Mediatutkimuksen päivät 2014 Visuaaliset kulttuurit: katse, kuva, merkitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mediatutkimuksen päivät 2014 Visuaaliset kulttuurit: katse, kuva, merkitys"

Transkriptio

1 Mediatutkimuksen päivät 2014 Visuaaliset kulttuurit: katse, kuva, merkitys Mediakenttä on täynnä kuvia, joita voi katsoa ja tulkita eri tavoin. Monet tutkijat miettivät millä tavoin kuvia katsotaan, mitä merkityksiä ne herättävät ja minkälaisiin viusaalisiin järjestyksiin kuvien ja niiden katsomistapojen voi nähdä kuuluvan. Erityisesti työryhmä fokusoituu siihen, miten katseen, kuvan ja merkityksen voi ymmärtää ja minkälaisissa suhteissa ne ovat keskenään. Työryhmään ovat kuitenkin tervetulleita kaikki visuaalisen kulttuuriin liittyvät esitykset, niin empiiriset anlyysit, teoreettiset pohdinnat kuin niiden yhdistelmätkin. Työryhmän vetäjinä toimivat professori Janne Seppänen ja tutkijatohtori Asko Lehmuskallio Tampereen yliopistosta. Perjantai Esittely ja johdanto työryhmään Janne Seppänen ja Asko Lehmuskallio, Tampereen yliopisto Ilmastonmuutoksen visuaaliset merkitykset Jarkko Kangas, Tampereen yliopisto Luontokuvasto television talousohjelmissa tuhoaako talouden ahneus luonnon kauneuden? Päivi Timonen ja Minna Lammi, Kuluttajatutkimuskeskus Suomalaisen elokuvan Lappi-kuvaukset Kaisa Hiltunen, Jyväskylän yliopisto Valkoisen suomalaisuuden representaatioita televisiomainoksissa Miia Rantala, Lapin yliopisto Suomalaiset, maahanmuuttajat ja yhteiskunta Kuvan ja tekstin yhtymäkohtia viranomaisten esitteissä Erna Bodström, Helsingin yliopisto Lauantai 9-11 Kansa tuli jäädäkseen Populististen sanomalehtien kuvitus Venezuelassa Virpi Salojärvi, Helsingin yliopisto Selfiet ja muita Anne Holappa, Turun yliopisto Logo From Name to Symbol Tapani Huovila, University of Jyväskylä (Audio)visuaalisuus, kokemus ja tutkija Niina Oisalo, Turun yliopisto

2 Jarkko Kangas, Tampereen yliopisto Ilmastonmuutoksen visuaaliset merkitykset Se on täällä, se on tuolla, se on joka puolella. Näin mahtipontisesti otsikoi kirjansa luvun ilmastojournalismin tutkija Max Boykoff (2011, 12). Ilmastonmuutos ja varsinkin sen kulttuurinen määrittely on Boykoffin mukaan läsnä joka puolella yhteiskunnallisessa elämässä, mutta kun katsomme ikkunasta ulos, ilmastoa tai sen muutosta ei näy. Samoin kuin monet muut modernit ympäristöriskit, ilmastonmuutos on ihmisen silmälle näkymätön ilmiö, jonka empiirinen tarkastelu on mahdollista vain tieteellisillä havaintovälineillä (Beck 1992, 21). Silti tarvitsemme kuvia ilmastosta. Muuten se jää etäiseksi ja vaille ongelman vaatimaa laajamittaista ratkaisua (Hulme 2009, 236). Väitöstutkimukseni ja esitelmäni aiheena on ilmastonmuutoksen visualisointi Helsingin Sanomissa (HS). Tutkin sitä, miten Suomen vaikutusvaltaisin sanomalehti tekee näkymättömästä riskistä näkyvän, mitkä aiheet ilmastoaihetta edustavat ja mitä käsityksiä ilmastonmuutoksesta kuvasto korostaa. Kysymykset ovat perusteltuja, sillä ilmastonmuutoksesta itsestään ei voi ottaa kuvaa, vaan visualisointi pohjautuu väistämättä esimerkiksi ilmiön syihin, oletettuihin seurauksiin tai muihin oheisaiheisiin. Tutkimuksen aineistona ovat HS:n ilmastoaiheiset valokuvat vuosilta Aineistoa on rajattu siten, että mukana on joka toinen HS:n vuosikerta. Tutkimukseni perustuu metodologisesti sisällönanalyysiin ja kehysanalyysiin. Ensin kuvat luokitellaan niiden sisällön perusteella ihmis-, ympäristö, teknologia ja eläinkuviin sekä luokkien ala-aiheisiin. Kun määrällisesti hallitsevat kuvaluokat on selvitetty, tutkin kehysanalyysin avulla sitä, millaisia merkityksiä HS:n kuvasto ilmastosta tuottaa.laajan tutkimuksen havainnot ovat vielä alustavia, mutta Mediatutkimuksen päivillä esittelen mahdollisimman valmiita tuloksia, jotka ovat pohjana väitöskirjan ensimmäiselle artikkelille. Tämänhetkisen käsitykseni mukaan HS on representoinut ilmastonmuutoksen eniten poliittisena ja teknologisena ongelmana. Yleisiä kuvaaiheita ovat myös aktivismi, sulavat jäätiköt ja henkilökuvat. Sen sijaan esimerkiksi tasaarvokysymykset ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat pitkälti jääneet pois näkyvistä. Tutkimustulosten esittelyn lisäksi pohdin ilmastonmuutoksen erityispiirteitä visuaalisen journalismin kannalta ja sekä kehysanalyysiä journalistisen kuvan tutkimuksen menetelmänä. LÄHTEET: Beck, Ulrich (1992). Risk society: towards a new modernity. Lontoo: Sage. Boykoff, Maxwell T. (2011). Who Speaks for the Climate? Making Sense of Media Reporting on Climate Change. Cambridge: Cambridge University Press. Hulme, Mike (2009). Why We Disagree About Climate Change. Understanding Controversy, Inaction and Opportunity. Cambridge: University Press.

3 Päivi Timonen ja Minna Lammi, Kuluttajatutkimuskeskus Luontokuvasto television talousohjelmissa tuhoaako talouden ahneus luonnon kauneuden? Luontokuvasto on tärkeässä roolissa lähes kaikessa kuvallisessa ilmaisussa: maalaustaiteessa, valokuvissa, elokuvissa ja televisiossa. Myös kirjallisessa ilmaisussa luontokuvaukset ovat merkittäviä. Villiä luontoa on romantisoitu, ja maatalouden kauneutta on ihannoitu (esim. Lassila 2011). Myös suomalaisessa varhaisessa elokuvassa luontokuvastolla (Seppälä 2007) oli merkittävä rooli. Se, miltä suomalaiskansallinen elokuva näyttää, alkoi jo elokuvan varhaisvuosina olla tunnistettavaa. Aivotutkimuksessa katsominen tulkitaan kategorisointiprosessiksi ja erityisesti luontonäkymiä nähdessään ihmiset tekevät todella nopeita kategorisointeja moniulotteisista luonnon ominaisuuksista, kuten suojasta ja liikkumisesta. (Greene & Oliva 2010) Tässä esityksessä keskitymme television ajankohtaisohjelmien luontokuvastoon taloutta käsittelevissä ohjelmissa 1970-luvulta nykypäivään. Olemme kiinnostuneita siitä, miten tunneaaltoja tuotetaan ja vakiinnutetaan mediakeskustelussa. Väitämme, että mediassa juuri kuvilla haetaan tunnetason reaktioita ja nopeaa reagointia eri asioihin puolesta ja vastaan. Tekstin ja puheen taso vetoaa järkeilyyn, mutta erityisesti luontokuvasto vetoaa tunnetasoon. Klassisissa luontokuvissa kauneutta edustaa koskematon luonto. Kauneutta kuvataan myös kansallisesti tärkeissä talousrakenteissa, kuten alkutuotannossa, merenkulussa ja rakentamisessa. Luonnon kauneus tuottaa iloa ja ylpeyttä, ja tällainen luontokuvaus on melko vakiintunut. Tämä on ollut myös hyvin aikaa kestävä tulkinta luonnosta. Teollisuutta kuvattaessa luonnonkauneus on herkästi uhattuna: talous uhkaa ja pettää luonnon. Pahimmillaan teollisuus vie valonkin, aurinko ei enää pääse paistamaan teollisuuden saasteiden läpi. Tällainen tuho koituu myös ihmiselle katastrofiksi, elinikä lyhenee ja kurjuus laajenee. Negatiiviset tunteet liittyvät siihen, että kauneutta ei arvosteta, ja siitä ei piitata. Tällöin luonnosta tulee viaton uhri, joka jää ahneuden jalkoihin. Greene, Michelle & Olivia, Aude (2010) High-Level Aftereffects of Global Scene Properties. Journal of Experimental Psychology: Human Perception and Performance. August 23, Lassila, Pertti (2011) Metsän autuus. Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Seppälä, Jaakko (2007) Suomalaisen mentaliteetin kasvualusta Kotimaisen mykkäelokuvan luontorepresentaatiot. WiderSreen.fi 1/2007

4 Kaisa Hiltunen, Jyväskylän yliopisto Suomalaisen elokuvan Lappi-kuvaukset Esittelen tutkimussuunnitelmani (post doc) Eksoottinen seikkailujen maa. Suomalaisen elokuvan Lappi-kuvaukset. Lappi-elokuvat ovat tyylillisesti ja temaattisesti heterogeeninen joukko fiktioelokuvia, joita yhdistää taipumus esittää Lappi ja lappilaiset eksoottisina tai toisina. Tämä väite lähtökohtanani analysoin tapoja, joilla elokuvissa esitetään Lappia. Lappi nähdään elokuvissa tyypillisesti jonkun ulkopuolisen näkökulmasta: etelästä tulevan henkilöhahmon, elokuvantekijän tai molempien. Lappi-elokuvissa vedotaan usein suomalaisiin myytteihin ja perinteisiin, mutta niissä on myös nähtävissä halu kertoa kansainväliseen yleisöön vetoavia tarinoita. Analyyseissä huomioin tämän Lappi-elokuvien kiinnittymisen ja paikantumisen globaalien elokuvamarkkinoiden ja lokaalin autenttisuuden välimaastoon. Tutkimuksen näkökulmassa on siten transnationaalinen painotus. Varhaisempien elokuvien (esim. Noidan kirot, 1927 ja Valkoinen peura, 1952) kuvaus Lapista mystisenä, maagisena, uskonnollisesti ja seksuaalisesti villinä sekä kulttuurisesti takapajuisena paikkana toistuu nykypäivään asti. Lapista on luotu vastakohtaa Etelä-Suomelle ja vastinetta lännenelokuvien villille lännelle (Villi pohjola -trilogia). Esimerkiksi Rauni Mollberg kuvaa sodanjälkeisen elämänmenon primitiivisenä elokuvassa Maa on syntinen laulu (1973). Napapiirin sankarit (2010), Rare Exports (2010) ja Kekkonen tulee! (2013) taas lähestyvät Lapin hulvatonta elämänmenoa huumorin keinoin. Analysoin tarkemmin 6 8 elokuvaa seuraavien kolmen osittain päällekkäisen teeman kautta tavoitteena tuoda esiin toistuvia kuvaamisen tapoja ja kerrottuja tarinoita: 1) lappilaiset maisemat ja paikat, 2) sukupuolten kuvaukset, 3) lappilaiset tavat ja kulttuuri. Kysyn mm. millaisia ideologisia ja valtaan liittyviä merkityksiä kuvauksiin kytkeytyy, esimerkiksi millaisia maisemia elokuviin sisällytetään ja miksi. Maiseman spektaakkeliksi muuntava turistinen katse oli pitkään tyypillinen. Uusimmissa elokuvissa on havaittavissa Lapin muuttuminen eskapistiseksi tapahtumapaikaksi huimille seikkailuille. Maa on syntinen laulu -elokuvan lähes dokumentaarinen tyyli ja Rare Exportsin (2010) karrikoitu, genre-tietoinen tyylittely ovat kaksi ääripäätä ajateltaessa Lapin ja lappilaisuuden kuvauksia.

5 Miia Rantala, Lapin yliopisto Valkoisen suomalaisuuden representaatioita televisiomainoksissa Tutkin sitä, miten valkoista suomalaisuutta representoidaan Suomen kaupallisten televisiokanavien (mtv3, Nelonen, SubTV) televisiomainoksissa ja miten representaatiot leikkaavat rodun lisäksi muita sosiaalisia kategorioita kuten etnisyyttä, sukupuolta, seksuaalisuutta, luokkaa, ikää ja terveyttä. Tarkastelen sitä miten valkoista suomalaisuutta tuotetaan, mitä merkityksiä valkoiseen suomalaisuuteen liitetään, miten valkoista suomalaisuutta on mahdollista määritellä ja ketkä sisällytetään ja kenet suljetaan valkoisen suomalaisuuden ulkopuolelle. Tutkimuksen keskeisimpiä käsitteitä ovat performatiivisuus ja intersektionaalisuus. Tarkoitan performatiivisuudella kansallisuuden samoin kuin myös rodun ja seksuaalisuuden tekemistä esittämällä ja tämän esityksen toistoa samoin kuin Butler kirjoittaa sukupuolen esittämisestä: naiseus ja mieheys ovat tehtyjä, suoritettuja, konstruoituja. Kansallisuus myös vaatii ennen kaikkea kansallisuuden esittämistä ja toistotekoja. Intersektionaalisuudella tarkoittan sitä, etteivät mitkään sosiaaliset ilmiöt kuten sukupuoli ja rotu luo merkitystä yksin vaan aina yhdessä paikasta, ajasta ja tilasta riippuen. Vaikka rotu on sosiaalisesti konstruoitu ja tieteiden keksimä, ei kritiikki rotu -käsitteen käytöstä poista sitä, että tummaihoisia ihmisiä kohdellaan eritavalla kuin valkoihoisia ihmisiä. Valkoiseen ihonväriin liittyy valtaa ja rakenteellista rasismia. Rasismi on keskeinen osa kulttuuriamme: me kaikki elämme rasististen kertomusten keskellä ja olemme niiden kasvatteja. (Ahmed.) Käytän rotua käsitteellisenä työkaluna, siten että ajattelen esim. ihonväriin liitettävän sosiaalisia merkityksiä. Tutkimuksen aineistona on noin 400 draamallista ja tarinallista televisiomainosta vuodelta Mainoselokuvien teemoittelun jälkeen analysoin mainosesimerkkejä syvemmin lähiluennalla. Analyysissa käytän apunani mm. Barthesin semiotiikkaa, Hallin sisään- ja uloskoodausta ja pyrin löytämään neuvottelevia ja vastakkaisia lukutapoja haasteeksi ensisijaiselle lukutavalle. Vuoden 2004 mainoselokuviin verrattuna, vuoden 2010 mainoselokuvissa valkoiseen suomalaisuuteen liitetään vähemmän parodiaa, osa esityksistä on jopa hyvin kansallismielisiä.

6 Erna Bodström, Helsingin yliopisto Suomalaiset, maahanmuuttajat ja yhteiskunta Kuvan ja tekstin yhtymäkohtia viranomaisten esitteissä Tässä paperissa tarkastellaan kuva- ja tekstianalyysin soveltamista suomalaisuuden, maahanmuuttajuuden ja yhteiskunnan representaatioiden ja toimijuuden rakentamiseen viranomaisten maahanmuuttajille suunnatuissa esitteissä. Vaikka kuvan ja tekstin suhdetta on tutkittu niin maailmalla kuin Suomessakin jonkin verran, herättää aihe edelleen monenlaisia kysymyksiä. Suomalaisuuteen ja maahanmuuttajuuteen liittyvässä viestinnän tutkimuksessa tekstejä - ja erityisesti mediatekstejä - on tarkasteltu varsin paljon, mutta kuvat sen sijaan ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Paperi pyrkii yhdistämään Kressin ja van Leeuwenin (1996) kuvan sosiaalisemiotiikan Fairclough n (2003) kriittiseen diskurssianalyysiin (CDA). Teoriat jakavat lähtökohdan kielen - kuvien tai tekstin - vallasta ja perustuvat molemmat Hallidayn systeemisfunktionaaliseen kieliteoriaan. Kuitenkin cosiaalisemiotiikka ja CDA myös eroavat toisistaan monin kohdin, ja paperissa tarkastellaan paitsi teorioiden yhtymäkohtia myös niiden eroja. Samalla esille tulevat kuvan ja tekstin eroavaisuudet merkityksen tuottamisen työkaluina. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suomalaisuuden, maahanmuuttajuuden ja yhteiskunnan representaatioita ja toimijuutta on mahdollista tarkastella kuva- ja tekstianalyysin keinoin sekä näitä yhdistämällä. Näin ollen tutkimus luotaa myös maahanmuuttajuuteen, suomalaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan liitettyjä merkityksiä. Aineistona on otos kahdeksasta suomalaisten viranomaisten vuosien 2000 ja 2011 välillä tuottamasta esitteestä. Koska esitteiden tarkoituksena on ollut kertoa maahanmuuttajille suomalaisesta yhteiskunnasta, sen asukkaista ja kulttuurista, ne tuovat esiin lähes näkymättömiä uskomuksia ja rutiineja suomalaisen yhteiskunnan ideaaleista, eroista ja osallistumisen mahdollisuuksista. Alustavien tulosten valossa vaikuttaa siltä, että vaikka sekä kuvat että teksti osallistuvat representaatioiden ja toimijuuden rakentamiseen, ne osallistuvat siihen varsin erilaisin keinoin. Niin visuaalisessa kuin kielellisessäkin merkitysten rakentamisessa on tapahtunut yhdentoista vuoden aikana selkeitä muutoksia. Näyttää siltä, että esitteissä kuvat ovat erityisen tärkeitä etnisen toiseuden - tai ehkä suomalaisen monimuotoisuuden - tekemisessä näkyväksi.

7 Lauantai 9-11 Virpi Salojärvi, Helsingin yliopisto Kansa tuli jäädäkseen Populististen sanomalehtien kuvitus Venezuelassa Populismin keskiössä on usein kansa, koska nimenomaan kansa nostetaan siinä etusijalle ja poliittisesti aktiiviseksi tekijäksi. Tämän takia myös populististen johtajien tulee pystyä vetoamaan kansaan tavalla tai toisella ja puhutella tavallisia ihmisiä. Kuitenkaan tämä kansa ei populismissa tarkoita kaikkia kansalaisia, vaan vain osaa siitä. Osaa joka ajattelee edustavansa oikeaa kansaa. Luodakseen tämän yhtenäisen kuvan kansasta yhteiskunta pitää jakaa kahteen osaan meihin ja muihin. Tämä kahtiajako ulottuu myös mediaan. Populismin näkökulmasta uutisorganisaatiot ja journalistit joko tukevat populistista hallitusta tai sitten ovat sitä vastaan. Latinalaisessa Amerikassa yksityinen media, joka ei saa hallituksen tukea, onkin usein ottanut tämän kritisoijan roolin vastaan ja on ollut opposition etulinjassa arvostelemassa populistista hallintoa. Näin on tilanne myös Venezuelassa. Samoin kuin populistisessa puheessa käytetään huomiota herättävää ja mahtipontista retoriikkaa, voidaan populistisia viestejä välittää myös visuaalisesti. Kuvien valintaprosessi sanomalehteen onkin tarkoituksenmukaisten valintojen tulos. Jopa pienet muutokset kuvaan, kuten asennon tai kameran kuvakulman muuttaminen luovat erilaisen vaikutelman lukijalle. Tapaustutkimuksen aineisto koostuu kahden vastakkaista poliittista suuntausta edustavan venezuelalaisen sanomalehden uutisoinnista. Correo del Orinoco on hallituksen rahoittama, joten se tarjoaa hyvän aineiston populistisessa kontekstissa. Tarkastelussa vastataan muun muassa kysymyksiin: miten populismi tulee esiin sanomalehtikuvissa sekä millainen merkitys kuville annetaan jutuissa? Näiden kuvien tarkastelun jälkeen on mielenkiintoista vertailla vastaparina kuvia Tal Cual -sanomalehdestä, joka on äärimmäisen presidentti Chavezin vastainen lehti. Kuvat jaotellaan ensin sisällönanalyysin keinoin ja tämän jälkeen muutama otosta edustava kuva valitaan visuaaliseen lähilukuun.

8 Anne Holappa, Turun yliopisto Selfiet ja muita Suomalaisen Deitti.net -palvelun kymmenestä käskystä kaksi ensimmäistä käsittelee visuaalisuutta: 1.Liitä vähintään yksi kuva (Kuvalliset profiilit saavat 24 % enemmän vastauksia kuin kuvattomat.teho kasvaa, jos profiilissasi on useampi kuva.) ja 2. Panosta kuvaasi (Palvelun ylläpidon toimesta nostetut kuvalliset profiilit saavat 445 % enemmän vastauksia kuin muut kuvalliset profiilit. Vietä elämäsi tärkein hetki kylpyhuoneessa ennen kuin annat itselaukaisijan laulaa.) Palvelusivu kehottaa ottamaan itse kuvan. Ns. selfiet ovat usein kylpyhuoneessa peilin edessä otettuja. Kuva mahdollistaa ainakin periaatteessa tuomaan esiin myös muita nettideittailun kymmenen käskyn ohjeita: kohdistamaan profiilia tietynlaisille henkilöille (esimerkiksi tiettyyn alakulttuuriin viittaavat viestit), korostamaan hyviä puolia, erottumaan joukosta, ilmentämään huumorintajua tai positiivista luonnetta. Mutta onko näin todella? Deitti.net -palvelusta on koottu otos kuvallisia profiileja. Palvelu itse on jakanut hakumahdollisuuden niin, että voi valita 15 suurinta kaupunkia ja niihin tietyn etäisyyden (0-500 km kaupungista). Etäisyydeksi kaupungista valittiin 80 km nykyisen virallisen työssäkäyntialueen mukaan. Koska Helsinki, Espoo ja Vantaa sijaitsevat niin lähellä toisiaan, haku tehtiin näiden osalta vain Helsingin mukaan ja käsitellään aluetta pääkaupunkiseutuna. Otokseen on koottu jokaisesta edellä mainitusta kaupungista kaikista ikäluokasta (ikäluokkakategoriat tässä: vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja yli 51-vuotiaat) vain kuvalliset ilmoitukset. Haku tehtiin molempien sukupuolten (ilmoitusvaihtoehdoissa mies tai nainen) mukaan. Mukaan otettiin kymmenen ensimmäistä osumaa, mikäli näin monta osumaa ilman päällekkäisyyttä oli. Aineisto on osittain päällekkäistä alueittain. Esimerkiksi Lahdesta ja Helsingistä 100 kilometrin säteelle tulee useita samoja paikkakuntia. Maantieteelliset päällekkäisyydet eivät ole niin näkyviä Etelä-Suomen ulkopuolella. Yhteensä kuvia on tutkimusaineistossa 628 kappaletta. Kysyn: Millaisia merkityksiä profiilikuva viestii? Tutkimusaineistoa tarkastellaan ensisijaisesti deittipalvelun antamaa ohjeistusta vasten. Lisäksi pyritään tekemään muita huomioita valmiiden kategorioiden ulkopuolelta. Tässä esitelty visuaalisen osuuden tutkimus on osa väitöskirjatyötä nimeltään Tositarkoituksella. Suomalainen heteroseksuaalinen parisuhdeskeema internetin deittiilmoituksissa jonka mukaisesti rajaus on Tositarkoituksella-kategoriassa ja heteroseksuaalisessa kontekstissa.

9 Tapani Huovila, University of Jyväskylä Logo From Name to Symbol This article discusses what kind of logos the Finnish media have and how they build the identity and brand of their media organizations. Logos are important for media organizations because the different media compete with each other, especially on the Internet and mobile Internet (smart phones) - and usually with the same news content. The sources are the main Finnish newspapers and television channels: Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen, MTV3, Nelonen, Yle, and their Internet (pc) and mobile Internet (smart phone) pages. The analysis covers the period from the beginning of the 19thcentury to the beginning of 21st century. The logo has seven main purposes: it is the name of the media organization; it gives an idea of the content and coverage of the medium; it builds the brand; it provides visual continuity; logos have developed from pictures to sound, moving pictures and animations; it is a way of selling the content and coverage to the audience, and the logo is connected to the particular communication environment it is used in. KEYWORDS Visuality, logo, media, semiotics

10 Niina Oisalo, Turun yliopisto (Audio)visuaalisuus, kokemus ja tutkija Tässä tutkimuspaperissa aion pureutua kysymykseen (audio)visuaalisesta kokemuksesta miten kuvat tuottavat paitsi kognitiivisia, myös affektiivisia ja kehollisia merkityksiä, ja miten tutkijan oma ruumis voi osallistua tiedon tuottamiseen. Visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa on ollut käynnissä 1990-luvulta lähtien niin kutsuttu (uus)materiaalinen käänne, jossa huomio on siirtynyt katseesta (gaze) ja representaatioista ruumiillisuuteen, aisteihin ja kokemukseen. Tämä suuntaus korostaa visuaalisen kokemuksen prosessuaalisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja rajattomuutta. Esimerkiksi Katariina Kyrölä (2010, 26) puhuu affektiivisesta kentästä, jossa katsojan oma keho muodostaa suhteen kuvaan. Omassa tutkimuksessani on yhtymäkohtia erityisesti fenomenologiaan, jossa keskeisellä sijalla ovat tutkijan tuottamat kuvaukset kuvien katsomisesta ja niistä vaikuttumisesta kuvien kokemisesta. Tässä metodissa tärkeän osan tutkimusmateriaalista muodostaa tutkijan oman kehon tuottama tieto tutkimuskohteesta (ks. esim. Sobchack 2004). Nostan esimerkkejä Andrea Arnoldin elokuvasta Humiseva harju (2011), jonka kuvaustyylit kutsuvat katsojan mukaan elokuvan maailmaan, jakamaan kokemuksia roolihahmojen kanssa, ei ainoastaan katsomaan niitä ulkopuolisin silmin. Laura U. Marksin (2000) mukaan ruudun läpi tapahtuu vuorovaikutusta, jossa katsojan keho tulkitsee kokemaansa kokonaisvaltaisesti, kaikkien aistien avustuksella. Kuvien ja katsojan koskettaessa toisiaan mukana on hetkessä tapahtuvien aistikokemusten lisäksi kehon muistot kehon muisti. Prosessi ei myöskään pääty elokuvan loputtua, vaan siirtyy osaksi kehon muistia vaikuttaen jälleen tuleviin katsomiskokemuksiin. Nostan esiin myös kysymyksen siitä, miten kehollisesta tiedosta olisi mahdollista keskustella akateemisessa maailmassa, joka priorisoi kielellisiä ja matemaattis-loogisia esitystapoja. Kehollisten vaikutusten kääntäminen kielelliseen ilmaisuun on haastavaa, ja joskus tutkimustulosten esittämistä muussa kuin kirjallisessa muodossa olisi syytä harkita.

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö

Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö Pohjoinen matkailu ja kulttuuriperintö 5 op, korvaavuus 687377S Työllistymistä tukevat opinnot tai erikseen sovittava Vesa Pekka Herva Tiina Äikäs (tiina.aikas@oulu.fi) Kurssin sisältö Johdatusluento Ekskursiot

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Toukokuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Toukokuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Toukokuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3. TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa Juha Herkman, 12.3.2013 Helsingin yliopisto: osiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Audiovisuaalinen Audio (lat.)

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi

Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi Demokratia.fi Kansalaisaloite.fi Kuntalaisaloite.fi Lausuntopalvelu.fi Otakantaa.fi otakantaa.fi På svenska Google-haku Otakantaa-sivustolta Etusivu Selaa hankkeita Tietopankki Ohjeet Tiedotteet Etusivu

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Vertaistalous hurmaa kuluttajia

Vertaistalous hurmaa kuluttajia Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

mopo Mobiiliportfoliot älypuhelimilla ja tableteilla ajasta ja paikasta riippumatta Mobilius-seminaari / Mediakeskus

mopo Mobiiliportfoliot älypuhelimilla ja tableteilla ajasta ja paikasta riippumatta Mobilius-seminaari / Mediakeskus mopo Mobiililaitteissa toimiva yhteisöllinen mobiiliportfoliosovellus. Mobiiliportfoliot älypuhelimilla ja tableteilla ajasta ja paikasta riippumatta Mobilius-seminaari / Mediakeskus Olli Laesvirta, CEO

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot