdinnat, miten älykkään liikenteen ratkaisuilla voidaan parantaa liikennejärjestelmää.

14 14 Häiriönhallinnan viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen Esitys 2005: Ensimmäisessä vaiheessa sovitaan liikennettä haittaavien ajoneuvojen siirrosta ja toimenpiteiden ohjeistuksesta. Toinen keskeinen asia on onnettomuuspaikkojen korjausten toimintaperiaatteista sopiminen. Lisäksi on tarpeen kehittää Hätäkeskuslaitoksen ja liikenneviranomaisten yhteistyötä onnettomuustilannetiedotuksessa. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Työvaihe alkaa syksyllä 2005 ja päättyy keväällä Kustannusarvio: Tehdään viranomaistyönä Toteutustilanne syksyllä 2008: Työvaiheen toteutus kesti esitettyä pidempään. Häiriönhallintaryhmä on kuitenkin saanut työnsä päätökseen vuoden 2008 alussa. Hanke keskittyi pitkälti liikenteenhallinnan käytännön ongelmien ratkomiseen ja yhteisen toimintamallin luomiseen. Hanke eteni pääosin viranomaistoimintana. Merkittävimmät työn aikana syntyneet uudet käytännön yhteistyömuodot liittyvät liikennettä haittaavien ajoneuvojen siirtoihin ja siihen liittyvien toimenpiteiden ohjauksesta sekä onnettomuuspaikkojen korjaamiseen. Yhteistyön toimivuutta testattiin Helsingissä vuonna 2007 pidetyn ASEM -kokouksen yhteydessä. Erityisen tärkeänä pidettiin Hätäkeskuslaitoksen ja tieviranomaisten välisen yhteistyön toimivuutta. Lisäksi seuraavia positiivisia kehityshavaintoja on todettavissa viranomaisyhteistyöhön liittyen: isojen rakennushankkeiden esim. Hakamäentie, Kehä I Leppävaarassa, Mannerheimintien järjestelyt jne. tiedottaminen on kehittynyt. Tiehallinto on laatinut tietyömaiden liikenteen hallinnan toimintamallin. erilaisten Helsingin kaupungin alueella tapahtuvien kehityshankkeiden valmistelussa ovat useat tahot voineet olla mukana, myös poliisi (esimerkiksi raitiovaunupysäkkien uudenlaisten liikennevalojen valmistelu ja kokeilu) yhteistyö on jatkuvaa poliisin ja kaupungin kesken myös erilaisten työryhmien jäsenyytenä, kuten nk. oksidityöryhmä. erittäin merkittävänä yhteistyömuotona ja vahvuutena toimii ensitietoviestien (suuret ja keskisuuret onnettomuudet) välitys hätäkeskuksista suoraan liikennekeskuksen toimipisteisiin. Toimintatavan käyttöönoton jälkeen on häiriötilanteiden tiedotusta pystytty merkittävästi nopeuttamaan ja tehostamaan. Liikennehäiriötilanteiden hallinnassa on oleellista, että tieto häiriöstä tavoittaa mahdollisimman nopeasti muut tienkäyttäjät. Tällä on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujumiseen. Hanke päätyi esittämään, että pääkaupunkiseudulle perustetaan eri toimijoiden välinen neuvottelukunta, joka pitää yllä ja kehittää viranomaisyhteistyötä. Neuvottelukunta määrittelisi viranomaisten välisen yhteistyön profiilin ja koordinoisi liikenteen häiriöhallinnan toiminnan suuntaviivoja. Nykyisten toimijoiden ohella mukaan tulisi saada tiedottajien ja joukkoliikenteen harjoittajien edustus. Osapuolten toimintavaltuuksia tulisi erityisesti häiriötilanteissa vahvistaa. Häiriöhallinnan ja erityisesti häiriöiden vaikutusten kustannustietoutta tulisi myös lisätä ja käyttää tietoja niin osapuolten voimavarojen suuntaamisessa kuin myös itse toimenpiteiden valinnassa. Yleisarvio: Kärkihanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Puutteena voidaan todeta se, että hätäkeskuslaitokselta ja pelastuslaitokselta ei riittänyt juurikaan resursseja osallistua työryhmän toimintaan. Romuajoneuvokäytännöstä voi todeta, että laaditut sopimukset ovat hyvät, mutta käytännössä ei ole toimittu niin hyvin ja automaattisesti, kuin sopimuksissa on haluttu. Ongelmaa on poliisin suoritusportaan käytännöissä. Kuten aiemmin esitetystä ilmenee, viranomaisyhteistyötä on laajasti olemassa ja se on suuntautunut tarvekeskeisesti. Jatkossakin on yhteistoimintaa kehitettävä käytännön työn tasolla. Kehittäminen on luontevaa yhdistää liikenteen hallintakeskuksen toimintaan. Edellisen lisäksi on tarpeita kehittää toimintaa myös visioivaan suuntaan. Alkuvaihe saattaa edellyttää ulkopuolisen prosessiosaamisen käyttöä mm. edellä esitetyn neuvottelukunnan jäsenten osaamisen lisäämiseksi ja organisaatioiden sitouttamiseksi. Tavoitteena tulee olla pysyvän työryhmän muodostamien.

15 15 Tiehallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan liikenteen ohjaustoimintojen yhdistäminen Esitys 2005: Hankkeessa selvitetään, mitkä ohjaustoiminnot on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdestä keskuksesta ja mitä toimenpiteitä, kuten hankintoja ja koulutusta, yhdistäminen edellyttää. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Työ alkaa välittömästi ja ensimmäiset tulokset ovat käytettävissä vuoden 2005 loppuun mennessä. Työvaihe mahdollistaa päätösten tekemisen nopeasti toteutettavissa oleville toimenpiteille ja siirtymisen niiden toteutukseen ja samalla määrittelee lisäselvitystarpeet. Kustannusarviota ei esitetty ensimmäiselle työvaiheelle. Lisäksi todettiin, että projektiryhmä voi esittää ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä vaiheelle 2. Toteutustilanne syksyllä 2008: Toiminnan määrittely sekä osapuolten työnjaon määrittely vaati oletettua enemmän aikaa. Toiminnan määrittelyt tehtiin esityksen mukaisesti virkamiestyönä. Toteutusvaiheen laitehankinnoissa käytettiin myös ulkopuolista apua. Kaikki osapuolet ovat hyväksyneet esisopimuksen. Mukana on koko pääkaupunkiseutu. Tilojen laajennus on valmistunut ja hankinnat ovat käynnissä. Toiminta alkaa tammikuussa Palvelutaso säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla. Yleisarvio: Kärkihanke auttoi prosessin toteutumista ja toimi tarvittavana katalysaattorina. Seudullinen liikennetiedottamisportaali Esitys 2005: Liikennetiedottamisportaali on internet-sivusto, joka kokoaa kaiken seudulliseen liikkumiseen liittyvän kiinteän ja ajantasaisen tiedon yhteen paikkaan. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Projektiryhmä voi käyttää avuksi ulkopuolista asiantuntijaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Työ alkaa syksyllä 2005 ja määritykset ovat valmiit 6 kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Palvelun kilpailuttamiseen varataan 3 kuukautta ja palvelun toteuttamiseen 6 kuukautta. Kustannusarvio määrittelytyölle on euroa ja toteutukselle euroa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Portaalin määritystyö valmistui vuoden 2006 loppuun mennessä ja portaalin toteutus valmistui toukokuussa Portaali on käynnistänyt toimintansa YTV:n ja HKL:n yhteisvedossa toukokuussa Määritystyön kustannus oli esitetyn mukainen. Toteuttamisen kustannus oli euroa ja 2 vuoden ylläpitokustannukset euroa. Sopimus on tehty kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan. Tällöin myös PPP -mallinen toiminta voi olla mahdollinen. Palvelu löytyy osoitteessa Yleisarvio: Kärkihanke on onnistunut hyvin. Aikataulu oli liian optimistinen. Viranomaisten omiin päätöksentekoprosesseihin ei osattu varata riittävästi aikaa.

16 16 Yksityisille liikkujille ja yrityksille räätälöityjen ajantasaisten tiedotuspalvelujen edellytysten luominen ja kokeilu Esitys 2005: Palvelut on suunnattu yksityisille ihmisille ja yrityksille ja niiden kehittämisestä vastaavat markkinat. Kehittämistyön vauhdittamiseksi ja koordinoimiseksi julkisten tahojen osallistuminen kehitystyöhön ja palveluiden pilotointiin on kuitenkin välttämätöntä. Pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan toimijat käynnistävät kehittämishankkeita sekä itsenäisesti että LVM:n tuella kansallisten T&K -ohjelmien kautta. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Työ on luonteeltaan jatkuvaa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Ainoa hanke on ollut Destian Forum Virium HITS. Forum Virium Helsingin hankkeena toteutetut ja Destian tuottamat HITS (Helsinki Region Intelligent Traffic Services) -palvelut kertovat pääkaupunkiseudun ajantasaisen liikennetiedon autoilijoille, julkisen liikenteen käyttäjille sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Liikennetieto on saatavilla matkapuhelimeen ja julkisiin tiloihin sijoitettuihin näyttötauluihin. Pääkaupunkiseudun liikenteenhallinnan organisaatioilla ei ole ollut hankkeessa vetovastuuta, vaan lähinnä tehtävänä on ollut tukeminen. Hankkeen rahoittaminen vuoden 2008 jälkeen on auki. Yleisarvio: Hankkeessa on ollut ongelmia ensisijaisesti tietosisällön hallinnan osalta. Tämä voi muodostua myös tulevaisuudessa esteeksi yksityisten tahojen hankkeissa. Yksityiset palveluntuottajat olettavat usein aineiston hallinnan paljon helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi kuin se todellisuudessa on. YHTEENVETO Kärkihankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet hyvin. Kärkihankkeet on hyvin valittu ja ne ovat toteuttaneet visiota. Voidaan kuitenkin todeta, että kärkihankkeet käynnistyivät suunniteltua hitaammin ja aikataulut laadittiin liian optimistisiksi. Kustannusarviot ovat puolestaan pitäneet hyvin. Uusien kärkihankkeiden osalta hankkeiden käynnistymiseen ja päätöksentekoon tuleekin varata riittävästi aikaa, jotta hanke on mahdollista toteuttaa arvioidussa aikataulussa. Lisäksi jatkossa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden vaikutusten selvittämiseen osana hanketta. Kärkihankkeet ovat omalta osaltaan tukeneet liikenteen hallinnan vision toteutumista ja uusien määrittäminen on perusteltua. Tämän lisäksi on syytä muistaa, että kärkihankkeiden lisäksi on toteutettu paljon muita hyviä hankkeita, jotka omalta osaltaan tukevat vision tavoitteita. Tällaisia ovat mm. pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, Helmi 2 -järjestelmän laajentaminen ja jatkokehitys, uuden sukupolven (laajakaistaisen) informaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmän pilotointi jne. Lisäksi aiotaan selvittää syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana ruuhkamaksumallien vaikutuksia Helsingin seudulla. Kärkihankkeiden seurantatarve tulevaisuudessa on esitetty taulukokossa 1.

17 17 Taulukko 1. Kärkihankkeiden seurantatarpeet johtoryhmän toimesta. Liikenteen yhteinen infokeskus Ei vaadi seurantaa. Uusi kärkihanke K5 "Liikenteenhallinta- ja infokeskusten yhteistyösuunnitelma" on jatkoa tälle hankkeelle. Pääte (tieliikenteen muuttuvan ohjauksen toteutuslaajuuden määritys) Häiriönhallinnan viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen Liikenteen ohjaustoimintojen yhdistäminen Pasilaan Seudullinen liikennetiedotusportaali Yksityisille liikkujille ja yrityksille räätälöityjen ajantasaisten tiedotuspalvelujen edellytysten luominen ja kokeilu Ei vaadi seurantaa. Suunnitelman päivittäminen on tarpeen tulevaisuudessa. Ei vaadi seurantaa. Seurataan siihen asti, että toiminta on käynnistynyt. Tämän jälkeen seurannalle ei ole tarvetta. Ei vaadi varsinaista seurantaa, mutta johtoryhmää informoidaan hankkeen etenemisestä kerran vuodessa, koska vuonna 2010 on päätettävä palvelun ylläpitomallista. Seurataan.

18 18 Euroopan komissio valmistelee uutta toimintasuunnitelmaa älykkään liikenteen ratkaisujen edistämiseksi. Toimintaohjelma on kokonaan uusi avaus, jolla pyritään nopeuttamaan ja harmonisoimaan älykkään liikenteen palvelujen toteuttamista Euroopassa. Nähtävissä on suuntaus EU-tason ohjauksen lisääntymiselle. Toimintasuunnitelman lähtökohtana on, että älykkään liikenteen ratkaisut ovat yksi keino liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ts. ihmisten ja tavaroiden entistä toimivampi liikkuvuus. Komission toimintaohjelmassa on tunnistettu, että ITS (Intelligent Transport System) sisältää politiikkavetoisia keinoja, jotka eivät ainakaan tällä hetkellä ole markkinalähtöisiä ja jotka edellyttävät laajempaa yhteiskunnan osallistumista. Tällaisiksi keinoiksi on listattu mm. liikenneverkon turvallisuuden, toimivuuden ja ympäristövaikutusten hallintajärjestelmät, valvontajärjestelmät, joukkoliikenteen etuusjärjestelmät ja kysynnän hallinnan sovellukset. Ohjelmassa on tunnistettu myös alueita, joihin on kiinnostusta sekä julkisella että yrityssektorilla. Tällaisia alueita ovat mm. sähköiset tienkäyttömaksut sekä raskaan liikenteen palvelut. Toimintaohjelma tukee pilottien ja kenttäkokeiden toteutusta. Näiden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja kokemuksia ITS:n käytöstä, lisätä vaikutustietoutta ja mahdollistaa tarkemmat hyöty-kustannusanalyysit sekä testata käytännössä businessmalleja. Ohjelmaluonnos sisältää useita toimia ja tehtäviä (actioneita), joista keskeisiä tämän työn kannalta ovat ainakin seuraavat: tuetaan riittävien liikenneinformaatiopalvelujen kehittymistä varmistetaan lainsäädännölliset edellytykset mm. datan laadun, datalähteiden ja tiedonvaihdon sekä yhteistyön suhteen sovitaan sisältö julkisesti tarjottaville, maksuttomille liikennetietopalveluille laaditaan vaatimukset koskien tienvarsi-informaation sekä ajoneuvopäätteisiin tarjottavan informaation yhteneväisyydestä. tuetaan multimodaalien reittioppaiden toteutusta. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan liikennepolitiikalla ja älykkään liikenteen palveluilla tuetaan ilmastopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja turvallista liikkumista. Informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa liikenteessä tuetaan. Viestinnän infrastruktuuria kehitetään ensisijaisesti kaupallisin ehdoin ja kilpailevilla teknologioilla. Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa ( ) älykäs liikenne nostetaan välineeksi liikenneturvallisuuden parantamiseen, väyläkapasiteetin käytön tehostamiseen ja kysynnän ohjaamiseen sekä logistiikan tehostamiseen. Selonteossa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi, että joukkoliikenteen matkamäärät oleellisesti kasvavat ja henkilöautomatkat eivät kasva. Kysynnän hallinnan keinona selonteko nostaa esiin erityisesti maankäytön ratkaisut ja liikenteen hinnoittelun. Turvallisuustoimenpiteinä esitetään pääteiden turvallisuuden parantamista (keskikaideohjelma), uuden teknologian hyödyntämistä mm. lisäämällä valvontateknologian käyttöä, mahdollistamalla kunnallinen valvonta, edistämällä turvallisuusjärjestelmien käyttöönottoa sekä tiivistämällä liikenneturvallisuusalan poikkihallinnollista yhteistyötä ja parantamalla sen koordinointia. Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia poliisin ja kuntien välillä, jotta kunnat voisivat nykyistä aktiivisemmin osallistua automaattiseen liikennevalvontaan ja parantaa näin kunnan liikenneturvallisuutta. Kunnat voisivat osallistua valvonnassa tarvittavien tolppien ja kameroiden hankintaan ja sijoittamiseen taajama-alueilla. Lisäksi työryhmä tarkastelee pitäisikö lainsäädäntöä täydentää siten, että kun-

19 19 nille myönnettäisiin oikeus määrätä ja lähettää rikesakot ylinopeutta ajaneen ajoneuvon haltijalle. (Oikeusministeriö 2008) Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa. Strategia kertoo, miten Suomi käytännössä toteuttaa EU:n ilmastotavoitteet. Strategia linjaa Suomen politiikkaa vuoteen 2020 asti. Eduskunta saanee strategian käsiteltäväkseen marraskuussa. Hallituksella on myös valmisteilla ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, jossa linjataan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja esitetään toimenpide-ehdotuksia. Selvitysryhmä arvioi mahdollisuuksia soveltaa ohjauskeinoja siten, että ilmastonsuojelun alueelliset ja sosiaaliset hyödyt voitaisiin maksimoida ja haitat minimoida. Selonteko annetaan eduskunnalle keväällä (Valtioneuvosto ) YTV:n vuonna 2007 laatiman ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella asukasta kohden vuoden 2004 tasosta vuoteen 2030 mennessä (39 % vähennys vuoden 1990 tasosta). Ilmastostrategiassa on määritelty päästöjen vähentämisen toimintalinjat ja keinot päästöjä eniten aiheuttaville aloille, joita ovat maankäyttö, liikenne, rakennukset, sähkönkulutus, hankinnat ja energiantuotanto ja jakelu. Liikenne on seudun 3. suurin päästölähde 20 % osuudella. Liikenne on ainoa sektori, jolla sekä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt että asukaskohtaiset päästöt kasvavat ennusteiden mukaan johtuen yhdyskuntarakenteen hajautumisesta ja autokannan kasvusta. Kuva 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kulkuneuvolajeittain pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 (YTV 2007). Pääkaupunkiseudun ilmastovisio vuoteen 2030 on liikenteen osalta seuraava: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 %. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Toimintalinjat liikenteen osalta ovat seuraavat: 1. Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa 2. Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä 3. Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään 4. Logistiikan kehittäminen Strategian mukaan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä sekä kuluttajilta että energiantuottajilta.

20 20 Ruuhkamaksut nousivat vahvasti yleiseen keskusteluun alkuvuoden 2008 aikana, jolloin liikenne- ja viestintäministeriö päätti käynnistää selvityksen, joka tutkii ruuhkamaksujen käyttöä liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa Helsingin seudulla. Kesällä 2009 valmistuvalla selvitystyöllä luodaan tietopohja Helsingin seudun ruuhkamaksuista. Selvityksen taustalla ovat hallitusohjelma ja vuoden 2008 liikennepoliittisessa selonteossa esitetyt tavoitteet. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa edellytetään selvitettäväksi käyttöperusteisten liikenteen hinnoittelumallien käyttöönottoa ja älykkäiden tiemaksujärjestelmien kokeilua. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle toteaa liikenteen käyttömaksuista, että pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut tullaan selvittämään. Selonteko painottaa tarvetta ylläpitää tienkäyttömaksuihin liittyvää osaamista Suomessa ja varautua laajemmin liikenteen mahdolliseen käyttöperusteiseen hinnoitteluun tulevaisuudessa. Ratahallintokeskus teki vuonna 2004 visiotarkastelun Etelä-Suomen rautatieliikenteestä. Selvityksen mukaan ympäristökysymyksistä johtuvat mahdolliset henkilöauto- tai lentoliikennettä koskevat hinnoittelu- tai muut toimet lisäisivät toteutuessaan merkittävästikin junaliikenteen kysyntää. Myös tieliikenteen ruuhkaisuuden lisääntyminen Helsingin seudulla, liikennetilan niukkuus ja mahdolliset hinnoittelutoimet korostavat raideliikenteen asemaa. Kotimaisen kaukoliikenteen kasvupotentiaali on junaliikenteen nopeutumisessa. Matkaketjujen kehittäminen parantaa osaltaan myös junaliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä ja eri liikennemuotojen kytkentää. Tavaraliikenteessä näköpiirissä olevia muutoksia ovat Helsingin satamien siirtyminen Vuosaareen sekä logistiikkakeskusten kehittäminen, jotka toteutuessaan lisännevät erityisesti ulkomaankuljetuksia rautateillä. Venäjän talouden ja satamien kehittyminen vaikuttaa merkittävästi transitoliikenteeseen. Helsingin seudun lähiliikenteen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ovat mm. asukas- ja työpaikkamäärien kasvu. Helsingin seudun voimakas kasvu sekä sukkuloinnin lisääntyminen muodostavat lähiliikenteelle merkittävän kasvupotentiaalin. Uusi rakentaminen painottuu kauemmaksi pääkaupunkiseudun ytimestä, mistä seuraa matkojen pitenemistä ja poikittaisliikenteen merkityksen kasvua. Matkamäärän kasvusta 70 % on muita kuin työ- tai koulumatkoja. Myös liikkumiseen käytettävissä oleva raha kasvaa ja ajan niukkuus korostuu ja samalla nopeiden yhteyksien merkitys kasvaa. Vaikka tieliikenne ruuhkautuukin, rataverkolla on runsaasti vapaata matkustajakapasiteettia. Liikkumiseen vaikuttavia muutoksia käsitellään myös liikennesektorin yhteishankkeessa Tulevaisuuden toimintaympäristön määrittely liikennesektorilla (2008). Tärkeimmiksi muutostekijöiksi nousivat ilmastonmuutos ihmisten arvot ja asenteet (mm. matkailun ja vapaa-ajan arvostus) väestötekijät (mm. perhekoon pieneneminen, väestön vanheneminen, maahanmuuttajien määrän kasvu) yhdyskuntarakenne (kaupungistuminen, hajautuminen) energian saatavuus ja hinta teknologinen kehitys elinkeinoelämään ja globalisoitumiseen liittyvät muutokset. Kansainvälisten yhteyksien merkitys on korostumassa Venäjän talouskehityksen myötä. Kehitystä tulee edesauttamaan junayhteyden nopeutumisen synnyttämät kulkumuotosiirtymät, rajamuodollisuuksien helpottuminen sekä Suomen ja Venäjän välisen kanssakäymisen lisääntyminen.

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille

Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Kohti uutta liikennepolitiikkaa Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille Logistics 13 -seminaari 9.4.2013 Marko Forsblom Uusi liikennepolitiikka vastaa haasteisiin ja hyödyntää mahdollisuudet Automaattinen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen

Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Suomen kansallinen älyliikennestrategia ja sen toteuttaminen Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto VTT seminaari älyliikenteen kehitys Suomessa ja Euroopassa 20.5.2011 Liikenteen valkoinen kirja

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Liikenne palveluna viimeaikaisten selvitysten parhaita paloja. Johanna Särkijärvi 17.9.2015 Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari

Liikenne palveluna viimeaikaisten selvitysten parhaita paloja. Johanna Särkijärvi 17.9.2015 Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari Liikenne palveluna viimeaikaisten selvitysten parhaita paloja Johanna Särkijärvi 17.9.2015 Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari Teemat 1) Liikenne palveluna - mistä on kyse 2) Liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Kolme näkökulmaa älykkääseen kaupunkiin Tila, Ubicom ja Kestävä yhdyskunta ohjelmat Tila Ohjelman painottuu muuttuviin

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Liikenne palveluna Mobility-as-a-service Sähköisen liikenteen foorumi Dipoli, 14.5.2014 Raine Hermans Tekes Paneelikeskustelun ja työpajan tavoitteet 1. Mobility as a Service ajattelun syventäminen 2.

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helsinki 10.10.2013, Matti Roine, johtava tutkija, VTT ÄLYKÄS JA VÄHÄHIILISTÄ ENERGIAA KÄYTTÄVÄ LIIKENNE VTT:N LIIKENTEEN KÄRKIOHJELMA 2013 - Liikenteen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus

Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

Vuoden 2012 toiminnan arviointi

Vuoden 2012 toiminnan arviointi Vuoden 2012 toiminnan arviointi Alatyöryhmien toiminnalliset tavoitteet Liikenneturvallisuus-alatyöryhmän erityistavoitteet Seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan saattaminen loppuun ja

Lisätiedot

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 4.3.2011 Miksi työpaikoilla

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot