Paikkatieto tunnettiin jo 1980-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatieto tunnettiin jo 1980-luvulla"

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Pakkaa autosi oikein Paikkatieto tunnettiin jo 1980-luvulla Ekologinen, sosiaalinen ja sielua lepuuttava palstaviljely

2 teksti ossi Jokinen Kenraalit ratkaisevat kulmapulmat Ilmakuvausta ja ilmakuvaajia, osa 2 Ilmakuvauksen historia paljastaa, että ilmakuvauksen kehittäjillä oli ongelmia kerrakseen. Heidän onnekseen innokkaat ja intohimoiset maanmittarit löysivät ratkaisut pulmiin. ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA ilmakuvausta ja sen soveltuvuutta kartoitukseen lähti testaamaan Maanmittaushallituksen pääjohtaja Kyösti Haataja. Asian selvittämiseksi perustettiin, nykykielellä sanottuna, kehittämisprojekti. Sanotaan vaikkapa VALAKKA-projekti. Eletään 1920-lukua. Pulmana lentokorkeus Ilmakuva ilman mittakaavaa ei ole käypää tavaraa. Ilmakuvan mittakaavan määrittämiseksi olisi tiedettävä kameran korkeus maanpinnasta. Lentokorkeuden tarkkaan mittaamiseen ei 20-luvulla ollut keinoja. Ilmakuvan mittakaava voidaan selvittää myös maastossa olevien koordinaateiltaan tunnettujen pisteiden, tai vielä yksinkertaisemmin, maastoon mitattujen merkittyjen janojen avulla. Kiintopisteitä ei ollut, joten oli turvauduttava pituudeltaan tunnettuihin maastoviivoihin. Kuvaushetkellä lentokone ja kamera voivat olla kallellaan eli siipi maata kohden. Koneen nokka ei aina osoita vaakasuoraan vaan alakuloisesti maahan tai ylpeästi taivaalle. Kulmat poikkeavat nollasta aina jonkin verran, vaikka pilotti rystyset valkoisena puristaisi ohjaksia. Poikkeamat eivät ole dramaattisia, mutta tarkkaa maanmittaria häiritseviä. Astronautti Neil Armstrongia lainaten pieniä kulmia ihmiselle, mutta suuria kartoittajille. Sattumaa vai mitä enteellistä rajatietoa lienee, mutta Armstrongin ja Aldrinin kuun pinnalle kuskannut lentolaite oli nimeltään Eagle, kuten Suomen ensimmäinen ilmakuvauskamerakin. Kameran kallistellessa kuva ei tule kohtisuoraan maanpinnasta, kuten maaston tulee kuvautua kartassa, joten ilmakuvan mittakaava vaihtelee eri puolilla kuvaa. Maaston mittatiedon puutteista johtuen ilmakuvista piirretyt kartat osoittautuivat kelvottomiksi, ja kokeiltu menetelmä oli kallis Kuvauslentokone ilmakuvapyramideja muodostamassa toimiviksi todettuihin vaihtoehtoihin verrattuna. Lisäksi lentokoneen kylkeen sijoitetun kameran operointi ja kuvien valottaminen yksittäin lasilevyille oli ilma-akrobatiaa. Pyramideja rakentamassa Ilmakuvaus on eräänlaista pyramidien rakentamista. Ilmakuvassa pyramidin huipulla on kamera, neliönmuotoinen pohja on ilmakuvassa näkyvä maasto. Pyramidin korkeus on kameran etäisyys maasta. Kaikin puolin siisti kuvapyramidi syntyy, jos kamera ei kallistele. Millä ihmeen konstilla egyptiläiset ja mayat värkkäsivät pyramidinsa? Liki saumattomasti yhteensopivien kivenjärkäleiden hissaaminen huimaan korkeuteen on ollut ihmeellinen suoritus. Toiminnan taustalla on epäilyksettä ollut hyvin määritelty prosessi. Huipulle asetetun viimeisen kiven loksahdettua sijoilleen on pyramiditiimin tuloskorttiin kaiketi kirjattu suorite, lyhennettynä py. Suomi, kamera ja maanmittari Ilmakuvakartoituksen ensivaiheessa maanmittarien fototyökalupakissa oli Suo, kuokka ja Jussi -tyyliin vain Suomi, kamera ja maanmittari. Pääjohtaja Haataja kehotti ilmakuvauksesta vouhottavia jatkamaan Koskelan Jussin kuokkametodilla. Maanjakopuolelta oli tarjolla varsinaisiin kartastotöihin hyvä ja halpa vaihtoehto, toimituskartat. Olihan Suomi suurelta osin kartoitettu maanmittaustoimituksissa. Ei tarvittu ilmakuvia. Maanjakokartat kuvasivat pitäjänkarttojen tavoin kiinteistöjaotusta ja tiluslajeja. Ilmakuvat eivät kelvanneet myöskään Ilmakuvauksessa pyramideja syntyy vikkelään kuvauslentokoneen edetessä. Huipulla on sekunnin murto-osan viipyvän hetken kameran objektiivi. Jotta pyramideilla, siis otetuilla ilmakuvilla, olisi käyttöä maaston kartoittamisessa, pyramidien ominaisuuksista pitää tietää muutamia perusasioita. Toisin kuin Egyptin pyramidit ilmakuvat ovat hieman vinossa ja sijainti poikkeaa suunnitellusta. Niilin pyramidikeskushallinto olisi mokomasta suoritteesta ja paljastuneesta laatupoikkeamasta tietenkin vähentänyt rakentajatiimin budjettituottoja. Tiimillä olisi ollut selityksiä: olosuhteet olivat vihonviimeiset; maaperä pehmeää ja tuuli heilutti kivirakenteita. 2 3/2010

3 kuva FeliX Riikonen Kuvassa kameranhoitaja Topi Lindroos ilmakuvatoimistosta, tähtääjä Raimo Paukola Lentohuolto Oy:stä, lentomestari, pääohjaaja Paavo Torkkola Lentohuolto Oy:stä, ilmakuvatoimiston päällikkö Veikko Erola, tekninen johtaja Lars Ullner Lentohuolto Oy:stä ja ilmakuvatoimiston insinööri Tapio Suortti. Kuvassa Lentohuolto Oy:ltä vuokrattu Cessna 195. Konetta käytettiin vuonna 1959 Kemijoen tulva-altaiden kartoituskuvauksiin. Nenosen kameralla otettu kuva nykyisen Jämsän Eväjärveltä. Kuoreveden Hallin lentokenttä sijaitsee kuvan ulkopuolella järven pohjoispäässä Kuvattu klo 10:50-11: m korkeudesta. Kamera oli Mh-2 ja kameran polttoväli 20,5 cm. Kuvauskone DO-2. maaston muotojen kartoittamiseen. Peruskartoituksen toinen edeltäjä, topografinen kartoitus, jatkui verkalleen paljon varoja ja aikaa vaativana mittapöytämittauksena. Topografinen kartta kuvasi maastoa korkeuskäyrineen. Edistysaskeleita à la Nenonen ja Löfström Kolmekymmenluvulla tykistökenraali V.P. Nenonen teki ilmakuvausta edistävän keksinnön: Samalla, kun otetaan kuva maasta, valotetaan kaksi kuvaa horisontista. Kuvat kertovat, kuinka paljon lentokone on vinossa. Keksintö meni kuuluisan kenraalin nimiin, kuten menestys sotaväessä on tapana, mutta tiettävästi ideanikkari oli insinöörikapteeni Karl Gunnar Matias Löfström, maanmittarien keskuudessa Löffi. Löffi ei ollut syntyperäinen maanmittari, vaan kuvakartoitukseen intohimoisesti perehtynyt kone- ja sähköinsinööri. 30-luvulta alkaen hän esiintyi kitaroineen majuri Reino Palmrothin (viisunikkarina alias Palle) sekä kirjailija Reino Hirvisepän kanssa Yleisradion suosituissa radiorevyissä Palle ystävineen. Löffin me luvuilla Polysteekissä opiskelleet muistamme fotogrammetrian laboratoriossa hääräävänä kenraalina. Fotogrammetrian kenttäharjoituksissa me kuvasimme kartanon fasadeja ja Löffi rupatteli iloisesti ranskan kielellä kartanon rouvan kanssa. 3/2010 Ilmakuvakartta syntyy Nenosen kameraan yhdistettiin professori V. Väisälän kehittämä ilmanpainemittari, jolla lentokorkeuden muutos edellisestä kuvanotosta kyettiin mittaamaan ilmapaineen eroista muutaman metrin tarkkuudella. Lentokoneen kallistelusta johtuvat virheet pystyttiin oikaisemaan ja kuvat voitiin suurentaa kartoituksen mittakaavaan 1: Nyt oli kehitetty ilmakuviin perustuva kartoitusprosessi. Menetelmän edullisuus päihitti metsien ja soiden kartoituksessa kipreegeli- eli mittapöytämittauksen. Jos tarkkoja ollaan, ja sitähän maanmittaajat ovat, liimatuissa ilmakuvakartoissa oli mittakaava- ja kohteiden sijaintivirheitä. Korkealla sijaitseva maasto on lähempänä kameraa kuin alemmat mannut. Lähinnä kameraa olevalla linssiludealueella mittakaava on liian suuri ja vastaavasti alamaiden mittakaava on liian pieni. Kokeile vaikkapa ottamalla valokuva omasta naamastasi käsietäisyydeltä. Sieväkin nenä turpoaa kuin Muumin nokka. Ortotekniikan tuotantovälineet kehittyivät muutama vuosikymmen myöhemmin ja mittakaavavirheet poistuivat. Maanmittaushallituksessa ilmakuvakartat otettiin pohjiksi pitäjän- ja topografisiin karttoihin. Ne yhdistettiin 40-luvun lopulla kiivaan väännön jälkeen uudeksi tuotteeksi, Peruskartaksi. Nenonen-tyyppisellä kameralla kuvattiin 60-luvulle saakka. Horisonttikameran korvasi vähitellen 50-luvun lopulla alkanut mahdollisuus laskea kuvapyramidien arvoja matematiikkakoneilla ja sähköaivoilla työasemamikrojen, älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttöliittymien alkukantaisilla esiasteilla. Tietoteknistymisestä kerrotaan sarjan kolmannessa osassa, syksyn Viisarissa. Kirjoittaja on Maasto- ja rajatietotuotantoprosessin eläkkeelle jäänyt prosessinomistaja. 3

4 teksti pekka JuSSila/tipa Maanmittauslaitoksen brändiuudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön uudet kirjasimet. Valituilla fonteilla tavoitellaan tekstiin vakuuttavuutta, selkeyttä ja luettavuutta. Tässä Maanmittauslaitoksen brändiuudistuksesta kertovan tarinan kolmannessa osassa käsitellään typografiaa. Lyhykäisyydessään typografia tarkoittaa tekstin ja kirjainten asetteluun liittyvää suunnittelua. Yritysilmeessä typografian määrittely tarkoittaa kirjasinmerkkien määrittelyä ja joskus myös ohjeistusta siitä, kuinka tekstit eri medioissa ladotaan. Vaikka typografia saattaa tuntua toissijaiselta elementiltä brändi-ilmeen kokonaispaletissa, on sillä kuitenkin erittäin tärkeä identiteettiä rakentava merkitys. Siinä Typografia luo sisältöä, kuten hienostuneisuutta, nykyaikaisuutta tai vaikkapa ryhtiä. missä värit luovat brändiin tunnelmaa, luo typografia sisältöä, kuten hienostuneisuutta, nykyaikaisuutta tai vaikkapa ryhtiä. Typografia on brändielementeistä ehkäpä se näkymättömin osa, mutta sen merkityksen huomaa, jos typografian suunnittelu tehdään huonosti tai kun ohjeistuksista poiketaan. Lontoon metrosta Maanmittauslaitokselle Maanmittauslaitoksen vanha, nyt käytöstä poistuva fontti, on Gill Sans. Se on yksi tunnetuimpia kirjasimia maailmassa ja sitä onkin vuosien varrella kopioitu ja paranneltu moneen otteeseen. Kuten monet muutkin asiat maailmassa, myös kirjasimet suunnitellaan aina tiettyä käyttötarkoitusta varten. Kirjasimia suunnitellaan esimerkiksi leipätekstejä eli tätä nyt lukemaasi juoksevaa tekstiä tai otsikoita silmällä pitäen. Tunnetuin versio, ja myös Maanmittauslaitoksen käyttämä, Gill Sansista suunniteltiin Lontoon metron opasteisiin. Se on helppolukuinen, suuressa koossa miellyttävän muotoinen, mutta äärimmäisen hengetön fontti. Gill Sansin suurin rajoitus tulee vastaan leipätekstissä, johon se on liian kömpelö, pienessä koossa vaikeasti luettava ja paljon tilaa vievä kirjaisin. Kirjasinperheen valinta Maanmittauslaitos julkaisee paljon painettua sanaa, niin esitteitä, ilmoituksia kuin lehtiäkin. Tämä asetti typografialle vaatimuksia, joita kirjasinten valinnassa piti ottaa huomioon. Tärkein niistä on luettavuus, sillä maanmittausalan termistö ei välttämättä ole kaiken kansan tuntemaa. Hyvä luettavuus auttaa lukijaa sisäistämään asian ja tekee lukukokemuksesta vaivattomampaa. Lisäksi kirjasinperheessä tulee olla erivahvuisia leikkauksia, kuten Bold ja Italic eli lihavoitu ja kursiivi, jotta perhettä voidaan käyttää mahdollisimman monissa, yllätyksellisissäkin paikoissa. Hallitulla eri leikkausten käytöllä typografiaan pystytään luomaan eloisuutta ja iloisuutta. Maanmittauslaitokselle valittiin pitkän valintaprosessin jälkeen kaksi kirjasinperhettä. Niistä päätteetön on nimeltään Gloriola ja sitä käytetään muun muassa otsikoissa, ingresseissä ja nostoissa. Gloriola on monikäyttöinen, samanaikaisesti sekä vakuuttava että leikkisä. Parhaiten leikkisyys tulee esille boldja italic -leikkauksissa, kun fontit ovat suuressa koossa. Päätteellinen, leipäteksteissä käytettävä fontti on nimeltään Centro Serif. Se on helposti luettava ja sen kohtalaisen leveät kirjaimet ovat toisistaan hyvin erottuvia. Oikein ladotusta tekstistä saadaan näin selkeä, ystävällinen ja lähestyttävä. Centro luo hyvän vastaparin Gloriolalle. Miltä nämä kirjasimet sitten näyttävät? Vastaus löytyy tältä sivulta. Otsikko on ladottu Gloriola Bold Italicilla, ingressi taasen Light-leikkauksella. Leipäteksti on Centro Serif Regular, ja nosto sekä väliotsikot jälleen Gloriolaa. 4 3/2010

5 JuuRelta Relta Jutun Jutun JuuRelta JuuRelta Jutun Jutun JuuR Ju tun JuuRelta Jutun JuuRelta Jutu Jutun JuuRelta JUTUN JUURELTA 2 Kenraalit ratkaisevat kulmapulmat 4 Brändiuudistuksen pyörteissä 6 Sovellukset esittelyssä: Meillä palvellaan! 8 Oma kynä 9 Suomalainen suunnistuskartta huippuluokkaa 12 Etusivu uusiksi! 13 Muuttuvassa maailmassa myös arkistotyö muuttuu 14 Pakkaa auto oikein 16 Kootut kesäherkut työntekijämme suosittelevat näitä 18 Ekologinen, sosiaalinen ja sielua lepuuttava palstaviljely 20 Minun työpäiväni 22 Paikkatiedoista puhuttiin jo pikkujouluissa Mukiinmenevät 24 Pankkireissu 25 KIRSIn kuulumisia 26 Sanaristikko 28 Maanmittari Mato Matala kirjoittelee eläkepäivinään 29 Uutisia VERKKOLEHTEÄ VERKKOKEINUSSA Miltä maailma näyttää? Se näyttää kesältä. Ikkunasta näkyy vahvan limen vihreitä lehtiä, oranssisia tulppaaneita, tummanharmaita kiviä. Kesä näyttää siis lähes Maanmittauslaitoksen uudelta värikartalta. Entä tuoksu? Paras tuoksu ikinä on juuri kuivuva asvaltti kuumana kesäpäivänä, se on aito kesätuoksu. Värit, tuoksut ja maut ovat vahvoja muistijälkiä. Niistä parhaimmista kerrotaan tämän Viisarin keskiaukeamalla. Valtio painostaa vähentämään painatustuotteita. Ennemmin vuosikertomus ja joulukortti kuin Viisari, puolustan lehteäni raivoisasti. Olen valmis siirtämään Viisarin täysin sähköiseksi siinä vaiheessa, kun lehteä voi lukea sähköiseltä lehtien tai kirjojen lukulaitteelta. Eikä siihen välttämättä mene kauaa. Sitä ennen on kestettävä muutosta ja muutosvastarintaa, hankittava uusia taitoja toteuttaa uusia juttuja. Miltä näyttää sähköinen lehti. Noudattaako se ulkoasultaan verkkosivuja vai verkkolehtiä. Voiko samalle alustalle ladata niin Pirkan kuin Seurankin Viisarin sijaan ja lukea kuin lehteä. Se nähdään muutaman vuoden sisällä. Sitä odotellessa haluan kaivaa lehden kassista ja upota siihen. Verkkokeinussa, kuuman kesän siristessä, lehti kasvojen suojana. No, ehkä se lehti ei silloin ole Viisari. kuva: tuulikki holopainen Kuumia kesäpäiviä kaikille! kansikuva tuulikki holopainen Jani kylmäaho/keke esittelee paikkatietoikkunaa MaaStokauDen avajaisissa SeuRaava lehti ilmestyy lokakuussa. aineisto toimitukseen viikolla 35. Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Viisari ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 38. vuosikerta JULKAISIJA: Maanmittauslaitos/viestintä, Opastinsilta 12 C, PL 84, HELSINKI TOIMITUS: Päätoimittaja Pirkko Yliselä, puh , toimitussihteerit Sari Putkonen Viestintä Skrivaus, puh , Mervi Laitinen, puh , taitto Leena-Riitta Tuomaala, puh SÄHKÖPOSTI: TOIMITUSNEUVOSTO: Matti Kantanen Etelä-Savon MMT, Leena Mörsky Varsinais-Suomen MMT, Ulla Lanu HAL, Teuvo Pajukoski Pohjanmaan MMT, Annamaija Krannila/TIPA, Vesa Walamies Keski-Suomen MMT OSOITTEENMUUTOKSET: Maanmittauslaitos/Hallintopalvelukeskus/Tomi Sulva, puh PAINO: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2010 ISSN /2010 5

6 JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtom teksti JuSSi tossavainen Meillä palvellaan! Laskuttaminenkin on palvelua Tässä juttusarjassa esitellään Maanmittauslaitoksen palveluja ja sovelluksia kahdesta näkökulmasta: tätä meille/meillä tarjoillaan ja tätä se oikeasti tarkoittaa, eli sovelluksen ja palvelun käytettävyys käytännössä. Sarjassa on tähän mennessä esitelty Ammattilaisen Karttapaikka, KTJ:n selaintietopalvelu ja Kansalaisen Karttapaikka. Nyt on vuorossa JAKOtoma. kuva: Seppo Sulku/eSuoMi TÄTÄ ON TARJOLLA... Sovelluksen käyttäjät puhuvat siis suvereenisti JAKOtomasta, mutta sen virallinen nimi on JAKOkii-toimitusmaksusovellus ja sen lyhenne ja kutsumanimi on JAKOtoma. Näin kertoo johtava sovellusasiantuntija Jaakko Viitala Kehittämiskeskuksesta. Ja miksipä emme häntä uskoisi, sillä hän on yksi sovelluksen aikaansaajista. Kyllä, ihan toteutuksen alusta. Kymmenen vuotta tässä on JA- KOtoman kanssa hengailtu, Viitala heittää. Näillä laitoksen järjestelmillä on aina niin julmetun pahat ja hienolta kalskahtavat nimet, ettei tavallinen kuolevainen tahdo uskaltaa edes arvailla, mitä niiden takana on. Viitala kuitenkin pudottaa fantastisesti toimittajan normaaleihin sfääreihin. Se on järjestelmä, jolla laskutetaan kiinteistötoimitukset asiakkailta. Kyse on siis ihan siitä riihikuivasta kahisevasta, mikä velotaan asiakkailta. Tämä selvä. Turhan työn välttämistä JAKOtoman käyttöönottovuosi oli 2002, mutta kehittäminen alkoi jo vuosituhannen alussa. Perusidea siinä on se, että laskutuksessa tarvittavat tiedot siirretään JAKOkii-toimitustuotantosovelluksesta ja työaika- ja toimituskustannukset puolestaan kirjanpidosta eli Raindancestä, Viitala kertoo. Johtavalla sovellusasiantuntijalla Jaakko Viitalalla ja JAKO-toimitusmaksusovelluksella on takanaan jo kymmenen yhteistä vuotta. Ja yhteistyö jatkuu edelleen. Järjestelmät siis keskustelevat keskenään? Aivan. Tämä ehkäisee turhaa työtä. Tietoja ei tarvitse tallentaa tai hakea eri järjestelmistä. Laskutusperusteet ovat vuosien varrella muuttuneet. Kun JAKOtoma otettiin käyttöön, vain lohkominen oli kiinteähintainen. Vuonna 2007 tuli kiinteistötoimitusmaksu-uudistus, jossa yhä useampi toimituslaji muuttui kiinteähintaiseksi. Tällaisia ovat muun muassa sopimukseen perustuva tilusvaihto, vesijätön lunastus ja yhteisen alueen lunastus. Vuonna 2009 tuli uusi uudistus, jossa muun muassa rajankäynti muuttui kiinteähintaiseksi. Sovelluksen pitäisi siis tunnistaa laskutusperusteet automaattisesti, jolloin käyttäjän ei tarvitse muistaa niitä. Jokainen toimitusmaksujärjestelmän yksinkertaistus tekee JAKOtomasovelluksesta entistä monimutkaisemman. Yksinkertaistaminen monimutkaistaa? Järjestelmän käyttökö on tehty käyttäjän kannalta mahdollisimman helpoksi? No yritetty tehdä, Viitala naurahtaa. Käyttäjät ovat kyllä joskus vähän eri mieltä. No niin siis, millä tavalla? Toimitusasiakkaat, toimitusinsinöörit ja kiinteistötoimitusten laskuttajat ovat usein esittäneet, että toimitusmaksujärjestelmä on liian monimutkainen, ja vaatineet sen yksinkertaistamista. Asiakkaiden ja järjestelmän käyttäjien näkökulmasta varmasti onkin hyvä, että sitä yksinkertaistetaan. Sovelluskehityksen näkökulmasta jokainen muutos tuo järjestelmään uusia käsittelysääntöjä, sillä uusien yksinkertaistettujen sääntöjen lisäksi sovelluksen on hallittava myös kaikki vanhat niin kauan kuin vanhoja toimituksia on vireillä. Jokainen toimitusmaksujärjestelmän yksinkertaistus tekee siis JAKOtoma-sovelluksesta entistä monimutkaisemman, Viitala toteaa. Tämä ei todellakaan selvä! Kuulostaa korkeammalta filosofialta. Viitala kertoo, että vuonna 2009 JAKOtoma-sovelluksen yllä- 6 3/2010

7 a, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOto kuva: Seppo Sulku/eSuoMi JAKOtoma on läheinen työkaveri Kari Alleniukselle, joka antaa järjestelmän toimivuudesta lähes puhtaat paperit. pitoon sekä uusien versioiden testaukseen ja käyttöönottoon kului kaikkiaan noin 370 työpäivää. Sovelluksen käytön valvontaan, loppukäyttäjien tukeen ja häiriötilanteiden selvittelyyn käytettiin noin 100 työpäivää. Laskuttaminen vaikuttaa todellakin korkeammalta matematiikalta, ainakin Jaakko Viitalan selvityksen mukaan! Toimitusten hinnastolaskenta suoritetaan Maanmittauslaitoksen omana työnä vuosittain. Lähdemateriaalina käytetään edellisenä vuonna loppuunsaatettuja toimituksia. Laskenta ei perustu otantaan vaan koko aineiston käyttöön. Maksuja määrättäessä huomioidaan sekä palkka- että yleiskustannukset kirjanpidossa suoritetun kohdennuksen perusteella. Vuonna 2009 hinnastolaskentaan käytettiin noin 230 päivää. Kiitos Jaakko! Vaan kysytäänpä asiantuntijalta eli sovelluksen käyttäjältä. Heitä on Maanmittauslaitoksessa noin 300 ja he ovat toimitusvalmistelijoita, toimitusinsinöörejä ja päälaskuttajia. Vuonna 2009 JAKOtomalla käsiteltiin maksupäätöstä, joissa kirjoitettiin yhteensä laskua....ja TÄTÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TAR- KOITTAA Kari Allenius on toimitusvalmistelija Hämeenlinnassa Etelä-Suomen maanmittaustoimistossa. PETO-tiimissä, mikä ei siis tarkoita metsästysporukkaa vaan perustoimituksia tekevää tiimiä. Lähinnä rekisteröin toimituksia ja laskutan, hän tiivistää toimenkuvansa. JAKOtoma on oletettavasti siis hyvin läheinen työkaveri Alleniukselle ja tullut tutuksi vuosien mittaan. Mitä mieltä mahtaa sovelluksen hevijuuseri olla systeemistä? Se on oikeastaan aika hyvä ohjelma. Ennen oli käytössä HP:n päätteellä toimiva ohjelma, ja se oli kyllä aika hankala käyttää. Nykyinen JAKOtoma on Windowsin alla toimiva oma erillinen ohjelmansa. Aina on parantamisen varaa Vaikka Alleniuksen mukaan JAKOtoma toimii pääsääntöisesti hyvin, hän toivoo, että se osaisi vielä paremmin hyödyntää JAKOssa jo olevaa tietoa. Osittelumahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset ja laskujen teko onnistuu nopsasti, mutta se voisi vielä paremmin käyttää JAKO-järjestelmästä valmiina saatavaa tietoa. JAKOtoma voisi esimerkiksi tunnistaa, jos toimituksella on tehty rajankäynti ja kysellä maksutuotteiden tarvitsemat tiedot kyselyikkunoissa. Lisäksi olisi hyvä, jos jo ennen maksutuotteiden tuottamista voisi antaa tiedon laskun saajasta. Niin että siinäs kuulitte, sovelluskehittäjät! Käärikääpäs hihat ja hommiin. Jos laskutusperusteet muuttuvat, niin tokihan laskutusmekanisminkin pitää tulla perässä. Ja sitten vielä se kohtalonhetki. Minkä kouluarvosanan Kari Allenius mahtaa antaa JAKOkii-toimitusmaksusovellukselle eli kaverien kesken JAKOtomalle? Sanoisin, että sellainen kahdeksan ja puoli. No mutta sehän on melkein kiitettävä! Olette siis aika hyvin onnistuneet, Jaska ja muut sovellusasiantuntijat! 3/2010 7

8 oma kynä Koulutus haastaa muuttumaan Koulutukseen ladataan usein paljon odotuksia. Odotetaan, että yhden tai kahden päivän koulutuksen jälkeen osaamisvaje olisi ratkennut tai että henkilön toiminta olisi muuttunut. Kehittymisen kannalta on kuitenkin oleellisempaa se, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen koulutuksen kuin se, mitä tapahtuu itse koulutuksessa. Oma asennoituminen on merkittävä koulutuksen onnistumiseen vaikuttava tekijä. Innostavinkaan kouluttaja ei voi tehdä ihmeitä, jos osallistuja ei itse ole valmis oppimaan ja työstämään asioita. Koulutuksesta saa oppia ja eväitä tulevaa kehittymistä varten. Koulutuksen vaikuttavuus näkyy oppien siirtymisenä käytännön toimintaan. Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja omaksumme ja sisäistämme asioita eri tavalla. Usein parhaiten oppii asioita pohtimalla, itse tekemällä ja osallistumalla, sekä toisen kanssa niistä keskustelemalla. Siitähän koulutuksessa ja kehittämisessä on laajemminkin kyse: aktiivisen roolin ja vastuun ottamisesta omasta kehittymisestään. Koulutukseen voidaan määrätä osallistumaan, mutta asioiden omaksumiseen ja oppimiseen tarvitaan oma motivaatio. Esimiehen tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että alaisilla on oikeanlaista osaamista. Esimies saa laitoksen johdolta viestiä siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan. Hän peilaa alaistensa osaamista laitoksen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kehityskeskustelussa sovitaan yhdessä niistä kehittymistoimenpiteistä, jotka ovat kussakin työtilanteessa oleellisia. Kaikilla meillä on kokemuksia unettavasti puhuvan kouluttajan vetämistä koulutuksista. Jälkeenpäin muistellen päivän kohokohta oli herkulliset pullat iltapäiväkahvin kanssa. Onneksi ainakin itselläni on kokemuksia myös toisenlaisista koulutuksista. Sellaisista, joissa innostunut kouluttaja saa osallistujatkin innostumaan. Hän haastaa osallistujat itse pohtimaan ja miettimään asioita valmiiden vastausten sijaan. Näiden koulutusten opit ovat kantaneet pisimmälle. Koulutuksen tavoitteet riippuvat koulutuksesta. Excel-koulutuksen tavoitteet ovat konkreettisempia kuin esimerkiksi työyhteisökoulutuksen tavoitteet. Vaikuttavuudessa on myös eroja. Excel-koulutuksen vaikuttavuus on nähtävissä heti. Henkilö osaa käyttää ohjelman toimintoja paremmin. Työaikaa säästyy muihin töihin ja stressipiikkejä on huomattavasti aiempaa vähemmän. Työyhteisökoulutuksen vaikuttavuus ei ole näin suoraviivaista ja sitä on vaikeaa mitata. Tilanne on sama useimpien koulutusten kohdalla. Tällä hetkellä osaamisasiat ovat uuden henkilöstöstrategian myötä aiempaa keskeisemmin esillä laitoksessamme. Koulutus on vain yksi henkilöstön kehittämisen muoto. Niin koulutus kuin kaikki muutkin henkilöstön kehittämisen muodot tähtäävät samaan asiaan: osaamisen ylläpitoon ja sen parantamiseen ja sitä kautta työhyvinvoinnin lisäämiseen. Jaksaminen ja pärjääminen työssä antavat voimia moneen muuhunkin asiaan elämässä. Kirjoittaja työskentelee henkilöstökoordinaattorina Hallintopalvelukeskuksessa. 8 3/2010

9 teksti tiina JÄppinen Suunnistusliiton 75-juhlavuoden tapahtumat ovat hauskaa, urheilullista ja sosiaalista yhdessäoloa suunnistuksen parissa. Suomalainen suunnistuskartta huippuluokkaa Kuntosuunnistus kiinnostaa suomalaista Suunnistusliitto ja Maanmittauslaitos ovat tehneet aktiivista yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien etenkin juniorisuunnistajien parissa. Tavoitteena on saada nuoret innostumaan kartasta, maanmittauksesta ja kartoituksesta myös ammattina. kuva SuunniStuSliitto kuva pirjo valjanen Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala iloitsee lajin kilpailumenestyksestä ja laajasta harrastajajoukosta. Yhteistyö on sujunut hyvin, sillä molemmilla on yhteinen intressi kartoituksen eteenpäin viemisestä. Maanmittauslaitos on ollut mukana muun muassa Suunnistaja-lehdessä ja verkkokirjeissä. Imagoyhteistyö on keskittynyt nuorisotapahtumiin, kuten Leimausleiriin, jonne viime vuonna kokoontui junioria, kertoo Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala. Maanmittauslaitoksessa joka kolmas harrastaa tai kilpailee suunnistuksen parissa, mutta myös muissa organisaatioissa suunnistetaan. Pääkaupunkiseudulla on pyörinyt pitkään Helsingin Suunnistajien järjestämä firmaliiga, jossa on eritasoisia sarjoja. Kysyntää on myös suunnistuskoululle, josta etenkin naiset ovat olleet kiinnostuneista. Suunnistuksesta on tullut myös osa työhyvinvoinnin ylläpitoa. Se on hieno fitness-laji, kehuu Kulmala. Suunnistuksen suosio kasvaa Viime vuonna Suomessa tehtiin yli kuntosuunnistuksen suoritusta tapahtumassa, joita järjesti 260 seuraa. Kansa suunnisti innokkaasti niin iltarasteilla kuin rastiviikkojen reiteilläkin. Kävijöistä kuului johonkin seuraan, mutta kun- 3/2010 9

10 Kaiken kaikkiaan noin nuorta harrastaa kilpasuunnistusta. Yllä Jokioisten koululaisten Rastiseikkailun osallistujia. kuva pirjo valjanen 10 3/2010

11 toilijaa käy radoilla muuten vain. Kuntosuunnistukselle on ollut selvä tilaus. On tärkeää, että seurat tekevät tapahtumiin erilaisia tasoratoja. Suunnistus on kilpailun lisäksi myös ulkoilua ja luonnossa liikkumista, sanoo Kulmala. Yksilölajiksi suunnistus liikuttaa tehokkaasti. Keskimäärin yhdessä tapahtumassa oli noin 90 osallistujaa, mutta pääkaupunkiseudun iltarasteilla saattoi seikkailla jopa ihmistä. Hyvä suunnistusmenestys, kuten Minna Kaupin esimerkki, innostaa myös nuoria. Hiihtosuunnistuksessa kunniaa lajille on tuonut myös Maanmittauslaitoksen Teemu Köngäs, joka on vuoden 2009 viestimaailmanmestari. Maanmittausneuvos Risto Nuuros taas on 70-luvun MM-menestyjiä. Meillä on nuorille karttaprojekteja, joissa seurat ovat esitelleet lukioikäisille kartoitustyötä. Suunnistuskartat liian hyviä? Moni lajin harrastaja aloitti suunnistuksen mustavalkoisilla peruskartoilla. 80-luvulta lähtien alettiin tehdä omia karttoja suunnistusta varten, jolloin niiden pohja-aineisto erkaantui peruskartasta. Kartoista tuli myös värillisiä. Suomessa suunnistuskartat ovat huippuluokkaa, mikä on jo haaste kansainvälisessä suunnistuksessa. Kun tekniikka on kehittynyt ja kartoittajat ovat kunniahimoisia, meillä taidetaan sortua välillä liiankin tarkkoihin suunnistuskarttoihin, pohtii Kulmala. GPS tuli mukaan noin viitisen vuotta sitten, eikä karttoja ole tarvinnut tehdä enää askelpari ja mittanauha -periaatteella. Uusimpana keinona on laserkeilaus, joka nopeuttaa edelleen karttojen tekoa, tuumaa Kulmala. Myös tulostustekniikka on kehittynyt. Kun vielä kymmenen vuotta sitten kartat tehtiin painossa, nyt ne voidaan tulostaa helposti vaikka seuran omalla tulostimella. Nykyisin karttoja on helppo täydentää ja ne ovat ajantasaisia, mikä on tärkeää etenkin lapsille ja kuntosuunnistajille, jotka eivät välttämättä osaa tulkita kartan virheitä, huomauttaa Kulmala. Suomesta löytyy muutamia suunnistuksen ammattikartoittajia, jotka hoitavat arvokilpailujen kartan teon. Suurimman osan suunnistuskartoista tekevät kuitenkin seurojen harrastajat. Meillä on ollut erityisesti nuorille karttaprojekteja, joissa seurat ovat esitelleet lukioikäisille kartoitustyötä jotta kiinnostus alaan on saatu herätettyä, kertoo Kulmala. Suunnistusta moneen lähtöön Perinteiset ja vanhimmat lajit ovat kesä- ja hiihtosuunnistukset. Nykyisin hiihtosuunnistus on kärsinyt lyhyistä talvista. Lisäksi kisat vaativat kesäkisoja enemmän töitä ja iltarastien järjestäminen ei taas onnistu, koska illat ovat pimeitä. Toivomme silti, että seurat kokeilisivat hiihtosuunnistuksen rastien järjestämistä edes viikonloppuisin. Se on vauhdikas ja hieno laji. Suunnistukselle hiihto olisi loistava täydennys, kehuu Kulmala. Sprinttisuunnistus mahdollistaa suunnistamisen monissa paikoissa, kuten puistoissa, kortteleissa, koulujen piha-alueilla jne. Suunnistuksessa tärkeää on oikeiden reitinvalintojen teko nopeasti joka rastivälillä. Pyöräsuunnistus on maastopyöräilyn ja suunnistuksen risteytys. Karttojen teossa käytetään niitä reittejä, joita luonto on valmiiksi muovannut. Lajin ensimmäiset MM-kisat pidettiin vuonna Uusinta on tarkkuussuunnistus, joka sai alkunsa vammaissuunnistuksena. Lajin ensimmäinen MM-kisa käytiin Laji perustuu päättelytehtäviin, joissa nopeus ei ratkaise. GPS-seurannan ansiosta kilpailut ovat alkaneet kiinnostaa yleisöä aiempaa enemmän. Kulmalan mukaan GPS-seurantaa käytetään kaikissa arvokisoissa, mikä mahdollistaa kilpailijoiden seurannan tosiajassa internetissä, tv-lähetyksissä ja esimerkiksi paikan päällä olevalta laajakankaalta. 3/2010 Kartasta kunnallinen liikuntapaikka Kartat ovat pääosin seurojen omaisuutta. Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kartta on kunnallinen liikuntapaikka siinä kuin jääkiekkokaukalo tai koripallokenttä. Jos kunnat kustantaisivat suunnistuskartat, niitä voisivat käyttää vapaasti seurojen lisäksi muutkin, sanoo Kulmala. Suunnistuskartat palvelevat paitsi suunnistajia myös monia muita, kuten maanomistajia, metsästäjiä, marjastajia ja pelastuspalvelua. Harva tulee ajatelleeksi, että monien kuntakeskusten lähimetsät on kartoitettu suunnistusta varten. Ihmiset eivät tiedä, mistä niitä karttoja saa, toteaa Kulmaa. Suunnistusliitto 75 vuotta Suunnistusliitto juhlii 75-vuotistaivaltaan tänä vuonna. Ensimmäinen juhlatapahtuma oli toukokuussa. Tuolloin lajia markkinoitiin paikallisesti 75 Juhlarastitapahtumassa eri puolella Suomea. Tarjolla oli ohjelmaa kuntosuunnistuksesta huippuliigan kilpailuihin. Tavoitteena oli tehdä suunnistussuoritusta. Juhlavuosi päättyy marraskuun lopulla järjestettävään juhlagaalaan. Suunnistus liikuttaa Lisenssisuunnistajia eli kilpailijoita on Suomessa noin , joista juniorisuunnistajia vajaa puolet. Kilpailutapahtumia on kesässä noin 200, hiihtosuunnistustapahtumia 50 ja lisäksi on pyöräja tarkkuussuunnistusta, listaa Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala. Koko suomalaisen suunnistuksen liikevaihto on vuositasolla Suomessa vajaa 10 miljoona euroa, josta liiton budjetti on noin 2,3 miljoonaa. Kuntosuunnistuksissa pyörii 1,5 2,0 miljoonaa euroa. 11

12 teksti aaro Mikkola/keke Etusivu uusiksi! kuva: aaro Mikkola/keke Maanmittauslaitoksen intran uudistuksen suunnittelu on käynnissä. Tavoitteeksi on asetettu selkeys ja käyttäjäystävällisyys. MAANMITTAUSLAITOKSEN ULKOISEN verkkosivuston uudistamisella tähdätään sivuston selkeämpään rakenteeseen, parempaan ajantasaisuuteen ja verkon kautta tapahtuvan sähköisen asioinnin edistämiseen yleensä. Tämän VERME-projektin jälkiä seuraten, ja osin sen rinnalla kulkien viedään eteenpäin sisäisten verkkosivujen eli intran/ intramittarin uudistamista. Palveluketjuista muodostetaan asiointipolkuja. INTRA/mämäärittelyprojektissa ei ole vielä mukana toteutusta, vaan tässä vaiheessa kyse on uusien sivujen rakenteen ja sisällön, dokumentinhallinnan sekä hakupalveluiden ja ylläpidon suunnittelusta. Uuteen intraan suunniteltuja toimintoja Kytkentä VERMEen ei ole sattumaa. Molemmat täisuutisointi, kuitenkin infoähkyä välttäen. Intran kautta verkkosivustot pitää päästä rakennetaan käsiksi suureen samalle määrään hyvin Intrassa järjestettyä panostetaan ja jaoteltua sivuston tietoa. selkeään alustalle ja ne hyödyntävät yhteisiä sivurakenteita, rakenteeseen, helppoon tiedon löytämiseen, dokumentaatiota, hakukonetta ja vaivattomaan ylläpitoon ja kohdennettuun osin myös yhteistä sisältöä; esimerkiksi uutisoinnista viestintään. osa koskee yhtä lailla laitoksen ul- Projektin määräaika on elokuun loppu. koisia kuin sisäisiäkin asiakkaita eli henkilökuntaa. Toteutus alkaa toivottavasti pian tämän jäl- Ylläpidon kannalta on järkevää ottaa keen. saavutettavissa olevista synergioista kaikki irti. Suunnitteluvaiheessa ei kangistuta siihen, mihin tietotekniikka nyt pystyy tai ei pysty, vaan siihen, mihin intrassa olisi pyrittävä. Kehitys etenee sellaista vauhtia, että jos joku toiminto ei ole tänään mahdollinen, niin huomenna se jo toimii! Tavoitteena helpompi arki Intra-projektissa pääpaino on meidän kaikkien arjen helpottamisessa. Tavoitteena on sivusto, jonka avaaminen töihin tullessa on yhtä luonteva toimenpide kuin sanomalehden luku aamiaispöydässä. Intrassa tulee olla saatavilla omaan työhön ja siihen liittyvien tukipalvelujen tietous sekä tarvittava päivit- Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Kehittämiskeskuksessa ja INTRA/mä-projektin projektipäällikkönä. PS Tutustu uuden intran rakennesuunnitemiin intrassa Projektit ja projektiarkisto > INTRA/mä > Projektiryhmä > Intran rakenteet ja sisällöt Sivujen perusjako ydin- ja tukiprosesseihin sekä toimintayksiköihin säilyy. Sivurakenteet yhtenäistetään. Toimipisteille yhteiset asiat kuvataan omilla sivuilla. Päivittäminen tehdään helpoksi. Osan tiedoista järjestelmä päivittää automaattisesti. Toteutetaan tehokkaat hakutyökalut. Sisäiset palvelut kootaan yhtenäisille sivustoille; sillä ei ole merkitystä, mikä yksikkö tai prosessi palvelun tuottaa. Palveluketjuista muodostetaan asiointipolkuja. Verkkosovellukset voi käynnistää suoraan intrasta. Lomakkeiden täyttö ja eteenpäin toimittaminen tapahtuu intran kautta. Päivittäisviestintä jaetaan uutisiin, tapahtumiin ja ilmoituksiin. Toteutetaan kohdennettu viestintä: käyttäjä voi osin itse valita, minkätyyppisiä asioita haluaa intraviestinnässä seurata. Päällekkäistiedotus sähköpostitse poistetaan. Mahdollistetaan ryhmätyötilojen perustaminen. Niitä voivat hyödyntää projektit, tiimit ja prosessit. Extranet-sivut yhteishankkeisiin ja kohdennettuun ulkoiseen viestintään järjestetään ryhmätyötilojen laajennuksena, johon liittyy pääsynhallinta. Käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus koota etusivulleen oma-intra -sivusto, johon hän voi kasata ikkunoita itseään kiinnostavista tai omiin työtehtäviin liittyvistä asioista. Muodostetaan teemoittaiset keskustelupalstat ammatillista keskustelua varten. Palstoilla keskustellaan omalla nimellä ja tunnistus sirukortin avulla. 12 3/2010

13 teksti MaRJa Rantala/aRk Muuttuvassa maailmassa myös arkistotyö muuttuu Arkistoammattilaiset kokoontuivat Jyväskylässä Jyväskylän maakunta-arkisto ja Maanmittauslaitoksen arkisto isännöivät helteisessä Jyväskylässä valtakunnallisia Suomen arkistopäiviä Arkistopäivät ovat joka neljäs vuosi järjestettävä arkistoalan merkittävin ammattilaisten tapahtuma. Päiville osallistui noin 320 asiakirjahallinnon ja arkistoalan ammattilaista valtionhallinnosta, kunnista ja yrityksistä. Maanmittauslaitos toimi isäntänä ensimmäistä kertaa. kuva arkistokeskus Maanmittauslaitoksen näyttelyosastolla Anu Kovanen, Niko Saatsi ja Jukka Mikkonen sekä kokousvieraita. ARKISTOPÄIVIEN TEEMAKSI valikoitui tällä kertaa lähes itsestäänselvyytenä muutos ja muutosjohtaminen. Suuriakin muutoksia toteutetaan myös julkishallinnossa nopealla aikataululla, ja kaikkiin muutoksiin liittyy tietohallinnon ja asiakirjahallinnon muutokset. Asiakirjahallinnon organisointi, ohjeistus ja käytännöt sekä vastuut ja valvonta on määriteltävä kaikissa muutostilanteissa ajoissa ja riittävän tarkasti. Arkistopäivillä käsiteltiin muun muassa KIRSI-projektia eli kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtoa käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen, valtion aluehallinnon uudistusta, kuntaliitoksia ja JulkIT-hankkeita arkistotoimen ja asiakirjahallinnon kannalta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysmies Erkki Ahon raportin Arkistolaitosta koskevat suunnitelmat puhuttivat alan ammattilaisia. Valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila johdatteli arkistoammattilaiset työelämän ja muutoksen hallinnan kysymyksiin otsikolla Asiantuntija muutoksessa, asiantuntijatyö murroksessa ilmiöt ja selviytymiskeinot. Mattila rohkaisi arkistoammattilaisia tekemään työnsä näkyväksi ja parantamaan työelämän metataitojaan muutostilanteissa selviämiseksi. Mattila provosoi myös pohtimaan omaa muutosroolia: olemmeko aktivisteja, seurailijoita, epäilijöitä vai opportunisteja ja vaihtuvatko roolimme eri muutostilanteissa. Mattilan keynote-esitys toimi hyvänä pohjustuksena onnistuneille päiville ja herätti vilkasta keskustelua niin virallisissa esityksissä kuin käytäväpuheissakin. Monipuolinen ohjelma ja näyttely Toisen päivän aluksi arkistoammattilaiset pohtivat kolmessa ryhmässä julkishallinnon muutoksia organisaatiomuutosten, yhteisten sähköisten järjestelmien ja palvelujen sekä muuttuvan profession ja sitä myötä koulutustarpeiden näkökulmasta. Organisaatiomuutosten vaikutusta käsitelleessä ryhmässä esittelin kokousväelle laitoksen KIRSI-projektin. Saimme ansaitusti hyvää palautetta systemaattisesti ja hallitusti tehdystä julkishallinnon muutoksesta. KIRSIprojektissa myös arkistosiirrot ja arkistotietopalvelujen suunnittelu ja toteutus olivat alusta asti hyvin projektissa mukana ja selkeästi vastuutettu sekä resurssoitu. Päivi Tommila työ- ja elinkeinoministeriöstä pahoitteli omassa esityksessään, että Aluehallinnon uudistushankkeessa arkistoasioiden hoitoon oli aikaa vain vajaa vuosi. Niinpä hankkeessa jouduttiin keskittymään vain välttämättömimpään, ja paljon työtä onkin edessä uusissa AVI- ja ELYvirastoissa. Turun maakunta-arkiston Pirkko Haarion mukaan kuntasektorin muutoksissa on vaikea löytää vastuutahoja. Osaamisen varmistaminen muutostilanteissa puhutti kaikissa kolmessa ryhmässä. Arkistopäivien yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa järjestettiin näyttely, jossa muun muassa asianhallintajärjestelmien ja arkistokalusteiden toimittajat esittelivät tuotteitaan. Maanmittauslaitoksen näyttelyosaston hittituote oli Maan mitta -kirja, jota myytiin reilusti enemmän kuin tietopalvelupäälliköt Mikael Holm ja Kari Rantalainen odottivat. ARKKI-järjestelmän käyttöä KTJ-selaintietopalvelun kautta seurattiin osastollamme myös vilkkaasti. Seuraavan kerran arkistoammattilaiset kokoontuvat näissä merkeissä Vaasaan toukokuussa Julkishallinnon muutoksiin liittyy aina myös tietohallinnon ja asiakirjahallinnon muutokset. Kirjoittaja työskentelee Maanmittauslaitoksen Arkistokeskuksen johtajana Jyväskylässä. 3/

14 teksti pekka päivike/psavo Pakkaa auto oikein Kuvakavalkadi Pohjois-Savon maanmittaustoimiston perustoimitusinsinöörien autoista ja niiden pakkaustavan herättämistä ajatuksista Maastokaudella liikenteessä on päivittäin satoja Maanmittauslaitoksen autoja, ja vakavan tapaturman riski liikenteessä on koko ajan olemassa. Autoissa kuljetetaan uskomaton määrä työkaluja ja tarvikkeita. Nykyajan autojen turvallisuus on parantunut jatkuvasti, mutta sekään ei auta, jos autoa ei ole lastattu oikein myös turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. kuva pekka päivike/psavo kuva pekka päivike/psavo Farmariautot ovat yleistyneet. Niissä on käytettävä tavaratilan ja matkustamon erottavaa verkkoa, koska tämmöisen tavaramäärän vyöryminen matkustamoon on taatusti hengenvaarallista. Tavarat on hyvä pitää erillisessä laatikossa, ja ehdottomasti poikkisuunnassa auton kulkusuuntaan nähden. Kaikki, mikä estää tavaroiden lähtemistä liikkeelle, on hyväksi. Tässä tapauksessa tilannetta parantaisi laatikon yläreunassa olevat sidontalenkit. Tavaratilan peitteen tulee tietysti olla suljettuna ajon aikana. Sedan-mallisissa autoissa kaikki tavarat on syytä pitää peräkontissa ja peräpenkki tiukasti paikoillaan. Tavarat tulisi kuljettaa omissa laatikoissaan. Tässäkin tapauksessa tilannetta parantaisi, jos pyykit olisivat erillisessä sidontalenkein varustetussa laatikossa. Pyykit ja iskurauta on sijoitettava kulkusuuntaan nähden poikittain. Peräpenkki joutuu nokkakolarissa joka tapauksessa tiukoille. 14 3/2010

15 kuva pekka päivike/psavo Pakkaa turvallisesti suojaat itseäsi ja muita matkustajia. kuva pekka päivike/psavo Tässä esimerkki hyvästä tavasta kuljettaa GPS-sauvaa ja mittalaitetta. Turvavyö estää laitteen liikkumisen kolaritilanteessa. Peräpenkin luukkuja ei tule aukoa, jotta tavaratilasta ei pääse ylimääräisiä esineitä matkustamoon. Takapenkillä turvavyöt kannattaa pitää niin, että ne vastustavat mahdollisimman hyvin tavaratilasta tulevaa painetta. Asiakirjasalkku (GPS-terminaali) on hyvä pitää matkustamossa alhaalla takajalkatilassa. kuva pekka päivike/psavo Mikäli tavaroita on paljon, on syytä käyttää peräkärryä. Tapahtui Pohjois-Savossa Kävin työsuojelupäällikön ominaisuudessa tarkastamassa työntekijämme auton nokkakolarin jälkeen. Kaikki tavarat olivat asial lisesti tavaratilassa ja takapenkki kesti tosin vääntyen ja pehmusteet vaurioituen takaa tulleen paineen. Toimitusinsinöörimme ei voinut estää kolaria, joka oli vastaantulevan syytä. Työntekijämme selvisi kolarista ruhjein, mutta takymetri, joka oli omassa kuljetuslaukussaan tavaratilassa, meni kovan tällin saaneena lunastukseen. Auton varusteisiin niin työ- kuin siviiliajossakin tulee aina kuulua turvaliivi. Koskaan ei voi tietää, milloin sitä tarvitsee oman turvallisuuden vuoksi. Kirjoittaja työskentelee maanmittausjohtajana Pohjois-Savon maanmittaustoimistossa. 3/

16 koonnut SaRi putkonen Kootut kesäherkut - työntek Kesän maku Kesäherkkujen ehdoton ykkönen on muurinpohjaletut itse paistettuna ja vanhempien pihamaalla nautittuna. Lettuaikaan siirryimme kultaisella 70-luvulla, kun pihaan muurattiin grilli ja sille hankittiin kaveriksi muurikkapannu. Siitä lähtien letut ja kesä ovat kuuluneet erottamattomasti yhteen. Samoin kuin savun haju, joka tarttuu lettuja paistaessa hiuksiin ja vaatteisiin. Lettujen paisto on leppoisaa puuhaa, ja jokaisella paistajalla oma hyväksi havaittu tyylinsä, jolla saa letuista mieleisiään. Omien lettujeni tulee olla mahdollisimman suuria ja reunoiltaan rapeita. Rakkaimmat letunpaistomuistoni ovat viime kesältä. Silloin jo hyvin sairas isäni kysyi heti kesäsäiden lämmettyä, että koskas ehtisit tulla lettuja paistamaan. Vietimme lettukestejä useammankin kerran. Tänä kesänä letunsyöjiä on yksi vähemmän. Muurinpohjaletut 1 l maitoa 2 kananmunaa 1 tl suolaa 2 3 dl vehnäjauhoja 2 dl ohrajauhoja (ruisjauhotkin käyvät) 1. Vatkaa munat maidon joukkoon. Lisää suola ja jauhot vähitellen, koko ajan sekoittaen. Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia. 2. Paista letut muurikkapannussa ja nauti heti. Täytteeksi hilloa oman maun mukaan. Kirsi Mäkinen, Tietopalvelukeskus Herkkua rahasta Tämä jälkiruoka tuli mieleeni kahdenkymmenen vuoden takaa. Kummityttöni Heljä oli uimasta tultuaan mummolassa saanut tietää, että jälkiruoaksi oli rahkaa, ja tyttö oli heti todennut: Mää niin tykkään rahasta. Pirkko-mummoa huvitti tytön reipas ja osuva lausahdus ja hän vastasi, että niin minäkin. Kummityttö on tänä kesänä oikeana lääketieteen kandina kesätöissä jossakin Tampereen lähikunnassa hoitamassa muun muassa liiallisesta mansikkarahan nauttimisesta aiheutuvia ihottumia, ja samalla tienaamassa rahaa. Rahanteko on helppoa meille muillekin, tarvitaan ainoastaan: 2 dl kermaa vatkattuna 2 dl purkki maitorahkaa 1 tl vaniljasokeria ruokalusikallinen tai pari tavallista sokeria tuoreita kotimaisia mansikoita pilkottuina Jos mansikat maksavat mansikoita tai aiheuttavat allergiaa, ne voi korvata puolukoilla, hillolla ja/tai hedelmillä. Marjo Tiainen, Etelä-Savon maanmittaustoimisto 16 3/2010

17 ijämme suosittelevat näitä Faalukorvia rapusalaatilla Seskarön tapaan Suurin kesäherkku? Aikoinaan suunnistusseuran kotisivuilla urheilija-profiileissa mainittiin kohdallani mielijuomaksi ja -ruuaksi väljähtynyt isotonik (urheilujuoma) ja atrilli (makkara). Se oli sitä aikaa, kun jokaisen nörtinalun piti kyhätä omat sivut. Niin myös pari sukulaispoikaakin pikku-pöhönäs teki, eikä ne kauheesti mun mielipiteitä kyselly, kun tietoja sinne kirjasivat. Atrilli on ihan ok, mutta väljähtyneen urheilujuoman tilalle keksisin kyllä parikymmentä parempaa vaihtoehtoa. Kuten kaikki varmaan jo muistavatkin, olen senikäinen, että kesäherkkuni pitäisi ehdottomasti olla uudet perunat, silli ja tilli. Vaan ei ole. Olen joskus yrittänyt opetella sillinsyöntiä, mutta ei siitä mitään tullut. Niin kuin ei ole onnistunut kahvinjuontikaan. Ehkä varovasti kokeilen taas molempia. Maitoliemiperunat on kuitenkin parasta, mitä perunasta saa kesällä. Mutta ei sekään ole suurinta kesäherkkuani. Ensinnäkin mökki-ihmisen paras herkku syödään mökillä, mieluiten illan jo hieman hämärtyessä ja järven tyyntyessä. Saunapuhtaana virittelet pihagrilliä ja nälkäisenä kääntelet tiriseviä pihvejä. Savua on juuri sen verran, että tulee hyvä tuoksu ja hyttyset pysyy loitolla. Aurinko laskee, kuikka laulaa ja käki kukkuu kilpaa Eli suuri osa kesäherkusta koostuu tunnelmasta. Itse annos voi olla ihan perus-kauraa, esimerkiksi muutama pihvi ja peruna, pari atrillia, vähän vihreää salaattia ja tietenkin perunasalaattia. Ruokajuomaksi tumma Nikolai (huom. tämä tais olla jo kolmas tahaton mainos tässä jutussa, mutta minulle ei ole maksettu niistä mitään). Muuten olen sitä mieltä, että piimävelli voittaa kaikki kesäherkut! Harri Lehtimäki, Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Ruotsalaisten lahja lappilaiseen ruokapöytään on faalukorvi (falukorv på svenska). Tämä kesäisten grillaushetkien herkku kulkee rajan takaa kätevästi marketin muovikassissa myös tänne Suomeen. Tuotetta käsitellään sen eri valmistusvaiheissa ilman turhaa hienostelua tai pikkusormien kohotteluja, vaikkakin snapsit ovat sallittuja ilman laulua. Esittelen lukijoille nyt kesäherkun, joka pohjautuu faalukorviin yhdistäen siihen meren äyriäisten makumaailman. Yhdessä nämä raaka-aineet saavat aikaan yllättävän makujen väripaletin, joka saa kyynisimmänkin Michelin-ravintolan kokin kasvot muuttumaan kateudesta kelmeän vihreiksi. Resepti 1 Faalukorvi (mielellään Nyckelkorv, mutta muukin merkki käy, kunhan se ei vain ole kevytversio) 1 purkki katkarapusalaattia (aivan sama, mitä marketista löytyy) Kertakäyttölusikka ja talouspaperirulla Valmistus 1. Faalukorvi viipaloidaan noin mm paksuisiksi siivuiksi. Kuumennetaan joko pannulla tai nuotiopaikalla sopivan ritilän päällä. Käännetään kerran. 2. Talouspaperirullasta otetaan yksi arkki paperia, joka taitetaan kaksi kertaa (ensin pitkittäin ja sitten poikittain), jolloin muodostuu mainio tarjoilualusta. 3. Valmis korvisiivu asetetaan tarjoilualustalle. 4. Kertakäyttölusikalla kipataan rapusalaattia makkaran päälle. Muotoillaan puolipallon muotoon. Vaiheet 1 4 toistetaan tasan niin monta kertaa, että raaka-aineet loppuvat kokonaan. Juomaehdotus Juomaksi käy ihan mikä tahansa soppa. Toscanalainen kuiva valkoviini, kuten Michelangelonkin aikanaan arvostama Vernaccia di San Gimignano, sopii erityisen hyvin. Tymäkämpi ja astetta äijämäisempi vaihtoehto palanpainikkeeksi on kitalakea mukavasti vilvoittava tuote numero yksi Ruotsin Systembolagetista. Tätä reenattua sitrusmaista kirpeyttä yhdistettynä kesätuulen kaltaiseen keveyteen osaavat monet maanmittarit Lapissa arvostaa. Arvostelu Annos nautitaan tarttumalla alaspäin kiertyneellä kämmenotteella tarjoilualustaan ja syömällä koko komeus ns. hampurilaisotteella. Jo ensimmäinen suupala vakuuttaa: mikä yhdistelmä! Faalukorvin hienostuneet maut huumaavat aistit. Onko seassa ripaus vuohenjuustoa vai aavistus tryffeliviinietikkaa mene ja tiedä? Palstatilan puute pakottaa minut lopettamaan ylistyksen, mutta kokeilkaa itse. Heikki Lind, Lapin maanmittaustoimisto 3/

18 teksti SaRi putkonen Ekologinen, sosiaalinen ja sielua lepuuttava palstaviljely Kun hausjärveläinen maatalon tytär Aira Kallio tuli kaupunkiin, hänen mieleensäkään ei tullut, että alkaisi kasvimaata laittamaan. Vaan kuinkas kävikään. Nyt sokerijuurikas- ja perunatilalla kasvanut kartoittaja hehkuttaa palstaviljelyn hyviä puolia vuolaasti ja erittäin tyytyväisen oloisena. kuva: pirkko YliSelÄ/MMk ALUKSI KASVATIN KUKKIA naapurin palstalla, kartoittaja Aira Kallio Kehittämiskeskuksesta (KEKE) muistelee, kuinka tuli antaneeksi pikkusormensa palstaviljelylle. Tuohon aikaan palstojen saajat arvottiin ja minua onnisti. Sain oman palstan. Olin aivan innoissani. Näin palsta vei koko käden. Sitten kaupunkiviljely vei vielä viestintäpäällikkömmekin mennessään, ja nyt Pirkko Yliselä ja Aira viljelevät puoliksi aarin palstaa. Kaikki sinne ryntää Palstaviljelijöitä kuvatakseen Aira lainaa Helsingin Sanomien juttua, joka oli otsikoitu: Palstaviljelijät ovat oma ihmislajikkeensa. Ja allekirjoittaa otsikon väittämän mielihyvin. Kaikki keväällä sinne palstalle ryntää. Se on kuin muurahaispesä. Jos on töistä väsynyt, sitten kun on palstalla, on taas ihan voimissaan. Aira kertoo, että perheellä on ollut mökki nyt viiden vuoden ajan, mutta onneksi se on kallioisella paikalla, joten siellä kuokkimista ei juuri pääse harrastamaan. Mökistä huolimatta Aira ei malta luopua palstasta. Uusia tulijoita multasormiksi olisi jonoksi Palstaviljelijät ovat oma ihmislajikkeensa. asti. Mustikkasuon palstavilje- Kylvön jälkeen herää lapsenmieli. lijöiden tiluksilla Mellunmäessä 18 kesää viettänyt haastateltava arvelee, että puutarhanhoito on nykyään hiukan trendikästä. Puutarhaohjelmat, blogit ja lehdet ovat osaltaan nostaneet tämän esille. Kartoittaja Aira Kallio kertoo, että Mustikkasuon palstaviljelijöiden tiluksilla Mellunmäessä maa on multavaa ja kasvit kasvavat hyvin. Kukat ja perunat sulassa sovussa Ensimmäisinä palstaviljelyvuosina piti kokeilla kaikkea: juurekset, pavut ja perunat sekä kukat. Yhä edelleen peruna on pakollinen ja suosikki. Perunaa on pakko olla. Mikään ei voita suoraan maasta nostetun varhaisperunan makua. Suosikkilajike on, ehdottomasti, Siikli. Kukkia minulla on aina ollut paljon pe- 18 3/2010

19 runoiden lisäksi. Pirkko Yliselän toive oli, että laita perunat toiseen reunaan ja kukat minun puoliskoa vastaan. Perunamaa on niin tylsännäköinen sitte, kun perunat on nostettu. Palstan perennoja ovat muun muassa palava rakkaus, kurjenkello, kultahelokki Lisäksi ruiskukkia pitää aina olla ja krasseja ja malvikkeja. Ruiskukalle on löytynyt käyttöä myös kakunkoristeena. Sain joltakulta neuvon, että laita tuoreet ruiskukan kukat pakkaseen ja korista niillä itsenäisyyspäivän kakku. Se toimi hyvin. Kukat säilyivät pakkasessa ehjinä ja hyvinä. Aira Kallio kertoo, että pitää käsillä tekemisestä. Aiemmin kuvaan kuului kranssien teko, ja palstalta sai tarvittavia kuivakukkia. Nyt tilalle ovat tulleet risut ja rautalanka, joista taitava saa monenlaista aikaiseksi. Palstalla kasvaa perunoiden ja kukkien lisäksi yrttejä. Valikoimaan kuuluvat muun muassa rakuuna, oregano ja timjami. Maallahan näitä ei kasvatettu, tämä on tullut palstaviljelyn myötä. Marjoja pitää myös olla. Mustaherukkapensaat ja mansikat. Kevättöitä Eilen kävin palstalla katsomassa, että järvi on kuivunut, Kallio kertoo huhtikuun loppupuolella haastattelijalle. Nyt voi aloitella kevättöitä. Ensin katkotaan talventörröttäjät pois. Siistitään ja mahdollisesti kalkitaan. Maan kuivuttua se lannoitetaan ja muokataan. Penkinteko on taidetta : miten päin ja minkä pituisia penkkejä; viistossa vai suoraan? Olen suunnitellut paperillekin. Voin sitten siitä katsoa, mitä ja miten kylvökset oli edellisenä vuonna. Jos kylvää aikaisin keväällä, hallanarat kasvit suojataan harsolla. Kylvön jälkeen herää lapsenmieli. Käyn lähes joka ilta palstalla katsomassa, koska taimet nousevat. Kurjenkellot kukoistavat kesäisin Aira Kallion palstalla. Ja maistuivat jäniksille. Citykaneja ei alueella ole. Kaunista ja ekologista Palstaviljelyä Aira Kallio kuvaa henkireiäksi muun elämän keskellä. Muitakin hyviä puolia löytyy listaksi asti: Kitkeminenkin menee, se on itse asiassa terapeuttista. Palstaviljelyn hienouksiin kuuluu myös se, että aina saa apua ja neuvoja toisilta viljelijöiltä. Ja kasveistahan riittää myös tarinaa loputtomiin. Se on hyvä harrastus monelle ehkä jo yksinäiselle eläkeläiselle sosiaalisen kanssakäymisen merkeissä. Palstalla myös lapset näkevät kasvun ihmeen. Lisäksi palstaviljely on ekologista. Ekologisuus ja kauneus kulkevat käsi kädessä. Nykyään se on myös monikulttuurista, sillä maahanmuuttajat perheittäin ovat innokkaita viljelijöitä. Aira Kallio taitaisi käydä palstaviljelyn sanansaattajasta. Porkkanat maistuvat monelle Airan palstalla vakioviljelykasveja ovat muun muassa porkkanat, sipulit ja perunat. Kaksi vuotta sitten peruna kasvoi todella hyvin ja jaoin satoa sinne ja tänne. Yhden rivin jätin itselleni. Minulla oli myös porkkanoita. Kun sitten ryhdyin porkkanoita kaivamaan, niin niistä oli jäljellä sellaiset kahden sentin jämät. Olivat menneet parempiin suihin myyrien suihin. Samoin oli käynyt perunoillekin. Mellunmäen Mustikkasuon palstaviljelijöiden tiluksille ovat löytäneet tiensä myyrät, rusakot ja nyt myös lehtokotilot. Kerran löysin kompostissa olevasta kurpitsapenkistä muurahaispesän. Siellä oli varmaankin lämmin ja hyvä olla. kuva: aira kallio/keke Maalla lapsena en koskaan nähnyt kettua. Palstalla näin viime kesänä kaksi kertaa, kai se etsi vuorostaan jänispaistia. Yhteiselämä luonnon kanssa kuuluu palstaviljelyyn. Satunnaisista vastoinkäymisistä huolimatta saldo harrastuksesta on positiivinen: Palstalla on ihana käydä iltaisin, seurata kasvien kasvua ja kun auringon laskiessa satakieli laulaa, sielu ja sydän lepäävät. Hienoa, Aira Kallio hehkuttaa Pasilan virastotalossa. Aira Kallio Maanmittauslaitokselta Aira Kallio kertoo, että hänen uransa Maanmittauslaitoksella alkoi vuonna 1975, kun hän tuli Pitäjänmäelle piirustustoimistoon kartanpiirtäjäksi. Nyt hän työskentelee Kehittämiskeskuksessa kartoittajana karttatietokantatiimissä. Yleistämme pienimittakaavaisia karttatietokantoja Maastotietokannasta 1: ja 1: Kallio toteaa, että tiimissä on hyvä henki. Minulla on ollut onni olla hyvissä tiimeissä ja vaihtelevissa töissä. Aira Kallion asenne työntekoon ilmenee hänen vastauksestaan, kun kysytään, mitä hän tykkää työstään: Tekee mitä työtä vaan, sitä pitää itse arvostaa ja siitä pitää olla ylpeä. Se auttaa jaksamaan. 3/

20 10.6. Torstai Torsdag kuvat: otto uotila & MeRvi laitinen/mmk Tietsikka auki ja sähköpostien tsekkaus. Päällikön ollessa lomalla Rondo ilmoittaa minulle muutaman laskun vaativan käsittelyä, toivottavasti menee oikein jaot laskuihin yms Posti saapuu ja alan selvitellä sitä, mikä kuori menee minnekin. Kun posti jaettu, vaksit toimittaa postit osastoille. Joukossa on tietty muutama pakettikin Aamuposti setvitty, ja juuri tänään Viisari menossa painoon, joten tulostan kaikkien toimipisteiden pakettikortit ja toimitan ne viestintään. Loput jakelut sitten, kun Viisari on ilmestynyt Joku tarvitsee kopioita huomiseen tilaisuuteen, lupaan tehdä ne mahdollisimman pian (onneksi tilaisuus ei ala ihan tunnin päästä) On tullut pari työaikojen korjauspyyntöä, lähetän ne eteenpäin. Jollakin on mennyt toimikortin pin-koodi lukkoon (rekisteröintipisteen hoitaja on palaverissa), avaan sen, kunhan pukkoodi löytyy. Onneksi lukkiutuneen pin-koodin avaus onnistuu Ja nyt olisi sopiva hetki käydä syömässä ennen kuin Syöty ja palattu, tullut siivous-/huoltopyyntö, välitän tiedot eteenpäin Senaattila-järjestelmään, lähteviä postipaketteja ilmaantunut postituspöydälle, tulostan niihin pakettikortit ja siirrän odottamaan postiin lähtöä Vuositilasto ilmestynyt, etsin siihen jakelulistan ja jahas jakelussa reilusti postitettavaa muillekin kuin laitoksen omalle väelle. Onneksi tarrapohjat näille on valmiina, joten osoitteiden tulostus tarroille, tarrat kiinni ja tilasto sisään kuoriin. Jaan tilaston toimipisteiden lokerikkoihin sekä Pasilan yksiköille listan kappalemäärien mukaan Nyt alkaa olla jo kiire, edellä mainitun jakelun kanssa vierähti sen verran aikaa, että on ruvettava laittamaan lähtevää postia valmiiksi, eipä muuta kun tohinalla toimeen, valmista kun pitäisi olla klo 15.00, jolloin lähtevä posti noudetaan. Pakkaan toimipisteille lähtevät postit lokerikosta sopiviin kuoriin ja lasken määrät. Lisään kaiken muun päivän mittaan kertyneen postin eli 1 luokan tai 2 luokan + muun postin Itellan laatikoihin sekä laatikot ja paketit häkkiin. Sitten täyttämään sähköistä lähetyslistaa: merkataan kappale määrät ja yhteispainot, tulostetaan ohjauslappu postikuormaan mukaan ja lähetetään lista ja juuri ja juuri kaikki valmista, kun lähtevä posti tullaan noutamaan. Kerittiinpäs vaikka tänään tiukille menikin Jäihän näitä vuositilastoja vielä huomiseksikin. Jäljellä reilut 100 osoitetta, joihin tilastot postitetaan, jatkan näiden tekoa Sain tilastot kuoritettua, hyvä näin. Lähtevät sitten heti huomenna postiin, kun eivät ihan tämän päivän postiin ehtineet. Huomiseksi luvassa isoja monistushommia, taitaa se päivä mennä sitten enempi monistushommien parissa. Aika hektiseksi päivä muodostuikin, niin äkkiä kun tilanteet vaihtelevat. Mutta nyt kotiin päin Pasilan väen arkea helpottavat monin tavoin Hallintopalvelukeskuksen toimistosihteeri Tomi Sulva, autonkuljettaja Matti Haanperä, virastomestari Olli-Pekka Kinnunen ja autonkuljettaja Osmo Linden sekä kuvasta puuttuva virastomestari Jan Lindqvist. Tomi Sulva, toimistosihteeri, Hallintopalvelukeskus 20 3/2010

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota.

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. AJATELTAVAA. Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. Portfolio on viestintää.. Portfoliolla on selkeä päämäärä. Oman osaamisen esiintuominen sekä tietenkin itsensä myyminen Te ette tee tätä

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia.

Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Sarja: Sudenpennut Rasti X Tehtävä X Maksimipisteet 3 Taitotehtävä ENSIAPU Tehtäväkäsky Aika alkaa ja päättyy rastihenkilön merkistä. Aikaa tehtävän suorittamiseen on 10 minuuttia. Lauman tehtävänä on

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011 Suomen johtava kaupallinen verkon työpaikkapalvelu Ilmoittajalle Oikea mediaympäristö tavoittaa parhaimmat työnhakijat. Yhteistyöverkostomme kautta tavoitat monipuolisesti

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Avoin am-sprinttisuunnistuskilpailu Loimaalla 9.9.2015 Kilpailukeskuksena Loimaan kaupungin Urheilukeskus

Avoin am-sprinttisuunnistuskilpailu Loimaalla 9.9.2015 Kilpailukeskuksena Loimaan kaupungin Urheilukeskus LOIMAAN JANKKO RY. Avoin am-sprinttisuunnistuskilpailu Loimaalla 9.9.2015 Kilpailukeskuksena Loimaan kaupungin Urheilukeskus 1. Toimihenkilöt Kilpailunjohtaja ja tiedottaja: Osmo Hongisto puh. 040 716

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta

Suunnistajaa suoritusta. Tausta 1/2. Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu suunnistajaa suoritusta Suomen liitto ry Suomen liitto Suunnistuksen toimintaympäristö muuttuu 2010 2015 Tausta 1/2 2020 15 000 kilpailijaa (lisenssi) 12 000 Kilpailijaa 60 000 Suunnistajaa suunnistajat 50 000 suunnistajaa 400

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM

WAD-518 WAFFLE MAKER BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM WAD-518 WAFFLE MAKER NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM KÄYTTÖOHJE WAD-518 VOHVELIRAUTA FIN Wilfa WAD-518 -vohvelirauta on vohvelirautasarja,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Menestyksesi reseptit

Menestyksesi reseptit Menestyksesi reseptit Toukokuu elokuu 2016 UUTUUS! Kaikkien rakastama OMAR nyt munkkina! Lyömätön makuyhdistelmä: klassikkobrändi ja ainutlaatuisen pehmeä munkki Loisti makutestissä Suomen suosituimman

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus Metsästysinto Mitä metsästysinto on? - Myönteinen ominaisuus, jonka arvostelu suoritetaan samoin kuin muidenkin positiivisten ominaisuuksien arvostelu. Annetut metsästysintopisteet lisäävät loppupisteitä

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko.

Tämä toimii. Kuhan koulu 3.lk Ranua. Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. Tämä toimii Kuhan koulu 3.lk Ranua Salla Romppainen, Suvi Ilvesluoto, Aleksi Petäjäjärvi ja Joni Saukko. TÄMÄ TOIMII 19.2.2007 Meidän Tämä toimii - ryhmässä ovat Salla, Aleksi, Suvi ja Joni. Aluksi me

Lisätiedot

Puisto kuuluu kaikille

Puisto kuuluu kaikille 4 Neljäs oppitunti Rekvisiitta: Leikkiraha, Helsingin kaupungin yhteiset rahat -laatikko (kopiopohja 4) Valokuvia/digikuvia puistosta: penkki, roska-astia, keinu, isoin leikkiväline, puu, lamppu, vesi-aihe

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016

Lean-kokemuksia. Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lean-kokemuksia Pentti Pakisjärvi 02/09/2016 Lapin Yrityskonttori KJ Pentti Pakisjärvi PN Ritva Halvari PN Pirkko Kariniemi Joht. Terttu Alaraatikka Rovaniemi / Ranua YPN Sari Vaarala YPN Sinikka Hämäläinen-

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot