Päivi Manninen HAAPAVEDEN OSUUSPANKIN YRITYSKUVA JA KILPAILUASEMA HENKILÖASIAKKAIDEN KESKUUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivi Manninen HAAPAVEDEN OSUUSPANKIN YRITYSKUVA JA KILPAILUASEMA HENKILÖASIAKKAIDEN KESKUUDESSA"

Transkriptio

1 Päivi Manninen HAAPAVEDEN OSUUSPANKIN YRITYSKUVA JA KILPAILUASEMA HENKILÖASIAKKAIDEN KESKUUDESSA Opinnäytetyö KESKI POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2006

2 2 SISÄLTÖ Sivunumero TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 0. Johdatus aihealueeseen 0.2 Tutkimustehtävä ja sen rajaus 2.3 Haapaveden Osuuspankki 3 2 YRITYSKUVA 6 2. Yrityskuvakäsitteitä Maine ja maineenhallinta Palvelubrandi Yrityskuvan merkitys Yrityskuvan muodostuminen Yksinkertainen yrityskuvan muodostumisen malli Yrityskuvan identiteetti ja profiili Mielikuvien psykologinen muodostuminen Mielikuvien tasojen muodostuminen Mielikuvien käsitteelliset tasot Mielikuvien profiiliin vaikuttavat tekijät 34 3 ASIANTUNTIJAPALVELUT Asiantuntijapalveluiden käsite Asiantuntija ja asiantuntijaorganisaatio Asiantuntijaorganisaation kilpailukyky Tunnettuuden ja yrityskuvan merkitys asiantuntijaorganisaatiolle Asiantuntijapalvelujen osat Asiantuntijapalvelujen laatu 42 4 ASIAKKUUKSIEN JOHTAMINEN Asiakkuusajattelusta Asiakastyytyväisyyden peruselementit Asiakastyytyväisyydestä asiakkuustyytyväisyyteen ja arvoon Asiakkaan kokema arvo ja hyöty Asiakasuskollisuus Asiakkuuden lujuus Asiakkuuden sidokset Asiakkuuskohtaamiset 59

3 3 5 TEOREETTINEN VIITEKEHYS 62 6 EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelmat Kyselylomake ja muuttujat Tutkimuksen kohdejoukko ja tiedonkeruu Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusaineiston kuvailu 67 7 TUTKIMUSTULOKSET Vastaajien pankkisuhde Vastaajien pankkipalvelujen käyttö Vastaajien mielipiteet Haapaveden pankkien lukumäärästä Pankinvaihtokokemukset viimeisen kahden vuoden aikana Vastaajien odotukset ja niiden toteutuminen pääpankissa Vastaajien asiakastyytyväisyys pääpankkiin Vastaajien asiakastyytyväisyys eri asiointikanaviin Vastaajien asiakastyytyväisyys rahoituspalveluihin Vastaajien asiakastyytyväisyys säästämis ja sijoituspalveluihin Vastaajien asiakastyytyväisyys asiakassuhteen hoitoon Vastaajille tuotettu arvo asiakassuhteesta Vastaajien lojaalisuus ja sitoutuminen omaan pääpankkiin Mielikuvat pankkien kehityssuunnista viimeisen kahden vuoden aikana Pankkeihin liitettävät mielikuvatekijät Pankkien yhteydenotot viimeisen vuoden aikana 07 8 YHTEENVETO 09 LÄHTEET 9 LIITTEET

4 4 KUVIO JA TAULUKKOLUETTELO Sivu KUVIO. Mielikuva toimintaratkaisujen taustalla 7 KUVIO 2. Lisäarvojen haloefekti 8 KUVIO 3. Imagon ja mielikuvan ero 20 KUVIO 4. Mielikuvien muodostumisen vuorovaikutusmalli 26 KUVIO 5. Asiakkaan näkemät eri tekijät yrityksestä 30 KUVIO 6. Imagon psykologiset vaikuttajat 3 KUVIO 7. Mielikuvan syveneminen tasoittain 33 KUVIO 8. Yrityskuvan profiiliin vaikuttavat tekijät 35 KUVIO 9. Koettu kokonaislaatu 44 KUVIO 0. Odotusten ja kokemusten muodostama tyytyväisyys 47 KUVIO. Kokemusten jakautuminen tyytyväisyysasteen mukaan 48 KUVIO 2. Asiakkuuden lujuuden osatekijät 57 KUVIO 3. Asiakkuuden lujuus 58 KUVIO 4. Teoreettinen viitekehys 62 KUVIO 5. Vastaajien sukupuolijakauma pankeittain 67 KUVIO 6. Vastaajien ikäjakauma pankeittain 68 KUVIO 7. Vastaajien ammattiryhmät pankeittain 69 KUVIO 8. Vastaajien elämänvaihe pankeittain 70 KUVIO 9. Vastaajien koulutustaso pankeittain 7 KUVIO 20. Vastaajien tuloluokat pankeittain 72 KUVIO 2. Vastaajien pääasiallinen pankki 73 KUVIO 22. Pääasiallisen pankin lisäksi käytetyt pankit 74 KUVIO 23. Vastaajien verkkopankkisopimukset 75 KUVIO 24. Vastaajien kansainväliset kortit 76 KUVIO 25. Vastaajien rahoitusyhtiöiden luotot 77 KUVIO 26. Vastaajien rahastosijoitukset 77 KUVIO 27. Vastaajien säästövakuutukset 78

5 5 KUVIO 28. Vastaajien asuntolainat 79 KUVIO 29. Vastaajien kulutusluotot 79 KUVIO 30. Vastaajien määräaikaiset talletukset 80 KUVIO 3. Vastaajien eläkevakuutukset 8 KUVIO 32. Vastaajien arvopaperisäilytykset 8 KUVIO 33. Pankkien lainopillisten palvelujen käyttö 82 KUVIO 34. Pankkikonttoreiden määrä Haapavedellä 83 KUVIO 35. Kiinnostus uuteen pankkikonttoriin Haapavedellä 84 KUVIO 36. Kiinnostus uuteen pankkikonttoriin ikäryhmittäin 84 KUVIO 37. Pankinvaihto viimeisen kahden vuoden aikana 85 KUVIO 38. Vastaajien odotukset pääpankkiaan kohtaan 87 KUVIO 39. Vastaajien eri odotusten toteutuminen pääpankissa 88 KUVIO 40. Vastaajien tyytyväisyys eri asiointikanaviin 90 KUVIO 4a.Vastaajien tyytyväisyys rahoituspalveluihin 9 KUVIO 4b.Vastaajien tyytyväisyys rahoituspalveluihin 9 KUVIO 42a.Vastaajien tyytyväisyys säästämis ja sijoituspalveluihin 92 KUVIO 42b.Vastaajien tyytyväisyys säästämis ja sijoituspalveluihin 93 KUVIO 44. Vastaajien tyytyväisyys asiakassuhteen hoitoon 94 KUVIO 45. Vastaajille tuotettu arvo asiakassuhteesta 95 KUVIO 46. Vastaajien lojaalius ja sitoutuminen pääpankkiin 96 KUVIO 47. Mielikuvat pankkien kehityssuunn./kehitt. huomattavasti 98 KUVIO 48. Mielikuvat pankkien kehityssuunn./kehitt. jonkin verran 99 KUVIO 49. Mielikuvat pankkien kehityssuunnasta/pysynyt ennallaan 99 KUVIO 50. Mielikuvat pankkien kehityssuunnasta/ heikentynyt 00 TAULUKKO. Yritysidentiteetin ydin ja yrityskuvan osatekijät 29 TAULUKKO 2. Pankkien kehityssuunnat/kehittynyt huomattavasti liite 4 TAULUKKO 3. Pankkien kehityssuunnat/kehittynyt jonkin verran liite 4 TAULUKKO 4. Pankkien kehityssuunnat/pysynyt ennallaan liite 4

6 6 TAULUKKO 5. Pankkien kehityssuunnat/heikentynyt liite 4 TAULUKKO 6. Mielikuva suomalainen liite 4 TAULUKKO 7. Mielikuva asiantuntija liite 4 TAULUKKO 8. Mielikuva luotettava kumppani liite 4 TAULUKKO 9. Mielikuva menestyjä liite 4 TAULUKKO 0. Mielikuva muutoskykyinen liite 4 TAULUKKO. Mielikuva kilpailukykyinen liite 4 TAULUKKO 2. Mielikuva ystävällinen henkilökunta liite 4 TAULUKKO 3. Mielikuva epäystävällinen henkilökunta liite 4 TAULUKKO 4. Mielikuva laaja palveluvalikoima liite 4 TAULUKKO 5. Mielikuva asiantunteva palvelu liite 4 TAULUKKO 6. Mielikuva asiantuntemuksessa toivomista liite 4 TAULUKKO 7. Mielikuva palvelu joustavaa liite 4 TAULUKKO 8. Mielikuva palvelu kankeaa liite 4 TAULUKKO 9. Mielikuva helppo lähestyä laina asioissa liite 4 TAULUKKO 20. Mielikuva vaikea lähestyä laina asioissa liite 4 TAULUKKO 2. Mielikuva oikeudenmukainen liite 4 TAULUKKO 22. Mielikuva selkeä rahoitusneuvonta liite 4 TAULUKKO 23. Mielikuva asiantunteva sijoitusneuvonta liite 4 TAULUKKO 24. Mielikuva asiantuntevat lainopilliset palvelut liite 4 TAULUKKO 25. Mielikuva huonot neuvontapalvelut liite 4 TAULUKKO 26. Mielikuva aikaa asiakkaalle liite 4 TAULUKKO 27. Mielikuva johtajat tavoittaa hyvin liite 4 TAULUKKO 28. Mielikuva johtajia ei tavoita liite 4 TAULUKKO 29. Tiedottaa riittävästi liite 4 TAULUKKO 30. Viihtyisät toimitilat liite 4 TAULUKKO 3. Mielikuva tarjoaa keskittämisetuja liite 4 TAULUKKO 32. Mielikuva huolehtii yhteiskuntavastuusta liite 4 TAULUKKO 33. Mielikuva näkyvä markkinoija/toimija liite 4

7 7 TAULUKKO 34. Pankkien yhteydenotot puhelimitse liite 4 TAULUKKO 35. Pankkien yhteydenotot kirjeitse liite 4 TAULUKKO 36. Pankkien yhteydenotot sähköisesti liite 4 TAULUKKO 37. Ei yhteydenottoa liite 4

8 8 OPINNÄYTETYÖN SUOMENKIELINEN TIIVISTELMÄ KESKI POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Tekijä: Opinnäytetyön nimi: Liiketalous Manninen Päivi Haapaveden Osuuspankin yrityskuva ja kilpailuasema henkilöasiakkaiden keskuudessa Paajanen Pekka Paajanen Pekka Työn ohjaaja: Työn tarkastaja: Opintojen aloitusvuosi: 2003 Valmistumisvuosi: 2006 Sivumäärä: 2 TIIVISTELMÄ Tässä opinnäytetyössä käsitellään yrityskuvaa, asiantuntijapalveluja ja asiakkuuksien johtamista. Empiirinen osuus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa tutkittiin henkilöasiakkaiden mielikuvia Haapavedellä toimivista pankeista, niiden kilpailutilannetta sekä Haapavedellä asuvien henkilöasiakkaiden pankkikäyttäytymistä. Teoreettisessa osassa tarkastellaan yrityskuvaa ja sen muodostumista, asiantuntijapalveluja ja asiakkuuksien johtamista sekä näiden välistä yhteyttä. Yrityskuva määritellään mielikuvaksi, johon vaikuttaa kaikki se, mikä liittää yrityksen ympäristöön. Se voidaan määritellä mielikuvaksi, jonka jokin yksilö tai yhteisö muodostaa tietystä yrityksestä. Asiantuntijapalvelut määritellään hyötyä tuottaviksi vaihdon välineiksi, jotka ovat erikoisosaamiseen perustuvia aineettomia toimintoja. Ne tuotetaan, markkinoidaan ja kulutetaan oleellisin osin samanaikaisesti. Asiantuntijapalvelut ovat ohjeita, neuvoja ja ideoita. Asiakkuuksien johtaminen on yritysjohdon tasolla tapahtuvaa asiakassuhteiden johtamista. Siihen liittyy kolmentasoisia tehtäviä; tyytymättömyystekijöiden poistaminen sekä asiakkuuskonseptien ja asiakkuuskokemusten suunnittelu. Haapaveden Osuuspankin kilpailuasema on hyvin vahva. Sen yrityskuva ja asiakastyytyväisyys on paras vertailtuihin pankkeihin nähden. Avainsanat: yrityskuva, asiantuntijapalvelut, asiakkuuksien johtaminen

9 9 OPINNÄYTETYÖN ENGLANNINKIELINEN TIIVISTELMÄ CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme: Business Economics Author: Manninen Päivi Name of thesis: Corporate image and competition position of Haapaveden Osuuspankki, OP Bank Group member, among individual bank customers Supervisor: Paajanen Pekka Inspector: Paajanen Pekka Starting year of studies: 2003 Year of graduation: 2006 Number of pages: 2 ABSTRACT This thesis deals with corporate image, expert services and customer relationship management. The empirical part was carried out as a quantitative research. By doing an enquiry it was studied the local individual customers opinions about the images and competition situation of the banks. It was also studied the behavior of individual bank customers in Haapavesi. In the theoretical part were examined corporate image and its elements, expert services, customer relationship management and connections between these things. Corporate image is defined as an image, which is effected by everything that links the corporate to its surroundings. It can be defined as an image, formed by an individual or community about a company. Expert services are defined as benefiting goods of exchange, which are immaterial functions based on expertise. They are produced, marketed and consumed for the most part simultaneously. Expert services are instructions, advice and ideas. Customer relationship management means management of customer relationships by managers. It deals with tasks on three levels; removing of factors causing customer unsatisfaction, designing of customer concepts and designing of customer experiences. Competition position of Haapaveden Osuuspankki is very strong. Its corporate image and customer satisfaction is the best among the compared banks. Key words: corporate image, expert services, customer relationship management

10 0 JOHDANTO. Johdatus aihealueeseen Finanssitoimialan toiminta ja kilpailuympäristön muutostrendit aiheuttavat tulevaisuudessa yhä suurempia haasteita selviytyä kiristyvässä kilpailussa. Väestön ikääntyminen ja ihmisten vaurastuminen lisäävät erityisesti erilaisten neuvontapalvelujen kuten lainopillisten ja varallisuudenhoitopalvelujen kysyntää. Kotitalouksien velkaantuminen sekä yritysten kansainvälistyminen ja varovaisuus hidastavat luotonannon kasvua. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin kiihdyttää liiketoiminnan kasvua näillä alueilla, kun taas muuttotappioalueilla kasvu hidastuu. Varallisuuserot tulevat kasvamaan ja varallisuus tulee keskittymään yhä pienemmälle osalle väestöä. Kilpailun kiristymistä lisäävät myös globalisaatio, rahoitusmarkkinoiden yhdentyminen ja palvelujen sähköistyminen. (OP 2006.) Väestön ikääntymisen vaikutuksia voidaan tarkastella finanssitoimialalla useista eri näkökulmista. Iäkkäät ihmiset tulevat muodostamaan tulevaisuudessa yhä tärkeämmän asiakassegmentin. Jälkisukupolville jäävät perinnöt kasvavat, joten pankkisuhteen jatkuvuus isältä pojalle perheen sisällä on pankeille haaste. Ikääntymisen myötä erilaisten uusien tuotteiden ja palveluiden kysyntä voi kasvaa, esimerkiksi säästämisessä voi korostua tuotteen vähäriskisyys ja yksinkertaisuus. (OP 2006.) Vaurastumisen ja koulutustason nousun johdosta asiakkaiden vaatimustasot nousevat. Osaamisvaatimukset kovenevat asiantuntijapalveluiden tarjoamisessa. Kilpailuttaminen yleistyy edelleen, jonka seurauksena asiakasuskollisuus vähenee. Finanssitoimialalla alkaneet rakennejärjestelyt jatkuvat ja suuret globaalit toimijat

11 voivat vahvistaa asemiaan esimerkiksi yritys ja yhteisörahoituksessa, varallisuudenhoidossa ja kansainvälisessä maksuliikkeessä. (OP 2006.) Yksityisellä sektorilla kotitalouksien kohtaama taloudellinen epävarmuus kasvaa. Sen vuoksi ihmisillä on kasvava tarve huolehtia omasta eläketurvasta omaehtoisella säästämisellä tai muuna säästämisenä pahan päivän varalle. Tulo ja varallisuuserojen kasvaminen yhteiskunnassa eriyttävät asiakastarpeita. Yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Tulevaisuudessa pankin valinnassa voi korostua yhteisöllisyys ja vastuullisuus. (OP 2006.) Pankkipalveluiden siirtyessä sähköisiin palvelukanaviin asiakkaiden on entistä helpompi vertailla ja kilpailuttaa pankkipalvelujaan. Tehostamispaineet pakottavat pankit monikanavan (konttori, puhelin, verkko) laajempaan hyödyntämiseen. Sähköisen liiketoiminnan kasvu tuo mukanaan uusia lisäarvopalvelumahdollisuuksia, mutta samalla myös paineita konttoriverkon ja palveluiden sopeuttamiseen. Asuntoluottojen hintakilpailu on siirtymässä vähitellen myös kulutusluottoihin. Paineita syntyy kustannustehokkuuteen sekä erilaisten asiakkuuden palkitsemisjärjestelmien kehittämiseen. Pitkät laina ajat ja suuret lainakoot lisäävät sekä pankkien että asiakkaiden riskejä. (OP 2006.) Kiristyneestä kilpailusta johtuen tuote ja palvelukehitys sekä markkinointi ovat tulevaisuudessa pankkien kesken entistä aktiivisempaa. Toiminta ja kilpailuympäristön muutosten aiheuttamien seikkojen vuoksi yritykset tarvitsevat erottautumis ja kilpailutekijöitä. Näitä ovat aineettomat, mielikuviin liitettävät ominaisuudet, joilla viitataan yrityskuvaan eli imagoon, yrityksen maineeseen, maineenhallintaan tai brandeihin. Nämä mielikuvat ovat osana vaikuttamassa yrityksen menestykseen markkinoilla ja niillä on voimakas vaikutus siihen, miten yritykset erottautuvat kilpailijoistaan ja miten asiakkaat luottavat yrityksen palveluihin ja tuotteisiin.

12 2.2 Tutkimustehtävä ja sen rajaus Tämän tutkimuksen toimeksiantaja oli Haapaveden Osuuspankki. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöasiakkaiden mielikuvia Haapavedellä toimivista pankeista, niiden kilpailutilannetta sekä Haapavedellä asuvien henkilöasiakkaiden pankkikäyttäytymistä. Haapaveden Osuuspankkia analysoitiin rajatusti an ja muihin pankkeihin nähden. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastaus kahteen pääongelmaan ja niihin liittyviin alaongelmiin: ) Millaisia käsityksiä henkilöasiakkailla on Haapavedellä toimivista pankeista? Mitä ominaisuuksia pankkeihin liitetään? Miten tyytyväisiä henkilöasiakkaat ovat omaan pääpankkiinsa? Millaisia käsityksiä henkilöasiakkailla on pankkien markkinoinnin aktiivisuudesta? 2) Millaista on henkilöasiakkaiden pankkikäyttäytyminen? Miten eri pankkipalveluja käytetään? Miten asiakasuskollisia henkilöasiakkaat ovat? Tutkimuksen teoreettisena taustana käytettiin palvelujen markkinointiin ja asiakkuuksien johtamiseen liittyvää kirjallisuutta. Empiirisen osan tutkimusotteena oli kvantitatiivinen tiedonhankintamenetelmä, joka sisälsi kirjekyselyn Haapavedellä asuville henkilöasiakkaille iältään 8 74 vuotta. Kvantitatiivinen tutkimusote mahdollisti suuremman otoksen ja säästi myös aikaa verrattuna esimerkiksi puhelinhaastatteluun. Puhelinhaastattelu oli poissuljettu tutkimuksen luotettavuuden kannalta, koska tutkimuksentekijä työskentelee toimeksiantajan palveluk

13 3 sessa. Tutkimusotoksen koko rajattiin 600 kirjekyselyyn ja tarvittava osoiteaineisto hankittiin maistraatin väestötietojärjestelmästä..3 Haapaveden Osuuspankki Haapaveden Osuuspankki on perustettu vuonna 906. Se on itsenäinen, yksi 233 osuuspankista, jotka yhdessä muodostavat OP ryhmän. Asiakkaita pankilla on noin ja omistajajäseniä Henkilökuntaa on yhteensä 7. Johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja, asiakkuuspäällikkö ja pankkilakimies. Muu henkilökunta jakaantuu kolmeen tiimiin, joita ovat päivittäiset raha asiat tiimi (5), sijoitustiimi (4) ja rahoitustiimi (4). Lisäksi pankilla on oma talonmies. Merkittävimpiä ulkoistettuja palveluja ovat kirjanpito, palkanlaskenta sekä siivous ja ruokalapalvelut. Varsinaisen toimialueen muodostaa Haapaveden kaupunki, jossa on noin asukasta. Merkittävimmät kilpailijat ovat, ja. lla on fyysinen konttori Haapavedellä ja lla palvelupiste. Sammon asiakkaiden lähin fyysinen konttori sijaitsee Ylivieskassa. Haapaveden Osuuspankin strategian peruslähtökohtana on kasvaa ydinliiketoiminnoissa vuosittain nopeammin kuin OP ryhmä keskimäärin. Kasvustrategia on onnistunut, sillä ydinliiketoimintojen kasvu oli vuonna nopeinta koko OP ryhmässä. Kasvu on edelleen jatkunut, sillä lokakuun 2006 lopussa vastaava ydinliiketoimintojen kasvu oli OP ryhmässä 5. nopeinta. Ydinliiketoiminnoilla tarkoitetaan luottoja, talletuksia sekä rahasto ja henkivakuutussäästöjä. Kasvustrategian vuoksi eli lähinnä vuosien aikana pankkia on kehitetty voimakkaasti. Toinen syy kehittämistoimenpiteille liittyy vuoden 200 asiakas

14 4 tyytyväisyystutkimukseen, jonka tulokset viestivät selvästi, että asiakkaat odottivat pankilta enemmän. Merkittävimpiä kehittämistoimenpiteitä ovat olleet toimitalon peruskorjaus (2003) vastaamaan niin sanottua uuden ajan konttorimallia, jossa päivittäisten raha asioiden hoitaminen on selkeästi erotettu asiantuntijapalveluista. Asiantuntijuutta on nostettu voimakkaasti sekä oman henkilökunnan osaamisen kehittämisellä että rekrytoimalla uusia asiantuntijoita, joista sijoitusasiantuntija aloitti syyskuussa 2003 ja pankkilakimies marraskuussa Kehittämistoimenpiteet näkyivät vuoden 2004 lopulla tehdyssä asiakastyytyväisyystutkimuksessa, jonka tutkimustulokset olivat pankin kannalta myönteisemmät edelliseen verrattuna. Haapaveden Osuuspankin yrityskuvaa ei ole aikaisemmin tutkittu pankin toimesta, mikä antoi lähtökohdan tälle tutkimukselle. Omien asiakkaiden keskuudessa käsitykset ovat muuttuneet asiakastyytyväisyyden parantumisen johdosta, mutta ei asiakkaiden mielikuvia Haapaveden Osuuspankista ei tiedetä tai ne perustuvat kuulopuheisiin. Tällä hetkellä Haapaveden Osuuspankkia voidaan pitää täyden palvelun pankkina, sillä pankista saa nykyisin myös vahinkovakuuttamiseen liittyvät Pohjolan palvelut asiamiehen välityksellä. Toimitalossa sijaitsee myös Laaksojen OP Kiinteistökeskus, jossa työskentelee kaksi henkilöä. Haapaveden Osuuspankin toimintaa ohjaavat kasvustrategian lisäksi myös henkilöstön ja hallinnon yhteistyössä syntyneet visio ja arvot. Haastava visio, Olemme halutuin kumppani, tarkoittaa, että asiakkaat ja muut yhteistyökumppanit tuntevat pankin omakseen ja kokevat, että pankki on tärkeä ja tarpeellinen toimija sekä vaikuttaja.

15 5 Tärkeimmät arvot kuvaavat pankin kehittymistä, ihmisläheistä toimintaa, vastuullisuutta ja yhteistyötä:. Kehittyminen: Jatkuva, kannustava osaamisen kehittäminen sekä hallinnon, johdon ja henkilöstön yhteinen tahtotila ovat pohja kilpailukykyiselle toiminnalle. Motivoitunut ja muutoskykyinen asiantuntijaorganisaatio toteuttaa toiminnan jatkuvan laadun kehityksen. 2. Ihmisläheisyys: Arvostamme asiakasta ja työyhteisön jäsentä tasavertaisena yksilönä. Aito välittäminen ja arvostus näkyvät kaikessa pankin toiminnassa. 3. Vastuullisuus: Toimimme asiakkaiden, henkilöstön ja koko paikkakunnan hyvinvointia edistävästi. Asiakassuhteet ovat pitkäkestoisia ja ne perustuvat keskinäiseen luottamukseen sekä laadukkaaseen ja tulokselliseen toimintaan. 4. Yhteistyö: Hyvällä yhteistyöllä ja avoimuudella luomme kestävän pohjan keskinäiselle kanssakäymiselle ja luottamukselle asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Op ryhmän jäsenenä jaamme osaamista ja asiantuntemusta muiden osuuspankkien kesken, sekä rakennamme pysyvää verkostoa välillemme. Olemme yhdessä kilpailukykyisiä menestyjiä.

16 6 2 YRITYSKUVA 2. Yrityskuvakäsitteitä Yrityksen herättämistä mielikuvista käytetään usein sekaisin sellaisia sanoja kuten imago, maine, yrityskuva, profiili, brandi tai yrityksen ilme. Näillä termeillä on vivahde eroja, mutta ne kaikki viittaavat samaan ilmiökenttään: erottuvuuteen, kiinnostavuuteen ja uskottavuuteen. Yrityksen kohdalla usein puhutaan yritysimagosta ja tuotteen kohdalla brandista. Yhteistä näille termeille on niiden aineettomuus, jonka vuoksi niitä on hankala mitata. (Pitkänen 200, 26.) Rope ja Mether (200, 3) lähestyvät yrityskuvakäsitettä mielikuvien avulla. Mielikuvan voidaan sanoa olevan joku kuva tai käsitys ihmisen mielessä jotain asiaa kohtaan. Mielikuva on aina subjektiivinen eli henkilökohtainen sekä asenne ja arvoperusteinen eikä kuvaa mitään objektiivista totuutta. Tämä kuva voi olla esimerkiksi yrityksen kohdalla yrityskuva, tuotteen kohdalla tuotekuva ja palvelun kohdalla palvelukuva. (Rope & Mether 200, 3 4.) Mielikuvasisältö on se (kuvio ), jonka mukaan ihminen tekee toimintaratkaisuja tietoisesti tai tiedostamattaan. Tällainen päätös voi olla esimerkiksi, mikä tuote ostetaan tai mitä yritystä suositaan. Toimintaratkaisut ovat ihmisellä aina päätöspohjaisia. Päätös on puolestaan aina emootio eli tunnepohjainen. Emootiot ovat ihmisten kaikkien päätösten takana. Markkinoinnin perussäännöksi onkin todettu: Kaikki ostetaan tunteella. Ihminen vain pyrkii usein perustelemaan järjellä tätä tunnepohjaista ratkaisuaan sekä itselleen että muille. Tällä tarkoitetaan, että markkinoinnissa nimenomaan positiivisten tuntei

17 7 den rakentaminen markkinoitavaa asiaa kohtaan on markkinoinnissa onnistumisen keskeinen tekijä. (Rope & Mether 200, 5.) Mielikuva Toiminta Kokemukset Mielikuvan muutosvaikutukset Oppiminen KUVIO. Mielikuva toimintaratkaisujen taustalla (Rope & Mether 200, 5) Bernstein (986, 68) määrittelee yrityskuvan lopputulokseksi kaikkien niiden kokemusten, käsitysten, tunteiden, tietojen ja vaikutelmien vuorovaikutuksesta, joita ihmisellä on yrityksestä. Hänen mukaansa imago on myös mielikuva, johon kätkeytyy mahtavia voimia. Imago on aitoa todellisuutta eikä se ole sitä, mitä yritys itse luulee, vaan sitä, mitä asiakas luulee ja miten hän mieltää yrityksen kokemuksensa ja havaintojensa perusteella. Kaikki se, mitä asiakas yrityksen suhteen uskoo, tietää tai tuntee, jättää merkin yrityksen kasvoihin. (Bernstein 986, ) Siukosaari (992, 22) määrittelee yrityskuvan oikeaksi, selkeäksi kuvaksi yrityksestä. Tätä kuvaa yritys luo rehellisillä ja toistuvilla sanomilla eli perusviesteillä. Yrityskuva kertoo, mitä yritys tekee ja miten, sekä miten yritys eroaa kilpailijoistaan. Yrityskuvan synonyymejä ovat yhteisökuva ja imago. (Siukosaari 2002, 38.) Markkanen (999, 27) määrittelee yrityskuvan ilmiöksi, jonka sidosryhmät luovat yrityksestä seuratessaan yrityksen toimintaa, johon pyritään vaikuttamaan johdonmukaisella identiteetillä. Symbolisesti hän vertaa yrityskuvaa reikiä täynnä olevaan sählypalloon. Tällöin yritys on sählypallon sisällä ja sidosryhmien edustajat voivat katsoa sisään joka reiästä ja arvioida yrityksen toimintaa eri näkökulmista. Yritys ja sen työntekijät eivät tiedä, mistä reiästä heille tärkeä sidosryhmän edustaja kulloinkin katsoo. (Markkanen 999, )

18 8 Lehtosen mukaan (Aula & Heinonen 2002, 49) imagolla tarkoitetaan asiakkaan ja ei asiakkaan käsityksiä yrityksestä, sen kilpailijoista, tuotteista tai palveluista ja niiden laadusta sekä yrityksen muista asiakkaista. Imagon kokonaisuus muodostuu kokemuksista, oletuksista, tiedoista ja vaikutelmista. (Aula & Heinonen 2002, 49.) Lehtosen määritelmästä puuttuu imagon sisäinen vaikutus, jonka Åberg lisää omaan määritelmäänsä: imago on ulkopuolisen tai työyhteisön palveluksessa olevan henkilön työyhteisöön, sen tuotteisiin ja palveluihin liittyvien mielikuvien muodostama kokonaisuus (Aula & Heinonen 2002, 49). Pitkäsen (200, 5) mukaan imagolla tarkoitetaan suunnilleen samaa asiaa kuin yrityskuvalla, mutta hänen mielestään imagoon katsotaan kuitenkin liittyvän myös ikäviä rasitteita. Lamavuosina ryvettyneitä yrityksiä pyrittiin pelastamaan kosmeettisin keinoin logoja uusimalla ja erilaisilla mainoskampanjoilla ja näillä peitettiin olemassa oleva todellisuus. (Pitkänen 200, 5 6.) Pitkänen (200, 35) liittää yrityksen kilpailutekijät yrityksen tarjoamien palveluiden ja tuotteiden symbolisten ominaisuuksien ympärille, joilla hän tarkoittaa mainetta, imagoa ja tyyliä. Niitä voidaan hänen mukaansa luoda myös tarinoiden ja elämysten keinoin ja niitä kehitetään tunteisiin vedoten. Ne tuovat yritykselle lisäarvoa, jotka muodostavat niin sanotun haloefektin. (Pitkänen 200, 35.) Kuviossa 2 kuvataan lisäarvojen haloefektiä. yritys, tuote, palvelu halo Lisäarvot: Imago, maine, tyyli KUVIO 2. Lisäarvojen haloefekti (Pitkänen 200, 35)

19 9 Karvonen (997, ) toteaa imagon olevan journalistisesta näkökulmasta seuraavaa: Imago on jotakin, jota voidaan kirkastaa, kiillottaa, kohottaa, parantaa, nostaa, rakentaa. Imago voi myös romahtaa, kärsiä kolauksia, mennä pilalle, siihen voi tulla lovia. Imago voi olla heikko, väärä, vahva, hyvä, positiivinen, kielteinen tai se voi puuttua kokonaan. Imago on jotakin kilven tai auton ulkopinnan kaltaista, kolhuille altista, mutta kiillotettavissa olevaa. Imago voisi olla myös jotakin kasvojen kaltaista: ne voivat olla rumat ja vanhat, mutta niille voidaan tehdä kosmeettisia operaatioita. Karvosen (997, 3) mukaan imagon problematiikasta puhutaan kuvan termein muodostamalla yhdyssanoja kuten yrityskuva. Tällöin on kyse aina jotakin kohdetta koskevasta kuvasta, jossa on myös sosiaalisuus mukana. Sosiaalisuudella hän tarkoittaa, että silloin jonkin kanssakäymisen osapuolen keskuudessa suoritettu kysely. Näitä osapuolia voivat olla asiakas, media tai omistaja. Erilaisten kanssakäymisen osapuolien kuuleminen merkitsee myös sitä, että kohde tulee nähdyksi eri suhteessa. (Karvonen 997, 3.) Karvosen (997, 32) mielestä termeillä imago ja mielikuva on eroja. Hänen mukaansa imagolla on kaksinainen käyttötapa eli sekä viestinnällinen että psykologinen. Imago viittaisi enemmän viestinnälliseen tai merkkien ja symbolien tuottamisen puoleen, johon luetaan kaikki aistipiirien kautta vaikuttava viestintä sekä kaikki merkkijärjestelmät (kuvalliset, kirjalliset, nonverbaaliset, musikaaliset). Mielikuva puolestaan viittaa psykologiseen tai käsitettyyn merkityksen muodostamiseen saatujen tietojen, viestien ja ilmenemien perusteella omassa elämäntilanteessa ja omien tarpeiden pohjalta. Näin ollen viestinnällisesti imagossa on kyse viestien lähettäjäpuolen toiminnasta ja mielikuvassa vastaanottajapuolen aktiviteetista. Tarkoituksellisesta tai tarkoituksettomasta merkkiviestinnästä (imago) ei siten välttämättä seuraa tietynlaisia merkityksiä (mielikuvia) ihmisten mieliin,

20 20 vaan ne voivat vaihdella hyvin paljon. (Karvonen 997, 32.) Kuviossa 3 havainnollistetaan imagon ja mielikuvan eroa. Imago (lähettäjä) Mielikuva (vastaanottaja) KUVIO 3. Imagon ja mielikuvan ero 2.2 Maine ja maineenhallinta Reputation is other people, on Griffinin (2002, 9) lyhyt määritelmä maineelle. Tällä hän tarkoittaa, että yrityksen maine on sama asia kuin se, mitä muut sidosryhmät ajattelevat siitä. Maineen käsite sekoitetaan usein yrityskuvaan (Aula & Heinonen 2002; Markkanen 999; Pitkänen 200). Maine eroaa kuitenkin siten, että se ei ole yhtä visuaalinen kuin kuva, mutta sekin havaitaan. Maine ansaitaan, ja sitä on vaikeampi hallita. (Bernstein 986, 30.) Aula ja Heinonen (2002, 32) määrittelevät maineen organisaatiosta kerrottujen tarinoiden kokonaisuudeksi. Maine rakentuu tarinoista. Hyvän maineen rakentamiseksi ei riitä, että tekee asioita oikein, vaan on myös osattava kertoa niistä muille. Yrityksen maine on yrityksen ylimmän johdon, henkilöstön ja viestinnän asia. (Aula & Heinonen 2002, 32.) Maine ja imago perustuvat erilaisiin lähtökohtiin, koska ne rakentuvat eri tavalla ja niihin vaikutetaan eri keinoin. Imago on visuaalinen, kuvallinen, jonka pääasiallinen tarkoitus on vedota mielikuvitukseen ja saada jokin kohde näyttämään ihmisten mielissä hyvältä. Imagorakennus liittyy siten läheisesti mainontaan ja

21 2 markkinointiviestintään. Maine puolestaan on kertomusten kokonaisuus, joiden kautta yrityksistä tulee hyviä tai huonoja. Maineen rakentaminen painottuu aktiiviseen vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kanssa; maine pitää siis ansaita ja se rakentuu yrityksen todelliselle toiminnalle. (Aula & Heinonen 2002, ) Susiluoto (2/2006, 2 4) on haastatellut mainejohtaja Jouni Heinosta Johtoportaassa olleessa artikkelissaan. Heinosen mukaan maine liitetään yleisimmin yrityksen johtoon. Yrityksen toimitusjohtajan kautta välittyy jopa puolet yrityksen maineesta, myös muun johtoryhmän rooli on merkittävä. Mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys, sen selvemmin yrityksen maine on sama asia kuin yrityksen toimitusjohtaja. Hyvältä mainejohtajalta edellytetään nuhteettomuutta niin työssä kuin yksityiselämässä. Hyvä mainejohtaja osaa myös tarpeen tullen esiintyä ja kertoa tarinoita, jotka motivoivat. (Susiluoto 2/2006, 2 4.) Markkasen (999, 27) mielestä maine riippuu selkeästi yksilön tai organisaation tekemisistä tai tekemättä jättämisistä, se syntyy tekojen kautta eikä sitä pysty luomaan ulkoisen viestinnän kautta. Markkanen (999, 27) käyttäisi ehkä myös mieluummin maine sanaa yrityskuvan tai imagon sijasta. Aula ja Mantere (2005, 26) nimeävät hyvän yrityksen maineen kolmeksi peruspilariksi hyvät teot, hyvän viestinnän ja hyvät suhteet. Lähtökohtana ovat teot, joiden varaan yrityksen maine rakentuu. Toimintaa on pystyttävä kommunikoimaan oikeille ihmisille oikeaan aikaan hyvien viestien avulla. Kommunikaation avulla yrityksen ja yleisön välille rakentuu hyvät suhteet. Hyvän maineen on heijastettava yrityksen jatkuvaa muutoskykyä. Hyvä maine on liikettä, joka ajaa yritystä kohti tavoitteita ja parempaa toimintaa. (Aula & Mantere 2005, ) Maineenhallinta on yrityksen strateginen työkalu, jonka hallinta lähtee organisaation sisältä; arvoista, visioista ja oman aseman ymmärtämisenä osana yhteiskun

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN

BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN BRÄNDIEN VIESTINTÄ JA JOHTAMINEN Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Johtamisen laitos, organisaatioviestinnän oppiaine Kurssi 71C04000 Prof. Nando Malmelin 21.1.2016 Brändi- SABOTOIJA Brändi- KYYNIKKO

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta

Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Toimiala-ja toimintaympäristöhavaintoja monipalveluyritykseksi muuntautuvan finanssitoimijan näkökulmasta Olavi Kurola, Pohjolan Osuuspankki 14.2.2017 OP on asiakkaidensa omistama finanssiryhmä. Edistämme

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002)

maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Maine menestystekijä Aula, P. & Heinonen, J. (2002) maineen johtaminen Mainejohtamisen prosessi maineanalyysi liiketoiminnan tavoitteet mainestrategia maineen taktiikka mainedialogi

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Paikan imago ja siihen vaikuttaminen. Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Paikan imago ja siihen vaikuttaminen. Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Paikan imago ja siihen vaikuttaminen Raija Komppula Matkailuliiketoiminnan professori Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Esityksen rakenne Mitä tarkoittaa imago ja paikan imago Miten imago syntyy Miten imago

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen Asukas ja/tai käyttäjälähtöisyys Arvona sopii hyvin teemoihin, on looginen Tiedetään mitä asukkaat tarvitsevat Ei keksimällä Helposti

Lisätiedot

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy

Kohti onnistuneempia asiakastilanteita. Sähköinen versio löytyy Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut 1 Kohti onnistuneempia asiakastilanteita Koulutushetken tarkoitus on avata sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä lisätä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä Aluevastaava Tehtäviä Alueella järjestettävien palvelujen koordinointi. Yhteyshenkilö paikkakunnan tärkeimpien yritysten ja yhteisöjen sekä uuden kunnan organisaation välillä, tarpeiden ja mielipiteiden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot