Kehittämisyksikkö (20)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittämisyksikkö 20.4.2015 2 (20)"

Transkriptio

1 Asiakkuuskertomus 2014

2 (20) Sisällysluettelo 1. Johdanto Sairaanhoitopiirin asiakkuusnäkökulman tavoitteet Asiakkaiden kuuleminen Potilaspalaute Yksikköjen omat potilaspalautteet Asiakasraati Tutustumiskäynnit Potilasasiamiestoiminta Yhteydenotot potilasasiamieheen ja potilasasiamiehen toimenpiteet Potilasasiamiehen saama palaute asiakkailta Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset Potilasturvallisuus HaiPro ilmoitusten raportointi Käsittelyn tilanne Potilasturvallisuus HaiPro tapahtuman luonne Potilasturvallisuuden HaiPro ilmoitukset tyypeittäin Seuraukset potilaalle ja hoitavalle yksikölle Tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn myötävaikuttaneet tekijät Potilasturvallisuusverkkokurssi ja muu koulutus Kehittämistoimenpiteet Lähteet... 20

3 (20) 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensimmäiseen Asiakkuuskertomukseen vuodelta 2014 on koottu potilasturvallisuuteen liittyvää asiaa, tietoa HaiProilmoituksista sekä kooste potilasasiamiehen raportoimista potilasvahinkoilmoituksista, muistutuksista ja kanteluista. Raportin loppuun on koottu kehittämisideoita. Perinteisesti julkisen terveydenhuollon toiminta on ollut asiantuntijalähtöistä ja suuntaa tulisi muuttaa enemmän asiakkaiden osallistumista tukevaksi. Katja Valkaman tutkimuksessa Asiakkuuden dilemma, Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen (2012) on määritelty asiakkuutta ja siihen liitettäviä käsitteitä, joita ovat ainakin aktiivisuus, mahdollisuus valita ja vaikuttaa sekä osallisuus. Asiakkaalta odotetaan yhä enemmän osallistumista ja aktiivisuutta, mutta toisaalta tällainen käyttäytyminen saatetaan leimata hankalaksi ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi osallistumisen ja aktiivisuuden edellyttäminen saattaa eriarvoistaa asiakkaita, sillä kaikkien terveydenhuollossa asioivien ei ole mahdollista olla aktiivisia ja osallistua. Vuonna 2014 lisääntynyt valinnanvapaus lisäsi asiakkaiden mahdollisuutta valita organisaatio, josta terveydenhuollon palvelut haluaa saada. Perinteisen terveydenhuollossa vallitsevan asiantuntijalähtöisen lähestymistavan vuoksi palvelujen tuottamistapaa sekä ammattilaisten asenteita on muutettava ja uudistettava. Tekesin katsauksessa Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen (2011) käsitellään asiakaslähtöisen toiminnan kehittämistä, joka sisältää kuusi eri osa-aluetta, joita ovat asiakkaan palveluymmärryksen rakentaminen, osallistumismahdollisuuksien lisääminen, palveluiden muodon, sisällön ja jakelukanavien kehittäminen, asiakasymmärryksen syventäminen, palvelua tuottavan organisaation asenteiden ja palvelukulttuurin muuttaminen sekä johtaminen. Näiden eri osa-alueiden huomiointi toiminnan kehittämisessä enemmän asiakaslähtöisemmäksi voidaan lisätä hoidon vaikuttavuutta, palveluiden kustannustehokkuutta sekä asiakkaiden että työntekijöiden tyytyväisyyttä. 2. Sairaanhoitopiirin asiakkuusnäkökulman tavoitteet Sairaanhoitopiirin kliinisessä toimintaohjelmassa vuosille määriteltyjä asiakkuusnäkökulman tavoitteita ovat potilaiden hoitoon osallistumisen vahvistaminen ja myönteinen asiakaspalaute. Lisäksi tavoitteita ovat uusien toimintamallien kehittäminen, joilla asiakkaan vaikutusmahdollisuus turvataan, näitä ovat esimerkiksi kokemusasiantuntijuus ja asiakasraadit. Osa asiakasnäkökulmaa on myös uusien palvelumuotojen sekä asiointikanavien, kuten esimerkiksi sähköisten asiointipalvelujen tarjoaminen. Asiakkaan valinnanvapauden laajenemisen myötä on pidettävä toiminnan laatu hyvällä tasolla, jotta sairaanhoitopiirin alueella asuvat pysyvät edelleen oman sairaanhoitopiirin asiakkaina.

4 (20) 3. Asiakkaiden kuuleminen 3.1. Potilaspalaute Sairaanhoitopiirissä on systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien toteutettu vuosittain laaja potilaspalautetutkimus, joka on osa sairaanhoitopiirin laadunhallintaa ja laatutyötä. Potilaspalautejärjestelmän kautta saadun palautteen tarkoituksena on ohjata palveluprosesseja ja niiden laatua. Potilaspalautteet käsitellään toimintayksiköissä ja ne antavat arvokasta lisätietoa palveluprosessien ja niiden laadun kehittämiseen. Potilaspalautetta on kerätty lähettämällä satunnaisotoksena sairaalan palveluita käyttäneille eri yksiköiden ja erikoisalojen asiakkaille palautelomake sekä osastohoidossa olleille että poliklinikoiden palveluita käyttäneille. Palautteen on voinut antaa myös sähköisesti sairaanhoitopiirin internet-sivuilla olleen linkin kautta. Vastausprosentti on ollut noin 37 % -40 %. Yleinen potilaspalautetutkimus oli tauolla vuoden 2014, koska haluttiin miettiä uusia toteuttamistapoja, jatkossa yleinen potilaspalautetutkimus tehdään joka toinen vuosi Yksikköjen omat potilaspalautteet Sairaanhoitopiirin yleisen potilaspalautetutkimuksen lisäksi lähes kaikissa yksiköissä asiakkailla on jatkuva mahdollisuus antaa strukturoitua ja / tai avointa palautetta yksiköissä olevien palautelaatikkojen kautta. Asiakkaat antavat palautetta myös suullisesti. Joihinkin yksiköihin palautetta voi antaa myös sairaanhoitopiirin internetsivujen yksikkökohtaisten sivujen kautta. Yksiköihin annettujen palautteiden määrä on vaihtelevaa, enimmillään yksiköt ovat raportoineet vuonna 2014 saaneensa yhteensä noin 200 palautetta ja vähimmillään palautteita tulee vain muutama. Yksikkökohtaisia kyselyjä vuonna 2014 tehtiin esimerkiksi seuraavissa yksiköissä Päiväkirurgia 57 palautetta T10 Akuuttipsykiatrian osasto 150 palautetta Psykologian toimintayksikkö 28 palautetta Palautteet käsitellään yksiköiden omissa kokouksissa tai kehittämispäivissä ja joissakin yksiköissä palautteet ovat luettavissa yksiköiden taukotilan mapista tai ilmoitustaululta. Tiettyyn työntekijään kohdistuvat palautteet yksikön esimies käy läpi kyseessä olevan työntekijän kanssa. Vuonna 2014 yksiköt saivat positiivista palautetta muun muassa hyvästä hoidosta, osaavasta ja ystävällisestä henkilökunnasta, kohtelusta, ilmapiiristä, lääkehoidon tarkistamisesta, kuntouttavista ryhmätoiminnoista, sosiaalisten tukien ja palveluiden tiedottamisesta, läheisten mukaan ottamisesta ja potilaan mielipiteen kuuntelemisesta.

5 (20) Vuoden 2014 yksikkökohtaisissa palautteissa esiin tulleita kehittämiskohteita olivat muun muassa ruoka, henkilökunnan käytös, omaisten mukaan ottaminen potilaan hoitoon, huono sisäilma, pitkät odotusajat potilaan ja omaisten informointi sairaudesta ja parkkipaikkojen lisääminen ja sijoittaminen lähemmäksi Asiakasraati Sairaanhoitopiirin alueella ei ole erillistä asiakasraatia, mutta pienimuotoinen asiakasraatitoiminta toteutuu laatuneuvoston kautta, jossa on alueen potilasjärjestöjen edustajia kaksi. 4. Tutustumiskäynnit Sairaanhoitopiirin synnytysosasto järjestää ympäri vuoden tutustumiskäyntejä joka torstai klo 14 juhlapyhiä lukuun ottamatta, vuoden aikana käyntejä on noin 50. Tutustumiskäynneille voivat kaikki odottavat äidit, isät tai tukihenkilöt osallistua ja niihin ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tutustumiskäynnin kesto on ryhmän aktiivisuudesta ja koosta riippuen noin min ja keskimäärin osallistujia on ollut noin 20. Tutustumiskäynnillä käydään läpi käytännön asioita, muun muassa sairaalaan tulo, pysäköinti, puhelimien käyttö, vierailuihin liittyvät käytännöt, isän tai tukihenkilön ruokailu ja synnytysosaston ja vuodeosaston tilat. Lisäksi osallistujat saavat esittää kysymyksiä. 5. Potilasasiamiestoiminta 5.1. Yhteydenotot potilasasiamieheen ja potilasasiamiehen toimenpiteet Potilasasiamiestoiminta sisälsi vuonna 2014 enimmäkseen ohjausta, neuvontaa ja avustamista erityisesti potilasvakuutukseen ja muistutuksiin liittyen ja toiminnan tärkein kohde oli potilasvahinkoasioiden vireille saattaminen. Potilasasiamies on tarvittaessa informoinut mahdollisuudesta tehdä vaara- tai haittatapahtumailmoitus (Haipro). Vuonna 2014 potilasasiamiehelle tuli ensiyhteydenottoja yhteensä 495, mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuonna Sairaanhoitopiirin osalta yhteydenotot vähentyivät hieman vahinkoihin sekä hoitoon ja ympäristöön liittyen. Vuoden 2014 alusta laajentuneeseen valinnanvapauteen liittyviä kysymyksiä tuli melko harvoin ja valinnanvapautta koskevat kysymykset liittyivät tyytymättömyyteen hoitoa kohtaan. Ensiyhteydenotoista lähes puolet eli 45 % koski potilas-, lääke- ja vastuuvahinkoja ja liittyi potilasvahinkoilmoituksen tai korvaushakemuksen tekoon. Hoitoon pääsy on ajoittain koettu hitaana, esimerkiksi lähetteen saamisessa tai tutkimusten etenemisessä. Hoitotakuun ylittymiseen liittyviä yhteydenottoja ei tullut ollenkaan. Seuraavaksi eniten tyytymättömyys kohdistui hoitoon ja hoitoympäristöön, joihin liittyen tuli 24 % yhteydenotoista. Hoitoon ja ympäristöön liittyvät yhteydenotot vähentyivät hieman kun taas hoitoon pääsyyn liittyvät yhteyden-

6 (20) otot lisääntyivät hieman. Uusintayhteydenottoja tuli 138, joiden osalta jakauma oli prosentuaalisesti samaa luokkaa kuin ensiyhteydenotoissa. Kaikista yhteydenotoista 23 % koski jotain muuta toimipaikka kuin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. Sairaanhoitopiirin potilasasiamies tekee yhteistyötä maakunnan muiden potilasasiamiesten kanssa ja potilasasiamiehet kokoontuvat säännöllisesti. Vuonna 2014 käynnistyi valtakunnallinen keskussairaaloiden potilasasiamiesten yhteistyö, jonka tavoitteena on yhtenäistää potilasasiamiestyön raportointia Potilasasiamiehen saama palaute asiakkailta Asiakkaat kokevat usein eri hakemusten ja asiakirjojen kuten potilasvakuutuksen ja muistutusten tekemisen työläinä ja vieraina. Näiden tekemiseen asiakkaat eli potilaat ja omaiset toivovat potilasasiamieheltä apua ja näissä asioissa avustamisesta potilasasiamies saa asiakkailta usein positiivista palautetta. Positiivista palautetta tulee myös mahdollisuudesta keskustella vahinkotapahtumasta ja siitä että ammattihenkilö kuuntelee, vaikka asiakkaan auttaminen voi olla haasteellista. Asiakkaat kokevat tärkeänä ja antavat palautetta myös siitä, että potilasasiamieheltä saa toimintaohjeita asioiden selvittämiseksi. Joidenkin asiakkaiden on vaikea luottaa potilasasiamieheen ja näillä henkilöillä on usein ollut elämässä paljon huonoja kokemuksia, jotka saattavat tulla esille voimakkaana epäluulona myös potilasasiamiestä kohtaan. Potilasasiamies informoi usein ja aina tarvittaessa roolistaan, joka on olla puolueettomasti potilaan asialla Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset Potilasasiamies neuvoo ja selittää tarvittaessa asiakkaille eri valitusmuotojen tarkoitukset. Muistutuksella voidaan pyytää sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriltä selvitystä ongelmasta. Kantelu tarkoittaa valvovalle viranomaiselle kuten aluehallintoviranomaiselle, Valviralle tai eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyä ilmoitusta hoitoon liittyvästä ongelmasta tai lain vastaisesta menettelystä. Potilasvahinkoilmoituksella selvitetään onko potilaalla oikeus rahalliseen korvaukseen. Potilasvakuutuskeskus arvioi ja päättää onko kyseessä potilasvahinkolain mukainen korvattava potilasvahinko. Muistutuksia tehtiin vuonna 2014 yhteensä 97 kappaletta, valituksia 317 kappaletta ja kanteluita yhteensä 32 kappaletta. Muistutuksista on pyydetty selvitykset hoitoon osallistuneilta tahoilta ja johtajaylilääkäri on tehnyt muistutuksiin liittyvät ratkaisut. Muistutusten määrä on hieman laskenut verrattuna kahteen edellisvuoteen. Valvovilta viranomaisilta tuli selvityspyyntöjä yhteensä 32, joista Valviralta 16 ja Aluehallintovirastolta 11 pyyntöä. Potilasvakuutuskeskukselle lähetettiin selvityksiä vuonna 2014 yhteensä 370 kappaletta.

7 (20) 6. Potilasturvallisuus 6.1. HaiPro ilmoitusten raportointi 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja alueen perusterveydenhuollon kuntayhtymissä, liikelaitoksissa ja yhteistoiminta-alueilla on käytössä yhteinen HaiPro ohjelma, jonka avulla kerätään tietoa potilasturvallisuutta, työturvallisuutta ja tietoturvallisuutta vaarantavista tapahtumista. Sairaanhoitopiirissä on myös käytössä potilaiden ilmoitus haitta- ja vaaratapahtumista. HaiPro ohjelman käyttämisessä ovat sairaanhoitopiirin lisäksi mukana JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, Lapuan terveyskeskus ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Haipro ilmoituksia voidaan tehdä organisaatioiden kesken. Seinäjoen keskussairaalan ja Seinäjoen terveyskeskuksen välille on avattu HaiPro portti. HaiPro käsittelijäkoulutuksia on pidetty alueen perusterveydenhuollon organisaatioissa ja erikoissairaanhoidossa. Käsittelemättömien HaiPro ilmoitusten määrä on nyt saatu hallintaan. Erikoissairaanhoidon potilasturvallisuusilmoituksia oli 901, joista käsittelemättä Potilasturvallisuus HaiPro-ilmoitukset E-P shp Alueen perusterveydenhuolto Kuva 1. Potilasturvallisuus - HaiPro ilmoitukset

8 (20) Kuva 2. HaiPro ilmoitukset ilmoituslajeittain Kuva 3. Työturvallisuus HaiPro - ilmoitukset Käsittelyn tilanne HaiPro ilmoitusten käsittelytietojen seuranta aloitettiin vuonna Käsittelijäkoulutus järjestettiin vuosien 2013 ja 2014 aikana erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Valmis merkintä jää usein kirjaamatta HaiPro ohjelmaan, josta on seurauksena käsittelyssä olevien 9 % ilmoitusten osuus. Käsittelemättä olevia ilmoituksia oli erityisesti joulukuulta Muutamassa yksikössä käsittelijä oli vaihtunut eikä uutta käsittelijää ollut ilmoitettu ohjelman ylläpitäjälle. Käsittelemättömissä oli myös virheelliseen yksikköön toimitettuja ilmoituksia, joita ei ollut käännetty oikeaan yksikköön.

9 (20) Potilasturvallisuus -HaiPro ilmoitusten käsittelyn tila % 1 % 85 % 9 % käsittelemättä odottaa lisätietoja käsittelyssä valmis Kuva 4. Vuoden 2014 Potilasturvallisuus HaiPro ilmoitusten tilanne 01/ Potilasturvallisuus HaiPro tapahtuman luonne Oppivan organisaation tavoitteena on, että henkilöstö tunnistaa vaaratapahtuman ja estää näin tapahtuman sattumisen potilaalle. Potilasturvallisuus- HaiProilmoitusten luonne lähetä piti tapahtui potilaalle Kuva 5. HaiPro tapahtumien luonne Seuraus potilaalle - luokittelussa on valittavana neljä eri tasoa (ei haittaa, lievä, kohtalainen ja vakava haitta). Otannan perusteella todettiin, että samankaltaisissa ilmoituksissa esim. Marevan tai Klexane lääkehoidossa haitta oli arvioitu hyvin kirjavasti. Haitan vakavuuden arviointi muissakin samantyyppisessä tapahtumissa saattoi vaihdella, ei haittaa kohtalainen haitta välillä. Kehitettävää HaiPron käsittelyssä on erityisesti tapahtuman vakavuuden yhtenäinen luokittelu.

10 (20) Taulukko 1. Seuraus potilaalle käsittelijän arvioimana Potilasturvallisuuden HaiPro ilmoitukset tyypeittäin E-P sairaanhoitopiiri HaiPro ilmoitukset tapahtuma tyypeittäin Ei tiedossa Lääke- ja nestehoito, verensiirto, varjo- tai merkkiaine Tiedonkulkuun tai tiedonhallinta Diagnoosi 800 Operatiivinen toimenpide Invasiivinen toimenpide Muu hoito tai seuranta Laboratorio-, kuvantaminen tai muu potilastutkimus Laite tai sen käyttö 400 Aseptiikka/ hygienia Tapaturma, onnettomuus Väkivalta Poikkeama sädehoidon toteutuksessa Muu Kuva 6. Haipro ilmoitukset tyypeittäin EPSHP Erikoissairaanhoidon HaiPro tapahtumien kehitystä on seurattu vuosittain. Lääke- ja nestehoidon oheen ovat nousseet muutkin HaiPro tyypit. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaa liittyvät ilmoitukset ovat vuosittain lisääntyneet. Aseptiikan ja hygienia ilmoituksia ei juuri ole vaikka aseptiseen toimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota MRSA epidemian vuoksi. Käsihygienian omavalvonta ja hygieniayksikön havainnointitutkimus eivät vaikuttaneet yksiköissä havainnoimaan aseptisen toiminnan vaaratilanteita (toimintatapoja).

11 (20) Kuva 7. Lääke- ja nestehoidon HaiPro - ilmoitukset 2014 Lääke- ja nestehoidon HaiPro - ilmoituksista 129 (37 %) oli läheltä piti ilmoituksia ja 218 (62,8 %) tapahtui potilaalle -ilmoituksia. Yleisin virhe oli antovirhe (n 118, 34 %) ja toisena olivat kirjaamisvirheet (n 100, 28,8 %). Lääkehoidon seuraukset potilaalle oli arvioitu 14 ilmoituksessa kohtalaiseksi haitaksi. Haittatapahtuman tyyppi selvitettiin. Antovirhe (lääke jäänyt antamatta tai lopetetun lääkkeen antamista jatkettu ja potilas saanut joko pienemmän/ suuremman annoksen eli väärä annos) oli yleisin kirjattu tapahtuma. Yhtymäkohdat löytyvät puuttuvista määräyksistä tai lääkelistalle ei ole kirjattu viimeisintä lääkitystietoa eli tiedonhallinta. Lääke- ja nestehoidon antovirheistä yleisin oli lääkkeen antamatta jättäminen (31). Lääkettä oli annettu vuoden aikana väärälle potilaalle 16 kertaa. Ilmoitusten mukaan nämä on kirjattu potilasasiakirjoihin ja pyydetty lääkärin arvio tapahtuneen johdosta. Mukana on myös ilmoituksia, joissa potilas on ottanut toisen potilaan lääkkeet. Näissäkin tapauksissa potilasasiakirjoihin on tehty merkintä ja lääkäri on arvioinut haittatapahtuman vakavuuden. Lääkehoidon kirjaamisen virheet on analysoitu TUKE hankkeessa Lääkelistan tarkistaminen potilaan saapuessa ja listan päivittäminen jatkohoitoon siirtyessä tai kotiutettaessa. Lääkkeen kirjaamatta jättäminen (n 36) ja lopetusajankohta kirjaamatta (n 8) toistuvat myös antovirheissä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on tärkeintä LääkeO:n lopettaminen ja lääkitystietojen päivittäminen LääkeL:lle. Lääkehoidon kirjaamisen tuke jatkuu vuonna 2015 laajentuen alueelliseksi hankkeeksi. Hankkeessa hyödynnetään EP Potin käyttöä lääketietojen tarkistamisessa. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa on analysoitu lääkityksen kirjaamisen HaiPro ilmoitukset. Näitä olivat muun muassa puutteellinen tai virheellinen lääkemääräys, lääkemääräyksen toteuttamisen puutteet eli työmenetelmät ja tavat poikkesivat ohjeen mukaisesta. Haittatapahtumaan myötävaikuttavana tekijänä tulevat esiin

12 (20) muun muassa työmenetelmät ja työtavat (n 269). Työprosessiin haetaan selkeyttä. OIOS-hankkeessa kehitettiin potilaalle kotiin annettava keltainen lääkelehti. Hankkeessa keskityttiin lääkelehden tarkistamiseen ja oikeellisuuteen. Kuva 8. Lääke- ja nestehoidon antovirheet 2014 Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan liittyvät Potilasturvallisuus HaiProilmoitukset. Potilastiedon hallinnasta johtuvia ilmoituksia oli 116(n 259).

13 (20) Kuva 9. Tiedonkulun ja tiedonhallintaan liittyvät HaiPro ilmoitukset 2014 Kuva 10. Potilastiedon hallinnan HaiPro ilmoitukset 2014 Puuttuva, puutteellinen tai epäselvä potilastieto oli eniten luokiteltu ilmoitustyyppi 44 kpl (n 259). Puuttuvasta potilastiedosta ilmoituksia lähetettiin siirtäviin yksikköihin sekä alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden välillä. Tiedon siirtymisen varmistaminen on mahdollista kehittää ottamalla käyttöön rakenteinen kirjaaminen ja raportoinnissa ISPAR. ISPAR on

14 (20) yhdenmukainen ja selkeä tiedonkulun apuväline, jota voidaan soveltaa terveydenhuollon toimintayksiköissä ja tiedonsiirtotilanteissa. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön Tietoturva HaiPro osio. Tietoturva ilmoituksia on tullut 43 kpl. Ilmoitukset koskevat järjestelmien ja ohjelmistojen toimivuutta ja tietojärjestelmien turvallisuutta Seuraukset potilaalle ja hoitavalle yksikölle Vuoden 2014 aikana potilaalle oli ilmoitettu vakava haitta 4 kertaa. Lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia arvioitiin tapahtuman johdosta kaikkiaan 448 tapahtumassa (49,7 %). Hoidon pidentyminen oli seurauksena 40 tapauksessa. Materiaalivahinkoa ja lisäkustannuksia 52 tapauksessa. Kuva 11. Haittatapahtuman seuraus potilaalle 2014 Tays ERVA potilasturvallisuus työryhmälle tehtiin selvitys marraskuussa 2014 kaikista erikoissairaanhoidon vakavista haittatapahtumista. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien vakavaksi luokitellut 42 tapahtumaa analysoitiin. Näistä vakavaksi luokiteltiin 5 tapausta (potilaan itsetuhoinen käyttäytyminen, suicide, laitteen toimimattomuus, lääkkeen väärä antoreitti), HaiProsta oppiminen ja ennakointi Ennen varavoimakokeilua marraskuussa 2014 haettiin HaiPro ilmoituksista kaikki tapaukset joissa esiintyivät sanat sähkökatko* ja varavoima* ajalta löydettiin 8 varavoimaan liittyvää ilmoitusta ja 11 sähkökatkokseen liittyvää Haipro tapahtumaa. Nämä HaiPro ilmoitukset olivat kaikki joko kohtalaisen vakavia tai vakavia. Niistä aiheutui joko hoidon keskeyttäminen, siirtäminen uuteen ajankohtaan. Sähkökatkoksen seurauksena mm. potilaskohtaiset laiteasetukset poistuivat ja kone palautui tehdasasetuksiin. HaiPro

15 (20) tapahtumien raporttia hyödynnettiin ja niissä ilmoiteltuihin tapahtumiin varauduttiin ennakolta varavoimakokeilun aikana Tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn myötävaikuttaneet tekijät Kuva 12. Haittatapahtumien tapahtumaolosuhteet ja muut tapahtuman syntyyn vaikuttavat tekijät 2014 Kommunikointi ja tiedonkulu sekä toimintatavat nousivat yleisimmin tapahtumaan vaikuttaviksi tekijöiksi. Kirjallisen kommunikoinnin puutteellisuus ja epäselvyys oli määritetty 49 % tapahtumaan syntyyn vaikuttavaksi tekijäksi. Tiedon hyödyntäminen 47,6 % ja suullisen kommunikoinnin puutteellisuus ja epäselvyys nähtiin myös syntyyn vaikuttavina tekijöinä. Rakenteinen kirjaaminen ja systemaattinen raportointi parantavat tiedon siirtymistä.

16 (20) Kuva 13. Toimintatavat myötävaikuttavina tekijöinä vuonna 2014 Toimintatavan myötävaikuttavaksi tekijäksi nousivat työmenetelmät (269). Yksi Hapro-järjestelmän perusasioita on systeemivirheen löytäminen. Toimintatavat esim. lääkehoidossa voidaan arvioida tarkastelemalla työprosessia mm. HaiPro tapahtumien analyysivälineiden avulla (juurisyyanalyysi). Kuva 14. Potilas ja läheiset 2014

17 (20) Potilas ja läheiset luokittelussa sairauden vakavuus ja pulmallisuus sekä sekavuus, päihtymys ja kognitiiviset kyvyt nousivat esiin. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa oli keväällä 2014 teeman potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeen käyttö. Potilasrannekkeiden käytössä todettiin puutteita. Pääsääntöisesti potilailla oli rannekkeet mutta tunnistamista ei toteuteta ohjeen mukaisesti hoitotilanteissa. Omavalvonnan tuloksena haettiin mm. parannuskeinoa lapsipotilaiden rannekemateriaaliin. Kuva 15. Tapahtuman viikonpäivä 2014 Viikonpäivistä vähiten ilmoituksia tehtiin viikonloppuisin. Arkipäivisin ei ole juurikaan eroa tapahtumien esiintyvyydessä Potilasturvallisuusverkkokurssi ja muu koulutus Sairaanhoitopiirin alueen 3225 terveydenhuoltoalan henkilöstä 87 % on vuosien aikana suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin. THL:n Potilasturvallisuutta taidolla hankkeen liittyi tavoite julkisen terveydenhuollon henkilöstön potilasturvallisuusosaamisen parantamisesta. Sairaanhoitopiirit yhdessä THL:n kanssa rahoittivat koulutuksen. Koulutus toteutettiin verkkokurssina. Vuosittain järjestetään sairaanhoitopiirin alueellinen potilasturvallisuuspäivä. Päivän aiheena oli potilasturvallisuus ja riskienhallinta. Luennoitsijana oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämispäällikkö Petri Pommelin. HaiPro käyttäjäkoulutuksia on pidetty vuosien 2013 ja 2014 sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon HaiPro ilmoitusten käsittelijöille. Tuke hankkeena on kehitetty lääkehoidon kirjaamiskäytäntöjä.

18 (20) 7. Kehittämistoimenpiteet HaiPro ohjelman osalta tapahtumien raportoinnin yhteydessä on tuotu esiin niitä keinoja, joiden käyttöönotolla voidaan edistää potilasturvallisuutta. Lääkehoidon turvallisuudessa juurisyyanalyysin avulla voidaan tuoda esiin systeemin virheet. Juurisyyanalyysin lisäksi toimintojen läpikäynti ja havainnointi auttavat tunnistamaan toimintaympäristön myötävaikuttavat tekijät. Rakenteinen kirjaaminen ja ISBAR mahdollistavat paremman tiedon kirjaamisen ja siirtymisen yksiköiden ja organisaatioiden välillä. KanTa arkistoon siirtyvän tiedon tulee olla asiakkaalle ja potilaalle ymmärrettävää. Palvelukulttuurin parantamiseen tähtää vuonna 2015 alkava TUKE hanke Kohti asiakaslähtöisempää toimintaa Etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelulupauksen mukaisesti. TUKE hankkeessa halutaan kehittää asiakaslähtöisyyttä muuttamalla asiantuntijalähtöistä lähestymistapaa enemmän asiakaslähtöiseksi lähestymistavaksi. Omavalvonta ja sisäinen auditointi toistetaan käsihygienian, potilaan tunnistamisen ja lääkehoidon auditointeina. Lääkehoidossa on auditoitu lääkehoidon luvat, lääkehoitosuunnitelma ja osaamisen varmentaminen STM turvallinen lääkehoito ohjeen ja sairaanhoitopiirin Turvallinen lääkehoito ohjeen mukaisuudesta. Lääkehoidon verkkokoulutus on käytössä koko Eteläpohjanmaan alueella. Koulutuksen käyneitä on erikoissairaanhoidossa 319 (1154). Edelleen osa asiakaslähtöistä toiminnan kehittämistä on sähköisen asioinnin mahdollistaminen sekä asiakkaille että ammattilaisille. THL:n vuonna 2014 (Hyppönen H.) tekemän tutkimuksen mukaan kansalaiset jo odottavat sähköisiä palveluita. Kansalaiset pitävät tutkimuksen mukaan tärkeänä saada sähköisesti käyttöönsä muun muassa tietoturvallista yhteyttä ammattilaisiin, reseptien uusintaa sekä oman terveyden seurantatyökaluja. Sairaanhoitopiiri otti helmikuussa 2015 yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon yksiköiden (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, Lapuan terveyskeskus ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) kanssa käyttöön sähköisen asioinnin julkaisuportaalin Hyvis sekä ammattilaisen ja kansalaisen asiointialustat, joiden kautta voi asioida tietoturvallisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Ensimmäisiä sähköisiä asiointipalveluja ovat turvallinen viestinvälitys ja sähköiset lomakkeet. Sähköinen asiointi antaa asiakkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua hoitoon sekä seurata omaa terveyttään silloin kuin itselle sopii. Sähköistä asiointia kehitetään valtakunnallisessa sähköisen asioinnin demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe-ohjelma), ohjelmassa kehitetyt sähköiset asiointipalvelut ovat tarkoitettu sairaanhoitopiirien, kuntien ja kuntayhtymien käyttöön. SADe-ohjelma kestää vuoden 2015 loppuun saakka, jonka aikana palveluita pilotoidaan sekä otetaan käyttöön. SADe-ohjelman osahanke on HyvisSADe, jossa sairaanhoitopiiri on mukana ajanvaraus ja palvelunhallinta -osahankkeessa. Muita HyvisSADe-osakokonaisuuksia ovat muun muassa palveluhakemisto, puolesta asiointi, riskitesteistä hoitoon ohjaaminen sekä spontaani palaute.

19 (20) Sähköiset järjestelmät parantavat palvelukulttuuria, koska palvelujen saatavuus ja esteettömyys parantuvat, asiakastiedot ovat paremmin käytettävissä ja vaikuttavuus ja tehokkuus parantuvat. Asiakkaiden osallistumiseen ja kuulemiseen liittyvää asiakasraatitoiminta kehitetään sairaanhoitopiirin Laatuneuvoston toimesta. Lisäksi pohditaan asiakaspalautteen keräämistä ja potilaspalautetutkimuksen toteuttamista sähköisesti Hyvis-alustan kautta. HyvisSADe-hankkeessa kehitettävä spontaani palaute tekee palautteen antamisesta ja kirjaamisesta helppoa sekä tekee palautteesta kehittämisen perustan. Spontaani palaute on käyttöön otettavissa vuoden 2015 aikana. Osa pohdittavia ja kehitettäviä palautteen antokanavia on myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käytössä oleva palvelukokemusmittari, joka sisältää sekä valtakunnallisia että sairaanhoitopiirin omia kysymyksiä. Kyselyn voi täyttää sekä paperiversiona että sähköisesti webrobolkyselynä.

20 (20) Lähteet Valkama K. (2012) Asiakkuuden dilemma, Näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen väitöstutkimus. Vaasan yliopisto. Virtanen P., Suoheimo M., Lamminmäki S., Ahonen P. ja Suokas M. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Hyppönen H.(2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisen sairauden omaavien kokemukset ja tarpeet.

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2015

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2015 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2015 1. Potilasturvallisuusilmoitukset vuonna 2015 Haipro tietojärjestelmästä Ylä-Savon Sote kuntayhtymässä tehtiin vuonna 2015

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013

Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013 Potilasturvallisuuden toteutuminen Lapin keskussairaalassa 2013 Potilas- ja omaisneuvoston kokous 9.6.2014 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Potilasturvallisuuskoordinaattori Seija Miettunen Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ryhmän työn käynnistäminen Etelä-Pohjanmaan maakunta Kari Nuuttila

Ryhmän työn käynnistäminen Etelä-Pohjanmaan maakunta Kari Nuuttila DIGILOIKKA-TYÖRYHMÄ Ryhmän työn käynnistäminen 26.2.2016 Etelä-Pohjanmaan maakunta Kari Nuuttila DIGITALISAATIO Digitalisaatio on yhtä aikaa murros ja uusi normaalitila Se mullistaa tavat tehdä työtä ja

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO Jaana Inkilä HUS, Hyvinkään sha Potilasasiamies, potilasturvallisuus 22.11. 2013 1 SISÄLTÖ Esimiehen vastuu potilasturvallisuudesta Potilasturvallisuus ja HaiPro HUS, Hyvinkään alueella Naisten HaiPro

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy

Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Potilasasiamiesselvitys 2013 Kokkola ja Kruunupyy Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria ammattikorkeakoulu 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Yhteydenotot... 3 3 Yhteydenottojen syyt... 4 3.1.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari

Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita. TYYPPI-hankkeen tulosseminaari Terveys- ja hyvinvointipalvelut digimurroksessa tarpeita, ratkaisuja ja visioita TYYPPI-hankkeen tulosseminaari 08.12.2015 Hyödyntäjäorganisaatio - ESSHP ESSHP:n tavoitteena hankkeessa on lisätä tulevaisuuden

Lisätiedot

Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3

Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 oman osaston käytännön ja prosessien ymmärtäminen dig little bit deeper-> kaivautuminen ilmoituksen taakse lisäselvittelyillä jututa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki

Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Lausuntopyyntökysely: Asiakastietolaki Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkta. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Asiakkuuskertomus vuodelta 2013

Asiakkuuskertomus vuodelta 2013 Asiakkuuskertomus vuodelta 2013 15.4.2014 Maarit Sihvonen, Anja Piispanen & Kirsi Leino 2(24) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Sairaanhoitopiirin asiakasnäkökulman tavoitteet... 3 3 Asiakkaiden kuuleminen...

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö

Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö Apotti-hanke - Alueellisuus ja organisaatioiden yhteistyö ATK-päivät 29.5.2013 IT-Kehitysjohtaja Mikko Rotonen HUS & Apotti-hanketoimisto Mikä on APOTTI-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä sanoista Asiakas-

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä Päivi Koikkalainen, Äänekosken kaupunki Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! - osallisuus, kokemusasiantuntijuus ja monialainen integroitu yhteistyö

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

1(29) Asiakkuuskertomus vuodelta 2015

1(29) Asiakkuuskertomus vuodelta 2015 1(29) Asiakkuuskertomus vuodelta 2015 Hallitus 16.3.2016 2(29) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Asiakkaiden kuuleminen... 3 2.1 Asiakaspalautelomakkeen anti... 3 2.2 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen

Lisätiedot

Turvallisen lääkehoidon toteuttaminen. Erva lääkehoidon koordinaattori, OYS Sami Sneck, TtT, sh

Turvallisen lääkehoidon toteuttaminen. Erva lääkehoidon koordinaattori, OYS Sami Sneck, TtT, sh Turvallisen lääkehoidon toteuttaminen Erva lääkehoidon koordinaattori, OYS Sami Sneck, TtT, sh Osallistu aktiivisesti TodaysMeet: Täällä voit kommentoida aihetta vapaasti ja antaa palautetta Socrative:

Lisätiedot

POTILASASIAMIESPALVELUT VUOSI 2013

POTILASASIAMIESPALVELUT VUOSI 2013 POTILASASIAMIESPALVELUT VUOSI 2013 Yhteydenottojen kehitys vuosina 2008-2013 900 870 800 700 733 675 645 708 600 577 500 400 300 200 100 0 v.2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Yhteydenotoista

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ

TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ TIETOTYÖ JULKISEN TERVEYDENHUOLLON AIKASYÖPPÖ Tietotyön ajankäyttö sairaanhoitopiireissä 2016 T U T K I M U S Y H T E E N V E T O 1 TUTKIMUS LYHYESTI Tavoite: Selvittää tietotyön osuutta, ajankäyttöä ja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava

SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA Enonkoski Rantasalmi. Savonlinna Sulkava SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSELLE TOIMINTAVUODESTA 2016 Enonkoski Rantasalmi Savonlinna Sulkava 18.1.2017 Selvityksen laatija: Sosiaali- ja potilasasiamies Heli Korhonen Sosteri/ Itä-Savon

Lisätiedot

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA

TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA TAUSTATIETOTYÖRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA Maria-Liisa Nurmi, Anne Alavillamo, Arto Rautajoki, Matti Rekiaro, Anna-Kaisa Pusa, Kirsti Svahn, Teemu Puolijoki, Marko Rossinen Taustatietotyöryhmän tehtävä Kartoittaa

Lisätiedot

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla

Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET TÄNÄÄN, ONGELMIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA Kela-halli johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman HUS

POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET TÄNÄÄN, ONGELMIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA Kela-halli johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman HUS POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET TÄNÄÄN, ONGELMIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA 10.5.2012 Kela-halli johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman HUS OIKEUKSIEN PERUSTASTA 1. Suomen perustuslaki (731/1999) turvaa kaikille

Lisätiedot

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Sosiaalihuollon ammattihenkilölain koulutuskierros Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen AVIn toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Vähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri

Vähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen jäsen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri Pöytäkirja sivu 1(6) nro 1/2016 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: 9.5.2016, klo 13.00 15.30 Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Ingves

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen

Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen Sähköinen lääkemääräys Käyttöönottojen tilanne ja tuki käyttöönottojen jälkeen erespa-loppuseminaari 12.3.2014 Kehittämispäällikkö Riitta Konttinen 12.3.2014 Riitta Konttinen 1 Yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot