T R E N D I R A P O R T T I Hiljainen signaali
|
|
- Esko Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T R E N D I R A P O R T T I Hiljainen signaali
2 MISTÄ ON KYSE? Hiljainen signaali -trendiraportti käsittelee digitaalista murrosta ja sen moninaisia seurauksia yritysten, kuluttajien ja median arkeen. Kolme kertaa vuodessa ilmestyvä trendiraportti koostuu vaihtuvista asiantuntija-artikkeleista, joissa ääneen pääsevät suomalaiset ja ulkomaalaiset digialan, markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän huiput. 2
3 TRENDIRAPORTIN KIRJOITTAJAT: Ida Hakola & Ilona Hiila ovat sisältötoimisto Vapa Median perustajia ja sisältöstrategian ensimmäisiä suomalaisia sanansaattajia. Tämän kaksikon mukaan verkkosisällöt tulevat olemaan yhä tärkeämpiä menestystekijöitä yritysten verkkovetoisessa arjessa. Heidän kirjoittamansa sisältöstrategiaa käsittelevä kirja, Strateginen ote verkkoon (Sanoma Pro), julkaistiin lokakuussa Scott Storrs on pitkänlinjan yhdysvaltalainen sisältöstrategi. Hän on auttanut mailman suurimpia organisaatioita verkkosisältöjen kehittämisessä 90-luvun puolivälistä saakka. Storrs jätti äskettäin paikkansa vanhempana sisältöstrategina AKQA San Franciscossa, jossa hän auttoi luomaan ja vakiinnuttamaan toimiston sisältötoimenpiteitä yli kaksi ja puoli vuotta. Nykyisin hän jakaa aikansa työskennellen San Franciscon ja New Yorkin välillä. Kai Herdin on liikkuvan kuvan asiantuntija ja opettaja, taustaltaan journalisti. Herdin on työskennellyt kaupallisissa tv-yhtiöissä ja nettimaailmassa jo kaksikymmentä vuotta ja vaikuttaa nykyään osakkaana Mrs. Muir & The Ghostwriters sisällöntuotantoyhtiössä. Hän uskoo, että digiympäristössä mikään media ei koskaan kuole vaan kehittyy jatkuvasti; paremmaksi, ymmärrettävämmäksi ja helpommin löydettäväksi jokaiselle kuluttajalle. Hilkka Rissanen on Vapa Median sisältöstrategi, joka on tutkinut diginatiiveja osana sidosryhmien mediaodotuksia tutkivaa tutkimusprojektia. Digitalisaatiossa häntä kiinnostavat erityisesti muutokset sidosryhmien sitouttamisessa sekä tiedon kuluttamisessa. Sérgio Tavares on tohtoriopsikelija Jyväskylän yliopistossa (Nordic Digital Culture Network) ja sisällönsuunnittelija Datafisher Oy:ssä. Hänen mukaansa sosiaalinen media on kiehtova sekoitus Endemolia, Orwellia ja Huxleytä ja tulee paljastamaan meille paljon enemmän kuin vain sen, mitä söimme aamiaiseksi. 3
4
5 Mistä on kyse? Tulevaisuus verkkokalvoilla Kai Herdin, Mrs. Muir & The Ghostwriters Trendiraportin kirjoittajat Miten ajatusjohtajaksi tullaan Hilkka Rissanen, Vapa Media Oy Hiljainen signaali nro 3: Jatkuvuuden ymmärtäminen liiketoiminnan tukena Ida Hakola & Ilona Hiila, Vapa Media Tapaus Epäsovinnainen Gina Sérgio Tavares, Datafisher Oy Ilman jatkuvuutta ei ole brändiä Scott Storrs, Storrs Creative Tietoa raportista ja julkaisijasta 5
6 Hiljainen signaali nro 3: Jatkuvuuden ymmärtäminen liiketoiminnan tukena Ida Hakola, Ilona Hiila Vapa Media Oy Tarkastelet parhaillaan kolmatta julkaistua Hiljainen signaali -trendiraporttia. Vuoden 2012 alussa lanseerattu digitalisaatiota, mediaa, kuluttamisen muutoksia ja verkkoilmiöitä tarkasteleva raportti on otettu erinomaisesti vastaan. Kiitämme ja kumarramme mielenkiinnosta! Olemme käsitelleet aikaisemmissa numeroissa sisältöä ja sen sitouttavaa vaikutusta sekä ajatusta tarttuvasta sisällöstä. Tässä numerossa pureudumme jatkuvuuden käsitteeseen pohtien sen tärkeyttä brändinrakennuksessa, vaikuttamisessa ja ajatusjohtaja-aseman saavuttamisessa. Jatkuvaa kommunikointia asiakkaiden ja yritysten välillä on ollut aina. Sosiaalisen median yleistyttyä jatkuvan kommunikoinnin keinoja on kuitenkin täytynyt päivittää. Digitaalisia kanavia hyödyntävissä yrityksissä sisällöntuotanto on pirstaloitunut eri kanaviin ja formaatteihin. Isojen viestien ja kvartaalikohtaisten kampanjoiden sijaan yritykset kommunikoivat yhä enemmän pienemmillä, mutta jatkuvilla viesteillä eri kanavissa. Tavoitteena on rakentaa palvelukokemuksia ja sitouttavia sisältökäytäntöjä samanaikaisesti usealla eri alustalla. Vain jatkuvalla sisällöntuotannolla ja kommunikoinnilla voidaan saada aikaan lukutottumuksia ja luoda merkityksellisiä suhteita. 6
7 MITEN YLLÄPITÄÄ JATKUVUUTTA MONIKANAVAISESTI Digitaalisessa mediaympäristössä toimiessa on usein suurimpana haasteena kokonaisuuden hallinta. Yhden kanavan ylläpito toimii ja tuloksia näkyy, mutta resursointi usean kanavan kesken takkuaa. Miten näitä monikanavaisuuteen liittyvä ongelmia voidaan taklata? Sisältöstrategina toimivan Scott Storssin artikkeli Ilman jatkuvuutta ei ole brändiä käsittelee brändin jatkuvuutta ja ulottuvuutta yli eri kanavien. Yhtenäinen viestintä on yksi yritysten suurimmista haasteista monilla kanavilla viestiessä. Artikkelissaan Storrs avaa jatkuvuuden ongelmakohtia ja ratkaisuja yhtenäisyyden säilyttämiseen. VIDEO JATKUVANA AISTIEN TERÄSTÄJÄNÄ Jatkuvuutta voidaan ylläpitää muutenkin kuin päivittäisillä Facebook-statuksilla. Rikkaan, monimuotoisen sisällön hyödyntäminen on tärkeää yhä useammissa yrityksissä. Kaksi vuosikymmentä videoiden parissa työskennelleen Kai Herdinin artikkeli Tulevaisuus verkkokalvoilla käsittelee videota ainutlaatuisena kommunikointimuotona ja sisältöformaattina. Teknologian kehittymisen ja halpenemisen myötä videosisällöt ovat yleistyneet myös kuluttajien tuottamina. Herdin ennustaakin videon merkityksen vain kasvavan; mikään muu formaatti ei käytä yhtä montaa aistia tai tuo tapahtumia yhtä todeksi ja lähelle kuin video. Siksi myös yritykset ovat ottaneet videon omakseen. Video formaattina sekä koskettaa että tuo yrityksen lähemmäksi kuluttajaa. Isojen viestien ja kvartaalikohtaisten kampanjoiden sijaan yritykset kommunikoivat yhä enemmän pienemmillä, mutta jatkuvilla viesteillä eri kanavissa. 7
8 AJATUSJOHTAJUUS RAKENTUU HYVISTÄ SISÄLLÖISTÄ Yritykset toimivat jatkuvasti eri kanavissa pyrkien vahvistamaan brändiään ja sitä tukevia tavoitemielikuvia. Usea yritys havittelee erilaisin asiantuntijasisällöin muun muassa henkistä markkinajohtajan paikkaa. Mutta mistä johtajuus syntyy, miten sitä voidaan ylläpitää ja kuinka paljon sen luotsaamisen sisällöntuottaja voi itse vaikuttaa? Vapa Median sisältöstrategin, Hilkka Rissasen, artikkeli Mistä ajatusjohtajuus rakentuu? käy läpi sitä, millaisia ovat mielipide- ja ajatusjohtajuutta tukevat sisällöt. Ajatusjohtajuus tuo yrityksille arvostusta, kunnioitusta ja erinomaisen markkina-aseman, minkä vuoksi kilpailu asemasta on kovaa. Silti vain osa onnistuu profiloitumaan ajatusjohtajiksi. Analysoimalla mielipidejohtajatoimittajien kirjoittamia sisältöjä, artikkeli pyrkii selvittämään sisällöllisiä ominaisuuksia, jotka tukevat myös ajatusjohtajuutta. Artikkeli on tehty yhteistyössä uutisten suosittelupalvelu Scoopinionin kanssa, jonka tietokanta mahdollisti mielipidejohtajatoimittajien listaamisen ja juttujen analysoinnin. KOLMAS OSAPUOLI BRÄNDIN RAKENTAJANA Monikanavaisuus on lisännyt mahdollisuuksia notkeaan, jatkuvaan ja nopeaan viestintään ja reagointiin. Haasteena monella organisaatiolla on hallita suurta kanavakokonaisuutta menettämättä yhtenäistä viestiä ja brändiä. Mutta onko suoranainen brändinhallinta enää edes tavoiteltavaa? Datafisherin plannerin, Sérgio Tavaresin artikkeli Tapaus Epäsovinnainen Gina kertoo siitä, kuinka sosiaalinen media on muuttanut brändin hallintaa. Toisin kuin ehkä ennen, brändiä ei voi rakentaa enää tyhjiössä, vaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Sosiaalisessa mediassa kolmas osapuoli voi helposti ohjata harkiten rakennettua brändiä ja sen imagoa joko parempaan tai huonompaan suuntaa. Miten yritysten pitäisi varautua ja reagoida tähän? Artikkeli kertoo myös yleisön vallasta ja voimasta. Kuka brändiä oikeastaan johtaa? Hiljaisen Signaalin kolmannen numeron tarkoituksena on herättää ajatuksia ja keskustelua yritysten kommunikoinnista muuttuvassa viestintäympäristössä. Kerro mielipiteesi ja ota osaa keskusteluun osoitteessa: facebook.com/hiljainensignaali. Otamme myös mielellämme vastaan palautetta numerosta sekä ideoita ja ehdotuksia seuraavia numeroita varten. 8
9 Vain jatkuvalla sisällöntuotannolla ja kommunikoinnilla voidaan saada aikaan lukutottumuksia ja luoda merkityksellisiä suhteita. #hiljainensignaali 9
10 10
11 Ilman jatkuvuutta ei ole brändiä VIEHÄTYS: MIKSI VALITSEMME TIETYN BRÄNDIN MUIDEN SIJAAN Käytän päivittäin farkkuja kaikki omistamani kuusi paria ovat samaa merkkiä. Minulla on keittiössäni viisi kodinkonetta kaikki yhdeltä ja samalta valmistajalta. Viimeisen 30 vuoden aikana kaikki seitsemän omistamaani autoa on valmistanut sama saksalainen tehdas. On siis selvää, että suosin tiettyjä brändejä. Enkä ole ainoa. Vielä nykymarkkinoillakin useimmilla kuluttajilla on tietty brändi mielessään ennen kuin he lähtevät tekemään ostoksia. Merkkiuskollisuus on syvään juurtunut ajattelutapa, jota on vaikea muuttaa. Elämme kuitenkin muuttuvassa maailmassa. Siirtyäksemme eteenpäin, meidän on otettava muutos vastaan. Miksi siis tarraudumme aina vain samoihin brändeihin? Miksemme jokaisella ostoskerralla kokeile jotain uutta? Syy piilee jatkuvuudessa. Kun koemme tuotteen hyväksi, alamme luottaa sen valmistajaan ja odotamme saavamme kyseiseltä yhtiöltä samanlaisia elämyksiä myös jatkossa, olipa kyseessä sitten sama tuote, päivitetty versio tai täysin uusi tuote. Tietenkin edellytämme tuotteiden myös kehittyvän, muttemme halua niiden kehittyvän jatkuvuuden kustannuksella. Scott Storrs Storrs Creative 11
12 JATKUVUUS: KERRONNAN PUNAINEN LANKA Sanakirja määrittelee jatkuvuuden olevan keskeytyksettömyyttä tai yhteyden jatkumista ilman olennaisia muutoksia. Vaikkapa elokuvissa jatkuvuus merkitsee tarinankerrontaa, jossa menneet tapahtumat otetaan huomioon nykyhetkessä. Jos tarinan hahmo putoaa tikkailta ensimmäisessä kohtauksessa, seuraavassa hän luonnollisesti kävelee ontuen, ja niin edelleen. Jatkuvuus saa kerronnan etenemään tarinan kontekstissa uskottavasti ja ymmärrettävästi: juonta ja tarinaa kuljetetaan johonkin suuntaan. Jatkuvuuden avulla eri elementit saadaan sidottua onnistuneesti yhteen: sitä voisikin kutsua juonipoliisiksi, joka pitää tarinan kurissa. JOKAISELLA BRÄNDILLÄ ON TARINANSA Kilpailevat tuotteet eivät juuri koskaan ole täysin identtisiä. Maidon tai banaanien kaltaisetkin arkiset tuotteet voidaan eritellä parempiin ja huonompiin. Brändien takaa löytyy aina erilaiset tarinat, olipa kyseessä sitten se, miten tuote on tehty, pakattu tai kuinka sitä myydään. Yleensä lopullinen kokonaisuus ja tuotteen myyntipuhe muodostuvat useista pienistä tarinoista, jotka yhdessä nostavat sen kilpailijoiden edelle. Jokainen brändi tuo tarinallaan ja sen osasilla esiin persoonansa: olennaiset rakennuspalikat voivat olla vaikkapa korkea laatu, kaunis design tai yhtiön perustajien historia. Mutta jos tarinasta puuttuu jatkuvuus, tarinankerronnalta putoaa pohja, asiakkaat hämmentyvät ja menettävät kiinnostuksensa. Jatkuvuus tekee tarinan tutuksi ja persoonalliseksi, rakentaa kiinnostusta ja vahvistaa luottamusta. Hyvin toteutettuna jatkuvuuteen ei edes kiinnitetä huomiota. Se on viimeinen silaus, joka tekee brändin tarinasta niin uskottavan, ettemme tule edes ajatelleeksi kyseenalaistaa sitä. ENSIN SISÄLTÖ, SITTEN JATKUVUUS Fiksuimmat meistä ovat alkaneet painottaa sisällön ensisijaisuutta ennen kanavaa tai viestin muotoa. Idea onkin hyvä ja sen taustalla piilee yksinkertainen ajatus: brändin tarina voidaan kertoa monella tapaa, monilla kanavilla ja laitteilla, jos tarina puretaan liikuteltaviksi ja yhdisteltäviksi osasiksi, joita sitten siirrellään esitystavan tarpeiden mukaan. 12
13 Haaste onkin sen ymmärtämisessä, miten tuo ajatus toteutetaan oikein. Ilman tarkkaa sävyn ja rakenteen harkintaa sisällön erottaminen muodostaan voi olla kohtalokasta hyvänkin bränditarinan luonteelle. Kärkkäimmät voisivat mennä niinkin pitkälle, että sanoa tarinankerronnan taiteen alentuvan tässä tapauksessa vain koneeksi, joka kokoilee tarinoita kasaan erilaisista tietovarastosta löytyvistä palasista. Areenalle astuu siis sankarimme jatkuvuus, tuo kerronnallinen väline, joka toimii liimana erilaisten sisältöelementtien välillä. Aivan kuten elokuvaa tehtäessä jatkuvuus sitoo kohtaukset toisiinsa ja pitää tarinan punaisen langan katkeamattomana, se auttaa hyvää bränditarinaa jäsentämään eri elementtinsä. Sisältö ensin -ajattelulla on edessään vielä monia haasteita. Ajattelumallina se edellyttää monilta kirjoittajilta prosessien muutosta ja harjaantumista käyttäjäkokemuksen ja informaatioarkkitehtuurin parissa. Se pakottaa suunnittelijat ajattelemaan kokonaisvaltaisemmin esitysmuotojen välisiä yhteyksiä. Ja ennen kaikkea se haastaa sisältöstrategit, joiden on irrottauduttava jäykistä viestirakenteista ja annettava tarinoiden avautua monilla tavoilla, monien kanavien ja laitteiden kautta. Hyvin toteutettuna jatkuvuuteen ei edes kiinnitetä huomiota. Se on viimeinen silaus, joka tekee brändin tarinasta niin uskottavan, ettemme tule edes ajatelleeksi kyseenalaistaa sitä. On varmaa, että tulemme kohtaamaan nämä haasteet aseistautuneena niin uusilla kuin vanhoillakin työkaluilla ja tekniikoilla. Yksi näistä tekniikoista on jatkuvuus, ja mitä enemmän sitä käytämme, sitä paremmiksi siinä tulemme. Kaiken sisällön suhteen pätee kuitenkin vanha sääntö: mitä parempi tarina on, sitä helpompaa meidän työmme on. On viisautta muistaa, että hyvä tarina kirjoittaa itse itsensä; uskon sen olevan totta riippumatta siitä, miten tarina muotoillaan tai mitä kanavia pitkin sitä ihmisille levitetään. KONTEKSTI, OLENNAISUUS JA UUSI BRÄNDIETIKETTI Hyvällä bränditarinalla voi viehättää suuria joukkoja. Mutta kuten tiedämme, sillä miten tarina kerrotaan, on yhtä paljon väliä kuin tarinalla itsellään. Uudet median muodot ovat paitsi antaneet meille enemmän vaihtoehtoja viestintäämme, myös muuttaneet tapamme kuluttaa sisältöjä kaikilla (kyllä, vanhoillakin) laitteilla. Tästä johtuen vanhat tekniikkamme eivät enää pure edes vanhojen kanavien kanssa. 13
14 Ensimmäiseksi brändi joutuu pohtimaan tätä ympäristöä. Ketä juhlissa on paikalla ja miksi he ovat paikalla? Ovatko kyseessä synttärit vai ehkä viikonloppubileet? Onko tunnelma muodollinen vai rento? Mistä vieraat todennäköisimmin juttelevat? Heijastelevatko keskustelut ajankohtaisia aiheita, muotia, vai kenties urheilua? Ajatellaan vaikkapa sosiaalista mediaa, johon viitataan usein eräänlaisina suurina kotibileinä. Nyt kun sosiaalisuuden elementti on kypsynyt ja lyönyt itsensä toden teolla läpi, vertauskuvaa voidaan alkaa laajentamaan niin, että se koskee kaikkea brändiviestintää. Voit hahmottaa brändiviestintää kuvittelemalla ihmismuotoon muuttuneen brändin, joka saapuu bileisiin ja astuu huoneeseen täynnä monimuotoisia ja useista eri aiheista keskustelevia ryhmiä. Perinteinen lähestymistapa brändeille on ollut tehdä läsnäolonsa tiettäväksi kaikille paikalla oleville. Ne kuuluttavat viestiään itsestään kenelle tahansa, joka kuulomatkan sisällä sattuu olemaan. Tämä on niin syvälle iskostunut tapa, että viittaamme vieläkin potentiaalisiin asiakkaisiin yleisönä ; miellämme juhlavieraiden tulleen paikalle istuakseen hiljaa ja kuullakseen asiaa brändistä. Tämä ei enää vetele. Vaikka kaikki paikalla olevat olisivatkin kiinnostuneita brändistä, ei sen kannata silti julistaa saapumistaan kovaan ääneen jokaiselle. Silloin se vain antaa kuvan itsestään öykkäröivänä, liikaa olettavana ja tyhjänpäiväisenä moukkana. 14
15 Tästä päästään kysymykseen siitä, miten olla olennainen yleisöilleen. Jospa oman torvensa toitottamisen sijaan brändi kuljeskeleekin ympäri juhlia, kuuntelee keskusteluja, omaksuu tilannetta ja etsii jutustelun lomasta ne oikeat välit, joihin brändin tarina olennaisesti sopii. Tällaista on uusi brändietiketti: kohteliasta, asiakaskeskeistä eikä liikoja olettavaa. Etiketin mukaan käyttäytyvä brändi on kuin tyyppi, jolle voisit mieluusti jutella kotibileissä joku, joka on valmis keskustelemaan itseään kiinnostavammistakin aiheista. Uusi brändietiketti edellyttää myös jatkuvuutta. On muistettava, että jatkuvuus on se kerronnan lanka, joka tekee bränditarinasta uskottavan. Kotibileympäristössäkin brändillä on oltava sanoma, joka sopii yhteen sen menneisyyden kanssa. Virvoitusjuomabrändillä ei vaikkapa ole mitään asiaa eläkesuunnitelmista käytävään keskusteluun, koska se ei osaisi olla siinä uskottava. Ollakseen uskottava brändin tulisi pitäytyä aiheisiin, jotka ovat olennaisia sen oman alan ja menneen toiminnan kannalta ja jotka ovat sen oman bränditarinan ytimessä. USKOTTAVUUS. AITOUS. JATKUVUUS. Tutustuin äskettäin uuteen ihmiseen, joka yhden yhteisen lounaan jälkeen sai minut haluamaan olla parempi ihminen. Huomasin, että halusin olla kiltimpi, ymmärtäväisempi, uteliaampi. Kävimme uudestaan lounaalla: jälleen minut valtasi halu oppia elämään entistä paremmin. Juuri tällainen on todellinen brändin menestystarina. Omien kiinnostuksieni parissa altistuin toisen ihmisen brändille. Sain kuulla hänen bränditarinansa ja se iski minuun aitoudellaan. Hänen taustansa oli uskottava, nykyhetkensä järkeenkäypä ja tulevaisuutensa kiehtova. Olen varma että seuraava yhteinen lounaamme tulee olemaan yhtä hyvä tai parempikin kokemus kuin edelliset koska hänessä on jatkuvuutta. On myös mielenkiintoista, että en kohotakaan rimaa jokaisen tapaamisemme myötä. Koska hänessä on jatkuvuutta, välillemme on muodostunut luottamusta ja olen valmis hyväksymään hänen puutteensa. Olenkin varma siitä, että yksi asia pätee sekä brändeihin että ihmisiin: mitä jatkuvampia olemme, sitä enemmän meihin luotetaan ja sitä enemmän meillä on varaa antaa toistemme puutteet anteeksi. 15
16 Jatkuvuus tekee tarinan tutuksi ja persoonalliseksi, rakentaa kiinnostusta ja vahvistaa luottamusta. #hiljainensignaali 16
17 17
18 Tulevaisuus verkkokalvoilla Kai Herdin Mrs. Muir & The Ghostwriters Audiovisuaalisessa kulttuurissa marinoituneet nuoret aikuiset luovat tänä päivänä videoiden maailmaa verkkoon. Esimerkiksi vuonna 2005 perustetun YouTuben nykyisin kolmekymppiset perustajat ovat mitä luultavimmin katsoneet nuoruudessaan Music Televisionia, kuluttaneet elokuvia ja tahkonneet tietokonepelejä. Äänen ja kuvan lyömätön yhdistelmä on omaksuttu, jos ei jo äidinmaidossa, niin nuoruuden aikana. Nyt tämän sukupolven lapset luovat videosta ensisijaista viestinnän muotoa. Teknologian kehitys ja verkon videopalvelut ovat luultavasti suurinta mitä videolle on formaattina tapahtunut sitten television yleistymisen. Teknologian laadun paraneminen samanaikaisen tuotannon halpenemisen kanssa on tuonut kuluttajien käyttöön HDtason tallennuslaitteet ja editointityökalut. Toisaalta moderni Aleksandria, internet, tarjoaa lukemattoman määrän tietoa tekstimuodossa, sekä tietenkin lukemattomia video-oppitunteja niille, ketkä haluavat videoita tuottaa. Teknologian halpeneminen ja käyttäjien nopeutunut teknologian omaksuminen koskettavat yhtä lailla yrityksiä kuin yksilöitäkin. Kaikille on tarjolla samat tuotannon mahdollisuudet. Itse asiassa teknologian halpeneminen on vasta ensimmäinen selittäjä videon suosion kasvulle. Orgaanisuudessaan, nopeudessaan ja kokonaisvaltaisuudessaan video on parhaimmillaan hyvin lähellä puhtainta kommunikointia, mitä ihminen voi tuottaa ja kokea. Se hyödyntää useampia aisteja, kuin mikään muu yksittäinen formaatti. Ei olekaan ihme, että videota käytetään yhä enenevissä määrin niin suurten kuin pientenkin tarinoiden kertomiseen. YRITYS PALJASTAA ITSENSÄ Vanha sananlasku väittää, ettei kaikki ole aina sitä miltä näyttää. Kun puhutaan verkon videoilmiöistä asia on juuri päinvastoin: Se mitä näet ja kuulet on paitsi juuri sitä miltä näyttää, myös paljon enemmän. Ne yritykset, jotka ovat tämän ymmärtäneet, luovat itseään päivittäin yhä enemmän todeksi verkon katselijoille. Otetaan esimerkiksi energiajuomayhtiö Red Bull. Yhtiön kansainvälinen mainonta on perustunut aivan alusta alkaen, siis vuodesta 1987, halutunlaisten mielikuvien tuottamiseen energiajuoman ja extreme-urheilun välille. Tätä sidettä on rakennettu sanojen lisäksi ennen kaikkea teoilla. Red Bull on tukenut konkreettisesti monenlaisia seikkailu- ja adrenaliiniurheilijoita yhtiön perustamisesta saakka. Nykyään Red Bullin talliin kuuluu kaikkea Formula 1:stä yksittäisiin surffimimmeihin. Koska seikkailu-urheilu tapahtuu kuitenkin suurilta osin hyvin eri ajassa ja paikassa kuin energiajuoman kulutus, on tämä yhteys pitänyt tuoda kuluttajien silmien eteen mahdol- 18
19 lisimman elävästi. Video on ollut Red Bullin kaltaiselle yhtiölle paras väline oman yritysminänsä esittelyyn. Se on mahdollistanut yrityksen edustaman elämäntyylin näyttämisen koko maailmalle. Red Bull tuskin olisi saavuttanut perinteisen mainosviestinnän avulla niin suurta yleisöä, kuin se tavoitti Felix Baumgartnerin ja koko Red Bull Stratoksen avulla. Hyppy maailman laidalta oli paitsi yksi aikamme isoimmista mainostempauksista, myös isoimpia ja puhututtavimpia videotaltiointeja mitä yksittäinen yritys on tehnyt. Koska videollinen tarinankerronta on yhtiölle niin elimellinen osa, ei ole yllätys, että Red Bull päätti perustaa oman urheiluun, kulttuuriin ja lifestyleen erikoistuneen monimediatuotantoyhtiön jo vuonna Tässä monimediaisuudessa video on formaattina vahvasti ytimessä. Näin suuri satsaus kielii kahdesta itsenäisestä, mutta toisiinsa kietoutuvasta asiasta. Ensinnäkin Red Bull luottaa videotuotannon kasvuun niin vahvasti, että se haluaa saada osansa potista. Toisaalta Red Bull energiajuomayhtiönä tarvitsee itse jatkuvasti materiaalia, tarinoita. Ja koska tälle tarinantuotannolle ei näy loppua eikä liioin saturaatiopistettä, on hyvä, että materiaali tulee luotettavalta tuottajalta. Kaikkein merkittävin asia on kuitenkin se, ettei Red Bull Media Housen ole tarkoitus olla kuluerä yritykselle, vaan voittoa tekevä itsenäinen toimija. YKSILÖ ELÄÄ VIDEOSTA JA VIDEOLLA Pelkästään YouTubeen ladataan tälläkin hetkellä 60 minuuttia videota jokaista kulunutta sekuntia kohden. Kun mukaan lisätään kaikki videopohjainen liikenne eri videopalveluissa sekä ihmisten välinen videopohjainen kommunikointi, niin mobiililaitteilla kuin vaikkapa yritysten kokoustyökaluilla, voidaan videoiden todeta olevan iso osa jokapäiväistä elämäämme. Videoiden jakamis- ja katseluluvut kertovat omaa tarinaansa videoiden kulutuksen uudesta murroksesta yksilötasolla. Tämä on kuitenkin vain asian toinen laita. Toisin kuin 50-luvun televisiobuumin aikaan tai 90-luvun musiikkitelevision kultakaudella, tänään sisällöntuottajina ovat myös kuluttajat itse. Pelkkä kotivideoiden kuvaaminen ja julkaisu internetissä ei kuitenkaan tee kuluttajasta yhtään sen vahvempaa kuin ennen. Muuttuneen kuluttajuuden idea toteutuu vasta, kun kuluttajan oma toiminta muokkaa ympäristöä, jossa se toimii. Tämä voi tarkoittaa laajan näkyvyyden saamista omille tuotoksilleen tai ajatuksilleen videon leviämisen kautta. Kuluttajan todellinen voimaantuminen tapahtuu vasta silloin, kun kuluttajat kilpailevat todellisesta mediatilasta perinteisten tuottajien kanssa. GoPro-kameraa käyttävät ihmiset ovat välittömästi kyseisen tuotteen mannekiineja. Lähes mitä vain olosuhteita kestävän kameran kalansilmäkuva on niin tunnistettava, ettei kuvaamiseen käytettyä kameraa voi olla huomaamatta. Kun tuote ja sen käyttö ovat näin tiiviissä yhteydessä toisiinsa, eivät kuluttajat muutu missään nimessä yritykselle 19
20 hyödyttömiksi sen jälkeen kun raha ja tuote vaihtavat omistajaa. Pikemminkin tuotteen ostohetki on sinetti kuluttajan ja yrityksen yhteiselle matkalle. Toteuttaessaan itseään kuluttaja luo samaan aikaan uutta sivua yrityksen päättymättömälle tarinalle, aivan samaan tapaan kuin Red Bullin tapauksessa. Se kuinka arkipäiväseksi video formaattina tulee on vain villin mielikuvituksen varassa. Toki käyttäjien tekniset edellytykset ja osaamistaso vaikuttavat visioiden toteutumisnopeuteen. Älypuhelinten ja tyhmäpuhelinten (eng. dumbphone) välinen konversio osoittaa, että tyhmäpuhelinten osuus on vielä selkeästi suurempi maailmalla (Business Insider 2012). Yhdysvalloissa lähes puolella kuluttajista on älypuhelin, mutta puhelinten entisessä suurmaassa, Suomessa, älypuhelimen omisti vuonna % väestöstä. Kuluttajien osaamisesta ja omaksumisesta kertoo myös se, että vain 26 % käytti puhelimellaan langatonta verkkoa. Mobiililaitteiden yleistyminen ja kehittyminen on kuitenkin jo vaikuttanut julkaistujen (ja katsottujen) videoiden määrälliseen kasvuun ja tulee vaikuttamaan siihen myös tulevaisuudessa. Mitä enemmän internet-yhteydellä ja videokameralla varustettuja mobiililaitteita maailmasta löytyy, sitä enemmän löytyy myös potentiaalia videotuotannolle. Instagram on jo onnistunut luomaan toimivan kokonaisuuden kuvien ja mobiilin välille. Ehkä seuraavaksi sama tapahtuu videon kanssa. Googlen Project Glass on hakukonejätti Googlen näkemys tulevaisuuden ihmisten tauottomasta audiovisuaalisesta elämästä. Hankkeen ytimessä on eräänlainen silmälaseja muistuttava älypuhelin, jonka kautta käyttäjä on yhteydessä verkkoon. Tauotta kuvaava videokamera mahdollistaa esimerkiksi reittiopasteiden projisoinnin lasien pinnalle, reaalimaailman päälle. Ja toki laseilla voi myös ottaa valokuvia ja videoita. Project Glass on yksi vaihtoehto sille kaikkein kokonaisvaltaisimmalle videoelämälle. Lasit yhdistävät reaaliaikaisuuden, paikal- 20
21 lisuuden ja digitaalisuuden sekoittumisen elävään elämään, sekä ainaisen tavoitettavuuden. Älypuhelimen tavoin lasit tuovat kaiken mahdollisen kulutettavan sisällön kuluttajan ulottuville ja toisaalta ne antavat kuluttajille kaikki mahdollisuudet tuottaa sisältöä itse ja kommentoida jo olemassa olevaa sisältöä. Ehkä tulevaisuudessa verkon alustoille sisältöä tuotetaan yhä enemmän videona tekstin sijaan. Foursquare-päivitys uudesta bistro-ravintolasta voisi pitää sisällään lyhyen videon illan kattauksesta kommenttiraidan kanssa ja Twitter-viesti mielenosoituksesta näyttäisi vaeltavat ihmismassat lähes reaaliajassa muille verkon käyttäjille. Kansainvälinen Olympiakomitea voisi taasen viimekertaisen totaalisen kännykkäkiellon sijaan kannustaa kaikkia katsojia tuottamaan mahdollisimman paljon videosisältöä jaettavaksi ympäri verkostojaan. Kaikkein isoimmillaan tuhansien ja taas tuhansien videolasien tuottamista näkökulmavaihtoehdoista televisiolähetyksen katsoja voisi valita mieleisensä kuvakulman aina katsomosta kentän toimitsijan tai jopa juoksijan näkökulmaan. Ongelmana on tietenkin yritysten epäluottamus kuluttajien tuottaman sisällön laatuun sekä omistusoikeudet, eli raha. Viimekertaisissa Olympialaisissa tapahtuneiden rajoitusten tarkoituksena oli mitä luultavimmin ohjata kuluttajia yhdestä luukusta tulevien sisältöjen pariin, jotta laadun kontrolli ja tuotettujen sisältöjen omistus pysyy omissa käsissä. NÄYTTÄÄKÖ VIDEO TULEVAISUUDEN? Suomalainen Dream Broker valittiin tilintarkastusyhtiö Deloitten kilpailussa Suomen nopeimmin kasvaneeksi teknologiayhtiöksi. Yhtiön ykköstuote on yrityksille suunnatut palvelut, joiden avulla voidaan hoitaa sisäinen viestinä, tietenkin videona. Yrityksen omin sanoin kuluttajat ovat jo löytäneet videon yhteydenpidon välineenä ja nyt on yritysten vuoro. Yhtiö on kyllä oikeilla jäljillä, mutta ei aivan maalissa ajatuksensa kanssa. Toki yritysten pitää löytää videot, nyt kun kuluttajat ovat jo sen tehneet, mutta se ei vielä riitä. Seuraavaksi yritysten ja kuluttajien on löydettävä toisensa videoiden avulla. Se mitä näet ja kuulet on paitsi juuri sitä miltä näyttää, myös paljon enemmän. Ne yritykset, jotka ovat tämän ymmärtäneet, luovat itseään päivittäin yhä enemmän todeksi verkon katselijoille. Viimeaikaisen aitouden ja orgaanisuuden aallossa on puhuttu paljon läpinäkyvyydestä, aitoudesta ja tavoitettavuudesta. Samoin kuin ihmisissä, myös yrityksissä on ennen kaikkea tärkeää eräänlainen kosketettavuus. Toimijoiden pitää kyetä herättämään tunteita ja olla tuotettaan enemmän, mutta niiden on myös oltava kosketettavia, olevia. Näiden molempien, kosketettavuuden ja koskettavuuden, toteuttamiseen on video loistava väline. Se toimii niin arkisen viestinnän välineenä perheen sisäisissä videopuheluissa kuin massiivisten ja uskomattomien tarinoiden kerronnassa isoissa elokuvissa ja dokumenteissa. Se on konkreettisinta ja paljainta, mitä on tarjota. Videon orgaanisuuteen liittyy myös pysähtymättömyys. Koska maailma ei pysähdy hetkeksikään, on kameroiden oltava käynnissä koko ajan. Mikäli yrityksellä ei ole tarinoita kerrottavana, kertoo se ennen kaikkea yrityksestä itsestään. Mikä se sellainen yritys edes on, millä ei ole mitään annettavaa maailmalle? Yritykset, aivan kuten ihmisetkin, ovat täällä luomassa uutta, tuottamassa jotain arvokasta ja kiinnostavaa. Siksi me synnytämme taukoamatta tarinoita. Tai Red Bull Media Housen managing director Werner Brellin sanoin: Kun me teemme minkä tahansa tapahtuman, solmimme uuden sponsorisopimuksen tai toteutamme projektin, se kuvataan ja filmatisoidaan. Siten tarinat tulevat kerrotuksi. 21
22 Orgaanisuudessaan, ja kokonaisvaltaisuudessaan video on hyvin lähellä puhtainta kommunikointia, mitä ihminen voi tuottaa ja kokea. #hiljainensignaali 22
23 23
24 Miten ajatusjohtajaksi tullaan? Hilkka Rissanen Vapa Media Verkon aikakaudella mielipidejohtajien valta ja merkitys on kasvanut räjähdysmäisesti. Siinä missä aikaisemmin mielipidejohtaja vaikutti lähinnä fyysisen verkostonsa mielipiteisiin ja asenteisiin, voi yleisönä nyt olla kuka tahansa, missä tahansa. Yritykset ovat iäisyyden valjastaneet myös julkisuuden henkilöitä mannekiineikseen siinä toivossa, että he mielipidejohtajina toisivat yrityksille asiakkaita ja parempaa mainetta. Mielipidejohtajien sitouttaminen onkin yrityksille äärimmäisen (kustannus)tehokas markkinointikeino, sillä kuluttajat uskovat mieluummin toista kuluttajaa kuin yrityksiä. Nyt mielipidejohtajuuden kanavat ovat kuitenkin moninaistuneet. Fyysisen verkostonsa sijaan tavallinen kuluttaja voi saada viesteilleen verkon kautta vähintään yhtä paljon yleisöä kuin Nike ja Michael Jordan tv-tossumainoksillaan. Hyvä esimerkki nykypäivän mielipidevaikuttajista online-ympäristössä ovat blogaajat. Suosituimmille blogaajille sateleekin enemmän yhteistyötarjouksia yrityksiltä kuin yksi blogaaja ehtii päivän aikana laskea. Myös yritykset voivat olla mielipidejohtajia tai ajatusjohtajia. Tällöin johtajuus perustuu asiantuntijuuteen. Brittiläisen TLG-konsulttitoimiston julkaisemassa Though Leader Indexissä komeilee vuosittain maailman suurimpia ja innovatiivisimpia yhtiöitä. Oikeutetusti, sillä esimerkiksi vuonna 2011 ensimmäiseksi sijoittunut Apple on muuttanut käsitystämme puhelimesta ja sen käyttötarkoituksesta. Myös listalta löytyvästä Googlesta taas on tullut yleisnimi hakukoneelle. Ajatusjohtaja osaakin asiansa niin hyvin, että siitä tulee alan normi, jota muut jäljittelevät ja seuraavat. Sen asiantuntemus on niin vahvaa, että se puhuu alansa äänellä ja vie sitä eteenpäin. Ajatusjohtajuutta voidaan ajatella mielipidejohtajuutta astetta korkeampana tasona. Mielipidejohtaja muuttaa ihmisten käsityksiä ja asenteita, mutta ajatusjohtaja koko markkinaa usein itselleen hyödylliseen suuntaan. Organisaatiot kilpailevat sekä mielipidejohtajien huomiosta että ajatusjohtajan asemasta, sillä molemmat tuottavat todellista arvoa. Missä mielipidejohtajien huomio ja sitoutuminen brändiin ja tuotteisiin on äärimmäisen tehokasta markkinointia, tuo aja- 24
Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!
Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotTulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti
2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta
LisätiedotAsiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto
Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3
LisätiedotFacebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut
Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotHautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013
Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi
LisätiedotSosiaalinen media Valion viestinnässä
Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?
LisätiedotNuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen
Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotAivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015
Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma
LisätiedotSosiaalinen media markkinointivälineenä
Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotMatkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä
Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.
LisätiedotNäin teet oman tilin!
Twitter Näin teet oman tilin! Mene osoitteeseen https://twitter.com/, missä uuden tilin luominen alkaa syöttämällä oma nimi, sähköpostiosoite (Tili pitää vahvistaa eli olemassa oleva osoite) sekä salasana.
LisätiedotVERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke
VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa
LisätiedotTuloksellinen somemarkkinointi. Kristiina Pääkkönen 10.11.2015
Tuloksellinen somemarkkinointi Kristiina Pääkkönen 10.11.2015 Valmentajaesittely Yhteiskuntatieteiden maisteri, MBA, Johdon ja esimiesten työnohjaaja MIF, Certified Progress Coach ja tiedottaja MTi Kristiina
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotADPROFIT 2015. Kansallismuseo
ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla
@MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA
LisätiedotSISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila
SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotSisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014
Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan
LisätiedotSosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto
Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotOSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015
OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
LisätiedotNatiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen. Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.
Natiivimainonta uutismedioissa: Suomen parhaat työkalut tuloksekkaan natiivimainonnan tekemiseen Santtu Kottila & Sanna Valkeejärvi 3.6.2015 1 4 June 2015 Kaupallinen sisältöyhteistyö Natiivimainonta?
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotMONTAASI MEDIA OY DIGIVIESTINNÄN SUUNNITTELU- JA TUOTANTOYHTIÖ
MONTAASI MEDIA OY DIGIVIESTINNÄN SUUNNITTELU- JA TUOTANTOYHTIÖ Nopeasti ja elävästi viestivä yritys voittaa asiakkaan kiinnostuksen. Yritysesittelyt Käytönopastus Rekrytointivideot Palveluesittelyt Projektivideot
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE
VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI
SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?
LisätiedotPU:NC Participants United: New Citizens
PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn
LisätiedotTiedotejakelun trendit 2014!
Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS
SOSIAALISEN MEDIAN VALMENNUS Eveliina Toivonen 21.3.2016 VALMENNUKSEN SISÄLTÖ 1. Sosiaalinen media yleisesti 2. Sosiaalisen median kanavat 3. Käyttöönotto 4. Sosiaalisen median suunnitelma 5. Sisältömarkkinointi
LisätiedotSomepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille
Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi-kyselystä Somepulssi 2016 -kyselyssä kartoitettiin sosiaalisen median
LisätiedotPUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta
PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotRee#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia
Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotKICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN
KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on
LisätiedotMARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila
MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.
LisätiedotBLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla
BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva
LisätiedotSisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014
Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
Lisätiedot01. MÄÄRITTELE UNELMASI
BRÄNDISI PERUSTA 01. MÄÄRITTELE UNELMASI Monesti suurin syy miksi päädytään uudelleen brändäämiseen on toiminnan sekavuus ja epäröinti. Ei olla riittävästi ajateltu miltä oma unelma elämäänsä ja liiketoimintaansa
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
Lisätiedot8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa
8 tapaa hyödyntää sosiaalista mediaa Liinamaaria Hakola Tekesin Liideri Aktivaattori Mkhmarketing CC BY 2.0 Asiakasrajapinnassa Yrityskuvan rakentaminen Sisäinen hyödyntäminen Fiksumpaa kommunikointia
LisätiedotMitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
LisätiedotTEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä
TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotMinun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi
Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret
LisätiedotAmmatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media
Ammatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media Aikakauslehtien Liitto, Ammatti- ja järjestölehtien tapaaminen Viestintä-Piritta Anne Lindfors @anne_lindfors 3.11.2015, Helsinki www.viestintapiritta.fi
LisätiedotERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
LisätiedotOikotie Työpaikat asiakastilaisuus , Joonas Pihlajamaa Johtaja, Oikotie Työpaikat
Oikotie Työpaikat asiakastilaisuus 5.12.2017, Joonas Pihlajamaa Johtaja, Oikotie Työpaikat Johtopäätökset vuodelle 2017* revisited 1. Rekrytointiprosessin mittaaminen tuo kanaviin läpinäkyvyyttä, joka
LisätiedotYrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta
Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen
LisätiedotAsiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen
Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:
LisätiedotGraafiset käyttöliittymät Sivunparantelu
Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on
LisätiedotBlogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta
1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien
LisätiedotKUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN
KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotTyöntekijöiden kestävästä liikkumisesta imagotekijä. Virpi Salmi
Työntekijöiden kestävästä liikkumisesta imagotekijä Virpi Salmi 11.5.2017 AHJO COMMUNICATIONS Itsenäinen, 20 hengen viestintätoimisto omistaja Sari-Liia Tonttila Weber Shandwickin kumppani vuodesta 1992
LisätiedotSosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.
Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%
LisätiedotYouTube videonjakopalvelu
YouTube videonjakopalvelu DigiReWork 12.12.2017 Nina Thomenius Työpajan sisältö Mitä ovat videonjakopalvelut, mihin niitä käytetään YouTube ja sen ominaisuudet Bränditilin luominen yritykselle & ylläpito-oikeudet
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotMedia- alan uusi strategia
Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön
LisätiedotTietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?
Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet
LisätiedotKumula, Asiantuntijan blogiteksti
Kumula, 11.6.2019 Asiantuntijan blogiteksti Hei! Olen Mari. Digiajan kirjoituskoulu Kide on perustettu, jotta tekstit olisivat loistavia eikä niiden kirjoittaminen olisi (aina) tuskallista. www.kidekoulu.fi
LisätiedotANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN
ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotVideotuotanto SOK:lla. Tehokas nettivideo 5.2.2015
Videotuotanto SOK:lla Tehokas nettivideo 5.2.2015 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet +asiakasvuorovaikutus ja asiakasymmärrys Kai Ovaskainen Strateginen viestintä ja vaikuttaminen Kai Ovaskainen Monikanavainen
LisätiedotMATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI. Pia Behm, CEO/Owner
MATKAILUPALVELUJEN SÄHKÖINEN MYYNTI JA MARKKINOINTI Pia Behm, CEO/Owner Kuka puhuu? - erusway Oy 10/13: Auttaa yrityksiä saamaan lisää asiakkaita Venäjältä - Google Partner - Tärkeimmät asiakkaat matkailun
LisätiedotNuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen
Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu
LisätiedotKULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN
KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,
LisätiedotSosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram
Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi
LisätiedotVIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.
VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu
LisätiedotTarinankerronnan hyödyntäminen viestinnässä. Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja markkinointiseminaari
Tarinankerronnan hyödyntäminen viestinnässä Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja markkinointiseminaari 2015 2.6.2015 Uudistuva viestintätoimisto Aino Ruikka, viestintätoimisto AC-Sanafor Aino on kuluttajaviestinnän
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI
SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?
LisätiedotKuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?
Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotHaloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!
Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotYrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta
Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu
LisätiedotAsiantuntijasta vaikuttajaksi. Jarkko Kurvinen Tom Laine Ville Tolvanen. Alma Talent, Helsinki 2017
Jarkko Kurvinen Tom Laine Ville Tolvanen Asiantuntijasta vaikuttajaksi Alma Talent, Helsinki 2017 Tilaa Henkilöbrändi Asiantuntijasta vaikuttajaksi Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017
LisätiedotYhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA
Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan
Lisätiedot