VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa 12.12."

Transkriptio

1 VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa

2

3 Sisällys 1 Johdanto Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Miksi laatukriteerejä? Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset 4 2 Väkivaltatyön arvoperusta Jokainen lapsi on pelastettava elämälle Väkivaltatyön arvot 6 3 Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit 8 4 Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit 13 5 Väkivallan tekijän kanssa työskentelyn laatukriteerit 18 6 Turvallisuus asiakastyössä 22 7 Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 25 8 Asiakastyön dokumentointi 29 9 Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, vaikuttaminen ja viestintä Väkivaltatyön arviointi työn laadun ja kehittämisen tukena 34 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Julkaisussa esiintyviä ja väkivaltatyössä käytettäviä keskeisiä käsitteitä Kansainvälisen sopimukset, periaatepäätökset ja julistukset, joihin Suomi on valtiona sitoutunut ja jotka ohjaavat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyötä Suosituksia turvallisuussuunnitelman sisällöksi

4 1 Johdanto 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä keskusjärjestö. Arvot, joihin koko liiton strategia ja toiminta perustuu, ovat lapsen etu, rohkeus, turvallisuus, inhimillisyys ja osallisuus. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät sekä turvakoteja että tarjoavat väkivaltatyön avopalveluita. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten erityisenä piirteenä on se, että ne ovat kansalaisjärjestöjä, jotka paitsi tuottavat palveluja, myös vaikuttavat yhteiskunnallisesti ja ovat velvollisia antamaan ihmisille itselleen mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Liiton ja sen yhdistysten väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaiseminen, ehkäiseminen sekä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden ja väkivaltaa käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia, naisia, miehiä ja lapsia. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Turvakotityön ja väkivaltatyön avopalveluiden arjen työssä kohdataan ja kuullaan päivittäin väkivallan eri osapuolten kokijoiden, tekijöiden sekä lasten kokemuksia väkivallasta sekä kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mikä väkivallan eri osapuolia auttaa. Väkivaltatyössä on viime vuosina havaittu, kuinka merkittävä osuus väkivallasta selviytymisessä on kansalaistoiminnan erilaisilla tavoilla: luodaan tiloja ja mahdollisuuksia osallisuuden ja toimijuuden kehittymiselle. Käytännössä esim. väkivallan kokijat tai tekijät voivat tulla vertaisryhmän ohjaajiksi, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä kouluttaen että esim. tiedotustilaisuuksiin osallistuen. Ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina ja selviytyjinä huolimatta tuen tarpeesta. Kaikille ihmisille toimijuus ei kuitenkaan ole toimimista päätöksentekoon vaikuttamisen tai vertaisryhmän ohjaajan roolissa. Toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen omassa elämässä on monelle riittävää. 1.2 Miksi laatukriteerejä? Laatukriteerien avulla turvakodit ja väkivaltatyötä tekevät avopalveluyksiköt kartoittavat ja kehittävät toimintaansa. Toimivat laatukriteerit ovat tärkeitä kaikelle keskeiselle toiminnalle: ne tekevät palveluista yhdenvertaisia ja auttavat palvelun tarjoajaa johtamaan, suunnittelemaan ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Ne ohjaavat persoonaltaan ja koulutukseltaan erilaisia ihmisiä perustyössä ja tarjoavat työlle viitekehyksen. Laatukriteerien avulla luodaan yhteistä ymmärrystä, kieltä ja käsitteistöä väkivaltatyöhön, mikä osaltaan edistää väkivaltatyön kehittämistä huolimatta erilaisista asiakasryhmistä, työntekijöistä, resursseista, toimintaympäristöistä tai -menetelmistä. Laatukriteerien kautta väkivaltatyö ja sen sisältö tulee näkyväksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, palveluiden ostajille ja rahoittajille. Asiakas on saamansa palvelun keskeinen asiantuntija ja arvioija, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat ovat mukana yhdistyksen toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tekemällä näkyväksi, mitä tehdään ja miten, parannetaan myös työyhteisöjen ulkopuolisten mahdollisuuksia arvioida työn sisältöjä ja toimintatapoja. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 3

5 Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset käyttävät näitä laatukriteereitä sekä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteereihin pohjautuvia kansallisia turvakotipalvelujen laatusuosituksia arvioidessaan toimintaansa, tiedottaessaan väkivaltatyöstä ja/tai neuvotellessaan palveluista kuntien tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Julkaisussa esiintyvät ja väkivaltatyössä käytettävät keskeiset käsitteet on esitelty erillisessä liitteessä (liite 1). 1.3 Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatutyöskentely pohjautuu vuosina yhteistyössä laadittuihin väkivaltatyön laatukriteereihin. Niiden kehittämiseen osallistuivat liiton ja sen jäsenyhdistysten työntekijät ja ne olivat ensimmäiset valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit. Laatutyöskentely pohjautui silloiseen tulevaisuudenvisioon, jonka mukaan liiton koordinoimat jäsenyhdistysten palvelut ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja täyttävät yhteisesti asetetut laatutavoitteet. Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua seurataan yhteisillä mittareilla. Laatukriteerien ensimmäinen auditointi tapahtui vuosina , jolloin 16 väkivaltatyötä tekevää yhdistystä auditoitiin. Auditoijina toimi Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön toimikunnan jäsenet. Auditointi tuotti tietoa työn sisällöstä, mutta nosti esiin myös laatukriteereihin liittyviä kehittämistarpeita. Osaan kriteereistä toivottiin selkiyttämistä, ja kriteerien toivottiin myös ohjaavan paremmin arjen työtä. Siksi laatukriteerien käytännön sisältöä haluttiin avata ja kehittää myös yksittäisten kriteerien mittaristo. Laatukriteerien edelleen kehittämiseen ovat vaikuttaneet auditointimateriaali, työkokouksissa käydyt keskustelut, liiton henkilökunnan ja väkivaltatyön toimikunnan pohdinta sekä yhdistysten sähköinen kommentointi. Tämän väkivaltatyön laitos- ja avopalveluiden laatukriteerien version on toimittanut väkivaltatyön suunnittelija Leena Marila-Penttinen. Näissä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteisissä väkivaltatyön laatukriteereissä on haluttu avata, syventää ja täydentää kriteerien sisältöä. Yksittäisten laatukriteerien kohdalla kuvataan arjen toiminnan tasoa (miten laatukriteerin toteutuminen näkyy arjen työssä?). Näin väkivaltatyön laatukriteerit toimivat jokaiselle työntekijälle esim. perehdyttämisen välineenä, ja tekee palvelun asiakkaalle ja ostajalle ymmärrettäväksi. Lisäksi olemme halunneet pohtia, miten kutakin laatukriteeriä mitataan. Koska Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä, uudistetuissa väkivaltatyön laatukriteereissä on myös koettu tärkeäksi painottaa sitä ymmärrystä, jota olemme viime vuosina saaneet väkivallan eri osapuolten osallisuuden ja toimijuuden merkityksestä väkivallasta selviämiseen. 1.4 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset Kesäkuussa 2013 julkaistiin turvakotipalveluiden kansalliset laatusuositukset (THL, Ohjaus 11/2013). Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset kehitti työryhmä, jonka työtä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1 Laatusuositusten laatiminen on kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n väliseen tulossopimukseen sekä Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmaan Laatusuositukset tehtiin olemassa olevien palvelujen laadun kehittämiseen ja uusien palvelujen luomiseen. Niiden tavoitteena on ohjata kuntia turvakotipalvelujen järjestämisessä, palvelujen kehittämisessä ja uuden toiminnan suunnittelussa. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön vuosina laaditut laatukriteerit toimivat tukena ja pohjana turvakotipalvelujen kansallisten laatusuositusten tekemisessä. 1 Työryhmään kuului myös Ensi- ja turvakotien liiton edustus. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 4

6 Syitä kansallisten laatusuositusten kehittämiseen on useita: - Turvakotipalvelujen järjestämistä ei toistaiseksi ole säädetty erityisesti missään lainsäädännössä. Tämän vuoksi on tarve määritellä turvakodeille laatusuositukset, jotka tulee täyttää riippumatta toimintaympäristöistä ja asiakaskriteereistä. - Turvakotipalvelujen tilanne tällä hetkellä Suomessa ei ole kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tasolla. Hallitusohjelmassa (2011) on asetettu tavoitteeksi turvakotipaikkojen lisääminen ja niiden alueellisesti tasaisempi jakautuminen. Laatusuositukset kannustavat ja auttavat uusia toimijoita turvakotien perustamisessa. - Kansallisten suositusten tekeminen on nostettu esille sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n välisessä tulossopimuksessa vuosille sekä Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmassa Kansallisten turvakotipalveluiden laatusuositusten kehittäminen sekä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatukriteerien päivittämisen prosessit ovat olleet samanaikaisia. Kumpikin prosessi on hyötynyt toisestaan. Kansalliset laatusuositukset ovat kaikkia turvakoteja koskevat suositukset, kun Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteerit koskevat vain järjestöämme ja jäsenyhdistyksiä. Molemmat laatukriteerit käsittelevät asiakastyötä ja turvallisuuteen liittyviä asioita samansuuntaisesti. Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteerit täydentävät ja konkretisoivat niiden sisältöä. Kansalliset laatusuositukset sisältävät lisäksi turvakotipalvelujen rakenteellisia määrityksiä, joita tämä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteeristö ei sisällä. Näitä ovat - turvakotipalveluiden järjestämisvastuu ja toiminnan edellytykset, - henkilöstömäärän mitoitus, - toimitilojen mitoitus, - asiakasmaksut. Asiakastietojen säilytykseen ja luovuttamiseen liittyen suosituksissa määritellään rekisterinpitäjän velvollisuudet ja vastuut (Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset, 28 29). Lisäksi suosituksissa otetaan kantaa turvakotipalvelujen yleisiin valtakunnallisiin kehittämisen tarpeisiin kuten harvaan asuttujen alueiden turvakotipalveluihin ja oikeudellisen avun tarjoamiseen (em ) Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 5

7 2 Väkivaltatyön arvoperusta Jokainen lapsi on pelastettava elämälle Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat työn tavoiteasettelua ja työn tekemistä ja toisaalta tulevat esiin arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Työyhteisön jäsenet sitoutuvat arvojen noudattamiseen. Lisäksi arvot kertovat työyhteisön ulkopuolelle asiakkaille, päättäjille ja yhteistyötahoille millä perusteella ja miten työyhteisössä toimitaan ja tehdään väkivaltatyötä. Liitto jäsenyhdistyksineen on kansalaisjärjestö ja lastensuojelujärjestö. Toiminnan perustana on koko historian ajan ollut tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. Arvojensa mukaisesti liiton ja sen jäsenyhdistysten tärkein tehtävä on vaikeissa oloissa elävien perheiden auttaminen. Tämä tarkoittaa pyrkimyksiä turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, vanhemmuuden ja perheen tukemista sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy- ja hoitotyötä. Suomen ensimmäisen naisministerin, kansanedustaja Miina Sillanpään aloitteesta perustettiin Ensikotien Liitto. Sillanpään sanat Jokainen lapsi on pelastettava elämälle on edelleen liiton toimintaa ohjeistava periaate. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön arvoperusta nojaa oman historiallisen arvoperustansa lisäksi myös kansainvälisiin sopimuksiin, periaatepäätöksiin ja julistuksiin, jotka on koottu liitteeseen 2 (mm. YK:n lapsen oikeuksien julistus, CEDAW, Istanbul-sopimus). Ensi- ja turvakotien liiton näkemyksen mukaan väkivalta on aina ihmisoikeusrikkomus. Rikoslain (1889/39) määrittämien tunnusmerkkien täyttyessä se on myös rikos. Liiton mukaan yhteiskunnallinen tasa-arvo on turvallisuuden edellytys. 2.1 Väkivaltatyön arvot Turvallisuus Väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kehenkään kohdistuneena. Turvallisuus on väkivaltatyössä sekä työskentelyn edellytys että sen tavoite. Turvallisuus edellyttää turvallista työympäristöä, jossa asiakas ja työntekijä voivat käsitellä väkivaltaa. Tavoitteena on rakentaa elämä ilman väkivaltaa. Kunnioittaminen Asiakkaan kanssa työskenneltäessä otetaan huomioon hänen erityisyytensä eli hänen tilanteensa, henkilöhistoriansa ja -taustansa sekä tarpeensa. Työskentelyssä toimitaan asiakkaan omista lähtökohdista ja edellytyksistä käsin. Kunnioittaminen näkyy myös toiminnassa toisten työntekijöiden ja eri yhteistyötahojen näkemysten, tietotaidon ja työpanoksen merkittävänä pitämisenä. Parhaimmillaan kunnioittaminen johtaa dialogiseen kumppanuuteen sekä asiakkaan että yhteistyökumppaneiden kanssa, jolloin väkivaltatyö ja sen kehittäminen tähtää yhteiseen tavoitteeseen elämästä ilman väkivaltaa. Asiakkaan osallisuus Väkivaltatyötä tehdään kumppanuudessa asiakkaan kanssa. Väkivaltatyössä asiakkaan osallisuus on yksi työn lähtökohdista, ja asiakkaan voimaantuminen ja toimijuuden vahvistuminen yksi työn tavoitteista. Osallisuudella tarkoitetaan asiakkaan kokemusta omien mielipiteiden, kokemuksen ja toiminnan merkityksellisyydestä. Osallistavilla työtavoilla asiakasta rohkaistaan aktiiviseen toimijuuteen oman Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 6

8 prosessinsa edetessä. Osallisuutta vahvistetaan tarjoamalla asiakkuuden jokaisessa vaiheessa mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia yhdistyksessä ja yhdistyksestä sopivasti ja turvallisesti. Osallisuus ja toimijuus toteutuvat jokaisella ihmisellä yksilöllisesti: väkivallasta selviytyminen on jo sinänsä osallisuutta omaan elämään ja toimijuuden lisääntymistä. Luotettavuus Luotettavuus väkivaltatyössä tarkoittaa työn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta: asiakkaille, omassa työyhteisössä toimiville ja yhteistyökumppaneille kerrotaan väkivaltatyön työkäytännöistä ja käytettävistä työmenetelmistä ja ne perustellaan. Luotettavuus todentuu työntekijöiden ammattitaitoisena työnä ja tietoisuutena työn laadusta ja sen ylläpitämisestä. Asiakastyössä luotettavuus näyttäytyy luottamuksellisena asiakassuhteena. Työntekijä noudattaa salassapitovelvollisuutta koskevia lakeja ja asetuksia. Toivon luominen Väkivaltatyössä pyritään herättämään luottamusta ja toivoa väkivallattomaan elämään ja elämänhallintaan. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan voimavaroja, itseluottamusta, kykyä huolehtia itsestä ja omista rajoista, jotka edistävät väkivallasta selviytymistä. Asiakasta ilahduttavien ja energiaa antavien asioiden huomaaminen voi lisätä hänen luottamustaan tulevaan. Väkivaltatyön arvot Turvallisuus Kunnioittaminen Asiakkaan osallisuus Luotettavuus Toivon luominen Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 7

9 3 Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit Näissä kriteereissä lapsityöllä tarkoitetaan lasten kanssa tehtävää väkivaltatyötä. Lapsi voi väkivaltatilanteessa olla väkivallan kokija, näkijä tai reagoida väkivaltaan käyttämällä itse väkivaltaa. Väkivaltatyön tavoitteena on väkivallan katkaiseminen lapsen elämässä sekä lapsen kokonaistilanteen ja jatkotyöskentelyn tarpeen arviointi. Työskentelyssä autetaan ja kuullaan lasta. Tavoitteena on lapsen turvallisuuden lisääminen, hänen tarpeidensa tunnistaminen ja selviytymiskeinojensa vahvistaminen. Lapsen kanssa työskenteleminen ei saa vaarantaa lapsen tilannetta tai lisätä hänen turvattomuuttaan. Lapsen auttamista vahvistetaan työskentelemällä vanhempien kanssa. Vanhemmuustyöskentelyn avulla tuetaan lapsen vanhempia ymmärtämään väkivallan vaikutukset lapsiin ja vahvistetaan vanhemmuutta. Lapsen tuen ja suojelun tarve otetaan huomioon kaikissa väkivaltatyön palveluissa. Lapsityössä keskeistä on yhteistyö lastensuojelun kanssa. Lapsilla tarkoitetaan vuotiaita vauvoja, lapsia ja nuoria. 1. Lapsityön lähtökohtana on lapsen kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen, joka edellyttää perheen kokonaistilanteen vakauttamista. Työskentelyssä huolehditaan lapsen fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsi kohdataan ja kuullaan heti työskentelyn käynnistyessä ja työskentelyprosessin aikana. Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä: lapsen oma työntekijä, normaali ja säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo, jotka lisäävät lapsen turvallisuuden kokemusta. Lapsityön keinoilla ja työvälineillä vahvistetaan lapsen turvallisuuden kokemusta. Lapsen turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa turvasuunnitelman tekemisellä 2. Arjen työssä lapsen turvallisuudesta huolehditaan kokonaisvaltaisesti, puututaan myös sisarusten väliseen väkivaltaan ja kuritusväkivaltaan. Kehollisia menetelmiä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vakauttamisen välineenä. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Koulumatkojen turvallisuudesta huolehditaan tarvittaessa koulukyydein, joiden kustannuksista huolehtii palvelun ostava kunta. Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä ja lapsityöntekijöillä on vakauttavaan työotteeseen liittyvä rakenne ja vakauttavia käytäntöjä (esim. talon tavat, päivärytmi), perustieto ja osaaminen. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen sekä työntekijöiden omien arvioiden kautta. Koulumatkat on järjestetty ja tulkkipalveluja käytetty tarvittaessa. 2 Lapsen turvasuunnitelma Nettiturvakodissa https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=165 Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 8

10 2. Lapselle nimetään oma työntekijä, jonka kanssa hän voi käsitellä omaa tilannettaan turvallisessa ja luottamuksellisessa suhteessa ikätasonsa mukaisesti. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Oman työntekijän nimeämisellä mahdollistetaan turvallinen ja luottamuksellinen lapsen ja työntekijän välinen suhde. Työntekijä nimetään mahdollisimman pian asiakkuuden käynnistyttyä. Myös vauvaikäisille nimetään oma työntekijä. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Oma työntekijä on nimetty kaikille lapsille. 3. Lapsen työntekijä tekee arvion työskentelyn turvallisuudesta ja varmistaa, ettei se lisää väkivallan riskiä lapsen elämässä. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lasta koskevaan tietoon perehdytään huolellisesti. Turvallisuuden arviointiin käytetään kaikkea tietoa, jota voidaan saada lapselta, vanhemmilta ja yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (esim. lapsen ja perheen historia ja lapsen kasvuolosuhteet, päihteet, mahdolliset muut riskit ja suojaavat tekijät). Tiivis ja toimiva yhteistyö perheen kaikkien osapuolten työntekijöiden ja työyhteisön kanssa mahdollistaa havaintojen tekemisen ja tietojen jakamisen turvallisuuden arvioinnin perustana (integraatiotyö). Saadun tiedon ja havaintojen perusteella arvioidaan työskentelyn sisältöä ja mahdollinen lapsen turvallisuutta vahvistavan työskentelyn tarve (esim. lastensuojelulliset toimenpiteet). Mahdollisen riskin tilanteessa työskentelystä päätetään yhdessä kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen turvallisuutta koskeva tietoa dokumentoidaan huolellisesti asiakastietojärjestelmään. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Lapsen turvallisuutta koskeva arviointi ja perustelut on dokumentoitu asiakastietojärjestelmään. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 9

11 4. Lapsen kanssa työskentelyn rinnalla työskennellään aina myös lapsen vanhempien tai ainakin toisen vanhemman kanssa. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Vanhemman / vanhempien kanssa keskustellaan väkivallan vaikutuksista lapseen ja vanhemmuuteen, tuodaan esille lapsen kokemuksia ja näkökulma sekä kartoitetaan vanhemmuuteen ja perheen arkeen tarvittavaa tukea (esim. perhetyö). Vanhempaa ohjataan löytämään tapoja puhua väkivallasta lapsensa kanssa. Vanhemmille annetaan tietoa ja apua lapsen turvallisuuden tunteen uudelleen rakentamiseen ja tukea pitää lapsen näkökulma esillä elämäntilanteen ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa. Lapsen turvallisuuden rakentumisen kannalta keskeistä on se, miten vanhempi ymmärtää väkivallan vaikutukset lapseen. Lapsityössä ja lapsen turvallisuuden varmistamiseksi keskeistä on työskenteleminen vanhempien kanssa lapsen asioissa: tavoitteena on tavata vanhempaa vähintään kerran työskentelyn aikana. Vanhempien kanssa pyritään työskentelemään myös silloin, kun suora työskentely lapsen kanssa ei ole mahdollista. Mikäli vanhemmuustyöskentely ei ole lapsen näkökulmasta tarkoituksenmukaista tai mahdollista, työskennellään vain lapsen kanssa (tällainen tilanne voi olla esimerkiksi nuoren kohdalla) ja asiakastietojärjestelmään dokumentoidaan, miksi vanhemman kanssa ei ole työskennelty. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien lasten vanhempaa / vanhempia on tavattu tai oltu yhteydessä vähintään kerran. Mikäli vanhempia ei ole tavattu, perustelu on dokumentoitu. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 5. Kartoitetaan lapsen läheisverkostoa ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsen verkostoa kartoitetaan lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhempaa tuetaan aktivoimaan läheisverkostoa, joka voi toimia lapsen tukena ja voimavarana. Mikäli lapsella ei ole läheisverkostoa, työntekijän tehtävänä on välittää tietoa siitä eteenpäin lasta jatkossa tukeville tahoille. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Lasten läheisverkostot ja niiden mahdollisuus tukea lasta on selvitetty ja dokumentoitu. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

12 6. Kaikista lapsista, jotka ovat altistuneet väkivallan vaikutuksille, tehdään lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus. Kaikista lapsista, joiden epäillään joutuneen seksuaalirikoksen kohteeksi, tehdään lastensuojeluilmoituksen lisäksi rikosilmoitus suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi otetaan yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään tai virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Sovitaan tarvittavasta yhteistyöstä ja lastensuojeluneuvottelun ajankohdasta. Rikosilmoitus tehdään suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Ilmoitukset pyritään tekemään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Työskentelyn aikana voi olla tarkoituksenmukaista tehdä lastensuojeluilmoitus useamman kerran, jos työskentelyssä tulee esille ilmoitusta edellyttäviä asioita. Jos väkivallan uhan todetaan kohdistuvan lapseen, kunnan sosiaalityöntekijä voi päättää lapsen kiireellisestä sijoittamisesta ja sijoitustilanteessa myös tapaamis- ja yhteydenoton rajoittamisesta (LSL 417/2007, 38 ). Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Lastensuojeluilmoitus ja seksuaalirikosepäilyissä rikosilmoitus on tehty. Ilmoituksen tekopäivämäärä(t) on kirjattu asiakastietojärjestelmään. 7. Lapsityöntekijällä tai lapsityön vastuuhenkilöllä on traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelyyn soveltuva peruskoulutus ja tarvittava lisäkoulutus. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsityöntekijä on lasten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön erikoistunut työntekijä, jolla on koulutusta lapsilähtöisistä työmenetelmistä, lapsen kehityksestä, traumatisoitumisesta, lasten kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Osaamista kehitetään säännöllisellä täydennyskoulutuksella ja työn arjessa. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Lapsityöntekijöiden koulutus ja täydennyskoulutus toteutuvat laatukriteerin mukaisesti. 8. Lasten kanssa työskentelyyn on varattu erillinen vain tähän työskentelyyn tarkoitettu tila sekä tarvittavat välineet ja materiaalit. Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tilassa on huomioitu lasten viihtyvyys (luo turvallisuutta, arvostetuksi tulemisen kokemusta ja rauhaa). Tilan häiriötekijät on minimoitu eivätkä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilasta on turvalliset poistumisreitit hätätilanteessa. Lapsityön välineitä ovat lelut, pelit, askarteluvälineet sekä erilaiset toiminnallisuutta ja kehollisuutta tukevat välineet. Kotona työskenneltäessä haetaan paras mahdollinen lapsen kanssa työskentelemiseen soveltuva tila. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Tilat, materiaalit, asiakaspalaute. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

13 9. Lapsen osallisuutta ja toimijuutta tuetaan. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyössä tilat, tavat ja päiväohjelma tukevat lasten keskinäisen olemisen ja vertaistuen mahdollistumista. Järjestetään vertaistukiryhmiä ja sisarusryhmiä lapsille ja nuorille. Yhdistyksen työssä, sen suunnittelussa, kehittämisessä ja vaikuttamisessa annetaan tilaa lasten ja nuorten kokemustiedolle, työskentelyssä luodaan mahdollisuuksia toimia lapsen ja nuoren valitsemilla tavoilla. Toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Yhdistyksessä tunnistetaan ja tunnustetaan kokemustiedon arvo ja merkitys, myös lasta ja nuorta vahvistavana osaalueena. Perheen neuvotteluja pyritään järjestämään niin, että lapset voivat olla mukana neuvotteluissa heitä koskevissa asioissa. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Yhdistyksessä on lapsille ja nuorille suunnattua vertaisryhmä- tai sisarusryhmätoimintaa sekä toimintatapoja yhdessä kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Arviointitietoa saadaan asiakastietojärjestelmän Sofian (ryhmät), asiakaspalautteen ja yhdistyksen omien arvioiden kautta. 10. Yhdistyksessä etsitään keinoja tavoittaa nuoria, joiden kokema väkivalta ei ole tunnistettu muissa palveluissa tai he eivät ole saaneet siihen apua. Miten laatukriteerin 10 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Nuorten tavoittamiseksi yhdistys tekee mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyötä mm. koulujen ja nuorisotoimen kanssa ja kohtaa nuoria ympäristöissä, joissa he ovat. Verkkoauttamisen ja -vaikuttamisen työmuotoja hyödynnetään, mm. Nettiturvakodissa voidaan tarjota mahdollisuuksia nuorten kanssa työskentelemiseen sekä heidän tavoittamiseensa. Miten laatukriteeriä 10 mitataan? Yhteistyötä on tehty esim. koulujen kanssa. Verkkoauttamisen mahdollisuuksia on hyödynnetty. 11. Arvioidaan lapsen tuen tarve työskentelyn päättyessä ja pyritään turvaamaan lapselle tarvittava jatkotyöskentely. Miten laatukriteerin 11 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tehdään yhteistyötä ammatillisen verkoston kanssa. Järjestetään tarvittavat verkostopalaverit, joissa lapsi on itse mukana. Arvioidaan jatkotyöskentelyn tarvetta lapsen oman yksilötyön ja vanhemmuustyön näkökulmista. Pyritään työskentelemään saattaen vaihtaen -periaatteella. Jatkotyöskentelyn tarve dokumentoidaan lapsen asiakirjoihin. Nettiturvakotia voi käyttää yhtenä jatkotuen palveluna. Miten laatukriteeriä 11 mitataan? Lapsen jatkotuen tarve on arvioitu ja siitä on siirtynyt tieto lapsen ja perheen kanssa työskentelyä jatkaville toimijoille. Jatkotyöskentelyn tarve on dokumentoitu. Mittarina toimii myös työskentelyn aikana järjestetyt verkostoneuvottelut. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

14 4 Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit Työskentelyn tavoitteena on katkaista väkivalta tai sen uhan alla eläminen sekä vahvistaa asiakkaan omia selviytymiskeinoja. Väkivallan kokijan oman elämän ja arjen hallintaa tuetaan. Väkivallan kokijalla on mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen. Väkivalta on rikos ja työskentelyssä väkivallan kokijan kanssa otetaan kielteinen kanta väkivaltaan. 1. Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn lähtökohtana on kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen, jolloin huolehditaan väkivallan kokijan fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Tämä mahdollistaa työskentelyprosessin alkamisen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä: kriisitilannetta rauhoittaa oman työntekijän nimeäminen, säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo sekä työntekijän saavutettavuus ympäri vuorokauden. Vakauttavat käytännöt avopalvelutyössä tarkoittaa mm. oman työntekijän nimeämistä, työskentelyn rajaamista yhteen asiaan kerrallaan, asiakkaan päivärytmin jäsentämistä ja selkiyttämistä, asioiden konkretisoimista ja puheeksi ottamista sekä tiedon antamista siitä, mikä merkitys em. asioilla on hyvinvoinnille. Tapaamisilla on rakenne ja selkeä aikataulutus. Asiakasta autetaan hänen omien rajojensa löytämisessä. Kehollisia menetelmiä voidaan työskentelyssä hyödyntää vakauttamisen välineenä. Työskentelyprosessin mahdollistumiseen vaikuttavat turvallinen ja luottamuksellinen asiakassuhde, säännölliset keskustelut sekä niille tarkoituksenmukainen tila. Salassapitosäännökset käydään läpi asiakkaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi. Kriisivaiheen työskentelyyn liittyvät mm. alkukeskustelut, käytännön neuvot ja akuuttien asioiden hoitaminen, turvasuunnitelman tekeminen 3, turvakodin tapoihin ja sääntöihin tutustuminen sekä tieto turvallisuuteen liittyvistä järjestelyistä (turvakamerat, turvarannekkeet). Turvasuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään, turvallisuutta ja väkivallan riskiä arvioidaan koko asiakkuuden ajan (esim. Marak 4 - riskinarviointilomaketta käyttäen). Väkivallan riskinarvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan olotila: hidastetaan kyselyn tekemistä ja vakautetaan tarvittaessa. Riskinarviointikyselyä on mahdollista tehdä asiakkaan kanssa pienissä erissä useampana eri kertana. Tieto normaaleista kehon ja mielen reaktioista kriisissä tai traumaattisen tapahtuman jälkeen mahdollistaa asiakkaan ymmärryksen omista reaktioistaan. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä on vakauttavaan työotteeseen liittyvä rakenne ja vakauttavia käytäntöjä: talon tavat, päivärytmi, yhteistyö ja työnohjaus, ja työntekijöillä on vakauttavaan työotteeseen riittävä perustieto ja osaaminen. Turvasuunnitelmat on tehty ja kirjattu asiakastietojärjestelmään. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 3 Henkilökohtainen turvasuunnitelma: 4 Marak-riskinarvioinnista lisää Sivustolta löytyy myös riskinarviointilomake, joka on käyttökelpoinen työväline, vaikka Marak-rakennetta ei paikkakunnalla olisikaan. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

15 2. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan eri muodot ja niiden vaikutukset. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaalle tarjotaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista (mm. fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen, taloudellinen, hengellinen ja vaino). Samalla autetaan asiakasta ymmärtämään hänen kokemuksensa väkivallaksi ja nimeämään myös väkivallan eri muotoja (= väkivallasta puhuminen sen omilla nimillä, näkyväksi tekemistä). Kerrotaan, että väkivalta on rikos ja että vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Yksilössä on vakiintunut tapa jakaa tietoa väkivallasta ja tarvittavaa materiaalia sen tueksi. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omaa arviointia. 3. Väkivaltaa kokeneelle annetaan hänen oikeuksiaan koskevaa neuvontaa, opastetaan ja tuetaan rikosilmoituksen tekemisessä, ohjataan lääkäriin ja tuetaan käytännön asioiden hoitamisessa. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakasta opastetaan ja tuetaan oikeudellisissa asioissa kuten rikosilmoituksen tekemisessä, lähestymiskiellon hakemisessa, kerrotaan mahdollisuudesta maksuttomaan oikeusapuun sekä autetaan oleskelulupaan liittyvissä asioissa (ks. kriteeri 9). Kerrotaan mahdollisuudesta saada tukihenkilö esim. Rikosuhripäivystyksestä. Työntekijä tai tukihenkilö voi mahdollisuuksien mukaan olla mukana asioita hoidettaessa. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Kaikkia asiakkaita on opastettu ja tuettu hänen oikeuksiaan koskevissa asioissa. Asiakaspalautteessa kysytään asiakkaiden kokemuksia oikeuksia koskevan neuvonnan ja muun kriteerin mukaisen opastuksen saamisesta. 4. Toteutetaan vanhemmuuskeskusteluja, joiden avulla tuetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan vaikutukset lapsiin, heidän tarpeensa, ja tuetaan hänen kykyään vastata niihin. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen tuen ja suojelun tarve huomioidaan aikuisille suunnatuissa palveluissa (LSL 417/2007, 10 ). Vanhemmuuskeskustelut ovat keskeinen osa väkivaltatyötä, ja ne ajoitetaan asiakkaan mukaan sopiviin kohtiin työskentelyssä. Lapsen tarpeista ja näkökulmasta keskustellaan vanhemman kanssa, ja tuetaan häntä/heitä ymmärtämään ja vastaamaan lapsen tarpeisiin sekä vahvistamaan lapsen turvallisuutta. Asiakkaalle kerrotaan väkivallan vaikutuksista lapsiin ja autetaan häntä ymmärtämään, miten väkivalta on vaikuttanut lapsiin (esimerkiksi lapsen reaktiot väkivaltatilanteissa, sisarusten välinen väkivalta, kuritusväkivalta). Työntekijät ilmaisevat mahdolliset omat havaintonsa väkivallan vaikutuksista lapseen. Lapsen asemasta ja vanhemmuudesta keskustellaan, vaikka lapset eivät olisi mukana turvakodissa tai avopalveluissa, ja tällöinkin lapsi pyritään tapaamaan. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien asiakkaiden kanssa, joilla on lapsia, on toteutettu vanhemmuuskeskustelu(ja). Asiakastietojärjestelmän palautteen (kohta sain tukea vanhemmuuteni hoitamisessa ) kautta saadaan myös arviointitietoa. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

16 5. Yhdessä asiakkaan kanssa selvitetään elämän kokonaistilanne, kriisivaiheen jälkeisen selviytymisvaiheen tuen tarve sekä väkivallan kokijan mahdollisuudesta saada sitä. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaan kanssa keskustellaan tuen tarpeista ja kannustetaan häntä osallistumaan vertaistukiryhmiin tai muihin palveluihin. Selvitetään yhdistyksen omat tai muiden tukipalveluiden tai tukihenkilöiden mahdollisuudet jatkotuen antamiseen asiakkaan tarpeen mukaan. Kartoitetaan yhdessä läheisverkostoa ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Asiakasta tuetaan olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen sekä muihin palveluihin ja viranomaisiin, tarvittaessa autetaan siinä konkreettisesti. Jatkotyöskentelyn suunnittelemiseen otetaan mukaan myös mahdollinen yhteistyötaho. Tarvittaessa järjestetään verkostoneuvottelu. Työskentelyssä huomioidaan kokijan elämänhistoria sekä kulttuurinen tausta. Kokonaistilanteen kohdalla arvioidaan myös mahdollinen kunniaväkivalta tai sen uhka. Suomessa ja muissa maissa olevien omien tai puolison sukulaisten ja yhteisön rooli tilanteessa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelma jatkotyöskentelystä kirjataan asiakastietojärjestelmään. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelman kirjaaminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Kaikkien asiakkaiden jatkotuen tarve on selvitetty ja järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Läheisverkosto ja sen mahdollisuudet tukea asiakasta on kartoitettu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jatkosuunnitelmat on kirjattu asiakastietojärjestelmä Sofiaan. 6. Asiakkaan kanssa työskentelyyn on käytettävissä rauhallinen ja turvallinen tila. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Työskentelyyn tarkoitetun tila on turvallinen ja sieltä on turvalliset poistumisreitit hätätilanteessa. Tilan häiriötekijät on minimoitu eikä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilan viihtyvyys on huomioitu (luo turvallisuuden ja rauhan tunnetta sekä arvostetuksi tulemisen kokemusta). Kotona työskenneltäessä haetaan paras mahdollinen väkivallan kokijan kanssa työskentelemiseen soveltuva tila. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Työskentelytilat ovat olemassa ja ne ovat kriteerien mukaiset. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

17 7. Väkivallan kokijan osallisuutta ja toimijuutta tuetaan asiakkuuden kaikissa vaiheissa. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Turvakodin tilojen, arjen tapojen ja päiväohjelman avulla voidaan luoda mahdollisuuksia asiakkaiden keskinäisen vertaistuen kehittymiseen. Vertaistuki ja sitä tukeva ryhmätoiminta mahdollistetaan jo kriisivaiheessa. Vertaistukiryhmissä toisena ohjaajana voi toimia vertainen (jo omassa prosessissaan edennyt kokemusasiantuntija). Yhdistyksessä luodaan rakenteita, joissa osallisuus ja kokemusasiantuntijuus mahdollistuvat (avoimet, matalan kynnyksen toiminnat). Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan kokemusasiantuntijoina ja toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Väkivaltaa kokeneen kokemukset ovat arvokasta pääomaa ja sen käyttämisen mahdollistaminen esim. paikallisessa vaikuttamisessa voi vahvistaa väkivallan kokijan selviytymisprosessia. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Yhdistyksellä on toimintatapoja yhteiseen kehittämiseen ja toimintojen suunnittelemiseen asiakkaiden kanssa sekä heidän mielipiteidensä kuulemiseen. Yhdistyksen arjen rakenteet mahdollistavat tämän (yhteisökokous, päivärytmi, järjestettävät vertaistukiryhmät). Ryhmätoimintaa järjestetään. Kokemusasiantuntijuus tunnistetaan erityisenä voimavarana sekä asiakkaille itselleen että yhdistyksen toiminnalle. 8. Kun asiakkaana on raskaana oleva nainen, tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus (LSL 25c ). Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. 5 Lastensuojeluilmoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehty sitä edellyttävissä tilanteissa. 5 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Ohjeet: FI/lastensuojelun_kasikirja/tyoprosessi/ehkaiseva_lastensuojelu/ennakollinen_lastensuojeluilmoitus/ Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

18 9. Maahanmuuttajataustaisille turvakodin asiakkaille, joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, autetaan anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivallan uhriksi joutuminen voi vaikuttaa asiakkaan mahdollisuuksiin saada oleskelulupa (esim. jatkolupa tai pysyvä oleskelulupa, muu kuin avioliittoon perustuva lupa). Asiakkaalle kerrotaan, että oleskelulupaa haetaan poliisiasemalla, asiakasta ohjataan tai autetaan varaamaan sinne aika, tarvittaessa ja resurssien mahdollistaessa mennään hänen tuekseen paikalle. Asiakasta autetaan selvittämään, mitä hakemuksia ja papereita on täytettävä oleskeluluvan saamiseksi. Tarkistetaan, tarvitseeko asiakas maahanmuuttoasioihin erikoistuneen lakimiehen tai ammattitulkin apua. Neuvoa voi kysyä maahanmuuttovirastosta, ulkomaalaispoliisilta ja esim. Monika-naiset liitosta sekä turvapaikanhakijoiden kohdalla Pakolaisneuvonnasta. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Kaikkia maahanmuuttajataustaisia väkivaltatyön asiakkaita, joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, on autettu anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. 6. Yksilötyöskentelyä tuetaan verkostoitumisella, puhelinauttamisella, eri perheenjäsenten työntekijöiden välisellä säännöllisellä yhteistyöllä sekä verkkoauttamisella. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden ja eri perheenjäsenten työntekijöiden kanssa (sosiaalityö, terveydenhuolto, lastensuojelu) on osa väkivallan kokijoiden kanssa tehtävää työtä. Väkivallan kokijoita autetaan myös puhelimitse. Yksilötyöskentelyn tukena voidaan hyödyntää myös verkkoauttamista Nettiturvakodissa. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Seurataan kriteerin mukaisten tapaamisten sekä puhelinauttamisen ja verkkoauttamisen tilastoja. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

19 5 Väkivallan tekijän kanssa työskentelyn laatukriteerit Tekijän kanssa työskentelyn tavoitteena on väkivallan ehkäisy ja väkivaltaisen käyttäytymisen loppuminen. Työskentelyssä autetaan tekijää ottamaan vastuu tekemästään väkivallasta sekä löytämään uusia rakentavia keinoja ratkaista ristiriitaisia tilanteita. Tekijää tuetaan tämän muutosprosessin käynnistämisessä. Tekijällä on mahdollisuus käsitellä väkivaltaista käyttäytymistään turvallisesti luottamuksellisessa asiakassuhteessa. Väkivalta on rikos ja työskentelyssä otetaan kielteinen kanta siihen. 1. Väkivallan katkaisemisen edellytyksenä on tekijän kriisin kohtaaminen sekä kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä, jolloin huolehditaan väkivallan tekijän sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, arjen ylläpidosta ja akuuttien asioiden hoitamisesta. Kun sisäinen vakautuminen toteutuu, aggression hallitseminen ja väkivallan katkaisu onnistuu paremmin. Vakauttava käytäntö sisältää mm. oman työntekijän nimeämisen tekijälle. Asiakkaan kanssa tehdään turvasuunnitelma, ja se kirjataan asiakastietojärjestelmään. Keskeistä työskentelyssä on asiakassuhteen avoimuus, asiakkaan kuulluksi tuleminen ja luottamus. Avoimuuteen sisältyy mm. se, että asiakkaalle kerrotaan, miten väkivaltatyön asiakasprosessit etenevät ja miten yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään. Asiakkaalle kerrotaan myös lastensuojeluilmoitusvelvollisuudesta sekä ilmoituksen tekemisestä. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Väkivallan tekijän kanssa työskentelevillä on vakauttavaan työotteeseen ja vakauttaviin käytäntöihin liittyvä, riittävä perustieto ja osaaminen. Työyhteisössä on vakauttavia käytäntöjä tukeva rakenne (toimintamuotojen yhteistyö). Oma työntekijä on nimetty kaikille asiakkaille. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 2. Työskentelyssä huomioidaan tekijän elämän kokonaistilanne. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Huomioidaan asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveys, mahdollinen päihteiden käyttö ja taloudellinen tilanne. Tehdään yhteistyötä tarpeellisten toimijoiden kanssa sekä tuetaan ja ohjataan tekijää ja hänen perhettään tarpeellisen avun piiriin (päihdepalvelut, sosiaalityö, sosiaalityö, terveydenhuolto, poliisi, mielenterveyspalvelut, turvakoti tai väkivaltatyön avopalvelut). Työskentelyssä huomioidaan tekijän elämänhistoria sekä kulttuurinen tausta. yhteistyön eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Tekijät ja heidän perheensä on ohjattu muihin tarpeellisiin palveluihin. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty asiakaskohtaisesti. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

20 3. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan eri muodot sekä otetaan kielteinen kanta väkivallan käyttöön. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Vastuu väkivallasta on väkivallan tekijällä ja tekijää autetaan ottamaan siitä vastuu. Työskentely pohjautuu väkivaltaisesta käyttäytymisestä irti pääsemiseen ja väkivallan käytön ennalta ehkäisyyn. Tekijälle annetaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista sekä autetaan tekijää tunnistamaan väkivallan teot väkivallaksi sekä omat väkivaltaiseen käyttäytymiseen johtavat reaktiot. Oman käyttäytymisen hallinta on keskeistä. Tutkitaan ja sanoitetaan väkivallan ja vallankäytön eri muotoja perheessä tai parisuhteessa (apuna voivat olla väkivallan kokijan ja lasten kokemukset). Autetaan tekijää tunnistamaan myös omat väkivaltakokemuksensa. Miten laatukriteeriä mitataan? Asiakkaille on annettu tietoa ja jaettu materiaalia väkivallasta. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omia arviointeja. 4. Yhteys väkivallan tekijään pyritään ottamaan silloin, kun kokijan kanssa työskennellään. Turvakotiin tulon yhteydessä se tehdään mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennen yhteydenottoa väkivallan käyttäjään tehdään turvallisuusarviointi ja huolehditaan siitä, ettei yhteydenotto tai sen tekemättä jättäminen vaaranna kenenkään osapuolen turvallisuutta. Käytännössä yhteyttä otetaan aina, kun perhe tulee turvakotiin ja vanhemmilla on yhteishuoltajuus. Poikkeuksena ovat kokijat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia ja jotka kieltävät yhteydenoton. Yhteydenottoa väkivallan tekijään ei tehdä, jos turvallisuuden arviointi osoittaa, ettei se ole turvallista kokijalle, lapsille tai työntekijöille. Arvioinnissa on mahdollista käyttää apuna erilaisia riskinarviointimenetelmiä (esim. Marak). Turvallisuuden arvioinnissa käytetään kaikkea tietoa, jota saadaan kokijalta, lapsilta, yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (perheen historia, päihteiden käyttö, mahdolliset muut riskit). Sovitaan tarvittavista yhteistyökäytännöistä lastensuojelun avohuollon kanssa. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Väkivallan tekijöihin otettu yhteyttä silloin, kun se on katsottu turvallisuuden arvioinnin perusteella turvalliseksi pois lukien kokijat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia ja jotka ovat kieltäneet yhteydenoton. Turvallisuuden arviointi on tehty. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä

1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä 1 Johdanto 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

MARAK moniammatillinen riskinarviointi

MARAK moniammatillinen riskinarviointi MARAK moniammatillinen riskinarviointi Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu Riskinarvioinnin menetelmien

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot