Paikkatieto tunnettiin jo 1980-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikkatieto tunnettiin jo 1980-luvulla"

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Pakkaa autosi oikein Paikkatieto tunnettiin jo 1980-luvulla Ekologinen, sosiaalinen ja sielua lepuuttava palstaviljely

2 teksti ossi Jokinen Kenraalit ratkaisevat kulmapulmat Ilmakuvausta ja ilmakuvaajia, osa 2 Ilmakuvauksen historia paljastaa, että ilmakuvauksen kehittäjillä oli ongelmia kerrakseen. Heidän onnekseen innokkaat ja intohimoiset maanmittarit löysivät ratkaisut pulmiin. ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA ilmakuvausta ja sen soveltuvuutta kartoitukseen lähti testaamaan Maanmittaushallituksen pääjohtaja Kyösti Haataja. Asian selvittämiseksi perustettiin, nykykielellä sanottuna, kehittämisprojekti. Sanotaan vaikkapa VALAKKA-projekti. Eletään 1920-lukua. Pulmana lentokorkeus Ilmakuva ilman mittakaavaa ei ole käypää tavaraa. Ilmakuvan mittakaavan määrittämiseksi olisi tiedettävä kameran korkeus maanpinnasta. Lentokorkeuden tarkkaan mittaamiseen ei 20-luvulla ollut keinoja. Ilmakuvan mittakaava voidaan selvittää myös maastossa olevien koordinaateiltaan tunnettujen pisteiden, tai vielä yksinkertaisemmin, maastoon mitattujen merkittyjen janojen avulla. Kiintopisteitä ei ollut, joten oli turvauduttava pituudeltaan tunnettuihin maastoviivoihin. Kuvaushetkellä lentokone ja kamera voivat olla kallellaan eli siipi maata kohden. Koneen nokka ei aina osoita vaakasuoraan vaan alakuloisesti maahan tai ylpeästi taivaalle. Kulmat poikkeavat nollasta aina jonkin verran, vaikka pilotti rystyset valkoisena puristaisi ohjaksia. Poikkeamat eivät ole dramaattisia, mutta tarkkaa maanmittaria häiritseviä. Astronautti Neil Armstrongia lainaten pieniä kulmia ihmiselle, mutta suuria kartoittajille. Sattumaa vai mitä enteellistä rajatietoa lienee, mutta Armstrongin ja Aldrinin kuun pinnalle kuskannut lentolaite oli nimeltään Eagle, kuten Suomen ensimmäinen ilmakuvauskamerakin. Kameran kallistellessa kuva ei tule kohtisuoraan maanpinnasta, kuten maaston tulee kuvautua kartassa, joten ilmakuvan mittakaava vaihtelee eri puolilla kuvaa. Maaston mittatiedon puutteista johtuen ilmakuvista piirretyt kartat osoittautuivat kelvottomiksi, ja kokeiltu menetelmä oli kallis Kuvauslentokone ilmakuvapyramideja muodostamassa toimiviksi todettuihin vaihtoehtoihin verrattuna. Lisäksi lentokoneen kylkeen sijoitetun kameran operointi ja kuvien valottaminen yksittäin lasilevyille oli ilma-akrobatiaa. Pyramideja rakentamassa Ilmakuvaus on eräänlaista pyramidien rakentamista. Ilmakuvassa pyramidin huipulla on kamera, neliönmuotoinen pohja on ilmakuvassa näkyvä maasto. Pyramidin korkeus on kameran etäisyys maasta. Kaikin puolin siisti kuvapyramidi syntyy, jos kamera ei kallistele. Millä ihmeen konstilla egyptiläiset ja mayat värkkäsivät pyramidinsa? Liki saumattomasti yhteensopivien kivenjärkäleiden hissaaminen huimaan korkeuteen on ollut ihmeellinen suoritus. Toiminnan taustalla on epäilyksettä ollut hyvin määritelty prosessi. Huipulle asetetun viimeisen kiven loksahdettua sijoilleen on pyramiditiimin tuloskorttiin kaiketi kirjattu suorite, lyhennettynä py. Suomi, kamera ja maanmittari Ilmakuvakartoituksen ensivaiheessa maanmittarien fototyökalupakissa oli Suo, kuokka ja Jussi -tyyliin vain Suomi, kamera ja maanmittari. Pääjohtaja Haataja kehotti ilmakuvauksesta vouhottavia jatkamaan Koskelan Jussin kuokkametodilla. Maanjakopuolelta oli tarjolla varsinaisiin kartastotöihin hyvä ja halpa vaihtoehto, toimituskartat. Olihan Suomi suurelta osin kartoitettu maanmittaustoimituksissa. Ei tarvittu ilmakuvia. Maanjakokartat kuvasivat pitäjänkarttojen tavoin kiinteistöjaotusta ja tiluslajeja. Ilmakuvat eivät kelvanneet myöskään Ilmakuvauksessa pyramideja syntyy vikkelään kuvauslentokoneen edetessä. Huipulla on sekunnin murto-osan viipyvän hetken kameran objektiivi. Jotta pyramideilla, siis otetuilla ilmakuvilla, olisi käyttöä maaston kartoittamisessa, pyramidien ominaisuuksista pitää tietää muutamia perusasioita. Toisin kuin Egyptin pyramidit ilmakuvat ovat hieman vinossa ja sijainti poikkeaa suunnitellusta. Niilin pyramidikeskushallinto olisi mokomasta suoritteesta ja paljastuneesta laatupoikkeamasta tietenkin vähentänyt rakentajatiimin budjettituottoja. Tiimillä olisi ollut selityksiä: olosuhteet olivat vihonviimeiset; maaperä pehmeää ja tuuli heilutti kivirakenteita. 2 3/2010

3 kuva FeliX Riikonen Kuvassa kameranhoitaja Topi Lindroos ilmakuvatoimistosta, tähtääjä Raimo Paukola Lentohuolto Oy:stä, lentomestari, pääohjaaja Paavo Torkkola Lentohuolto Oy:stä, ilmakuvatoimiston päällikkö Veikko Erola, tekninen johtaja Lars Ullner Lentohuolto Oy:stä ja ilmakuvatoimiston insinööri Tapio Suortti. Kuvassa Lentohuolto Oy:ltä vuokrattu Cessna 195. Konetta käytettiin vuonna 1959 Kemijoen tulva-altaiden kartoituskuvauksiin. Nenosen kameralla otettu kuva nykyisen Jämsän Eväjärveltä. Kuoreveden Hallin lentokenttä sijaitsee kuvan ulkopuolella järven pohjoispäässä Kuvattu klo 10:50-11: m korkeudesta. Kamera oli Mh-2 ja kameran polttoväli 20,5 cm. Kuvauskone DO-2. maaston muotojen kartoittamiseen. Peruskartoituksen toinen edeltäjä, topografinen kartoitus, jatkui verkalleen paljon varoja ja aikaa vaativana mittapöytämittauksena. Topografinen kartta kuvasi maastoa korkeuskäyrineen. Edistysaskeleita à la Nenonen ja Löfström Kolmekymmenluvulla tykistökenraali V.P. Nenonen teki ilmakuvausta edistävän keksinnön: Samalla, kun otetaan kuva maasta, valotetaan kaksi kuvaa horisontista. Kuvat kertovat, kuinka paljon lentokone on vinossa. Keksintö meni kuuluisan kenraalin nimiin, kuten menestys sotaväessä on tapana, mutta tiettävästi ideanikkari oli insinöörikapteeni Karl Gunnar Matias Löfström, maanmittarien keskuudessa Löffi. Löffi ei ollut syntyperäinen maanmittari, vaan kuvakartoitukseen intohimoisesti perehtynyt kone- ja sähköinsinööri. 30-luvulta alkaen hän esiintyi kitaroineen majuri Reino Palmrothin (viisunikkarina alias Palle) sekä kirjailija Reino Hirvisepän kanssa Yleisradion suosituissa radiorevyissä Palle ystävineen. Löffin me luvuilla Polysteekissä opiskelleet muistamme fotogrammetrian laboratoriossa hääräävänä kenraalina. Fotogrammetrian kenttäharjoituksissa me kuvasimme kartanon fasadeja ja Löffi rupatteli iloisesti ranskan kielellä kartanon rouvan kanssa. 3/2010 Ilmakuvakartta syntyy Nenosen kameraan yhdistettiin professori V. Väisälän kehittämä ilmanpainemittari, jolla lentokorkeuden muutos edellisestä kuvanotosta kyettiin mittaamaan ilmapaineen eroista muutaman metrin tarkkuudella. Lentokoneen kallistelusta johtuvat virheet pystyttiin oikaisemaan ja kuvat voitiin suurentaa kartoituksen mittakaavaan 1: Nyt oli kehitetty ilmakuviin perustuva kartoitusprosessi. Menetelmän edullisuus päihitti metsien ja soiden kartoituksessa kipreegeli- eli mittapöytämittauksen. Jos tarkkoja ollaan, ja sitähän maanmittaajat ovat, liimatuissa ilmakuvakartoissa oli mittakaava- ja kohteiden sijaintivirheitä. Korkealla sijaitseva maasto on lähempänä kameraa kuin alemmat mannut. Lähinnä kameraa olevalla linssiludealueella mittakaava on liian suuri ja vastaavasti alamaiden mittakaava on liian pieni. Kokeile vaikkapa ottamalla valokuva omasta naamastasi käsietäisyydeltä. Sieväkin nenä turpoaa kuin Muumin nokka. Ortotekniikan tuotantovälineet kehittyivät muutama vuosikymmen myöhemmin ja mittakaavavirheet poistuivat. Maanmittaushallituksessa ilmakuvakartat otettiin pohjiksi pitäjän- ja topografisiin karttoihin. Ne yhdistettiin 40-luvun lopulla kiivaan väännön jälkeen uudeksi tuotteeksi, Peruskartaksi. Nenonen-tyyppisellä kameralla kuvattiin 60-luvulle saakka. Horisonttikameran korvasi vähitellen 50-luvun lopulla alkanut mahdollisuus laskea kuvapyramidien arvoja matematiikkakoneilla ja sähköaivoilla työasemamikrojen, älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttöliittymien alkukantaisilla esiasteilla. Tietoteknistymisestä kerrotaan sarjan kolmannessa osassa, syksyn Viisarissa. Kirjoittaja on Maasto- ja rajatietotuotantoprosessin eläkkeelle jäänyt prosessinomistaja. 3

4 teksti pekka JuSSila/tipa Maanmittauslaitoksen brändiuudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön uudet kirjasimet. Valituilla fonteilla tavoitellaan tekstiin vakuuttavuutta, selkeyttä ja luettavuutta. Tässä Maanmittauslaitoksen brändiuudistuksesta kertovan tarinan kolmannessa osassa käsitellään typografiaa. Lyhykäisyydessään typografia tarkoittaa tekstin ja kirjainten asetteluun liittyvää suunnittelua. Yritysilmeessä typografian määrittely tarkoittaa kirjasinmerkkien määrittelyä ja joskus myös ohjeistusta siitä, kuinka tekstit eri medioissa ladotaan. Vaikka typografia saattaa tuntua toissijaiselta elementiltä brändi-ilmeen kokonaispaletissa, on sillä kuitenkin erittäin tärkeä identiteettiä rakentava merkitys. Siinä Typografia luo sisältöä, kuten hienostuneisuutta, nykyaikaisuutta tai vaikkapa ryhtiä. missä värit luovat brändiin tunnelmaa, luo typografia sisältöä, kuten hienostuneisuutta, nykyaikaisuutta tai vaikkapa ryhtiä. Typografia on brändielementeistä ehkäpä se näkymättömin osa, mutta sen merkityksen huomaa, jos typografian suunnittelu tehdään huonosti tai kun ohjeistuksista poiketaan. Lontoon metrosta Maanmittauslaitokselle Maanmittauslaitoksen vanha, nyt käytöstä poistuva fontti, on Gill Sans. Se on yksi tunnetuimpia kirjasimia maailmassa ja sitä onkin vuosien varrella kopioitu ja paranneltu moneen otteeseen. Kuten monet muutkin asiat maailmassa, myös kirjasimet suunnitellaan aina tiettyä käyttötarkoitusta varten. Kirjasimia suunnitellaan esimerkiksi leipätekstejä eli tätä nyt lukemaasi juoksevaa tekstiä tai otsikoita silmällä pitäen. Tunnetuin versio, ja myös Maanmittauslaitoksen käyttämä, Gill Sansista suunniteltiin Lontoon metron opasteisiin. Se on helppolukuinen, suuressa koossa miellyttävän muotoinen, mutta äärimmäisen hengetön fontti. Gill Sansin suurin rajoitus tulee vastaan leipätekstissä, johon se on liian kömpelö, pienessä koossa vaikeasti luettava ja paljon tilaa vievä kirjaisin. Kirjasinperheen valinta Maanmittauslaitos julkaisee paljon painettua sanaa, niin esitteitä, ilmoituksia kuin lehtiäkin. Tämä asetti typografialle vaatimuksia, joita kirjasinten valinnassa piti ottaa huomioon. Tärkein niistä on luettavuus, sillä maanmittausalan termistö ei välttämättä ole kaiken kansan tuntemaa. Hyvä luettavuus auttaa lukijaa sisäistämään asian ja tekee lukukokemuksesta vaivattomampaa. Lisäksi kirjasinperheessä tulee olla erivahvuisia leikkauksia, kuten Bold ja Italic eli lihavoitu ja kursiivi, jotta perhettä voidaan käyttää mahdollisimman monissa, yllätyksellisissäkin paikoissa. Hallitulla eri leikkausten käytöllä typografiaan pystytään luomaan eloisuutta ja iloisuutta. Maanmittauslaitokselle valittiin pitkän valintaprosessin jälkeen kaksi kirjasinperhettä. Niistä päätteetön on nimeltään Gloriola ja sitä käytetään muun muassa otsikoissa, ingresseissä ja nostoissa. Gloriola on monikäyttöinen, samanaikaisesti sekä vakuuttava että leikkisä. Parhaiten leikkisyys tulee esille boldja italic -leikkauksissa, kun fontit ovat suuressa koossa. Päätteellinen, leipäteksteissä käytettävä fontti on nimeltään Centro Serif. Se on helposti luettava ja sen kohtalaisen leveät kirjaimet ovat toisistaan hyvin erottuvia. Oikein ladotusta tekstistä saadaan näin selkeä, ystävällinen ja lähestyttävä. Centro luo hyvän vastaparin Gloriolalle. Miltä nämä kirjasimet sitten näyttävät? Vastaus löytyy tältä sivulta. Otsikko on ladottu Gloriola Bold Italicilla, ingressi taasen Light-leikkauksella. Leipäteksti on Centro Serif Regular, ja nosto sekä väliotsikot jälleen Gloriolaa. 4 3/2010

5 JuuRelta Relta Jutun Jutun JuuRelta JuuRelta Jutun Jutun JuuR Ju tun JuuRelta Jutun JuuRelta Jutu Jutun JuuRelta JUTUN JUURELTA 2 Kenraalit ratkaisevat kulmapulmat 4 Brändiuudistuksen pyörteissä 6 Sovellukset esittelyssä: Meillä palvellaan! 8 Oma kynä 9 Suomalainen suunnistuskartta huippuluokkaa 12 Etusivu uusiksi! 13 Muuttuvassa maailmassa myös arkistotyö muuttuu 14 Pakkaa auto oikein 16 Kootut kesäherkut työntekijämme suosittelevat näitä 18 Ekologinen, sosiaalinen ja sielua lepuuttava palstaviljely 20 Minun työpäiväni 22 Paikkatiedoista puhuttiin jo pikkujouluissa Mukiinmenevät 24 Pankkireissu 25 KIRSIn kuulumisia 26 Sanaristikko 28 Maanmittari Mato Matala kirjoittelee eläkepäivinään 29 Uutisia VERKKOLEHTEÄ VERKKOKEINUSSA Miltä maailma näyttää? Se näyttää kesältä. Ikkunasta näkyy vahvan limen vihreitä lehtiä, oranssisia tulppaaneita, tummanharmaita kiviä. Kesä näyttää siis lähes Maanmittauslaitoksen uudelta värikartalta. Entä tuoksu? Paras tuoksu ikinä on juuri kuivuva asvaltti kuumana kesäpäivänä, se on aito kesätuoksu. Värit, tuoksut ja maut ovat vahvoja muistijälkiä. Niistä parhaimmista kerrotaan tämän Viisarin keskiaukeamalla. Valtio painostaa vähentämään painatustuotteita. Ennemmin vuosikertomus ja joulukortti kuin Viisari, puolustan lehteäni raivoisasti. Olen valmis siirtämään Viisarin täysin sähköiseksi siinä vaiheessa, kun lehteä voi lukea sähköiseltä lehtien tai kirjojen lukulaitteelta. Eikä siihen välttämättä mene kauaa. Sitä ennen on kestettävä muutosta ja muutosvastarintaa, hankittava uusia taitoja toteuttaa uusia juttuja. Miltä näyttää sähköinen lehti. Noudattaako se ulkoasultaan verkkosivuja vai verkkolehtiä. Voiko samalle alustalle ladata niin Pirkan kuin Seurankin Viisarin sijaan ja lukea kuin lehteä. Se nähdään muutaman vuoden sisällä. Sitä odotellessa haluan kaivaa lehden kassista ja upota siihen. Verkkokeinussa, kuuman kesän siristessä, lehti kasvojen suojana. No, ehkä se lehti ei silloin ole Viisari. kuva: tuulikki holopainen Kuumia kesäpäiviä kaikille! kansikuva tuulikki holopainen Jani kylmäaho/keke esittelee paikkatietoikkunaa MaaStokauDen avajaisissa SeuRaava lehti ilmestyy lokakuussa. aineisto toimitukseen viikolla 35. Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Viisari ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 38. vuosikerta JULKAISIJA: Maanmittauslaitos/viestintä, Opastinsilta 12 C, PL 84, HELSINKI TOIMITUS: Päätoimittaja Pirkko Yliselä, puh , toimitussihteerit Sari Putkonen Viestintä Skrivaus, puh , Mervi Laitinen, puh , taitto Leena-Riitta Tuomaala, puh SÄHKÖPOSTI: TOIMITUSNEUVOSTO: Matti Kantanen Etelä-Savon MMT, Leena Mörsky Varsinais-Suomen MMT, Ulla Lanu HAL, Teuvo Pajukoski Pohjanmaan MMT, Annamaija Krannila/TIPA, Vesa Walamies Keski-Suomen MMT OSOITTEENMUUTOKSET: Maanmittauslaitos/Hallintopalvelukeskus/Tomi Sulva, puh PAINO: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2010 ISSN /2010 5

6 JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtom teksti JuSSi tossavainen Meillä palvellaan! Laskuttaminenkin on palvelua Tässä juttusarjassa esitellään Maanmittauslaitoksen palveluja ja sovelluksia kahdesta näkökulmasta: tätä meille/meillä tarjoillaan ja tätä se oikeasti tarkoittaa, eli sovelluksen ja palvelun käytettävyys käytännössä. Sarjassa on tähän mennessä esitelty Ammattilaisen Karttapaikka, KTJ:n selaintietopalvelu ja Kansalaisen Karttapaikka. Nyt on vuorossa JAKOtoma. kuva: Seppo Sulku/eSuoMi TÄTÄ ON TARJOLLA... Sovelluksen käyttäjät puhuvat siis suvereenisti JAKOtomasta, mutta sen virallinen nimi on JAKOkii-toimitusmaksusovellus ja sen lyhenne ja kutsumanimi on JAKOtoma. Näin kertoo johtava sovellusasiantuntija Jaakko Viitala Kehittämiskeskuksesta. Ja miksipä emme häntä uskoisi, sillä hän on yksi sovelluksen aikaansaajista. Kyllä, ihan toteutuksen alusta. Kymmenen vuotta tässä on JA- KOtoman kanssa hengailtu, Viitala heittää. Näillä laitoksen järjestelmillä on aina niin julmetun pahat ja hienolta kalskahtavat nimet, ettei tavallinen kuolevainen tahdo uskaltaa edes arvailla, mitä niiden takana on. Viitala kuitenkin pudottaa fantastisesti toimittajan normaaleihin sfääreihin. Se on järjestelmä, jolla laskutetaan kiinteistötoimitukset asiakkailta. Kyse on siis ihan siitä riihikuivasta kahisevasta, mikä velotaan asiakkailta. Tämä selvä. Turhan työn välttämistä JAKOtoman käyttöönottovuosi oli 2002, mutta kehittäminen alkoi jo vuosituhannen alussa. Perusidea siinä on se, että laskutuksessa tarvittavat tiedot siirretään JAKOkii-toimitustuotantosovelluksesta ja työaika- ja toimituskustannukset puolestaan kirjanpidosta eli Raindancestä, Viitala kertoo. Johtavalla sovellusasiantuntijalla Jaakko Viitalalla ja JAKO-toimitusmaksusovelluksella on takanaan jo kymmenen yhteistä vuotta. Ja yhteistyö jatkuu edelleen. Järjestelmät siis keskustelevat keskenään? Aivan. Tämä ehkäisee turhaa työtä. Tietoja ei tarvitse tallentaa tai hakea eri järjestelmistä. Laskutusperusteet ovat vuosien varrella muuttuneet. Kun JAKOtoma otettiin käyttöön, vain lohkominen oli kiinteähintainen. Vuonna 2007 tuli kiinteistötoimitusmaksu-uudistus, jossa yhä useampi toimituslaji muuttui kiinteähintaiseksi. Tällaisia ovat muun muassa sopimukseen perustuva tilusvaihto, vesijätön lunastus ja yhteisen alueen lunastus. Vuonna 2009 tuli uusi uudistus, jossa muun muassa rajankäynti muuttui kiinteähintaiseksi. Sovelluksen pitäisi siis tunnistaa laskutusperusteet automaattisesti, jolloin käyttäjän ei tarvitse muistaa niitä. Jokainen toimitusmaksujärjestelmän yksinkertaistus tekee JAKOtomasovelluksesta entistä monimutkaisemman. Yksinkertaistaminen monimutkaistaa? Järjestelmän käyttökö on tehty käyttäjän kannalta mahdollisimman helpoksi? No yritetty tehdä, Viitala naurahtaa. Käyttäjät ovat kyllä joskus vähän eri mieltä. No niin siis, millä tavalla? Toimitusasiakkaat, toimitusinsinöörit ja kiinteistötoimitusten laskuttajat ovat usein esittäneet, että toimitusmaksujärjestelmä on liian monimutkainen, ja vaatineet sen yksinkertaistamista. Asiakkaiden ja järjestelmän käyttäjien näkökulmasta varmasti onkin hyvä, että sitä yksinkertaistetaan. Sovelluskehityksen näkökulmasta jokainen muutos tuo järjestelmään uusia käsittelysääntöjä, sillä uusien yksinkertaistettujen sääntöjen lisäksi sovelluksen on hallittava myös kaikki vanhat niin kauan kuin vanhoja toimituksia on vireillä. Jokainen toimitusmaksujärjestelmän yksinkertaistus tekee siis JAKOtoma-sovelluksesta entistä monimutkaisemman, Viitala toteaa. Tämä ei todellakaan selvä! Kuulostaa korkeammalta filosofialta. Viitala kertoo, että vuonna 2009 JAKOtoma-sovelluksen yllä- 6 3/2010

7 a, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOtoma, JAKOto kuva: Seppo Sulku/eSuoMi JAKOtoma on läheinen työkaveri Kari Alleniukselle, joka antaa järjestelmän toimivuudesta lähes puhtaat paperit. pitoon sekä uusien versioiden testaukseen ja käyttöönottoon kului kaikkiaan noin 370 työpäivää. Sovelluksen käytön valvontaan, loppukäyttäjien tukeen ja häiriötilanteiden selvittelyyn käytettiin noin 100 työpäivää. Laskuttaminen vaikuttaa todellakin korkeammalta matematiikalta, ainakin Jaakko Viitalan selvityksen mukaan! Toimitusten hinnastolaskenta suoritetaan Maanmittauslaitoksen omana työnä vuosittain. Lähdemateriaalina käytetään edellisenä vuonna loppuunsaatettuja toimituksia. Laskenta ei perustu otantaan vaan koko aineiston käyttöön. Maksuja määrättäessä huomioidaan sekä palkka- että yleiskustannukset kirjanpidossa suoritetun kohdennuksen perusteella. Vuonna 2009 hinnastolaskentaan käytettiin noin 230 päivää. Kiitos Jaakko! Vaan kysytäänpä asiantuntijalta eli sovelluksen käyttäjältä. Heitä on Maanmittauslaitoksessa noin 300 ja he ovat toimitusvalmistelijoita, toimitusinsinöörejä ja päälaskuttajia. Vuonna 2009 JAKOtomalla käsiteltiin maksupäätöstä, joissa kirjoitettiin yhteensä laskua....ja TÄTÄ SE KÄYTÄNNÖSSÄ TAR- KOITTAA Kari Allenius on toimitusvalmistelija Hämeenlinnassa Etelä-Suomen maanmittaustoimistossa. PETO-tiimissä, mikä ei siis tarkoita metsästysporukkaa vaan perustoimituksia tekevää tiimiä. Lähinnä rekisteröin toimituksia ja laskutan, hän tiivistää toimenkuvansa. JAKOtoma on oletettavasti siis hyvin läheinen työkaveri Alleniukselle ja tullut tutuksi vuosien mittaan. Mitä mieltä mahtaa sovelluksen hevijuuseri olla systeemistä? Se on oikeastaan aika hyvä ohjelma. Ennen oli käytössä HP:n päätteellä toimiva ohjelma, ja se oli kyllä aika hankala käyttää. Nykyinen JAKOtoma on Windowsin alla toimiva oma erillinen ohjelmansa. Aina on parantamisen varaa Vaikka Alleniuksen mukaan JAKOtoma toimii pääsääntöisesti hyvin, hän toivoo, että se osaisi vielä paremmin hyödyntää JAKOssa jo olevaa tietoa. Osittelumahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset ja laskujen teko onnistuu nopsasti, mutta se voisi vielä paremmin käyttää JAKO-järjestelmästä valmiina saatavaa tietoa. JAKOtoma voisi esimerkiksi tunnistaa, jos toimituksella on tehty rajankäynti ja kysellä maksutuotteiden tarvitsemat tiedot kyselyikkunoissa. Lisäksi olisi hyvä, jos jo ennen maksutuotteiden tuottamista voisi antaa tiedon laskun saajasta. Niin että siinäs kuulitte, sovelluskehittäjät! Käärikääpäs hihat ja hommiin. Jos laskutusperusteet muuttuvat, niin tokihan laskutusmekanisminkin pitää tulla perässä. Ja sitten vielä se kohtalonhetki. Minkä kouluarvosanan Kari Allenius mahtaa antaa JAKOkii-toimitusmaksusovellukselle eli kaverien kesken JAKOtomalle? Sanoisin, että sellainen kahdeksan ja puoli. No mutta sehän on melkein kiitettävä! Olette siis aika hyvin onnistuneet, Jaska ja muut sovellusasiantuntijat! 3/2010 7

8 oma kynä Koulutus haastaa muuttumaan Koulutukseen ladataan usein paljon odotuksia. Odotetaan, että yhden tai kahden päivän koulutuksen jälkeen osaamisvaje olisi ratkennut tai että henkilön toiminta olisi muuttunut. Kehittymisen kannalta on kuitenkin oleellisempaa se, mitä tapahtuu ennen ja jälkeen koulutuksen kuin se, mitä tapahtuu itse koulutuksessa. Oma asennoituminen on merkittävä koulutuksen onnistumiseen vaikuttava tekijä. Innostavinkaan kouluttaja ei voi tehdä ihmeitä, jos osallistuja ei itse ole valmis oppimaan ja työstämään asioita. Koulutuksesta saa oppia ja eväitä tulevaa kehittymistä varten. Koulutuksen vaikuttavuus näkyy oppien siirtymisenä käytännön toimintaan. Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja omaksumme ja sisäistämme asioita eri tavalla. Usein parhaiten oppii asioita pohtimalla, itse tekemällä ja osallistumalla, sekä toisen kanssa niistä keskustelemalla. Siitähän koulutuksessa ja kehittämisessä on laajemminkin kyse: aktiivisen roolin ja vastuun ottamisesta omasta kehittymisestään. Koulutukseen voidaan määrätä osallistumaan, mutta asioiden omaksumiseen ja oppimiseen tarvitaan oma motivaatio. Esimiehen tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että alaisilla on oikeanlaista osaamista. Esimies saa laitoksen johdolta viestiä siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan. Hän peilaa alaistensa osaamista laitoksen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Kehityskeskustelussa sovitaan yhdessä niistä kehittymistoimenpiteistä, jotka ovat kussakin työtilanteessa oleellisia. Kaikilla meillä on kokemuksia unettavasti puhuvan kouluttajan vetämistä koulutuksista. Jälkeenpäin muistellen päivän kohokohta oli herkulliset pullat iltapäiväkahvin kanssa. Onneksi ainakin itselläni on kokemuksia myös toisenlaisista koulutuksista. Sellaisista, joissa innostunut kouluttaja saa osallistujatkin innostumaan. Hän haastaa osallistujat itse pohtimaan ja miettimään asioita valmiiden vastausten sijaan. Näiden koulutusten opit ovat kantaneet pisimmälle. Koulutuksen tavoitteet riippuvat koulutuksesta. Excel-koulutuksen tavoitteet ovat konkreettisempia kuin esimerkiksi työyhteisökoulutuksen tavoitteet. Vaikuttavuudessa on myös eroja. Excel-koulutuksen vaikuttavuus on nähtävissä heti. Henkilö osaa käyttää ohjelman toimintoja paremmin. Työaikaa säästyy muihin töihin ja stressipiikkejä on huomattavasti aiempaa vähemmän. Työyhteisökoulutuksen vaikuttavuus ei ole näin suoraviivaista ja sitä on vaikeaa mitata. Tilanne on sama useimpien koulutusten kohdalla. Tällä hetkellä osaamisasiat ovat uuden henkilöstöstrategian myötä aiempaa keskeisemmin esillä laitoksessamme. Koulutus on vain yksi henkilöstön kehittämisen muoto. Niin koulutus kuin kaikki muutkin henkilöstön kehittämisen muodot tähtäävät samaan asiaan: osaamisen ylläpitoon ja sen parantamiseen ja sitä kautta työhyvinvoinnin lisäämiseen. Jaksaminen ja pärjääminen työssä antavat voimia moneen muuhunkin asiaan elämässä. Kirjoittaja työskentelee henkilöstökoordinaattorina Hallintopalvelukeskuksessa. 8 3/2010

9 teksti tiina JÄppinen Suunnistusliiton 75-juhlavuoden tapahtumat ovat hauskaa, urheilullista ja sosiaalista yhdessäoloa suunnistuksen parissa. Suomalainen suunnistuskartta huippuluokkaa Kuntosuunnistus kiinnostaa suomalaista Suunnistusliitto ja Maanmittauslaitos ovat tehneet aktiivista yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien etenkin juniorisuunnistajien parissa. Tavoitteena on saada nuoret innostumaan kartasta, maanmittauksesta ja kartoituksesta myös ammattina. kuva SuunniStuSliitto kuva pirjo valjanen Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala iloitsee lajin kilpailumenestyksestä ja laajasta harrastajajoukosta. Yhteistyö on sujunut hyvin, sillä molemmilla on yhteinen intressi kartoituksen eteenpäin viemisestä. Maanmittauslaitos on ollut mukana muun muassa Suunnistaja-lehdessä ja verkkokirjeissä. Imagoyhteistyö on keskittynyt nuorisotapahtumiin, kuten Leimausleiriin, jonne viime vuonna kokoontui junioria, kertoo Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala. Maanmittauslaitoksessa joka kolmas harrastaa tai kilpailee suunnistuksen parissa, mutta myös muissa organisaatioissa suunnistetaan. Pääkaupunkiseudulla on pyörinyt pitkään Helsingin Suunnistajien järjestämä firmaliiga, jossa on eritasoisia sarjoja. Kysyntää on myös suunnistuskoululle, josta etenkin naiset ovat olleet kiinnostuneista. Suunnistuksesta on tullut myös osa työhyvinvoinnin ylläpitoa. Se on hieno fitness-laji, kehuu Kulmala. Suunnistuksen suosio kasvaa Viime vuonna Suomessa tehtiin yli kuntosuunnistuksen suoritusta tapahtumassa, joita järjesti 260 seuraa. Kansa suunnisti innokkaasti niin iltarasteilla kuin rastiviikkojen reiteilläkin. Kävijöistä kuului johonkin seuraan, mutta kun- 3/2010 9

10 Kaiken kaikkiaan noin nuorta harrastaa kilpasuunnistusta. Yllä Jokioisten koululaisten Rastiseikkailun osallistujia. kuva pirjo valjanen 10 3/2010

11 toilijaa käy radoilla muuten vain. Kuntosuunnistukselle on ollut selvä tilaus. On tärkeää, että seurat tekevät tapahtumiin erilaisia tasoratoja. Suunnistus on kilpailun lisäksi myös ulkoilua ja luonnossa liikkumista, sanoo Kulmala. Yksilölajiksi suunnistus liikuttaa tehokkaasti. Keskimäärin yhdessä tapahtumassa oli noin 90 osallistujaa, mutta pääkaupunkiseudun iltarasteilla saattoi seikkailla jopa ihmistä. Hyvä suunnistusmenestys, kuten Minna Kaupin esimerkki, innostaa myös nuoria. Hiihtosuunnistuksessa kunniaa lajille on tuonut myös Maanmittauslaitoksen Teemu Köngäs, joka on vuoden 2009 viestimaailmanmestari. Maanmittausneuvos Risto Nuuros taas on 70-luvun MM-menestyjiä. Meillä on nuorille karttaprojekteja, joissa seurat ovat esitelleet lukioikäisille kartoitustyötä. Suunnistuskartat liian hyviä? Moni lajin harrastaja aloitti suunnistuksen mustavalkoisilla peruskartoilla. 80-luvulta lähtien alettiin tehdä omia karttoja suunnistusta varten, jolloin niiden pohja-aineisto erkaantui peruskartasta. Kartoista tuli myös värillisiä. Suomessa suunnistuskartat ovat huippuluokkaa, mikä on jo haaste kansainvälisessä suunnistuksessa. Kun tekniikka on kehittynyt ja kartoittajat ovat kunniahimoisia, meillä taidetaan sortua välillä liiankin tarkkoihin suunnistuskarttoihin, pohtii Kulmala. GPS tuli mukaan noin viitisen vuotta sitten, eikä karttoja ole tarvinnut tehdä enää askelpari ja mittanauha -periaatteella. Uusimpana keinona on laserkeilaus, joka nopeuttaa edelleen karttojen tekoa, tuumaa Kulmala. Myös tulostustekniikka on kehittynyt. Kun vielä kymmenen vuotta sitten kartat tehtiin painossa, nyt ne voidaan tulostaa helposti vaikka seuran omalla tulostimella. Nykyisin karttoja on helppo täydentää ja ne ovat ajantasaisia, mikä on tärkeää etenkin lapsille ja kuntosuunnistajille, jotka eivät välttämättä osaa tulkita kartan virheitä, huomauttaa Kulmala. Suomesta löytyy muutamia suunnistuksen ammattikartoittajia, jotka hoitavat arvokilpailujen kartan teon. Suurimman osan suunnistuskartoista tekevät kuitenkin seurojen harrastajat. Meillä on ollut erityisesti nuorille karttaprojekteja, joissa seurat ovat esitelleet lukioikäisille kartoitustyötä jotta kiinnostus alaan on saatu herätettyä, kertoo Kulmala. Suunnistusta moneen lähtöön Perinteiset ja vanhimmat lajit ovat kesä- ja hiihtosuunnistukset. Nykyisin hiihtosuunnistus on kärsinyt lyhyistä talvista. Lisäksi kisat vaativat kesäkisoja enemmän töitä ja iltarastien järjestäminen ei taas onnistu, koska illat ovat pimeitä. Toivomme silti, että seurat kokeilisivat hiihtosuunnistuksen rastien järjestämistä edes viikonloppuisin. Se on vauhdikas ja hieno laji. Suunnistukselle hiihto olisi loistava täydennys, kehuu Kulmala. Sprinttisuunnistus mahdollistaa suunnistamisen monissa paikoissa, kuten puistoissa, kortteleissa, koulujen piha-alueilla jne. Suunnistuksessa tärkeää on oikeiden reitinvalintojen teko nopeasti joka rastivälillä. Pyöräsuunnistus on maastopyöräilyn ja suunnistuksen risteytys. Karttojen teossa käytetään niitä reittejä, joita luonto on valmiiksi muovannut. Lajin ensimmäiset MM-kisat pidettiin vuonna Uusinta on tarkkuussuunnistus, joka sai alkunsa vammaissuunnistuksena. Lajin ensimmäinen MM-kisa käytiin Laji perustuu päättelytehtäviin, joissa nopeus ei ratkaise. GPS-seurannan ansiosta kilpailut ovat alkaneet kiinnostaa yleisöä aiempaa enemmän. Kulmalan mukaan GPS-seurantaa käytetään kaikissa arvokisoissa, mikä mahdollistaa kilpailijoiden seurannan tosiajassa internetissä, tv-lähetyksissä ja esimerkiksi paikan päällä olevalta laajakankaalta. 3/2010 Kartasta kunnallinen liikuntapaikka Kartat ovat pääosin seurojen omaisuutta. Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kartta on kunnallinen liikuntapaikka siinä kuin jääkiekkokaukalo tai koripallokenttä. Jos kunnat kustantaisivat suunnistuskartat, niitä voisivat käyttää vapaasti seurojen lisäksi muutkin, sanoo Kulmala. Suunnistuskartat palvelevat paitsi suunnistajia myös monia muita, kuten maanomistajia, metsästäjiä, marjastajia ja pelastuspalvelua. Harva tulee ajatelleeksi, että monien kuntakeskusten lähimetsät on kartoitettu suunnistusta varten. Ihmiset eivät tiedä, mistä niitä karttoja saa, toteaa Kulmaa. Suunnistusliitto 75 vuotta Suunnistusliitto juhlii 75-vuotistaivaltaan tänä vuonna. Ensimmäinen juhlatapahtuma oli toukokuussa. Tuolloin lajia markkinoitiin paikallisesti 75 Juhlarastitapahtumassa eri puolella Suomea. Tarjolla oli ohjelmaa kuntosuunnistuksesta huippuliigan kilpailuihin. Tavoitteena oli tehdä suunnistussuoritusta. Juhlavuosi päättyy marraskuun lopulla järjestettävään juhlagaalaan. Suunnistus liikuttaa Lisenssisuunnistajia eli kilpailijoita on Suomessa noin , joista juniorisuunnistajia vajaa puolet. Kilpailutapahtumia on kesässä noin 200, hiihtosuunnistustapahtumia 50 ja lisäksi on pyöräja tarkkuussuunnistusta, listaa Suunnistusliiton toimitusjohtaja Mika Kulmala. Koko suomalaisen suunnistuksen liikevaihto on vuositasolla Suomessa vajaa 10 miljoona euroa, josta liiton budjetti on noin 2,3 miljoonaa. Kuntosuunnistuksissa pyörii 1,5 2,0 miljoonaa euroa. 11

12 teksti aaro Mikkola/keke Etusivu uusiksi! kuva: aaro Mikkola/keke Maanmittauslaitoksen intran uudistuksen suunnittelu on käynnissä. Tavoitteeksi on asetettu selkeys ja käyttäjäystävällisyys. MAANMITTAUSLAITOKSEN ULKOISEN verkkosivuston uudistamisella tähdätään sivuston selkeämpään rakenteeseen, parempaan ajantasaisuuteen ja verkon kautta tapahtuvan sähköisen asioinnin edistämiseen yleensä. Tämän VERME-projektin jälkiä seuraten, ja osin sen rinnalla kulkien viedään eteenpäin sisäisten verkkosivujen eli intran/ intramittarin uudistamista. Palveluketjuista muodostetaan asiointipolkuja. INTRA/mämäärittelyprojektissa ei ole vielä mukana toteutusta, vaan tässä vaiheessa kyse on uusien sivujen rakenteen ja sisällön, dokumentinhallinnan sekä hakupalveluiden ja ylläpidon suunnittelusta. Uuteen intraan suunniteltuja toimintoja Kytkentä VERMEen ei ole sattumaa. Molemmat täisuutisointi, kuitenkin infoähkyä välttäen. Intran kautta verkkosivustot pitää päästä rakennetaan käsiksi suureen samalle määrään hyvin Intrassa järjestettyä panostetaan ja jaoteltua sivuston tietoa. selkeään alustalle ja ne hyödyntävät yhteisiä sivurakenteita, rakenteeseen, helppoon tiedon löytämiseen, dokumentaatiota, hakukonetta ja vaivattomaan ylläpitoon ja kohdennettuun osin myös yhteistä sisältöä; esimerkiksi uutisoinnista viestintään. osa koskee yhtä lailla laitoksen ul- Projektin määräaika on elokuun loppu. koisia kuin sisäisiäkin asiakkaita eli henkilökuntaa. Toteutus alkaa toivottavasti pian tämän jäl- Ylläpidon kannalta on järkevää ottaa keen. saavutettavissa olevista synergioista kaikki irti. Suunnitteluvaiheessa ei kangistuta siihen, mihin tietotekniikka nyt pystyy tai ei pysty, vaan siihen, mihin intrassa olisi pyrittävä. Kehitys etenee sellaista vauhtia, että jos joku toiminto ei ole tänään mahdollinen, niin huomenna se jo toimii! Tavoitteena helpompi arki Intra-projektissa pääpaino on meidän kaikkien arjen helpottamisessa. Tavoitteena on sivusto, jonka avaaminen töihin tullessa on yhtä luonteva toimenpide kuin sanomalehden luku aamiaispöydässä. Intrassa tulee olla saatavilla omaan työhön ja siihen liittyvien tukipalvelujen tietous sekä tarvittava päivit- Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Kehittämiskeskuksessa ja INTRA/mä-projektin projektipäällikkönä. PS Tutustu uuden intran rakennesuunnitemiin intrassa Projektit ja projektiarkisto > INTRA/mä > Projektiryhmä > Intran rakenteet ja sisällöt Sivujen perusjako ydin- ja tukiprosesseihin sekä toimintayksiköihin säilyy. Sivurakenteet yhtenäistetään. Toimipisteille yhteiset asiat kuvataan omilla sivuilla. Päivittäminen tehdään helpoksi. Osan tiedoista järjestelmä päivittää automaattisesti. Toteutetaan tehokkaat hakutyökalut. Sisäiset palvelut kootaan yhtenäisille sivustoille; sillä ei ole merkitystä, mikä yksikkö tai prosessi palvelun tuottaa. Palveluketjuista muodostetaan asiointipolkuja. Verkkosovellukset voi käynnistää suoraan intrasta. Lomakkeiden täyttö ja eteenpäin toimittaminen tapahtuu intran kautta. Päivittäisviestintä jaetaan uutisiin, tapahtumiin ja ilmoituksiin. Toteutetaan kohdennettu viestintä: käyttäjä voi osin itse valita, minkätyyppisiä asioita haluaa intraviestinnässä seurata. Päällekkäistiedotus sähköpostitse poistetaan. Mahdollistetaan ryhmätyötilojen perustaminen. Niitä voivat hyödyntää projektit, tiimit ja prosessit. Extranet-sivut yhteishankkeisiin ja kohdennettuun ulkoiseen viestintään järjestetään ryhmätyötilojen laajennuksena, johon liittyy pääsynhallinta. Käyttäjälle tarjotaan mahdollisuus koota etusivulleen oma-intra -sivusto, johon hän voi kasata ikkunoita itseään kiinnostavista tai omiin työtehtäviin liittyvistä asioista. Muodostetaan teemoittaiset keskustelupalstat ammatillista keskustelua varten. Palstoilla keskustellaan omalla nimellä ja tunnistus sirukortin avulla. 12 3/2010

13 teksti MaRJa Rantala/aRk Muuttuvassa maailmassa myös arkistotyö muuttuu Arkistoammattilaiset kokoontuivat Jyväskylässä Jyväskylän maakunta-arkisto ja Maanmittauslaitoksen arkisto isännöivät helteisessä Jyväskylässä valtakunnallisia Suomen arkistopäiviä Arkistopäivät ovat joka neljäs vuosi järjestettävä arkistoalan merkittävin ammattilaisten tapahtuma. Päiville osallistui noin 320 asiakirjahallinnon ja arkistoalan ammattilaista valtionhallinnosta, kunnista ja yrityksistä. Maanmittauslaitos toimi isäntänä ensimmäistä kertaa. kuva arkistokeskus Maanmittauslaitoksen näyttelyosastolla Anu Kovanen, Niko Saatsi ja Jukka Mikkonen sekä kokousvieraita. ARKISTOPÄIVIEN TEEMAKSI valikoitui tällä kertaa lähes itsestäänselvyytenä muutos ja muutosjohtaminen. Suuriakin muutoksia toteutetaan myös julkishallinnossa nopealla aikataululla, ja kaikkiin muutoksiin liittyy tietohallinnon ja asiakirjahallinnon muutokset. Asiakirjahallinnon organisointi, ohjeistus ja käytännöt sekä vastuut ja valvonta on määriteltävä kaikissa muutostilanteissa ajoissa ja riittävän tarkasti. Arkistopäivillä käsiteltiin muun muassa KIRSI-projektia eli kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtoa käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen, valtion aluehallinnon uudistusta, kuntaliitoksia ja JulkIT-hankkeita arkistotoimen ja asiakirjahallinnon kannalta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysmies Erkki Ahon raportin Arkistolaitosta koskevat suunnitelmat puhuttivat alan ammattilaisia. Valtiotieteiden tohtori Pekka Mattila johdatteli arkistoammattilaiset työelämän ja muutoksen hallinnan kysymyksiin otsikolla Asiantuntija muutoksessa, asiantuntijatyö murroksessa ilmiöt ja selviytymiskeinot. Mattila rohkaisi arkistoammattilaisia tekemään työnsä näkyväksi ja parantamaan työelämän metataitojaan muutostilanteissa selviämiseksi. Mattila provosoi myös pohtimaan omaa muutosroolia: olemmeko aktivisteja, seurailijoita, epäilijöitä vai opportunisteja ja vaihtuvatko roolimme eri muutostilanteissa. Mattilan keynote-esitys toimi hyvänä pohjustuksena onnistuneille päiville ja herätti vilkasta keskustelua niin virallisissa esityksissä kuin käytäväpuheissakin. Monipuolinen ohjelma ja näyttely Toisen päivän aluksi arkistoammattilaiset pohtivat kolmessa ryhmässä julkishallinnon muutoksia organisaatiomuutosten, yhteisten sähköisten järjestelmien ja palvelujen sekä muuttuvan profession ja sitä myötä koulutustarpeiden näkökulmasta. Organisaatiomuutosten vaikutusta käsitelleessä ryhmässä esittelin kokousväelle laitoksen KIRSI-projektin. Saimme ansaitusti hyvää palautetta systemaattisesti ja hallitusti tehdystä julkishallinnon muutoksesta. KIRSIprojektissa myös arkistosiirrot ja arkistotietopalvelujen suunnittelu ja toteutus olivat alusta asti hyvin projektissa mukana ja selkeästi vastuutettu sekä resurssoitu. Päivi Tommila työ- ja elinkeinoministeriöstä pahoitteli omassa esityksessään, että Aluehallinnon uudistushankkeessa arkistoasioiden hoitoon oli aikaa vain vajaa vuosi. Niinpä hankkeessa jouduttiin keskittymään vain välttämättömimpään, ja paljon työtä onkin edessä uusissa AVI- ja ELYvirastoissa. Turun maakunta-arkiston Pirkko Haarion mukaan kuntasektorin muutoksissa on vaikea löytää vastuutahoja. Osaamisen varmistaminen muutostilanteissa puhutti kaikissa kolmessa ryhmässä. Arkistopäivien yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa järjestettiin näyttely, jossa muun muassa asianhallintajärjestelmien ja arkistokalusteiden toimittajat esittelivät tuotteitaan. Maanmittauslaitoksen näyttelyosaston hittituote oli Maan mitta -kirja, jota myytiin reilusti enemmän kuin tietopalvelupäälliköt Mikael Holm ja Kari Rantalainen odottivat. ARKKI-järjestelmän käyttöä KTJ-selaintietopalvelun kautta seurattiin osastollamme myös vilkkaasti. Seuraavan kerran arkistoammattilaiset kokoontuvat näissä merkeissä Vaasaan toukokuussa Julkishallinnon muutoksiin liittyy aina myös tietohallinnon ja asiakirjahallinnon muutokset. Kirjoittaja työskentelee Maanmittauslaitoksen Arkistokeskuksen johtajana Jyväskylässä. 3/

14 teksti pekka päivike/psavo Pakkaa auto oikein Kuvakavalkadi Pohjois-Savon maanmittaustoimiston perustoimitusinsinöörien autoista ja niiden pakkaustavan herättämistä ajatuksista Maastokaudella liikenteessä on päivittäin satoja Maanmittauslaitoksen autoja, ja vakavan tapaturman riski liikenteessä on koko ajan olemassa. Autoissa kuljetetaan uskomaton määrä työkaluja ja tarvikkeita. Nykyajan autojen turvallisuus on parantunut jatkuvasti, mutta sekään ei auta, jos autoa ei ole lastattu oikein myös turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. kuva pekka päivike/psavo kuva pekka päivike/psavo Farmariautot ovat yleistyneet. Niissä on käytettävä tavaratilan ja matkustamon erottavaa verkkoa, koska tämmöisen tavaramäärän vyöryminen matkustamoon on taatusti hengenvaarallista. Tavarat on hyvä pitää erillisessä laatikossa, ja ehdottomasti poikkisuunnassa auton kulkusuuntaan nähden. Kaikki, mikä estää tavaroiden lähtemistä liikkeelle, on hyväksi. Tässä tapauksessa tilannetta parantaisi laatikon yläreunassa olevat sidontalenkit. Tavaratilan peitteen tulee tietysti olla suljettuna ajon aikana. Sedan-mallisissa autoissa kaikki tavarat on syytä pitää peräkontissa ja peräpenkki tiukasti paikoillaan. Tavarat tulisi kuljettaa omissa laatikoissaan. Tässäkin tapauksessa tilannetta parantaisi, jos pyykit olisivat erillisessä sidontalenkein varustetussa laatikossa. Pyykit ja iskurauta on sijoitettava kulkusuuntaan nähden poikittain. Peräpenkki joutuu nokkakolarissa joka tapauksessa tiukoille. 14 3/2010

15 kuva pekka päivike/psavo Pakkaa turvallisesti suojaat itseäsi ja muita matkustajia. kuva pekka päivike/psavo Tässä esimerkki hyvästä tavasta kuljettaa GPS-sauvaa ja mittalaitetta. Turvavyö estää laitteen liikkumisen kolaritilanteessa. Peräpenkin luukkuja ei tule aukoa, jotta tavaratilasta ei pääse ylimääräisiä esineitä matkustamoon. Takapenkillä turvavyöt kannattaa pitää niin, että ne vastustavat mahdollisimman hyvin tavaratilasta tulevaa painetta. Asiakirjasalkku (GPS-terminaali) on hyvä pitää matkustamossa alhaalla takajalkatilassa. kuva pekka päivike/psavo Mikäli tavaroita on paljon, on syytä käyttää peräkärryä. Tapahtui Pohjois-Savossa Kävin työsuojelupäällikön ominaisuudessa tarkastamassa työntekijämme auton nokkakolarin jälkeen. Kaikki tavarat olivat asial lisesti tavaratilassa ja takapenkki kesti tosin vääntyen ja pehmusteet vaurioituen takaa tulleen paineen. Toimitusinsinöörimme ei voinut estää kolaria, joka oli vastaantulevan syytä. Työntekijämme selvisi kolarista ruhjein, mutta takymetri, joka oli omassa kuljetuslaukussaan tavaratilassa, meni kovan tällin saaneena lunastukseen. Auton varusteisiin niin työ- kuin siviiliajossakin tulee aina kuulua turvaliivi. Koskaan ei voi tietää, milloin sitä tarvitsee oman turvallisuuden vuoksi. Kirjoittaja työskentelee maanmittausjohtajana Pohjois-Savon maanmittaustoimistossa. 3/

16 koonnut SaRi putkonen Kootut kesäherkut - työntek Kesän maku Kesäherkkujen ehdoton ykkönen on muurinpohjaletut itse paistettuna ja vanhempien pihamaalla nautittuna. Lettuaikaan siirryimme kultaisella 70-luvulla, kun pihaan muurattiin grilli ja sille hankittiin kaveriksi muurikkapannu. Siitä lähtien letut ja kesä ovat kuuluneet erottamattomasti yhteen. Samoin kuin savun haju, joka tarttuu lettuja paistaessa hiuksiin ja vaatteisiin. Lettujen paisto on leppoisaa puuhaa, ja jokaisella paistajalla oma hyväksi havaittu tyylinsä, jolla saa letuista mieleisiään. Omien lettujeni tulee olla mahdollisimman suuria ja reunoiltaan rapeita. Rakkaimmat letunpaistomuistoni ovat viime kesältä. Silloin jo hyvin sairas isäni kysyi heti kesäsäiden lämmettyä, että koskas ehtisit tulla lettuja paistamaan. Vietimme lettukestejä useammankin kerran. Tänä kesänä letunsyöjiä on yksi vähemmän. Muurinpohjaletut 1 l maitoa 2 kananmunaa 1 tl suolaa 2 3 dl vehnäjauhoja 2 dl ohrajauhoja (ruisjauhotkin käyvät) 1. Vatkaa munat maidon joukkoon. Lisää suola ja jauhot vähitellen, koko ajan sekoittaen. Anna taikinan turvota noin 30 minuuttia. 2. Paista letut muurikkapannussa ja nauti heti. Täytteeksi hilloa oman maun mukaan. Kirsi Mäkinen, Tietopalvelukeskus Herkkua rahasta Tämä jälkiruoka tuli mieleeni kahdenkymmenen vuoden takaa. Kummityttöni Heljä oli uimasta tultuaan mummolassa saanut tietää, että jälkiruoaksi oli rahkaa, ja tyttö oli heti todennut: Mää niin tykkään rahasta. Pirkko-mummoa huvitti tytön reipas ja osuva lausahdus ja hän vastasi, että niin minäkin. Kummityttö on tänä kesänä oikeana lääketieteen kandina kesätöissä jossakin Tampereen lähikunnassa hoitamassa muun muassa liiallisesta mansikkarahan nauttimisesta aiheutuvia ihottumia, ja samalla tienaamassa rahaa. Rahanteko on helppoa meille muillekin, tarvitaan ainoastaan: 2 dl kermaa vatkattuna 2 dl purkki maitorahkaa 1 tl vaniljasokeria ruokalusikallinen tai pari tavallista sokeria tuoreita kotimaisia mansikoita pilkottuina Jos mansikat maksavat mansikoita tai aiheuttavat allergiaa, ne voi korvata puolukoilla, hillolla ja/tai hedelmillä. Marjo Tiainen, Etelä-Savon maanmittaustoimisto 16 3/2010

17 ijämme suosittelevat näitä Faalukorvia rapusalaatilla Seskarön tapaan Suurin kesäherkku? Aikoinaan suunnistusseuran kotisivuilla urheilija-profiileissa mainittiin kohdallani mielijuomaksi ja -ruuaksi väljähtynyt isotonik (urheilujuoma) ja atrilli (makkara). Se oli sitä aikaa, kun jokaisen nörtinalun piti kyhätä omat sivut. Niin myös pari sukulaispoikaakin pikku-pöhönäs teki, eikä ne kauheesti mun mielipiteitä kyselly, kun tietoja sinne kirjasivat. Atrilli on ihan ok, mutta väljähtyneen urheilujuoman tilalle keksisin kyllä parikymmentä parempaa vaihtoehtoa. Kuten kaikki varmaan jo muistavatkin, olen senikäinen, että kesäherkkuni pitäisi ehdottomasti olla uudet perunat, silli ja tilli. Vaan ei ole. Olen joskus yrittänyt opetella sillinsyöntiä, mutta ei siitä mitään tullut. Niin kuin ei ole onnistunut kahvinjuontikaan. Ehkä varovasti kokeilen taas molempia. Maitoliemiperunat on kuitenkin parasta, mitä perunasta saa kesällä. Mutta ei sekään ole suurinta kesäherkkuani. Ensinnäkin mökki-ihmisen paras herkku syödään mökillä, mieluiten illan jo hieman hämärtyessä ja järven tyyntyessä. Saunapuhtaana virittelet pihagrilliä ja nälkäisenä kääntelet tiriseviä pihvejä. Savua on juuri sen verran, että tulee hyvä tuoksu ja hyttyset pysyy loitolla. Aurinko laskee, kuikka laulaa ja käki kukkuu kilpaa Eli suuri osa kesäherkusta koostuu tunnelmasta. Itse annos voi olla ihan perus-kauraa, esimerkiksi muutama pihvi ja peruna, pari atrillia, vähän vihreää salaattia ja tietenkin perunasalaattia. Ruokajuomaksi tumma Nikolai (huom. tämä tais olla jo kolmas tahaton mainos tässä jutussa, mutta minulle ei ole maksettu niistä mitään). Muuten olen sitä mieltä, että piimävelli voittaa kaikki kesäherkut! Harri Lehtimäki, Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Ruotsalaisten lahja lappilaiseen ruokapöytään on faalukorvi (falukorv på svenska). Tämä kesäisten grillaushetkien herkku kulkee rajan takaa kätevästi marketin muovikassissa myös tänne Suomeen. Tuotetta käsitellään sen eri valmistusvaiheissa ilman turhaa hienostelua tai pikkusormien kohotteluja, vaikkakin snapsit ovat sallittuja ilman laulua. Esittelen lukijoille nyt kesäherkun, joka pohjautuu faalukorviin yhdistäen siihen meren äyriäisten makumaailman. Yhdessä nämä raaka-aineet saavat aikaan yllättävän makujen väripaletin, joka saa kyynisimmänkin Michelin-ravintolan kokin kasvot muuttumaan kateudesta kelmeän vihreiksi. Resepti 1 Faalukorvi (mielellään Nyckelkorv, mutta muukin merkki käy, kunhan se ei vain ole kevytversio) 1 purkki katkarapusalaattia (aivan sama, mitä marketista löytyy) Kertakäyttölusikka ja talouspaperirulla Valmistus 1. Faalukorvi viipaloidaan noin mm paksuisiksi siivuiksi. Kuumennetaan joko pannulla tai nuotiopaikalla sopivan ritilän päällä. Käännetään kerran. 2. Talouspaperirullasta otetaan yksi arkki paperia, joka taitetaan kaksi kertaa (ensin pitkittäin ja sitten poikittain), jolloin muodostuu mainio tarjoilualusta. 3. Valmis korvisiivu asetetaan tarjoilualustalle. 4. Kertakäyttölusikalla kipataan rapusalaattia makkaran päälle. Muotoillaan puolipallon muotoon. Vaiheet 1 4 toistetaan tasan niin monta kertaa, että raaka-aineet loppuvat kokonaan. Juomaehdotus Juomaksi käy ihan mikä tahansa soppa. Toscanalainen kuiva valkoviini, kuten Michelangelonkin aikanaan arvostama Vernaccia di San Gimignano, sopii erityisen hyvin. Tymäkämpi ja astetta äijämäisempi vaihtoehto palanpainikkeeksi on kitalakea mukavasti vilvoittava tuote numero yksi Ruotsin Systembolagetista. Tätä reenattua sitrusmaista kirpeyttä yhdistettynä kesätuulen kaltaiseen keveyteen osaavat monet maanmittarit Lapissa arvostaa. Arvostelu Annos nautitaan tarttumalla alaspäin kiertyneellä kämmenotteella tarjoilualustaan ja syömällä koko komeus ns. hampurilaisotteella. Jo ensimmäinen suupala vakuuttaa: mikä yhdistelmä! Faalukorvin hienostuneet maut huumaavat aistit. Onko seassa ripaus vuohenjuustoa vai aavistus tryffeliviinietikkaa mene ja tiedä? Palstatilan puute pakottaa minut lopettamaan ylistyksen, mutta kokeilkaa itse. Heikki Lind, Lapin maanmittaustoimisto 3/

18 teksti SaRi putkonen Ekologinen, sosiaalinen ja sielua lepuuttava palstaviljely Kun hausjärveläinen maatalon tytär Aira Kallio tuli kaupunkiin, hänen mieleensäkään ei tullut, että alkaisi kasvimaata laittamaan. Vaan kuinkas kävikään. Nyt sokerijuurikas- ja perunatilalla kasvanut kartoittaja hehkuttaa palstaviljelyn hyviä puolia vuolaasti ja erittäin tyytyväisen oloisena. kuva: pirkko YliSelÄ/MMk ALUKSI KASVATIN KUKKIA naapurin palstalla, kartoittaja Aira Kallio Kehittämiskeskuksesta (KEKE) muistelee, kuinka tuli antaneeksi pikkusormensa palstaviljelylle. Tuohon aikaan palstojen saajat arvottiin ja minua onnisti. Sain oman palstan. Olin aivan innoissani. Näin palsta vei koko käden. Sitten kaupunkiviljely vei vielä viestintäpäällikkömmekin mennessään, ja nyt Pirkko Yliselä ja Aira viljelevät puoliksi aarin palstaa. Kaikki sinne ryntää Palstaviljelijöitä kuvatakseen Aira lainaa Helsingin Sanomien juttua, joka oli otsikoitu: Palstaviljelijät ovat oma ihmislajikkeensa. Ja allekirjoittaa otsikon väittämän mielihyvin. Kaikki keväällä sinne palstalle ryntää. Se on kuin muurahaispesä. Jos on töistä väsynyt, sitten kun on palstalla, on taas ihan voimissaan. Aira kertoo, että perheellä on ollut mökki nyt viiden vuoden ajan, mutta onneksi se on kallioisella paikalla, joten siellä kuokkimista ei juuri pääse harrastamaan. Mökistä huolimatta Aira ei malta luopua palstasta. Uusia tulijoita multasormiksi olisi jonoksi Palstaviljelijät ovat oma ihmislajikkeensa. asti. Mustikkasuon palstavilje- Kylvön jälkeen herää lapsenmieli. lijöiden tiluksilla Mellunmäessä 18 kesää viettänyt haastateltava arvelee, että puutarhanhoito on nykyään hiukan trendikästä. Puutarhaohjelmat, blogit ja lehdet ovat osaltaan nostaneet tämän esille. Kartoittaja Aira Kallio kertoo, että Mustikkasuon palstaviljelijöiden tiluksilla Mellunmäessä maa on multavaa ja kasvit kasvavat hyvin. Kukat ja perunat sulassa sovussa Ensimmäisinä palstaviljelyvuosina piti kokeilla kaikkea: juurekset, pavut ja perunat sekä kukat. Yhä edelleen peruna on pakollinen ja suosikki. Perunaa on pakko olla. Mikään ei voita suoraan maasta nostetun varhaisperunan makua. Suosikkilajike on, ehdottomasti, Siikli. Kukkia minulla on aina ollut paljon pe- 18 3/2010

19 runoiden lisäksi. Pirkko Yliselän toive oli, että laita perunat toiseen reunaan ja kukat minun puoliskoa vastaan. Perunamaa on niin tylsännäköinen sitte, kun perunat on nostettu. Palstan perennoja ovat muun muassa palava rakkaus, kurjenkello, kultahelokki Lisäksi ruiskukkia pitää aina olla ja krasseja ja malvikkeja. Ruiskukalle on löytynyt käyttöä myös kakunkoristeena. Sain joltakulta neuvon, että laita tuoreet ruiskukan kukat pakkaseen ja korista niillä itsenäisyyspäivän kakku. Se toimi hyvin. Kukat säilyivät pakkasessa ehjinä ja hyvinä. Aira Kallio kertoo, että pitää käsillä tekemisestä. Aiemmin kuvaan kuului kranssien teko, ja palstalta sai tarvittavia kuivakukkia. Nyt tilalle ovat tulleet risut ja rautalanka, joista taitava saa monenlaista aikaiseksi. Palstalla kasvaa perunoiden ja kukkien lisäksi yrttejä. Valikoimaan kuuluvat muun muassa rakuuna, oregano ja timjami. Maallahan näitä ei kasvatettu, tämä on tullut palstaviljelyn myötä. Marjoja pitää myös olla. Mustaherukkapensaat ja mansikat. Kevättöitä Eilen kävin palstalla katsomassa, että järvi on kuivunut, Kallio kertoo huhtikuun loppupuolella haastattelijalle. Nyt voi aloitella kevättöitä. Ensin katkotaan talventörröttäjät pois. Siistitään ja mahdollisesti kalkitaan. Maan kuivuttua se lannoitetaan ja muokataan. Penkinteko on taidetta : miten päin ja minkä pituisia penkkejä; viistossa vai suoraan? Olen suunnitellut paperillekin. Voin sitten siitä katsoa, mitä ja miten kylvökset oli edellisenä vuonna. Jos kylvää aikaisin keväällä, hallanarat kasvit suojataan harsolla. Kylvön jälkeen herää lapsenmieli. Käyn lähes joka ilta palstalla katsomassa, koska taimet nousevat. Kurjenkellot kukoistavat kesäisin Aira Kallion palstalla. Ja maistuivat jäniksille. Citykaneja ei alueella ole. Kaunista ja ekologista Palstaviljelyä Aira Kallio kuvaa henkireiäksi muun elämän keskellä. Muitakin hyviä puolia löytyy listaksi asti: Kitkeminenkin menee, se on itse asiassa terapeuttista. Palstaviljelyn hienouksiin kuuluu myös se, että aina saa apua ja neuvoja toisilta viljelijöiltä. Ja kasveistahan riittää myös tarinaa loputtomiin. Se on hyvä harrastus monelle ehkä jo yksinäiselle eläkeläiselle sosiaalisen kanssakäymisen merkeissä. Palstalla myös lapset näkevät kasvun ihmeen. Lisäksi palstaviljely on ekologista. Ekologisuus ja kauneus kulkevat käsi kädessä. Nykyään se on myös monikulttuurista, sillä maahanmuuttajat perheittäin ovat innokkaita viljelijöitä. Aira Kallio taitaisi käydä palstaviljelyn sanansaattajasta. Porkkanat maistuvat monelle Airan palstalla vakioviljelykasveja ovat muun muassa porkkanat, sipulit ja perunat. Kaksi vuotta sitten peruna kasvoi todella hyvin ja jaoin satoa sinne ja tänne. Yhden rivin jätin itselleni. Minulla oli myös porkkanoita. Kun sitten ryhdyin porkkanoita kaivamaan, niin niistä oli jäljellä sellaiset kahden sentin jämät. Olivat menneet parempiin suihin myyrien suihin. Samoin oli käynyt perunoillekin. Mellunmäen Mustikkasuon palstaviljelijöiden tiluksille ovat löytäneet tiensä myyrät, rusakot ja nyt myös lehtokotilot. Kerran löysin kompostissa olevasta kurpitsapenkistä muurahaispesän. Siellä oli varmaankin lämmin ja hyvä olla. kuva: aira kallio/keke Maalla lapsena en koskaan nähnyt kettua. Palstalla näin viime kesänä kaksi kertaa, kai se etsi vuorostaan jänispaistia. Yhteiselämä luonnon kanssa kuuluu palstaviljelyyn. Satunnaisista vastoinkäymisistä huolimatta saldo harrastuksesta on positiivinen: Palstalla on ihana käydä iltaisin, seurata kasvien kasvua ja kun auringon laskiessa satakieli laulaa, sielu ja sydän lepäävät. Hienoa, Aira Kallio hehkuttaa Pasilan virastotalossa. Aira Kallio Maanmittauslaitokselta Aira Kallio kertoo, että hänen uransa Maanmittauslaitoksella alkoi vuonna 1975, kun hän tuli Pitäjänmäelle piirustustoimistoon kartanpiirtäjäksi. Nyt hän työskentelee Kehittämiskeskuksessa kartoittajana karttatietokantatiimissä. Yleistämme pienimittakaavaisia karttatietokantoja Maastotietokannasta 1: ja 1: Kallio toteaa, että tiimissä on hyvä henki. Minulla on ollut onni olla hyvissä tiimeissä ja vaihtelevissa töissä. Aira Kallion asenne työntekoon ilmenee hänen vastauksestaan, kun kysytään, mitä hän tykkää työstään: Tekee mitä työtä vaan, sitä pitää itse arvostaa ja siitä pitää olla ylpeä. Se auttaa jaksamaan. 3/

20 10.6. Torstai Torsdag kuvat: otto uotila & MeRvi laitinen/mmk Tietsikka auki ja sähköpostien tsekkaus. Päällikön ollessa lomalla Rondo ilmoittaa minulle muutaman laskun vaativan käsittelyä, toivottavasti menee oikein jaot laskuihin yms Posti saapuu ja alan selvitellä sitä, mikä kuori menee minnekin. Kun posti jaettu, vaksit toimittaa postit osastoille. Joukossa on tietty muutama pakettikin Aamuposti setvitty, ja juuri tänään Viisari menossa painoon, joten tulostan kaikkien toimipisteiden pakettikortit ja toimitan ne viestintään. Loput jakelut sitten, kun Viisari on ilmestynyt Joku tarvitsee kopioita huomiseen tilaisuuteen, lupaan tehdä ne mahdollisimman pian (onneksi tilaisuus ei ala ihan tunnin päästä) On tullut pari työaikojen korjauspyyntöä, lähetän ne eteenpäin. Jollakin on mennyt toimikortin pin-koodi lukkoon (rekisteröintipisteen hoitaja on palaverissa), avaan sen, kunhan pukkoodi löytyy. Onneksi lukkiutuneen pin-koodin avaus onnistuu Ja nyt olisi sopiva hetki käydä syömässä ennen kuin Syöty ja palattu, tullut siivous-/huoltopyyntö, välitän tiedot eteenpäin Senaattila-järjestelmään, lähteviä postipaketteja ilmaantunut postituspöydälle, tulostan niihin pakettikortit ja siirrän odottamaan postiin lähtöä Vuositilasto ilmestynyt, etsin siihen jakelulistan ja jahas jakelussa reilusti postitettavaa muillekin kuin laitoksen omalle väelle. Onneksi tarrapohjat näille on valmiina, joten osoitteiden tulostus tarroille, tarrat kiinni ja tilasto sisään kuoriin. Jaan tilaston toimipisteiden lokerikkoihin sekä Pasilan yksiköille listan kappalemäärien mukaan Nyt alkaa olla jo kiire, edellä mainitun jakelun kanssa vierähti sen verran aikaa, että on ruvettava laittamaan lähtevää postia valmiiksi, eipä muuta kun tohinalla toimeen, valmista kun pitäisi olla klo 15.00, jolloin lähtevä posti noudetaan. Pakkaan toimipisteille lähtevät postit lokerikosta sopiviin kuoriin ja lasken määrät. Lisään kaiken muun päivän mittaan kertyneen postin eli 1 luokan tai 2 luokan + muun postin Itellan laatikoihin sekä laatikot ja paketit häkkiin. Sitten täyttämään sähköistä lähetyslistaa: merkataan kappale määrät ja yhteispainot, tulostetaan ohjauslappu postikuormaan mukaan ja lähetetään lista ja juuri ja juuri kaikki valmista, kun lähtevä posti tullaan noutamaan. Kerittiinpäs vaikka tänään tiukille menikin Jäihän näitä vuositilastoja vielä huomiseksikin. Jäljellä reilut 100 osoitetta, joihin tilastot postitetaan, jatkan näiden tekoa Sain tilastot kuoritettua, hyvä näin. Lähtevät sitten heti huomenna postiin, kun eivät ihan tämän päivän postiin ehtineet. Huomiseksi luvassa isoja monistushommia, taitaa se päivä mennä sitten enempi monistushommien parissa. Aika hektiseksi päivä muodostuikin, niin äkkiä kun tilanteet vaihtelevat. Mutta nyt kotiin päin Pasilan väen arkea helpottavat monin tavoin Hallintopalvelukeskuksen toimistosihteeri Tomi Sulva, autonkuljettaja Matti Haanperä, virastomestari Olli-Pekka Kinnunen ja autonkuljettaja Osmo Linden sekä kuvasta puuttuva virastomestari Jan Lindqvist. Tomi Sulva, toimistosihteeri, Hallintopalvelukeskus 20 3/2010

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset

tunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Graafinen ohjeistus. Lemmikkilinnut Kaijuli ry

Graafinen ohjeistus. Lemmikkilinnut Kaijuli ry Graafinen ohjeistus Lemmikkilinnut Kaijuli ry Sisältö 1. Värit 2. Fontti 3. Logo 4. Graafiset elementit 5. Ylätunnisteen käyttö 6. Lainaukset ja nostot 7. Dokumenttipohjat Värit C 81 M 58 Y 51 K 34 R 50

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Suunnistuksen historiaa

Suunnistuksen historiaa Suunnistuksen historiaa 1800-luvun sotilaiden liikuntamuoto Ensimmäinen kilpailu Norjassa 1897 Ensimmäinen suunnistustapahtuma Suomessa oli vuonna 1904 hiihtosuunnistusviesti Helsinki Porvoo 1930-luvulla

Lisätiedot

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta?

Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 40 35 Takaisin yhteenvetoon Mistä kuulitte eetu-hankkeesta? 37% 30 25 23% % 20 15 10 10% 10% 13% 5 3% 3% 0 esitteestä mainoksesta tiedotustilaisuudesta uutisesta sosiaalisen median kautta suoran yhteydenoton

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä

Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Helppoja reseptejä Fortini Multi Fibrellä Fortini täydennysravintojuoma Fortini Multi Fibre -täydennysravintojuomia voi nauttia jääkaappikylminä raikkaina pirtelöinä sellaisenaan. Joskus tarvitaan kuitenkin

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä

Kokeile kuvasuunnistusta. 3D:nä Kokeile kuvasuunnistusta 3D:nä Oheinen 3D-kuvasuunnistus on julkaistu Suunnistaja-lehdessä 1/13. Tämä kuvasuunnistus on toteutettu tarkkuussuunnistuksen aikarastitehtävän mukaisesti. Aikarastilla kartta

Lisätiedot

Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi

Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi Nautintoja juhlahetkiin ja lahjaksi Suomalaista käsintehtyä suklaata Suomalaista käsintehtyä suklaata Tarjoiluun ja liikelahjaksi K Tuoretta suklaata herkutteluhetkiin Kultasuklaan herkullisen tuoreet

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12. Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut.

Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12. Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut. Tiedote julkaistavissa 10.10.2014 klo 12 Aleksis Kiven nimikkoleivos -kilpailu on ratkennut. Uudenmaan Martat ry on tänä vuonna 85-vuotisjuhlaansa viettävä Suomen suurin marttapiiri, jonka tehtävänä on

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ

GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

SeaMonkey pikaopas - 1

SeaMonkey pikaopas - 1 SeaMonkey pikaopas SeaMonkey on ilmainen ja yksinkertainen www-sivujen teko-ohjelma. Sillä on kätevää koostaa yksinkertaisia sivuja ilman, että täytyy tietää jotain HTML-koodista. Tämä opas esittelee sivuston

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

???? 4???????????????? YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA. Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä

???? 4???????????????? YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA. Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä 4 YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä Suunnistuskartoittajien talvipäivä 16.2.2008, Jussi Silvennoinen Ei ongelmia! 4 I Mitäs tämä oikein on

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU Taitoharjoittelu Suunnistustaito SUUNNISTAJAN TAVOITTEENA on löytää kullekin rastivälille paras mahdollinen reitti ja toteuttaa se nopeasti ja virheettömästi. Suunnistustaito

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

ohjeistus retkikerho

ohjeistus retkikerho Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon

Lisätiedot

Reseptit Likkojen lenkki 2015

Reseptit Likkojen lenkki 2015 Grillattua Hk:n rypsipossua 600 g HK:n rypsiporsaan sisäfilettä 2 tl korianterin siemeniä 1 tl kuminaa 1 tl fenkolinsiemeniä 1 dl hunajaa 1. Puhdista filee kalvoista. 2. Sekoita loput ainekset keskenään

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015 TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO - Kannettava tietokone Panasonic CF-29, verkkolaturi, autolaturi ja langaton hiiri. (vara-akku) - Emit 250 -lukijaleimasin - MTR4-kortinlukija

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään

Graafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla

Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Näkyvyys nousuun hakukoneoptimoinnilla Teemu Leppänen Puhujan esittely Verkkosivuja vuodesta 1999 Tietoliikennealan koulutus Kouluttajana noin 10 vuotta Asunut Englannissa ja Australiassa Oma yritys vuodesta

Lisätiedot

Ukkohallan opit vs kuinka suunnistan Paljakassa?

Ukkohallan opit vs kuinka suunnistan Paljakassa? Ukkohallan opit vs kuinka suunnistan Paljakassa? Paljakassa kilpaillaan Kainuun Rastiviikon ohessa MM-katsastukset 7.7 keskimatkalla sekä 9.7 pitkällä matkalla. Tämän maastoanalyysin myötä luon katsauksen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus.

Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet. VERSIO 1 (2015) http://www.fillarirastit.com/ohjeet/pyorasuunnistus. Ohjeita 2015 www.fillarirastit.com Hiiltomiehet Kuva: Jari Yli-Hietanen Muutamia pyöräsuunnistuksen erityisjuttuja Polkukuvaus, kertoo polun ajettavuuden Mitä yhtenäisempi viiva sitä nopeampi sitä on ajaa

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

TUNNUS TUNNUS. Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS

TUNNUS TUNNUS. Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS Tunnus - Kehrä Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnukseen kuuluu kaksi osaa: kuviollinen kehrä-tunnus ja toiminnan/tapahtuman

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

Ratojen piirto Condesilla, ratamestarin osuus

Ratojen piirto Condesilla, ratamestarin osuus Karttojen tulostuksesta vastaa tähän nimetty tulostustiimi. Tavoite on myös saada yhä enemmän ratamestareita tekemään ratasuunnittelua itse Condesilla, jonka jälkeen viimeistelystä ja tulostuksesta vastaa

Lisätiedot

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen

Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Maanmittauslaitos ja Yhteisten vesialueiden yhdistäminen 18.9. 2014 Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Aiheet Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yhteisten vesialueiden

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2014. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2014. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2014 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2014 suunnistuskoulu järjesti 16 tilaisuutta, 4 niistä iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 15, apuohjaajia 10 ja oppilaita 89.

Lisätiedot

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita!

Vuoden parhaat ruokalahjat. Ei kylmätuotteita! K A R I N I N R U O K A L A H J A T 2 0 1 5 Vuoden parhaat ruokalahjat Ei kylmätuotteita! WWW.MATGAVOR.SE ORDER@MATGAVOR.SE +46 42 32 26 10 1 Me tarjoamme teille maistuvan ratkaisun! Jo 25 vuoden ajan

Lisätiedot

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Mika Ilomäki & Tuija Soanjärvi 1 Suunnistustapahtuman perusteet Vaatimukset kilpailu- /tapahtumapaikalle Maastonkäytön luvat Ympäristökysymysten selvittäminen Käyttökelpoinen

Lisätiedot

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri.

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi (+37 astetta). Liota joukkoon hiiva, suola ja sokeri. Focaccia (italialainen peltileipä) Focaccia on yksi omista suosikeistani, se on edullista ja helppoa valmistaa, eikä siihen tarvita voita tai leikkelettä päälle vaan se on valmista sellaisenaan. Focaccialla

Lisätiedot

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu?

Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Runebergin päivä lähestyy tässäkö vuoden hittitorttu? Vuoden 2012 Runebergin päivä sattuu sunnuntaille, joten valtaosalla suomalaisista on hyvin aikaa leipoa ja loihtia maittavat leivonnaiset itse. Kokeile

Lisätiedot

Tervetuloa kevään 2016 aikuisten suunnistuskouluun!

Tervetuloa kevään 2016 aikuisten suunnistuskouluun! Tervetuloa kevään 2016 aikuisten suunnistuskouluun! Jokainen osaa jo suunnistaa. Kaikki eivät vain tiedä sitä. Suunnistuskoulu on tarkoitettu jokaiselle, joka haluaa oppia suunnistuksen perusasiat aikuisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön

Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan. Suunnistaja huomioi kanssaharrastajat ja ympäristön Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1A Jokainen voi suunnistaa omalla tasollaan 1B Jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus suunnistaa kilpailuissa ja kuntorasteilla omalla tasollaan.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot