Kehittämisyksikkö (20)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittämisyksikkö 20.4.2015 2 (20)"

Transkriptio

1 Asiakkuuskertomus 2014

2 (20) Sisällysluettelo 1. Johdanto Sairaanhoitopiirin asiakkuusnäkökulman tavoitteet Asiakkaiden kuuleminen Potilaspalaute Yksikköjen omat potilaspalautteet Asiakasraati Tutustumiskäynnit Potilasasiamiestoiminta Yhteydenotot potilasasiamieheen ja potilasasiamiehen toimenpiteet Potilasasiamiehen saama palaute asiakkailta Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset Potilasturvallisuus HaiPro ilmoitusten raportointi Käsittelyn tilanne Potilasturvallisuus HaiPro tapahtuman luonne Potilasturvallisuuden HaiPro ilmoitukset tyypeittäin Seuraukset potilaalle ja hoitavalle yksikölle Tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn myötävaikuttaneet tekijät Potilasturvallisuusverkkokurssi ja muu koulutus Kehittämistoimenpiteet Lähteet... 20

3 (20) 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensimmäiseen Asiakkuuskertomukseen vuodelta 2014 on koottu potilasturvallisuuteen liittyvää asiaa, tietoa HaiProilmoituksista sekä kooste potilasasiamiehen raportoimista potilasvahinkoilmoituksista, muistutuksista ja kanteluista. Raportin loppuun on koottu kehittämisideoita. Perinteisesti julkisen terveydenhuollon toiminta on ollut asiantuntijalähtöistä ja suuntaa tulisi muuttaa enemmän asiakkaiden osallistumista tukevaksi. Katja Valkaman tutkimuksessa Asiakkuuden dilemma, Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen (2012) on määritelty asiakkuutta ja siihen liitettäviä käsitteitä, joita ovat ainakin aktiivisuus, mahdollisuus valita ja vaikuttaa sekä osallisuus. Asiakkaalta odotetaan yhä enemmän osallistumista ja aktiivisuutta, mutta toisaalta tällainen käyttäytyminen saatetaan leimata hankalaksi ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi osallistumisen ja aktiivisuuden edellyttäminen saattaa eriarvoistaa asiakkaita, sillä kaikkien terveydenhuollossa asioivien ei ole mahdollista olla aktiivisia ja osallistua. Vuonna 2014 lisääntynyt valinnanvapaus lisäsi asiakkaiden mahdollisuutta valita organisaatio, josta terveydenhuollon palvelut haluaa saada. Perinteisen terveydenhuollossa vallitsevan asiantuntijalähtöisen lähestymistavan vuoksi palvelujen tuottamistapaa sekä ammattilaisten asenteita on muutettava ja uudistettava. Tekesin katsauksessa Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen (2011) käsitellään asiakaslähtöisen toiminnan kehittämistä, joka sisältää kuusi eri osa-aluetta, joita ovat asiakkaan palveluymmärryksen rakentaminen, osallistumismahdollisuuksien lisääminen, palveluiden muodon, sisällön ja jakelukanavien kehittäminen, asiakasymmärryksen syventäminen, palvelua tuottavan organisaation asenteiden ja palvelukulttuurin muuttaminen sekä johtaminen. Näiden eri osa-alueiden huomiointi toiminnan kehittämisessä enemmän asiakaslähtöisemmäksi voidaan lisätä hoidon vaikuttavuutta, palveluiden kustannustehokkuutta sekä asiakkaiden että työntekijöiden tyytyväisyyttä. 2. Sairaanhoitopiirin asiakkuusnäkökulman tavoitteet Sairaanhoitopiirin kliinisessä toimintaohjelmassa vuosille määriteltyjä asiakkuusnäkökulman tavoitteita ovat potilaiden hoitoon osallistumisen vahvistaminen ja myönteinen asiakaspalaute. Lisäksi tavoitteita ovat uusien toimintamallien kehittäminen, joilla asiakkaan vaikutusmahdollisuus turvataan, näitä ovat esimerkiksi kokemusasiantuntijuus ja asiakasraadit. Osa asiakasnäkökulmaa on myös uusien palvelumuotojen sekä asiointikanavien, kuten esimerkiksi sähköisten asiointipalvelujen tarjoaminen. Asiakkaan valinnanvapauden laajenemisen myötä on pidettävä toiminnan laatu hyvällä tasolla, jotta sairaanhoitopiirin alueella asuvat pysyvät edelleen oman sairaanhoitopiirin asiakkaina.

4 (20) 3. Asiakkaiden kuuleminen 3.1. Potilaspalaute Sairaanhoitopiirissä on systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien toteutettu vuosittain laaja potilaspalautetutkimus, joka on osa sairaanhoitopiirin laadunhallintaa ja laatutyötä. Potilaspalautejärjestelmän kautta saadun palautteen tarkoituksena on ohjata palveluprosesseja ja niiden laatua. Potilaspalautteet käsitellään toimintayksiköissä ja ne antavat arvokasta lisätietoa palveluprosessien ja niiden laadun kehittämiseen. Potilaspalautetta on kerätty lähettämällä satunnaisotoksena sairaalan palveluita käyttäneille eri yksiköiden ja erikoisalojen asiakkaille palautelomake sekä osastohoidossa olleille että poliklinikoiden palveluita käyttäneille. Palautteen on voinut antaa myös sähköisesti sairaanhoitopiirin internet-sivuilla olleen linkin kautta. Vastausprosentti on ollut noin 37 % -40 %. Yleinen potilaspalautetutkimus oli tauolla vuoden 2014, koska haluttiin miettiä uusia toteuttamistapoja, jatkossa yleinen potilaspalautetutkimus tehdään joka toinen vuosi Yksikköjen omat potilaspalautteet Sairaanhoitopiirin yleisen potilaspalautetutkimuksen lisäksi lähes kaikissa yksiköissä asiakkailla on jatkuva mahdollisuus antaa strukturoitua ja / tai avointa palautetta yksiköissä olevien palautelaatikkojen kautta. Asiakkaat antavat palautetta myös suullisesti. Joihinkin yksiköihin palautetta voi antaa myös sairaanhoitopiirin internetsivujen yksikkökohtaisten sivujen kautta. Yksiköihin annettujen palautteiden määrä on vaihtelevaa, enimmillään yksiköt ovat raportoineet vuonna 2014 saaneensa yhteensä noin 200 palautetta ja vähimmillään palautteita tulee vain muutama. Yksikkökohtaisia kyselyjä vuonna 2014 tehtiin esimerkiksi seuraavissa yksiköissä Päiväkirurgia 57 palautetta T10 Akuuttipsykiatrian osasto 150 palautetta Psykologian toimintayksikkö 28 palautetta Palautteet käsitellään yksiköiden omissa kokouksissa tai kehittämispäivissä ja joissakin yksiköissä palautteet ovat luettavissa yksiköiden taukotilan mapista tai ilmoitustaululta. Tiettyyn työntekijään kohdistuvat palautteet yksikön esimies käy läpi kyseessä olevan työntekijän kanssa. Vuonna 2014 yksiköt saivat positiivista palautetta muun muassa hyvästä hoidosta, osaavasta ja ystävällisestä henkilökunnasta, kohtelusta, ilmapiiristä, lääkehoidon tarkistamisesta, kuntouttavista ryhmätoiminnoista, sosiaalisten tukien ja palveluiden tiedottamisesta, läheisten mukaan ottamisesta ja potilaan mielipiteen kuuntelemisesta.

5 (20) Vuoden 2014 yksikkökohtaisissa palautteissa esiin tulleita kehittämiskohteita olivat muun muassa ruoka, henkilökunnan käytös, omaisten mukaan ottaminen potilaan hoitoon, huono sisäilma, pitkät odotusajat potilaan ja omaisten informointi sairaudesta ja parkkipaikkojen lisääminen ja sijoittaminen lähemmäksi Asiakasraati Sairaanhoitopiirin alueella ei ole erillistä asiakasraatia, mutta pienimuotoinen asiakasraatitoiminta toteutuu laatuneuvoston kautta, jossa on alueen potilasjärjestöjen edustajia kaksi. 4. Tutustumiskäynnit Sairaanhoitopiirin synnytysosasto järjestää ympäri vuoden tutustumiskäyntejä joka torstai klo 14 juhlapyhiä lukuun ottamatta, vuoden aikana käyntejä on noin 50. Tutustumiskäynneille voivat kaikki odottavat äidit, isät tai tukihenkilöt osallistua ja niihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tutustumiskäynnin kesto on ryhmän aktiivisuudesta ja koosta riippuen noin min ja keskimäärin osallistujia on ollut noin 20. Tutustumiskäynnillä käydään läpi käytännön asioita, muun muassa sairaalaan tulo, pysäköinti, puhelimien käyttö, vierailuihin liittyvät käytännöt, isän tai tukihenkilön ruokailu ja synnytysosaston ja vuodeosaston tilat. Lisäksi osallistujat saavat esittää kysymyksiä. 5. Potilasasiamiestoiminta 5.1. Yhteydenotot potilasasiamieheen ja potilasasiamiehen toimenpiteet Potilasasiamiestoiminta sisälsi vuonna 2014 enimmäkseen ohjausta, neuvontaa ja avustamista erityisesti potilasvakuutukseen ja muistutuksiin liittyen ja toiminnan tärkein kohde oli potilasvahinkoasioiden vireille saattaminen. Potilasasiamies on tarvittaessa informoinut mahdollisuudesta tehdä vaara- tai haittatapahtumailmoitus (Haipro). Vuonna 2014 potilasasiamiehelle tuli ensiyhteydenottoja yhteensä 495, mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuonna Sairaanhoitopiirin osalta yhteydenotot vähentyivät hieman vahinkoihin sekä hoitoon ja ympäristöön liittyen. Vuoden 2014 alusta laajentuneeseen valinnanvapauteen liittyviä kysymyksiä tuli melko harvoin ja valinnanvapautta koskevat kysymykset liittyivät tyytymättömyyteen hoitoa kohtaan. Ensiyhteydenotoista lähes puolet eli 45 % koski potilas-, lääke- ja vastuuvahinkoja ja liittyi potilasvahinkoilmoituksen tai korvaushakemuksen tekoon. Hoitoon pääsy on ajoittain koettu hitaana, esimerkiksi lähetteen saamisessa tai tutkimusten etenemisessä. Hoitotakuun ylittymiseen liittyviä yhteydenottoja ei tullut ollenkaan. Seuraavaksi eniten tyytymättömyys kohdistui hoitoon ja hoitoympäristöön, joihin liittyen tuli 24 % yhteydenotoista. Hoitoon ja ympäristöön liittyvät yhteydenotot vähentyivät hieman kun taas hoitoon pääsyyn liittyvät yhteyden-

6 (20) otot lisääntyivät hieman. Uusintayhteydenottoja tuli 138, joiden osalta jakauma oli prosentuaalisesti samaa luokkaa kuin ensiyhteydenotoissa. Kaikista yhteydenotoista 23 % koski jotain muuta toimipaikka kuin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirin potilasasiamies tekee yhteistyötä maakunnan muiden potilasasiamiesten kanssa ja potilasasiamiehet kokoontuvat säännöllisesti. Vuonna 2014 käynnistyi valtakunnallinen keskussairaaloiden potilasasiamiesten yhteistyö, jonka tavoitteena on yhtenäistää potilasasiamiestyön raportointia Potilasasiamiehen saama palaute asiakkailta Asiakkaat kokevat usein eri hakemusten ja asiakirjojen kuten potilasvakuutuksen ja muistutusten tekemisen työläinä ja vieraina. Näiden tekemiseen asiakkaat eli potilaat ja omaiset toivovat potilasasiamieheltä apua ja näissä asioissa avustamisesta potilasasiamies saa asiakkailta usein positiivista palautetta. Positiivista palautetta tulee myös mahdollisuudesta keskustella vahinkotapahtumasta ja siitä että ammattihenkilö kuuntelee, vaikka asiakkaan auttaminen voi olla haasteellista. Asiakkaat kokevat tärkeänä ja antavat palautetta myös siitä, että potilasasiamieheltä saa toimintaohjeita asioiden selvittämiseksi. Joidenkin asiakkaiden on vaikea luottaa potilasasiamieheen ja näillä henkilöillä on usein ollut elämässä paljon huonoja kokemuksia, jotka saattavat tulla esille voimakkaana epäluulona myös potilasasiamiestä kohtaan. Potilasasiamies informoi usein ja aina tarvittaessa roolistaan, joka on olla puolueettomasti potilaan asialla Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset Potilasasiamies neuvoo ja selittää tarvittaessa asiakkaille eri valitusmuotojen tarkoitukset. Muistutuksella voidaan pyytää sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriltä selvitystä ongelmasta. Kantelu tarkoittaa valvovalle viranomaiselle kuten aluehallintoviranomaiselle, Valviralle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyä ilmoitusta hoitoon liittyvästä ongelmasta tai lain vastaisesta menettelystä. Potilasvahinkoilmoituksella selvitetään onko potilaalla oikeus rahalliseen korvaukseen. Potilasvakuutuskeskus arvioi ja päättää onko kyseessä potilasvahinkolain mukainen korvattava potilasvahinko. Muistutuksia tehtiin vuonna 2014 yhteensä 97 kappaletta, valituksia 317 kappaletta ja kanteluita yhteensä 32 kappaletta. Muistutuksista on pyydetty selvitykset hoitoon osallistuneilta tahoilta ja johtajaylilääkäri on tehnyt muistutuksiin liittyvät ratkaisut. Muistutusten määrä on hieman laskenut verrattuna kahteen edellisvuoteen. Valvovilta viranomaisilta tuli selvityspyyntöjä yhteensä 32, joista Valviralta 16 ja Aluehallintovirastolta 11 pyyntöä. Potilasvakuutuskeskukselle lähetettiin selvityksiä vuonna 2014 yhteensä 370 kappaletta.

7 (20) 6. Potilasturvallisuus 6.1. HaiPro ilmoitusten raportointi 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja alueen perusterveydenhuollon kuntayhtymissä, liikelaitoksissa ja yhteistoiminta-alueilla on käytössä yhteinen HaiPro ohjelma, jonka avulla kerätään tietoa potilasturvallisuutta, työturvallisuutta ja tietoturvallisuutta vaarantavista tapahtumista. Sairaanhoitopiirissä on myös käytössä potilaiden ilmoitus haitta- ja vaaratapahtumista. HaiPro ohjelman käyttämisessä ovat sairaanhoitopiirin lisäksi mukana JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, Lapuan terveyskeskus ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Haipro ilmoituksia voidaan tehdä organisaatioiden kesken. Seinäjoen keskussairaalan ja Seinäjoen terveyskeskuksen välille on avattu HaiPro portti. HaiPro käsittelijäkoulutuksia on pidetty alueen perusterveydenhuollon organisaatioissa ja erikoissairaanhoidossa. Käsittelemättömien HaiPro ilmoitusten määrä on nyt saatu hallintaan. Erikoissairaanhoidon potilasturvallisuusilmoituksia oli 901, joista käsittelemättä Potilasturvallisuus HaiPro-ilmoitukset E-P shp Alueen perusterveydenhuolto Kuva 1. Potilasturvallisuus - HaiPro ilmoitukset

8 (20) Kuva 2. HaiPro ilmoitukset ilmoituslajeittain Kuva 3. Työturvallisuus HaiPro - ilmoitukset Käsittelyn tilanne HaiPro ilmoitusten käsittelytietojen seuranta aloitettiin vuonna Käsittelijäkoulutus järjestettiin vuosien 2013 ja 2014 aikana erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Valmis merkintä jää usein kirjaamatta HaiPro ohjelmaan, josta on seurauksena käsittelyssä olevien 9 % ilmoitusten osuus. Käsittelemättä olevia ilmoituksia oli erityisesti joulukuulta Muutamassa yksikössä käsittelijä oli vaihtunut eikä uutta käsittelijää ollut ilmoitettu ohjelman ylläpitäjälle. Käsittelemättömissä oli myös virheelliseen yksikköön toimitettuja ilmoituksia, joita ei ollut käännetty oikeaan yksikköön.

9 (20) Potilasturvallisuus -HaiPro ilmoitusten käsittelyn tila % 1 % 85 % 9 % käsittelemättä odottaa lisätietoja käsittelyssä valmis Kuva 4. Vuoden 2014 Potilasturvallisuus HaiPro ilmoitusten tilanne 01/ Potilasturvallisuus HaiPro tapahtuman luonne Oppivan organisaation tavoitteena on, että henkilöstö tunnistaa vaaratapahtuman ja estää näin tapahtuman sattumisen potilaalle. Potilasturvallisuus- HaiProilmoitusten luonne lähetä piti tapahtui potilaalle Kuva 5. HaiPro tapahtumien luonne Seuraus potilaalle - luokittelussa on valittavana neljä eri tasoa (ei haittaa, lievä, kohtalainen ja vakava haitta). Otannan perusteella todettiin, että samankaltaisissa ilmoituksissa esim. Marevan tai Klexane lääkehoidossa haitta oli arvioitu hyvin kirjavasti. Haitan vakavuuden arviointi muissakin samantyyppisessä tapahtumissa saattoi vaihdella, ei haittaa kohtalainen haitta välillä. Kehitettävää HaiPron käsittelyssä on erityisesti tapahtuman vakavuuden yhtenäinen luokittelu.

10 (20) Taulukko 1. Seuraus potilaalle käsittelijän arvioimana Potilasturvallisuuden HaiPro ilmoitukset tyypeittäin E-P sairaanhoitopiiri HaiPro ilmoitukset tapahtuma tyypeittäin Ei tiedossa Lääke- ja nestehoito, verensiirto, varjo- tai merkkiaine Tiedonkulkuun tai tiedonhallinta Diagnoosi 800 Operatiivinen toimenpide Invasiivinen toimenpide Muu hoito tai seuranta Laboratorio-, kuvantaminen tai muu potilastutkimus Laite tai sen käyttö 400 Aseptiikka/ hygienia Tapaturma, onnettomuus Väkivalta Poikkeama sädehoidon toteutuksessa Muu Kuva 6. Haipro ilmoitukset tyypeittäin EPSHP Erikoissairaanhoidon HaiPro tapahtumien kehitystä on seurattu vuosittain. Lääke- ja nestehoidon oheen ovat nousseet muutkin HaiPro tyypit. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaa liittyvät ilmoitukset ovat vuosittain lisääntyneet. Aseptiikan ja hygienia ilmoituksia ei juuri ole vaikka aseptiseen toimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota MRSA epidemian vuoksi. Käsihygienian omavalvonta ja hygieniayksikön havainnointitutkimus eivät vaikuttaneet yksiköissä havainnoimaan aseptisen toiminnan vaaratilanteita (toimintatapoja).

11 (20) Kuva 7. Lääke- ja nestehoidon HaiPro - ilmoitukset 2014 Lääke- ja nestehoidon HaiPro - ilmoituksista 129 (37 %) oli läheltä piti ilmoituksia ja 218 (62,8 %) tapahtui potilaalle -ilmoituksia. Yleisin virhe oli antovirhe (n 118, 34 %) ja toisena olivat kirjaamisvirheet (n 100, 28,8 %). Lääkehoidon seuraukset potilaalle oli arvioitu 14 ilmoituksessa kohtalaiseksi haitaksi. Haittatapahtuman tyyppi selvitettiin. Antovirhe (lääke jäänyt antamatta tai lopetetun lääkkeen antamista jatkettu ja potilas saanut joko pienemmän/ suuremman annoksen eli väärä annos) oli yleisin kirjattu tapahtuma. Yhtymäkohdat löytyvät puuttuvista määräyksistä tai lääkelistalle ei ole kirjattu viimeisintä lääkitystietoa eli tiedonhallinta. Lääke- ja nestehoidon antovirheistä yleisin oli lääkkeen antamatta jättäminen (31). Lääkettä oli annettu vuoden aikana väärälle potilaalle 16 kertaa. Ilmoitusten mukaan nämä on kirjattu potilasasiakirjoihin ja pyydetty lääkärin arvio tapahtuneen johdosta. Mukana on myös ilmoituksia, joissa potilas on ottanut toisen potilaan lääkkeet. Näissäkin tapauksissa potilasasiakirjoihin on tehty merkintä ja lääkäri on arvioinut haittatapahtuman vakavuuden. Lääkehoidon kirjaamisen virheet on analysoitu TUKE hankkeessa Lääkelistan tarkistaminen potilaan saapuessa ja listan päivittäminen jatkohoitoon siirtyessä tai kotiutettaessa. Lääkkeen kirjaamatta jättäminen (n 36) ja lopetusajankohta kirjaamatta (n 8) toistuvat myös antovirheissä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on tärkeintä LääkeO:n lopettaminen ja lääkitystietojen päivittäminen LääkeL:lle. Lääkehoidon kirjaamisen tuke jatkuu vuonna 2015 laajentuen alueelliseksi hankkeeksi. Hankkeessa hyödynnetään EP Potin käyttöä lääketietojen tarkistamisessa. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa on analysoitu lääkityksen kirjaamisen HaiPro ilmoitukset. Näitä olivat muun muassa puutteellinen tai virheellinen lääkemääräys, lääkemääräyksen toteuttamisen puutteet eli työmenetelmät ja tavat poikkesivat ohjeen mukaisesta. Haittatapahtumaan myötävaikuttavana tekijänä tulevat esiin

12 (20) muun muassa työmenetelmät ja työtavat (n 269). Työprosessiin haetaan selkeyttä. OIOS-hankkeessa kehitettiin potilaalle kotiin annettava keltainen lääkelehti. Hankkeessa keskityttiin lääkelehden tarkistamiseen ja oikeellisuuteen. Kuva 8. Lääke- ja nestehoidon antovirheet 2014 Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät Potilasturvallisuus HaiProilmoitukset. Potilastiedon hallinnasta johtuvia ilmoituksia oli 116(n 259).

13 (20) Kuva 9. Tiedonkulun ja tiedonhallintaan liittyvät HaiPro ilmoitukset 2014 Kuva 10. Potilastiedon hallinnan HaiPro ilmoitukset 2014 Puuttuva, puutteellinen tai epäselvä potilastieto oli eniten luokiteltu ilmoitustyyppi 44 kpl (n 259). Puuttuvasta potilastiedosta ilmoituksia lähetettiin siirtäviin yksikköihin sekä alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden välillä. Tiedon siirtymisen varmistaminen on mahdollista kehittää ottamalla käyttöön rakenteinen kirjaaminen ja raportoinnissa ISPAR. ISPAR on

14 (20) yhdenmukainen ja selkeä tiedonkulun apuväline, jota voidaan soveltaa terveydenhuollon toimintayksiköissä ja tiedonsiirtotilanteissa. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön Tietoturva HaiPro osio. Tietoturva ilmoituksia on tullut 43 kpl. Ilmoitukset koskevat järjestelmien ja ohjelmistojen toimivuutta ja tietojärjestelmien turvallisuutta Seuraukset potilaalle ja hoitavalle yksikölle Vuoden 2014 aikana potilaalle oli ilmoitettu vakava haitta 4 kertaa. Lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia arvioitiin tapahtuman johdosta kaikkiaan 448 tapahtumassa (49,7 %). Hoidon pidentyminen oli seurauksena 40 tapauksessa. Materiaalivahinkoa ja lisäkustannuksia 52 tapauksessa. Kuva 11. Haittatapahtuman seuraus potilaalle 2014 Tays ERVA potilasturvallisuus työryhmälle tehtiin selvitys marraskuussa 2014 kaikista erikoissairaanhoidon vakavista haittatapahtumista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien vakavaksi luokitellut 42 tapahtumaa analysoitiin. Näistä vakavaksi luokiteltiin 5 tapausta (potilaan itsetuhoinen käyttäytyminen, suicide, laitteen toimimattomuus, lääkkeen väärä antoreitti), HaiProsta oppiminen ja ennakointi Ennen varavoimakokeilua marraskuussa 2014 haettiin HaiPro ilmoituksista kaikki tapaukset joissa esiintyivät sanat sähkökatko* ja varavoima* ajalta löydettiin 8 varavoimaan liittyvää ilmoitusta ja 11 sähkökatkokseen liittyvää Haipro tapahtumaa. Nämä HaiPro ilmoitukset olivat kaikki joko kohtalaisen vakavia tai vakavia. Niistä aiheutui joko hoidon keskeyttäminen, siirtäminen uuteen ajankohtaan. Sähkökatkoksen seurauksena mm. potilaskohtaiset laiteasetukset poistuivat ja kone palautui tehdasasetuksiin. HaiPro

15 (20) tapahtumien raporttia hyödynnettiin ja niissä ilmoiteltuihin tapahtumiin varauduttiin ennakolta varavoimakokeilun aikana Tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn myötävaikuttaneet tekijät Kuva 12. Haittatapahtumien tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn vaikuttavat tekijät 2014 Kommunikointi ja tiedonkulu sekä toimintatavat nousivat yleisimmin tapahtumaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Kirjallisen kommunikoinnin puutteellisuus ja epäselvyys oli määritetty 49 % tapahtumaan syntyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Tiedon hyödyntäminen 47,6 % ja suullisen kommunikoinnin puutteellisuus ja epäselvyys nähtiin myös syntyyn vaikuttavina tekijöinä. Rakenteinen kirjaaminen ja systemaattinen raportointi parantavat tiedon siirtymistä.

16 (20) Kuva 13. Toimintatavat myötävaikuttavina tekijöinä vuonna 2014 Toimintatavan myötävaikuttavaksi tekijäksi nousivat työmenetelmät (269). Yksi Hapro-järjestelmän perusasioita on systeemivirheen löytäminen. Toimintatavat esim. lääkehoidossa voidaan arvioida tarkastelemalla työprosessia mm. HaiPro tapahtumien analyysivälineiden avulla (juurisyyanalyysi). Kuva 14. Potilas ja läheiset 2014

17 (20) Potilas ja läheiset luokittelussa sairauden vakavuus ja pulmallisuus sekä sekavuus, päihtymys ja kognitiiviset kyvyt nousivat esiin. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa oli keväällä 2014 teeman potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeen käyttö. Potilasrannekkeiden käytössä todettiin puutteita. Pääsääntöisesti potilailla oli rannekkeet mutta tunnistamista ei toteuteta ohjeen mukaisesti hoitotilanteissa. Omavalvonnan tuloksena haettiin mm. parannuskeinoa lapsipotilaiden rannekemateriaaliin. Kuva 15. Tapahtuman viikonpäivä 2014 Viikonpäivistä vähiten ilmoituksia tehtiin viikonloppuisin. Arkipäivisin ei ole juurikaan eroa tapahtumien esiintyvyydessä Potilasturvallisuusverkkokurssi ja muu koulutus Sairaanhoitopiirin alueen 3225 terveydenhuoltoalan henkilöstä 87 % on vuosien aikana suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin. THL:n Potilasturvallisuutta taidolla hankkeen liittyi tavoite julkisen terveydenhuollon henkilöstön potilasturvallisuusosaamisen parantamisesta. Sairaanhoitopiirit yhdessä THL:n kanssa rahoittivat koulutuksen. Koulutus toteutettiin verkkokurssina. Vuosittain järjestetään sairaanhoitopiirin alueellinen potilasturvallisuuspäivä. Päivän aiheena oli potilasturvallisuus ja riskienhallinta. Luennoitsijana oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämispäällikkö Petri Pommelin. HaiPro käyttäjäkoulutuksia on pidetty vuosien 2013 ja 2014 sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon HaiPro ilmoitusten käsittelijöille. Tuke hankkeena on kehitetty lääkehoidon kirjaamiskäytäntöjä.

18 (20) 7. Kehittämistoimenpiteet HaiPro ohjelman osalta tapahtumien raportoinnin yhteydessä on tuotu esiin niitä keinoja, joiden käyttöönotolla voidaan edistää potilasturvallisuutta. Lääkehoidon turvallisuudessa juurisyyanalyysin avulla voidaan tuoda esiin systeemin virheet. Juurisyyanalyysin lisäksi toimintojen läpikäynti ja havainnointi auttavat tunnistamaan toimintaympäristön myötävaikuttavat tekijät. Rakenteinen kirjaaminen ja ISBAR mahdollistavat paremman tiedon kirjaamisen ja siirtymisen yksiköiden ja organisaatioiden välillä. KanTa arkistoon siirtyvän tiedon tulee olla asiakkaalle ja potilaalle ymmärrettävää. Palvelukulttuurin parantamiseen tähtää vuonna 2015 alkava TUKE hanke Kohti asiakaslähtöisempää toimintaa Etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelulupauksen mukaisesti. TUKE hankkeessa halutaan kehittää asiakaslähtöisyyttä muuttamalla asiantuntijalähtöistä lähestymistapaa enemmän asiakaslähtöiseksi lähestymistavaksi. Omavalvonta ja sisäinen auditointi toistetaan käsihygienian, potilaan tunnistamisen ja lääkehoidon auditointeina. Lääkehoidossa on auditoitu lääkehoidon luvat, lääkehoitosuunnitelma ja osaamisen varmentaminen STM turvallinen lääkehoito ohjeen ja sairaanhoitopiirin Turvallinen lääkehoito ohjeen mukaisuudesta. Lääkehoidon verkkokoulutus on käytössä koko Eteläpohjanmaan alueella. Koulutuksen käyneitä on erikoissairaanhoidossa 319 (1154). Edelleen osa asiakaslähtöistä toiminnan kehittämistä on sähköisen asioinnin mahdollistaminen sekä asiakkaille että ammattilaisille. THL:n vuonna 2014 (Hyppönen H.) tekemän tutkimuksen mukaan kansalaiset jo odottavat sähköisiä palveluita. Kansalaiset pitävät tutkimuksen mukaan tärkeänä saada sähköisesti käyttöönsä muun muassa tietoturvallista yhteyttä ammattilaisiin, reseptien uusintaa sekä oman terveyden seurantatyökaluja. Sairaanhoitopiiri otti helmikuussa 2015 yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon yksiköiden (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, Lapuan terveyskeskus ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) kanssa käyttöön sähköisen asioinnin julkaisuportaalin Hyvis sekä ammattilaisen ja kansalaisen asiointialustat, joiden kautta voi asioida tietoturvallisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Ensimmäisiä sähköisiä asiointipalveluja ovat turvallinen viestinvälitys ja sähköiset lomakkeet. Sähköinen asiointi antaa asiakkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua hoitoon sekä seurata omaa terveyttään silloin kuin itselle sopii. Sähköistä asiointia kehitetään valtakunnallisessa sähköisen asioinnin demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma), ohjelmassa kehitetyt sähköiset asiointipalvelut ovat tarkoitettu sairaanhoitopiirien, kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. SADe-ohjelma kestää vuoden 2015 loppuun saakka, jonka aikana palveluita pilotoidaan sekä otetaan käyttöön. SADe-ohjelman osahanke on HyvisSADe, jossa sairaanhoitopiiri on mukana ajanvaraus ja palvelunhallinta -osahankkeessa. Muita HyvisSADe-osakokonaisuuksia ovat muun muassa palveluhakemisto, puolesta asiointi, riskitesteistä hoitoon ohjaaminen sekä spontaani palaute.

19 (20) Sähköiset järjestelmät parantavat palvelukulttuuria, koska palvelujen saatavuus ja esteettömyys parantuvat, asiakastiedot ovat paremmin käytettävissä ja vaikuttavuus ja tehokkuus parantuvat. Asiakkaiden osallistumiseen ja kuulemiseen liittyvää asiakasraatitoiminta kehitetään sairaanhoitopiirin Laatuneuvoston toimesta. Lisäksi pohditaan asiakaspalautteen keräämistä ja potilaspalautetutkimuksen toteuttamista sähköisesti Hyvis-alustan kautta. HyvisSADe-hankkeessa kehitettävä spontaani palaute tekee palautteen antamisesta ja kirjaamisesta helppoa sekä tekee palautteesta kehittämisen perustan. Spontaani palaute on käyttöön otettavissa vuoden 2015 aikana. Osa pohdittavia ja kehitettäviä palautteen antokanavia on myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käytössä oleva palvelukokemusmittari, joka sisältää sekä valtakunnallisia että sairaanhoitopiirin omia kysymyksiä. Kyselyn voi täyttää sekä paperiversiona että sähköisesti webrobolkyselynä.

20 (20) Lähteet Valkama K. (2012) Asiakkuuden dilemma, Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöstutkimus. Vaasan yliopisto. Virtanen P., Suoheimo M., Lamminmäki S., Ahonen P. ja Suokas M. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Hyppönen H.(2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisen sairauden omaavien kokemukset ja tarpeet.

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2014 1. Potilasturvallisuusilmoitukset vuonna 2014 Haipro tietojärjestelmästä Ylä-Savon Sote kuntayhtymässä tehtiin vuonna 2014

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Millaisia tapahtumia ilmoitetaan

Millaisia tapahtumia ilmoitetaan Millaisia tapahtumia ilmoitetaan Määritelmiä Vaaratapahtuma on potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa potilaalle. Läheltä piti tapahtumalla on vaaratapahtuma,

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 2 Tavoitteet vuoteen 2013 mennessä - poimintoja Organisaatiossa on menettelytavat, joiden avulla potilaalla ja

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä 1 POTILASTURVALLISUUS LAITET URVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Toimintahäiriö Laitevika Käyttöturvallisuus laitteen käytössä HOIDON TURVALLIS UUS Hoitomenetel mien turvallisuus Hoidon haittavaikutus

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012 POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg

LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg PSHP, TAYS 1 Mistä on lähdetty? Haluttiin selvittää lääkehoitoon liittyviä turvallisuuskysymyksiä 2 vuotinen hanke, jonka aikana otettiin

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA?

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA? Leila Mäkinen kotihoidon koordinaattori LÄÄKEHOITO RAI:SSA Keskimäärin asiakkailla on käytössä n. 7,7 lääkevalmistetta viikoittain Yli seitsemän

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

1(29) Asiakkuuskertomus vuodelta 2015

1(29) Asiakkuuskertomus vuodelta 2015 1(29) Asiakkuuskertomus vuodelta 2015 Hallitus 16.3.2016 2(29) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Asiakkaiden kuuleminen... 3 2.1 Asiakaspalautelomakkeen anti... 3 2.2 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen 10.10.2014 Kanta-palveluiden tulevat toiminnallisuudet ja sisällöt Potilastiedon arkiston hyödyntäminen

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Muistio HaiPro-projektin aloituskokouksesta Aika: Perjantai 4.11.2005 klo 10-15 Paikka: Lääkelaitos, Mannerheimintie 103 B, Helsinki

Lisätiedot

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa Potilasjaos 9.11.2014 9.11.2014 9.11.2014 Lähde: Potku hanke, Kaste, STM https://www.innokyla.fi/web/hanke79780 Potilasturvallisuus potilaan näkökulmasta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015

www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 www.hoitopaikanvalinta.fi uusi verkkopalvelu terveydenhuollon valinnanvapaudesta 30.9.2015 Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö 12.3.2015 Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi

THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi THL:n sähköiset kansalaispalvelut: Omahoitopolut.fi ja Palveluvaaka.fi Projektipäällikkö Anu Suurnäkki ja Kehittämispäällikkö Niina Peränen, THL 11.5.2015 Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 1 Uudet

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa

Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa Palautteet ja aloitteet sekä niiden kehittäminen kliinisessä laboratoriossa Projektityöntekijä, laatu ja lean Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan (Eksote) sosiaali- ja terveyspiirin

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Kanta-palvelut käytössä

Kanta-palvelut käytössä Kanta-palvelut käytössä -vaikutukset toimintaan Atk-päivät 12-13.5.2015 Taustaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yhteisessä tietokannassa (EP-Potti) mukana omina rekisterinpitäjinään Suupohjan

Lisätiedot

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11. Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen 29.11.2012 Kansallinen käyttöönoton tuki liittyjille Käyttöönoton käsikirja

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Robert Paul, dos. johtava ylilääkäri Potilasturvallisuuden johtamismallin rakentamisen työpaja 16.-18.2.2011 Lääkkeet erityishuollossa Lähes kaikki

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN, TORNION SAAREN VIREEN, POTILASASL4MIEHEEN VUONNA2 0 1 1. Outi Rämö

TERVEYSKESKUKSEN, TORNION SAAREN VIREEN, POTILASASL4MIEHEEN VUONNA2 0 1 1. Outi Rämö POTILASASIAMIESKONTAKTIT TORNION TERVEYSKESKUKSEN, TORNION SAAREN VIREEN, KOIVUKODIN JA HOPEARANNAN POTILASASL4MIEHEEN VUONNA2 0 1 1. Outi Rämö potilasasiamies 2 9. 1 2. 2 0 1 1 z POTILASASIAMIESKONTAKTIT

Lisätiedot

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks

MIKÄ IHMEEN JYTE? 12 terveysasemaa. 332 sairaansijaa/tks Hyviskokemuksia ja kehittämisideoita Sote2020 seminaari Peurunka MIKÄ IHMEEN JYTE? Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus palvelee Jyväskylän, Muuramen, Hankasalmen ja Uuraisten kunnan asukkaita.

Lisätiedot

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita

Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Materiaalipäällikkö Helena Junna Welfare ICT Forum 9.-10.10.2014 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 199 000 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Millaisia tapahtumia ilmoitetaan

Millaisia tapahtumia ilmoitetaan Millaisia tapahtumia ilmoitetaan 1(4) Millaisia tapahtumia ilmoitetaan Määritelmiä Vaaratapahtuma on potilaan turvallisuuden vaarantava tapahtuma, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa haittaa potilaalle. Läheltä

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen (Mikkelin seutusote) (Palvelutuotantoyksiköt: Kangasniemi, Mikkeli ( Hirvensalmi, Mikkeli ja Puumala) Mäntyharju, Pertunmaa POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu:

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen

Lisätiedot