Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON. ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja käsikirjat 2013:8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON. ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja käsikirjat 2013:8"

Transkriptio

1 Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen Oppaat ja käsikirjat 2013:8

2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:8 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kansikuva: Markku Lang Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere

3 Sisällys Uuden kehittämisvaiheen edessä... 5 Aikamatka oppimisympäristöjen kehittämiseen Uskalla muuttua ja toimia toisin Tavoitteena toimintakulttuurin muutos Lisää hyvän mielen oppimista Kieltenopetus lennähti verkkoon Virtuaalista opiskelua lukiokursseilla Sosiaalinen media opitaan yhdessä Työparityöskentely osana oppimaisemaa Oppimiskertomusajattelu avuksi opetuksen uudelleenjärjestämiseen.. 39 Koulussa saa olla hyvä projektista pysyvään toimintaan Pelit mahdollistavat osaamisen arvioinnin Yhteistyö ja johtajuus muutoksen edistäjinä Oppilaat ja opiskelijat muutosvetureina Johtamisella on merkitystä Rakennus toimintakulttuurin muuttajana Suunnittelu ja osallistuminen on kaikkien asia Oppivaksi organisaatioksi Vaikuttavuutta yhteistyöllä ja kokemusten vaihdolla Syventämisestä skaalaamiseen Oppimista rajattomasti Ei mitään rajaa sille, missä me opitaan Oppimaisema-ajattelua oppimisympäristöihin Asiantuntijaverkosto laajentaa oppimaisemaa Opiskelijoiden ohjaus virtuaalisesti säästää aikaa Kansainvälisesti verkossa Oppiaineiden integroiminen ja kehitysyhteistyö Omat laitteet ja osaaminen lisäävät oppimisen iloa Kohti autonomista oppimista

4 4 Teknologia mahdollistaa ja haastaa Passiivisesta oppijasta aktiiviseksi toimijaksi Eriyttämistä oppimispeleillä oppimista kaikkialla Tablettien mahdollisuudet opetuksessa Irti piuhoista Etävälineet koulunkäynnin tukena Lähitulevaisuus suomalaisten opettajien kuvaamana Mitä heidän pitäisi oppia? Oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen ja toimijuuden tukeminen Oppimisympäristöjen monet kasvot Tietoa koordinointihankkeista Opetushallituksen palveluita Raportteja tutkimuksia, materiaaleja ja palveluita Ruotsinkielisiä materiaaleja Tekijät

5 Uuden kehittämisvaiheen edessä Lapset ja nuoret viettävät päivittäin paljon aikaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Laajasti ajatellen mikä tahansa paikka tai kohtaaminen voi muodostua oppimisympäristöksi. Oppimisympäristöillä on vaikutusta lapsen ja nuoren kasvuun ja oppimiseen. Koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja pedagogisten menetelmien muuttuessa ja välineiden digitalisoitumisen myötä on myös oppimisympäristöjen muututtava ja kehityttävä. Muutosta tarvitaan sekä asenteissa, yhteisöllisten toimintamallien luomisessa että fyysisten ympäristöjen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Oppilaiden ja opiskelijoiden oma osallistuminen ja heidän myötävaikutuksensa omien oppimisympäristöjen luomiseen ja kehittämiseen tulisi näkyä yhä enemmän. Teknologian käytön merkitys kasvaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisen, sekä myöhemmin lukion opetussuunnitelmien uudistuksen ja ylioppilaskokeiden digitalisoimisen myötä. Uudistukset haastavat koulut ja oppilaitokset kehittämään digitaalisia oppimisympäristöjään. Opetushallitus on tukenut oppimisympäristöjen kehittämishankkeita valtionavustuksilla vuodesta 2007 lähtien. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjille on hankevuosina tehty yhteensä jo lähes 600 myönteistä avustuspäätöstä. Avustusta on myönnetty noin 26 miljoonaa euroa, jolla on voitu kattaa vain osa haetusta 112 miljoonan euron tarpeesta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeilla on saatu aikaan paljon opetukseen ja oppimiseen liittyviä työtapojen, toimintamallien, tilojen ja välineiden kokonaisratkaisuja, jotka tukevat opetussuunnitelmien uudistuksia. Opetushallitus käynnisti vuonna 2010 valtakunnallisesti toimivat oppimisympäristöjen koordinointihankkeet, joiden tehtävänä on ollut yhdessä Opetushallituksen kanssa tukea kehittämishankkeiden toimintaa ja verkostoitumista sekä koota ja levittää hankkeissa syntyviä hyviä pedagogisia malleja ja käytäntöjä. Tähän julkaisuun kootut kirjoitukset ovat syntyneet osana tätä koordinointihankkeiden kokoamis- ja levittämistehtävää. Koordinointitoiminnassa oppimisympäristöjä lähestyttiin viidestä eri näkökulmasta: laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä, oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt, sosiaalinen media, etäopetus sekä tila- ja kalusteratkaisut. Lisäksi käynnistettiin ruotsinkielisen koulutuksen koordinointihanke. Julkaisussa esitellään myös kansainvälistymisen koordinointitoimintaa sekä etwinning-toimintaa ja sen tuloksia. Oppimisympäristöjen kehittäminen on monen toimijan yhteistyötä. Esitellyissä esimerkeissä nostetaan esiin monta eri toimijaa: opettajat, rehtorit, tietohallinto, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, huoltajat, oppilaat ja opiskelijat sekä koulun ulkopuoliset toimijat. Jokainen kirjoitus on oma tarinansa, joka kuvaa 5

6 toimintaympäristöön, pedagogiikkaan, digitalisoitumiseen tai muihin oppimisympäristöjen kehittämiseen sisältyviä ongelmia ja niihin löydettyjä ratkaisuja. Kirjoitukset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja julkaisua voikin lähestyä omista kiinnostuksen kohteistaan lähtien. Suomalaisten koulujen ja oppilaitosten rehtorit ja opettajat ovat oppimisympäristöjen kehittämisessä edistyneitä ja rohkeita. Silti monessa kunnassa on vielä paljon tehtävää. Oppimisympäristöjen kehittäminen on koko kouluyhteisön tehtävä. Ennen kaikkea asenteiden ja uskaltamisen sekä pienten askelten avulla päästään laajempaan toimintakulttuurin uudistamiseen. Kouluilla ja oppilaitoksilla on vielä kehittämistyötä edessä ennen kuin digitaaliset oppimisympäristöt on otettu käyttöön oppimisen ja opetuksen tukena. Seuraavat vuodet ovat kunnissa, kouluissa ja oppilaitoksissa aktiivista kehittämisen aikaa. Tämä julkaisu haluaa omalta osaltaan rohkaista kokeilemaan uutta näyttämällä, että onnistuminen on mahdollista. Lisää tietoa on saatavilla mm. Opetushallituksen Oppimisympäristöt-sivuilta, Hyvät käytännöt -palvelusta sekä European Schoolnetin verkkosivuilta. Kiitokset kaikille koordinointi- ja kehittämishankkeiden toimijoille Jorma Kauppinen Johtaja, Yleissivistävä koulutus Opetushallitus 6

7 Aikamatka oppimisympäristöjen kehittämiseen Ella Kiesi, Opetushallitus, Ensimmäiset tietokoneet tulivat kouluihin jo 1980-luvun puolivälin tienoilla eli lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Melkein yhtä pitkä on myös kansallisten kehittämishankkeiden historia. Ensimmäisestä hankkeesta nimeltään Tietokone opetuksessa eli TOP on jo 25 vuotta. Sen, kuten myöhempienkin hankkeiden, tavoitteena oli tuoda tietokonepohjainen opetus jokaiseen kouluun ja oppilaitokseen. Silloin ei vielä tunnettu termiä e-opetus tai muita vastaavia, vaan puhuttiin tietokonepohjaisesta opetuksesta. TOP -hankkeen myötä koulujen laitehankinnat saivat aikanaan uutta vauhtia. Investoinnit olivat 80-luvun lopulla nykyrahaan suhteutettuna suurempia kuin koskaan sen jälkeen, sillä silloiset tietokoneet maksoivat moninkertaisesti tähän päivään verrattuna. Tietotekniikan opetus tuli pakolliseksi ammatillisiin oppilaitoksiin ja valinnaiseksi yläasteille. Myös opetusohjelmien suunnittelu käynnistyi, vaikka oltiin vielä kaukana kaupallisesta tuotannosta. Pohjoismainen yhteistyö oli voimissaan. Järjestettiin yhteistä tekijöiden koulutusta, ja kymmenen vuoden ajan pyöritettiin yhteistä opetusohjelmien vaihto-ohjelmaa, jonka aikana suomeksikin käännettiin ja lokalisoitiin kymmenittäin pienimuotoisia opetusohjelmia muista maista. Niistä monet olivat pedagogisesti hyvin edistyneitä ja kelpaisivat käyttöön tänäkin päivänä, mutta teknisesti ne olivat melko kömpelöitä ja vaikeakäyttöisiä. Myös opettajien täydennyskoulukseen panostettiin paljon, mutta ajoituksen kanssa oli usein ongelmia. Ei ollut harvinaista, että opettajat kävivät koulutuksessa, mutta ensimmäisiä laitteita jouduttiin odottamaan kouluun vielä vuodenkin sen jälkeen, tai sitten kävi päinvastoin, eli laitteet saapuivat mutta koulutus ei. Osa opettajista koulutettiin tietotekniikan opettajiksi, mutta koulutus oli hyvin kysyttyä myös koulun ulkopuolella ja osa opettajista siirtyikin muun työelämän palvelukseen. 7

8 TOP -hankkeen aikana ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä siihen, miten uudet tietokonepohjaiset opetusmenetelmät lähtivät kehittymään ja leviämään. Tämän vuoksi syntyikin idea nk. kehittämiskouluhankkeesta. Hankkeen alkaessa erityistehtävän saaneita yleissivistäviä sekä ammatillisia oppilaitoksia oli kumpiakin 20. Kussakin näistä oppilaitoksista oli kehittämisvastaava, joka oli saanut osittaisen huojennuksen normaaleista opetustunneistaan. Tämän henkilön tehtävänä oli kehittää omassa koulussaan uusia tietotekniikkaa hyödyntäviä opetusmenetelmiä ja levittää niitä muihin oppilaitoksiin. Kehittämiskouluissa toiminta olikin vilkasta ja innostunutta. Hanke sai silti epäilijöitä jo heti alusta lähtien, sillä kaikki eivät uskoneet hyvien käytänteiden leviämiseen tällä mallilla. Esimerkkejä heikonlaisista tuloksista oli vastaavanlaista hankkeista muun muassa Norjasta. Paremmin ei loppujen lopuksi onnistuttu meilläkään, vaikka muita kouluja kutsuttiin tutustumaan hankkeisiin ja raportteja lähetettiin heille. Innostus ei juurikaan levinnyt. Jo tuolloin törmättiin samaisiin hanketoiminnan ongelmakohtiin, joita ei vieläkään ole pystytty kunnolla ratkaisemaan: miten levittää tietoa ulkopuolelle ja koulun sisällä muille opettajille ja miten turvata toiminnan jatkuvuus rahoituksen päätyttyä. Sen sijaan jo silloin oli nähtävissä, kuinka tärkeää pedagoginen tuki koulun sisällä on. Tänä päivänä kehittämisvastaavia kutsuttaisiinkin pedagogisiksi tukihenkilöiksi. Opetusministeriön ohjauksessa ja seurannassa Seuraavaksi tulikin lama 1990-luvun alussa, mikä näkyi kouluissa investointien vähenemisenä ja laitteiden vanhenemisena. Myös opettajien täydennyskoulutus oli pysähdyksissä. Niinpä 1990-luvun puolivälissä oltiinkin lähes alkutilanteessa. Silloinen opetusministeri käynnisti sittemmin 10 vuotta kestäneen ohjelman, jota välillä kutsuttiin Suomi tietoyhteiskunnaksi - ja välillä Koulutus tiedon valtatielle -ohjelmaksi luvun puolella puolestaan alettiin puhua Virtuaalikouluhankkeesta. Yhteistä näille hankkeille oli se, että niitä ohjattiin 8

9 opetusministeriön strategia-asiakirjoilla. Kehittämistyötä seurattiin kiinteästi. Tämä tarkoitti myös sitä, että toimintaa voitiin suunnitella pitkäjänteisesti, koska rahoitus oli turvattu koko kauden ajaksi. Painopiste oli aluksi laitehankinnoissa ja tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa. Laitetiheys kasvoi reippaasti, ja alaasteetkin saivat ensimmäiset laitteensa. Tavoitteena oli liittää kaikki koulut internetiin vuoteen 2000 mennessä. Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin. On jopa mahdollista, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikilla kouluilla oli jonkintasoinen internetyhteys. Kun tieto näistä saavutuksista yhdistettiin silloiseen Nokian nopeaan nousuun, syntyi maailmalla käsitys Suomesta tietotekniikan ihmemaana, mikä siis koski myös kouluja. Tänäkin päivänä on 1990-luvun perintö nähtävissä. Tietoliikenneyhteyksiin on investoitu edelleen erityisesti kansallisen laajakaistastrategian osana, joten Suomen koulujen tietoliikenneyhteydet ovat edelleenkin maailman kärkiluokkaa ja laitevarustelukin vielä keskitasoa. Mutta olemmeko edistyneet 1990-luvulta tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa? Näyttää siltä, että kovinkaan paljon ei ole tapahtunut ainakaan koko maan mittakaavassa. Virtuaalikouluhankkeen tavoitteena oli tehdä jokaisesta koulusta virtuaalikoulu, ja opetusministeriön isona strategisena tavoitteena oli, että kaikki koulut käyttäisivät tieto- ja viestintätekniikkaa jokapäiväisessä opetuksessaan. Strategiaasiakirjat ohjasivat aikaisempien kokemusten vuoksi suosimaan yksittäisten hankkeiden sijasta laajoja ala- tai ainekohtaisia kehittämisverkostoja, joissa saattoi olla mukana useita kymmeniä koulutuksen järjestäjiä. Hyvien käytäntöjen levittäminen tapahtui verkostojen kautta. Painopiste oli toisella asteella ja aikuiskoulutuksessa. Peruskoulu ei ollut vielä ehtinyt kunnolla mukaan, kun viimeinenkin strategiakausi päättyi. Monen hyvin toimineen verkoston toiminta hiipui rahoituksen loputtua, mutta moni verkosto toki toimii tänäkin päivänä. Vaikka virtuaalikoulua ei syntynyt, on hankkeen ansiona kuitenkin verkko-opetuksen kehittyminen. Voi sanoa, että olemme olleet edelläkävijöitä verkkopohjaisen opetuksen käyttöönotossa, niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukioissakin. Myös perusopetuksesta löytyy hyviä esimerkkejä. Saatuja hyviä kokemuksia verkostomaisesta kehittämis- ja levittämistyöstä kannattaisi hyödyntää uusissakin kehittämishankkeissa. Toinen merkittävä panostus oli täydennyskoulutusohjelma OPE.FI kolmine tasoineen. Vuoteen 2006 mennessä periaatteessa kaikki opettajat saivat mahdollisuuden käydä läpi perustason koulutuksen ja yli puolet pitkäkestoisemman pedagogisen koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Merkitystä oli myös tietostrategia-ajattelun tuomisella kouluihin ja kuntiin. 9

10 Laaja-alaisten oppimisympäristöjen kehittämisen aika ja tulosten levittäminen Vuodesta 2007 lähtien valtio on siirtynyt oppimisympäristöjen kehittämisessä takaisin hankekohtaiseen tukeen. Parina ensimmäisenä vuonna tuettiin hyvin monenlaisia hankkeita, mutta sitten painopiste siirtyi tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Myöhemmin on palattu takaisin myös laitehankintojen tukemiseen. Hankkeita on ollut useita satoja, ja niiden joukossa on monia sellaisia malleja, joita pystyttäisiin hyödyntämään muissakin kouluissa. Tiedon jakaminen ja hankkiminen on ainakin periaatteessa helpompaa tänä päivänä kuin 1990-luvulla erilaisten portaalien ja sosiaalisen median ansiosta. Tietoa on saatavilla ja löydettävissä. Siitä huolimatta hyvien käytäntöjen levittämisessä tarvitaan edelleenkin uusia ideoita. Miten herätetään kiinnostus hakea tätä tietoa? Miten saadaan kaikki koulut ja oppilaitokset mukaan kehittämistyöhön? Ehkä tilanne on kuitenkin nyt toisenlainen. Uudet opetussuunnitelmat ja ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen luovat ainakin ulkoisia paineita. Muutenkin monissa kunnissa aletaan ymmärtää, että 2000-luvun oppijoiden tulee saada kunnolliset tietotekniset valmiudet jo kouluaikanaan. Kouluja onkin alettu varustaa sen mukaisiksi ja opettajien osaamiseenkin on alettu panostaa. Tietotekniikan käyttö suomalaisissa kouluissa eurooppalaisesta näkökulmasta Vuoden 2011 lopulla EU:n komissio tilasi kaikkien aikojen laajimman tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (Survey of Schools: ICT in Education). Tutkimus julkaistiin keväällä Tulosten mukaan Suomi on jäänyt tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä viimeisten maiden joukkoon ja perusopetuksessa jopa viimeiseksi. Myös täydennyskoulutusta saaneiden opettajien määrä on Euroopan alhaisimpia. Edellä mainittu tutkimus kertoo myös, että tietotekniikkaa hyödyntävien oppimisympäristöjen kehittämiseen ei ole oikotietä eikä yhtä ainoaa keinoa. Varustelutaso ei vielä kerro koulun edistyneisyydestä tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Sen sijaan menestykselle löytyy muita selityksiä esimerkiksi siitä, kuinka koulu tukee muilla tavoin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Tästä käytetään tutkimuksessa termiä Digitally Supportive School. Tällaiseen digitaaliseen tukeen kuuluu muun muassa koulun tietostrategia ja -visiot, rehtorin asenteet tietotekniikan käyttöä kohtaan, opettajien saama täydennyskoulutus, pedagogisten tukihenkilöiden saatavuus, opettajien palkitseminen, käytettävissä olevat digitaaliset oppimateriaalit ja tiedot hyvistä käytänteistä. Kun nämä asiat ovat kunnossa, se näkyy myös oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan 10

11 käytön määrässä opiskelussaan. Ne maat, joissa on panostettu näihin pehmeämpiin tekijöihin, pärjäävät paremmin vertailtaessa, kuinka paljon oppimisessa hyödynnetään tekniikkaa. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden hyvien käytänteiden levittäminen valtakunnallisesti on erittäin tärkeää. Eri kouluissa ja oppilaitoksissa tehdyt strategiset toimenpiteet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseksi tulevat olemaan tärkeässä roolissa, jotta Suomi tulevaisuudessa on maailman kärkimaita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. 11

12 1 Uskalla muuttua ja toimia toisin Tina Heino, Opetushallitus Uskalla muuttua ja toimia toisin -luvussa kuvataan kehittämishankkeita, joissa on pyritty uudella tavalla näkemään koulun toimintaympäristöä ja tapoja toimia. Kuvatuissa hankkeissa teknologia on ollut joko muutoksen käynnistämisen alkuunpanija tai osa sen toteutumista. Hankkeissa on pyritty vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kehittämistarpeisiin: Millaisessa toimintakulttuurissa kehittyy vuorovaikutusta ja yhteisöllistä oppimista? Miten turvataan oppilaiden ja opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta tärkeiden teknologisten taitojen oppiminen? Miten luodaan oppilaita ja opiskelijoita kiinnostava, oppimismotivaatioita tukeva ilmapiiri ja vuorovaikutukseen perustuva toimintakulttuuri? Millaisilla pedagogisilla malleilla muutoksia voidaan toteuttaa? Toimintakulttuurin muutoksessa ja oppimisessa ei ole kyse vain tiedollisesta muutoksesta, vaan kyse on myös taidoista, tavoitteista, toiminnasta ja tunteista. Uusien toimintatapojen toteutumiseen tarvitaan uusia ideoita, toimintatapojen uudelleen miettimistä tai niiden organisoimista sekä muutoksen mukanaan tuomien haasteiden kohtaamista. Teknologinen kehitys tuo koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuriin monia uusia mahdollisuuksia, ja rehtorit, opettajat, oppilaat ja opiskelijat sekä huoltajat joutuvat tarkistamaan asenteitaan ja toimintatapojaan oppimisen käytäntöjen suhteen. Kehittämistyön kannalta hankkeissa nousee esiin tärkeitä seikkoja. Kun suunnitellaan toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti, on mietittävä, miten fyysiset ja pedagogiset ominaisuudet luovat sellaisia käytäntöjä, jotka vastaavat oppimisen haasteisiin ja tuottavat oppilaille ja opiskelijoille tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Muutokseen tarvitaan uskallusta pysähtyä kysymään mielipiteitä, ihmettelemään omaa ja yhteisön toimintaa sekä pyrkimyksiä kokeilla ja mahdollisuutta epäonnistua. Lasten ja nuorten osaksi ei tulisi jäädä vain osallistuminen erilaisten suunnitelmien mukaiseen toimintaan, vaan heidän äänensä ja ideansa tulisi näkyä kaikilla tasoilla esiopetuksesta lukioon sekä toiminnan suunnittelussa että arjessa paremmin. Teknologia luo mahdollisuuksia toimintakulttuurin kehittämiselle ja haasteita sekä muutoksen toteuttamiselle että sen suunnalle. 12

13 Tavoitteena toimintakulttuurin muutos Laitteet ja ohjelmistot koordinointihanke, Tampereen kaupunki Raisa Valtaoja Toimintakulttuuria ja sen kehittämistä kouluissa ja oppilaitoksissa ohjaavat opetussuunnitelman perusteet sekä luodut opetusmenetelmälliset ja pedagogiset ratkaisut. Rehtori on yhteisön kehittämisen avainhenkilö. Samalla koko yhteisö vaikuttaa koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuriin, vuorovaikutukseen ja vallitsevaan ilmapiiriin. Parhaimmillaan kehittämistyöhön osallistuvat myös oppilaat ja opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö ja huoltajat. Toimintakulttuuri näkyy kaikessa koulun tai oppilaitoksen toiminnassa, ja eri toimintatapojen kautta se heijastuu myös ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteiskunnan muuttuminen ja teknologian kehittyminen edellyttävät, että myös koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuri kehittyy. Tarve toimintakulttuurin kehittämiselle voi tulla monesta suunnasta. Sysäyksen kehittämiseen voi saada aikaan turhautuminen vallitsevaan tilanteeseen tai innostus tai halu toteuttaa uusia ideoita. Muutoksen käynnistäjänä voi olla esimerkiksi toimimaton teknologia, huoltajien toiveet tai joko oppilaiden tai opiskelijoiden tarpeet. Toisaalta kehittämiseen ohjaavat myös johdon asettamat vaatimukset ja teknologian tuomat uudet mahdollisuudet. Kehittämistyö vaatii onnistuakseen nykyisen toimintakulttuurin arvioimista ja uusien mallien ideointia sekä kehittämistoimien huolellista suunnittelua. Koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää, että myös oppimisympäristöjä muutetaan. Kehittämishankkeissa on yhtenä tavoitteena ollut tehostaa viestintää ja vuorovaikutusta rehtorin, opetushenkilöstön, oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien välillä. Avoin ja aktiivinen vuorovaikutuskulttuuri ja tekniikan monipuolinen hyödyntäminen muuttavat samalla sekä pedagogiikkaa että toimintakulttuuria. Jotta teknologian käyttö kehittyisi, tarvitaan pitkäjänteistä työyhteisön yhteisten toimintatapojen ja -kulttuurin kehittämistä. Esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa toteutettava kehittämistyö tarvitsee tukea opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämiseen tarvitaan monenlaisia muitakin resursseja. Tulee hankkia välineistöä opettajille ja oppilaille tai opiskelijoille. Myös langattomien verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon sekä tukipalveluihin ja opettajien täydennyskoulutukseen tulee varata resursseja. 13

14 Teknologinen kehitys kiihdyttää muutosta Teknologia osana oppimisympäristöjä, opetusta ja toimintakulttuuria antaa oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella nyky-yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Tämä edellyttää toimintakulttuurin ja pedagogisten toimintamallien kehittämistä. Kun teknologian käyttöä lisätään ja kehitetään opetus ja oppiminen muuttuvat yhteisöllisemmiksi, tiedon saatavuus helpottuu ja viestintä tehostuu. Oppimateriaalit ja niiden käyttö ajanmukaistuvat ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä sekä paranee että monipuolistuu. Digitaalisten oppimisympäristöjen suunniteltu käyttö esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kehittää sekä oppimista ja opetusta että viestintää ja vuorovaikutusta. Viestinnästä tulee ajantasaisempaa, vuorovaikutuksesta laajempaa ja avoimempaa ja oppimateriaalia sekä muuta aineistoa on helppo välittää kaikille toimijoille. Uusi, helppokäyttöinen teknologia antaa välineitä kehittää sekä pedagogiikkaa että toimintatapoja. Koulun, oppilaitoksen tai kunnan kehittämishankkeeksi on voitu valita esimerkiksi viestintä- tai vuorovaikutusvälineiden käytön kehittäminen. Digitaalisissa oppimisympäristöissä voidaan luoda sähköisiä kokeita. Erilaisia materiaaleja ja tietoja voidaan jakaa oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien kesken. Teknologia mahdollistaa myös tehtävien tai tuotosten tekemisen ja palauttamisen sähköisesti. Koulussa ja oppilaitoksissa voidaan myös hyödyntää monipuolisesti yhteisöllisiä vuorovaikutus- ja työskentelyvälineitä ja erilaisia palveluita. Usein käytössä olevia oppilashallintojärjestelmiä on käytetty vain arvosanojen tai poissaolojen merkitsemiseen, mutta nyt järjestelmiä ja palveluita voidaan käyttää myös oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien ja opetushenkilöstön väliseen viestintään. Digitaalisissa oppimisympäristöissä opetettavia asioita voidaan lähestyä esimerkiksi ongelmaperustaisen, ilmiöpohjaisen tai projektilähtöisen oppimisen näkökulmista ja tietoa voidaan etsiä, jakaa ja luoda yhteisöllisesti. Langaton verkko, kannettavat tietokoneet, tabletit ja muut päätelaitteet, älypuhelimet, vuorovaikutteinen esitystekniikka ja videoneuvotteluvälineistö antavat mahdollisuuksia kehittää opetusta ja oppimista vuorovaikutteisemmaksi. Oppimisympäristöt laajenevat luokkahuoneen 14

15 ulkopuolelle sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Mikäli oppilaat tai opiskelijat voivat käyttää omia laitteitaan, lisääntyvät teknologian opetuskäytön mahdollisuudet. Samalla opiskelun joustavuus kasvaa ja lapsilla ja nuorilla on enemmän mahdollisuuksia hyödyntää muualla oppimiansa teknologian käyttötaitoja. Teknologia antaa välineitä myös äänen, kuvan ja videon runsaampaan käyttöön opiskelun tukena ja oppilaiden ja opiskelijoiden tuotoksissa. Kehittämistyön tuloksia eräässä lukiossa Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden tuloksena koulujen tai oppilaitosten toimintakulttuuri on saattanut kokea totaalisen muutoksen, vaikka kehittämistyö olisikin alkanut vain pienellä teknologisella kokeilulla. Erään lukion kehittämishanke käynnistyi tilanteessa, jossa teknologian käyttö oli pienimuotoista välineiden, resurssien ja osaamisen vähäisyyden vuoksi. Yhteisesti sovittuja toimintatapoja ei ollut. Lukion oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittäminen sai alkunsa sähköpostiosoitteiden käyttöönotosta, joka toteutettiin huoltajien aloitteesta. Sähköpostiosoitteiden lisäksi tarvittiin paljon muutakin kehittämistä, sillä pelkät sähköpostiosoitteet eivät yksinään auta, jos niiden käyttöönottoa ja käyttöön liittyvää toimintakulttuuria ei ole suunniteltu. Saatujen resurssien avulla lukiossa päivitettiin teknologisia järjestelmiä ja hankittiin sähköinen oppimisalusta, esitystekniikkaa, langaton verkko koko henkilöstön ja opiskelijoiden käyttöön sekä laitteistoa niin opiskelijoille kuin opettajille. Lukiossa toteutettiin myös uusien välineiden käyttökoulutuksia ja opetusmenetelmien kehittämistä. Huoltajien ja oppilaitoksen välisen viestinnän tueksi otettiin käyttöön oppilashallintojärjestelmässä olleet viestintätoiminnallisuudet. Sähköpostitilien lisäksi käyttöön otettiin kokonainen pilvipalvelu, joka sisälsi tallennustilaa ja verkkopohjaisia toimistosovelluksia. Uuden teknologian avulla työskentelystä tuli yhteisöllistä, paikkaan sitomatonta ja joustavaa. Lisäksi kehittämistyön tueksi yhdelle opettajalle resursoitiin aikaa toimia kollegoiden vertaistukena ja verkkopedagogian kehittämiseen. Toimintakulttuurin muutos vie oman aikansa, eikä se tässäkään lukiossa muuttunut salamannopeasti. Tietohallinnon kanssa käytiin neuvotteluja opetukseen soveltuvista laitteista, verkoista, tietoturvasta ja käyttöpolitiikasta. Ensimmäinen laitteistotilaus ei onnistunut, koska toivottuja laitteita ei ollut enää saatavilla. Osa opettajista näki tekniikan opetuskäytössä vain ongelmia, eikä motivaatiota uusien toimintatapojen opetteluun tahtonut kaikilta aina löytyä. Osa opiskelijoista suhtautui vastahakoisesti lisääntyneeseen tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Vastoinkäymisistä ja muutosvastarinnasta huolimatta opittiin uusia tapoja toimia, välineistöä otettiin käyttöön ja tarjolla olevaa tukea opittiin 15

16 hyödyntämään. Nyt lukion viestintä ja vuorovaikutus on tehostunut ja uutta välineistöä on alettu hyödyntää määrätietoisemmin. Muutosta on tukenut yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja yhteisten pelisääntöjen laatiminen. Totuttautuminen uuteen toimintakulttuuriin on tärkeää, ja sille pitää varata tarpeeksi aikaa. Myös sovittuja viestintätapoja tulee noudattaa ja sopia vastuunjaosta. Viestien seuraamisen ja vuorovaikutuksen takaamiseksi tarvitaan esimerkiksi suunnitelma käyttäjätunnuksiin liittyvästä tiedonsiirrosta, tiedon välittämisestä ja päivityksistä. Opiskelijoiden ja huoltajien tulee tietää, mitä välineitä ja palveluita on käytössä. Hekin tarvitsevat aikaa sopeutua muutokseen ja tietoa uusista toimintatavoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Uutta toimintakulttuuria ja toimintatapoja luotaessa on hyvä ottaa opiskelijat ja huoltajat mukaan jo suunnitteluun. Lukio on alkanut systemaattisesti arvioida ja kehittää oppimisympäristöjään ja toimintakulttuuriaan, ja se seuraa digitaalisten oppimisympäristöjen opetuskäytön valtakunnallista kehittämistä esimerkiksi tulevia sähköisiä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lukiossa tapahtuneen kehittämistyön tulokset ja aikaansaadun muutoksen on huomannut myös kunnan johto, ja kunta onkin hankkinut lukiolaisille omat kannettavat tietokoneet opiskelua varten. Vastaavanlaista kehitystyötä ja toimintakulttuurin muutosta tapahtuu monessa muussakin oppilaitoksessa. Toimintatavat ja strategiat sekä saadut tulokset vaihtelevat, mutta perusperiaate on sama: oppilaitoksen toimintakulttuurin on kehityttävä. 16

17 Lisää hyvän mielen oppimista Laitteet ja ohjelmistot koordinointihanke, Kaustisen kunta Leena Hietaniemi ja Taina Lehtonen Teknologiaa on kehitetty helpottamaan elämää, ja se mahdollistaa oppimisen kannalta monia eri tapoja oppia ja opettaa. Oppilaiden ja opiskelijoiden into ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan sekä tekninen taitavuus tarttuvat opettajaankin, ja yhdessä voidaan luoda uusia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Opettaja hyödyntää opettamisen taitojaan, mutta hänen on hyvä osata asettua myös seurailijaksi ja kannustajaksi myös teknologian hyödyntämisessä. Vaikka opettaja tietääkin opetukselle asetetut tavoitteet ja suunnan, on hänen silti hyvä kuunnella oppilaita, heidän mielipiteitään ja kommenttejaan teknologian käytöstä opetuksessa. Lapsi tai nuori tulee kouluun tai oppilaitokseen olettaen, että hän saa käyttää jo olemassa olevaa teknologista osaamistaan ja tietämystään. Koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetusmenetelmien tulisi vastata näihin odotuksiin. Teknologiset laitteet ja varusteet sekä pilvipalvelut ovat arkipäiväistyneet esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa. Niiden käytön kannalta on keskeistä myönteinen ja aktiivinen vuorovaikutus opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden välillä sekä keskustelu niiden opetuskäytön hyödyistä. Yhteisenä tavoitteena on hyvä oppimistulos. Hyvän mielen oppimista, tekemistä ja osallisuutta Suomea koskevien Pisa-tutkimustulosten mukaan oppilaiden kouluviihtyvyyden edistämiseksi on tehtävä vielä työtä. Kouluissa tulisi miettiä ratkaisuja, joilla oppilaat kokevat olevansa osa kouluyhteisöä ja voivansa vaikuttaa sekä toimintakulttuuriin, toimintatapoihin että omaan oppimiseensa. Kouluihin tarvitaan lisää hyvän mielen oppimista, mikä ei tarkoita lisää viihdyttämistä vaan lisää oppilaiden osallisuutta. Muistatko oppimiskokemuksen, jossa olit täysillä mukana, josta innostuit tai suorastaan haltioiduit? Oliko se sellainen, jonka avulla koit kasvavasi? Liittyikö hyvään oppimiskokemukseen se, että pääsit itse toimimaan, oivaltamaan ja jakamaan kokemusmaailmaasi toisten kanssa? Osallistavien työtapojen käytöllä ja toimintakulttuurilla edistetään hyvinvointia ja innostetaan oppimaan. Opettamisen kohteena olemisen sijaan oppilaasta tulee omia tavoitteita asettava toimija, osallinen. Kun oppilaat ja heidän huoltajansa otetaan mukaan oppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, 17

18 syntyy hyvää mieltä tuottavaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä niin luokan oppilaiden kuin kodin ja koulunkin kesken. Yhdessä tutkimalla ja tekemällä syntyy oppimisen iloa, ja teknologia laajentaa mahdollisuuksia käyttää osallistavia työtapoja. Ilman teknologiaa ainakin seuraavia asioita olisi vaikea toteuttaa: Oppilaat ideoivat itse mobiililaitteiden käyttöä koulussa. Oppilaat opettavat toisiaan tai aikuisia laitteiden ja ohjelmistojen käytössä. Oppilaat toimittavat koulun uutisia ja verkkolehtiä. Oppilaat tekevät ilmaisutaitoa, yhteistyötaitoja ja pitkäjänteisyyttä vaativan teatteriproduktion, johon kuuluu esityksen valmistaminen, kuvaaminen ja jakaminen verkossa. Koulussa luodaan ja ylläpidetään yhteistyöverkostoa huoltajien saamiseksi mukaan puuhapäiviä ja kerhotoimintaa vetämään. Toisella tavalla toiminen tuo oivalluksia Eräs toisin tekemiseen rohkaistunut opettajaopiskelija kertoo: Kaiken oppimani jälkeen olen varma, että luokassani ei enää ikinä ole kiire sen takia, että oppikirjaa on vielä niin ja niin paljon läpikäymättä. Opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden pohjalta uskallan nyt oikeasti keskittyä olennaiseen. Opettajan oivaltava oppimiskokemus juontuu siitä, että hän oli ollut syventävässä opetusharjoittelussaan suunnittelemassa ja toteuttamassa toiminnallisia koulupäiviä, joissa sukellettiin kulttuuriperinteeseen ja historiaan museoympäristössä. Päivien sisällöt ja toiminnalliset työpisteet suunniteltiin vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ainerajat ylittäen. Keskiaikaa tai 1700-lukua voi lähestyä tai von Linnén jalanjäljillä olla ilmiölähtöisesti samassa yhteydessä sekä kuvataidetta, musiikkia, kotitaloutta että kasvitiedettä opiskellen. Oppilaat ja opettajat tulivat koulupäivään ennalta suunnitelluissa aikakautta ilmentävissä rooleissa. Puitteista muotoutui sosiaalinen ja fyysinen oppimaisemaksi, joka avasi mahdollisuudet eri aistikanavien kautta tapahtuvalle oppimiselle. Paras koulupäivä ikinä! kerrotaan erään kuudesluokkalaisen pojan sanoneen opettajaopiskelijoille silmät loistaen. Opettajia 1700-luvun rooleissa: vas. lapsenpäästäjä (Auli Palosaari), kesk. kaunopuheisuuden professori Porthan (Mika Kanerva) ja oik. kauppias Walin (Janne Turunen) 18

19 Edellä mainitun kaltaisessa kulttuuriperinteen opetuksessa oppilaat tutustuvat jo ennakkoon pajapäivän teemana olevaan ilmiöön. Teknologiaa hyödynnetään tiedonrakentelussa. Oppilaat harjoittelevat myös blogikirjoittamisen kaltaisia luovia tapoja tuottaa ja analysoida tietoa. Työpajapäivien tapahtumia tallennetaan kuviksi ja videoiksi, joihin luokkaopetuksessa voidaan palata myöhemmin aiheen käsittelyn syventämiseksi. Oppilaat myös käsikirjoittavat ja tekevät itse useita historiallisiin tapahtumiin liittyviä videoita. Ilmiön käsitteleminen toteutetaan siis yhtä työpajapäivää laajemmin ja pitkäjänteisemmin kokonaisuutena, jossa oppilaiden kulttuuritietoisuus lisääntyy ja he oppivat ottamaan sosiaalista vastuuta. Oppilaiden tiedonkäsittelytaidot, kriittinen lukutaito sekä teknologiset taidot kehittyvät. Vanhemmat oppilaat ja opiskelijat voivat sukeltaa ilmiöön myös itse luotujen roolien kautta live-roolipelaamisen, eli larppaamisen keinoin. Roolien rakentaminen yhteistoiminnallisesti avaa mahdollisuuden ilmiön opiskeluun omakohtaisella ja innostavalla tavalla, ja samalla luodaan oppilaille uusia tapoja oppia. Teknologian opetuskäytön lisäämiseksi on monta tapaa. Oppilailta tai opiskelijoilta voi esimerkiksi kysyä, mitä oppimista edistävää koulussa tai oppilaitoksessa olevilla tai henkilökohtaisilla laitteilla ja olemassa olevilla ohjelmilla voitaisiin saada aikaiseksi. Mitä välineitä tai palveluita he haluaisivat käyttää missäkin oppiaineessa, tai millaisia tuotoksia he voisivat tehdä? Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus opetuksen ja oppimismenetelmien ideointiin lisää parhaimmillaan sekä heidän opiskelumotivaatiota että kannustaa opettajia rohkeasti kokeilemaan uusia menetelmiä ja välineitä. Eräässä koulussa rehtori linkitti opettajien ja oppilaiden nähtäväksi uutta matematiikan opettamisen tapaa esittelevän verkkosivun. Opettajien vielä miettiessä oppilaskunnan hallitus ehti jo kokoontua ja peukuttaa sen puolesta, että käänteinen luokkaopetus eli flipped classroom otettaisiin käyttöön. 19

20 Linkit: Verkkosivuilta avautuu kuvallista materiaalia liittyen KuperKeikka ja Projektori -kehittämishankkeeseen, jossa harjoiteltiin luovaa ilmaisua ja mediataitoja ja toteutettiin toiminnallisia pajapäiviä. https://www.kokkola.fi/rousseau_hanke/perinnetieto_ja_kasvit/fi_fi/perinnetieto_ja_kasvit/ K. H. Renlundin museon Perinnetieto ja kasvit ympärillämme verkkosivut, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon. Kehittämishankkeen toimintaa, pedagogiikkaa ja toiminnallisia pajapäiviä esittelevä video. Lähteet: Innokas-hankkeessa luotuja vinkkejä Niemi, R. Onks tavallinen koe vai sellanen, missä pitää miettii? Ympäristölähtöisen terveyskasvatuspedagogiikan kehittäminen narratiivisena toimintatutkimuksena, Jyväskylän yliopiston kirjasto / Julkaisuyksikkö

Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON. ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja käsikirjat 2013:8

Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON. ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja käsikirjat 2013:8 Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen Oppaat ja käsikirjat 2013:8 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:8 ISBN 978-952-13-5551-6 (nid.) ISBN 978-952-13-5552-3

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät 27.10.2013 Tieto- ja viestintätekniikka Euroopan kouluissa ja Suomessa Mitä

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT 16.9.2011 Turun VIRTA-hanke V I R T U A A L I S E T A L U E R E S U R S S I T Turun VIRTA-hanke Oppimisympäristöhanke Toiminta-aika 2008-2012 Rahoittajina

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI on Raahen ja Vihannin yhteishanke teknologian tuomiseksi osaksi oppilaan arkea alkuopetuksesta lähtien. Suunnitteluvaiheessa mukana on ollut Honganpalon koulu Raahesta ja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Video-opetuksen mahdollisuudet. T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1

Video-opetuksen mahdollisuudet. T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1 Video-opetuksen mahdollisuudet T A M P E R E E N K A U P U N K I Liisa Mustila 30.3.2012 1 T A M P E R E E N K A U P U N K I Mitä etäopetus on? tieto- ja viestintätekniikalla tuettua opetusta, jossa oppilas

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot