Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON. ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja käsikirjat 2013:8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON. ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja käsikirjat 2013:8"

Transkriptio

1 Tina Heino (toim.) KOKEMUKSET KIERTOON ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen Oppaat ja käsikirjat 2013:8

2 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2013:8 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kansikuva: Markku Lang Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere

3 Sisällys Uuden kehittämisvaiheen edessä... 5 Aikamatka oppimisympäristöjen kehittämiseen Uskalla muuttua ja toimia toisin Tavoitteena toimintakulttuurin muutos Lisää hyvän mielen oppimista Kieltenopetus lennähti verkkoon Virtuaalista opiskelua lukiokursseilla Sosiaalinen media opitaan yhdessä Työparityöskentely osana oppimaisemaa Oppimiskertomusajattelu avuksi opetuksen uudelleenjärjestämiseen.. 39 Koulussa saa olla hyvä projektista pysyvään toimintaan Pelit mahdollistavat osaamisen arvioinnin Yhteistyö ja johtajuus muutoksen edistäjinä Oppilaat ja opiskelijat muutosvetureina Johtamisella on merkitystä Rakennus toimintakulttuurin muuttajana Suunnittelu ja osallistuminen on kaikkien asia Oppivaksi organisaatioksi Vaikuttavuutta yhteistyöllä ja kokemusten vaihdolla Syventämisestä skaalaamiseen Oppimista rajattomasti Ei mitään rajaa sille, missä me opitaan Oppimaisema-ajattelua oppimisympäristöihin Asiantuntijaverkosto laajentaa oppimaisemaa Opiskelijoiden ohjaus virtuaalisesti säästää aikaa Kansainvälisesti verkossa Oppiaineiden integroiminen ja kehitysyhteistyö Omat laitteet ja osaaminen lisäävät oppimisen iloa Kohti autonomista oppimista

4 4 Teknologia mahdollistaa ja haastaa Passiivisesta oppijasta aktiiviseksi toimijaksi Eriyttämistä oppimispeleillä oppimista kaikkialla Tablettien mahdollisuudet opetuksessa Irti piuhoista Etävälineet koulunkäynnin tukena Lähitulevaisuus suomalaisten opettajien kuvaamana Mitä heidän pitäisi oppia? Oppilaan itsearviointitaitojen kehittäminen ja toimijuuden tukeminen Oppimisympäristöjen monet kasvot Tietoa koordinointihankkeista Opetushallituksen palveluita Raportteja tutkimuksia, materiaaleja ja palveluita Ruotsinkielisiä materiaaleja Tekijät

5 Uuden kehittämisvaiheen edessä Lapset ja nuoret viettävät päivittäin paljon aikaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Laajasti ajatellen mikä tahansa paikka tai kohtaaminen voi muodostua oppimisympäristöksi. Oppimisympäristöillä on vaikutusta lapsen ja nuoren kasvuun ja oppimiseen. Koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja pedagogisten menetelmien muuttuessa ja välineiden digitalisoitumisen myötä on myös oppimisympäristöjen muututtava ja kehityttävä. Muutosta tarvitaan sekä asenteissa, yhteisöllisten toimintamallien luomisessa että fyysisten ympäristöjen hyödyntämisessä ja kehittämisessä. Oppilaiden ja opiskelijoiden oma osallistuminen ja heidän myötävaikutuksensa omien oppimisympäristöjen luomiseen ja kehittämiseen tulisi näkyä yhä enemmän. Teknologian käytön merkitys kasvaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisen, sekä myöhemmin lukion opetussuunnitelmien uudistuksen ja ylioppilaskokeiden digitalisoimisen myötä. Uudistukset haastavat koulut ja oppilaitokset kehittämään digitaalisia oppimisympäristöjään. Opetushallitus on tukenut oppimisympäristöjen kehittämishankkeita valtionavustuksilla vuodesta 2007 lähtien. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjille on hankevuosina tehty yhteensä jo lähes 600 myönteistä avustuspäätöstä. Avustusta on myönnetty noin 26 miljoonaa euroa, jolla on voitu kattaa vain osa haetusta 112 miljoonan euron tarpeesta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeilla on saatu aikaan paljon opetukseen ja oppimiseen liittyviä työtapojen, toimintamallien, tilojen ja välineiden kokonaisratkaisuja, jotka tukevat opetussuunnitelmien uudistuksia. Opetushallitus käynnisti vuonna 2010 valtakunnallisesti toimivat oppimisympäristöjen koordinointihankkeet, joiden tehtävänä on ollut yhdessä Opetushallituksen kanssa tukea kehittämishankkeiden toimintaa ja verkostoitumista sekä koota ja levittää hankkeissa syntyviä hyviä pedagogisia malleja ja käytäntöjä. Tähän julkaisuun kootut kirjoitukset ovat syntyneet osana tätä koordinointihankkeiden kokoamis- ja levittämistehtävää. Koordinointitoiminnassa oppimisympäristöjä lähestyttiin viidestä eri näkökulmasta: laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä, oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt, sosiaalinen media, etäopetus sekä tila- ja kalusteratkaisut. Lisäksi käynnistettiin ruotsinkielisen koulutuksen koordinointihanke. Julkaisussa esitellään myös kansainvälistymisen koordinointitoimintaa sekä etwinning-toimintaa ja sen tuloksia. Oppimisympäristöjen kehittäminen on monen toimijan yhteistyötä. Esitellyissä esimerkeissä nostetaan esiin monta eri toimijaa: opettajat, rehtorit, tietohallinto, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, huoltajat, oppilaat ja opiskelijat sekä koulun ulkopuoliset toimijat. Jokainen kirjoitus on oma tarinansa, joka kuvaa 5

6 toimintaympäristöön, pedagogiikkaan, digitalisoitumiseen tai muihin oppimisympäristöjen kehittämiseen sisältyviä ongelmia ja niihin löydettyjä ratkaisuja. Kirjoitukset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja julkaisua voikin lähestyä omista kiinnostuksen kohteistaan lähtien. Suomalaisten koulujen ja oppilaitosten rehtorit ja opettajat ovat oppimisympäristöjen kehittämisessä edistyneitä ja rohkeita. Silti monessa kunnassa on vielä paljon tehtävää. Oppimisympäristöjen kehittäminen on koko kouluyhteisön tehtävä. Ennen kaikkea asenteiden ja uskaltamisen sekä pienten askelten avulla päästään laajempaan toimintakulttuurin uudistamiseen. Kouluilla ja oppilaitoksilla on vielä kehittämistyötä edessä ennen kuin digitaaliset oppimisympäristöt on otettu käyttöön oppimisen ja opetuksen tukena. Seuraavat vuodet ovat kunnissa, kouluissa ja oppilaitoksissa aktiivista kehittämisen aikaa. Tämä julkaisu haluaa omalta osaltaan rohkaista kokeilemaan uutta näyttämällä, että onnistuminen on mahdollista. Lisää tietoa on saatavilla mm. Opetushallituksen Oppimisympäristöt-sivuilta, Hyvät käytännöt -palvelusta sekä European Schoolnetin verkkosivuilta. Kiitokset kaikille koordinointi- ja kehittämishankkeiden toimijoille Jorma Kauppinen Johtaja, Yleissivistävä koulutus Opetushallitus 6

7 Aikamatka oppimisympäristöjen kehittämiseen Ella Kiesi, Opetushallitus, Ensimmäiset tietokoneet tulivat kouluihin jo 1980-luvun puolivälin tienoilla eli lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Melkein yhtä pitkä on myös kansallisten kehittämishankkeiden historia. Ensimmäisestä hankkeesta nimeltään Tietokone opetuksessa eli TOP on jo 25 vuotta. Sen, kuten myöhempienkin hankkeiden, tavoitteena oli tuoda tietokonepohjainen opetus jokaiseen kouluun ja oppilaitokseen. Silloin ei vielä tunnettu termiä e-opetus tai muita vastaavia, vaan puhuttiin tietokonepohjaisesta opetuksesta. TOP -hankkeen myötä koulujen laitehankinnat saivat aikanaan uutta vauhtia. Investoinnit olivat 80-luvun lopulla nykyrahaan suhteutettuna suurempia kuin koskaan sen jälkeen, sillä silloiset tietokoneet maksoivat moninkertaisesti tähän päivään verrattuna. Tietotekniikan opetus tuli pakolliseksi ammatillisiin oppilaitoksiin ja valinnaiseksi yläasteille. Myös opetusohjelmien suunnittelu käynnistyi, vaikka oltiin vielä kaukana kaupallisesta tuotannosta. Pohjoismainen yhteistyö oli voimissaan. Järjestettiin yhteistä tekijöiden koulutusta, ja kymmenen vuoden ajan pyöritettiin yhteistä opetusohjelmien vaihto-ohjelmaa, jonka aikana suomeksikin käännettiin ja lokalisoitiin kymmenittäin pienimuotoisia opetusohjelmia muista maista. Niistä monet olivat pedagogisesti hyvin edistyneitä ja kelpaisivat käyttöön tänäkin päivänä, mutta teknisesti ne olivat melko kömpelöitä ja vaikeakäyttöisiä. Myös opettajien täydennyskoulukseen panostettiin paljon, mutta ajoituksen kanssa oli usein ongelmia. Ei ollut harvinaista, että opettajat kävivät koulutuksessa, mutta ensimmäisiä laitteita jouduttiin odottamaan kouluun vielä vuodenkin sen jälkeen, tai sitten kävi päinvastoin, eli laitteet saapuivat mutta koulutus ei. Osa opettajista koulutettiin tietotekniikan opettajiksi, mutta koulutus oli hyvin kysyttyä myös koulun ulkopuolella ja osa opettajista siirtyikin muun työelämän palvelukseen. 7

8 TOP -hankkeen aikana ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä siihen, miten uudet tietokonepohjaiset opetusmenetelmät lähtivät kehittymään ja leviämään. Tämän vuoksi syntyikin idea nk. kehittämiskouluhankkeesta. Hankkeen alkaessa erityistehtävän saaneita yleissivistäviä sekä ammatillisia oppilaitoksia oli kumpiakin 20. Kussakin näistä oppilaitoksista oli kehittämisvastaava, joka oli saanut osittaisen huojennuksen normaaleista opetustunneistaan. Tämän henkilön tehtävänä oli kehittää omassa koulussaan uusia tietotekniikkaa hyödyntäviä opetusmenetelmiä ja levittää niitä muihin oppilaitoksiin. Kehittämiskouluissa toiminta olikin vilkasta ja innostunutta. Hanke sai silti epäilijöitä jo heti alusta lähtien, sillä kaikki eivät uskoneet hyvien käytänteiden leviämiseen tällä mallilla. Esimerkkejä heikonlaisista tuloksista oli vastaavanlaista hankkeista muun muassa Norjasta. Paremmin ei loppujen lopuksi onnistuttu meilläkään, vaikka muita kouluja kutsuttiin tutustumaan hankkeisiin ja raportteja lähetettiin heille. Innostus ei juurikaan levinnyt. Jo tuolloin törmättiin samaisiin hanketoiminnan ongelmakohtiin, joita ei vieläkään ole pystytty kunnolla ratkaisemaan: miten levittää tietoa ulkopuolelle ja koulun sisällä muille opettajille ja miten turvata toiminnan jatkuvuus rahoituksen päätyttyä. Sen sijaan jo silloin oli nähtävissä, kuinka tärkeää pedagoginen tuki koulun sisällä on. Tänä päivänä kehittämisvastaavia kutsuttaisiinkin pedagogisiksi tukihenkilöiksi. Opetusministeriön ohjauksessa ja seurannassa Seuraavaksi tulikin lama 1990-luvun alussa, mikä näkyi kouluissa investointien vähenemisenä ja laitteiden vanhenemisena. Myös opettajien täydennyskoulutus oli pysähdyksissä. Niinpä 1990-luvun puolivälissä oltiinkin lähes alkutilanteessa. Silloinen opetusministeri käynnisti sittemmin 10 vuotta kestäneen ohjelman, jota välillä kutsuttiin Suomi tietoyhteiskunnaksi - ja välillä Koulutus tiedon valtatielle -ohjelmaksi luvun puolella puolestaan alettiin puhua Virtuaalikouluhankkeesta. Yhteistä näille hankkeille oli se, että niitä ohjattiin 8

9 opetusministeriön strategia-asiakirjoilla. Kehittämistyötä seurattiin kiinteästi. Tämä tarkoitti myös sitä, että toimintaa voitiin suunnitella pitkäjänteisesti, koska rahoitus oli turvattu koko kauden ajaksi. Painopiste oli aluksi laitehankinnoissa ja tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa. Laitetiheys kasvoi reippaasti, ja alaasteetkin saivat ensimmäiset laitteensa. Tavoitteena oli liittää kaikki koulut internetiin vuoteen 2000 mennessä. Tässä tavoitteessa myös onnistuttiin. On jopa mahdollista, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikilla kouluilla oli jonkintasoinen internetyhteys. Kun tieto näistä saavutuksista yhdistettiin silloiseen Nokian nopeaan nousuun, syntyi maailmalla käsitys Suomesta tietotekniikan ihmemaana, mikä siis koski myös kouluja. Tänäkin päivänä on 1990-luvun perintö nähtävissä. Tietoliikenneyhteyksiin on investoitu edelleen erityisesti kansallisen laajakaistastrategian osana, joten Suomen koulujen tietoliikenneyhteydet ovat edelleenkin maailman kärkiluokkaa ja laitevarustelukin vielä keskitasoa. Mutta olemmeko edistyneet 1990-luvulta tietotekniikan hyödyntämisessä opetuksessa? Näyttää siltä, että kovinkaan paljon ei ole tapahtunut ainakaan koko maan mittakaavassa. Virtuaalikouluhankkeen tavoitteena oli tehdä jokaisesta koulusta virtuaalikoulu, ja opetusministeriön isona strategisena tavoitteena oli, että kaikki koulut käyttäisivät tieto- ja viestintätekniikkaa jokapäiväisessä opetuksessaan. Strategiaasiakirjat ohjasivat aikaisempien kokemusten vuoksi suosimaan yksittäisten hankkeiden sijasta laajoja ala- tai ainekohtaisia kehittämisverkostoja, joissa saattoi olla mukana useita kymmeniä koulutuksen järjestäjiä. Hyvien käytäntöjen levittäminen tapahtui verkostojen kautta. Painopiste oli toisella asteella ja aikuiskoulutuksessa. Peruskoulu ei ollut vielä ehtinyt kunnolla mukaan, kun viimeinenkin strategiakausi päättyi. Monen hyvin toimineen verkoston toiminta hiipui rahoituksen loputtua, mutta moni verkosto toki toimii tänäkin päivänä. Vaikka virtuaalikoulua ei syntynyt, on hankkeen ansiona kuitenkin verkko-opetuksen kehittyminen. Voi sanoa, että olemme olleet edelläkävijöitä verkkopohjaisen opetuksen käyttöönotossa, niin ammatillisessa koulutuksessa kuin lukioissakin. Myös perusopetuksesta löytyy hyviä esimerkkejä. Saatuja hyviä kokemuksia verkostomaisesta kehittämis- ja levittämistyöstä kannattaisi hyödyntää uusissakin kehittämishankkeissa. Toinen merkittävä panostus oli täydennyskoulutusohjelma OPE.FI kolmine tasoineen. Vuoteen 2006 mennessä periaatteessa kaikki opettajat saivat mahdollisuuden käydä läpi perustason koulutuksen ja yli puolet pitkäkestoisemman pedagogisen koulutuksen tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Merkitystä oli myös tietostrategia-ajattelun tuomisella kouluihin ja kuntiin. 9

10 Laaja-alaisten oppimisympäristöjen kehittämisen aika ja tulosten levittäminen Vuodesta 2007 lähtien valtio on siirtynyt oppimisympäristöjen kehittämisessä takaisin hankekohtaiseen tukeen. Parina ensimmäisenä vuonna tuettiin hyvin monenlaisia hankkeita, mutta sitten painopiste siirtyi tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Myöhemmin on palattu takaisin myös laitehankintojen tukemiseen. Hankkeita on ollut useita satoja, ja niiden joukossa on monia sellaisia malleja, joita pystyttäisiin hyödyntämään muissakin kouluissa. Tiedon jakaminen ja hankkiminen on ainakin periaatteessa helpompaa tänä päivänä kuin 1990-luvulla erilaisten portaalien ja sosiaalisen median ansiosta. Tietoa on saatavilla ja löydettävissä. Siitä huolimatta hyvien käytäntöjen levittämisessä tarvitaan edelleenkin uusia ideoita. Miten herätetään kiinnostus hakea tätä tietoa? Miten saadaan kaikki koulut ja oppilaitokset mukaan kehittämistyöhön? Ehkä tilanne on kuitenkin nyt toisenlainen. Uudet opetussuunnitelmat ja ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen luovat ainakin ulkoisia paineita. Muutenkin monissa kunnissa aletaan ymmärtää, että 2000-luvun oppijoiden tulee saada kunnolliset tietotekniset valmiudet jo kouluaikanaan. Kouluja onkin alettu varustaa sen mukaisiksi ja opettajien osaamiseenkin on alettu panostaa. Tietotekniikan käyttö suomalaisissa kouluissa eurooppalaisesta näkökulmasta Vuoden 2011 lopulla EU:n komissio tilasi kaikkien aikojen laajimman tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä Euroopan kouluissa (Survey of Schools: ICT in Education). Tutkimus julkaistiin keväällä Tulosten mukaan Suomi on jäänyt tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä viimeisten maiden joukkoon ja perusopetuksessa jopa viimeiseksi. Myös täydennyskoulutusta saaneiden opettajien määrä on Euroopan alhaisimpia. Edellä mainittu tutkimus kertoo myös, että tietotekniikkaa hyödyntävien oppimisympäristöjen kehittämiseen ei ole oikotietä eikä yhtä ainoaa keinoa. Varustelutaso ei vielä kerro koulun edistyneisyydestä tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Sen sijaan menestykselle löytyy muita selityksiä esimerkiksi siitä, kuinka koulu tukee muilla tavoin tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Tästä käytetään tutkimuksessa termiä Digitally Supportive School. Tällaiseen digitaaliseen tukeen kuuluu muun muassa koulun tietostrategia ja -visiot, rehtorin asenteet tietotekniikan käyttöä kohtaan, opettajien saama täydennyskoulutus, pedagogisten tukihenkilöiden saatavuus, opettajien palkitseminen, käytettävissä olevat digitaaliset oppimateriaalit ja tiedot hyvistä käytänteistä. Kun nämä asiat ovat kunnossa, se näkyy myös oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan 10

11 käytön määrässä opiskelussaan. Ne maat, joissa on panostettu näihin pehmeämpiin tekijöihin, pärjäävät paremmin vertailtaessa, kuinka paljon oppimisessa hyödynnetään tekniikkaa. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden hyvien käytänteiden levittäminen valtakunnallisesti on erittäin tärkeää. Eri kouluissa ja oppilaitoksissa tehdyt strategiset toimenpiteet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseksi tulevat olemaan tärkeässä roolissa, jotta Suomi tulevaisuudessa on maailman kärkimaita tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. 11

12 1 Uskalla muuttua ja toimia toisin Tina Heino, Opetushallitus Uskalla muuttua ja toimia toisin -luvussa kuvataan kehittämishankkeita, joissa on pyritty uudella tavalla näkemään koulun toimintaympäristöä ja tapoja toimia. Kuvatuissa hankkeissa teknologia on ollut joko muutoksen käynnistämisen alkuunpanija tai osa sen toteutumista. Hankkeissa on pyritty vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kehittämistarpeisiin: Millaisessa toimintakulttuurissa kehittyy vuorovaikutusta ja yhteisöllistä oppimista? Miten turvataan oppilaiden ja opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta tärkeiden teknologisten taitojen oppiminen? Miten luodaan oppilaita ja opiskelijoita kiinnostava, oppimismotivaatioita tukeva ilmapiiri ja vuorovaikutukseen perustuva toimintakulttuuri? Millaisilla pedagogisilla malleilla muutoksia voidaan toteuttaa? Toimintakulttuurin muutoksessa ja oppimisessa ei ole kyse vain tiedollisesta muutoksesta, vaan kyse on myös taidoista, tavoitteista, toiminnasta ja tunteista. Uusien toimintatapojen toteutumiseen tarvitaan uusia ideoita, toimintatapojen uudelleen miettimistä tai niiden organisoimista sekä muutoksen mukanaan tuomien haasteiden kohtaamista. Teknologinen kehitys tuo koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuriin monia uusia mahdollisuuksia, ja rehtorit, opettajat, oppilaat ja opiskelijat sekä huoltajat joutuvat tarkistamaan asenteitaan ja toimintatapojaan oppimisen käytäntöjen suhteen. Kehittämistyön kannalta hankkeissa nousee esiin tärkeitä seikkoja. Kun suunnitellaan toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti, on mietittävä, miten fyysiset ja pedagogiset ominaisuudet luovat sellaisia käytäntöjä, jotka vastaavat oppimisen haasteisiin ja tuottavat oppilaille ja opiskelijoille tulevaisuudessa tarvittavia taitoja. Muutokseen tarvitaan uskallusta pysähtyä kysymään mielipiteitä, ihmettelemään omaa ja yhteisön toimintaa sekä pyrkimyksiä kokeilla ja mahdollisuutta epäonnistua. Lasten ja nuorten osaksi ei tulisi jäädä vain osallistuminen erilaisten suunnitelmien mukaiseen toimintaan, vaan heidän äänensä ja ideansa tulisi näkyä kaikilla tasoilla esiopetuksesta lukioon sekä toiminnan suunnittelussa että arjessa paremmin. Teknologia luo mahdollisuuksia toimintakulttuurin kehittämiselle ja haasteita sekä muutoksen toteuttamiselle että sen suunnalle. 12

13 Tavoitteena toimintakulttuurin muutos Laitteet ja ohjelmistot koordinointihanke, Tampereen kaupunki Raisa Valtaoja Toimintakulttuuria ja sen kehittämistä kouluissa ja oppilaitoksissa ohjaavat opetussuunnitelman perusteet sekä luodut opetusmenetelmälliset ja pedagogiset ratkaisut. Rehtori on yhteisön kehittämisen avainhenkilö. Samalla koko yhteisö vaikuttaa koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuriin, vuorovaikutukseen ja vallitsevaan ilmapiiriin. Parhaimmillaan kehittämistyöhön osallistuvat myös oppilaat ja opiskelijat, opettajat, muu henkilöstö ja huoltajat. Toimintakulttuuri näkyy kaikessa koulun tai oppilaitoksen toiminnassa, ja eri toimintatapojen kautta se heijastuu myös ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteiskunnan muuttuminen ja teknologian kehittyminen edellyttävät, että myös koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuuri kehittyy. Tarve toimintakulttuurin kehittämiselle voi tulla monesta suunnasta. Sysäyksen kehittämiseen voi saada aikaan turhautuminen vallitsevaan tilanteeseen tai innostus tai halu toteuttaa uusia ideoita. Muutoksen käynnistäjänä voi olla esimerkiksi toimimaton teknologia, huoltajien toiveet tai joko oppilaiden tai opiskelijoiden tarpeet. Toisaalta kehittämiseen ohjaavat myös johdon asettamat vaatimukset ja teknologian tuomat uudet mahdollisuudet. Kehittämistyö vaatii onnistuakseen nykyisen toimintakulttuurin arvioimista ja uusien mallien ideointia sekä kehittämistoimien huolellista suunnittelua. Koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää, että myös oppimisympäristöjä muutetaan. Kehittämishankkeissa on yhtenä tavoitteena ollut tehostaa viestintää ja vuorovaikutusta rehtorin, opetushenkilöstön, oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien välillä. Avoin ja aktiivinen vuorovaikutuskulttuuri ja tekniikan monipuolinen hyödyntäminen muuttavat samalla sekä pedagogiikkaa että toimintakulttuuria. Jotta teknologian käyttö kehittyisi, tarvitaan pitkäjänteistä työyhteisön yhteisten toimintatapojen ja -kulttuurin kehittämistä. Esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa toteutettava kehittämistyö tarvitsee tukea opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämiseen tarvitaan monenlaisia muitakin resursseja. Tulee hankkia välineistöä opettajille ja oppilaille tai opiskelijoille. Myös langattomien verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon sekä tukipalveluihin ja opettajien täydennyskoulutukseen tulee varata resursseja. 13

14 Teknologinen kehitys kiihdyttää muutosta Teknologia osana oppimisympäristöjä, opetusta ja toimintakulttuuria antaa oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella nyky-yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Tämä edellyttää toimintakulttuurin ja pedagogisten toimintamallien kehittämistä. Kun teknologian käyttöä lisätään ja kehitetään opetus ja oppiminen muuttuvat yhteisöllisemmiksi, tiedon saatavuus helpottuu ja viestintä tehostuu. Oppimateriaalit ja niiden käyttö ajanmukaistuvat ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä sekä paranee että monipuolistuu. Digitaalisten oppimisympäristöjen suunniteltu käyttö esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kehittää sekä oppimista ja opetusta että viestintää ja vuorovaikutusta. Viestinnästä tulee ajantasaisempaa, vuorovaikutuksesta laajempaa ja avoimempaa ja oppimateriaalia sekä muuta aineistoa on helppo välittää kaikille toimijoille. Uusi, helppokäyttöinen teknologia antaa välineitä kehittää sekä pedagogiikkaa että toimintatapoja. Koulun, oppilaitoksen tai kunnan kehittämishankkeeksi on voitu valita esimerkiksi viestintä- tai vuorovaikutusvälineiden käytön kehittäminen. Digitaalisissa oppimisympäristöissä voidaan luoda sähköisiä kokeita. Erilaisia materiaaleja ja tietoja voidaan jakaa oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien kesken. Teknologia mahdollistaa myös tehtävien tai tuotosten tekemisen ja palauttamisen sähköisesti. Koulussa ja oppilaitoksissa voidaan myös hyödyntää monipuolisesti yhteisöllisiä vuorovaikutus- ja työskentelyvälineitä ja erilaisia palveluita. Usein käytössä olevia oppilashallintojärjestelmiä on käytetty vain arvosanojen tai poissaolojen merkitsemiseen, mutta nyt järjestelmiä ja palveluita voidaan käyttää myös oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien ja opetushenkilöstön väliseen viestintään. Digitaalisissa oppimisympäristöissä opetettavia asioita voidaan lähestyä esimerkiksi ongelmaperustaisen, ilmiöpohjaisen tai projektilähtöisen oppimisen näkökulmista ja tietoa voidaan etsiä, jakaa ja luoda yhteisöllisesti. Langaton verkko, kannettavat tietokoneet, tabletit ja muut päätelaitteet, älypuhelimet, vuorovaikutteinen esitystekniikka ja videoneuvotteluvälineistö antavat mahdollisuuksia kehittää opetusta ja oppimista vuorovaikutteisemmaksi. Oppimisympäristöt laajenevat luokkahuoneen 14

15 ulkopuolelle sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Mikäli oppilaat tai opiskelijat voivat käyttää omia laitteitaan, lisääntyvät teknologian opetuskäytön mahdollisuudet. Samalla opiskelun joustavuus kasvaa ja lapsilla ja nuorilla on enemmän mahdollisuuksia hyödyntää muualla oppimiansa teknologian käyttötaitoja. Teknologia antaa välineitä myös äänen, kuvan ja videon runsaampaan käyttöön opiskelun tukena ja oppilaiden ja opiskelijoiden tuotoksissa. Kehittämistyön tuloksia eräässä lukiossa Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden tuloksena koulujen tai oppilaitosten toimintakulttuuri on saattanut kokea totaalisen muutoksen, vaikka kehittämistyö olisikin alkanut vain pienellä teknologisella kokeilulla. Erään lukion kehittämishanke käynnistyi tilanteessa, jossa teknologian käyttö oli pienimuotoista välineiden, resurssien ja osaamisen vähäisyyden vuoksi. Yhteisesti sovittuja toimintatapoja ei ollut. Lukion oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kehittäminen sai alkunsa sähköpostiosoitteiden käyttöönotosta, joka toteutettiin huoltajien aloitteesta. Sähköpostiosoitteiden lisäksi tarvittiin paljon muutakin kehittämistä, sillä pelkät sähköpostiosoitteet eivät yksinään auta, jos niiden käyttöönottoa ja käyttöön liittyvää toimintakulttuuria ei ole suunniteltu. Saatujen resurssien avulla lukiossa päivitettiin teknologisia järjestelmiä ja hankittiin sähköinen oppimisalusta, esitystekniikkaa, langaton verkko koko henkilöstön ja opiskelijoiden käyttöön sekä laitteistoa niin opiskelijoille kuin opettajille. Lukiossa toteutettiin myös uusien välineiden käyttökoulutuksia ja opetusmenetelmien kehittämistä. Huoltajien ja oppilaitoksen välisen viestinnän tueksi otettiin käyttöön oppilashallintojärjestelmässä olleet viestintätoiminnallisuudet. Sähköpostitilien lisäksi käyttöön otettiin kokonainen pilvipalvelu, joka sisälsi tallennustilaa ja verkkopohjaisia toimistosovelluksia. Uuden teknologian avulla työskentelystä tuli yhteisöllistä, paikkaan sitomatonta ja joustavaa. Lisäksi kehittämistyön tueksi yhdelle opettajalle resursoitiin aikaa toimia kollegoiden vertaistukena ja verkkopedagogian kehittämiseen. Toimintakulttuurin muutos vie oman aikansa, eikä se tässäkään lukiossa muuttunut salamannopeasti. Tietohallinnon kanssa käytiin neuvotteluja opetukseen soveltuvista laitteista, verkoista, tietoturvasta ja käyttöpolitiikasta. Ensimmäinen laitteistotilaus ei onnistunut, koska toivottuja laitteita ei ollut enää saatavilla. Osa opettajista näki tekniikan opetuskäytössä vain ongelmia, eikä motivaatiota uusien toimintatapojen opetteluun tahtonut kaikilta aina löytyä. Osa opiskelijoista suhtautui vastahakoisesti lisääntyneeseen tietotekniikan käyttöön opetuksessa. Vastoinkäymisistä ja muutosvastarinnasta huolimatta opittiin uusia tapoja toimia, välineistöä otettiin käyttöön ja tarjolla olevaa tukea opittiin 15

16 hyödyntämään. Nyt lukion viestintä ja vuorovaikutus on tehostunut ja uutta välineistöä on alettu hyödyntää määrätietoisemmin. Muutosta on tukenut yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja yhteisten pelisääntöjen laatiminen. Totuttautuminen uuteen toimintakulttuuriin on tärkeää, ja sille pitää varata tarpeeksi aikaa. Myös sovittuja viestintätapoja tulee noudattaa ja sopia vastuunjaosta. Viestien seuraamisen ja vuorovaikutuksen takaamiseksi tarvitaan esimerkiksi suunnitelma käyttäjätunnuksiin liittyvästä tiedonsiirrosta, tiedon välittämisestä ja päivityksistä. Opiskelijoiden ja huoltajien tulee tietää, mitä välineitä ja palveluita on käytössä. Hekin tarvitsevat aikaa sopeutua muutokseen ja tietoa uusista toimintatavoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Uutta toimintakulttuuria ja toimintatapoja luotaessa on hyvä ottaa opiskelijat ja huoltajat mukaan jo suunnitteluun. Lukio on alkanut systemaattisesti arvioida ja kehittää oppimisympäristöjään ja toimintakulttuuriaan, ja se seuraa digitaalisten oppimisympäristöjen opetuskäytön valtakunnallista kehittämistä esimerkiksi tulevia sähköisiä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Lukiossa tapahtuneen kehittämistyön tulokset ja aikaansaadun muutoksen on huomannut myös kunnan johto, ja kunta onkin hankkinut lukiolaisille omat kannettavat tietokoneet opiskelua varten. Vastaavanlaista kehitystyötä ja toimintakulttuurin muutosta tapahtuu monessa muussakin oppilaitoksessa. Toimintatavat ja strategiat sekä saadut tulokset vaihtelevat, mutta perusperiaate on sama: oppilaitoksen toimintakulttuurin on kehityttävä. 16

17 Lisää hyvän mielen oppimista Laitteet ja ohjelmistot koordinointihanke, Kaustisen kunta Leena Hietaniemi ja Taina Lehtonen Teknologiaa on kehitetty helpottamaan elämää, ja se mahdollistaa oppimisen kannalta monia eri tapoja oppia ja opettaa. Oppilaiden ja opiskelijoiden into ja uteliaisuus kaikkea uutta kohtaan sekä tekninen taitavuus tarttuvat opettajaankin, ja yhdessä voidaan luoda uusia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Opettaja hyödyntää opettamisen taitojaan, mutta hänen on hyvä osata asettua myös seurailijaksi ja kannustajaksi myös teknologian hyödyntämisessä. Vaikka opettaja tietääkin opetukselle asetetut tavoitteet ja suunnan, on hänen silti hyvä kuunnella oppilaita, heidän mielipiteitään ja kommenttejaan teknologian käytöstä opetuksessa. Lapsi tai nuori tulee kouluun tai oppilaitokseen olettaen, että hän saa käyttää jo olemassa olevaa teknologista osaamistaan ja tietämystään. Koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin ja opetusmenetelmien tulisi vastata näihin odotuksiin. Teknologiset laitteet ja varusteet sekä pilvipalvelut ovat arkipäiväistyneet esi- ja perusopetuksessa ja lukioissa. Niiden käytön kannalta on keskeistä myönteinen ja aktiivinen vuorovaikutus opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden välillä sekä keskustelu niiden opetuskäytön hyödyistä. Yhteisenä tavoitteena on hyvä oppimistulos. Hyvän mielen oppimista, tekemistä ja osallisuutta Suomea koskevien Pisa-tutkimustulosten mukaan oppilaiden kouluviihtyvyyden edistämiseksi on tehtävä vielä työtä. Kouluissa tulisi miettiä ratkaisuja, joilla oppilaat kokevat olevansa osa kouluyhteisöä ja voivansa vaikuttaa sekä toimintakulttuuriin, toimintatapoihin että omaan oppimiseensa. Kouluihin tarvitaan lisää hyvän mielen oppimista, mikä ei tarkoita lisää viihdyttämistä vaan lisää oppilaiden osallisuutta. Muistatko oppimiskokemuksen, jossa olit täysillä mukana, josta innostuit tai suorastaan haltioiduit? Oliko se sellainen, jonka avulla koit kasvavasi? Liittyikö hyvään oppimiskokemukseen se, että pääsit itse toimimaan, oivaltamaan ja jakamaan kokemusmaailmaasi toisten kanssa? Osallistavien työtapojen käytöllä ja toimintakulttuurilla edistetään hyvinvointia ja innostetaan oppimaan. Opettamisen kohteena olemisen sijaan oppilaasta tulee omia tavoitteita asettava toimija, osallinen. Kun oppilaat ja heidän huoltajansa otetaan mukaan oppimisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, 17

18 syntyy hyvää mieltä tuottavaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä niin luokan oppilaiden kuin kodin ja koulunkin kesken. Yhdessä tutkimalla ja tekemällä syntyy oppimisen iloa, ja teknologia laajentaa mahdollisuuksia käyttää osallistavia työtapoja. Ilman teknologiaa ainakin seuraavia asioita olisi vaikea toteuttaa: Oppilaat ideoivat itse mobiililaitteiden käyttöä koulussa. Oppilaat opettavat toisiaan tai aikuisia laitteiden ja ohjelmistojen käytössä. Oppilaat toimittavat koulun uutisia ja verkkolehtiä. Oppilaat tekevät ilmaisutaitoa, yhteistyötaitoja ja pitkäjänteisyyttä vaativan teatteriproduktion, johon kuuluu esityksen valmistaminen, kuvaaminen ja jakaminen verkossa. Koulussa luodaan ja ylläpidetään yhteistyöverkostoa huoltajien saamiseksi mukaan puuhapäiviä ja kerhotoimintaa vetämään. Toisella tavalla toiminen tuo oivalluksia Eräs toisin tekemiseen rohkaistunut opettajaopiskelija kertoo: Kaiken oppimani jälkeen olen varma, että luokassani ei enää ikinä ole kiire sen takia, että oppikirjaa on vielä niin ja niin paljon läpikäymättä. Opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden pohjalta uskallan nyt oikeasti keskittyä olennaiseen. Opettajan oivaltava oppimiskokemus juontuu siitä, että hän oli ollut syventävässä opetusharjoittelussaan suunnittelemassa ja toteuttamassa toiminnallisia koulupäiviä, joissa sukellettiin kulttuuriperinteeseen ja historiaan museoympäristössä. Päivien sisällöt ja toiminnalliset työpisteet suunniteltiin vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ainerajat ylittäen. Keskiaikaa tai 1700-lukua voi lähestyä tai von Linnén jalanjäljillä olla ilmiölähtöisesti samassa yhteydessä sekä kuvataidetta, musiikkia, kotitaloutta että kasvitiedettä opiskellen. Oppilaat ja opettajat tulivat koulupäivään ennalta suunnitelluissa aikakautta ilmentävissä rooleissa. Puitteista muotoutui sosiaalinen ja fyysinen oppimaisemaksi, joka avasi mahdollisuudet eri aistikanavien kautta tapahtuvalle oppimiselle. Paras koulupäivä ikinä! kerrotaan erään kuudesluokkalaisen pojan sanoneen opettajaopiskelijoille silmät loistaen. Opettajia 1700-luvun rooleissa: vas. lapsenpäästäjä (Auli Palosaari), kesk. kaunopuheisuuden professori Porthan (Mika Kanerva) ja oik. kauppias Walin (Janne Turunen) 18

19 Edellä mainitun kaltaisessa kulttuuriperinteen opetuksessa oppilaat tutustuvat jo ennakkoon pajapäivän teemana olevaan ilmiöön. Teknologiaa hyödynnetään tiedonrakentelussa. Oppilaat harjoittelevat myös blogikirjoittamisen kaltaisia luovia tapoja tuottaa ja analysoida tietoa. Työpajapäivien tapahtumia tallennetaan kuviksi ja videoiksi, joihin luokkaopetuksessa voidaan palata myöhemmin aiheen käsittelyn syventämiseksi. Oppilaat myös käsikirjoittavat ja tekevät itse useita historiallisiin tapahtumiin liittyviä videoita. Ilmiön käsitteleminen toteutetaan siis yhtä työpajapäivää laajemmin ja pitkäjänteisemmin kokonaisuutena, jossa oppilaiden kulttuuritietoisuus lisääntyy ja he oppivat ottamaan sosiaalista vastuuta. Oppilaiden tiedonkäsittelytaidot, kriittinen lukutaito sekä teknologiset taidot kehittyvät. Vanhemmat oppilaat ja opiskelijat voivat sukeltaa ilmiöön myös itse luotujen roolien kautta live-roolipelaamisen, eli larppaamisen keinoin. Roolien rakentaminen yhteistoiminnallisesti avaa mahdollisuuden ilmiön opiskeluun omakohtaisella ja innostavalla tavalla, ja samalla luodaan oppilaille uusia tapoja oppia. Teknologian opetuskäytön lisäämiseksi on monta tapaa. Oppilailta tai opiskelijoilta voi esimerkiksi kysyä, mitä oppimista edistävää koulussa tai oppilaitoksessa olevilla tai henkilökohtaisilla laitteilla ja olemassa olevilla ohjelmilla voitaisiin saada aikaiseksi. Mitä välineitä tai palveluita he haluaisivat käyttää missäkin oppiaineessa, tai millaisia tuotoksia he voisivat tehdä? Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus opetuksen ja oppimismenetelmien ideointiin lisää parhaimmillaan sekä heidän opiskelumotivaatiota että kannustaa opettajia rohkeasti kokeilemaan uusia menetelmiä ja välineitä. Eräässä koulussa rehtori linkitti opettajien ja oppilaiden nähtäväksi uutta matematiikan opettamisen tapaa esittelevän verkkosivun. Opettajien vielä miettiessä oppilaskunnan hallitus ehti jo kokoontua ja peukuttaa sen puolesta, että käänteinen luokkaopetus eli flipped classroom otettaisiin käyttöön. 19

20 Linkit: Verkkosivuilta avautuu kuvallista materiaalia liittyen KuperKeikka ja Projektori -kehittämishankkeeseen, jossa harjoiteltiin luovaa ilmaisua ja mediataitoja ja toteutettiin toiminnallisia pajapäiviä. https://www.kokkola.fi/rousseau_hanke/perinnetieto_ja_kasvit/fi_fi/perinnetieto_ja_kasvit/ K. H. Renlundin museon Perinnetieto ja kasvit ympärillämme verkkosivut, Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon. Kehittämishankkeen toimintaa, pedagogiikkaa ja toiminnallisia pajapäiviä esittelevä video. Lähteet: Innokas-hankkeessa luotuja vinkkejä Niemi, R. Onks tavallinen koe vai sellanen, missä pitää miettii? Ympäristölähtöisen terveyskasvatuspedagogiikan kehittäminen narratiivisena toimintatutkimuksena, Jyväskylän yliopiston kirjasto / Julkaisuyksikkö

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Peruskoulu-työpaja

Peruskoulu-työpaja Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Joensuu Uusi peruskoulu visiotyöpaja 23.1.2017, Joensuu #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Yksilöllinen eteneminen mahdollistuu. Kiinnostuksen kohteet

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani 8.1.2014 Ajattelu ja oppiminen Oman oppimis-strategiansa Yläkoulussa oppivan yhteisön tuki Materiaalihysteria - Asian

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot