Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis 2006-2008"

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis ?? Marja Hiitola-Moilanen, Anu Määttä, Leena Oikkonen, Marjut Parhiala, Hannakaarina Sarvela, Aira Vähärautio

2 Marja Hiitola-Moilanen, Anu Määttä, Leena Oikkonen, Marjut Parhiala, Hannakaarina Sarvela, Aira Vähärautio SINUN? MINUN? MEIDÄN. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke Varhis

3 OSA I KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA 1 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISTÄ ENNEN VARHISTA Anna-Maija Puroila 1. Liikkeelle lähtö 2. Verkostojen luomista 3. Projekteja, projekteja 4. Kohti pitkäjänteistä kehittämistyötä 5. Prosessi jatkuu vai jatkuuko? Motto: Varhis ei ole fyysinen tila. Se ei ole instituutio, organisaatio eikä yksittäinen henkilö. Varhis olemme me, jotka olemme sitoutuneet yhteistyöhön varhaiskasvatuksen kehittämisessä. 1. Liikkeelle lähtö Posken varhaiskasvatuksen kehittämistyöllä on maailmankaikkeuden mittakaavassa kovin lyhyt historia. Sosiaalialan osaamiskeskusten suunnitteluvaiheiden jälkeen varsinainen työ alkoi syksyllä Tuolloin osaamiskeskusten tehtäviä määrittävää lainsäädäntöä vasta valmisteltiin. Tuskin kenellekään oli kristallisoitunut, millaisiksi sosiaalialan osaamiskeskusten asema, tehtävä ja konkreettiset toimintatavat tulisivat muotoutumaan. Jos oli vielä jäsentymätön ja epämääräinen koko sosiaalialan osaamiskeskusten idea, sitä se oli erityisesti varhaiskasvatuksen osalta. Sekä osaamiskeskuskontekstin sisällä että sen ulkopuolella varhaiskasvatuksen kehittäminen sosiaalialan osaamiskeskuksissa näyttäytyi kummajaisena. Vaikka valtiovalta edellytti osaamiskeskusten toiminnan kohdistuvan laajasti koko sosiaalialaan, valtaosa alkuvaiheen osaamiskeskusten työntekijöistä oli taustoiltaan ja orientaatioiltaan sosiaalityön ammattilaisia. Toisaalta jännitteitä ja ristiriitaisia kehitysnäkymiä aiheutti myös varhaiskasvatuksen asema palvelujärjestelmässä sosiaalisen ja pedagogisen välisellä rajapinnalla. Monin paikoin varhaiskasvatuksen toimijat vierastivat sosiaalialan osaamiskeskuksia varhaiskasvatuksen kehittämisen taustayhteisöinä ja tunsivat huolta varhaiskasvatuksen pedagogisen identiteetin heikkenemisestä tai jopa häviämisestä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus asetti heti toimintansa alkuvaiheessa varhaiskasvatuksen yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi. Puitteet ja lähtökohdat varhaiskasvatuksen kehittämistyölle olivat valtakunnallisesti arvioiden erinomaiset. Kehittämisen haasteet olivatkin ennen kaikkea toiminnallisia ja sisällöllisiä. Mitä varhaiskasvatuksen kehittäminen ylipäätänsä on ja mitä se on erityisesti sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintana? Mitä on kehitettävä? Kuka kehittää ja miten? 2. Verkostojen luomista Sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevan lain 1 ja asetuksen 2 perusteella osaamiskeskusten tehtävät määrittyivät tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn väliseen kenttään. Tämä tehtävänmääritys toi esiin sen, että sosiaalialan osaamiskeskuksissa relevanttina varhaiskasvatuksen kehittämisen kohteena ei ole ainoastaan käytännön varhaiskasvatustyö. Kehittäminen koskettaa käytännön työn ohella tieteellistä varhaiskasvatusta ja varhaiskasvatuksen koulutusta sekä erityisesti näiden kolmen välisiä suhteita. Samalla avautui näköala siitä, että varhaiskasvatuksen kehittämisen osapuolia on monia. Poske ei voi toimia yksinään pohjoissuomalaisen varhaiskasvatuksen kehittäjänä, vaan sen / /2001 2

4 täytyy hakeutua yhteistyöhön niiden tahojen kanssa, jotka toimivat eri tavoin varhaiskasvatuksen parissa. Alusta asti oli myös selvää, että kehittämistyö ei voi perustua hierarkiseen kehittäjä-kehitettävä -asetelmaan. On haettava käytäntöjä, joissa varhaiskasvatuksen toimijat ovat itse määrittelemässä kehittämisen tarpeitaan ja osallistumisen astettaan. Alkoi verkostoitumisen ja yhteistyön rakentamisen aika. Käytännössä verkostojen rakentaminen oli yhteisten palaverien koolle kutsumista, keskustelufoorumien luomista. Kiersimme Pohjois-Suomen seutukuntia läpi, kuuntelimme kuntien toimijoiden kertomuksia varhaiskasvatuksen tilanteesta ja kehittämistarpeista, kerroimme sosiaalialan osaamiskeskuksista, tarjosimme yhteistyötä. Samalla tavalla kutsuimme koolle varhaiskasvatuksen tutkimus- ja koulutustahojen edustajia sekä järjestökenttää. Lisäksi hakeuduimme yhteistyöhön varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin verkostoihin. Näin rakensimme vähä vähältä kokonaiskuvaa niistä asioista, joihin kehittämistyön tulisi Pohjois-Suomessa kohdistua. Tällä vuosituhannella verkostoihin kuuluminen ja niistä puhuminen on ollut muodikasta. Verkostot ovat osa aikamme julkiselle hallinnolle ja kehittämistoiminnalle ominaista retoriikkaa 3. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että verkostoterminologiaa käytetään varsin kevein perustein. Satunnaisia kohtaamisia ja kertaluonteisia yhteistyötapaamisia nimitetään verkostotapaamisiksi. Posken varhaiskasvatuksen kehittämistyössä verkostoitumisen tavoite oli kunnianhimoisempi. Lähdimme tavoittelemaan pitkäkestoisia, luottamukseen ja yhteiseen toimintaan perustuvia yhteistyösuhteita. Oivalsimme, että verkostot syntyvät, säilyvät elinvoimaisina ja kehittyvät niin pitkään kuin ne tuottavat osallistujille jonkinlaista lisäarvoa. Joillekin osallistujille yhteinen keskustelufoorumi, toisen samassa asemassa, samaa työtä tekevän ihmisen kohtaaminen oli sinällään jo riittävän merkityksellinen tekijä. Verkostotapaamisiimme rakentui myös toimintatapa, jossa Posken erityiseksi tehtäväksi tuli varhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsauksen kokoaminen. Ajankohtaiskatsauksessa kävimme läpi valtakunnallisia ja alueellisia trendejä, tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä asioita, uutta kirjallisuutta. Varsinkin kuntien varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat pysyvänsä ajan tasalla ajankohtaiskatsausten avulla. Yritimme myös luoda verkostoille jatkuvuutta sopimalla seuraavasta askeleesta. Joskus se oli uusi tapaaminen, joskus joku muu konkreettinen asia. Vaihtelimme kokouspaikkoja ja näin opimme tuntemaan toistemme työympäristöjä. 3. Projekteja, projekteja Posken varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnassa alun verkostoitumisen vaihetta seurasi vahva projektikehittämisen aika. Kehittämisprojektien suuntaan ohjasivat monet eri tekijät. Ensinnäkin projektit olivat yksi keino jäsentää kehittämisen prosessia: projektien avulla määritettiin kehittämisen suunta ja organisoitiin kehittämistyön toteuttaminen käytännössä (koordinointi, osallistujat, menetelmät, aikataulu, kustannukset). Kehittämisprojekteilla oli raadollisempikin funktio: niiden avulla varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön saatiin resursseja. Posken koordinoimat varhaiskasvatuksen kehittämisprojektit syntyivät monin eri tavoin. Osa projekteista valmisteltiin suoraan eri toimijoiden ja Posken välillä, ilman laajempaa ohjelmakehystä tai ulkopuolista rahoitusta. Esimerkiksi Posken, Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun sekä Oulun sosiaalija terveysalan oppilaitoksen yhteistyönä toteutettiin Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa projekti 4. Projekti oli Posken varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnan jatkon kannalta merkityksellinen. Hankkeessa kehittyi teoreettisesti perusteltu kehittämistyön 3 Sulkunen Puroila 2004; Hiitola-Moilanen

5 menetelmä, jonka nimesimme tuetun prosessikehittämisen 5 malliksi. Tätä kehittämisen mallia käytettiin sittemmin muissakin Posken koordinoimissa projekteissa ja se oli teoreettisena viitekehyksenä myös varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toimintaa suunniteltaessa. Osa varhaiskasvatuksen kehittämisprojekteista rakentui valtakunnallisten linjausten, tavoitteiden ja ohjelmien suuntaisesti. Esimerkiksi erityisvarhaiskasvatuksen kehittämistarpeet nousivat valtakunnallisesti vahvasti esiin Posken toiminnan alkuvaiheessa. Samaan aikaan eri puolilla Pohjois-Suomea haluttiin panostaa erityisvarhaiskasvatuksen kehittämistoimintaan. Näitä intressejä yhteenkutomalla rakentui SYKE hanke 6. Joissakin tapauksissa aloite kehittämisprojektiin tuli kunnilta. Esimerkiksi valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet asiakirja 7 haastoi kunnat pohtimaan kuntakohtaisten, yksikkökohtaisten ja lapsikohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatimista. Tähän laadintaprosessiin kuntien taholta pyydettiin Posken tukea. Posken ja kuntien yhteistyönä valmisteltiin LaatuVa hanke 8, jolle saatiin rahoitus Oulun lääninhallitukselta. Poske oli vuosien 2002 ja 2006 välisenä aikana mukana lukuisissa erilaisissa varhaiskasvatuksen kehittämisprojekteissa. Toteutettujen projektiarviointien perusteella kehittämisprojektien avulla saatiin aikaan monia merkityksellisiä asioita. Yhteistyösuhteet ja verkostot kehittyivät edelleen, keskustelua ja kokeilutoimintaa virisi, uusia palvelukonsepteja ja työkäytäntöjä otettiin käyttöön, työntekijöiden osaaminen kehittyi 9. Kehittämisprojektien avulla saatiin myös varhaiskasvatuksen alueelle konkreettisia lisäresursseja, esimerkiksi resursseja henkilöstön täydennyskoulutukseen ja työvoimaa varhaiskasvatuksen innovaatio- ja kehittämistoimintaan. Projektikehittämisen haasteet olivat varhaiskasvatuksen osalta pitkälle samansuuntaisia kuin muillakin sektoreilla. 4. Kohti pitkäjänteistä kehittämistyötä Monista hyvistä tavoitteista ja onnistuneista projekteista huolimatta projektikehittämistä on viime vuosina alettu kritisoida yhä voimakkaammin äänenpainoin. Kritiikkiä on kohdistettu projektien lyhytkestoisuuteen, projektitodellisuuden pirstaleisuuteen ja projektien keskinäisen yhteistyön puuttumiseen 10. Keskustelua on käyty siitä, missä määrin projekteissa kehittyneet innovaatiot ja hyvät käytännöt ovat juurtuneet osaksi organisaatioiden päivittäistä toimintaa ja työntekijöiden arkityötä. Monin paikoin on myös koettu, että projektien hakemus- ja hallinnointibyrokratiaan menee kohtuuttoman paljon aikaa. Yhä useammin törmää projektiväsymykseen, jopa projektiähkyyn. Myös Posken varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnassa haasteeksi nousi kehittämistyön pitkäjänteisyyden ja systemaattisuuden lisääminen. Ensimmäinen askel tähän suuntaan oli varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman laatiminen 11. Suunnitelmassa hahmoteltiin pohjoissuomalaisen varhaiskasvatuksen tilaa ja kehittämistarpeita sekä luotiin pohjaa strategisille linjauksille ja käytännön toimenpiteille. Erityistä huomiota kiinnitettiin varhaiskasvatuksen kehittämisedellytysten turvaamiseen myös kasvukeskusten ja koulutuspaikkakuntien ulkopuolella. Jo tässä vaiheessa visioitiin alueellista kehittämisrakennetta, jossa kehittämistyötä koordinoivia työntekijöitä toimisi seutukunnissa ja joiden tehtävänä voisi olla yhteistyön ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen alueen kuntien varhaiskasvatuksen työntekijöiden, sosiaalialan osaamiskeskuksen, 5 ks. Hiitola-Moilanen 2004, Kyllönen 2006; Sarvela VASU Järvi Puroila 2004; Kyllönen 2006; Virtanen & Tonttila esim. Lähteenmaa Puroila & Niskala

6 koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden henkilöstön sekä muiden toimijatahojen kanssa. Tällaisen rakenteen ajateltiin edistävän paikallisten selvitysten ja tutkimusten toteuttamista sekä aluetta koskevien kehittämisprosessien suunnittelua. Alueellinen kehittämisrakenne nähtiin myös mahdollisuutena kehittää varhaiskasvatuksen koulutusten tiiviimpää kytkeytymistä kentän toimintaan esimerkiksi opinnäytetöiden ja käytännön harjoittelun muodossa. Nämä alustavat visiot saivat konkreettisen muodon varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. 5. Prosessi jatkuu vai jatkuuko? Tämä julkaisu/raportti kertoo siitä, millä tavoin varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö on käytännössä toiminut. Millä tavoin Varhis on lunastanut ne odotukset, joita kehittämisyksikön toimintaan eri osapuolten tahoilta suunnattiin? Tämän johdantopuheenvuoron tarkoituksena on ollut valottaa kehittämisyksikköä edeltäviä vaiheita. Toivottavasti lukijalle piirtyy kuva siitä, että Varhis ei ole vain hanke. Se on osa monen vuoden kehittämisen prosessia. Tässä kokonaisprosessissa eri tahojen yhteistyö, sisällölliset kehittämisosiot ja kehittämistyön rakenteiden luominen ovat nivoutuneet yhteen. Prosessi ei tietenkään pääty hankkeen päättymiseen. Aivan toisen tason kysymys kuitenkin on, minkälaiset edellytykset nyky-yhteiskunta luo kehittämistyön pitkäjänteisille prosesseille ja pysyville rakenteille. Vakiintuuko kehittämisen kehys, vai pirstaloituuko se edelleen? Anna-Maija Puroila toimi Posken varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkönä vuosina ja hän oli mukana varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön valmistelussa ja alkuvaiheen toiminnassa. Syyskuusta 2008 alkaen Anna-Maija Puroila on toiminut varhaiskasvatuksen tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. 5

7 2 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA RAKENTEELLINEN KEHYS Hannakaarina Sarvela ja Aira Vähärautio 1. Taustaa 2. Hankeorganisaatio 3. Kehittämistyön malli 4. Hankkeen työntekijät 5. Paikalliset kehittämistiimit 6. Asiakaslähtöinen arviointi kehittämistyön perustana 7. Ajankohtaisfoorumit ja varhaiskasvatuspäivä-perinne 8. Koulutusta kehittäjille 9. Alueellisen kehittäjäverkoston rakenne ja tehtävät 10. Alueellisen kehittäjäverkoston työskentelyn keskeiset prosessit ja tuotokset 11. Käytännönopetuksen hake osana Varhista 12. Alueellisen kehittäjäverkoston toiminnan arviointia 13. Hankkeessa toteutuneet arviointiprosessit 1.Taustaa Pohjois-Pohjanmaan 12 kuntaa 12, alueen tutkimus- ja koulutuslaitokset, seurakunta ja järjestöt yhdessä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa suunnittelivat ja toteuttivat varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeen vuosina Hankkeella vastattiin kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteeseen saada maahan pysyviä kehittämisen rakenteita sosiaalialalle. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön työskentely perustuu pitkäjänteiseen varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa. Toiminnassa on systemaattisesti pyritty pysyviin kehittämistyön rakenteisiin, pois pirstaloituneesta hankemaailmasta. Kehittämisyksikkö Varhiksessa päätavoitteena olikin varhaiskasvatuksen kehittämistyön systematisoiminen ja pysyvien toiminnan rakenteiden luominen hankkeen toimintaalueelle. Kehittämistyön lähtökohtana oli lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Hankesuunnitelman 13 mukaan hankkeessa luotavalla varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkörakenteella: - edistetään kuntien välistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen kehittämistyössä - edistetään eri toimijatahojen välistä yhteistyötä - kehitetään varhaiskasvatusta sisällöllisesti ja menetelmällisesti - kehitetään tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välistä yhteyttä - ylläpidetään ja kehitetään varhaiskasvatukseen liittyvää osaamista 2. Hankeorganisaatio Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö-hanke on ollut laaja, verkostomainen hanke. Sen suunnittelusta vastasi suunnitteluryhmä, joka valmisteli yhdessä Posken varhaiskasvatuksen kehittämistiimin kanssa hankehakemuksen Sosiaali- ja terveysministeriöön. Suunnitteluryhmän pohjalta rakennettiin hankkeelle ohjausryhmä, jota täydennettiin 12 Oulu (Ylikiiminki, joka hankkeen aikana yhdistyi Ouluun), Nivala, Haapajärvi, Kärsämäki, Reisjärvi, Raahe, Siikajoki, Pyhäjoki, Vihanti, Kalajoki, Kuusamo 13 Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö-hanke. Hankesuunnitelma , 13. 6

8 keskeisillä yhteistyötahojen edustajilla. Ohjausryhmä on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa Poskessa. Ohjausryhmän tehtävänä oli hankekokonaisuuden sisällöllinen ja hallinnollinen ohjaaminen. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Helena Jatkonen/RAS, Liisa Heinämäki/ Stakes, Aila Tiilikka/ Oulun yliopisto, Kerttu Weissenfelt/ DIAK, Aira Vähärautio/OAMK 14, Kaija Bakala/OAMK 15, Leena Raudaskoski/ Keski-Pohjanmaan amk, Ylivieskan yksikkö, Mia Penttilä/OAMK/Oulainen, Kerttu Maunu/OSAO 16, Irmeli Männistö/OSAO 17, Anu Hultqvist/ Oulaisten ammattiopisto, Aslak Rantakokko/ Autismi- ja Aspergerliitto (järjestöjen edustaja), Riitta Kentala/ Oulujoen srk (seurakuntien edustaja), Leila Kerola/Tuulikki Pyykkö/Oulu, Aini Naumanen/ Kuusamo, Sirkka Kiilakoski/ Raahe, Irmeli Pantcheva/ Vihanti, Tuula Haapala/ Kalajoki, Heleena Talala/ Haapajärvi, Marja Ranta-Nilkku/ Nivala, Hannakaarina Sarvela/Poske. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköä hallinnoi Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Hankkeen käytännön toteutuksesta ja koordinoinnista vastasi Poske. 3. Kehittämistyön malli Varhiksen kehittämistyössä toteutettiin kaksitasoista kehittämisrakennetta, joka muodostui sekä paikallisesta että alueellisesta kehittämistoiminnasta. Kaksitasoisella kehittämisrakenteella on pyritty varmistamaan kehittämistyön paikantuminen lähelle asiakaspintaa. Rakenne on samalla varmistanut, että esimerkiksi kasvukeskuksissa sijaitsevien alueen oppilaitosten asiantuntemus on saatu välitettyä paikallisten kehittämishaasteiden tueksi. Paikallisesta kehittämistoiminnasta vastasivat eri puolilla maakuntaa työskentelevät kehittämiskoordinaattorit ja alueen kehittämistiimi, jossa osallistujina olivat kuntien ja tarpeen mukaan muiden yhteistyökumppaneiden varhaiskasvatuksen edustajat. Alueilla toimi 6 kehittämispäiväkotia, joilla kullakin oli oma kehittämisteemansa. Alueellinen kehittämistoiminta koostui kehittämiskoordinaattorien verkostosta, alueellisesta kehittäjäverkostosta ja ohjausryhmästä. Alueellinen kehittäjäverkosto kokosi yhteen Pohjois-Pohjanmaalla toimivat varhaiskasvatuksen opetusta ja tutkimusta toteuttavat tahot sekä useita järjestöjä ja Oulun hiippakunnan varhaiskasvatuksen toiminnan. Kehittämisyksikön koordinoinnista vastasi Posken Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö. Hankkeen toimijat allekirjoittivat kumppanuussopimuksen, jossa he sitoutuivat yhteistyössä käynnistämään varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toiminnan hankkeen toiminta-alueella. Paikallisen ja alueellisen toiminnan lisäksi Varhiksessa tehtiin valtakunnallista yhteistyötä. Varhiksen henkilöstö osallistui varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköjen valtakunnallisen verkoston toimintaan aktiivisesti. Hankkeen toimintaa on esitelty valtakunnallisilla foorumeilla 18. Tiivis yhteistyö Stakesin ja STM:n kanssa on mahdollistanut vuorovaikutteisen kehittämisen. Tästä esimerkkeinä ovat mm. kasvatuskumppanuuskoulutus, Perhenavigaattorin kehittelyyn osallistuminen ja valtakunnallinen Käytännön opetuksen hanke, joissa Varhis on aktiivisesti ollut toimijana mukana. Varhiksen kehittämistoiminta on perustunut tuetun prosessikehittämisen malliin. 19 Paikallisen kehittämistyön tueksi kehittämisyksikön toimintaan sisältyi arviointia ja tutkimusta. Kullakin alueella on prosessikehittämisen periaatteiden mukaisesti toteutettu kehittämisteeman suuntaista koulutusta ja konsultaatiota. Oulun omahoitaja työtapaan Suunnitteluvaiheessa vuoden 2006 loppuun alkaen hankkeen päättymiseen. 18 Mm. Stakes kehittämisyksikköjen verkostopäivät, Stakesin Varhaiskasvatuspäivä Ks. Hiitola-Moilanen

9 sisältyi lisäksi työnohjausta. Kunkin kehittämisteeman ympärille toteutui osaamista vahvistava kokonaisuus, jota tuettiin työnohjauksella sekä konsultaatiolla. Kehittämisteemojen ympärille rakentuva kokonaisuus on osoittautunut toimivaksi ja vaikuttavaksi osaamista vahvistavaksi työskentelymalliksi, jota kehittämispäiväkotien työskentely on vahvistanut. Hankkeessa ei järjestetty yksittäisiä pirstaleisia koulutuspäiviä, vaan osaamista vahvistettiin pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Osaamistarpeita kartoitettiin hankkeessa henkilöstön osaamiskartoituksilla, täydennyskoulutussuunnitelmiin liittyvällä tiedonkeruulla, Bikva-arvioinneilla, jotka toteutettiin jokaisella toiminta-alueella. 4. Hankkeen työntekijät Jokaisella toiminta-alueella työskennelleet kehittämiskoordinaattorit 20 valittiin työhön yhdessä Varhiksen suunnitteluryhmän kanssa. Kehittämiskoordinaattorien tehtävänä oli paikallisen kehittämistyön koordinointi, kehittämissuunnitelmien ja täydennyskoulutussuunnitelmien laatiminen, alueen päivähoidon johtajien työparina toimiminen kehittämisasioissa sekä kehittämispäiväkotien henkilöstön kehittämistyön tukeminen. Maantieteellisesti laajassa ja monikerroksisessa hankkeessa oli haasteellista rakentaa työyhteisö ja työn tuki hankkeessa työskentelevien välille. Kehittämiskoordinaattorien toimipaikat sijaitsivat satojen kilometrien päässä toisistaan. Posken tehtäväksi hankkeessa annettiin kehittämistyön kokoaminen alueellisesti. Kehittämistyön koordinoinnin yksi keskeinen osa oli kehittäjätyöntekijöiden välisen tiedon välityksen ja työn tukemisen ylläpitäminen hankkeen aikana. Rungon tiimityöskentelylle muodostivat yhteiset, säännölliset työpalaverit. Maantieteellisten etäisyyksien vuoksi hyödynnettiin myös skype- ja videoyhteyksiä. Puhelinpalavereja pidettiin säännöllisesti. Hankkeessa työskenteli koko alueen yhteinen tutkija. Hänen tehtäviinsä kuului hankkeen koordinointi yhdessä Posken varhaiskasvatuksen kehittämispäällikön kanssa. Lisäksi tutkija osallistui koko hanketta koskevan tiedon tuotantoon. Hankkeen alussa tutkijan tehtävä painottui yhdessä kehittämiskoordinaattorien ja kehittämistiimien kanssa kehittämisrakenteen luomiseen ja sen toimivuuden tukemiseen. Tutkijan tehtävänä oli toimia alueellisen kehittäjäverkoston koollekutsujana ja kokousten valmistelijana. Hän myös koordinoi Varhiksen verkkoympäristön kehittämistä ja käyttöä sekä vastasi varhaiskasvatuksen käytännönopetuksen kehittämishankkeen nivomisesta osaksi Varhiksen toimintaa. Kehittämispäiväkodit valikoituivat hakuprosessin kautta kehittämisen asiakasyksiköiksi. Asiakasyksikköjen valinnassa huomioitiin mm. päiväkodin sitoutuneisuus oman työn kehittämiseen, aiempi sitoutuneisuus laatu- ja varhaiskasvatussuunnittelutyöhön. Jokaisella kehittämispäiväkodilla oli oma kehittämisteema: - Varhainen mediakasvatus Haapajärvi, Päiväkoti Satakieli - Kasvatuskumppanuus ja vanhempien osallisuus- Nivala, Knuutinpuhdon päiväkoti - Moniammatillinen yhteistyö Vihanti, Aamuruskon päiväkoti - Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kalajoki, Päiväkoti Mäntylä - Kotikasvatuksen tukeminen Kuusamo, päivähoito / lastenneuvola / seurakunnan lapsityö - Alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatus ja omahoitaja työtapa, Oulu, Välkkylän päiväkoti 20 Kehittämiskoordinaattorit tarkastelevat omaa rooliaan ja tehtäviensä muotoutumista paikallistason kehittämistyötä käsittelevissä artikkeleissaan. 8

10 Kehittämispäiväkotien henkilöstön tehtävänä oli rakentaa yhteistyötä alueen muiden, vastaavasta sisällöllisestä kehittämisteemasta kiinnostuneiden yksiköiden suuntaan 21. Konkreettisina yhteistyömuotoina olivat yhteiset tapaamiset, tutustumiskäynnit, työntekijävaihto tai vertaisvierailut 22. Tällä tavoin kehittämispäiväkodin asiantuntemus ja erityisosaaminen levittäytyy myös muihin kuntiin ja hankkeen koko toiminta-alueelle. Kehittämispäiväkodit toimivat myös tutkimuspäiväkoteina alueen oppilaitosten opiskelijoille ja tarjosivat harjoittelupaikkoja sekä kehittämisteemoihin liittyviä opinnäytetöiden aihioita. 5. Paikalliset kehittämistiimit Paikalliset kehittämistiimit toimivat kehittämiskoordinaattorien työn tukena, paikallisen kehittämistyön ohjaajina ja suunnittelijoina sekä paikallisen budjetin seuraajina. Kehittämistiimien kokoonpano vaihteli. Pääsääntöisesti ne muodostuivat kuntien päivähoidon johtajista, kehittämispäiväkotien henkilöstöstä, perustuvajohtajista ja kehittämiskoordinaattoreista. Posken edustajana kehittämistiimien kokouksissa toimi joko hankkeen tutkija tai Posken varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö. Kehittämistiimien työkokoukset toteutettiin vuorotellen toiminta-alueen eri kunnissa. Näin kehittämistiimi pääsi tutustumaan muiden kuntien päivähoidon yksiköihin, joissa paikkakunnan edustaja esitteli kunnan varhaiskasvatustoimintaa. Kehittämistiimien toiminta vahvisti kuntien välistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Kehittämistiimien jäsenet valmistelivat hankkeen Ajankohtaisfoorumeita 23 työkokouksissaan. Mm. tällä tavoin varmistettiin, että jokaisen kunnan paikalliset tarpeet huomioitiin hankkeen toiminnassa. 6. Asiakaslähtöinen arviointi kehittämistyön perustana Kehittämistyön pohjaksi kullakin neljällä kehittämisalueella toteutettiin asiakaslähtöisen arvioinnin prosessi syksyn kevään 2007 aikana. Arvioinnin toteuttamisesta vastasi alueen kehittämiskoordinaattori. Arvioinnissa hyödynnettiin alun perin Tanskassa kehitellyn Bikva mallin 24 arviointikäytäntöä. Bikva 25 mallissa tavoitteena on ottaa asiakkaat mukaan arviointiin ja sitä kautta luoda yhteys asiakkaiden elämäntodellisuuden ja palvelujärjestelmän kehittämistoimenpiteiden välille. Asiakkailla on arvioinnissa keskeinen rooli: he määrittävät arvioinnin kriteerit ja arviointikysymykset. Tässä suhteessa Bikva-arviointi eroaa perinteisistä asiakastyytyväisyystutkimuksista, jotka perustuvat työntekijöiden, hallinnon edustajien tai arviointitutkijan määrittämiin kriteereihin 26. Bikva-prosessin kautta saatu tieto ohjasi ja suuntasi Varhiksen kehittämistyötä. Samalla se luoteensa mukaisesti tuotti myös välitöntä palautetietoa kuntapäättäjille lapsiperheiden palvelujen toimivuudesta sekä kehittämishaasteista. Kehittämiskoordinaattorit laativat yhdessä alueensa kehittämistiimin kanssa alueen pitkän aikavälin varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman, joka sisältää myös kehittämistä tukevan henkilöstön koulutussuunnitelman. Suunnittelutyö pohjautui asiakaslähtöiseen arviointiaineistoon. Arviointiprosessi koettiin hankkeessa hyödylliseksi. Sen todettiin lisänneen var- 21 Esim. Omahoitajatyömallin ympärille kehittyi 7 päiväkodin verkosto Ouluun. 22 Stakesissa kehitetty vertaisvierailu on etukäteen suunniteltu ja jäsennetty vierailu toiseen työyhteisöön. Tällä tavoitellaan mahdollisimman suurta hyötyä oman työyhteisön kehittymiseen. 23 Ajankohtaisfoorumit olivat hankkeen jokaisella toiminta-alueella toteutettuja varhaiskasvatuksen ajankohtaisseminaareja. 24 Krogstrup, H Asiakaslähtöinen arviointi. Bikva malli. Helsinki: Stakes. 25 Bikva tulee tanskan kielen sanoista Brugerinddragelse i kvalitetsvurdering, joka suomeksi tarkoittaa asiakkaiden osallisuutta laadunvarmistajana. 26 Krogstrup 2004, Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön hankesuunnitelma

11 haiskasvatukseen liittyvää moniäänistä keskustelua, nostavan esille keskeisiä kehittämishaasteita ja samalla tiedottavan hankkeen toiminnasta Ajankohtaisfoorumit ja varhaiskasvatuspäivä-perinne Hankkeessa kehitettiin Ajankohtaisfoorumi-konsepti. Ajankohtaisfoorumit ovat olleet jokaisella toiminta-alueella toteutettuja seminaareja, joissa on käsitelty ajankohtaisia varhaiskasvatuksen teemoja. Niissä on esitelty myös Varhiksen paikallista toimintaa. Tällä tavoin niiden kautta on levitetty hankkeessa kehitettyjä työmalleja ja tiedotettu hankkeen toiminnasta. Jokaisella toiminta-alueella on toteutettu vuosittain kaksi Ajankohtaisfoorumia. Niillä vastattiin työntekijöiden ja työnantajien velvoitteeseen ylläpitää ja kehittää työntekijöiden ammatillista osaamista, edistettiin monialaista yhteistyötä ja verkostoitumista sekä vahvistettiin hyvien käytänteiden ja työmallien välittymistä alueella. Foorumeihin osallistuivat kunnallisten toimijoiden ohella myös järjestöjen ja alueen seurakuntien lapsi- ja perhetyöntekijät. Koko Pohjois-Suomea koskeva varhaiskasvatuksen ammattilaisille, tutkijoille, kehittäjille, kouluttajille ja alan opiskelijoille tarkoitettu Varhaiskasvatuspäivä- perinteen käynnistyminen Varhis-hankkeen aikana, on alueellisen yhteistyön antia. Ensimmäinen varhaiskasvatuspäivä pidettiin Haapajärvellä teemalla Hyvinvoivat lapset - yhteinen asiamme Varhaiskasvatuspäivä kokosi osallistujia laajasti 29 maakunnan alueelta. Kunnallisten toimijoiden ohella mukana oli myös järjestöjen ja alueen seurakuntien sekä oppilaitosten edustajia. Toinen Pohjois-Suomen varhaiskasvatuspäivä pidettiin Oulussa Varhaiskasvatuspäivän otsikkona oli Varhiksen tunnus Kaikkien kasvua. Teemallisesti paneuduttiin varhaiskasvatuksen ammatillisuuden kehittymiseen niin koulutuksen kuin työelämänkin näkökulmasta. Varhaiskasvatuspäivä oli yleisömenestys keräten Ouluun yli 280 varhaiskasvatuksen ammattilaista laajalta alueelta Pohjois-Suomea, Kainuuta ja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaata. Varhaiskasvatuspäivät ovat koostuneet varhaiskasvatuksen sisältöihin kohdentuvista luennoista ja työpajatyöskentelystä. Varhaiskasvatuspäivissä tarkasteltiin asiantuntijaesitysten lisäksi myös Varhiksen kehittämistyön tuloksia. Varhiksen alueellisen kehittäjäverkoston oppilaitosten opiskelijat osallistuivat kouluttajiensa johdolla päiville esitellen omia tutkimushankkeitaan ja opinnäytetöitään. Varhaiskasvatuspäivä konsepti näyttää jäävän elämään Pohjois-Suomeen kehittämisyksikköhankkeen jälkeen. Kevään 2009 varhaiskasvatuspäivän suunnittelu on jo käynnistetty yhteistyössä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. 8. Koulutusta kehittäjille Kolme Varhiksen kehittämiskoordinaattoria, tutkija, Posken varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö sekä Kuusamon lapsi- ja perhetyön johtaja osallistuivat Varhiksen edustajina ja kustantamana koko Posken kehittämisyksikköjen henkilöstölle tarkoitettuun yhteiseen kehittämiskoulutukseen. Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa kehittämistyön osaamista ja lisätä yhteistyötä kehittämisyksikköjen sisällä sekä välillä. Kouluttajana toimii Paavo Viirkorpi. Koulutusprosessi 30 käynnistyi syksyllä 2007 ja päättyi syksyllä Kehittämiskoulutus antoi arvokasta tukea ja käsitteellisiä jäsennyksiä Var- 27 Tarkemmin Bikva-arviointien toteuttamisesta paikallistason kuvauksissa tässä julkaisussa. 28 Päivien ohjelmaa oli mahdollista seurata videoyhteyden kautta Oulussa ja Kuusamossa. 29 Haapajärvellä osallistujia oli 88, Oulussa 21 ja Kuusamossa Koulutusmateriaali löytyy ositteesta 10

12 hiksessa ja muissa kehittämisyksiköissä 31 tehdyn toiminnan analysointiin, arviointiin ja edelleen kehittämiseen. 9. Alueellisen kehittäjäverkoston rakenne ja tehtävät Hankkeessa paikallista yhteistyötä on koonnut yhteen alueellisen tason toiminta. Siinä keskeisenä toimijana on ollut Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto. Alueellisen kehittäjäverkoston idea syntyi jo vuonna 2003, jolloin Pohjois-Suomen varhaiskasvatuksen linjauksiin 32 kirjattiin ajatus eri toimijatahojen edustajista kootusta varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmästä. Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhankkeessa tähän tavoitteeseen päästiin alueellisen kehittäjäverkoston toiminnalla. Verkosto on koonnut yhteen keskeiset varhaiskasvatuksen opetuksesta, kehittämisestä ja tutkimuksesta vastaavat tahot. Verkoston toimintaa koordinoi Poske. Alueellinen kehittäjäverkosto koostui Varhiksen työntekijöistä: kehittämispäällikkö, tutkija ja kehittämisalueiden kehittämiskoordinaattorit sekä oppilaitosten, järjestöjen ja seurakuntien edustajista. Verkosto vastasi hankkeen kehittämistyön sisällöllisestä, alueellisesta koordinoinnista yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa. Yhteistyö perustui kumppanuussopimukseen. Alueellisen kehittäjäverkoston toimintaan ovat osallistuneet seuraavat organisaatiot ja toimijat: Oulun seudun ammattiopistosta Helena Pasanen ja Anneli Alasalmi-Husso, Oulaisten ammattiopistosta Eija Toivanen, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksiköstä Kirsi Herranen-Somero ja Raija Ylitalo-Kokko (lukuvuoden ), Oulun seudun ammattikorkeakoulusta Markku Koivisto ja Helena Malmivirta, Diakoniaammattikorkeakoulun Oulun yksiköstä Kerttu Weissenfelt, Oulun yliopistosta Aila Tiilikka, Oulujoen seurakunnasta Riitta Kentala, Kehitysvammaisten tukiliitto ry:stä Ritva Still 33, MLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiristä Leena Huhanantti ja MLL:n Päiväkoti Emiliasta Essi Niemi sekä Vervestä Sanna Parrila. Lisäksi verkostoon on kuulunut varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön kehittämiskoordinaattorit Marja Hiitola-Moilanen Oulu - Ylikiiminki alueelta, Anu Määttä Kuusamon alueelta, Leena Oikkonen Raahen seutu ja Kalajoki- alueelta, Marjut Parhiala Haapajärvi - Kärsämäki - Nivala - Reisjärvi alueelta, vt. kehittämispäällikkö Hannakaarina Sarvela (tutkijana ja vt. kehittämispäällikkönä ) 34 ja tutkija Aira Vähärautio ( ). Verkoston työkokoukset avattiin myös muille osallistujaorganisaatioiden edustajille käsiteltyjen teemojen ja toiminnallisten tarpeiden mukaan. Alueellisen kehittäjäverkosto alkuvaiheen kokoontumisissa perehdyttiin kunkin toimijan tekemään varhaiskasvatustyöhön ja muodostettiin yhteistä näkemystä verkostomaisen kumppanuuden rakentamiseksi varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön. Kehittäjäverkosto toimi alueellisena varhaiskasvatuksen asiantuntijayhteisönä, joka antoi arvokkaan panoksensa kehittämistyöhön liittyvän toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle yhdessä Varhiksen työntekijöiden kanssa. Asiantuntijayhteisöstä muodostui tutkijoiden, kouluttajien ja kehittäjien verkosto, jossa kehittämistyö kytkeytyi osaksi varhaiskasvatuksen moniammatillista tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Alueellinen kehittäjäverkosto kokoontui hankesuunnitelman mukaisesti yhteensä kahdeksan kertaa Varhis-hankkeen aikana (tar- 31 Varhis hankkeen aikana Poskessa oli meneillään myös muita kehittämisyksikköhankkeita tarkemmin 32 Puroila & Niskala Järjestöjen edustajana oli Ulla Sauvola Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitosta Kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila toimi Varhis-hankkeessa

13 kemmin taulukossa 1.). Kehittämistyön tarpeiden mukaisesti verkostosta on muodostettu pienempiä työryhmiä erilaisten työprosessien työstämiseen. Taulukko 1. Alueellisen kehittäjäverkoston kokoontuminen Ajankohta Käsitellyt asiat ja ajankohtaiset teemat Järjestäytymiskokous. Toimijoiden esittäytyminen, alueellisen kehittäjäverkoston tehtävien ja tulevan toiminnan suunnittelu Kehittämiskoordinaattoreiden kuulumiset. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen esittely ja ajankohtaiset kuulumiset. Terveiset varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan työskentelystä. Varhiksen esittelyt käynnistyneet oppilaitoksissa. Yhteisen hankkeen valmistelun käynnistyminen järjestötoimijoiden ja Varhiksen kesken. Kevään toiminnan suunnittelua: alueiden ajankohtaisfoorumit ja yhteinen varhaiskasvatuspäivä Varhiksen tilannekatsaus, Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen esittely. Käynnistymässä olevan varhaiskasvatuksen käytännön opetuksen kehittämishankkeen esittely. Alueellisen kehittäjäverkoston laajentaminen ja tuleva toiminta. Varhiksen www-sivut. Varhiksen henkilöstömuutokset syksy 2007 ja kevät Ammattikorkeakoulujen toiminnan esittelyt: Oamk ja KPMK/Ylivieskan yksikkö. Varhiksen ajankohtaiset kuulumiset: www-sivujen kehittäminen, VarhisIntra, opinnäytepankki, syksyn ajankohtaisfoorumit. Varhaiskasvatuksen käytännön opetuksen hankkeen toteutus alkanut: yhdessä ideointia. Kevään 2008 varhaiskasvatuspäivän suunnittelun käynnistyminen Seurakuntien varhaiskasvatustyön esittely. Varhiksen kehittämisalueiden kuulumiset. Varhaiskasvatuksen käytännön opetuksen kehittämishankkeen eteneminen: kartoituksen tilanne, valtakunnallisen seminaarin toteutus. Varhiksen kevään 2008 toiminnan suunnittelu Varhiksen ajankohtaiset kuulumiset. Verven toiminnan esittely. Järjestöjen varhaiskasvatustyön esittely. Kevään 2008 toiminnan toteutuksista sopiminen: opinnäytepankki, varhaiskasvatuspäivä ja oppilaitosten osallistuminen sen toteutukseen Kehittämistyön ajankohtaiset kysymykset Poskessa ja Varhiksessa. Varhaiskasvatuspäivän valmistelu. Opinnäytepankin päivitys. Alueellisen kehittäjäverkoston syksyn 2008 toiminta Kehittämistoiminnan jatkorahoituksen hakeminen KASTE-ohjelmasta. Kehittämisalueiden ja alueellisen kehittäjäverkoston toimijoiden ajankohtaiset kuulumiset. Varhiksen ja kehittäjäverkoston toiminnan arviointi ja raportointi Sosiaalialan kehittämistyön tulevaisuus. Varhiksen toiminnan päättyminen: raportointi ja arviointi, alueellisen kehittäjäverkoston toiminnan päättäminen. Varhaiskasvatuksen kehittämistoiminnan päättyminen Poskessa. Yhteistyökumppaneiden vetoomukset toiminnan jatkumisen puolesta. 10. Alueellisen kehittäjäverkoston työskentelyn keskeiset prosessit ja tuotokset Alueellisen kehittäjäverkoston työskentelyn keskeisimmät prosessit liittyivät oppilaitosyhteistyön tiivistymiseen hankkeen aikana. Erityisesti tämä konkretisoituu opinnäyteyhteistyössä eri tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kesken sekä käytännön opetukseen kehittämisessä osana varhaiskasvatusta antavien oppilaitosten toimintaa. Näitä prosesseja tarkastellaan yksityiskohtaisemmin seuraavien alaotsikoiden alla. Oppilaitosyhteistyön tiivistyminen Alueellisen kehittäjäverkoston toimijoiden työskentelylle oli luotu hyvä perusta jo ennen Varhis-hanketta Posken varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön liittyvien lukuisten 35 Alueellisen kehittäjäverkoston kokousmuistiot löytyvät Varhiksen www-sivuilta osoitteesta

14 hankkeiden aikana. 36 Koska Varhiksen kehittämistoiminta perustui tuetun prosessikehittämisen malliin, edellytti se intensiivistä yhteistyötä alueellisen kehittäjäverkoston asiantuntijoiden kesken. Tästä verkostosta rekrytoitiin kehittämistyön tueksi asiantuntijatehtäviin konsultteja, kouluttajia ja työnohjaajia aiemmissa hankkeissa muodostuneiden hyvien yhteistyökumppanuuksien pohjalta. Varhis-hankkeen käynnistyttyä kehittämisyksikön työntekijät kävivät esittelemässä alan opiskelijoille ja kouluttajille kehittämistoimintaa ja sen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia varhaiskasvatusta antavissa Pohjois-Pohjanmaan oppilaitoksissa. Oppilaitosvierailuja toteutettiin erittäin aktiivisesti lukukausittain koko hankkeen toiminta-ajan. Niiden seurauksena saatiin luotua hyvät kontaktit alan opiskelijoihin ja kouluttajiin sekä herätettyä kiinnostus kehittämistyötä ja siihen liittyvää opinnäyte ja tutkimusyhteistyötä kohtaan. Varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön kuului olennaisesti tutkimus ja uuden tiedon tuotanto kehittämisen tarpeisiin. Varhis tarjosi oppimis- ja tutkimusympäristön, jossa varhaiskasvatuksen teoriaa ja käytäntöä voitiin yhdistää. Oppilaitosten opiskelijoilla oli mahdollisuus tehdä harjoitteluja, projekteja sekä opinnäytteitä Varhiksen kehittämisympäristössä. Oppilaitosyhteistyön puitteissa hankkeessa työskenteli harjoittelijoita niin kehittämispäiväkodeissa kuin Varhiksen kehittäjätiimeissä. 37 Varhiksen kotisivuille laadittiin eri oppilaitosten opiskelijoita varten opinnäytepankki, jonne ideoitiin yhteistyössä kehittämisyksiköiden henkilöstön kanssa kehittämisteemoja edistäviä tutkimusaihioita. Opinnäytepankki toimi siten kaksisuuntaisesti tarjoten varhaiskasvatuksen kehittäjien käyttöön tutkimustietoa ja alan opiskelijoille mielekkäitä, käytännönläheisiä opinnäytetyön aiheita. Varhiksen kehittämistyön teemoista muodostui laajempia tutkimuksellisia kokonaisuuksia, joihin kytkeytyi useita erilaisia opinnäytetöitä jopa eri oppilaitosten opiskelijoiden toimesta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Oulun kehittämisalueen omahoitajatyötapa, johon kiinnittyi sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä. Kaikkiaan kehittämisyksiköiden teemat herättivät runsasta kiinnostusta varhaiskasvatuksen opiskelijoissa ja kaikilla kehittämisalueilla käynnistyi useita 38 opiskelijoiden opinnäytetyöprosesseja (Liite 1). Vielä hankkeen päättymisvaiheessakin on käynnistymässä muutama opinnäytepohjainen tutkimusprosessi. Tästä voidaan päätellä, että kehittämistyöhön kytkeytyvät, perus- ja jatkotutkintoon tähtäävät opinnäyteprosessit ovat mielekkäitä niin opiskelijoiden kuin kehittäjienkin näkökulmasta. Kehittämistyö tarjoaa ammatillisen osaamisen kartuttamiseen erittäin hyviä ja käytäntöorientoituneita oppimisen paikkoja ja ympäristöjä. Varhiksessa tehty kehittämistyö tarjoaa myös hankevaiheen päätyttyä jatkotutkimusmahdollisuuksia, joissa voidaan keskittyä nyt päättyneen kehittämistyön tulosten seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. 39 Alueellinen kehittäjäverkosto on vastannut opinnäytepankin päivityksestä yhdessä Varhiksen työntekijöiden kanssa. Opinnäytepankki on toiminut myös hyvätasoisten töiden julkaisuväylänä ja - välineenä. Näin se on palvellut sekä alan opiskelijoita että toiminut myös kehittämistyöhön liittyvän tutkimustoiminnan tulosten välityskanavana alan ammattilaisille. Opinnäytepankin toimintaideaa voidaan soveltaa myös 36 Tarkemmin hankkeista Posken julkaisusarjassa ja hakeraporteissa Posken www-sivuilta 37 Varhiksen tutkijan ohjauksessa työskentelivät Oulun yliopiston kasvatustieteen maisteriopiskelija Minna Kuusisto ja Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Leena Mikkola Loppuraportin kirjoittamisvaiheessa hankkeeseen kytkeytyneitä ammattikorkeakoulujen ja yliopiston opinnäytetöitä oli yhteensä 15 erillistä työtä. Yksi opinnäytetyö syntyi Varhaiskasvatuksen käytännönopetuksen kehittämishankkeessa. 39 Ks. tarkemmin Varhiksen opinnäytepankki. 13

15 muiden Posken kehittämisyksiköiden tai klinikoiden toiminnassa sekä muissa sosiaalialan osaamiskeskuksen hankkeissa. Moniammatillinen opinnäytetyöpajatyöskentely Alueellisessa kehittäjäverkostossa käynnistettiin Varhis-hankkeen aikana eri tutkimusja koulutusorganisaatioiden välinen moniammatillinen opinnäytetyöpajatyöskentely. Prosessi käynnistyi syksyllä 2007 olleessa tutkimusyhteistyötapaamisessa eri tutkimusja koulutusorganisaatioiden edustajien kanssa. Siinä pohdittiin varhaiskasvatuksen alueen yhteistyön mahdollisuuksia sekä tutkimus- ja kehittämistyön nivomista tiiviimmin osaksi Varhiksen kehittämistoimintaa. Tilaisuuteen osallistui keskeisiä tutkimus- ja kehittämistyön toimijoita Pohjois-Pohjanmaalta. 40 Tilaisuudesta muodostui uusi tutkimuksellisen yhteistyön avaus, joka konkretisoitui ensimmäisen kerran keväällä 2008 varhaiskasvatuspäivän yhteydessä. Eri oppilaitosten opiskelijat osallistuivat varhaiskasvatuspäivän työpajatyöskentelyyn esittelemällä omia opinnäytetöitään käsitteleviä postereita alan ammattilaisille. Toisen kerran moniammatillinen opinnäytetyöpaja toteutettiin syyslukukaudella Työpajassa tarkasteltiin varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön liittyviä tutkimuksellisia haasteita ja mahdollisuuksia sekä luotiin kontakteja ja tarjottiin väyliä oppilaitosten opiskelijoiden (perus- ja jatko-opiskelijat) opinnäytetöiden ja tutkimusten käynnistämiselle. Mukana oli n. 50 varhaiskasvatuksen opiskelijaa eri oppilaitoksista 41 sekä alan kouluttajia ja muita Varhiksen alueellisen kehittäjäverkoston edustajia kertomassa oman kehittämistoimintansa tarjoamista tutkimuksellisista mahdollisuuksista opinnäytetöiden tekemiseen. Moniammatillinen opinnäytetyöpajatyöskentely on mallinnettu toteutettavaksi jatkossa osana Posken varhaiskasvatuksen kehittämistyötä. Sen tavoitteena on: - tiivistää yhteistyötä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja kehittäjien toimintojen sekä tutkimustyön ja opiskeluaikaisen ammatillisuuden kehittämisen välille - tarjota moniammatillisesti rakentuva oppimisympäristö varhaiskasvatuksen asiantuntijuuden kehittymiselle - lisätä vuoropuhelua ja edistää uuden tutkimustiedon välittymistä osaksi varhaiskasvatuksen toimijoiden tekemään oman työn kehittämistä Opinnäytetyöpajatyöskentely perustuu moniammatillisuuden periaatteelle, joka on sisäänrakennettuna varhaiskasvatuksen ammateissa ja eri koulutusväylien tuottamassa tutkintorakenteessa 42. Opinnäytetyöpajatyöskentely on mallinnettu lukukausittain etenevänä prosessina. Syyslukukauden alussa kokoontuvassa informatiivisessa työpajassa keskitytään uusien kehittämisteemojen ja mahdollisten uusien opinnäytetöiden aiheiden esittelyyn. Tässä tilaisuudessa eri varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien 43 on mahdollisuus kertoa omasta kehittämistyöstään ja rekrytoida siihen mukaan eri oppilaitosten perus- ja jatkotutkintojen opiskelijoita. Samassa yhteydessä voidaan perehtyä ajankoh- 40 Osallistujat olivat: Oulun seudun ammattikorkeakoulusta Hannu Pietiläinen, Elsa Manninen ja Markku Koivisto, Oulun yliopistosta Riitta-Liisa Korkeamäki, Asko Pekkarinen ja Seija Järvi, Vervestä Sanna Parrila ja Varhiksesta vt. kehittämispäällikkö Hannakaarina Sarvela ja tutkija Aira Vähärautio. 41 Mukana olleet tutkimus- ja koulutusorganisaatiot: Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö, Diakonian ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Verve, Oulun kaupungin päivähoito sekä järjestöjen ja seurakunnan edustus. 42 Junno & Portell & Vähärautio 2008, Näitä ovat kuntatoimijoiden lisäksi, järjestöt, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat. 14

16 taisiin lapsitutkimuksen ja varhaiskasvatuksen kysymyksiin. Kevätkaudella kokoontuvissa tutkimusorientoituneissa teemaryhmissä puolestaan paneudutaan jo tiiviimmin sisällöllisiin kysymyksiin. Niissä on mahdollisuus tarkastella käynnissä olevia sekä käynnistymässä olevia tutkimus- ja opinnäyteprosesseja, esitellä tutkimussuunnitelmia, perehtyä lapsitutkimuksen ja varhaiskasvatuksen teemanmukaisiin sisältöihin. Moniammatillisesti muodostetuissa ryhmissä opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä jo opiskeluaikana eri koulutusorganisaatioissa opiskelevien mahdollisten tulevien kollegojensa kanssa. Erityisen hedelmälliseksi voi muodostua yhteistyö pohjoissuomalaisten ammattikorkeakoulujen ja Oulun yliopiston kesken, sillä kasvatustieteen kandidaatintyö ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetyön kautta tuotetaan toisiinsa rinnastettavat tutkinnot. 44 Koska varhaiskasvatuksen alueella tehtävä työ on myös ulkoisesti moniammatillista, voidaan moniammatillista opinnäytetyöpajatyöskentelyä laajentaa luontevasti jatkossa myös muille 45 sosiaali- ja terveystoimen lapsi ja perhepalvelujen ammattien koulutusalueille sekä sosiaali- ja terveysalan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin. Moniammatillinen opinnäytetyöpajatyöskentely yhdistetään kevätkaudella vuotuisiin Pohjois-Suomen varhaiskasvatuspäiviin, joiden aikana uusinta tutkimustietoa voidaan välittää varhaiskasvatustyön ammattilaisille. 44 Yliopistossa suoritettava kasvatustieteen kandidaatin tutkinto ja ammattikorkeakoulututkinto ovat molemmat alempia korkeakoulututkintoja eli Bachelor Degree tasoisia tutkintoja. 45 Näitä ovat mm. toimintaterapian koulutusohjelma, terveydenhoitotyön koulutusohjelma, fysioterapian koulutusohjelma, kuntoutuksen koulutusohjelma. 15

17 Syksy Kevät Informatiivinen työpaja: Tavoitteet: Opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät saavat informaatiota ajankohtaisista varhaiskasvatuksen tutkimusaiheista sekä meneillään olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista Pohjois-Pohjanmaan alueella Varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat ja kehittäjät voivat kytkeä tutkimusprosesseja osaksi omaa toimintaansa Yhteistyöhankkeiden käynnistäminen Osallistujat: Pohjois-Pohjanmaan varhaiskasvatusta antavien oppilaitosten opiskelijat ja kouluttajat sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat Kuntatoimijat, varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat (kunnat, kuntayhtymät, srk, järjestöt) Toteutus: Kehittäjät ja kuntatoimijat esittelevät ajankohtaisia varhaiskasvatuksen tutkimusaiheita opiskelijoiden ja tutkijoille Ajankohtaisen valtakunnallisen ja kansainväliseen varhaiskasvatusja lapsitutkimuksen informaation jakaminen Yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan alueen oppilaitosten sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa Varhis/Poske koordinoi ja tarjoaa puitteet yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Vakiinnutetaan yhteistyöpäivä osaksi eri toimijoiden tekemää varhaiskasvatuksen koulutus, tutkimus- ja kehittämistyötä Pohjois- Pohjanmaan alueella Teemalliset työpajat: Tavoitteet: Opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät voivat jakaa samojen teemojen ympärille keskittyvää tutkimus- ja kehittämistyöosaamistaan tutkimusorientoituneissa moniammatillisissa työpajoissa Varhaiskasvatus- ja lapsitutkimuksen edistäminen Pohjois- Pohjanmaan alueen oppilaitoksissa ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioissa Yhteistyöhankkeiden käynnistäminen ja jatkaminen Osallistujat: Pohjois-Pohjanmaan varhaiskasvatusta antavien oppilaitosten opiskelijat ja kouluttajat sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat Toteutus: Varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät teemalliset seminaarit yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan alueen oppilaitosten sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa Varhis/Poske kokoaa teemaryhmät sekä koordinoi ja tarjoaa puitteet ryhmien kokoontumisille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Voidaan käsitellä esim. opinnäyteja tutkimussuunnitelmia moniammatillisessa kontekstissa Vakiinnutetaan moniammatillinen teemaryhmätyöskentely osaksi eri toimijoiden tekemää tutkimus- ja kehittämistyötä Pohjois-Pohjanmaan alueella Nivotaan osaksi vuotuisia Pohjois- Pohjanmaan varhaiskasvatuspäivien työpajatyöskentelyä Kuvio 1. Moniammatillisen opinnäytetyöpajatyöskentelyn toteutusmalli 16

18 Kaavakuvana moniammatillisen prosessin etenemistä voidaan hahmottaa lukukausittain etenevänä jatkumona. Syyslukukauteen liittyvänä toteutetaan informatiivinen työpaja, joka on tarkoitettu ensisijaisesti opinnäytetyön tai tutkimuksen aihetta etsiville opiskelijoille ja tutkijoille. Kevätlukukausi on omistettu teemaryhmittäin tapahtuvalle työskentelylle. Käynnistyttyään teemaryhmien työskentely voi luonnollisesti jatkua myös syysluukaudella. Teemaryhmät täydentyvät sitä mukaa, kun uudet opinnäytetyöt ja tutkimushankkeet alkavat hahmottua. Varhis-hankkeen päätyttyä kevätlukukaudelle 2009 suunnitellut moniammatilliset teemalliset opinnäytetyöpajat on luontevaa käynnistää hankkeen aikana syntyneiden opinnäytetyöprosessien ja kehittämispäiväkotien kehittämisen teemojen ympärille. Moniammatillista opinnäytetyöpajatoimintaa voidaan jatkaa alueellisessa asiantuntijaverkostossa Varhis-hankkeen jälkeen osana Pohjois-Suomen varhaiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 11. Käytännönopetuksen hanke osana Varhista Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikön toimintaan nivoutui sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama valtakunnallinen varhaiskasvatuksen käytännön opetuksen kehittämishanke. Hanke toteutettiin välisenä aikana. Se oli osa laajempaa sosiaalialan käytännön opetuksen kehittämishanketta 46, joka koostui kuudesta alueellisesta osahankkeesta kohdentuen käytännön harjoittelun kehittämiseen vanhustyössä, lastensuojelussa, päihdetyössä, terveyssosiaalityössä, aikuissosiaalityössä ja sosiaaliohjauksen alueella sekä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen osahanke muodostui kolmen sosiaalialan osaamiskeskuksen - Pikassos Oy eli Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan alueilla toimiva sosiaalialan osaamiskeskus, Poske 47 eli Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sekä SOCCA eli pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus - yhteisestä hankkeesta. Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi yhteistyöryhmä, joka koostui sosiaalialan osaamiskeskusten työntekijöistä 48 sekä varhaiskasvatusta antavien oppilaitosten edustajista. 49 Mukana oli lähihoitajakoulutus (Omnia), sosionomeja kouluttava ammattikorkeakoulu (HAMK) sekä yliopistollinen kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin koulutus (Oulun yliopisto). Kaikki nämä koulutusmuodot tuottavat osaajia varhaiskasvatuksen moniammatilliselle kentälle. Poskessa varhaiskasvatuksen käytännön opetuksen kehittämishanke kytkettiin tiiviisti Varhis-hankkeen toimintaympäristöön. Siinä pyrittiin vastaamaan koulutuksen ja työelämän kehittämisen haasteisiin: varhaiskasvatuksen työntekijöiden osaamisvaatimusten muutoksiin, päivähoidon sisäisen moniammatillisuuden kehittämiseen sekä yhteistyön tiivistämisen tarpeeseen koulutusten ja työelämän kesken. 50 Posken oman osahankkeen tuloksena syntyi käytännön opetuksen toimintatapojen kartoitus Pohjois-Pohjanmaan alueen varhaiskasvatusta antavista oppilaitoksista, ohjaajille suunnattu koulutuspaketti, käytännön opetuksen mallinnus sekä oppilai- 46 Tavoitteena oli vahvistaa sosiaalialan vetovoimaisuutta ja varmistaa ammattitaitoisen henkilöstön saantia tulevaisuudessa. Pyrkimyksenä oli kehittää sosiaalialan toimintayksiköitä elinikäisen oppimisen ympäristöiksi, joissa moniammatillinen ja yhteisöllinen oppiminen liittyvät henkilöstön ammatillisen osaamiseen ja työn kehittämiseen. Tavoitteena oli vahvistaa erityisesti käytännön harjoittelun työelämälähtöisyyttä. 47 Poske vastasi hankkeen hallinnoinnista. 48 Osaamiskeskusten työntekijät: varhaiskasvatuksen suunnittelija Seija Junno Pikassos Oy:stä, varhaiskasvatuksen erityissuunnittelija Tuija Portell ja projektisuunnittelija Lila Harjamäki SOCCA:sta sekä tutkija Aira Vähärautio Poskesta. 49 Oppilaitosten edustajat: lehtori Eeva Tast Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK), lehtori Eva-Maija Kuosmanen Omnian ammattiopistosta ja opettaja Marja Viklund Oulun yliopistosta. 50 Junno, Sarvela & Portell 2007,

19 tosyhteistyön syvenemisen seurauksena työssäoppimisen prosesseihin liittyviä kehittämisehdotuksia jatkotoimista. 51 Kaksi Oulun yliopiston kasvatustieteen opiskelijaa laativat käytännön opetuksen toimintatapojen kartoituksen 52 osana työharjoitteluaan. Kartoitus vahvisti ennakkokäsityksen eri koulutusasteiden käytäntöjen moninaisuudesta. Se antaa arvokasta ja kokoavaa tietoa varhaiskasvatuksen käytännön opetuksesta niin eri oppilaitosten kouluttajien kuin kentän työntekijöiden sekä opiskelijoiden ohjaajienkin käyttöön. Käytännön opetuksen ohjaajille suunnattu koulutuspaketti suunniteltiin ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Varhiksen kehittämispäiväkotien henkilöstön sekä alueelliseen kehittäjäverkostoon kuuluvien oppilaitosten edustajien kanssa. Kehittämispäiväkotien henkilöstöltä kerättiin kokemuksia ja koulutustoiveita liittyen opiskelijoiden ohjaajana toimimiseen. Koulutuksen suunnittelua jatkettiin alueelliseen kehittäjäverkoston oppilaitosten edustajista muodostetussa työryhmässä. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kaksi varhaiskasvatuksen opiskelijaa tekivät osana kandidaatintyönään kyselytutkimuksen 53 kehittämispäiväkotien ja vertaispäiväkotien henkilöstön ohjaajakoulutukseen liittyvistä sisällöllisistä toiveista. Alustavia tuloksia hyödynnettiin koulutuksen suunnittelussa. Aineiston pohjalta valmistuneessa kandidaatintyössä 54 tarkastellaan opetusharjoittelun merkitystä erityisesti lastentarhanopettajien ammatillisuuden kehittymiselle. Työ on julkaistu Varhiksen opinnäytepankissa. Ohjaajien koulutuksen tavoitteena oli syventää opiskelijoiden käytännön opetuksen ohjaajina toimivien tietämystä Oulun seudun sekä Oulun eteläisten kuntien varhaiskasvatusta antavien oppilaitosten erilaisista käytännön opetuksen toimintatavoista, ohjausprosesseista sekä muista käytänteistä. Lisäksi paneuduttiin opiskelijan ohjausprosessiin ja etsittiin uusia näkökulmia sekä työvälineitä opiskelijan ammatillisen kasvuprosessin tukemiseen. Koulutuskokonaisuus toteutettiin teemalla Opiskelijan ohjaajana varhaiskasvatuksen moniammatillisella kentällä. 55 Ohjaajakoulutuksen peruslähtökohtana oli, että sitä ei kohdisteta millekään yksittäiselle varhaiskasvatuksen ammattialalle, vaan pyritään löytämään sellaisia sisältöjä, joiden avulla käytännön työkentillä tapahtuvan oppimisen ohjausprosesseja voidaan lähestyä moniammatillisessa kontekstissa. Koulutus suunnattiin Varhiksen kehittämispäiväkotien henkilöstön ohella myös muille alueiden ja seutukuntien päivähoidon yksiköiden ja oppilaitosten työntekijöille. Koulutuspaketin perusrunkoa voidaan jatkossa hyödyntää osana käytännön opetuksen ohjauskoulutuksia. Käytännön opetuksen mallintamisessa 56 osaksi Varhiksen kehittämisen rakenteita tavoitteena oli: - kehittää Varhiksen kehittämispäiväkodeissa tapahtuvaa eri oppilaitosten opiskelijoiden käytännön opetusta - edistää käytännön opetuksen ja työelämälähtöisten oppimisprosessien kysymyksiin liittyvää moniammatillista yhteistyötä Varhiksen alueen oppilaitosten ja kehittämispäiväkotien välillä - edistää Varhiksen alueen oppilaitosten varhaiskasvatuksen opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua kehittämispäiväkodeissa tapahtuvaan kehittämistyöhön 51 Varhaiskasvatuksen käytännön opetuksen kehittämishankkeen loppuraportti on kokonaisuudessaan julkaistu Posken hankeraporteissa Portell & Junno & Vähärautio 2008: 52 Kuusisto & Mikkola Moilanen & Ranta Moilanen & Ranta Koulutus toteutettiin kahtena samansisältöisenä kokonaisuutena Oulussa ja Ylivieskassa. 56 Vähärautio 2008,

20 Käytännön opetuksen mallinnuksessa noudatettiin Varhiksen toiminnan jäsentelyssä käytettyä jakoa paikalliseen ja alueelliseen toiminnan tasoon. Paikallista tasoa edustavat Varhiksen kehittämisen rakenteessa kehittämispäiväkodit, joiden toimintaa ohjaa kullakin alueella toimiva kehittämiskoordinaattori yhdessä alueen kehittämistiimin kanssa. Alueellisen toiminnan taso muodostuu alueellisesta kehittäjäverkostosta, joka koostuu Varhiksen toiminta-alueen varhaiskasvatusta antavista oppilaitoksista sekä järjestöjen ja seurakunnan edustuksesta. Mallissa kullakin tasolla ja toimijalla on omat tehtävänsä käytännön opetuksen toteutuksessa Varhiksen kehittämispäiväkodeissa ja alueen oppilaitoksissa. Mallissa kuvataan käytännön opetuksen eri tasot, toimijat, vastuuhenkilöt, prosessit ja keskeiset tehtävät. Käytännön opetuksen hankkeen seurauksena Varhiksen toimintaan kytkeytyvien oppilaitosten keskinäinen yhteistyö tiivistyi entisestään. Erityisesti tämä tuli esille käytännön opetuksen ohjaajille suunnatun koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä koulutuksellisen yhteistyön jatkosuunnitelmissa osana käytännön opetuksen mallinnusta. Varhis-hankkeen päätyttyä olemassa olevat kehittämisen rakenteet, verkostot ja yhteistyökäytänteet jäävät alueille, joten hyvät edellytykset alueellisen kehittäjäverkoston toiminnan jatkumiselle ovat olemassa. Varhiksen alueellisen kehittäjäverkoston muodostama asiantuntijayhteisö on keskeinen toimija, kun jatketaan yhteistyötä niin opinnäyte- ja tutkimusyhteistyöhön kuin käytännönopetukseenkin liittyen. 12. Alueellisen kehittäjäverkoston toiminnan arviointia Alueellisen kehittäjäverkoston toiminta on koettu erittäin merkityksellisenä Pohjois- Pohjanmaan varhaiskasvatuksen kehittämistyölle. Tämä tuli esille verkoston jäseniltä avoimilla kysymyksillä kirjallisesti kerätyssä palautteessa (Liite 2). 57 Varhiksessa tehdyn kehittämistyön merkitys liitettiin arvioinneissa varhaiskasvatuksen laadun ja ammatillisen osaamisen kehittymiseen, verkostoitumisen rakenteellisten puitteiden tarjoamiseen, yhteistyöhön perustuvan kumppanuuden rakentumiseen eri tahojen välille ja toiminnasta saatavaan konkreettiseen hyötyyn. Kehittämisen kohteista mainittiin, että alueellisen kehittämisverkoston toimijoiden paikallista edustavuutta voitaisiin jatkossa laajentaa. Varhiksen keskeinen rooli ilmeni lopuksi huolena tulevasta hankkeen päätyttyä sekä vetoomuksena pysyvien kehittämisen rakenteiden turvaamisesta puolesta. Varhiksessa tehdyn kehittämistyön merkityksen arvioinnissa pidettiin tärkeimpänä tuloksena varhaiskasvatuksen laadun kehittymistä. Laadun kehittymiseen liittyvinä seikkoina tuotiin esille uuden tiedon tuotannon merkitys, työmenetelmien kehittäminen, saadun kehittämistiedon välittyminen kehittämisyksiköiden alueilla laajemminkin sekä kehittämistyöhön liittyvän koulutuksen suuntaaminen myös muille varhaiskasvatuksen toimijoille kuin pelkästään kehittämispäiväkotien henkilöstölle. Vastausten perusteella voidaan tulkita Varhiksen toiminnan olleen alueellisesti vaikuttavaa ja merkityksellistä. Sillä on voitu vaikuttaa varhaiskasvatuksen ja varhaiskasvatuspalvelujen laatuun ammatillisen osaamisen kehittymisen myötä. Kehittämistyönkautta on saatu uutta tietoa ja menetelmiä käyttöön, mikä mielestäni on erittäin ansiokasta. Varhaiskasvatus on saanut avunantoa. Myös kumppanuus työntekijöiden ja 57 Vastauksia saatiin yhteensä kymmeneltä alueellisen kehittäjäverkoston toimijalta. Niistä muodostunutta aineistoa käsiteltiin kokonaisuutena ja anonyymisti. Vastaukset koodattiin juoksevalla numeroinnilla niiden identifioimiseksi aineistosta (V1-V10). Aineisto on analysoitu erottamalla saman merkityssisällön omaavat vastaukset omiksi teemoikseen ja muodostettu niiden pohjalta laajemmat merkityskokonaisuudet (vrt. esim. Eskola & Suoranta 1998). 19

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1 Koillismaa: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi Kuntatoimijoiden

Lisätiedot

Ohjausryhmä

Ohjausryhmä Ohjausryhmä 24.1.2013 Taustaa Toiminta seurantajaksolla 1.5.-31.12.2012 Aira Vähärautio 1 Taustaa Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa kehitetään varhaiskasvatusikäisten lasten ja perheiden palveluita (päivähoito,

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1 2 Koillismaa: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi Kuntatoimijoiden

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1 2 Koillismaa: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi Kuntatoimijoiden

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -hanke OLH /So-612 Selvitys hankkeen etenemisestä 1/

Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -hanke OLH /So-612 Selvitys hankkeen etenemisestä 1/ Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -hanke OLH-2006-00978/So-612 Selvitys hankkeen etenemisestä 1/2007 1.1.2007-31.3.2007 1 Hankkeen tavoitteet Hankesuunnittelun arvolähtökohtana ja perusmotiivina on

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyö

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyö Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) Oppilaitos- ja opinnäyteyhteistyö Alueellinen kehittäjäverkosto 30.8.2011 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori Oulun Diakoniaopisto/Liisa Ukkola,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013 Koulutuksen kohderyhmänä on käytännön opettajina ja ohjaajina toimivat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat (sosionomi ja sosionomi ylempi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 1.1.2012-31.5.2014 Hankkeen toimijat Hallinnoi Oulun seudun ammattikorkeakoulu, terveyalan Oulaisten yksikkö Osatoteuttajina: Kalajoen SoTe yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

KOOSTE SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖISTÄ Kirsi Nousiainen

KOOSTE SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖISTÄ Kirsi Nousiainen KOOSTE SOSIAALIALAN KEHITTÄMISYKSIKÖISTÄ Kirsi Nousiainen Osaamiskeskusjohtajat päättivät kokouksessaan 21.11.2007 koota tiedot toiminnassa ja valmisteilla olevista kehittämisyksiköistä. Tiedot koottiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca strategia 1 Strategiamme 2012...2015 Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 2 Socca strategia Socca strategia 3 Erilaisia asiakastyön kehittäjäryhmiä 21 tutkimuspäiväkotia Espoo Kauniainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö - OLH /So-612

Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö - OLH /So-612 Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö - OLH-2006-00978/So-612 hanke Selvitys hankkeen etenemisestä 3/2007 1.7.2007-30.9.2007 1 Hankkeen tavoitteet Hankesuunnittelun arvolähtökohtana ja perusmotiivina on

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

PPKY Selänteen kehittämissuunnitelma

PPKY Selänteen kehittämissuunnitelma PPKY Selänteen kehittämissuunnitelma Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien ja Kärsämäen ja Reisjärven kuntien yhteinen kuntayhtymä, jonka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala VISIO Lapissa valitsee vahva tahtotila hyvän vanhuuden turvaamiseen. Toiminnassa mukana olevissa asiakaspalveluyksiköissä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa

Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa Varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö Kuusamossa Ajankohtaisfoorumi 14.4.2011 Anu Määttä Taustaa Tarve vasujen päivittämiselle, mm. kasvatuskumppanuuskoulutuksen myötä olemassa olevat lomakkeet eivät

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen I työpaja Työpaja Aika: tiistai 5.4.2016 kello 13.00-16.00 Paikka: HAMK, Forssan toimipiste, Maisemasali,

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Katsaus Lapsen hyvä arki2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosesseihin

Katsaus Lapsen hyvä arki2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosesseihin Katsaus Lapsen hyvä arki2-hankkeen Koillismaan alueen kehittämisprosesseihin KUUSAMO Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittäjäryhmä Kehittäjäryhmän jäsenet ovat varhaiskasvatuksen, lastensuojelun

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

LATTE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen

LATTE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen LATTE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Amiedu Helsingin Diakoniaopisto Lapin ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Porin ammattiopisto Hankkeen tavoitteet Ammatillisen lisäkoulutuksen

Lisätiedot

IKKU kurssien kehitystyö

IKKU kurssien kehitystyö Suuntaviivoja IKKU-kurssipalvelujen toteuttamiseen 25.11.2015 IKKU kurssien kehitystyö Aila Pikkarainen THM, KM. Lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu 12.11.2015 Lähteet: Pikkarainen A. Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Opin Ovi Arviointimatriisi

Etelä-Pohjanmaan Opin Ovi Arviointimatriisi Etelä-Pohjanmaan Opin Ovi Arviointimatriisi Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Arviointiulottuvuus 1 Tilanteelle kokonaisuutena ominaista 2 Seudulliset strategiat 3 Ohjauksen konsepti 4 Foorumit,

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot