viesti Maaliskuu 2009 Kipu ja elämänlaatu Syöpäkivun vuosi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti Maaliskuu 2009 Kipu ja elämänlaatu Syöpäkivun vuosi"

Transkriptio

1 KIPUNo 1 viesti Maaliskuu 2009 S U O M E N K I V U N T U T K I M U S Y H D I S T Y K S E N J Ä S E N L E H T I Kipu ja elämänlaatu Syöpäkivun vuosi KIPUviesti

2 KIPU viesti KIPU No 1 Maaliskuu 2009 ISSN Julkaisija: Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry Päätoimittaja: Nora Hagelberg paatoimittaja@ suomenkivuntutkimusyhdistys.fi Toimituskunta: Soile Haakana, soile.haakana@hus.fi Vuokko Hägg, vuokko.hagg@hus.fi SannaSalanterä, sanna.salantera@utu.fi Kansikuva: Leena Linnainmaa Ulkoasu ja taitto: Veikko Viljanen puh tai sähköposti: viljanen.veikko@mbnet.fi Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd, puh /Lassi Jalonen os. Jynkänkatu 8, Kuopio, sähköposti: aineisto@graafisetpalvelut.com Osoiterekisteri: Henna Virrasoja, Turun Tilikeskus Oy PL 1234, Turku, puh henna.virrasoja@turuntilikeskus.fi Sisällysluettelo Päätoimittajan palsta Hagelberg N s. 5 Sihteerin palsta Haakana S s. 6 Puheenjohtajan palsta Soinila S s. 7 Pääkirjoitukset Syöpäkivun vuosi Vuorinen E s. 9 Syöpäkipu ja elämänlaatu Hamunen K ja Heiskanen T s. 10 Kipu ja elämänlaatu 15D-mittarin käyttö elämänlaadun arvioinnissa kivunhoidon näkökulma Sintonen H s. 14 Food and pain Bell R s. 18 Kipu ja perhe Saarinen R s. 21 Mikä siinä työssä kipeyttää? Pasternack I s. 24 Apuvälineet ja krooninen TULE-kipu Aho S ja Voipio A s. 26 Kivun vaikutus seksuaalisuuteen Porras K s. 30 Kipukuntoutujan rakon ja suolen toimintahäiriöt ja sukupuolielämän vaikeudet vaiettu asia Karsma I ja Sarkkinen K s. 34 Lapsen kipu ja elämänlaatu Laaksonen C, Aromaa M ja Salanterä S s. 38 Sairaanhoitajien tekemät seurantakäynnit monitieteellisestä kivunhoitoyksiköstä kotiutettujen potilaiden luokse terveydenhuollon menetelmäarvio Reiman- Möttönen P, Hovi S, Saijonkari M s. 40 Kivun lääkehoito Onko tulehduskipulääkkeiden perioperatiivinen käyttö turvallista? Kontinen V ja Paakkari I s. 42 Perioperative ketamine for acute postoperative pain Bell R s. 43 Metadoni syöpäkivun hoidossa Heiskanen T s. 44 Ketamine and other adjuvants in refractory cancer pain Bell R s. 45 Muut artikkelit Kivun arviointi projekti syksyllä 2008 Koivusalo A-M s. 46 Ajankohtaista kivuntutkimuksesta ja hoidosta Kivun tutkimuksen trendejä Martikainen I s. 49 Suomen kipupoliklinikat esittäytyvät Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kipupoliklinikka yksilöllistä hoitoa ja yhteistyötä Hietaharju A ja Leskinen J s. 51 KTY:n apurahan saajien tutkimusraportteja Liikunta- ja ravitsemusintervention vaikutus lasten kipuun ja suun terveyteen Vierola A s. 54 Valoa tunnelin päässä kroonista päänsärkyä sairastaville Harno H s. 55 Kirja-arvostelut Nimeä vailla kohtaamisia kivun kanssa Lieto H s. 57 Kaukoidässä löytöretkellä itseensä Lindfors P s. 58 Matkaraportteja Hyvä yhteistyösuhde on hoidon onnistumisen edellytys Valjakka A s. 61 Dolore katsaus kipuun tehohoidon kongressissa Firenzessä Kirra J s. 62 IASP kokous Glasgowssa Saastamoinen P, Onkinen K, Linden K s. 65 S U O M E N K I V U N T U T K I M U S Y H D I S T Y S R Y Puheenjohtaja Seppo Soinila, HYKS Neurologian klinikka, Biomedicum B408b, PL 700, HUS, Sähköposti: seppo.soinila@hus.fi, Varapuheenjohtaja Matti Närhi, Fysiologian osasto, Kuopion yliopisto, PL 1627, Kuopio, Sähköposti: matti.narhi@uku.fi, Sihteeri Soile Haakana, HYKS Kipuklinikka, PL 140, HUS, Sähköposti: soile.haakana@hus.fi, Rahastonhoitaja Maija-Liisa Vuento-Lammi, Pirkanmaan Erikoiskuntoutus, Itsenäisyydenkatu 2, Tampere, Sähköposti: maijaliisa.vuentolammi@erikoiskuntoutus.com Kipuviesti-lehden tilaus: Tilaukset toimitetaan osoitteeseen Turun Tilikeskus Oy, Kipuviesti-lehden tilaus, PL 1234, Turku tai tilitoimisto@turuntilikeskus.fi. Tilauksen yhteydessä ilmoitettava tilattava tuote sekä toimitus- ja laskutusosoitteet. Vuosikerran hinta on 30 euroa. KIPUviesti

3 P Ä Ä T O I M I T T A J A L T A Hyvät Kipuviestin ystävät Pitkäaikainen kipu vaikuttaa elämänlaatuun. Kivun vaikutus voi korostua yhdellä elämän osa-alueella tai se voi olla varsin kokonaisvaltainen ja ulottua useille eri elämänalueille. Kipu voi vaikuttaa liikkumiseen, nukkumiseen, mielialaan, yleiseen jaksamiseen, vuorovaikutussuhteisiin kotona ja kodin ulkopuolella, harrastuksiin sekä työntekoon, vain muutamia mainitakseni. Pitkäkestoista kipua voi monessa mielessä verrata muihin kroonisiin sairauksiin sen kulku on aaltoileva, hoito ja kuntoutus pitkäjänteistä ja potilaalla itsellään on tärkeä osuus siinä, miten hän sairautensa kanssa arjessaan selviytyy. Myös kivun vaikutus elämän laatuun on dynaaminen ilmiö. Elämänlaatu voi muuttua ajan, hoito- ja kuntoutustoimien sekä potilaan sopeutumisprosessin etenemisen myötä. Parhaimmillaan potilas voi kipuongelmasta huolimatta oppia elämään rikasta elämää, jossa hän voi toteuttaa riittävässä määrin itselleen tärkeiksi kokemiaan asioita. Menetetyn harrastuksen tilalle voi löytyä uusi kiinnostuksen kohde tai tapa toteuttaa itseä. Uusi ammatti tai työ voi tuoda mukanaan positiivisia haasteita. Kevään Kipuviestin teemana on kipu ja elämänlaatu. Toimituskunta on valinnut aiheen sen monimuotoisuuden, mielenkiintoisuuden ja haasteellisuuden takia. Kliinisessä työssä potilaan elämänlaadun arviointiin tarvitaan aikaa, hyviä vuorovaikutustaitoja, tietoa kivun ja sen hoito- ja kuntoutusmenetelmien vaikutuksista elämänlaatuun ja taitoa soveltaa näitä tietoja käytännön työhön. Tutkimustyössä askarruttavat erityisesti elämänlaadun mittareihin liittyvät kysymykset. Yhdistyksen jäsenet ovat kuluneen talven aikana olleet aktiivisia ja tuottaneet lehteen paljon materiaalia. Monet lehden artikkeleista käsittelevät kipupotilaan elämänlaadun kannalta keskeisiä asioita. Kivuton sairaala -projektissa arvioitiin viime syksynä potilaiden kipua suomalaisissa sairaaloissa jo kolmannen kerran. Ilahduttavaa on, että projektiin osallistuvien sairaaloiden lukumäärä on koko ajan lisääntynyt. Tulokset ovat luettavissa tässä lehdessä. Julkaisemme lehdessä tällä erää viimeisen artikkelin palstalla Suomen kipupoliklinikat esittäytyvät. Siinä kipupoliklinikoilla on niin halutessaan ollut mahdollisuus esitellä omaa toimintaansa. Avaamme syksyllä uuden palstan, jossa tulemme esittelemään yhdistyksen toimikuntien jäseniä ja toimintaa. Haastamme ensimmäisenä yhdistyksen hallituksen jäsenet kertomaan itsestään syksyn Kipuviestiin! Kevättä odotellessa Nora Hagelberg KIPUviesti

4 S I H T E E R I L T Ä Hyvät Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n jäsenet U uden vuoden alkaessa on aika luoda katse tulevaan ja viivähtää vielä hetki menneessä vuodessa. Yhdistyksen sihteerinä haluan kiittää aktiivista jäsenistöä menneestä vuodesta ja lukuisista yhteydenotoista. Kolmiosainen Kivun Asiantuntijakoulutus -sarja päättyi tältä erää viime syksynä. Yhdistyksen hallitus ja koulutustoimikunta pohtivat koulutussarjan jatkoa, kuin myös muitakin yhdistyksen tulevaisuudessa järjestämiä koulutuksia koulutusstrategiaseminaarissa tammikuussa European Week against Pain (EWAP) -kipuviikkoa vietettiin viikolla 43. Edellisellä viikolla 42 yhdistys oli mukana kutsumassa jäsenistöään mukaan Kivuton sairaala -projektiin, joka toteutettiin nyt jo kolmatta kertaa. Projektin tuloksista on artikkeli tässä lehdessä. Lokakuusta 2008 lähtien Kansainvälisen kivuntutkimusyhdistyksen IASP:n kivun teemavuonna keskitytään syövästä aiheutuvan kivun hoitoon. Kutsuimme jäsenistöä järjestämään myös koulutuksia syöpää sairastavan potilaan kivun hoidosta. Kuluvana vuonna 2009 IASP:n kivun teemavuoden aihe on Musculoskeletal pain. Kipuviikkoa vietetään jälleen joko viikolla 42 tai 43, jolloin kutsumme taas jäsenistöä järjestämään paikallisia tai alueellisia koulutustapahtumia. Yhdistyksen pääkoulutustapahtuma eli vuosikokous koulutuspäivineen pidetään Oulussa Koulutuspäivien aiheena on Kivunhoidon eettisyys ja rajat. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettävän kaksipäiväisten koulutuspäivien ohjelma ilmoittautumistietoineen löytyy myös tästä lehdestä. 6 KIPUviesti Koulutuspäivien ohjelma on luettavissa myös kotisivuilta. Kutsu yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen on tullut jäsenistölle vastikään postitetun jäsenkirjeen liitteenä. Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät asiat. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n toimintakertomus vuodelta 2008 ja vuoden 2009 toimintasuunnitelma ovat luettavissa yhdistyksen standilla näyttelytilassa vuosikokouksen yhteydessä. Vuosikokouksen jälkeen toimintakertomukseen ja -suunnitelmaan voi tutustua myös yhdistyksen kotisivuilla. Vuosikokouksessa yhdistykselle valitaan jälleen uusi hallitus. Hallituksen erovuoroisia ja täysin palvelleita jäseniä ovat yhdistyksen puheenjohtaja, professori Seppo Soinila Helsingistä sekä psykologi Seija Heikkonen Turusta. Muita erovuoroisia jäseniä ovat LL Petteri Maunu Tampereelta, fysioterapeutti Maijaliisa Vuento-Lammi Tampereelta sekä sosiaalityöntekijä Eevi Apponen Tampereelta. Hallitus haluaa muistuttaa jäsenistöä myös jaettavista apurahoista, joita toivotaan haettavan aktiivisesti. Apurahat ovat jälleen haettavissa kahdessa erässä vuonna Jäsenkirjeen liitteenä oli tieto vuosikokouksen yhteydessä haettavista apurahoista sekä hakuohjeet. Hakulomakkeet löytyvät kotisivujen suojatuilta sivustoilta. Kaikilta apurahojen saajilta edellytetään raporttia Kipuviestiin. Hallitus päätti kokouksessaan tammikuussa 2009, että yhdistys jakaa vuosikokouksen yhteydessä jaettavien apurahojen lisäksi myöhemmin keväällä 2009 koulutusapurahoja 4000 euroa, joista 2000 euroa on kaikkien yhdistyksen jäsenten haettavissa. Loput 2000 euroa jaetaan 400 euron suuruisina matka-apurahoina syyskuussa järjestettävään EFIC:n kongressiin. Matka-apurahaa voivat hakea muut kuin yhdistyksen lääkärijäsenet. Koulutusapurahan hakuaika päättyy Huomatkaa, että nämä koulutusapurahat ovat haettavissa myöhemmin keväällä! Tieto apurahoista hakuohjeineen ja aikatauluineen löytyy kotisivuilta. Haluan muistuttaa myös yhdistyksen kotisivujen tunnuksista. Osa yhdistyksen kotisivuistahan on suojattuja sivuja eli tarkoitettu ainoastaan jäsenistölle. Kun olet maksanut jäsenmaksun tai jos olet hukannut jo saamasi tunnukset niin ota yhteyttä sihteeriin saadaksesi tunnukset, sihteeri@suomenkivuntutkimusyhdistys.fi. Yhdistyksen jäsenrekisteriä pitää Turun Tilikeskus, tilitoimisto@turuntilikeskus.fi ja heille ilmoitetaan osoitteiden muutoksista. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy tuoreimmat uutiset ja tiedot tulevista koulutustapahtumista. Kotisivujen kehittäminen on meneillään ja otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja ideoita. Talvesta nauttien, kevättä odottaen Soile Haakana Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry:n sihteeri

5 P U H E E N J O H T A J A N P A L S T A SEPPO SOINILA NELIVUOTIAS NEUVOLASSA Hoitotakuu : Onko kipupotilaiden hoitoon pääsy parantunut? H oitotakuulaki astui voimaan , ja sen tarkoituksena oli turvata potilaille sairauden hoito kohtuullisessa ajassa sellaisissakin tapauksissa, joissa ei ole aihetta kiireelliseen hoitoon. Laki määritteli kohtuulliseksi enimmäisodotusajaksi kolme kuukautta perusterveydenhuollossa ja kuusi kuukautta erikoissairaanhoidossa. Lain voimaan tullessa erikoissairaanhoitoon pääsyn kriteerit määriteltiin erikoisalakohtaisesti. Onko hoitotakuu toteutunut? Sosiaali- ja terveysministeriö (Stm) on seurannut tilannetta toistuvien kartoitusten avulla. Yli 6 kk erikoissairaanhoitoon pääsyä jonottaneiden määrä alkoi laskea jo ennen hoitotakuun voimaan tuloa, vuonna 2002 heitä oli , hoitotakuun alkaessa ja viimeisimmässä, syksyllä 2008 julkaistussa raportissa Merkittävää on, että sairaanhoitopiirien välillä on yli 20-kertaisia eroja. Ne eivät selity piirien erilaisilla velvoitteilla (yliopistosairaala vs. keskussairaala) tai alueiden erilaisilla taloudellisilla voimavaroilla. Elinkeinorakenteeltaan hyvin samantyyppisten naapuripiirienkin välillä voi olla moninkertaisia eroja. Kivunhoidon kannalta on merkittävää, että kirurgian toimialan sisällä hoitotakuuajan ylittäjien osuus on ortopedian poliklinikoilla edelleen 3-4-kertainen muihin kirurgian aloihin verrattuna. Perusterveydenhuollon puolella yhteyden saaminen terveyskeskukseen on hoitotakuun myötä parantunut, mutta vastaanoton odotusajat eivät ole merkitsevästi lyhentyneet. Stm on langettanut uhkasakkoja useille sairaanhoitopiireille, mutta tilanteen nopea korjaaminen nykyisessä taantumatilanteessa on vaikeata. Suomen Kivuntutkimusyhdistys laati ehdotuksen hoitotakuun soveltamisesta kipupotilaiden hoitoon pääsyyn. Stm hyväksyi sen osaksi omia hoitoon pääsyn perusteitaan, kuitenkin niin, että ensisijaisesti noudatetaan erikoisalakohtaisia kriteeristöjä ( phx/vastt/tervh/thpal/hoitoonpaasy/). Näiden ongelma on eräänlainen mustavalkoisuus: potilas joko täyttää erikoissairaanhoitoon pääsyn perusteet tai sitten ei. Kivun voimakkuus voi vaikuttaa siihen täyttyvätkö kriteeristön pisterajat, mutta se ei vaikuta suoranaisesti siihen kuinka nopeasti kipupotilaan tulisi päästä hoitoon. Tämä jää lähetettä lukevan ylilääkärin päätettäväksi. Yhdistyksen laatimat kiireettömän hoidon kriteerit ovat selkiyttäneet terveydenhuollon työnjakoa. Niillä on lisäksi ainakin kaksi merkittävää ansiota: Nyt on ensi kertaa viranomaisen ohjeistossa määritelty käytännönläheisesti, mitä tarkoittaa kohtalainen ja mitä vaikea kiputila. Lisäksi kriteeristön perusteluissa tuodaan esiin se, että nopeasti toteutetun hoidon on osoitettu parantavan neuropaattisen kivun ja CRPS:n ennustetta. Seurantajärjestelmät eivät tarjoa suoraan kipupotilaiden tilannetta kuvaavia lukuja hoitotakuun vaikuttavuudesta. Merkittävä kipupotilasryhmä ovat keinonivelleikkausta yli 6 kk odottaneet. Heidän lukumääränsä on pudonnut hoitotakuun alun 5000:sta alle tuhanteen. Konservatiivisen hoidon piirissä olevien kiputilojen, kuten kroonisen alaselkäkivun tai neuropaattisen kivun osalta tietoja on vaikea uuttaa nykyisen seurantajärjestelmän tuottamasta tiedosta. Tulisikin selvittää Stm:n kanssa mahdollisuuksia saada kipupoliklinikat hoitotakuun seurantajärjestelmässä olevien erikoisalojen rinnalle. Tuoreen tutkimuksen mukaan KIPUviesti

6 Puheenjohtajalta (Hagelberg ym., Suomen Lääkäril., 47/2008, ) yliopistosairaalan kipupoliklinikalle lähetetyistä potilaista vain 60 %:lle voidaan antaa aika, loput ohjataan muiden erikoisalojen yksiköihin tai lähete palautetaan hoito-ohjein varustettuna perusterveydenhuoltoon. Kipupoliklinikoille pääsevistä 40 % joutuu odottamaan vastaanottoa viisi kuukautta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että edes nykyisessä 6 kk:n hoitotakuussa pysyminen edellyttää, että 40 % lähetteistä ohjataan muualle. Vaikeiden kiputilojen nopeampi hoitaminen olisi periaatteessa mahdollista hoitoketjun eri toimijoiden yhteistyötä tehostamalla. Tämä onkin ainoa vaihtoehto, sillä toiveet kipupoliklinikoiden henkilöresurssien lisäämisestä nykytilanteessa lienevät utopiaa. Tulisi pyrkiä vaikuttamaan kipupotilaiden erikoissairaanhoitoon pääsystä päättävien ylilääkäreiden asenteisiin, jotta kivun voimakkuus vaikuttaisi entistä selvemmin hoidon toteuttamisen tavoiteaikatauluun. Toisaalta perusterveydenhuollon lääkäreille tulisi tarjota riittävästi koulutusta ja konsultaatiotukea, jotta kynnys ottaa hoitovastuu vaikeistakin kiputiloista madaltuisi. Kivunhoitoketjujen tehostamisen tavoitteena on kivunhoidon oikea-aikaisuus. Tämän vaatimuksen mielletään edelleen nojautuvan ensisijassa eettisiin näkökohtiin, kärsimyksen vähentämiseen. Tämän rinnalla tulisi tiedottaa kasvavasta tutkimusnäytöstä, jonka mukaan nopea hoito parantaa eräiden kiputilojen ennustetta ja toisaalta siitä, että pitkittynyt kiputila voi aiheuttaa aivojen surkastumista. Molemmillahan on viime kädessä myös taloudellinen merkitys yhteiskunnalle. Yhdistys käynnisti v valtakunnallisen koulutusohjelman, jonka tavoitteena on koota yhteiseen koulutukseen palvelujärjestelmän kaikki kipupotilaita hoitavat tahot lähetteen kirjoittajasta sen lukijaan ja hoidon toteuttajaan. Näitä hoitotakuun jalkauttamistilaisuuksia on pidetty yhteistyössä Stm:n kanssa vuoden 2008 aikana Kuopiossa, Tampereella, Oulussa ja Turussa, ja viimeinen tilaisuus toteutetaan tänä keväänä Helsingissä. Kokemus on ollut positiivinen sikäli, että tilaisuuksiin osallistuneiden aktiivinen keskustelu on varmasti voidellut paikallisten hoitopolkujen kitinäkohtia. Ehkä ministeriön edustajan läsnäolokin vauhditti etsimään entistä toimivampia paikallisia ratkaisuja. Valitettavasti vain pieni osa kipupotilaiden kanssa toimivista pääsi saapumaan tilaisuuksiin. Kivunhoidosta vastaavien yksiköiden johto saatiin kohtuullisen hyvin mukaan, mutta sitä ylempi sairaanhoitopiirien johto näyttää olevan huomattavan kiireistä. Nähtäväksi jää, muuttuvatko käytännöt. Potilastapaus: Viisikymppinen nainen kärsi vähitellen pahenevasta oikean reiden kiputilasta. Tilaa hoidettiin pari vuotta lihaskireytenä, jonka syynä pidettiin vasemman polven artroosista johtuvaa epäsymmetristä kuormitusta. Kun lonkkanivel lopulta kuvattiin, nivelrako oli täysin tuhoutunut, nivelen liikerata vahvasti rajoittunut ja raaja oli 3 cm toista lyhyempi. Potilas käytti maksimaalisia annoksia koksibia ja parasetamoli-kodeiiniyhdistelmää. Yöunet olivat silti kivun vuoksi tun- nin parin pätkiä, mieliala laski ja kehittyi nopeasti verenpainetauti. Työ- ja toimintakyky romahtivat. Lähete ortopedille johti LPIII-paikkaan, joka saatiin muutetuksi LPII:ksi vaikean kiputilanteen vuoksi vai lonkkamaljan pettämisen pelosta, jäi epäselväksi. Ortopedi vakuutti yksikkönsä pysyvän hoitotakuun rajoissa. Potilaalle asetettiin keinonivel vuoden 2008 lopulla, 8 kk lähetteen kirjoittamisesta. * * * Nelivuotias on mitattu ja puntaroitu. Kehitystä on toki tapahtunut, vaikka se ei ole edennyt kaikilta osin odotettua käyrää pitkin. Edellä on muutamia ehdotuksia piristysruiskeiksi, joiden toteuttamisessa yhdistyksellämme on paljon tarjottavana. Ei auta kuin pitää hihat käärittyinä! Seppo Soinila HYKS Neurologian klinikka Puheenjohtaja, Suomen Kivuntutkimusyhdistys r.y. 8 KIPUviesti

7 P Ä Ä K I R J O I T U K S E T EERO VUORINEN SYÖPÄKIVUN VUOSI M iehikkälä on pieni alle kahdentuhannen asukkaan kunta koilliseen Haminasta. Kaakkois-Suomessa se on tunnettu hapanvellistä, pelimannipäivistä ja Reijo Taipaleesta. Keskussairaalasta lähti perjantai-iltapäivänä 75-vuotias mies saattohoitoon kotiinsa Miehikkälän Korpikylään. Hänellä oli laajalle levinnyt eturauhassyöpä ja parantavista hoidoista oli luovuttu. Kovia kipuja oli rintakehällä ja ristiselässä. Morfiinia meni suuri annos pumpulla ihon alle. Oli päätetty, että potilas menee kunnan palvelukeskukseen viikonlopuksi ja maanantaina siirtyy sieltä kotihoitoon. Kipuhoitaja läksi samalla taksilla potilaan kanssa neuvomaan henkilökuntaa pumpun käytössä. Oli sovittu, että jatkossa palvelukeskus toimii tukiosastona ja sieltä potilas ja omaiset saavat avun yöaikaan ja viikonloppuisin. Samalla kylällä asuva terveydenhoitaja lupasi tarvittaessa olla apuna ja käydä päivittäin potilaan luona tarkistamassa tilanteen. Palvelukeskuksen sairaanhoitaja kävi tarvittaessa työpäivän jälkeen vaihtamassa kipupumpun kasetin. Seuraavana maanantaina potilas ei ollutkaan palannut takaisin keskussairaalaan, eikä Miehikkälästä oltu soitettu, että emme osaa käyttää pumppua tai että se ei toimi. Potilas kuoli rauhallisesti omassa kodissaan noin kuukauden kuluttua. Hyvä syöpäkivun hoito on edelleen Suomessa sattumanvaraista. Mikään laki ei velvoita kuntia järjestämään edes minimitason kivun hoitoa eikä mikään instanssi valvo hoidon toteutumista. WHO:n tilastojen mukaan Suomi on edelleen eräs Euroopan vähiten vahvoja opioideja käyttävä maa. KELA:n tilastojen mukaan vain osa niistä syöpäkipupotilaista, jotka tarvitsivat vahvoja opioideja, saivat niitä vuonna Suuressa eurooppalaisessa syöpäkipututkimuksessa (EPIC 2007) alle puolet eurooppalaisista syöpäkipupotilaista, joiden kipu oli yli viisi VAS:lla mitattuna, sai vahvoja opioideja ja puolet potilaista oli sitä mieltä, että heidän kipunsa oli hoidettu huonosti eikä kivusta ja elämänlaadusta välitetty. Suomen osalta luvut olivat Euroopan huonoimpia. Kuinka moni syöpäpotilas kuolee edelleen kuolinsyynään infernaalinen kipu? Vaikka edistymistä onkin tapahtunut, ei syöpäkivun hoito maassamme ole edelleenkään sillä tasolla millä sen pitäisi olla. Valtaosa syöpäkipupotilaista pärjää yksinkertaisella suun kautta tapahtuvalla lääkityksellä, kunhan käytetään vahvoja opioideja ja riittävän suuria annoksia. Asia näyttää yksinkertaiselta. Useat tutkimukset osoittavat kuitenkin, että syöpäkipupotilailla käytetään aivan liian vähän vahvoja opioideja ja liian pieniä annoksia. Vaikka vahvojen opioidien käyttö onkin lisääntynyt, myös täällä Suomessa, on lisäys tapahtunut suurimmalta osin muussa kuin syöpäkivun hoidossa. Miksi opioidit eivät aina kuitenkaan auta? Hyperalgesia ja toleranssi eivät ole syöpäkivun hoidossa niin harvinaisia ilmiöitä kuin on aiemmin luultu. Ne jäävät helposti syöpäkipupotilaalla huomaamatta ja aiheuttavat lisää kärsimystä. Hyperalgesian ja toleranssin mekanismeja ei täysin tunneta ja niiden ehkäisyn ja hoidon kehittäminen ovat haasteita syöpäkipututkimukselle. Jo nyt oheislääkkeet ja erikoistekniikat (spinaaliset hoidot) tarjoavat avun monelle tällaiselle potilaalle, kunhan ne ovat saatavilla ja niitä osataan pyytää. Hoitotakuu ei koske syöpäkivun hoitoa. Lainsäätäjä on ymmärtänyt asian niin, että syöpäpotilaan kivun hoito on rinnastettavissa akuuttiin sairauteen, joka on hoidettava välittömästi. Käytännössä asia ei toimi näin ja syöpäkipupotilaat ovat monesti jääneet hoitotakuun jalkoihin. Tarvitsemmeko Suomeen oman lain syöpäkivun hoidosta? Kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys (IASP) on julistanut lukuvuoden kansainväliseksi syöpäkivun vuodeksi (Global Year Against Cancer Pain). IASP KIPUviesti

8 Pääkirjoitukset KATRI HAMUNEN TARJA HEISKANEN SYÖPÄKIPU JA ELÄMÄNLAATU Kipu ja elämänlaatu ovat subjektiivisia kokemuksia K ipu on yleinen oire syöpää sairastavilla potilailla (1). Se on myös yksi syövän pelätyimmistä ja ahdistavimmista oireista (2). Syöpäkivun määrä riippuu sairauden vaiheesta. Kipuja esiintyy sairauden alkuvaiheessa 30% potilaista, sairauden aikana 50% ja levinneessä sairaudessa tai sairauden loppuvaiheessa vaiheessa jopa 75-80% potilaista (3). Syöpätauti on kipujen syynä suurimmalla osasta potilaista (85-93%), mutta myös hoidot aiheuttavat merkittäviä kipuja (17-25% potilaista) (4). Edenneessä sairaudessa kipu on voimakkuudeltaan kohtalaista tai voimakasta 40-50% potilaista, voimakasta tai sietämätöntä 25-30% potilaista(3). Kipu vaikuttaa laajaalaisesti potilaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja voi rajoittaa toimintakykyä monella tavalla. Elämänlaatu on subjektiivinen, dynaaminen ja moniulotteinen käsite. Se voidaan määritellä yksilön näkemykseksi omasta toiminnastaan ja hyvinvoinnistaan elämän eri osa-alueilla (5). Elämänlaatuun vaikuttavat muun muassa toiminta- ja kommunikointikyky, syöminen, ulkonäkö, kipu, sosiaalinen tilanne ja identiteetin tai roolin säilyttäminen. Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen moniulotteista kokemusta terveydentilastaan sekä siihen liittyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Sen mittaamiseen on kehitetty useita erilaisia mittareita (5,6). Eri mittareissa elämänlaadun eri osa-alueet on koottu eri tavoin ja mitattavien ulottuvuuksien määrä vaihtelee, minkä vuoksi niillä saadut tulokset poikkeavat hieman toisistaan. Koska terveyteen liittyvän elämänlaadun yleismittareita käytettäessä syöpäpotilaiden moninaiset oireet ja kivun eri ulottuvuudet saattavat jäädä huomiotta, on syöpään liittyvän elämänlaadun arvioimiseksi kehitetty oma mittarinsa (EORTC-QLQ-30) ja sen pohjalta edelleen laajemmin kivun vaikutuksia kartoittava kysely luustoon metastasoitunutta syöpää sairastaville potilaille (EORTC QLQ-BM22) (7). Kipu laskee elämänlaatua Erilaisilla kipupotilailla tehtyjen tutkimusten yhteinen tulos on, että kipu laskee elämänlaatua (5). Kipu vaikuttaa elämälaadun useimpiin ulottuvuuksiin. Eri mittareita käytettäessä vaikutus ilmenee osittain eri osa-alueilla, mutta yleisesti ottaen vaikutus on suurin fyysiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen osa-alueeseen. Toisaalta on myös elämänlaadun ulottuvuuksia, joihin kipu ei vaikuta tai vaikuttaa vähäisessä määrin. Näihin kuuluvat esimerkiksi kommunikaatio, potilaan näkemys informaatiosta ja omista taidoistaan sekä uskonnolliset uskomukset. Kroonisesta, muuhun kuin syöpään liittyvästä kivusta kärsivien suomalaispotilaiden (N=869) elämänlaatua arvioitaessa todettiin, että kivulla ei ollut vaikutusta neljään viidestätoista mitatusta ulottuvuudesta: näkö. kuulo, syöminen ja puhuminen (HYKS Kipuklinikka, julkaisematon havainto). Ulottuvuudet, joihin kipu syöpäpotilailla vaikuttaa eniten, ovat terveysja sosiaalipalveluiden saatavuus, liikkuminen, työkyky, jokapäiväisen elämän toiminnot, mieliala, uni, lääkityksen tarve sekä fyysinen turvallisuus. Uusiutunutta rinta- tai gynekologista syöpää sairastavilla naisilla kipu vaikutti eniten ihmissuhteisiin ja fyysiseen toimintakykyyn (8). Juuri ihmissuhteet (puoliso ja perhe) olivat terveydentilan ohella etu- korostaa tietoisuuden lisäämistä sekä hoidon ja tutkimuksen tehostamista. Kaikki tämä vaatii paitsi valppautta kaikilta meiltä käytännön hoitotyötä tekeviltä, myös vaikuttamista päätöksentekijöihin. Kalso E, Paice J. Global year on cancer pain. Editorial. Pain 140 (2008) Eero Vuorinen Osastonylilääkäri Anestesiologian erikoislääkäri Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Palliatiivisen hoidon pkl Kymenlaakson keskussairaala eero.vuorinen@kymshp.fi 10 KIPUviesti

9 Pääkirjoitukset KATRI HAMUNEN TARJA HEISKANEN SYÖPÄKIPU JA ELÄMÄNLAATU Kipu ja elämänlaatu ovat subjektiivisia kokemuksia K ipu on yleinen oire syöpää sairastavilla potilailla (1). Se on myös yksi syövän pelätyimmistä ja ahdistavimmista oireista (2). Syöpäkivun määrä riippuu sairauden vaiheesta. Kipuja esiintyy sairauden alkuvaiheessa 30% potilaista, sairauden aikana 50% ja levinneessä sairaudessa tai sairauden loppuvaiheessa vaiheessa jopa 75-80% potilaista (3). Syöpätauti on kipujen syynä suurimmalla osasta potilaista (85-93%), mutta myös hoidot aiheuttavat merkittäviä kipuja (17-25% potilaista) (4). Edenneessä sairaudessa kipu on voimakkuudeltaan kohtalaista tai voimakasta 40-50% potilaista, voimakasta tai sietämätöntä 25-30% potilaista(3). Kipu vaikuttaa laajaalaisesti potilaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja voi rajoittaa toimintakykyä monella tavalla. Elämänlaatu on subjektiivinen, dynaaminen ja moniulotteinen käsite. Se voidaan määritellä yksilön näkemykseksi omasta toiminnastaan ja hyvinvoinnistaan elämän eri osa-alueilla (5). Elämänlaatuun vaikuttavat muun muassa toiminta- ja kommunikointikyky, syöminen, ulkonäkö, kipu, sosiaalinen tilanne ja identiteetin tai roolin säilyttäminen. Terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen moniulotteista kokemusta terveydentilastaan sekä siihen liittyvistä fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Sen mittaamiseen on kehitetty useita erilaisia mittareita (5,6). Eri mittareissa elämänlaadun eri osa-alueet on koottu eri tavoin ja mitattavien ulottuvuuksien määrä vaihtelee, minkä vuoksi niillä saadut tulokset poikkeavat hieman toisistaan. Koska terveyteen liittyvän elämänlaadun yleismittareita käytettäessä syöpäpotilaiden moninaiset oireet ja kivun eri ulottuvuudet saattavat jäädä huomiotta, on syöpään liittyvän elämänlaadun arvioimiseksi kehitetty oma mittarinsa (EORTC-QLQ-30) ja sen pohjalta edelleen laajemmin kivun vaikutuksia kartoittava kysely luustoon metastasoitunutta syöpää sairastaville potilaille (EORTC QLQ-BM22) (7). Kipu laskee elämänlaatua Erilaisilla kipupotilailla tehtyjen tutkimusten yhteinen tulos on, että kipu laskee elämänlaatua (5). Kipu vaikuttaa elämälaadun useimpiin ulottuvuuksiin. Eri mittareita käytettäessä vaikutus ilmenee osittain eri osa-alueilla, mutta yleisesti ottaen vaikutus on suurin fyysiseen, emotionaaliseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen osa-alueeseen. Toisaalta on myös elämänlaadun ulottuvuuksia, joihin kipu ei vaikuta tai vaikuttaa vähäisessä määrin. Näihin kuuluvat esimerkiksi kommunikaatio, potilaan näkemys informaatiosta ja omista taidoistaan sekä uskonnolliset uskomukset. Kroonisesta, muuhun kuin syöpään liittyvästä kivusta kärsivien suomalaispotilaiden (N=869) elämänlaatua arvioitaessa todettiin, että kivulla ei ollut vaikutusta neljään viidestätoista mitatusta ulottuvuudesta: näkö. kuulo, syöminen ja puhuminen (HYKS Kipuklinikka, julkaisematon havainto). Ulottuvuudet, joihin kipu syöpäpotilailla vaikuttaa eniten, ovat terveysja sosiaalipalveluiden saatavuus, liikkuminen, työkyky, jokapäiväisen elämän toiminnot, mieliala, uni, lääkityksen tarve sekä fyysinen turvallisuus. Uusiutunutta rinta- tai gynekologista syöpää sairastavilla naisilla kipu vaikutti eniten ihmissuhteisiin ja fyysiseen toimintakykyyn (8). Juuri ihmissuhteet (puoliso ja perhe) olivat terveydentilan ohella etu- korostaa tietoisuuden lisäämistä sekä hoidon ja tutkimuksen tehostamista. Kaikki tämä vaatii paitsi valppautta kaikilta meiltä käytännön hoitotyötä tekeviltä, myös vaikuttamista päätöksentekijöihin. Kalso E, Paice J. Global year on cancer pain. Editorial. Pain 140 (2008) Eero Vuorinen Osastonylilääkäri Anestesiologian erikoislääkäri Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Palliatiivisen hoidon pkl Kymenlaakson keskussairaala eero.vuorinen@kymshp.fi 10 KIPUviesti

10 rauhassyöpää sairastavien potilaiden arvion mukaan tärkeimpiä elämänlaadun osa-alueita (9). Iranissa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin mahasuolikanavan syöpää sairastavia potilaita, joilla oli kipua (N=98) ja ei ollut kipua (N=44) (10). Syöpäkivusta kärsivillä potilailla todettiin olevan selvästi heikompi toimintakyky ihmissuhteissa, emotionaalinen toimintakyky ja yleinen elämänlaatu kuin syöpäpotilailla, joilla ei kipua ollut. Saksalaisessa tutkimuksessa (11) selvitettiin kivun esiintymistä ja voimakkuutta sekä vaikutusta elämänlaatuun eturauhassyövän vuoksi eturauhasen radikaaliin poistoleikkauksen tulevilla potilailla. Tutkimukseen osallistuvista 115 potilaasta 80 (70%) raportoi kärsineensä kivusta viimeisten kolmen kuukauden aikana. Kipu liittyi syöpäsairauteen 29% potilaista. Kivusta kärsivillä potilailla todettiin merkittävästi korkeammat masennusja ahdistuneisuuspisteet, suurempi fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lasku, matalammat hyvinvointipisteet sekä useampia somaattisia ja psyykkisiä liitännäissairauksia verrattuna potilaisiin, joilla ei ollut kipua. Verrattaessa syöpäkipupotilaita (N=23) ei-syöpään liittyvästä kivusta kärsiviin potilaisiin (N=57) todettiin alhaisemmat hyvinvointipisteet (WF-7) ja korkeammat masentuneisuuspisteet. Kivun voimakkuudessa, ahdistuneisuudessa tai oheissairastavuudessa näiden kahden ryhmän välillä ei ollut eroa. Kivun voimakkuuden mittaamiseen käytettiin 4-portaista von Korffin asteikkoa: 1 lievä haitta ja lievä kipu (57% potilaista), 2 lievä haitta ja voimakas kipu (9%); 3 suuri haitta ja kohtalaisesti rajoittava kipu (20%); 4 suuri haitta ja merkittäväsi rajoittava kipu (14%). Mitä pidempi kivun kesto, suurempi voimakkuus ja laajuus sitä suurempi elämänlaadun lasku. Uusiutunutta rinta ja gynekologista syöpää sairastavilla naisilla kivun määrä, esiintymistiheys sekä vaikutus aktiivisuuteen korreloivat negatiivisesti fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn (8). Myös potilaskohtaiset tekijät kuten etninen tausta, alempi koulutustaso, korkeampi ikä ja naissukupuoli näyttävät voimistavan kivun elämänlaatua laskevaa vaikutusta syöpäpotilailla (5,12). Kipu aiheuttaa myös mielialan laskua ja nämä molemmat tekijät korreloivat elämänlaadun laskun kanssa (13). Verrattaessa kivuliaita taiwanilaisia syöpäpotilaita (n=233) kivuttomiin syöpäpotilaisiin (n=251) todettiin, että kivuliaiden potilaiden suorituskyky (Karnofskyn asteikko) oli heikompi ja potilailla oli enemmän mielialamuutoksia, uupumusta ja sekavuutta kuin kivuttomilla potilailla (14). Kipu ei kuitenkaan vaikuttanut potilaiden toivottomuutta lisäävästi. Sairauden vaikutus elämänlaadun laskuun kivuliailla potilailla Kivun vaikutus elämänlaatuun riippuu myös kipua aiheuttavasta sairaudesta (15). Tämän taustalla voi olla useita eri syitä. Eri sairaudet aiheuttavat erilaisia oireita, niihin liittyy erilaisia odotuksia tai pelkoja kivun suhteen ja eri sairauksien yhteydessä kipu tarkoittaa erilaisia asioita potilaille. Pahanlaatuisissa sairauksissa kuten syövässä kipu voi merkitä sairauden etenemistä, luoda ahdistusta ja epävarmuutta ja siten heikentää elämänlaatua (16). Syöpäsairauden vaihe ja hoidot vaikuttavat koettuun elämänlaatuun. Eri ihmiset myös kokevat syöpäsairautensa ja sen seuraukset eri tavalla. Kotimaisessa tutkimuksessa paikallista eturauhassyöpää sairastavilla potilailla terveyteen liittyvä elämänlaatu todettiin paremmaksi kuin levinnyttä syöpää sairastavilla. Prostatektomia- ja sädehoitopotilailla oli parempi elämänlaatu kuin hormonihoito- ja seurantapotilaillla. Potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun olivat yhteydessä kivut, virtsaoireet, suolisto-oireet, hoitojen sivuvaikutukset, uupuminen, unen laatu, koetut positiiviset ja negatiiviset tunteet. Terveyteen liittyvää elämänlaatua selittivät parhaiten selviytyminen päivittäisistä toimista, liikuntakyky, nukkuminen ja sukupuolielämä (17). Toisaalta kipu ei kuitenkaan aina laske elämänlaatua. Luuydinsiirron saaneilla potilailla kipu ei heikentänyt elämänlaatua silloin kun se tulkittiin onnistuneen hoidon sivuvaikutukseksi (18). Kivunhoidon vaikutus Kivunhoidon merkitys elämänlaatuun syöpäpotilailla on erityisen tärkeä, koska kipu on niin yleinen oire syöpätaudeissa. Syöpäkivun tehokkaalla hoidolla voidaan parantaa potilaiden elämänlaatua (1,19,20). Opioidit ovat kohtalaisen ja voimakkaan syöpäkivun lääkehoidon perusta. Eri opioidien välillä ei ole voitu osoittaa merkittäviä eroja tehossa tai vaikutuksessa elämänlaatuun (21). Potilaskohtaisesti voi toki olla eroja eri opioidien kipua lievittävässä vaikutuksessa ja sivuvaikutuksissa. Hoidon yksilöllinen räätälöiminen, säännöllinen seuranta ja sivuvaikutusten hallinta on tärkeämpää kuin se, mitä vaihtoehtoisista opioideista potilaalle määrää. Kivulla ja siten myös kipulääkityksellä voi olla erityinen merkitys syöpäpotilaille pahanlaatuisen sairauden ja sen etenemisen merkkinä Erityisesti opioideja voidaan pitää lähestyvän kuoleman merkkinä ja siten negatiivisena asiana (22). Lisäksi syöpäkivun hoitoon käytetyillä lääkkeillä, erityisesti opioideilla, on sivuvaikutuksia, jotka voivat esiintyessään heikentää potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua merkittävästi. Tällaisia ovat perinteiset sivuvaikutukset pahoinvointi, ummetus, virtsaretentio sekä neurotoksiset haittavaikutukset kuten kognitiiviset haitat, hallusinaatiot, deli- KIPUviesti

11 Pääkirjoitukset rium ja hyperalgesia. Ihanteellisen syöpäkivun hoidon tulisi lievittää kipua ja parantaa potilaan fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja siten parantaa elämänlaatua aiheuttamatta merkittäviä sivuvaikutuksia. Lopuksi Kipu siis vaikuttaa laaja-alaisesti hyvinvoinnin ja toiminnan kannalta tärkeisiin elämänalueisiin. Vaikutus on spesifinen ja kohdistuu tiettyihin elämänlaadun ulottuvuuksiin. Kivunhoidon kannalta tämä merkitsee sitä, että ei ole riittävää hoitaa vain pelkkää kipua vaan on tärkeää myös tukea ja parantaa niitä osa-alueita, joihin kipu vaikuttaa eniten sekä auttaa potilasta kohdistamaan huomionsa niihin osa-alueisiin tai ulottuvuuksiin, joihin kipu vaikuttaa vähiten. Syöpäkivun tehokkaalla hoidolla voidaan parantaa potilaiden elämänlaatua. Kirjallisuus 1. Meuser T, Pietruk C, Radbruch L, stute P, Lehmnn KA, Grond S. Symptoms during cancer pain treatment following WHO-guidelines: a longitudinal follow-up study of symptom prevalence, severity and etiology. Pain 2001; 93: Bruera E, Kim HN. Cancer pain JAMA 2003;290: Caraceni A, Portenoy RK, a working group of the IASP Task Force on Cancer Pain. An international survey of cancer pain characteristics and syndromes. Pain 1999; 82: ZechDF, Grond S, Lynch J, Hertel D, Lehmann KA. Validation of World Health Organization Guidelines for cancer pain relief: a 10-year prospective study. Pain 1995;63(1): Niv D, Kreitler S. Pain and quality of life. Pain Practice 2001; 1: Sintonen H. The 15D instrument of health-related quality of life: properties and applications. Ann Med 2001;33(5): Chow E, Hird A, Velokova G, Johnson C, Dewolf L, Bezjak A, et al. The European Organisation for Research and Treatment of Cancer Quality of Life Questionnaire for patients with Bone Metastases: The EORTC QLQ- BM22. Eur J Cancer 2008;17:xxx (Epub ahead of print). 8. Rummans TA, Frost M, Suman VJ, Taylor M, Novotny P, Gendron T, Johnson R, Hartmann L, Dose AM, Evans RW. Quality of life and pain in patients with recurrent breast and gynecological cancer. Psychosomatics 1998;39: Stone PC, Murphy RF, Matar HE, Almerie MQ. Measuring the individual quality of life in patients with prostate cancer. Prostate Cancer Prostatic Dis 2008;11(4): Tavoli A, Montazeri A, Roshan R, Tavoli Z, Melyani M. Depression and quality of life in cancer patients with and without pain: the role of beliefs. BMC Cancer 2008;8: Gerbershagen HJ, Özgür E, Straub K, Dagtekin O, Gerbershagen K, Petzke F, Heidenreich A, Lehmann KA, Sabatowski R. Prevalence, severity, and chronicity of pain and general health-related quality of life in patients with localized prostate cancer. European Journal of Pain 2008;12: Green CR, Montague L, Hart- Johnson TA. Consistent and Breakthrough Pain in Diverse Advanced Cancer Patients: A Longitudinal Examination. J Pain Symptom Manage 2009; in press. 13. Poulos AR, Gertz MA, Panratz VS, Post-White J. Pain, mood disturbance, and quality of life in patients with multiple myeloma. Oncol Nurs Forum 2001;28: Lin CC, Lai YL, Ward SE. Effect of cancer pain on performance status, mood states, and level of hope among Taiwanese cancer patients. J Pain Symptom Manage2003;25: Hølen JC, Lydersen S, Klepstad P, Loge JH, Kaasa S. The Brief Pain Inventory: Pain s interference with function is different in cancer pain compared with non cancer chronic pain. Clin J Pain 2008; 24: Larsson A, Wijk H. Patient experiences of pain and pain management at the end of life: A pilot study. Pain Management Nursing 2007;8: Kuivalainen L. Eturauhassyöpää sairastavien miesten terveyteen liittyvä elämänlaatu vuoden seuranta-aikana. Kuopion yliopiston julkaisuja. Yhteiskuntatieteet 115, Bush NE, Donaldson G, Sullivan K. Quality of life of 125 adults surviving 6-28 years after bone marrow transplantation. Soc Sci Med 1995;40: Chang VT, Hwang SS, Kasimis B. Longitudinal documentation of cancer pain management outcomes: A pilot study at a VA medical center. J Pain Sympt Manag 2002;24: Fortner BV, Okon TA, Ashley J, Kepler G, Chavez J, Tauer K, Clements-Thompson M, Schwartzberger L, Demarco G, Houts AC. The zero acceptance of pain (ZAP) quality improvement project: Evaluation of pain severity, pain interference, global quality of life, and pain-related costs. J Pain Sympt Manag 2003; 25: Mercadante S, Porzio G, Ferrera P, Fulfaro F, Aielli F, Villari P, Ficorell C, Gebbia V, Riina S, Casuccio A, Mangione S. Sustained-release oral morphine versus transdermal fentanyl and oral methadone in cancer pain management. Eur J Pain 2008; 12: Reid CM, Gooberman-Hill R, Hanks GW. Opioid analgesics for cancer pain: symptom control for the living or comfort for the dying? A quality study to investigate the factors influencing the decision to accept morphine for pain caused by cancer. Ann Oncol 2008;19:44-48 Katri Hamunen LT, erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka ja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka, Meilahden sairaala Tarja Heiskanen LT, erikoislääkäri, vs ylilääkäri HYKS Kipuklinikka 12 KIPUviesti

12 K I P U J A E L Ä M Ä N L A A T U HARRI SINTONEN 15D-MITTARIN KÄYTTÖ ELÄMÄNLAADUN ARVIOINNISSA KIVUNHOIDON NÄKÖKULMA T Johdanto aloudelliset ja eettiset näkökohdat edellyttävät, että terveydenhuollossa käytetään vain sellaisia ehkäiseviä, diagnostisia, hoitavia ja kuntouttavia menetelmiä, joilla on myönteinen vaikutus ihmisten terveydentilaan, ts. positiivinen vaikuttavuus. Terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa pyritään selvittämään menetelmien tehokkuutta eli punnitsemaan niiden vaikuttavuutta ja kustannuksia toisiaan vasten. Vaikuttavuus nähdään menetelmien käytön välttämättömänä, mutta ei vielä riittävänä edellytyksenä. Vaikuttavuutta voidaan luonnollisesti mitata ja pääsääntöisesti tähän asti lääketieteessä on mitattukin lukemattomilla erilaisilla sairausspesifeillä kliinisillä, ns. kovilla mittareilla (esim. muutoksella verenpaineessa, kolesterolitasossa jne.) ja muutoksilla kuolleisuudessa ja sitä kautta muutoksilla elinajan pituudessa ja elinajanodotteessa. Ne kuitenkin kuvaavat terveydentilan muutoksia hyvin suppeasti eivätkä mahdollista eri sairauksien hoitotulosten vertaamista keskenään, mitä terveydenhuollon tehokkuuden parantaminen edellyttää. Laajalti onkin hyväksytty näkemys, että vaikuttavuutta pitäisi mitata laaja-alaisemmin muutoksena sekä elämän pituudessa että laadussa eli muutoksena laatupainotetuissa elinvuosissa (QALYissa). QALYt muodostuvat samalla periaatteella kuin mäenlaskun kokonaispisteet pituuspisteistä (elämän pituus) ja tyylipisteistä (elämän laatu). Kokonaispistemäärää voidaan kohottaa eli terveyshyötyä lisätä parantamalla tyyliä (elämän laatua) ja/tai pidentämällä hyppyä (elämää). Kun elämänlaadun mittauksessa käytetään samaa geneeristä (ei-sairausspesifiä) mittaria riippumatta siitä, mikä sairaus elämänlaadun muutokset on aiheuttanut, voidaan verrata erilaisiin sairauksiin kohdistuvien erilaisten terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta ja tehokkuutta yhteismitallisesti, yhteisellä valuutalla. Tämän ajatusmallin seurauksena elämänlaadun mittaus on noussut erittäin tärkeäksi terveydenhuollon menetelmien arvioinnissa. 15D Oivallisen mahdollisuuden terveyteen liittyvän elämänlaadun ja sen muutosten yhteismitalliseen mittaamiseen aikuisväestössä tarjoaa 15D. Se on 15-ulotteinen, geneerinen, herkkä, luotettava ja helppokäyttöinen sekä profiilin että yhden indeksiluvun tuottava mittari. Sen ulottuvuudet ovat liikuntakyky, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavanomaiset toiminnot, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys ja sukupuolielämä. Kukin ulottuvuus on jaettu 5 tasoon, joilla erotetaan enemmän tai vähemmän kutakin mitattavaa ominaisuutta. Elämänlaadun mittaaminen 15D:llä on hyvin helppoa: mittauksen kohteena olevat yksilöt täyttävät vain paperisen kyselylomakkeen eli rastittavat kultakin ulottuvuudelta sen tason, joka parhaiten kuvaa heidän terveydentilaansa mittausajankohtana ja siinä kaikki. Tämä vie aikaa noin 5-10 minuuttia ja tuloksena on yksilön 15-ulotteinen elämänlaatuprofiili ulottuvuuksien tasoilla 1-5 ilmaistuna. Vastaukset tallennetaan tietokoneelle, jossa niihin yhdistetään sekä 15D-profiilin että indeksiluvun (15D-lukeman) 0-1-asteikolla laskemisessa tarvittavat, aiemmissa väestötutkimuksissa johdetut arvotukset. 15Dprofiilit laaditaan arvotusalgoritmin 14 KIPUviesti

13 tuottamilla ulottuvuuksien tasoarvoilla 0-1-asteikolla. Saatavilla on myös sähköinen versio, jossa lomake täytetään internetissä ja ohjelma automaattisesti tuottaa profiilin ja indeksiluvun (1). Indeksiluku osoittaa erilaisten 15-ulotteisten terveydentilojen elämänlaadullista hyvyyttä tai huonoutta (1=ei mitään ongelmia, 0=kuollut) suomalaisen aikuisväestön kokemana. Pienin kliinisesti tärkeä muutos indeksiluvussa on noin ±0.03. Vertaamalla yksilön/ryhmän indeksilukuja eri aikoina (esim. ennen ja jälkeen hoidon) nähdään, onko elämänlaadussa kaiken kaikkiaan tapahtunut muutosta parempaan tai huonompaan suuntaan ja miten paljon, ja vertaamalla profiileja nähdään, millä ulottuvuuksilla muutoksia on tapahtunut, miten suuria ne ovat ja mihin suuntaan. Profiilien ja indeksilukujen vertailuun on saatavissa myös väestöreferenssejä, jotka ovat suoraan saatavilla sähköisessä versiossa. 15D on ilmeisesti herkin ja laajaalaisin yhden indeksiluvun tuottavaista geneerisistä elämänlaadun mittareista, ja siinä yhdistyvät profiili- ja yhden indeksiluvun mittarin edut. Tällä herkkyystasolla 15D tarjoaa uskottavimmat ja valideimmat terveydentilojen arvotukset QALYmittauksiin. Kaiken kaikkiaan 15D on useimpien tällaisilta mittareilta vaadittavien ominaisuuksien suhteen (hyväksyttävyys, luotettavuus/ toistettavuus, validiteetti ja herkkyys mitattuna sekä erottelukyvyllä eli kyvyllä havaita yksilöiden ja ryhmien välisiä eroja poikkileikkaustilanteessa että muutosvasteella eli kyvyllä havaita muutoksia yksilöissä tai ryhmissä yli ajan) vähintään yhtä hyvä, useimmiten parempi kuin muut vastaavan tyyppiset mittarit kuten EQ-5D, HUI3, SF-6D ja AQoL (2, 3, 4). 15D on ylivoimaisesti käytetyin elämänlaatumittari Suomessa ja sitä käytetään laajasti myös kansainvälisesti (virallinen käännös löytyy 25 kielelle). 15D:n ominaisuuksista, käyttökohteista, lomakkeista, kirjallisuudesta yms. on runsaasti tietoa netistä (5). 15D:n käyttömahdollisuuksia Alla on esimerkkejä eritasoisista kysymyksistä, joihin voidaan saada vastauksia 15D-mittauksilla. Yksittäisen potilaan tasolla kysymyksiä voisivat olla: Millaisiin terveysongelmiin potilas tarvitsee hoitoa/kuntoutusta? Tästä voidaan tehdä päätelmiä potilaan 15D-profiilista ja -lukemasta ennen hoitoa verrattuna iältään ja sukupuoleltaan samanlaisen henkilön 15D-profiiliin ja -lukemaan koko väestössä. Miten potilas on hyötynyt hoidosta? Tästä voidaan tehdä päätelmiä potilaan 15D-profiilista ja - lukemasta ennen hoitoa ja sen jälkeen verrattuna iältään ja sukupuolestaan samanlaisen henkilön 15Dprofiiliin ja -lukemaan koko väestössä. Miten potilas todennäköisesti hyötyy erilaisista hoidoista? Kun on kertynyt riittävästi tietoa potilaiden ominaisuuksista ja tilasta ennen hoitoa ja erilaisten hoitojen jälkeen, voidaan analysoida, millaiset potilaat hyötyvät erilaisista hoidoista, millaiset eivät. Kun sen jälkeen tiedetään potilaan tila ja ominaisuudet ennen hoitoa, voidaan laatia ennustemalleja siitä, miten hän eri hoidoista hyötyisi. Näin lääkäri voidaan löytää potilasta todennäköisesti eniten hyödyttävä hoitomuoto. Hoitopaikan (terveyskeskus, klinikka, sairaala, laitos) sisällä kysymyksiä voisivat olla: Mikä on sairauden X hoidon Y vaikuttavuus (saavutettu elämän laadun muutos tai lisäqaly) ja kustannukset huomioon ottaen, tehokkuus (kustannus per saavutettu elämän laadun muutos tai lisäqaly)? Mikä sairauden X vaihtoehtoisista hoitomuodoista on vaikuttavin, ja kustannukset huomioon ottaen, tehokkain? Mikä on suhteellinen vaikuttavuus (elämänlaadun muutos tai QALYjen lisäys) ja suhteellinen tehokkuus (kustannus per elämänlaadun muutos tai kustannus per lisäqaly) eri sairauksien hoidossa? Millaiset potilaat hyötyvät hoidosta? Kun on kertynyt riittävästi tietoa potilaiden ominaisuuksista ja tilasta ennen hoitoa ja erilaisten hoitojen jälkeen, voidaan analysoida, millaiset potilaat hyötyvät erilaisista hoidoista, millaiset eivät (tätä voidaan tarkastella eri hoitopaikkojen sisällä tai yli kaikkien hoitopaikkojen). Hoitopaikkojen välillä voisi esimerkiksi kysymys olla, mikä on sairauden X hoidon Y vaikuttavuus, ja kustannukset huomioon ottaen, tehokkuus eri hoitopaikoissa? 15D kivunhoidossa Kivunhoidon perimmäinen tavoite on parantaa potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua. Sen vuoksi kipua koskevissa tutkimuksissa suositellaan elämänlaadun mittaamista geneerisellä yhden indeksiluvun mittarilla, mikä mahdollistaa elämänlaadun ja sen muutosten vertailut erilaisten sairauksien ja hoitojen välillä. Tässä tarkastellaan lyhyesti joitain kokemuksia 15D:n käytöstä kroonisilla kipupotilailla. Näitä tuloksia on julkaistu toistaiseksi vain posterimuodossa (6). Kipuklinikalle lähetetyt potilaat Toukokuiden 2002 ja 2003 välillä ensi kertaa Helsingin yliopistollisen sairaalan (HYKS) kipuklinikalle saapuneille, kroonisesta kivusta kärsiville potilaille lähetettiin 15Dlomake täytettäväksi. Heistä 222 (50 %) täytti lomakkeen. Vastanneiden ikä vaihteli 16 ja 86 vuoden KIPUviesti

14 Kipu ja elämänlaatu Kuvio 1. Ikä- ja sukupuoli-vakioidut keskimääräiset 15Dprofiilit ja -lukemat kipu-, ohitusleikkaus- ja MS-potilailla sekä edustavassa väestöotoksessa. selkeästi alhaisin muihin ryhmiin verrattuna. Kipujanalla mitatun kivun voimakkuuden ja 15D-lukeman korrelaation oli (p=0.01). Potilaat akustikusneurinoomaleikkauksen jälkeen 15D-mittarin käyttö... jatkoa edelliseltä sivulta välillä (keskimäärin 52 vuotta) ja naisia oli 65 %. Vastanneiden elämänlaatua verrattiin edustavan väestöotoksen (Terveys2000-aineisto), ohitusleikkaukseen tulevien potilaiden (7) ja MS-potilaiden elämänlaatuun painottamalla ikä- ja sukupuolijakauma kipupotilaiden jakauman mukaiseksi. Kuviosta 1 nähdään ryhmien keskimääräiset 15D-profiilit ja -lukemat. Kuten odottaa saattaa, kipupotilailla on muihin ryhmiin verrattuna pahemmat ongelmat vaivojen ja oireiden ulottuvuudella, joka mittaa myös kivun voimakkuutta, mutta sen lisäksi monilla muilla ulottuvuuksilla kuten nukkuminen, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys ja sukupuolielämä. Tämä heijastuu myös kokonaiselämänlaatua osoittavaan 15D-lukemaan, joka on Kuvio 2. Ikä- ja sukupuolivakioidut 15D-profiilit ja -lukemat leikatuilla AN-potilailla, jotka kärsivät tai eivät kärsineet päänsärystä sekä edustavassa väestöotoksessa. Potilaille, jotka oli leikattu akustikusneurinooman (AN) vuoksi HYKS:ssa tammikuun 1995 ja syyskuun 2002 välisenä aikana lähetettiin15d-lomake, Beckin depressioskaala ja päänsärkylomake. Vastaukset saatiin 192 potilaalta (84 %), joiden ikä vaihteli 23 ja 79 vuoden välillä (keskimäärin 54 vuotta), naisia heistä oli 53 % ja leikkauksesta kulunut aika vaihteli 1 ja 9 vuoden välillä ollen keskimäärin 4.7 vuotta. Päänsärystä kärsi tutkimuksen ajankohtana 54 % ja masennuksesta 24 %. Kuviosta 2 nähdään keskimääräiset ikä- ja sukupuolivakioidut 15D-profiilit ja -lukemat leikatuilla AN-potilailla, jotka kärsivät tai eivät kärsineet päänsärystä sekä edustavassa väestöotoksessa. Leikatuilla AN-potilailla oli selkeästi kuulo-ongelmia väestöön verrattuna ja kuten odottaa saattaa, päänsärystä kärsivillä oli pahemmat ongelmat vaivojen ja oireiden ulottuvuudella kuin ei päänsärystä kärsivillä ja väestöverrokeilla. Kaiken kaikkiaankin päänsärystä kärsivien elämänlaatu oli selkeästi huonompi kuin ei päänsärystä kärsivillä eivätkä kummatkaan ryhmät olleet leikkauksesta huolimatta saavuttaneet läheskään väestöverrokkien elämänlaadun tasoa. Neurokirurgisesti hoidetut trigeminusneuralgiapotilaat Potilaille, joita oli hoidettu neurokirurgisesti trigeminusneuralgian (TNG) vuoksi HYKS:ssa tammikuun 1999 ja lokakuun 2002 välisenä aika- 16 KIPUviesti

15 Kuvio 3. Ikä- ja sukupuolivakioidut 15D-profiilit ja -lukemat neurokirurgiseen hoitoon tyytyväisillä ja tyytymättömillä TNG-potilailla sekä edustavassa väestöotoksessa. na lähetettiin15d-lomake ja kivun hoitoa koskeva lomake. Vastaukset saatiin 90 potilaalta (86 %), joiden ikä vaihteli 25 ja 93 vuoden välillä (keskimäärin 64 vuotta), naisia heistä oli 58 %. Potilaista 79 % oli tyytyväisiä neurokirurgiseen hoitoon, loput tyytymättömiä. Kuviosta 3 nähdään keskimääräiset ikä- ja sukupuolivakioidut 15D-profiilit ja -lukemat TNG-potilailla, jotka olivat tyytyväisiä tai tyytymättömiä hoitoon sekä edustavassa väestöotoksessa. Tyytyväisillä näyttää olevan jopa parempi elämänlaatu kuin väestöverrokeilla, mutta tyytymättömien elämänlaatu on väestöä ja tyytyväisiä huonompi kaikilla ulottuvuuksilla, mutta erityisesti vaivojen ja oireiden sekä nukkumisen ulottuvuuksilla ja siten myös kokonaiselämänlaatu on selkeästi huonompi kuin vertailuryhmillä (8). on hyvä erottelukyky ja muutosvaste ainakin kroonisia kipupotilaita tutkittaessa. Näillä potilailla on myös selvästi alentunut elämänlaatu verrattuna sekä ikä- ja sukupuolivakioituun väestöön että lukuisiin erilaisiin potilasryhmiin itse asiassa kroonisten kipupotilaiden elämänlaatu näyttää olevan huonommasta päästä mitä on havaittu. Lisäksi elämänlaatu näyttää olevan vahvasti sidoksissa kivun voimakkuuteen. Toistaiseksi on kuitenkin suhteellisen vähän kokemusta ja tuloksia siitä, miten elämänlaatu muuttuu 15D:llä mitattuna erilaisissa kipupotilasryhmissä erilaisten kivunhoitojen tuloksena. HUS:ssa on kuitenkin menossa melko laaja aineiston keruu vastauksen saamiseksi tähän mielenkiintoiseen ja hoidon kehittämisen kannalta tärkeään kysymykseen. Quality of Life (AQoL) with four other generic utility instruments. Ann Med 2001; 33: Moock J, Kohlmann T. Comparing preference-based quality-of-life measures: results from rehabilitation patients with musculoskeletal, cardiovascular, or psychosomatic disorders. Qual Life Res Apr;17(3): Nieminen P, Haanpää M, Leinonen N, Rimaaja T, Roine RP, Räsänen P, Sintonen H. 15D in assessment of quality of life in chronic pain patients. Poster 1708-P211 presented in the 11th World Congress on Pain, held August 21-26, 2005 in Sydney, Australia. 7. Kattainen E, Sintonen H et al. Health-related quality of life of coronary artery bypass grafting and percutaneous transluminal coronary artery angioplasty patients: 1-year follow-up. Int J Technolog Assess Health Care 2005; 21(2): HaanpääM, L, J, H, J. Pään alueen neuralgisten kipujen hoito. Duodecim 2005;121: Leinonen N, Haanpää M, Pohjola J, Sintonen H, Hernesniemi J, Kalso E. Selkäydinstimulaatio - vaikean neuropaattisen kivun hoitovaihtoehto. Suomen Lääkärilehti 2004; 59 (21-22); Johtopäätöksiä Edellä esitetyt esimerkit ja muutkin kipupotilailla tehdyt (9) ja meneillään olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että 15D soveltuu erittäin hyvin kipupotilaiden elämänlaadun ja sen muutosten mittaukseen. Sillä Lähdeluettelo Sintonen H. The 15D instrument of health-related quality of life: properties and applications. Ann Med 2001; 33: Hawthorne G, Richardson J, Day NA. A comparison of the Assessment of Harri Sintonen VTT, terveystaloustieteen professori Kansanterveystieteen laitos, Helsingin yliopisto ja Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö (Finohta), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos harri.sintonen@helsinki.fi KIPUviesti

16 Kipu ja elämänlaatu RAE BELL FOOD AND PAIN H ippocrates wrote Let food be thy medicine. As clinicians we strive to promote a healthy lifestyle in our patients, including a balanced diet. The concept of functional food was developed in the 1990 s (1). A functional foodstuff is more than a simple nutrient, having in addition an effect which promotes health or combats disease. Phytosterol enriched foods which decrease cholesterol levels are one example of manufactured functional food. Herbs and spices may also have health promoting effects (2). The soybean is a rich source of isoflavones, with the phytoestrogen genistein being the major soy isoflavone. Recent evidence indicates that soy isoflavones play a beneficial role in obesity, cancer, osteoporosis, and cardiovascular disease. Soybeans, sucrose, and tart cherries have all been proposed as dietary constituents, which could serve as novel therapies for pain (3). That diet is related to pain should not come as a surprise. On the most basic level, the central nervous system has nutritional requirements. Some dietary constituents function as triggers for pain, while others have been found to have analgesic or anti-inflammatory effects. Central nervous system nutritional requirements Endogenous pain relieving systems require essential amino acids such as tryptophan, the precursor of serotonin. Tryptophan is abundant in turkey, chicken, avocados and bananas. Certain vitamin deficiencies are associated with pain - for example vitamin B12 deficiency results in painful polyneuropathy, while vitamin D deficiency may cause musculoskeletal pain. Food as a trigger for pain In a survey of 1024 migraine patients 79.7% reported migraine triggers. The triggers included alcohol (37.8%), food (26.9%) and not eating (57.3%) (4). Eating very cold food may trigger headache, often termed ice-cream headache. Urinary acid arthritis attacks are precipitated by intake of purines, while dietary oxalates and calcium are linked to urolithiasis and renal colic. Food-drug interactions Dietary constituents have the potential to influence physiological systems in the same manner as drugs. Caffeine is described as probably being mankind s most widely consumed drug (5), with the Scandinavian countries ranked amongst the highest consumers of coffee. Consuming large amounts of caffeine or colas (which contain both caffeine and phosphoric acid) is associated with osteoporosis (6, 7). Caffeine is a non-selective adenosine receptor antagonist and has CNS stimulant properties. Caffeine has been demonstrated in an animal study to reverse the anti-inflammatory effects of methotrexate (8). Cytochrome P450 (CYP) 1A2 participates in the metabolism of caffeine and a number of clinically important drugs. Certain selective serotonin reuptake inhibitors particularly fluvoxamine, have been reported to be potent inhibitors of this isoenzyme. Concurrent administration of fluvoxamine has the potential to increase the effects of caffeine. It is currently recommended that dietary caffeine intake should be considered when planning, or assessing response to drug therapy (5). Caffeine is known to exert many of its effects via the sympathetic nervous system and consumption of caffeine results in increased plasma concentrations of catecholamines 18 KIPUviesti

17 (9, 10). In theory, this could have significance for patients with sympathetically maintained pain (SMP), and raises the question whether pain treatment with sympathetic blocks should be preceded and /or accompanied by a reduction in the consumption of caffeine and other sympathomimetic agents such as tobacco. About 50% of drugs used in humans, including opioid analgesics such as buprenorphine, methadone and hydromorphone are handled by cytochrome P 450 (CYP) 3A4. Consumption of grapefruit juice inhibits intestinal (CYP) 3A4, resulting in a reduction in pre-systemic first passage metabolism and increasing drug bioavailability (11). Juice from Sevilla oranges has a similar effect (12). Food with antiinflammatory effect In 2003 the World Health Organization published a report describing a global nutrition transition, linking this dietary shift to the development of chronic disease. According to this report, predominantly plantbased diets have been replaced by high-energy pro-inflammatory diets, resulting in a general reduction in dietary omega - 3 polyunsaturated fatty acids (PUFAs) and a relative increase in the consumption of omega - 6 PUFAs (13). Increasing the intake of omega - 3 PUFAs has been shown to have anti-inflammatory effects. A recent meta-analysis concludes that daily supplementation reduces joint pain, morning stiffness, number of painful joints and consumption of NSAIDs in patients with rheumatoid arthritis or inflammatory intestinal disease (14). Oleocanthol, a constituent of virgin olive oil has been shown to have an ibuprofen-like effect (15), while plant flavonoids, especially isoflavones exert anti-inflammatory effects due in part to powerful inhibition of lipoxygenase (LOX) and COX- 2 (16). Oral anthocyanins extracted from tart cherries reduced inflammation-induced pain behaviour in rats, with the efficacy of the highest dose (400 mg/kg) being similar to indomethacin 5 mg/kg (17). Soy and pain After working with a specific model of neuropathic pain for several years Shir and colleagues had problems replicating the model, although rat strain, gender, age and a number of other factors were unchanged. They traced the source of variability at least in part, to diet, with animals fed soy-containing diet perioperatively expressing significantly weaker neuropathic sensory disorders compared to rats fed on soy-free diets. They later published a study in rats demonstrating that consumption of a soy diet before nerve injury pre-empts the development of neuropathic pain (18). A further study confirmed that the effect was pre-emptive, and did not appear if the animals were fed soy after surgery (19). A recent study in mice reports that the soy isoflavone genistein may ameliorate painful neuropathy by multiple mechanisms (20). A soy diet in an animal study of cancerrelated bone pain has been shown to reduce secondary mechanical hyperalgesia (21). Polyamines and pain sensitivity The polyamines spermidine, putrescine and spermine have a central role in cell growth and differentiation. Polyamines are obtained from dietary sources, and are also partially formed in the gut as a result of bacterial metabolism. Defective homeostatic control of polyamine metabolism results in pathological disease states including cancer. A polyamine deficient diet in animals with cancer tumours resulted in reduced tumour growth and reduced metastases (22). Polyamines also have a role in the regulation of NMDA receptor function including the facilitation of pain hypersensitivity (23). Recently Rivat and colleagues demonstrated in an animal model that a polyamine deficient diet strongly reduced long-lasting hyperalgesia induced by inflammation or incision. A polyamine deficient diet also reversed pain hypersensitivity associated with monoarthritis or neuropathy and restored the analgesic effect of morphine (23). Diet and chronic pain In the pain clinic we regularly assess our patients diets and dietary habits. Many patients report deficient diet, and occasionally even bizarre eating habits. Vitamin D deficiency is not uncommon. Irregular meals, high consumption of tobacco, coffee and/ or cola are commonly reported. Poor nutrition in this patient group may be related to a number of factors, including depression and/or economic hardship, but may also be due to a basic lack of knowledge. An important therapy goal in the multidisciplinary pain clinic is to promote general good health through improvement of diet, sleep hygiene, exercise and reduction in tobacco consumption. Whether specific, individually tailored diets can help to reduce pain is yet to be established. References 1. Palou A, Serra F, Pico C. General aspects on the assessment of functional foods in the European Union. Eur J Clin Nutr 2003; 57 (Suppl 1): S12-S17 2. Tapsell LC, Hemphill I, Cobiac L, Patch CS, Sullivan DR, Fenech M, KIPUviesti

18 Kipu ja elämänlaatu Roodenrys S, Keogh JB, Clifton PM, Williams PG, Fazio VA, Inge KE. Health benefits of herbs and spices: the past, the present, the future. Med J Aust. 2006;185(4 Suppl):S Tall JM, Raja SN. Dietary constituents as novel therapies for pain. Clin J Pain 2004;20: Kelman L. The triggers or precipitants of the acute migraine attack. Cephalalgia 2007;27(5): Carrillo JA, Benitez J. Clinically significant pharmacokinetic interactions between dietary caffeine and medications. Clin Pharmacokinet 2000;39: Tucker KL, Morita K, Qiao N, Hannan MT, Cupples LA, Kiel DP. Colas, but not other carbonated beverages, are associated with low bone mineral density in older women: The Framingham Osteoporosis Study Am J Clin Nutr 2006;84(4): Focking M, Schmiegelt D, Trapp T. Caffeine-mediated enhancement of glucocorticoid receptor activity in human osteoblastic cells. Biochem Biophys Res Commun 2005;18;337(2): Montesinos MC, Yap JS, Desai A, Posadas I, McCrary CT, Cronstein BM. Reversal of the antiinflammatory effects of methotrexate by the nonselective adenosine receptor antagonists theophylline and caffeine: evidence that the antiinflammatory effects of methotrexate are mediated via multiple adenosine receptors in rat adjuvant arthritis. Arthritis Rheum. 2000;43(3): Acheson KJ, Gremaud G, Meirim I, Montigon F, Krebs Y, Fay LB, Gay L- J, Schneiter P, Schindler C, Tappy L. Metabolic effects of caffeine in humans: lipid oxidation or futile cycling? Am J Clin Nutr 2004; 79: Norager CB, Jensen MB, Weimann A, Madsen MR. Metabolic effects of caffeine ingestion and physical work in 75-year old citizens. A randomized, double-blind, placebo-controlled, cross-over study. Clin Endocrinol 2006;65(2): Benmebarek M, Devaud C, Gex-Fabry M, Powell Golay K, Brogli C, Baumann P, Gravier B, Eap CB. Effects of grapefruit juice on the pharmacokinetics of the enantiomers of methadone. Clin Pharmacol Ther 2004;76(1): Harris RZ et al. Dietary effects on drug metabolism and transport. Clin Pharmacokinet 2003;42: World Health Organization. Diet, nutrition and the prevention of chronic diseases. WHO technical report series:916, Geneva Goldberg RJ, Katz J. A meta-analysis of the analgesic effects of omega-3 polyunsaturated fatty acid supplementation for inflammatory joint pain. Pain 2007; 129(1-2): Beauchamp GK, Keast RS, Morel D, Lin J, Pika J, Han Q, Lee CH, Smith AB, Breslin PA. Phytochemistry: ibuprofen-like activity in extra-virgin olive oil. Nature 2005; 437(7055): Laughton MJ, Evans PJ, Moroney MA, Hoult JR, Halliwell B. Inhibition of mammalian 5-lipoxygenase and cyclo-oxygenase by flavonoids and phenolic dietary additives. Biochem. Pharmacol 1991;42: Tall JM, Seeram NP, Zhao C, Nair MG, Meyer RA, Raja SN. Tart cherry anthocyanins suppress inflammation-induced pain behavior in rat. Behav Brain Res 2004;153(1): Shir Y, Ratner A, Raja SN, Campbell JN, Seltzer Z. Neuropathic pain following partial nerve injury in rats is suppressed by dietary soy. Neurosci Lett 1998;240(2): Shir Y, Raja SN, Weissman CS, Campbell JN, Seltzer Z. Consumption of soy diet before nerve injury preempts the development of neuropathic pain in rats. Anesthesiology 2001;95(5): Valsecchi AE, Franchi S, Panerai AE, Sacerdote P, Trovato AE, Colleoni M. Genistein, a natural phytoestrogen from soy, relieves neuropathic pain following chronic constriction sciatic nerve injury in mice: anti-inflamma- tory and antioxidant activity. J Neurochem 2008;107(1): Zhao C, Wacnik PW, Tall JM, Johns DC, Wilcox DL, Meyer RA, Raja SN. Analgesic effects of a soy-containing diet in three murine bone cancer pain models. J Pain 2004;5(2): Seiler N, Sarhan S, Grauffel C, Jones R, Knödgen B, Moulinoux JP. Endogenous and exogenous polyamines in support of tumor growth. Cancer Res 1990;50: Traynelis SF, Hartley M, Heinemann SF. Control of proton sensitivity of the NMDA receptor by RNA splicing and polyamines. Science 1995;268: Rivat C, Richebé P, Laboureyras E, Laulin JP, Havouis R, Noble F, Moulinoux JP, Simonnet G. Polyamine deficient diet to relieve pain hypersensitivity. Pain. 2008; 137 (1): Rae Bell Multidisciplinary Pain Clinic / Regional Centre of Excellence in Palliative Care Haukeland University Hospital Bergen, Norway 20 KIPUviesti

19 REETTA SAARINEN KIPU JA PERHE P erhe on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteisö, jossa usein vähintään kahden yksilön välillä on pitkäaikainen kiintymyssuhde. Tämä on yksi monista tavoista määritellä perhe. Näin määritellen, perheeseen voi kuulua ydinperheen lisäksi myös muuta sukua sekä läheisiä. Kipu ja etenkään krooninen kipu ei ole vain yksilön henkilönkohtainen asia, joka vaikuttaisi ainoastaan yksilön elämään. Kuten kaikki kipupotilaita kohtaavat lähes päivittäin kuulevat, sairastuminen ja kipu on monesti vaikuttanut laajasti myös henkilön lähipiiriin, varsinkin perheeseen. Kipu on aina haaste ja jonkinasteinen kriisi perheessä, joka täytyy perheen sisällä ratkaista. Parhaimmillaan perheestä tulee kivun myötä yhä tiiviimpi yksikkö, turvasatama, jonka avulla kohdata kivun arkeen tuomat haasteet. Joskus kipu voi kriisiyttää tilanteen perheessä niin hankalaksi, että solmujen aukomiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Kipua ilmaistaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja ilmaisuun aina vaikuttaa paitsi kipua kärsivän henkilön yksilölliset tekijät, myös vuorovaikutukselliset tekijät. Yksilön kivun ilmaisu voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen siitä, kenen seurassa henkilö kipua kokee. Toisaalta perheen vuorovaikutukselliset tekijät voivat vaikuttaa myös siihen, minkälaisia keinoja henkilö kivun kanssa toimeen tulemiseksi oppii käyttämään. Usein kuultu kysymys kipuklinikan psykologin vastaanotolla on kuinka saan puolisoni ymmärtämään, mistä kivun kanssa elämisessä on kyse? Kuinka saan läheiseni tajuamaan, miltä kipu minusta tuntuu? Toista ihmistä ei voi pakottaa ymmärtämään asioita, mutta pitkälle voi päästä jo sillä, että itse oivaltaa mistä kipuongelmassa juuri omalla kohdalla on kysymys. Ongelman pilkkominen pienempiin osiin voi mahdollisesti helpottaa huomaamaan, mitä kaikkea kipuongelma pitää sisällään. Kivun kroonistuminen vuorovaikutuksessa Tästä kivusta on tullut avioliittomme kolmas pyörä Parhaimmillaan perhe voi toimia yksilön elämänajan mahdollisuutena oppia ymmärtämään itseään ja vuorovaikutuksellisia asioita sekä toimia tukena elämän eri vaiheissa. Perheen tiedostetut ja tiedostamattomat vuorovaikutukselliset tapahtumat voivat kroonisessa kivussa toimia sekä voimavaroina että toisaalta kuormittavina tekijöinä tai jopa kipua kroonistavina tekijöinä. Kipu on julma vieras perheessä ja sen kokee tietysti kaikkein julmimpana perheenjäsenistä se, jonka kohdalla kipu on jokapäiväinen kumppani. Yhtä hyvin saattavat kuitenkin perheen kivuttomatkin jäsenet henkisellä tasolla kärsiä läheisensä näkemisestä kivuliaana päivästä toiseen, ja tämä myötäkokeminen voi vaikuttaa perheen sisäisiin suhteisiin hyvinkin paljon. Kivusta kärsivästä voi monesti tuntua siltä, että kivun jatkuva valittaminen läheisille on kohtuutonta, minkä vuoksi hän tulee jättäneeksi kertomatta kivun todellista voimakkuutta ja rajoittavuutta. Kivulias perheenjäsen saattaa sinnitellä arkisten asioiden hoitamisessa lähes entiseen tapaan, kivun äärirajoilla, koska ei halua kuormittaa perhettään tilanteellaan. Samanaikaisesti hän voi kokea läheisensä hyvin itsekkäiksi ja ajattelemattomiksi, koska he eivät ole huomioineet hänen kiputilannettaan ja toimintarajoituksia esimerkiksi kesälomasuunnitelmissa. Tämän ristiriidan näkeminen omassa toimintatyylissä voi jo monesti helpottaa kivusta sekä sen tuomasta kuormittuneisuudesta keskustelemista perheessä. Yksilöiden käyttämät roolit muodostuvat aina vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Perheen sisällä roolit jakautuvat vanhempien ja lasten roolien lisäksi tarkemmin määritellyimpiin rooleihin, joiden kautta yksilön vastuut ja asema perheessä muodostuvat. Epävirallisten roolien muodostuminen on melko tiedostamaton prosessi ja roolirakenne perheissä on luonnostaan melko pysyvä. Kroonisen kivun myötä roolit väistämättäkin perheessä usein kui- KIPUviesti

20 Kipu ja elämänlaatu Kipu ja perhe jatkoa edelliseltä sivulta tenkin muuttuvat. Perheenjäsenet joutuvat sopeuttamaan omaa toimintaansa, jotta perhe pysyisi jollakin tavalla toimivana yksikkönä muuttuneessa elämäntilanteessa. Perheen uusi roolitus muodostuu useimmiten varsin huomaamatta ja ei aina edes parhaalla mahdollisella tavalla. Puolison avuttomuus muuttuneen tilanteen edessä voi näyttäytyä kipeän läheisen liiallisena holhoamisena. Kumppanin ylihuolehtiva ote kipeää perheenjäsentä kohtaan voi passivoittaa, hidastaa kuntoutumista ja tätä kautta jopa lisätä vajaakuntoisuutta. Lisäksi kipeälle perheenjäsenelle itsenäisyyden menettäminen mahdollisten liikuntarajoitusten myötä ja jatkuva toisten apuun turvautuminen voi olla hyvinkin turhauttavaa ja tulla esiin vaikkapa aggressiivisena käyttäytymisenä. Toisaalta vihantunteet, joita muuttunut elämäntilanne herättää myös läheisissä, voivat johtaa läheisen vähättelevään asennoitumiseen kipua kohtaan. Kun pyrkii sulkemaan asian osittain pois mielestään, sietämättömältä tuntuva tilanne tuntuu helpommalta kestää. Erilaisten kivun tuomien muutosten myötä ainakin kivusta kärsivä henkilö joutuu pohtimaan mahdollisesti myös identiteettiään uudelleen. Kuka olen näiden toimintarajoitusten kanssa, kun en enää pystykään siihen mihin aikaisemmin. Pitkittynyt kipu, sen tuomat rajoitukset sekä perheen jäsenten erilaiset menetykset muodostavat niin tunnepitoisen keskusteluaiheen, että sen purkaminen usein herättää monenlaisia syyllisyyden, avuttomuuden ja vihankin tunteita perheenjäsenissä. Lienee täysin inhimillistä, ettemme pysty milloinkaan täysin asettumaan toisen asemaan on kyseessä sitten toisen ilo, suru, kärsimys tai kipu. Kuten jo todettu, kipu ei myöskään esiinny eristyksissä yksilön ja perheen muusta elämästä. Perheenjäsenillä voi olla jo valmiiksi muita stressitekijöitä arjessaan, jotka vievät voimavaroja: työstressiä, työttömyyttä, taloudellisia vaikeuksia tai normaaleja lapsiperheen kiireitä, joiden kanssa arjessa tasapainoilla. Kivusta kärsivä voi kokea ahdistavana sen, että muun perheen elämä menee eteenpäin hänen sairaudesta ja kivusta huolimatta, samalla kun hän itse kokee elämänsä pysähtyneen kivun alkamisajankohtaan. Tämä kokemus voi ainakin henkisellä tasolla eristää kivuliasta perheenjäsentä muusta perheestä ja aiheuttaa väärinymmärryksiä ja vaikeuksia kommunikaatiossa. Perheessä elävät uskomukset Meidän perheessä ei ole ikinä tarvinnut turvautua nuppimaakarin hoitoon Vaatimus siitä, että kipu täytyy saada pois, jotta hoito on onnistunut, on usein potilaan lisäksi myös potilaan perheen vaatimus. Voi tuntua vaikealta ymmärtää, että lääketiede pystyy uskomattomiin toimenpiteisiin säästäessään ihmishenkiä, mutta kipua ei saa kokonaan pois. Läheisten turhautuminen potilaan kärsimyksen sivusta seuraamiseen voi näkyä aggressiivisena käytöksenä hoitavaa tahoa kohtaan. Joskus vastaanotolla kuuleekin, että kivusta kärsivä kokee hyväksyneensä kivun sekä sen tuomat rajoitukset elämässään paremmin kuin perheenjäsenet. Perheissä muodostuu usein varsin pysyvä kokoelma uskomuksia kivusta, sairauksista ja toimintarajoitusten vaikutuksesta arkeen sekä mahdollisuudesta selviytyä kipuhaasteen kanssa. Nämä uskomukset vaikuttavat tapaan, jolla kipuhaaste perheessä kohdataan, selviytymiskeinojen valintaan ja määrittävät myös sen, kuinka perhe kipuongelmaan sopeutuu. Potilaan perheen uskomukset hyvästä hoidosta ja oikeanlaisista hoitokeinoista eivät voi olla vaikuttamatta potilaan antamaan arvostukseen hoitoaan kohtaan ja toisaalta myös hänen kokemaansa hoidon tehokkuuteen. Potilaan vastarinta vaikkapa psykologin käyntiä tai masennuskipulääkityksen aloittamista kohtaan voi tulla esiin sivulauseessa hänen pohtiessaan toivomaansa hoitoa. Ei ole lainkaan tavatonta, että henkilö kertoo käyvänsä psykologin vastaanotolla puolisoltaan salaa tai jättäneensä kotona kertomatta kipulääkityksensä todellista määrää. Leimaantumisen pelolla jopa oman perheen silmissä voi olla varsin tehokas negatiivinen vaikutus tiettyjen hoitojen onnistumisen tai jopa aloittamisen suhteen. Sosiaalisten tilanteiden sekä ympäristön havainnoiminen on yksilöllistä. Toiset ovat esimerkiksi hyvin herkkiä huomioimaan läheistensä mielialoja, toisille tehtävä on lähes mahdoton. Helposti teemme virheellisiä oletuksia toisten käyttäytymisestä ja jokainen tekee havaintoja ympäristöstään omien odotustensa ja aikaisempien kokemustensa pohjalta. Skeemat eli mielen sisäiset mallit todellisuudesta ohjaavat voimakkaasti sitä, mihin tarkkaavaisuus kohdentuu. Usein potilaat toteavat kumppaninsa olevan terve kuin pukki, jonka vuoksi toisen jatkuva kipu on vaikeaa havaita ja ymmärtää. Kumppanin huolimattomasti lausumat kommentit jatkuvasta kivusta tai omatoimisen kuntoutuksen tärkeydestä voivat jäädä kivuliaan henkilön mielessä elämään tilanteen vähättelynä. Toisaalta myös kumppanin voi olla vaikea lähestyä kivuliasta läheistään, kun ei oikein tiedä, johtuuko tämän ärtyisyys siitä, mitä minä olen tehnyt vai jatkuvasta kivun aiheuttamasta kuormittuneisuudesta. 22 KIPUviesti

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky

Lisätiedot

Syövän läpilyöntikipu

Syövän läpilyöntikipu BTcPBTcP PBTcPBTcP TcPBTcPB Syövän läpilyöntikipu Todellisuudessa ei ole olemassa keskiverto syöpäpotilasta 1 eikä keskimääräistä syövän läpilyöntikipukohtaustakaan 1 Effentora_Syövän läpilyöntikipu opas

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003 Tämän kyselyn tarkoituksena on saada riittävän monipuolinen kuva kipuongelmastanne. Lomakkeessa on kysymyksiä, joihin pyydämme Teitä vastaamaan joko ympyröimällä

Lisätiedot

Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen pj, hallitus ja toimikunnat 2018

Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen pj, hallitus ja toimikunnat 2018 Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen pj, hallitus ja toimikunnat SKTY:n puheenjohtaja Säännöt: 8 kohta 13 Valitaan hallitukselle puheenjohtaja joka toinen vuosi. Pj valittiin vuosikokouksessa, pj:na jatkaa

Lisätiedot

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +

Lisätiedot

Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.

Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet. Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8. Laadulla lisää elinvuosia laatupainotetut elinvuodet Pirjo Räsänen, arviointijohtaja HUS Tehy, terveyspoliittinen seminaari, 31.8.2018 1 Tuloksellisuus ilmaisee kokonaistavoitteiden saavuttamista Tuloksellisuus

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (7) 361 Valtuutettu Reetta Vanhasen aloite psykososiaalisen tuen vahvistamisesta elämän loppuvaiheen hoidossa Päätös katsoi valtuutettu Reetta Vanhasen aloitteen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Terveydenhuollon tavoitteet

Terveydenhuollon tavoitteet Apuvälineet kliiniseen päätöksentekoon Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopisto Terveydenhuollon tavoitteet Tuotetaan terveyttä niin paljon kuin mahdollista sillä henkilökuntaresurssilla, joka on käytettävissä.

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä.

Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auron julisti sodan turhia lääkkeitä vastaan syksyllä 2016. Todistaaksemme fysioterapian tehon yhdistettynä etävalmennukseen

Lisätiedot

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee

Lisätiedot

Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen Terveydenhuolto tieteessä Harri Sintonen VTT, emeritusprofessori Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto harri.sintonen@helsinki.fi Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaaminen

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Polven tekonivelleikkauksen tulokset Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke 1 Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke Omaishoitajuuden alkuarviointiprosessissa pilotoidut mittarit, pilotoitujen mittareiden tarkastelu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle?

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Riikka Huovinen Vs ylilääkäri, Syöpäjärjestöt Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri TYKS, Syöpäklinikka Sidonnaisuudet Työpaikat:

Lisätiedot

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti Missä kipu tuntuu ja koetaan? Kivun säätelysysteemi Neuroplastisiteetti sekä perifeerisesti

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2017 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 11.12.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019

Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry Hälsofrämjande sjukhus och organisationer i Finland

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17

TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot