ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 SUMMARY 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 SUMMARY 9"

Transkriptio

1

2

3 3 ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 SUMMARY JOHDANTO 11 VISIO VUODEN 2005 KÄRKIHANKKEIDEN TOTEUTUMINEN 13 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Liikenne- ja ympäristöpoliittiset muutokset Kaupalliset palvelut ja innovaatiotoiminta Teknologioiden kehittyminen Organisaatiot ja hallinnolliset edellytykset Logistiikka Yhteenveto suurimmista muutoksista 28 8 HETI KÄYNNISTETTÄVÄT KÄRKIHANKKEET Hakamäentien parannushankkeen lähiverkon kehittäminen (K1) Liityntäpysäköinti-informaation kehittäminen (K2) Kimppakyytiselvitys (K3) 52 9 MYÖHEMMIN KÄYNNISTETTÄVÄT KÄRKIHANKKEET _ Liikkumisen ohjauksen kehittäminen (K4) Liikenteenhallinta- ja infokeskusten yhteistyösuunnitelma (K5) Multimodaaliset palvelut (K6) Vaikutustutkimukset (K 7) SEURATTAVIA KÄRKIHANKKEITA Helsingin seudullinen kaistavalvonta (K8) LIJ2014 informaatiojärjestelmään liittyvät viranomaistahojen tietotarpeet ja liikennevaloetuudet (K9) Yhteistyö ICT SHOK -innovaatiohankkeen kanssa (K10) Julkisten tietovarantojen luovutus (K11) Metropolialueen kysyntäohjautuva joukkoliikenne (K12) Ruuhkamaksuselvitys (K13) 64 5 KESKUSTELUTILAISUUDET ORGANISOINTI 66 6 NETTIKYSELY Tavoite ja toteutus Tulokset Yhteenveto JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET 69 7 TUTUSTUMISMATKA Yleistä Göteborgin kaupunkiseudun liikenteen hallinta Amsterdam 41

4

5 5 Pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan johtoryhmä (PLH) laati vuosina pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan vision ja toimenpideohjelman Liikkuminen ja liikenne hallinnassa visio pääkaupunkiseudulle Työssä määriteltiin seudun liikenneviranomaisten yhteinen näkemys vuoden 2015 tavoitetilasta ja visiosta. Lisäksi ohjelmoitiin kuusi visiota tukevaa kärkihanketta, jotka etenevät nykyisin toteuttajatahojen ohjauksessa. Tämän työn tavoitteena on ollut määrittää uudet kärkihankkeet käynnistettäväksi vuosien aikana. Uusissa kärkihankkeissa on pyritty huomioimaan myös kehyskuntien tarpeet aiempaa paremmin. Työ liitetään osaksi HLJ -työtä (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma). Työtä esiteltiin kaksi kertaa pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan johtoryhmälle. Työn tekemisestä ovat vastanneet Juhani Bäckström ja Leena Gruzdaitis Trafix Oy:stä sekä Tomi Laine ja Inna Berg Strafica Oy:stä. Työ alkoi huhtikuussa 2008 ja päättyi marraskuussa Helsingissä Työn ohjauksesta on vastannut seuraava ohjausryhmä: Rita Piirainen, pj. Eini Hirvenoja Petri Rönneikkö Seppo Öörni Kimmo Sinisalo Reijo Teerioja Olli-Pekka Poutanen Kari Sane Tarja Jääskeläinen Martti Tieaho Juhani Vuola Hannu Laakso Anne Herneoja Heikki Seppä Markus Grönholm Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto, Liikennekeskus Liikenne- ja viestintäministeriö YTV, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin liikennelaitos Espoon kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Ratahallintokeskus Helsingin poliisi Helsingin hätäkeskus Rita Piirainen Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri

6

7 7 Työn tavoitteena oli tuottaa pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan viranomaistoimijoiden yhteinen näkemys vuosien yhteistyön painopisteistä ja tärkeimmistä strategisista kärkihankkeista. Kärkihankkeiden päivittämisen taustalla ovat toimintaympäristön muutokset, joista tärkeimmät ovat: ilmastonmuutoksen hillintä, joka on keskeinen osa nykyistä liikenneja energiapolitiikkaa kaupallisten navigointi- ja liikenneinformaatiopalveluiden läpilyönti markkinoilla käynnissä olevat organisaatiouudistukset, jotka luovat nykyistä paremmat edellytykset alueelliselle yhteistyölle ja palvelujen kehittämiselle globalisaation eteneminen ja sen vaikutukset kuljetusketjuihin Euroopan komission valmistelema älykkään liikenteen toimintasuunnitelma suomalaisen innovaatiotoiminnan puitteiden kehittyminen. Vuodelle 2015 määritelty liikkujan visio Kaikki liikkujat tuntevat hallitsevansa oman matkustustilanteensa sekä liikennejärjestelmän visio Päämääränä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmä sekä liikenteen hallinnan toimijoiden saumaton yhteistoiminta ovat edelleen myös uusien kärkihankkeiden lähtökohtana. Seudun tärkeimpien liikenteen hallinnan kehittämishankkeiden tunnistamiseksi järjestettiin sidosryhmien keskustelutilaisuuksia, kansalaisten internetkysely sekä kerättiin käytännön kokemuksia joukkoliikenteen palveluiden kehittämisestä, liikkumisen ohjauksesta, tie- ja katuverkon liikenteen hallinnasta sekä liityntäpysäköinnistä tutustumismatkalla Göteborgiin ja Amsterdamiin. Heti käynnistettäviksi kärkihankkeiksi esitetään: 1. Hakamäentien parannushankkeen lähiverkon kehittäminen 2. Liityntäpysäköinti-informaation kehittäminen 3. Kimppakyytiselvitys Myöhemmin käynnistettäviksi kärkihankkeiksi esitetään: 4. Liikkumisen ohjauksen kehittäminen 5. Liikenteenhallinta- ja infokeskusten yhteistyösuunnitelma 6. Multimodaaliset palvelut 7. Vaikutustutkimukset Seurattaviksi kärkihankkeiksi määriteltiin: 8. Helsingin seudun kaistavalvonta 9. LIJ 2014 informaatiojärjestelmään liittyvät viranomaistahojen tietotarpeet ja liikennevaloetuudet 10. Yhteistyö valtakunnallisen ICT SHOK -innovaatiohankkeen kanssa 11. Julkisten tietovarastojen luovutus 12. Metropolialueen kysyntäohjautuva joukkoliikenne 13. Ruuhkamaksuselvitys Kärkihankkeet 1-3 käynnistyvät vuoden 2009 aikana. Kärkihankkeiden 4-6 käynnistämisestä päätetään vuoden 2010 aikana. Vaikutustutkimuksia (7) käynnistetään tarpeen mukaan. Hankkeiden rahoitus sovitaan aina tapauskohtaisesti. Jatkossa pääkaupunkiseudun ympäristökuntien edustus esitetään otettavaksi mukaan PLH:n johtoryhmätyöhön sekä kärkihankkeiden työryhmätyöhön tarvittavilta osin. Osallistuminen tapahtuu luontevasti siten, että kehyskuntien kuntaryhmistä (kuntaryhmä Neloset, Kuuma-kunnat) kutsutaan edustajat johtoryhmään. Uusien jäsenten osallistumisesta kärkihankkeisiin päätetään aina tapauskohtaisesti.

8

9 9 The aim of the project was to determine a shared view about the strategic focus and top priority projects for the traffic management co-operation in the Helsinki Metropolitan Area for years 2009 to The need for strategic revision arises from the changes in the operating environment, of which the most important are the following: Climate change control, which is essential in present transportation and energy politics The breakthrough of the commercial navigation and traffic information services Ongoing organizational changes, that create better basis for the regional co-operation and development of the services Globalisation advances and makes changes to the transport chains Intelligent Transport Systems Action Plan prepared by the European Commission The development of the Finnish innovation framework and programmes The traveller s vision for 2015 All travelers feel that they are in control of their trip and the traffic system s vision The goal is economically, ecologically and socially sustainable traffic and seamless co-operation between transport management authorities are the basis for the strategy update. In the search for the strategic development projects the following means were used: several discussions with interest groups, internet-enquiry for the citizens and an excursion to Göteborg and Amsterdam, where the project steering group learned about the recent experiences of public transport information services development, mobility management, integrated management of motorways and city streets and the development of park & ride. The priority projects for the first phase are the following: 1. Network level traffic and mobility management in the Hakamäentie area 2. Development of Park & Ride information 3. Car pool study The priority projects for the second phase are the following: 4. Development of mobility management 5. Co-operation plan of the traffic management and information centers 6. Multimodal information services 7. Studies for impact evaluation The priority projects to be observed by the regional traffic management executive group are the following: 8. Bus lane control 9. Information needs and bus priorities regarding the new public transport information system LIJ Co-operation with the national ICT-SHOK innovation programme 11. The quality of public information supply 12. Demand-controlled public transport in the Helsinki Metropolitan Area 13. Congestion charging study The priority projects will start in The schedule and the startup of the projects 4.-6.will be decided in The Studies for impact evaluation (7) is started when needed. Project funding will always be decided case by case. In the future the representation of the municipalities surrounding the Helsinki Metropolitan Area (Neloset, Kuuma-kunnat) is suggested to be included in the work of the regional executive group and the top priority project steering groups. Representatives from Neloset and Kuuma-kunnat will be invited to the regional executive group and their participation in the top priority projects will be decided case by case.

10

11 11 Pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan johtoryhmä (PLH) laati vuosina pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan vision ja toimenpideohjelman Liikkuminen ja liikenne hallinnassa. Työssä määriteltiin seudun liikenneviranomaisten yhteinen näkemys vuoden 2015 tavoitetilasta ja visiosta. Lisäksi ohjelmoitiin kuusi visiota tukevaa kärkihanketta. Vuonna 2005 valmistunut visio on edelleen ylemmän tason tavoitteena ajankohtainen, eikä sitä ole tarpeen päivittää tässä vaiheessa. Sen sijaan valtaosa kärkihankkeista valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Lisäksi kärkihankkeet etenevät jo toteuttajatahojen ohjauksessa, joten PLH -ryhmän ohjauspanos hankkeissa on vähäinen. Viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä toimintaympäristön muutoksia, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän nouseminen merkittäväksi tavoitteeksi. Tämä on omalta osaltaan lisännyt tarvetta tunnistaa uusia seudullisia kärkihankkeita. Työn tavoitteena on ollut tuottaa pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan viranomaistoimijoiden yhteinen näkemys vuosien yhteistyön painopisteistä ja tärkeimmistä yhteistyöhankkeista sekä laajentaa yhteistyötä koko Helsingin seudulle. Siten kärkihankkeiden muodostamisessa on pyritty aiempia enemmän huomioimaan myös pääkaupunkiseudun kehyskuntien tarpeet. Kappaleessa 10 on esitetty menettelytapa sille, miten kehyskunnat jatkossa osallistuvat PLH -ryhmän työhön. Tämä työ liitetään osaksi HLJ -työtä (Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma). Kuva 1. Työn kulku.

12 12 Vuonna 2005 laaditussa visiossa liikkumisen ja liikenteen hallintaa vuonna 2015 kuvattiin kahdesta näkökulmasta. Liikkujan visiossa kuvataan informaatiopalvelujen tavoitetasoa matkaa suunniteltaessa sekä matkan aikana. Liikennejärjestelmän visiossa kuvataan, miten tien- ja kadunpitäjät ja muut viranomaiset ohjaavat liikkujia toimivan ja tehokkaan liikennejärjestelmän aikaansaamiseksi. Visio on vuonna 2008 edelleen ajan tasalla eikä sen laajempi päivittäminen ole vielä ajankohtaista. LIIKKUJAN VISIO 2015 Kaikki liikkujat tuntevat hallitsevansa oman matkustustilanteensa. Liikkujalla on matkapäätöstä ja kulkumuodon valintaa tehtäessä helposti saatavissa haluamansa tiedot kaikista varteenotettavista liikkumisvaihtoehdoista ja -yhdistelmistä, niiden kustannuksista sekä matka-ajoista. Tärkeimpien muuttuvien tekijöiden (matka-aika, häiriöt) osalta tieto on reaaliaikaista tai ennustettua. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN VISIO 2015 Päämääränä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmä sekä liikenteen hallinnan toimijoiden saumaton yhteistoiminta. Liikennejärjestelmän kysyntä ja tarjonta tasapainotetaan liikenteen kysynnän hallinnan keinoin siten, että liikenneverkon käyttö on tehokasta ja turvallista sekä taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävää. Liikenneverkon ylikuormitus- ja häiriökohteiden liikennettä hallitaan muuttuvien ohjausjärjestelyjen ja tiedottamisen keinoin siten, että liikenneverkko toimii turvallisesti, tasapainoisesti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti erilaisissa liikennetilanteissa. Informaatio matkan aikana on ajantasaista tai ennustettua, luotettavaa ja helppokäyttöistä käsittäen kaikki kulkumuodot. Tärkeimpien tekijöiden (matka-aika, häiriöt, hinta) osalta reitti-informaatio on päivitettävissä reaaliaikaisen ja ennustetun tiedon perusteella ennen matkaa ja matkan aikana.

13 13 Liikenteen infokeskuksen toteutusmallin ja toimintojen määrittäminen Esitys 2005: Perustettavaan keskukseen keskitetään kaikkien liikennemuotojen tiedotustehtävät pääkaupunkiseudulla. Työvaihe alkaa syksyllä 2005 ja suositukset ovat valmiit vuoden 2006 loppuun mennessä. Työvaihe mahdollistaa päätöksen tekemisen siirtymisestä vaiheeseen 2, jossa tehdään toteuttamiseen tähtäävät suunnitelmat valitulle vaihtoehdolle. Kustannusarvio määrittelytyölle euroa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Määrittelytyö valmistui aikataulussa ja esitetyissä kustannusraameissa. Työssä päädyttiin kuitenkin esittämään hajautettujen keskusten mallia ja tällä hetkellä tilanne on se, että HKL:n ja YTV:n infokeskus aloittaa toimintansa liikenneneuvonnan yhteydessä vuoden 2009 alusta ja Ratahallintokeskuksen oma infokeskus aloittaa toimintansa vuoden 2009 aikana. Yleisarvio: Kärkihankkeessa esitetyn keskitetyn mallin heikkouksina voidaan todeta ainakin seuraavat: tavoitteeseen on mahdollista päästä pidemmällä aikajänteellä hajautettujen ratkaisujen kautta. Esimerkiksi junaliikenteen osalta on aluksi saatava toimimaan oma valtakunnallinen infokeskus, joka toimii saumattomasti yhteen junaliikenteen ohjauskeskusten kanssa ja vasta tämän jälkeen on ajankohtaista miettiä synergia verkottunut toimintatapa voi toimia jopa paremmin kuin fyysinen toimintatapojen yhdistäminen. Pääkaupunkiseudun tieliikenteen ajantasaisten seurantajärjestelmien, muuttuvien merkkien ja tienvarsinäyttöjen toteutuslaajuuksien määritys (PÄÄTE) Esitys 2005: Kärkihanke sisältää liikenteen seurannan ja ohjauksen yleissuunnitelman laatimisen pääkaupunkiseudun poikittaisille ja säteittäisille pääväylille ja kaduille. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Varsinainen työ tehdään ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Työvaihe alkaa vuoden 2006 keväällä ja päättyy keväällä Kustannusarvio määrittelytyölle oli euroa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Työ valmistui aikataulussa ja esitetyissä kustannusraameissa. PÄÄTE - hankkeen toteutuksesta voidaan todeta seuraavaa: kehä III:lla toteutetaan tieliikenteen liikenteenhallintajärjestelmä PÄÄTE -hanke esitettiin liikennepoliittiseen selontekoon teemahankkeeksi, jonne se ei kuitenkaan päässyt hanke ei ole mukana PLJ:n aiesopimuksessa PLJ:n aiesopimuksessa liikenteenhallinta on kuitenkin oma osastrategiansa (III liikennejärjestelmän käytön tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin). Osastrategian osalta todetaan seuraavaa: valtio, kaupungit ja YTV toteuttavat liikenteen hallinnan teemahankkeen toimenpiteitä. Yleisarvio: Kärkihanke toteutui suunnitellusti ja toimii tarpeellisena työkaluna jatkossa. Työn toteutumisen suurin pullonkaula on liikenteenhallinnan yleisen arvostuksen puute. PÄÄTE -työ olisi jatkossa pyrittävä liittämään osaksi HLJ:n aiesopimusta. PÄÄTE -työ on tarpeen päivittää tulevaisuudessa. Samalla tulee huomioida tehdyt uudet selvitykset. Esimerkki tällaisesta on Risto Kulmalan pohdinnat, miten älykkään liikenteen ratkaisuilla voidaan parantaa liikennejärjestelmää.

14 14 Häiriönhallinnan viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen Esitys 2005: Ensimmäisessä vaiheessa sovitaan liikennettä haittaavien ajoneuvojen siirrosta ja toimenpiteiden ohjeistuksesta. Toinen keskeinen asia on onnettomuuspaikkojen korjausten toimintaperiaatteista sopiminen. Lisäksi on tarpeen kehittää Hätäkeskuslaitoksen ja liikenneviranomaisten yhteistyötä onnettomuustilannetiedotuksessa. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Työvaihe alkaa syksyllä 2005 ja päättyy keväällä Kustannusarvio: Tehdään viranomaistyönä Toteutustilanne syksyllä 2008: Työvaiheen toteutus kesti esitettyä pidempään. Häiriönhallintaryhmä on kuitenkin saanut työnsä päätökseen vuoden 2008 alussa. Hanke keskittyi pitkälti liikenteenhallinnan käytännön ongelmien ratkomiseen ja yhteisen toimintamallin luomiseen. Hanke eteni pääosin viranomaistoimintana. Merkittävimmät työn aikana syntyneet uudet käytännön yhteistyömuodot liittyvät liikennettä haittaavien ajoneuvojen siirtoihin ja siihen liittyvien toimenpiteiden ohjauksesta sekä onnettomuuspaikkojen korjaamiseen. Yhteistyön toimivuutta testattiin Helsingissä vuonna 2007 pidetyn ASEM -kokouksen yhteydessä. Erityisen tärkeänä pidettiin Hätäkeskuslaitoksen ja tieviranomaisten välisen yhteistyön toimivuutta. Lisäksi seuraavia positiivisia kehityshavaintoja on todettavissa viranomaisyhteistyöhön liittyen: isojen rakennushankkeiden esim. Hakamäentie, Kehä I Leppävaarassa, Mannerheimintien järjestelyt jne. tiedottaminen on kehittynyt. Tiehallinto on laatinut tietyömaiden liikenteen hallinnan toimintamallin. erilaisten Helsingin kaupungin alueella tapahtuvien kehityshankkeiden valmistelussa ovat useat tahot voineet olla mukana, myös poliisi (esimerkiksi raitiovaunupysäkkien uudenlaisten liikennevalojen valmistelu ja kokeilu) yhteistyö on jatkuvaa poliisin ja kaupungin kesken myös erilaisten työryhmien jäsenyytenä, kuten nk. oksidityöryhmä. erittäin merkittävänä yhteistyömuotona ja vahvuutena toimii ensitietoviestien (suuret ja keskisuuret onnettomuudet) välitys hätäkeskuksista suoraan liikennekeskuksen toimipisteisiin. Toimintatavan käyttöönoton jälkeen on häiriötilanteiden tiedotusta pystytty merkittävästi nopeuttamaan ja tehostamaan. Liikennehäiriötilanteiden hallinnassa on oleellista, että tieto häiriöstä tavoittaa mahdollisimman nopeasti muut tienkäyttäjät. Tällä on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujumiseen. Hanke päätyi esittämään, että pääkaupunkiseudulle perustetaan eri toimijoiden välinen neuvottelukunta, joka pitää yllä ja kehittää viranomaisyhteistyötä. Neuvottelukunta määrittelisi viranomaisten välisen yhteistyön profiilin ja koordinoisi liikenteen häiriöhallinnan toiminnan suuntaviivoja. Nykyisten toimijoiden ohella mukaan tulisi saada tiedottajien ja joukkoliikenteen harjoittajien edustus. Osapuolten toimintavaltuuksia tulisi erityisesti häiriötilanteissa vahvistaa. Häiriöhallinnan ja erityisesti häiriöiden vaikutusten kustannustietoutta tulisi myös lisätä ja käyttää tietoja niin osapuolten voimavarojen suuntaamisessa kuin myös itse toimenpiteiden valinnassa. Yleisarvio: Kärkihanke saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Puutteena voidaan todeta se, että hätäkeskuslaitokselta ja pelastuslaitokselta ei riittänyt juurikaan resursseja osallistua työryhmän toimintaan. Romuajoneuvokäytännöstä voi todeta, että laaditut sopimukset ovat hyvät, mutta käytännössä ei ole toimittu niin hyvin ja automaattisesti, kuin sopimuksissa on haluttu. Ongelmaa on poliisin suoritusportaan käytännöissä. Kuten aiemmin esitetystä ilmenee, viranomaisyhteistyötä on laajasti olemassa ja se on suuntautunut tarvekeskeisesti. Jatkossakin on yhteistoimintaa kehitettävä käytännön työn tasolla. Kehittäminen on luontevaa yhdistää liikenteen hallintakeskuksen toimintaan. Edellisen lisäksi on tarpeita kehittää toimintaa myös visioivaan suuntaan. Alkuvaihe saattaa edellyttää ulkopuolisen prosessiosaamisen käyttöä mm. edellä esitetyn neuvottelukunnan jäsenten osaamisen lisäämiseksi ja organisaatioiden sitouttamiseksi. Tavoitteena tulee olla pysyvän työryhmän muodostamien.

15 15 Tiehallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan liikenteen ohjaustoimintojen yhdistäminen Esitys 2005: Hankkeessa selvitetään, mitkä ohjaustoiminnot on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdestä keskuksesta ja mitä toimenpiteitä, kuten hankintoja ja koulutusta, yhdistäminen edellyttää. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Työ alkaa välittömästi ja ensimmäiset tulokset ovat käytettävissä vuoden 2005 loppuun mennessä. Työvaihe mahdollistaa päätösten tekemisen nopeasti toteutettavissa oleville toimenpiteille ja siirtymisen niiden toteutukseen ja samalla määrittelee lisäselvitystarpeet. Kustannusarviota ei esitetty ensimmäiselle työvaiheelle. Lisäksi todettiin, että projektiryhmä voi esittää ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä vaiheelle 2. Toteutustilanne syksyllä 2008: Toiminnan määrittely sekä osapuolten työnjaon määrittely vaati oletettua enemmän aikaa. Toiminnan määrittelyt tehtiin esityksen mukaisesti virkamiestyönä. Toteutusvaiheen laitehankinnoissa käytettiin myös ulkopuolista apua. Kaikki osapuolet ovat hyväksyneet esisopimuksen. Mukana on koko pääkaupunkiseutu. Tilojen laajennus on valmistunut ja hankinnat ovat käynnissä. Toiminta alkaa tammikuussa Palvelutaso säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla. Yleisarvio: Kärkihanke auttoi prosessin toteutumista ja toimi tarvittavana katalysaattorina. Seudullinen liikennetiedottamisportaali Esitys 2005: Liikennetiedottamisportaali on internet-sivusto, joka kokoaa kaiken seudulliseen liikkumiseen liittyvän kiinteän ja ajantasaisen tiedon yhteen paikkaan. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Projektiryhmä voi käyttää avuksi ulkopuolista asiantuntijaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Työ alkaa syksyllä 2005 ja määritykset ovat valmiit 6 kuukauden kuluttua työn aloittamisesta. Palvelun kilpailuttamiseen varataan 3 kuukautta ja palvelun toteuttamiseen 6 kuukautta. Kustannusarvio määrittelytyölle on euroa ja toteutukselle euroa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Portaalin määritystyö valmistui vuoden 2006 loppuun mennessä ja portaalin toteutus valmistui toukokuussa Portaali on käynnistänyt toimintansa YTV:n ja HKL:n yhteisvedossa toukokuussa Määritystyön kustannus oli esitetyn mukainen. Toteuttamisen kustannus oli euroa ja 2 vuoden ylläpitokustannukset euroa. Sopimus on tehty kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan. Tällöin myös PPP -mallinen toiminta voi olla mahdollinen. Palvelu löytyy osoitteessa Yleisarvio: Kärkihanke on onnistunut hyvin. Aikataulu oli liian optimistinen. Viranomaisten omiin päätöksentekoprosesseihin ei osattu varata riittävästi aikaa.

16 16 Yksityisille liikkujille ja yrityksille räätälöityjen ajantasaisten tiedotuspalvelujen edellytysten luominen ja kokeilu Esitys 2005: Palvelut on suunnattu yksityisille ihmisille ja yrityksille ja niiden kehittämisestä vastaavat markkinat. Kehittämistyön vauhdittamiseksi ja koordinoimiseksi julkisten tahojen osallistuminen kehitystyöhön ja palveluiden pilotointiin on kuitenkin välttämätöntä. Pääkaupunkiseudun liikenteen hallinnan toimijat käynnistävät kehittämishankkeita sekä itsenäisesti että LVM:n tuella kansallisten T&K -ohjelmien kautta. Työstä vastaa johtoryhmän asettama projektiryhmä. Työ on luonteeltaan jatkuvaa. Toteutustilanne syksyllä 2008: Ainoa hanke on ollut Destian Forum Virium HITS. Forum Virium Helsingin hankkeena toteutetut ja Destian tuottamat HITS (Helsinki Region Intelligent Traffic Services) -palvelut kertovat pääkaupunkiseudun ajantasaisen liikennetiedon autoilijoille, julkisen liikenteen käyttäjille sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Liikennetieto on saatavilla matkapuhelimeen ja julkisiin tiloihin sijoitettuihin näyttötauluihin. Pääkaupunkiseudun liikenteenhallinnan organisaatioilla ei ole ollut hankkeessa vetovastuuta, vaan lähinnä tehtävänä on ollut tukeminen. Hankkeen rahoittaminen vuoden 2008 jälkeen on auki. Yleisarvio: Hankkeessa on ollut ongelmia ensisijaisesti tietosisällön hallinnan osalta. Tämä voi muodostua myös tulevaisuudessa esteeksi yksityisten tahojen hankkeissa. Yksityiset palveluntuottajat olettavat usein aineiston hallinnan paljon helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi kuin se todellisuudessa on. YHTEENVETO Kärkihankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet hyvin. Kärkihankkeet on hyvin valittu ja ne ovat toteuttaneet visiota. Voidaan kuitenkin todeta, että kärkihankkeet käynnistyivät suunniteltua hitaammin ja aikataulut laadittiin liian optimistisiksi. Kustannusarviot ovat puolestaan pitäneet hyvin. Uusien kärkihankkeiden osalta hankkeiden käynnistymiseen ja päätöksentekoon tuleekin varata riittävästi aikaa, jotta hanke on mahdollista toteuttaa arvioidussa aikataulussa. Lisäksi jatkossa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden vaikutusten selvittämiseen osana hanketta. Kärkihankkeet ovat omalta osaltaan tukeneet liikenteen hallinnan vision toteutumista ja uusien määrittäminen on perusteltua. Tämän lisäksi on syytä muistaa, että kärkihankkeiden lisäksi on toteutettu paljon muita hyviä hankkeita, jotka omalta osaltaan tukevat vision tavoitteita. Tällaisia ovat mm. pääkaupunkiseudun kevyen liikenteen reittiopas, Helmi 2 -järjestelmän laajentaminen ja jatkokehitys, uuden sukupolven (laajakaistaisen) informaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmän pilotointi jne. Lisäksi aiotaan selvittää syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana ruuhkamaksumallien vaikutuksia Helsingin seudulla. Kärkihankkeiden seurantatarve tulevaisuudessa on esitetty taulukokossa 1.

17 17 Taulukko 1. Kärkihankkeiden seurantatarpeet johtoryhmän toimesta. Liikenteen yhteinen infokeskus Ei vaadi seurantaa. Uusi kärkihanke K5 "Liikenteenhallinta- ja infokeskusten yhteistyösuunnitelma" on jatkoa tälle hankkeelle. Pääte (tieliikenteen muuttuvan ohjauksen toteutuslaajuuden määritys) Häiriönhallinnan viranomaisten yhteistoiminnan kehittäminen Liikenteen ohjaustoimintojen yhdistäminen Pasilaan Seudullinen liikennetiedotusportaali Yksityisille liikkujille ja yrityksille räätälöityjen ajantasaisten tiedotuspalvelujen edellytysten luominen ja kokeilu Ei vaadi seurantaa. Suunnitelman päivittäminen on tarpeen tulevaisuudessa. Ei vaadi seurantaa. Seurataan siihen asti, että toiminta on käynnistynyt. Tämän jälkeen seurannalle ei ole tarvetta. Ei vaadi varsinaista seurantaa, mutta johtoryhmää informoidaan hankkeen etenemisestä kerran vuodessa, koska vuonna 2010 on päätettävä palvelun ylläpitomallista. Seurataan.

18 18 Euroopan komissio valmistelee uutta toimintasuunnitelmaa älykkään liikenteen ratkaisujen edistämiseksi. Toimintaohjelma on kokonaan uusi avaus, jolla pyritään nopeuttamaan ja harmonisoimaan älykkään liikenteen palvelujen toteuttamista Euroopassa. Nähtävissä on suuntaus EU-tason ohjauksen lisääntymiselle. Toimintasuunnitelman lähtökohtana on, että älykkään liikenteen ratkaisut ovat yksi keino liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ts. ihmisten ja tavaroiden entistä toimivampi liikkuvuus. Komission toimintaohjelmassa on tunnistettu, että ITS (Intelligent Transport System) sisältää politiikkavetoisia keinoja, jotka eivät ainakaan tällä hetkellä ole markkinalähtöisiä ja jotka edellyttävät laajempaa yhteiskunnan osallistumista. Tällaisiksi keinoiksi on listattu mm. liikenneverkon turvallisuuden, toimivuuden ja ympäristövaikutusten hallintajärjestelmät, valvontajärjestelmät, joukkoliikenteen etuusjärjestelmät ja kysynnän hallinnan sovellukset. Ohjelmassa on tunnistettu myös alueita, joihin on kiinnostusta sekä julkisella että yrityssektorilla. Tällaisia alueita ovat mm. sähköiset tienkäyttömaksut sekä raskaan liikenteen palvelut. Toimintaohjelma tukee pilottien ja kenttäkokeiden toteutusta. Näiden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja kokemuksia ITS:n käytöstä, lisätä vaikutustietoutta ja mahdollistaa tarkemmat hyöty-kustannusanalyysit sekä testata käytännössä businessmalleja. Ohjelmaluonnos sisältää useita toimia ja tehtäviä (actioneita), joista keskeisiä tämän työn kannalta ovat ainakin seuraavat: tuetaan riittävien liikenneinformaatiopalvelujen kehittymistä varmistetaan lainsäädännölliset edellytykset mm. datan laadun, datalähteiden ja tiedonvaihdon sekä yhteistyön suhteen sovitaan sisältö julkisesti tarjottaville, maksuttomille liikennetietopalveluille laaditaan vaatimukset koskien tienvarsi-informaation sekä ajoneuvopäätteisiin tarjottavan informaation yhteneväisyydestä. tuetaan multimodaalien reittioppaiden toteutusta. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan liikennepolitiikalla ja älykkään liikenteen palveluilla tuetaan ilmastopolitiikkaa, kestävää kehitystä ja turvallista liikkumista. Informaatioteknologiaa hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa liikenteessä tuetaan. Viestinnän infrastruktuuria kehitetään ensisijaisesti kaupallisin ehdoin ja kilpailevilla teknologioilla. Hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa ( ) älykäs liikenne nostetaan välineeksi liikenneturvallisuuden parantamiseen, väyläkapasiteetin käytön tehostamiseen ja kysynnän ohjaamiseen sekä logistiikan tehostamiseen. Selonteossa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi, että joukkoliikenteen matkamäärät oleellisesti kasvavat ja henkilöautomatkat eivät kasva. Kysynnän hallinnan keinona selonteko nostaa esiin erityisesti maankäytön ratkaisut ja liikenteen hinnoittelun. Turvallisuustoimenpiteinä esitetään pääteiden turvallisuuden parantamista (keskikaideohjelma), uuden teknologian hyödyntämistä mm. lisäämällä valvontateknologian käyttöä, mahdollistamalla kunnallinen valvonta, edistämällä turvallisuusjärjestelmien käyttöönottoa sekä tiivistämällä liikenneturvallisuusalan poikkihallinnollista yhteistyötä ja parantamalla sen koordinointia. Oikeusministeriön asettama työryhmä on selvittänyt yhteistyön tiivistämismahdollisuuksia poliisin ja kuntien välillä, jotta kunnat voisivat nykyistä aktiivisemmin osallistua automaattiseen liikennevalvontaan ja parantaa näin kunnan liikenneturvallisuutta. Kunnat voisivat osallistua valvonnassa tarvittavien tolppien ja kameroiden hankintaan ja sijoittamiseen taajama-alueilla. Lisäksi työryhmä tarkastelee pitäisikö lainsäädäntöä täydentää siten, että kun-

19 19 nille myönnettäisiin oikeus määrätä ja lähettää rikesakot ylinopeutta ajaneen ajoneuvon haltijalle. (Oikeusministeriö 2008) Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa. Strategia kertoo, miten Suomi käytännössä toteuttaa EU:n ilmastotavoitteet. Strategia linjaa Suomen politiikkaa vuoteen 2020 asti. Eduskunta saanee strategian käsiteltäväkseen marraskuussa. Hallituksella on myös valmisteilla ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, jossa linjataan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja esitetään toimenpide-ehdotuksia. Selvitysryhmä arvioi mahdollisuuksia soveltaa ohjauskeinoja siten, että ilmastonsuojelun alueelliset ja sosiaaliset hyödyt voitaisiin maksimoida ja haitat minimoida. Selonteko annetaan eduskunnalle keväällä (Valtioneuvosto ) YTV:n vuonna 2007 laatiman ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kolmanneksella asukasta kohden vuoden 2004 tasosta vuoteen 2030 mennessä (39 % vähennys vuoden 1990 tasosta). Ilmastostrategiassa on määritelty päästöjen vähentämisen toimintalinjat ja keinot päästöjä eniten aiheuttaville aloille, joita ovat maankäyttö, liikenne, rakennukset, sähkönkulutus, hankinnat ja energiantuotanto ja jakelu. Liikenne on seudun 3. suurin päästölähde 20 % osuudella. Liikenne on ainoa sektori, jolla sekä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt että asukaskohtaiset päästöt kasvavat ennusteiden mukaan johtuen yhdyskuntarakenteen hajautumisesta ja autokannan kasvusta. Kuva 2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kulkuneuvolajeittain pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 (YTV 2007). Pääkaupunkiseudun ilmastovisio vuoteen 2030 on liikenteen osalta seuraava: Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 %. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Toimintalinjat liikenteen osalta ovat seuraavat: 1. Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa 2. Vähennetään kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä 3. Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään 4. Logistiikan kehittäminen Strategian mukaan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä sekä kuluttajilta että energiantuottajilta.

20 20 Ruuhkamaksut nousivat vahvasti yleiseen keskusteluun alkuvuoden 2008 aikana, jolloin liikenne- ja viestintäministeriö päätti käynnistää selvityksen, joka tutkii ruuhkamaksujen käyttöä liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa Helsingin seudulla. Kesällä 2009 valmistuvalla selvitystyöllä luodaan tietopohja Helsingin seudun ruuhkamaksuista. Selvityksen taustalla ovat hallitusohjelma ja vuoden 2008 liikennepoliittisessa selonteossa esitetyt tavoitteet. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa edellytetään selvitettäväksi käyttöperusteisten liikenteen hinnoittelumallien käyttöönottoa ja älykkäiden tiemaksujärjestelmien kokeilua. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle toteaa liikenteen käyttömaksuista, että pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut tullaan selvittämään. Selonteko painottaa tarvetta ylläpitää tienkäyttömaksuihin liittyvää osaamista Suomessa ja varautua laajemmin liikenteen mahdolliseen käyttöperusteiseen hinnoitteluun tulevaisuudessa. Ratahallintokeskus teki vuonna 2004 visiotarkastelun Etelä-Suomen rautatieliikenteestä. Selvityksen mukaan ympäristökysymyksistä johtuvat mahdolliset henkilöauto- tai lentoliikennettä koskevat hinnoittelu- tai muut toimet lisäisivät toteutuessaan merkittävästikin junaliikenteen kysyntää. Myös tieliikenteen ruuhkaisuuden lisääntyminen Helsingin seudulla, liikennetilan niukkuus ja mahdolliset hinnoittelutoimet korostavat raideliikenteen asemaa. Kotimaisen kaukoliikenteen kasvupotentiaali on junaliikenteen nopeutumisessa. Matkaketjujen kehittäminen parantaa osaltaan myös junaliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä ja eri liikennemuotojen kytkentää. Tavaraliikenteessä näköpiirissä olevia muutoksia ovat Helsingin satamien siirtyminen Vuosaareen sekä logistiikkakeskusten kehittäminen, jotka toteutuessaan lisännevät erityisesti ulkomaankuljetuksia rautateillä. Venäjän talouden ja satamien kehittyminen vaikuttaa merkittävästi transitoliikenteeseen. Helsingin seudun lähiliikenteen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ovat mm. asukas- ja työpaikkamäärien kasvu. Helsingin seudun voimakas kasvu sekä sukkuloinnin lisääntyminen muodostavat lähiliikenteelle merkittävän kasvupotentiaalin. Uusi rakentaminen painottuu kauemmaksi pääkaupunkiseudun ytimestä, mistä seuraa matkojen pitenemistä ja poikittaisliikenteen merkityksen kasvua. Matkamäärän kasvusta 70 % on muita kuin työ- tai koulumatkoja. Myös liikkumiseen käytettävissä oleva raha kasvaa ja ajan niukkuus korostuu ja samalla nopeiden yhteyksien merkitys kasvaa. Vaikka tieliikenne ruuhkautuukin, rataverkolla on runsaasti vapaata matkustajakapasiteettia. Liikkumiseen vaikuttavia muutoksia käsitellään myös liikennesektorin yhteishankkeessa Tulevaisuuden toimintaympäristön määrittely liikennesektorilla (2008). Tärkeimmiksi muutostekijöiksi nousivat ilmastonmuutos ihmisten arvot ja asenteet (mm. matkailun ja vapaa-ajan arvostus) väestötekijät (mm. perhekoon pieneneminen, väestön vanheneminen, maahanmuuttajien määrän kasvu) yhdyskuntarakenne (kaupungistuminen, hajautuminen) energian saatavuus ja hinta teknologinen kehitys elinkeinoelämään ja globalisoitumiseen liittyvät muutokset. Kansainvälisten yhteyksien merkitys on korostumassa Venäjän talouskehityksen myötä. Kehitystä tulee edesauttamaan junayhteyden nopeutumisen synnyttämät kulkumuotosiirtymät, rajamuodollisuuksien helpottuminen sekä Suomen ja Venäjän välisen kanssakäymisen lisääntyminen.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 10.12.2013 Liiketoimintaa ympäristöstä Tilastokeskus Sisältö 1. Haaste 2. Mahdollisuus 3. Ratkaisu Kohti kestävää ympäristöpolitiikkaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Digitalisoituvan liikenteen tulevaisuusnäköaloja Pirkanmaalla Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Teknologioiden valtavirtaistuminen 2 Tulevaisuus on muutakin kuin teknologiaa Arvo 1 Arvo

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen Open Arctic Challenge 16.9.2015, Oulu Petri Jääskeläinen DATA, Big Data.. 2 16.9.2015 Lähde: OECD DATA, Big Data.. 3 16.9.2015 Lähde: Big Data and Urban Mobility Cairo June 2, 2014, The World Bank Group

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot