Mediatutkimuksen päivät 2014 Visuaaliset kulttuurit: katse, kuva, merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediatutkimuksen päivät 2014 Visuaaliset kulttuurit: katse, kuva, merkitys"

Transkriptio

1 Mediatutkimuksen päivät 2014 Visuaaliset kulttuurit: katse, kuva, merkitys Mediakenttä on täynnä kuvia, joita voi katsoa ja tulkita eri tavoin. Monet tutkijat miettivät millä tavoin kuvia katsotaan, mitä merkityksiä ne herättävät ja minkälaisiin viusaalisiin järjestyksiin kuvien ja niiden katsomistapojen voi nähdä kuuluvan. Erityisesti työryhmä fokusoituu siihen, miten katseen, kuvan ja merkityksen voi ymmärtää ja minkälaisissa suhteissa ne ovat keskenään. Työryhmään ovat kuitenkin tervetulleita kaikki visuaalisen kulttuuriin liittyvät esitykset, niin empiiriset anlyysit, teoreettiset pohdinnat kuin niiden yhdistelmätkin. Työryhmän vetäjinä toimivat professori Janne Seppänen ja tutkijatohtori Asko Lehmuskallio Tampereen yliopistosta. Perjantai Esittely ja johdanto työryhmään Janne Seppänen ja Asko Lehmuskallio, Tampereen yliopisto Ilmastonmuutoksen visuaaliset merkitykset Jarkko Kangas, Tampereen yliopisto Luontokuvasto television talousohjelmissa tuhoaako talouden ahneus luonnon kauneuden? Päivi Timonen ja Minna Lammi, Kuluttajatutkimuskeskus Suomalaisen elokuvan Lappi-kuvaukset Kaisa Hiltunen, Jyväskylän yliopisto Valkoisen suomalaisuuden representaatioita televisiomainoksissa Miia Rantala, Lapin yliopisto Suomalaiset, maahanmuuttajat ja yhteiskunta Kuvan ja tekstin yhtymäkohtia viranomaisten esitteissä Erna Bodström, Helsingin yliopisto Lauantai 9-11 Kansa tuli jäädäkseen Populististen sanomalehtien kuvitus Venezuelassa Virpi Salojärvi, Helsingin yliopisto Selfiet ja muita Anne Holappa, Turun yliopisto Logo From Name to Symbol Tapani Huovila, University of Jyväskylä (Audio)visuaalisuus, kokemus ja tutkija Niina Oisalo, Turun yliopisto

2 Jarkko Kangas, Tampereen yliopisto Ilmastonmuutoksen visuaaliset merkitykset Se on täällä, se on tuolla, se on joka puolella. Näin mahtipontisesti otsikoi kirjansa luvun ilmastojournalismin tutkija Max Boykoff (2011, 12). Ilmastonmuutos ja varsinkin sen kulttuurinen määrittely on Boykoffin mukaan läsnä joka puolella yhteiskunnallisessa elämässä, mutta kun katsomme ikkunasta ulos, ilmastoa tai sen muutosta ei näy. Samoin kuin monet muut modernit ympäristöriskit, ilmastonmuutos on ihmisen silmälle näkymätön ilmiö, jonka empiirinen tarkastelu on mahdollista vain tieteellisillä havaintovälineillä (Beck 1992, 21). Silti tarvitsemme kuvia ilmastosta. Muuten se jää etäiseksi ja vaille ongelman vaatimaa laajamittaista ratkaisua (Hulme 2009, 236). Väitöstutkimukseni ja esitelmäni aiheena on ilmastonmuutoksen visualisointi Helsingin Sanomissa (HS). Tutkin sitä, miten Suomen vaikutusvaltaisin sanomalehti tekee näkymättömästä riskistä näkyvän, mitkä aiheet ilmastoaihetta edustavat ja mitä käsityksiä ilmastonmuutoksesta kuvasto korostaa. Kysymykset ovat perusteltuja, sillä ilmastonmuutoksesta itsestään ei voi ottaa kuvaa, vaan visualisointi pohjautuu väistämättä esimerkiksi ilmiön syihin, oletettuihin seurauksiin tai muihin oheisaiheisiin. Tutkimuksen aineistona ovat HS:n ilmastoaiheiset valokuvat vuosilta Aineistoa on rajattu siten, että mukana on joka toinen HS:n vuosikerta. Tutkimukseni perustuu metodologisesti sisällönanalyysiin ja kehysanalyysiin. Ensin kuvat luokitellaan niiden sisällön perusteella ihmis-, ympäristö, teknologia ja eläinkuviin sekä luokkien ala-aiheisiin. Kun määrällisesti hallitsevat kuvaluokat on selvitetty, tutkin kehysanalyysin avulla sitä, millaisia merkityksiä HS:n kuvasto ilmastosta tuottaa.laajan tutkimuksen havainnot ovat vielä alustavia, mutta Mediatutkimuksen päivillä esittelen mahdollisimman valmiita tuloksia, jotka ovat pohjana väitöskirjan ensimmäiselle artikkelille. Tämänhetkisen käsitykseni mukaan HS on representoinut ilmastonmuutoksen eniten poliittisena ja teknologisena ongelmana. Yleisiä kuvaaiheita ovat myös aktivismi, sulavat jäätiköt ja henkilökuvat. Sen sijaan esimerkiksi tasaarvokysymykset ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat pitkälti jääneet pois näkyvistä. Tutkimustulosten esittelyn lisäksi pohdin ilmastonmuutoksen erityispiirteitä visuaalisen journalismin kannalta ja sekä kehysanalyysiä journalistisen kuvan tutkimuksen menetelmänä. LÄHTEET: Beck, Ulrich (1992). Risk society: towards a new modernity. Lontoo: Sage. Boykoff, Maxwell T. (2011). Who Speaks for the Climate? Making Sense of Media Reporting on Climate Change. Cambridge: Cambridge University Press. Hulme, Mike (2009). Why We Disagree About Climate Change. Understanding Controversy, Inaction and Opportunity. Cambridge: University Press.

3 Päivi Timonen ja Minna Lammi, Kuluttajatutkimuskeskus Luontokuvasto television talousohjelmissa tuhoaako talouden ahneus luonnon kauneuden? Luontokuvasto on tärkeässä roolissa lähes kaikessa kuvallisessa ilmaisussa: maalaustaiteessa, valokuvissa, elokuvissa ja televisiossa. Myös kirjallisessa ilmaisussa luontokuvaukset ovat merkittäviä. Villiä luontoa on romantisoitu, ja maatalouden kauneutta on ihannoitu (esim. Lassila 2011). Myös suomalaisessa varhaisessa elokuvassa luontokuvastolla (Seppälä 2007) oli merkittävä rooli. Se, miltä suomalaiskansallinen elokuva näyttää, alkoi jo elokuvan varhaisvuosina olla tunnistettavaa. Aivotutkimuksessa katsominen tulkitaan kategorisointiprosessiksi ja erityisesti luontonäkymiä nähdessään ihmiset tekevät todella nopeita kategorisointeja moniulotteisista luonnon ominaisuuksista, kuten suojasta ja liikkumisesta. (Greene & Oliva 2010) Tässä esityksessä keskitymme television ajankohtaisohjelmien luontokuvastoon taloutta käsittelevissä ohjelmissa 1970-luvulta nykypäivään. Olemme kiinnostuneita siitä, miten tunneaaltoja tuotetaan ja vakiinnutetaan mediakeskustelussa. Väitämme, että mediassa juuri kuvilla haetaan tunnetason reaktioita ja nopeaa reagointia eri asioihin puolesta ja vastaan. Tekstin ja puheen taso vetoaa järkeilyyn, mutta erityisesti luontokuvasto vetoaa tunnetasoon. Klassisissa luontokuvissa kauneutta edustaa koskematon luonto. Kauneutta kuvataan myös kansallisesti tärkeissä talousrakenteissa, kuten alkutuotannossa, merenkulussa ja rakentamisessa. Luonnon kauneus tuottaa iloa ja ylpeyttä, ja tällainen luontokuvaus on melko vakiintunut. Tämä on ollut myös hyvin aikaa kestävä tulkinta luonnosta. Teollisuutta kuvattaessa luonnonkauneus on herkästi uhattuna: talous uhkaa ja pettää luonnon. Pahimmillaan teollisuus vie valonkin, aurinko ei enää pääse paistamaan teollisuuden saasteiden läpi. Tällainen tuho koituu myös ihmiselle katastrofiksi, elinikä lyhenee ja kurjuus laajenee. Negatiiviset tunteet liittyvät siihen, että kauneutta ei arvosteta, ja siitä ei piitata. Tällöin luonnosta tulee viaton uhri, joka jää ahneuden jalkoihin. Greene, Michelle & Olivia, Aude (2010) High-Level Aftereffects of Global Scene Properties. Journal of Experimental Psychology: Human Perception and Performance. August 23, Lassila, Pertti (2011) Metsän autuus. Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Seppälä, Jaakko (2007) Suomalaisen mentaliteetin kasvualusta Kotimaisen mykkäelokuvan luontorepresentaatiot. WiderSreen.fi 1/2007

4 Kaisa Hiltunen, Jyväskylän yliopisto Suomalaisen elokuvan Lappi-kuvaukset Esittelen tutkimussuunnitelmani (post doc) Eksoottinen seikkailujen maa. Suomalaisen elokuvan Lappi-kuvaukset. Lappi-elokuvat ovat tyylillisesti ja temaattisesti heterogeeninen joukko fiktioelokuvia, joita yhdistää taipumus esittää Lappi ja lappilaiset eksoottisina tai toisina. Tämä väite lähtökohtanani analysoin tapoja, joilla elokuvissa esitetään Lappia. Lappi nähdään elokuvissa tyypillisesti jonkun ulkopuolisen näkökulmasta: etelästä tulevan henkilöhahmon, elokuvantekijän tai molempien. Lappi-elokuvissa vedotaan usein suomalaisiin myytteihin ja perinteisiin, mutta niissä on myös nähtävissä halu kertoa kansainväliseen yleisöön vetoavia tarinoita. Analyyseissä huomioin tämän Lappi-elokuvien kiinnittymisen ja paikantumisen globaalien elokuvamarkkinoiden ja lokaalin autenttisuuden välimaastoon. Tutkimuksen näkökulmassa on siten transnationaalinen painotus. Varhaisempien elokuvien (esim. Noidan kirot, 1927 ja Valkoinen peura, 1952) kuvaus Lapista mystisenä, maagisena, uskonnollisesti ja seksuaalisesti villinä sekä kulttuurisesti takapajuisena paikkana toistuu nykypäivään asti. Lapista on luotu vastakohtaa Etelä-Suomelle ja vastinetta lännenelokuvien villille lännelle (Villi pohjola -trilogia). Esimerkiksi Rauni Mollberg kuvaa sodanjälkeisen elämänmenon primitiivisenä elokuvassa Maa on syntinen laulu (1973). Napapiirin sankarit (2010), Rare Exports (2010) ja Kekkonen tulee! (2013) taas lähestyvät Lapin hulvatonta elämänmenoa huumorin keinoin. Analysoin tarkemmin 6 8 elokuvaa seuraavien kolmen osittain päällekkäisen teeman kautta tavoitteena tuoda esiin toistuvia kuvaamisen tapoja ja kerrottuja tarinoita: 1) lappilaiset maisemat ja paikat, 2) sukupuolten kuvaukset, 3) lappilaiset tavat ja kulttuuri. Kysyn mm. millaisia ideologisia ja valtaan liittyviä merkityksiä kuvauksiin kytkeytyy, esimerkiksi millaisia maisemia elokuviin sisällytetään ja miksi. Maiseman spektaakkeliksi muuntava turistinen katse oli pitkään tyypillinen. Uusimmissa elokuvissa on havaittavissa Lapin muuttuminen eskapistiseksi tapahtumapaikaksi huimille seikkailuille. Maa on syntinen laulu -elokuvan lähes dokumentaarinen tyyli ja Rare Exportsin (2010) karrikoitu, genre-tietoinen tyylittely ovat kaksi ääripäätä ajateltaessa Lapin ja lappilaisuuden kuvauksia.

5 Miia Rantala, Lapin yliopisto Valkoisen suomalaisuuden representaatioita televisiomainoksissa Tutkin sitä, miten valkoista suomalaisuutta representoidaan Suomen kaupallisten televisiokanavien (mtv3, Nelonen, SubTV) televisiomainoksissa ja miten representaatiot leikkaavat rodun lisäksi muita sosiaalisia kategorioita kuten etnisyyttä, sukupuolta, seksuaalisuutta, luokkaa, ikää ja terveyttä. Tarkastelen sitä miten valkoista suomalaisuutta tuotetaan, mitä merkityksiä valkoiseen suomalaisuuteen liitetään, miten valkoista suomalaisuutta on mahdollista määritellä ja ketkä sisällytetään ja kenet suljetaan valkoisen suomalaisuuden ulkopuolelle. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat performatiivisuus ja intersektionaalisuus. Tarkoitan performatiivisuudella kansallisuuden samoin kuin myös rodun ja seksuaalisuuden tekemistä esittämällä ja tämän esityksen toistoa samoin kuin Butler kirjoittaa sukupuolen esittämisestä: naiseus ja mieheys ovat tehtyjä, suoritettuja, konstruoituja. Kansallisuus myös vaatii ennen kaikkea kansallisuuden esittämistä ja toistotekoja. Intersektionaalisuudella tarkoittan sitä, etteivät mitkään sosiaaliset ilmiöt kuten sukupuoli ja rotu luo merkitystä yksin vaan aina yhdessä paikasta, ajasta ja tilasta riippuen. Vaikka rotu on sosiaalisesti konstruoitu ja tieteiden keksimä, ei kritiikki rotu -käsitteen käytöstä poista sitä, että tummaihoisia ihmisiä kohdellaan eritavalla kuin valkoihoisia ihmisiä. Valkoiseen ihonväriin liittyy valtaa ja rakenteellista rasismia. Rasismi on keskeinen osa kulttuuriamme: me kaikki elämme rasististen kertomusten keskellä ja olemme niiden kasvatteja. (Ahmed.) Käytän rotua käsitteellisenä työkaluna, siten että ajattelen esim. ihonväriin liitettävän sosiaalisia merkityksiä. Tutkimuksen aineistona on noin 400 draamallista ja tarinallista televisiomainosta vuodelta Mainoselokuvien teemoittelun jälkeen analysoin mainosesimerkkejä syvemmin lähiluennalla. Analyysissa käytän apunani mm. Barthesin semiotiikkaa, Hallin sisään- ja uloskoodausta ja pyrin löytämään neuvottelevia ja vastakkaisia lukutapoja haasteeksi ensisijaiselle lukutavalle. Vuoden 2004 mainoselokuviin verrattuna, vuoden 2010 mainoselokuvissa valkoiseen suomalaisuuteen liitetään vähemmän parodiaa, osa esityksistä on jopa hyvin kansallismielisiä.

6 Erna Bodström, Helsingin yliopisto Suomalaiset, maahanmuuttajat ja yhteiskunta Kuvan ja tekstin yhtymäkohtia viranomaisten esitteissä Tässä paperissa tarkastellaan kuva- ja tekstianalyysin soveltamista suomalaisuuden, maahanmuuttajuuden ja yhteiskunnan representaatioiden ja toimijuuden rakentamiseen viranomaisten maahanmuuttajille suunnatuissa esitteissä. Vaikka kuvan ja tekstin suhdetta on tutkittu niin maailmalla kuin Suomessakin jonkin verran, herättää aihe edelleen monenlaisia kysymyksiä. Suomalaisuuteen ja maahanmuuttajuuteen liittyvässä viestinnän tutkimuksessa tekstejä - ja erityisesti mediatekstejä - on tarkasteltu varsin paljon, mutta kuvat sen sijaan ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Paperi pyrkii yhdistämään Kressin ja van Leeuwenin (1996) kuvan sosiaalisemiotiikan Fairclough n (2003) kriittiseen diskurssianalyysiin (CDA). Teoriat jakavat lähtökohdan kielen - kuvien tai tekstin - vallasta ja perustuvat molemmat Hallidayn systeemisfunktionaaliseen kieliteoriaan. Kuitenkin cosiaalisemiotiikka ja CDA myös eroavat toisistaan monin kohdin, ja paperissa tarkastellaan paitsi teorioiden yhtymäkohtia myös niiden eroja. Samalla esille tulevat kuvan ja tekstin eroavaisuudet merkityksen tuottamisen työkaluina. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suomalaisuuden, maahanmuuttajuuden ja yhteiskunnan representaatioita ja toimijuutta on mahdollista tarkastella kuva- ja tekstianalyysin keinoin sekä näitä yhdistämällä. Näin ollen tutkimus luotaa myös maahanmuuttajuuteen, suomalaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan liitettyjä merkityksiä. Aineistona on otos kahdeksasta suomalaisten viranomaisten vuosien 2000 ja 2011 välillä tuottamasta esitteestä. Koska esitteiden tarkoituksena on ollut kertoa maahanmuuttajille suomalaisesta yhteiskunnasta, sen asukkaista ja kulttuurista, ne tuovat esiin lähes näkymättömiä uskomuksia ja rutiineja suomalaisen yhteiskunnan ideaaleista, eroista ja osallistumisen mahdollisuuksista. Alustavien tulosten valossa vaikuttaa siltä, että vaikka sekä kuvat että teksti osallistuvat representaatioiden ja toimijuuden rakentamiseen, ne osallistuvat siihen varsin erilaisin keinoin. Niin visuaalisessa kuin kielellisessäkin merkitysten rakentamisessa on tapahtunut yhdentoista vuoden aikana selkeitä muutoksia. Näyttää siltä, että esitteissä kuvat ovat erityisen tärkeitä etnisen toiseuden - tai ehkä suomalaisen monimuotoisuuden - tekemisessä näkyväksi.

7 Lauantai 9-11 Virpi Salojärvi, Helsingin yliopisto Kansa tuli jäädäkseen Populististen sanomalehtien kuvitus Venezuelassa Populismin keskiössä on usein kansa, koska nimenomaan kansa nostetaan siinä etusijalle ja poliittisesti aktiiviseksi tekijäksi. Tämän takia myös populististen johtajien tulee pystyä vetoamaan kansaan tavalla tai toisella ja puhutella tavallisia ihmisiä. Kuitenkaan tämä kansa ei populismissa tarkoita kaikkia kansalaisia, vaan vain osaa siitä. Osaa joka ajattelee edustavansa oikeaa kansaa. Luodakseen tämän yhtenäisen kuvan kansasta yhteiskunta pitää jakaa kahteen osaan meihin ja muihin. Tämä kahtiajako ulottuu myös mediaan. Populismin näkökulmasta uutisorganisaatiot ja journalistit joko tukevat populistista hallitusta tai sitten ovat sitä vastaan. Latinalaisessa Amerikassa yksityinen media, joka ei saa hallituksen tukea, onkin usein ottanut tämän kritisoijan roolin vastaan ja on ollut opposition etulinjassa arvostelemassa populistista hallintoa. Näin on tilanne myös Venezuelassa. Samoin kuin populistisessa puheessa käytetään huomiota herättävää ja mahtipontista retoriikkaa, voidaan populistisia viestejä välittää myös visuaalisesti. Kuvien valintaprosessi sanomalehteen onkin tarkoituksenmukaisten valintojen tulos. Jopa pienet muutokset kuvaan, kuten asennon tai kameran kuvakulman muuttaminen luovat erilaisen vaikutelman lukijalle. Tapaustutkimuksen aineisto koostuu kahden vastakkaista poliittista suuntausta edustavan venezuelalaisen sanomalehden uutisoinnista. Correo del Orinoco on hallituksen rahoittama, joten se tarjoaa hyvän aineiston populistisessa kontekstissa. Tarkastelussa vastataan muun muassa kysymyksiin: miten populismi tulee esiin sanomalehtikuvissa sekä millainen merkitys kuville annetaan jutuissa? Näiden kuvien tarkastelun jälkeen on mielenkiintoista vertailla vastaparina kuvia Tal Cual -sanomalehdestä, joka on äärimmäisen presidentti Chavezin vastainen lehti. Kuvat jaotellaan ensin sisällönanalyysin keinoin ja tämän jälkeen muutama otosta edustava kuva valitaan visuaaliseen lähilukuun.

8 Anne Holappa, Turun yliopisto Selfiet ja muita Suomalaisen Deitti.net -palvelun kymmenestä käskystä kaksi ensimmäistä käsittelee visuaalisuutta: 1.Liitä vähintään yksi kuva (Kuvalliset profiilit saavat 24 % enemmän vastauksia kuin kuvattomat.teho kasvaa, jos profiilissasi on useampi kuva.) ja 2. Panosta kuvaasi (Palvelun ylläpidon toimesta nostetut kuvalliset profiilit saavat 445 % enemmän vastauksia kuin muut kuvalliset profiilit. Vietä elämäsi tärkein hetki kylpyhuoneessa ennen kuin annat itselaukaisijan laulaa.) Palvelusivu kehottaa ottamaan itse kuvan. Ns. selfiet ovat usein kylpyhuoneessa peilin edessä otettuja. Kuva mahdollistaa ainakin periaatteessa tuomaan esiin myös muita nettideittailun kymmenen käskyn ohjeita: kohdistamaan profiilia tietynlaisille henkilöille (esimerkiksi tiettyyn alakulttuuriin viittaavat viestit), korostamaan hyviä puolia, erottumaan joukosta, ilmentämään huumorintajua tai positiivista luonnetta. Mutta onko näin todella? Deitti.net -palvelusta on koottu otos kuvallisia profiileja. Palvelu itse on jakanut hakumahdollisuuden niin, että voi valita 15 suurinta kaupunkia ja niihin tietyn etäisyyden (0-500 km kaupungista). Etäisyydeksi kaupungista valittiin 80 km nykyisen virallisen työssäkäyntialueen mukaan. Koska Helsinki, Espoo ja Vantaa sijaitsevat niin lähellä toisiaan, haku tehtiin näiden osalta vain Helsingin mukaan ja käsitellään aluetta pääkaupunkiseutuna. Otokseen on koottu jokaisesta edellä mainitusta kaupungista kaikista ikäluokasta (ikäluokkakategoriat tässä: vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 51-vuotiaat) vain kuvalliset ilmoitukset. Haku tehtiin molempien sukupuolten (ilmoitusvaihtoehdoissa mies tai nainen) mukaan. Mukaan otettiin kymmenen ensimmäistä osumaa, mikäli näin monta osumaa ilman päällekkäisyyttä oli. Aineisto on osittain päällekkäistä alueittain. Esimerkiksi Lahdesta ja Helsingistä 100 kilometrin säteelle tulee useita samoja paikkakuntia. Maantieteelliset päällekkäisyydet eivät ole niin näkyviä Etelä-Suomen ulkopuolella. Yhteensä kuvia on tutkimusaineistossa 628 kappaletta. Kysyn: Millaisia merkityksiä profiilikuva viestii? Tutkimusaineistoa tarkastellaan ensisijaisesti deittipalvelun antamaa ohjeistusta vasten. Lisäksi pyritään tekemään muita huomioita valmiiden kategorioiden ulkopuolelta. Tässä esitelty visuaalisen osuuden tutkimus on osa väitöskirjatyötä nimeltään Tositarkoituksella. Suomalainen heteroseksuaalinen parisuhdeskeema internetin deittiilmoituksissa jonka mukaisesti rajaus on Tositarkoituksella-kategoriassa ja heteroseksuaalisessa kontekstissa.

9 Tapani Huovila, University of Jyväskylä Logo From Name to Symbol This article discusses what kind of logos the Finnish media have and how they build the identity and brand of their media organizations. Logos are important for media organizations because the different media compete with each other, especially on the Internet and mobile Internet (smart phones) - and usually with the same news content. The sources are the main Finnish newspapers and television channels: Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen, MTV3, Nelonen, Yle, and their Internet (pc) and mobile Internet (smart phone) pages. The analysis covers the period from the beginning of the 19thcentury to the beginning of 21st century. The logo has seven main purposes: it is the name of the media organization; it gives an idea of the content and coverage of the medium; it builds the brand; it provides visual continuity; logos have developed from pictures to sound, moving pictures and animations; it is a way of selling the content and coverage to the audience, and the logo is connected to the particular communication environment it is used in. KEYWORDS Visuality, logo, media, semiotics

10 Niina Oisalo, Turun yliopisto (Audio)visuaalisuus, kokemus ja tutkija Tässä tutkimuspaperissa aion pureutua kysymykseen (audio)visuaalisesta kokemuksesta miten kuvat tuottavat paitsi kognitiivisia, myös affektiivisia ja kehollisia merkityksiä, ja miten tutkijan oma ruumis voi osallistua tiedon tuottamiseen. Visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa on ollut käynnissä 1990-luvulta lähtien niin kutsuttu (uus)materiaalinen käänne, jossa huomio on siirtynyt katseesta (gaze) ja representaatioista ruumiillisuuteen, aisteihin ja kokemukseen. Tämä suuntaus korostaa visuaalisen kokemuksen prosessuaalisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja rajattomuutta. Esimerkiksi Katariina Kyrölä (2010, 26) puhuu affektiivisesta kentästä, jossa katsojan oma keho muodostaa suhteen kuvaan. Omassa tutkimuksessani on yhtymäkohtia erityisesti fenomenologiaan, jossa keskeisellä sijalla ovat tutkijan tuottamat kuvaukset kuvien katsomisesta ja niistä vaikuttumisesta kuvien kokemisesta. Tässä metodissa tärkeän osan tutkimusmateriaalista muodostaa tutkijan oman kehon tuottama tieto tutkimuskohteesta (ks. esim. Sobchack 2004). Nostan esimerkkejä Andrea Arnoldin elokuvasta Humiseva harju (2011), jonka kuvaustyylit kutsuvat katsojan mukaan elokuvan maailmaan, jakamaan kokemuksia roolihahmojen kanssa, ei ainoastaan katsomaan niitä ulkopuolisin silmin. Laura U. Marksin (2000) mukaan ruudun läpi tapahtuu vuorovaikutusta, jossa katsojan keho tulkitsee kokemaansa kokonaisvaltaisesti, kaikkien aistien avustuksella. Kuvien ja katsojan koskettaessa toisiaan mukana on hetkessä tapahtuvien aistikokemusten lisäksi kehon muistot kehon muisti. Prosessi ei myöskään pääty elokuvan loputtua, vaan siirtyy osaksi kehon muistia vaikuttaen jälleen tuleviin katsomiskokemuksiin. Nostan esiin myös kysymyksen siitä, miten kehollisesta tiedosta olisi mahdollista keskustella akateemisessa maailmassa, joka priorisoi kielellisiä ja matemaattis-loogisia esitystapoja. Kehollisten vaikutusten kääntäminen kielelliseen ilmaisuun on haastavaa, ja joskus tutkimustulosten esittämistä muussa kuin kirjallisessa muodossa olisi syytä harkita.

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Musiikkivideon viestit

Musiikkivideon viestit Musiikkivideon viestit - mediakasvatusmateriaali yläkouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille Otsikko / Etusivu Nuorten Akatemia Note www.nuortenakatemia.fi/note Musiikkivideon

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Renkajärven valokuvauskilpailu 2010 suosio kasvaa! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt toisen kerran ja sen kilpailuaika oli 13.3.-6.6.2010. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013

ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

ESIINTYMINEN WEBINAARISSA

ESIINTYMINEN WEBINAARISSA Kuva: Splitshire ESIINTYMINEN WEBINAARISSA Miten huolehdin vuorovaikutuksesta kun en näe osallistujia? @outilammi #mastertheart KOULUTTAJA/ VALMENTAJA TIETOKIRJAILIJA #microsoft #office365 #esn #pc #OSX

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009

Yle-tutkimus. Sanomalehtien Liitto. Elokuu 2009 Yle-tutkimus Sanomalehtien Liitto Elokuu 2009 1. Johdanto Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta elokuussa 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot