RAPORTTI Pohjavesi energiavarastona Suomessa

Transkriptio

1 RAPORTTI Pohjavesi energiavarastona Suomessa

2 Tiivistelmä Suomen pohjavesialueissa on merkittävä uusiutuvan energian käyttöpotentiaali, jota ei ole vielä juurikaan otettu käyttöön. Pohjaveteen sitoutunutta energiaa voidaan hyödyntää parhaiten ns. ATES (aquifer thermal energy storage) järjestelmällä. ATES systeemissä pohjavesivarastoa käytetään sekä lämmitykseen että jäähdytykseen. Mikäli pohjavettä hyödynnetään vain lämmitykseen tai jäähdytykseen, puhutaan yleisesti GWHP (ground water heat pump) järjestelmästä. Suomen ympäristökeskuksen Hertta- ja Corine tietokantojen perusteella Suomen 5957 pohjavesialueesta 801 on alueilla, jotka ovat nykyisin asuin- tai teollisuuskäytössä. Tämän tutkimuksen perusteella ko. alueiden pohjavedestä hyödynnettävissä oleva energiamäärä on noin kw ja lämpöpumpulla tuotettava lämmitysenergia noin kw. Lämmitysenergiamäärällä kw voisi lämmittää rakentamismääräyskokoelman C3 (2010) mukaisia lämpöeristykseltään normiomakotitaloja (mitoitusteho W/m 2 säävyöhykkeestä riippuen) yli 1,2 miljoonaa m 2 ja passiivitalon määräykset täyttäviä kerrostaloja (mitoitustehon tarve W/m 2 ) lähes 2,4 miljoonaa m 2. ATES - systeemi soveltuu Suomessa alueille, joissa maaperäolosuhteet mahdollistavat pohjaveden hyvän imeytymisen ja liikkumisen. Pääsääntöisesti tällaisia alueita Suomessa ovat harju- ja Salpausselkämuodostumat. ATES systeemistä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisriskiä, koska maaperässä ei kierrä lämmönsiirtonestettä. Kohdekohtainen ATES - systeemin suunnittelu vaatii kuitenkin huolelliset pohjavesi- ja ympäristötutkimukset. ATES - systeemin on raportoitu olevan kustannustehokkaampi kuin kallioenergiaa hyödyntävän geoenergiasysteemin (BTES) ja siten ATES investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin BTES - systeemin. Erityisesti ATES - systeemin kustannustehokkuus korostuu, mikäli järjestelmää käytetään viilennykseen.

3 Sisällysluettelo 1.0 TAUSTAA MENETELMÄT LYHYESTI TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET POHJAVEDEN HYÖDYNTÄMISEN EDELLYTYKSET JA HAASTEET Soveltuvat alueet Suunnittelu ATES - systeemin haasteet ATES - systeemin kustannukset... 7 LIITTEET LIITE A Kunta ja pohjavesialuekohtainen lista kohteista, joissa on mahdollista lämmittää tyypin C omakotitaloa yli 1000 m 2 ja kerrostaloa yli 1500 m 2 pohjavesienergialla i

4 1.0 TAUSTAA Tämä selvitys liittyy Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselle laadittavaan väitöskirjatyöhön, jonka otsikkona on Termogeologia geoenergian soveltamismahdollisuudet Suomessa. Tässä esitetään suomenkielinen lyhennelmä tieteellisestä artikkelista Groundwater as a Potential Energy Source in Finland. Työn tarkoituksena oli selvittää ns. GWHP (groundwater heat pump) geoenergiasysteemin käyttömahdollisuuksia Suomessa. Systeemin periaate on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Pohjaveden käyttö energianlähteenä periaatekuva. Suomessa on kaikkiaan 5957 pohjavesialuetta, joista muodostuu pohjavettä noin 5,4 miljoonaa kuutiometriä vuorokaudessa. Jos tässä vesimäärässä olevasta potentiaalista hyödynnettäisiin 3 astetta lämmitystarkoituksiin ja jos lämpö tuotettaisiin nykyaikaisella lämpöpumpulla (COP H = 4), olisi Suomen pohjavesistä teoreettisesti hyödynnettävissä noin 1040 MW energiaa. Vertailun vuoksi TVO:n Olkiluodon OL1 ja OL2 reaktoreiden nettosähköteho on 880 MW / reaktori. 2.0 MENETELMÄT LYHYESTI Työssä käytiin läpi kaikki Suomen pohjavesialueet ja määritettiin ne pohjavesialueet/pohjavesialueiden osat, jotka ovat asumis- tai teollisuuskäyttöön kaavoitetuilla alueilla. Tuloksina laskettiin jokaiselle pohjavesialueelle, jonka maankäyttö oli kokonaan tai osittain asumista ja/tai teollisuutta, energian hyödyntämiskapasiteetti, eli se energiamäärä, mikä pohjavedestä on hyödynnettävissä. Laskennan lähtökohtana olivat Suomen Ympäristökeskuksen Hertta tietokannan ilmoittamat pohjavesialueiden antoisuustiedot täydennettynä työn aikaisilla haastatteluilla ja se, että pohjavedestä hyödynnettäisiin energiaa muuttamalle sen lämpötilaa 3 ºC. 1

5 Lämpöpumpulla tuotettavan lämmitysenergian määrä laskettiin käyttäen lämpöpumpun tehokkuuslukua (COP H ) 4. Pohjavesienergian hyödyntämislaskuja varten laskettiin 3 erityyppisen asuin- ja kerrostalon mitoitusenergiantarve. Tämä laskenta tehtiin Aalto yliopiston Energiatekniikan laitoksen toimesta. Pohjavedestä lämpöpumpun avulla hyödynnettävissä oleva lämmitysenergia (kw) jaettiin tarvittavalla mitoitusenergialla (W/m 2 ) jolloin saatiin tulokseksi arviot siitä, kuinka monta rakennusneliötä pohjavedestä hyödynnettävällä energialla on mahdollista lämmittää. Laskennassa huomioitiin Suomen 4 eri ilmastovyöhykettä. 3.0 TULOKSET Aiemmin kuvatuilla kriteereillä pohjavesienergian hyödyntämiselle potentiaalisiksi määritellyt alueet Suomessa on esitetty kuvassa 2. Työssä käsiteltiin 801 pohjavesialuetta, joilla sijaitsee 700 asuin- ja 169 teollisuuskäyttöön kaavoitettua aluetta. Asuin- ja/tai teollisuuskäytössä on noin hehtaaria pohjavesialueita, joiden teoreettinen antoisuus pohjavesialueista saatavilla olevan tiedon perusteella on m 3 vettä päivässä. Näiden alueiden pohjavedestä hyödynnettävissä oleva energiamäärä on noin kw ja lämpöpumpulla tuotettava lämmitysenergia noin kw. Lämmitysenergiamäärällä kw voisi lämmittää esimerkiksi rakentamismääräyskokoelman C3 (2010) mukaisia lämpöeristykseltään normiomakotitaloja yli 1,2 miljoonaa m 2 ja passiivitalon määräykset täyttäviä kerrostaloja lähes 2,4 miljoonaa m 2. Tässä työssä nimettiin eri talotyypit niiden vaatimien mitoitustehojen perusteella seuraavasti: Talotyyppi A on ennen 1960 lukua rakennettu omakotitalo (detached), jonka mitoitusenergiantarve on säävyöhykkeestä riippuen W/m 2 tai kerrostalo (apartment), jonka mitoitusenergiantarve on W/m 2. Tyyppi B on rakentamismääräyskokoelman C3 (2010) mukainen lämpöeristykseltään normitalo, jossa omakotitalon mitoitusenergiantarve on W/m 2 ja kerrostalon W/m 2. Tyyppi C on lämmöneristykseltään passiivitalon määräykset täyttävä rakennus, jonka omakotitalon mitoitusenergiantarve on W/m 2 ja kerrostalon W/m 2. Kuvassa 3 on esitetty eri talotyyppien lämmitysmäärät. 2

6 Kuva 2. Potentiaaliset alueet pohjavesienergian hyödyntämiseksi Suomessa. 3

7 m2 Heating area A B C Detached houses Apartment buildings Kuva 3. Lämmittettävät rakennuspinta-alat pohjavedestä hyödynnettävällä lämmitysenergialla Suomen pohjavesialueilla sijaitsevilla asuin- ja/tai teollisuusalueilla. 4.0 JOHTOPÄÄTÖKSET Pohjavesi on merkittävä resurssi uusiutuvana energialähteenä Suomessa (ks. kuva 4), vaikkakaan sen varaan ei voida tehdä kansallista energiaratkaisumallia. Pohjavesi soveltuu lämpöominaisuuksiensa puolesta pintavettä paremmin lämmitystarkoituksiin, vaikkakin suuri energiataloudellinen hyöty pohjavedestä saadaan käytettäessä sitä jäähdytykseen. Samat pohjavesialueet, mitkä ovat kuvan 2 kartassa esitetty soveltuviksi lämmitysenergian tuottoon, ovat soveltuvia myös jäähdytystarkoituksiin. 4

8 A B C Detached house, heating area over 1000 m2 340 Apartment house, heating area over 1500 m2 Kuva 4. Pohjavesialueiden määrä Suomessa, joilta saatavalla lämmitysenergialla voidaan kattaa 100%:sti yli 1000 rakennus-m 2 omakotitalon tai yli 1500 rakennus-m 2 kerrostalon vaatimasta lämmitystehosta GWHP systeemillä. Luvut ovat laskettu talojen lämmityksen mitoitustehon vaatimuksilla. Huomioitavaa on, että yleensä kokonaistaloudellisesti edullisinta on toteuttaa energiankäyttö ns. hybridiratkaisuna, eikä pyrkiä mitoittamaan rakennusten lämpöenergiatarvetta katettavaksi 100% geoenergialla tai muulla uusiutuvalla energialähteellä. Liitteessä A on esitetty kunnittain ja pohjavesialueittain kohteet, joissa GWHP - systeemillä voidaan kattaa 100% yli 1000 m 2 tyypin C omakotitalo ja yli 1500 m 2 tyypin C kerrostalojen lämmityksestä. Nykyisin käytössä oleva lämmönsiirtoteknologia ei aiheuta päästöriskejä pohjaveteen GWHP tai ATES-systeemissä. Missään vaiheessa energiantuotantoa pohjavesi ei ole kosketuksissa lämmönsiirtonesteiden tai muiden ympäristölle haitallisten aineiden kanssa. Lisäksi energiantuotantoyksikkö rakennetaan yleensä erilliseen rakennustilaan, jossa sen mahdolliset vikatilanteet on helppo havaita. Lämmönsiirtoaineen vuotaminen maaperään tai kallioporareikään ei GWHO ja/tai ATES-systeemissä ole mahdollista. 5

9 5.0 POHJAVEDEN HYÖDYNTÄMISEN EDELLYTYKSET JA HAASTEET Tämän tutkimuksen tarkastelualueena oli koko Suomi. Siten tutkimuksessa esitettyjä tuloksia ei saa käyttää suunniteltaessa alueellisia tai kiinteistökohtaista pohjaveden hyödyntämistä. 5.1 Soveltuvat alueet Pohjaveden hyödyntäminen energiana soveltuu sellaisiin kohteisiin, joissa tai joiden välittömässä läheisyydessä on pohjaveden imeytymisellä ja virtaamiselle soveltuva maaperä ja siten hyödynnettävissä pohjavettä. Käytännössä Suomessa suurin osa tällaisista kohteista sijaitsee harju- ja/tai Salpausselkä muodostumissa. Huomioitavaa on, että myös rannikkoseutujen savenalaiset harjut, ns. piiloharjut, voivat olla hyödynnettävissä energiantuotantoon. Erityisesti hyödynnettäväksi kelpaavia kohteita ovat pohjavedenottamot tai pohjaveden alennus- tai siirtopumppaamot. Ko. alueilta on yleensä käytettävissä tietoa mm. pohjaveden riittävyydestä ja olemassa olevat vesioikeuden luvat pohjaveden hyödyntämiseksi. Pohjaveden käyttö energianlähteenä ei alueellisista syistä voi muodostua laaja-alaiseksi kansalliseksi energiaratkaisuksi mutta paikallisesti voi mahdollistaa merkittävän energianhyödyntämismuodon. 5.2 Suunnittelu ATES tai GWHP hankkeen suunnittelu on vaativaa. Se vaatii enemmän erityisosaamista kuin kallioenergian hyödyntämisen suunnittelu. Jokainen hanke vaatii tuekseen yksityiskohtaisen ja tarkan suunnitelman ja tutkimukset, joilla turvataan pohjaveden riittävyys ja energiajärjestelmän toiminta sekä huomioidaan ja tunnistetaan mahdolliset ympäristöriskit. Erityisesti tulee suunnitteluvaiheessa huomioida seuraavat asiat: hydrogeologiset olosuhteet (antoisuudet, pohjaveden virtaussuunnat, lämpötila, imeytymistekijät, pohjavesikemia jne.). kohdekohtaiset tarkat maaperä- ja kalliotiedot. pohjaveden pumppaamisen ja imeyttämisen mahdolliset vaikutukset naapurikiinteistöjen pohjavesitilanteeseen. mallinnus pohjaveden lämpötilan muutoksista, ns. thermal breakdown selvitys. hankkeet mahdolliset muut ympäristövaikutukset 5.3 ATES / GWHP - systeemin haasteet Pohjaveden kemia voi aiheuttaa haasteita lähinnä lämpöpumppujen toiminnalle. Esimerkiksi paljon rautaa sisältävä pohjavesi voi aiheuttaa 6

10 lämpöpumppuun tukkeumia. Myös mahdollinen suola saattaa aiheuttaa lämpöpumpun tukkeutumista. Tosin Englannissa on otettu merivettä käyttävä lämpöpumppujärjestelmä käyttöön vuonna 2010, joten pumpputeknologialla ja huolellisella huollon suunnittelulla tukkeutumisongelmista on mahdollista päästä eroon. ATES/GWHP - systeemi vaatii vesilain mukaisen luvan. Ympäristöviranomaiset ovat perinteisesti suhtautuneet varauksellisesti pohjaveden hyödyntämiseen. Lähtökohta luvan myöntämisessä kuitenkin on, että mikäli hankkeen hyöty on suurempi kuin haitat, vesilain mukainen toimenpidelupa myönnetään. 5.4 ATES / GWHP - systeemin kustannukset Kuten jokaisen energiankäyttösysteemin, myös ATES / GWHP - systeemin kustannukset ovat riippuvaisia rakennuksen koosta ja sen sijainnista. Sen vuoksi tässä ei ole esitetty yksittäisiä numerotietoja, koska ne johdattavat usein lukijaa harhaan. Kokonaisuudessaan ATES - systeemin takaisinmaksuajan on raportoitu olevan lyhyemmän kuin kalliolämpösysteemin. Tämä johtuu siitä, että ATES - systeemistä saadaan tehokkaampi energiantuotto kuin kalliolämpösysteemistä. Kallioreiässä kiertävässä putkistossa pitää kalliosta tulevan energian ensin johtua reiän väliaineeseen (useimmiten vesi/sohjo), siitä kollektoriputkistoon ja putkistosta siinä kiertävään nesteeseen. ATES - systeemissä pohjavesi on energian kantaja. Lisäksi luonnontilainen pohjavesi on Suomessa läpi vuoden asteista. Uusimpien mittausten mukaan kaupunkialueilla pohjavesi on mahdollisesti lämmennyt ihmistoiminnan tuloksena. Tämä nostaisi järjestelmän tehokkuutta. Yleisesti suuren ATES - systeemin suunnittelukustannukset ovat noin 2-4 kertaa korkeammat kuin esimerkiksi BTES (borehole thermal energy storage system), eli perinteisen kalliolämmön hyödyntämisen suunnittelukustannukset. Systeemin rakentamiskustannukset ovat lämmitystarkoituksessa lämpöpumppujen hankkimisen osalta todennäköisesti korkeammat kuin kalliolämpökohteiden. Viilennystarkoituksessa kustannukset eivät ole kalliolämpökohteita korkeampia, koska viilennys voidaan hoitaa passiivisesti. Poraustöiden kustannukset ovat pienemmät kuin kalliolämpökohteissa, koska useimmissa tapauksissa riittää porattavaksi 1-5 tuotanto- ja imeytyskaivoa. Tuotanto- ja imeytyskaivojen halkaisija on suurempi kuin kallioon porattavien lämpökaivojen, mutta ne ovat merkittävästi matalampia kuin kallioporakaivot. 7

11 LISÄTIEDOT JA VIITE Lisätietoja antaa Teppo Arola, puh: Tässä lyhennelmässä esitetyt tiedot perustuvat artikkeliin: Arola, T 1). Eskola, L 2). Hellen, J 1). Korkka-Niemi, K 3) Groundwater as a Potential Energy Source in Finland. 1) Golder Associates Oy. 2) Aalto yliopisto. Energiatekniikan laitos. 3) Helsingin yliopisto. Geotieteiden ja maantieteen laitos. 8

12 Raportti allekirjoitussivu GOLDER ASSOCIATES OY Teppo Arola FI (Helsinki, Suomi) Ruosilankuja 3 E, Helsinki, Suomi Toimitusjohtaja / Managing Director Kim Brander.

13 LIITE A Kunta ja pohjavesialuekohtainen lista kohteista, joissa on mahdollista lämmittää tyypin C omakotitaloa yli 1000 m 2 ja kerrostaloa yli 1500 m 2 pohjavesienergialla

14 Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Asikkala Anianpelto A Hämeenlinna Ahvenisto Keminmaa Kallinkangas Lapua Saarenkangas Asikkala Aurinkovuori Hämeenlinna Linnamäki Kempele Kempeleenharju Laukaa Laukaa Asikkala Anianpelto B Hämeenlinna Renko Kesälahti Pitkälampi Laukaa Lintumäki Askola Askola Hämeenlinna Hattelmalanharju Keuruu Keuruu Leppävirta Sorsakoski* Espoo Puolarmetsä Hämeenlinna Vuorenselänharju Kiiminki Laivakangas Lestijärvi Parannankangas A A Espoo Brinkinmäki Iisalmi Peltosalmi - Ohenmäki Kinnula Virpikangas Lieto Veijula* Eura Vaanii Iitti Kausala Kirkkonummi Veikkola Liminka Rantakylä Eurajoki Irjanne Iitti Tillola Kitee Kitee Liperi Honkalampi Eurajoki Kuivalahti Ilmajoki Koskenkorva Kokemäki Säpilä Liperi Kiiesvaara Forssa Vieremä Ilmajoki Salonmäki A A Kokkola Patamäki Liperi Jyrinkylä Halsua Isoharju A A Imatra Vesioronkangas Kokkola Rahkosenharju Liperi Heinävaara Hamina Ruissalo B Imatra Vuoksenniska Kontiolahti Jaamankangas A Liperi Rikinlahti Hamina Husula Imatra Korvenkanta A Kontiolahti Utranharju Liperi Konivaara B Hamina Neuvoton Imatra Teppanala Kontiolahti Lykynlampi Liperi Kangasranta Hanko Hanko Imatra Vesioronkangas Kouvola Tehtaanmäki Lohja Tytyri* Hanko Lappohja Inari Keväjärvi Kouvola Tornionmäki Lohja Lohjanharju B Harjavalta Järilänvuori Isojoki Alamylly* Kouvola Haukioja* Lohja Lohjanharju A Hartola Hartola kk Janakkala Turenki Kouvola Selänpää A Lohja Sammatti Hattula Parola Janakkala Huuna Kouvola Utti Loimaa Saikku* Hattula Kerälänharju Janakkala Turengin sokeritehdas Kouvola Voikkaa Loppi Loppi kk B Haukipudas Kellonkangas Janakkala Tanttala Kouvola Elimäen kirkonkylä Loppi Launonen Haukipudas Saviaronkangas Joutsa Joutsa Kouvola Tähtee Loppi Loppi kk A Hausjärvi Hausjärvi Juuka Taivaanpankko Kouvola Nappa A Loviisa Panimonmäki Hausjärvi Kuru Jyväskylä Seppälänkangas Kouvola Ruhmaanharju Loviisa Valko Hausjärvi Oitti Jyväskylä Keljonkangas Kouvola Kaipiainen Loviisa Myllyharju Hausjärvi Umpistenmaa Jyväskylä Taulumäki Kouvola Tuohikotti Loviisa Panimonmäki Heinola Syrjälänkangas Jyväskylä Säynätsalo Kouvola Pohjankorpi Luumäki Taavetti Heinola Jyränkö Jyväskylä Keski-Palokka Kouvola Valkeala kirkonkylä Luumäki Laukuslahti Heinola Veljeskylä Jyväskylä Sarvivuori Kouvola Jokela Masku Humikkala-Alho Heinola Myllyoja Jyväskylä Liinalampi Kuhmo Mammankaivo Masku Linnavuori Heinola Heinola kk Jyväskylä Kirri Kuhmoinen Mällykäinen Mikkeli Hanhikangas Heinola Veljeskylä Jämsä Kerkkolankangas Kuopio Laatanlampi Mikkeli Pursiala Heinola Urheiluopisto Jämsä Halinkangas Kurikka Kakkurin lähteet* Multia Kirkkoranta Heinola Myllyoja Järvenpää Nummenkylä Kärkölä Järvelä A Muurame Muuratharju Helsinki Vuosaari Järvenpää Järvenpää Lahti Lahti Mäntsälä Ojala Helsinki Tattarisuo Kalajoki Tiilipruukinkangas C C Lahti Renkomäki Helsinki Vartiokylä Kangasala Kirkkoharju B Lahti Kunnas Helsinki Santahamina Kangasala Kirkkoharju C Laitila Untamala Hollola Salpakangas Kankaanpää Hietaharjunkangas Lapinjärvi Lapinjärvi Hollola Kukonkoivu-Hatsina Kankaanpää Venesjärvi Lapinlahti Haminamäki - Humppi Hollola Salpakangas Kannonkoski Nuottaniemi Lapinlahti Silmälampi - Syrjäharju B Hollola Kukkila Kannus Eskolanharju Lapinlahti Silmälampi - Syrjäharju A Honkajoki Honkolanmäki Karjalohja Pukkilanharju Lappajärvi Rajaniemi* Humppila Kirkkoharju Karkkila POLARI-Toivike A Lappajärvi Vilpunmäki* Hyrynsalmi Mäntykangas Kauhava Pöyhösenkangas B B Lappeenranta Joutsenonkangas A Hyvinkää Hyvinkää Kauhava Puisaari Lappeenranta Huhtiniemi A Hyvinkää Noppo Kauhava Kirkonkylä Lappeenranta Tiuruniemi Hämeenkoski Ilola-Kukkolanharju Kaustinen Oosinharju Lappeenranta Lpr keskusta-lauritsala Hämeenkyrö Mihari Kemijärvi Soppela Lappeenranta Joutsenonkangas A Hämeenkyrö Mannanmäki Kemijärvi Vuostimo Lappeenranta Lappeenrannan meijeri

15 Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Municipality Groudwater area G.W. area code Naantali Lietsala Rautalampi Talliniemi Tuusula Rusutjärvi Nakkila Viikkala-Pirilä Rautjärvi Änkilä Tuusula Jäniksenlinna Nastola Nastonharju-Uusikylä A Riihimäki Herajoki Tuusula Hyrylä A Nastola Nastonharju-Uusikylä B Rovaniemi Kolpene Tuusula Lahela Nastola Villähde Rovaniemi Totonkangas A Tuusula Mätäkivi B Nilsiä Kirkonkylä Ruokolahti Lampsiinlampi Tuusula Siippoo Nivala Hitura* Ruovesi Kirkkokangas Tyrnävä Isokangas Nokia Maatialanharju A Saarijärvi Mannila Ulvila Haistila-Ravani Nummi-Pusula Saukkola Saarijärvi Voudinniemi Uusikaupunki Lokalahti* Nurmes Porokylä Saarijärvi Ahvenlampi Vaala Rokua Nurmijärvi Rajamäki Salla Kursunjärvi Valkeakoski Sääksmäki B Nurmijärvi Kiljava Salo Jokiranta* Vantaa Valkealähde Nurmijärvi Valkoja Salo Märynummi Vantaa Koivukylä Nurmijärvi Nukari Salo Ylhäinen-Kärkkä Vantaa Kaivoksela Orimattila Sikosuo Salo Mustamäki Vantaa Fazerila Orimattila Kirkonmäki Salo Kajala Veteli Pitkäkangas Orimattila Ämmäntöyräs Savitaipale Selkäkangas Veteli Tunkkari Orimattila Tönnö A Savitaipale Ukonkuoppa Vihanti Alpua-Lumijärvi Orimattila Tönnö B Savitaipale Ojasti Vihanti Vihanninkangas Oripää Oripäänkangas Seinäjoki Vanhainkoti* Vihti Nummelanharju Orivesi Oriveden keskusta Sievi Asemakylä Vihti Isolähde Oulunsalo Salonselkä Siilinjärvi Harjamäki-Kasurila Vihti Vihti kk Outokumpu Saari-Oskamo Sipoo Ollisbacka Virrat Puttosharju Padasjoki Kullasvuori Sipoo Broböle Ylöjärvi Ylöjärvenharju Parikkala Likolampi A Sipoo Nordanå Ylöjärvi Vilpeenharju Parikkala Simpele Siuntio Nikus Äänekoski Mutapohja Pieksämäki Hiidenlampi Somero Kohnamäki Pieksämäki Naarajärvi Somero Pitkäjärvi Pori Karjaranta* Sotkamo Vuokatti A Pori Ulasoori-Vähärauma Sotkamo Hiukanharju - Pöllyvaara A Pori Ahlainen Suonenjoki Lintharju Pori Finpyy Säkylä Uusikylä Pori Matalakoski Säkylä Säkylänharju-Virttaankangas Porvoo Porvoo A Säkylä Honkala Porvoo Saksanniemi Taipalsaari Saimaanharju Pudasjärvi Törrönkangas Taipalsaari Taipalsaari Punkaharju Punkasalmi Taivalkoski Taivalvaara-Repovaara Puolanka Kirkonkylä Tammela Syrjänharju Pyhtää Siltakylä Tammela Kuivajärvenharju Pyhäntä Leiviskänkangas Tampere Aakkulanharju Pälkäne Isokangas-Syrjänharju A Tampere Epilänharju-Villilä B Pälkäne Tuliharju Tampere Epilänharju-Villilä A Raahe Antinkangas Teuva Horonkylä Raasepori Björknäs Tohmajärvi Onkamo-Pahkamäki Raasepori Karjaa B Tohmajärvi Tikkala-Teerivaara Raasepori Pohjan keskusta Toivakka Toivakka Raasepori Meltola-Mustio B Toivakka Maunonen Raasepori Karjaa A Turku Kaarninko Raasepori Kyrkmalmen Turku Kupittaa* Ranua Kolonenäke Turku Huhtamäki

16 Golder Associates Oy Apilakatu 13 B Turku Suomi T: