VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa 12.12."

Transkriptio

1 VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa

2

3 Sisällys 1 Johdanto Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Miksi laatukriteerejä? Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset 4 2 Väkivaltatyön arvoperusta Jokainen lapsi on pelastettava elämälle Väkivaltatyön arvot 6 3 Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit 8 4 Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit 13 5 Väkivallan tekijän kanssa työskentelyn laatukriteerit 18 6 Turvallisuus asiakastyössä 22 7 Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 25 8 Asiakastyön dokumentointi 29 9 Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, vaikuttaminen ja viestintä Väkivaltatyön arviointi työn laadun ja kehittämisen tukena 34 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Julkaisussa esiintyviä ja väkivaltatyössä käytettäviä keskeisiä käsitteitä Kansainvälisen sopimukset, periaatepäätökset ja julistukset, joihin Suomi on valtiona sitoutunut ja jotka ohjaavat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyötä Suosituksia turvallisuussuunnitelman sisällöksi

4 1 Johdanto 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä keskusjärjestö. Arvot, joihin koko liiton strategia ja toiminta perustuu, ovat lapsen etu, rohkeus, turvallisuus, inhimillisyys ja osallisuus. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät sekä turvakoteja että tarjoavat väkivaltatyön avopalveluita. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten erityisenä piirteenä on se, että ne ovat kansalaisjärjestöjä, jotka paitsi tuottavat palveluja, myös vaikuttavat yhteiskunnallisesti ja ovat velvollisia antamaan ihmisille itselleen mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Liiton ja sen yhdistysten väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaiseminen, ehkäiseminen sekä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden ja väkivaltaa käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia, naisia, miehiä ja lapsia. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Turvakotityön ja väkivaltatyön avopalveluiden arjen työssä kohdataan ja kuullaan päivittäin väkivallan eri osapuolten kokijoiden, tekijöiden sekä lasten kokemuksia väkivallasta sekä kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mikä väkivallan eri osapuolia auttaa. Väkivaltatyössä on viime vuosina havaittu, kuinka merkittävä osuus väkivallasta selviytymisessä on kansalaistoiminnan erilaisilla tavoilla: luodaan tiloja ja mahdollisuuksia osallisuuden ja toimijuuden kehittymiselle. Käytännössä esim. väkivallan kokijat tai tekijät voivat tulla vertaisryhmän ohjaajiksi, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä kouluttaen että esim. tiedotustilaisuuksiin osallistuen. Ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina ja selviytyjinä huolimatta tuen tarpeesta. Kaikille ihmisille toimijuus ei kuitenkaan ole toimimista päätöksentekoon vaikuttamisen tai vertaisryhmän ohjaajan roolissa. Toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen omassa elämässä on monelle riittävää. 1.2 Miksi laatukriteerejä? Laatukriteerien avulla turvakodit ja väkivaltatyötä tekevät avopalveluyksiköt kartoittavat ja kehittävät toimintaansa. Toimivat laatukriteerit ovat tärkeitä kaikelle keskeiselle toiminnalle: ne tekevät palveluista yhdenvertaisia ja auttavat palvelun tarjoajaa johtamaan, suunnittelemaan ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Ne ohjaavat persoonaltaan ja koulutukseltaan erilaisia ihmisiä perustyössä ja tarjoavat työlle viitekehyksen. Laatukriteerien avulla luodaan yhteistä ymmärrystä, kieltä ja käsitteistöä väkivaltatyöhön, mikä osaltaan edistää väkivaltatyön kehittämistä huolimatta erilaisista asiakasryhmistä, työntekijöistä, resursseista, toimintaympäristöistä tai -menetelmistä. Laatukriteerien kautta väkivaltatyö ja sen sisältö tulee näkyväksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, palveluiden ostajille ja rahoittajille. Asiakas on saamansa palvelun keskeinen asiantuntija ja arvioija, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat ovat mukana yhdistyksen toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tekemällä näkyväksi, mitä tehdään ja miten, parannetaan myös työyhteisöjen ulkopuolisten mahdollisuuksia arvioida työn sisältöjä ja toimintatapoja. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 3

5 Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset käyttävät näitä laatukriteereitä sekä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteereihin pohjautuvia kansallisia turvakotipalvelujen laatusuosituksia arvioidessaan toimintaansa, tiedottaessaan väkivaltatyöstä ja/tai neuvotellessaan palveluista kuntien tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Julkaisussa esiintyvät ja väkivaltatyössä käytettävät keskeiset käsitteet on esitelty erillisessä liitteessä (liite 1). 1.3 Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatutyöskentely pohjautuu vuosina yhteistyössä laadittuihin väkivaltatyön laatukriteereihin. Niiden kehittämiseen osallistuivat liiton ja sen jäsenyhdistysten työntekijät ja ne olivat ensimmäiset valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit. Laatutyöskentely pohjautui silloiseen tulevaisuudenvisioon, jonka mukaan liiton koordinoimat jäsenyhdistysten palvelut ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja täyttävät yhteisesti asetetut laatutavoitteet. Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua seurataan yhteisillä mittareilla. Laatukriteerien ensimmäinen auditointi tapahtui vuosina , jolloin 16 väkivaltatyötä tekevää yhdistystä auditoitiin. Auditoijina toimi Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön toimikunnan jäsenet. Auditointi tuotti tietoa työn sisällöstä, mutta nosti esiin myös laatukriteereihin liittyviä kehittämistarpeita. Osaan kriteereistä toivottiin selkiyttämistä, ja kriteerien toivottiin myös ohjaavan paremmin arjen työtä. Siksi laatukriteerien käytännön sisältöä haluttiin avata ja kehittää myös yksittäisten kriteerien mittaristo. Laatukriteerien edelleen kehittämiseen ovat vaikuttaneet auditointimateriaali, työkokouksissa käydyt keskustelut, liiton henkilökunnan ja väkivaltatyön toimikunnan pohdinta sekä yhdistysten sähköinen kommentointi. Tämän väkivaltatyön laitos- ja avopalveluiden laatukriteerien version on toimittanut väkivaltatyön suunnittelija Leena Marila-Penttinen. Näissä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteisissä väkivaltatyön laatukriteereissä on haluttu avata, syventää ja täydentää kriteerien sisältöä. Yksittäisten laatukriteerien kohdalla kuvataan arjen toiminnan tasoa (miten laatukriteerin toteutuminen näkyy arjen työssä?). Näin väkivaltatyön laatukriteerit toimivat jokaiselle työntekijälle esim. perehdyttämisen välineenä, ja tekee palvelun asiakkaalle ja ostajalle ymmärrettäväksi. Lisäksi olemme halunneet pohtia, miten kutakin laatukriteeriä mitataan. Koska Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä, uudistetuissa väkivaltatyön laatukriteereissä on myös koettu tärkeäksi painottaa sitä ymmärrystä, jota olemme viime vuosina saaneet väkivallan eri osapuolten osallisuuden ja toimijuuden merkityksestä väkivallasta selviämiseen. 1.4 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset Kesäkuussa 2013 julkaistiin turvakotipalveluiden kansalliset laatusuositukset (THL, Ohjaus 11/2013). Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset kehitti työryhmä, jonka työtä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1 Laatusuositusten laatiminen on kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n väliseen tulossopimukseen sekä Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmaan Laatusuositukset tehtiin olemassa olevien palvelujen laadun kehittämiseen ja uusien palvelujen luomiseen. Niiden tavoitteena on ohjata kuntia turvakotipalvelujen järjestämisessä, palvelujen kehittämisessä ja uuden toiminnan suunnittelussa. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön vuosina laaditut laatukriteerit toimivat tukena ja pohjana turvakotipalvelujen kansallisten laatusuositusten tekemisessä. 1 Työryhmään kuului myös Ensi- ja turvakotien liiton edustus. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 4

6 Syitä kansallisten laatusuositusten kehittämiseen on useita: - Turvakotipalvelujen järjestämistä ei toistaiseksi ole säädetty erityisesti missään lainsäädännössä. Tämän vuoksi on tarve määritellä turvakodeille laatusuositukset, jotka tulee täyttää riippumatta toimintaympäristöistä ja asiakaskriteereistä. - Turvakotipalvelujen tilanne tällä hetkellä Suomessa ei ole kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tasolla. Hallitusohjelmassa (2011) on asetettu tavoitteeksi turvakotipaikkojen lisääminen ja niiden alueellisesti tasaisempi jakautuminen. Laatusuositukset kannustavat ja auttavat uusia toimijoita turvakotien perustamisessa. - Kansallisten suositusten tekeminen on nostettu esille sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n välisessä tulossopimuksessa vuosille sekä Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmassa Kansallisten turvakotipalveluiden laatusuositusten kehittäminen sekä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatukriteerien päivittämisen prosessit ovat olleet samanaikaisia. Kumpikin prosessi on hyötynyt toisestaan. Kansalliset laatusuositukset ovat kaikkia turvakoteja koskevat suositukset, kun Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteerit koskevat vain järjestöämme ja jäsenyhdistyksiä. Molemmat laatukriteerit käsittelevät asiakastyötä ja turvallisuuteen liittyviä asioita samansuuntaisesti. Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteerit täydentävät ja konkretisoivat niiden sisältöä. Kansalliset laatusuositukset sisältävät lisäksi turvakotipalvelujen rakenteellisia määrityksiä, joita tämä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteeristö ei sisällä. Näitä ovat - turvakotipalveluiden järjestämisvastuu ja toiminnan edellytykset, - henkilöstömäärän mitoitus, - toimitilojen mitoitus, - asiakasmaksut. Asiakastietojen säilytykseen ja luovuttamiseen liittyen suosituksissa määritellään rekisterinpitäjän velvollisuudet ja vastuut (Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset, 28 29). Lisäksi suosituksissa otetaan kantaa turvakotipalvelujen yleisiin valtakunnallisiin kehittämisen tarpeisiin kuten harvaan asuttujen alueiden turvakotipalveluihin ja oikeudellisen avun tarjoamiseen (em ) Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 5

7 2 Väkivaltatyön arvoperusta Jokainen lapsi on pelastettava elämälle Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat työn tavoiteasettelua ja työn tekemistä ja toisaalta tulevat esiin arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Työyhteisön jäsenet sitoutuvat arvojen noudattamiseen. Lisäksi arvot kertovat työyhteisön ulkopuolelle asiakkaille, päättäjille ja yhteistyötahoille millä perusteella ja miten työyhteisössä toimitaan ja tehdään väkivaltatyötä. Liitto jäsenyhdistyksineen on kansalaisjärjestö ja lastensuojelujärjestö. Toiminnan perustana on koko historian ajan ollut tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. Arvojensa mukaisesti liiton ja sen jäsenyhdistysten tärkein tehtävä on vaikeissa oloissa elävien perheiden auttaminen. Tämä tarkoittaa pyrkimyksiä turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, vanhemmuuden ja perheen tukemista sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy- ja hoitotyötä. Suomen ensimmäisen naisministerin, kansanedustaja Miina Sillanpään aloitteesta perustettiin Ensikotien Liitto. Sillanpään sanat Jokainen lapsi on pelastettava elämälle on edelleen liiton toimintaa ohjeistava periaate. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön arvoperusta nojaa oman historiallisen arvoperustansa lisäksi myös kansainvälisiin sopimuksiin, periaatepäätöksiin ja julistuksiin, jotka on koottu liitteeseen 2 (mm. YK:n lapsen oikeuksien julistus, CEDAW, Istanbul-sopimus). Ensi- ja turvakotien liiton näkemyksen mukaan väkivalta on aina ihmisoikeusrikkomus. Rikoslain (1889/39) määrittämien tunnusmerkkien täyttyessä se on myös rikos. Liiton mukaan yhteiskunnallinen tasa-arvo on turvallisuuden edellytys. 2.1 Väkivaltatyön arvot Turvallisuus Väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kehenkään kohdistuneena. Turvallisuus on väkivaltatyössä sekä työskentelyn edellytys että sen tavoite. Turvallisuus edellyttää turvallista työympäristöä, jossa asiakas ja työntekijä voivat käsitellä väkivaltaa. Tavoitteena on rakentaa elämä ilman väkivaltaa. Kunnioittaminen Asiakkaan kanssa työskenneltäessä otetaan huomioon hänen erityisyytensä eli hänen tilanteensa, henkilöhistoriansa ja -taustansa sekä tarpeensa. Työskentelyssä toimitaan asiakkaan omista lähtökohdista ja edellytyksistä käsin. Kunnioittaminen näkyy myös toiminnassa toisten työntekijöiden ja eri yhteistyötahojen näkemysten, tietotaidon ja työpanoksen merkittävänä pitämisenä. Parhaimmillaan kunnioittaminen johtaa dialogiseen kumppanuuteen sekä asiakkaan että yhteistyökumppaneiden kanssa, jolloin väkivaltatyö ja sen kehittäminen tähtää yhteiseen tavoitteeseen elämästä ilman väkivaltaa. Asiakkaan osallisuus Väkivaltatyötä tehdään kumppanuudessa asiakkaan kanssa. Väkivaltatyössä asiakkaan osallisuus on yksi työn lähtökohdista, ja asiakkaan voimaantuminen ja toimijuuden vahvistuminen yksi työn tavoitteista. Osallisuudella tarkoitetaan asiakkaan kokemusta omien mielipiteiden, kokemuksen ja toiminnan merkityksellisyydestä. Osallistavilla työtavoilla asiakasta rohkaistaan aktiiviseen toimijuuteen oman Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 6

8 prosessinsa edetessä. Osallisuutta vahvistetaan tarjoamalla asiakkuuden jokaisessa vaiheessa mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia yhdistyksessä ja yhdistyksestä sopivasti ja turvallisesti. Osallisuus ja toimijuus toteutuvat jokaisella ihmisellä yksilöllisesti: väkivallasta selviytyminen on jo sinänsä osallisuutta omaan elämään ja toimijuuden lisääntymistä. Luotettavuus Luotettavuus väkivaltatyössä tarkoittaa työn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta: asiakkaille, omassa työyhteisössä toimiville ja yhteistyökumppaneille kerrotaan väkivaltatyön työkäytännöistä ja käytettävistä työmenetelmistä ja ne perustellaan. Luotettavuus todentuu työntekijöiden ammattitaitoisena työnä ja tietoisuutena työn laadusta ja sen ylläpitämisestä. Asiakastyössä luotettavuus näyttäytyy luottamuksellisena asiakassuhteena. Työntekijä noudattaa salassapitovelvollisuutta koskevia lakeja ja asetuksia. Toivon luominen Väkivaltatyössä pyritään herättämään luottamusta ja toivoa väkivallattomaan elämään ja elämänhallintaan. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan voimavaroja, itseluottamusta, kykyä huolehtia itsestä ja omista rajoista, jotka edistävät väkivallasta selviytymistä. Asiakasta ilahduttavien ja energiaa antavien asioiden huomaaminen voi lisätä hänen luottamustaan tulevaan. Väkivaltatyön arvot Turvallisuus Kunnioittaminen Asiakkaan osallisuus Luotettavuus Toivon luominen Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 7

9 3 Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit Näissä kriteereissä lapsityöllä tarkoitetaan lasten kanssa tehtävää väkivaltatyötä. Lapsi voi väkivaltatilanteessa olla väkivallan kokija, näkijä tai reagoida väkivaltaan käyttämällä itse väkivaltaa. Väkivaltatyön tavoitteena on väkivallan katkaiseminen lapsen elämässä sekä lapsen kokonaistilanteen ja jatkotyöskentelyn tarpeen arviointi. Työskentelyssä autetaan ja kuullaan lasta. Tavoitteena on lapsen turvallisuuden lisääminen, hänen tarpeidensa tunnistaminen ja selviytymiskeinojensa vahvistaminen. Lapsen kanssa työskenteleminen ei saa vaarantaa lapsen tilannetta tai lisätä hänen turvattomuuttaan. Lapsen auttamista vahvistetaan työskentelemällä vanhempien kanssa. Vanhemmuustyöskentelyn avulla tuetaan lapsen vanhempia ymmärtämään väkivallan vaikutukset lapsiin ja vahvistetaan vanhemmuutta. Lapsen tuen ja suojelun tarve otetaan huomioon kaikissa väkivaltatyön palveluissa. Lapsityössä keskeistä on yhteistyö lastensuojelun kanssa. Lapsilla tarkoitetaan vuotiaita vauvoja, lapsia ja nuoria. 1. Lapsityön lähtökohtana on lapsen kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen, joka edellyttää perheen kokonaistilanteen vakauttamista. Työskentelyssä huolehditaan lapsen fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsi kohdataan ja kuullaan heti työskentelyn käynnistyessä ja työskentelyprosessin aikana. Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä: lapsen oma työntekijä, normaali ja säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo, jotka lisäävät lapsen turvallisuuden kokemusta. Lapsityön keinoilla ja työvälineillä vahvistetaan lapsen turvallisuuden kokemusta. Lapsen turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa turvasuunnitelman tekemisellä 2. Arjen työssä lapsen turvallisuudesta huolehditaan kokonaisvaltaisesti, puututaan myös sisarusten väliseen väkivaltaan ja kuritusväkivaltaan. Kehollisia menetelmiä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vakauttamisen välineenä. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Koulumatkojen turvallisuudesta huolehditaan tarvittaessa koulukyydein, joiden kustannuksista huolehtii palvelun ostava kunta. Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä ja lapsityöntekijöillä on vakauttavaan työotteeseen liittyvä rakenne ja vakauttavia käytäntöjä (esim. talon tavat, päivärytmi), perustieto ja osaaminen. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen sekä työntekijöiden omien arvioiden kautta. Koulumatkat on järjestetty ja tulkkipalveluja käytetty tarvittaessa. 2 Lapsen turvasuunnitelma Nettiturvakodissa https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=165 Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 8

10 2. Lapselle nimetään oma työntekijä, jonka kanssa hän voi käsitellä omaa tilannettaan turvallisessa ja luottamuksellisessa suhteessa ikätasonsa mukaisesti. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Oman työntekijän nimeämisellä mahdollistetaan turvallinen ja luottamuksellinen lapsen ja työntekijän välinen suhde. Työntekijä nimetään mahdollisimman pian asiakkuuden käynnistyttyä. Myös vauvaikäisille nimetään oma työntekijä. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Oma työntekijä on nimetty kaikille lapsille. 3. Lapsen työntekijä tekee arvion työskentelyn turvallisuudesta ja varmistaa, ettei se lisää väkivallan riskiä lapsen elämässä. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lasta koskevaan tietoon perehdytään huolellisesti. Turvallisuuden arviointiin käytetään kaikkea tietoa, jota voidaan saada lapselta, vanhemmilta ja yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (esim. lapsen ja perheen historia ja lapsen kasvuolosuhteet, päihteet, mahdolliset muut riskit ja suojaavat tekijät). Tiivis ja toimiva yhteistyö perheen kaikkien osapuolten työntekijöiden ja työyhteisön kanssa mahdollistaa havaintojen tekemisen ja tietojen jakamisen turvallisuuden arvioinnin perustana (integraatiotyö). Saadun tiedon ja havaintojen perusteella arvioidaan työskentelyn sisältöä ja mahdollinen lapsen turvallisuutta vahvistavan työskentelyn tarve (esim. lastensuojelulliset toimenpiteet). Mahdollisen riskin tilanteessa työskentelystä päätetään yhdessä kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen turvallisuutta koskeva tietoa dokumentoidaan huolellisesti asiakastietojärjestelmään. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Lapsen turvallisuutta koskeva arviointi ja perustelut on dokumentoitu asiakastietojärjestelmään. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 9

11 4. Lapsen kanssa työskentelyn rinnalla työskennellään aina myös lapsen vanhempien tai ainakin toisen vanhemman kanssa. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Vanhemman / vanhempien kanssa keskustellaan väkivallan vaikutuksista lapseen ja vanhemmuuteen, tuodaan esille lapsen kokemuksia ja näkökulma sekä kartoitetaan vanhemmuuteen ja perheen arkeen tarvittavaa tukea (esim. perhetyö). Vanhempaa ohjataan löytämään tapoja puhua väkivallasta lapsensa kanssa. Vanhemmille annetaan tietoa ja apua lapsen turvallisuuden tunteen uudelleen rakentamiseen ja tukea pitää lapsen näkökulma esillä elämäntilanteen ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa. Lapsen turvallisuuden rakentumisen kannalta keskeistä on se, miten vanhempi ymmärtää väkivallan vaikutukset lapseen. Lapsityössä ja lapsen turvallisuuden varmistamiseksi keskeistä on työskenteleminen vanhempien kanssa lapsen asioissa: tavoitteena on tavata vanhempaa vähintään kerran työskentelyn aikana. Vanhempien kanssa pyritään työskentelemään myös silloin, kun suora työskentely lapsen kanssa ei ole mahdollista. Mikäli vanhemmuustyöskentely ei ole lapsen näkökulmasta tarkoituksenmukaista tai mahdollista, työskennellään vain lapsen kanssa (tällainen tilanne voi olla esimerkiksi nuoren kohdalla) ja asiakastietojärjestelmään dokumentoidaan, miksi vanhemman kanssa ei ole työskennelty. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien lasten vanhempaa / vanhempia on tavattu tai oltu yhteydessä vähintään kerran. Mikäli vanhempia ei ole tavattu, perustelu on dokumentoitu. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 5. Kartoitetaan lapsen läheisverkostoa ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsen verkostoa kartoitetaan lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhempaa tuetaan aktivoimaan läheisverkostoa, joka voi toimia lapsen tukena ja voimavarana. Mikäli lapsella ei ole läheisverkostoa, työntekijän tehtävänä on välittää tietoa siitä eteenpäin lasta jatkossa tukeville tahoille. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Lasten läheisverkostot ja niiden mahdollisuus tukea lasta on selvitetty ja dokumentoitu. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

12 6. Kaikista lapsista, jotka ovat altistuneet väkivallan vaikutuksille, tehdään lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus. Kaikista lapsista, joiden epäillään joutuneen seksuaalirikoksen kohteeksi, tehdään lastensuojeluilmoituksen lisäksi rikosilmoitus suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi otetaan yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään tai virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Sovitaan tarvittavasta yhteistyöstä ja lastensuojeluneuvottelun ajankohdasta. Rikosilmoitus tehdään suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Ilmoitukset pyritään tekemään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Työskentelyn aikana voi olla tarkoituksenmukaista tehdä lastensuojeluilmoitus useamman kerran, jos työskentelyssä tulee esille ilmoitusta edellyttäviä asioita. Jos väkivallan uhan todetaan kohdistuvan lapseen, kunnan sosiaalityöntekijä voi päättää lapsen kiireellisestä sijoittamisesta ja sijoitustilanteessa myös tapaamis- ja yhteydenoton rajoittamisesta (LSL 417/2007, 38 ). Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Lastensuojeluilmoitus ja seksuaalirikosepäilyissä rikosilmoitus on tehty. Ilmoituksen tekopäivämäärä(t) on kirjattu asiakastietojärjestelmään. 7. Lapsityöntekijällä tai lapsityön vastuuhenkilöllä on traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelyyn soveltuva peruskoulutus ja tarvittava lisäkoulutus. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsityöntekijä on lasten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön erikoistunut työntekijä, jolla on koulutusta lapsilähtöisistä työmenetelmistä, lapsen kehityksestä, traumatisoitumisesta, lasten kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Osaamista kehitetään säännöllisellä täydennyskoulutuksella ja työn arjessa. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Lapsityöntekijöiden koulutus ja täydennyskoulutus toteutuvat laatukriteerin mukaisesti. 8. Lasten kanssa työskentelyyn on varattu erillinen vain tähän työskentelyyn tarkoitettu tila sekä tarvittavat välineet ja materiaalit. Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tilassa on huomioitu lasten viihtyvyys (luo turvallisuutta, arvostetuksi tulemisen kokemusta ja rauhaa). Tilan häiriötekijät on minimoitu eivätkä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilasta on turvalliset poistumisreitit hätätilanteessa. Lapsityön välineitä ovat lelut, pelit, askarteluvälineet sekä erilaiset toiminnallisuutta ja kehollisuutta tukevat välineet. Kotona työskenneltäessä haetaan paras mahdollinen lapsen kanssa työskentelemiseen soveltuva tila. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Tilat, materiaalit, asiakaspalaute. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

13 9. Lapsen osallisuutta ja toimijuutta tuetaan. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyössä tilat, tavat ja päiväohjelma tukevat lasten keskinäisen olemisen ja vertaistuen mahdollistumista. Järjestetään vertaistukiryhmiä ja sisarusryhmiä lapsille ja nuorille. Yhdistyksen työssä, sen suunnittelussa, kehittämisessä ja vaikuttamisessa annetaan tilaa lasten ja nuorten kokemustiedolle, työskentelyssä luodaan mahdollisuuksia toimia lapsen ja nuoren valitsemilla tavoilla. Toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Yhdistyksessä tunnistetaan ja tunnustetaan kokemustiedon arvo ja merkitys, myös lasta ja nuorta vahvistavana osaalueena. Perheen neuvotteluja pyritään järjestämään niin, että lapset voivat olla mukana neuvotteluissa heitä koskevissa asioissa. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Yhdistyksessä on lapsille ja nuorille suunnattua vertaisryhmä- tai sisarusryhmätoimintaa sekä toimintatapoja yhdessä kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Arviointitietoa saadaan asiakastietojärjestelmän Sofian (ryhmät), asiakaspalautteen ja yhdistyksen omien arvioiden kautta. 10. Yhdistyksessä etsitään keinoja tavoittaa nuoria, joiden kokema väkivalta ei ole tunnistettu muissa palveluissa tai he eivät ole saaneet siihen apua. Miten laatukriteerin 10 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Nuorten tavoittamiseksi yhdistys tekee mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyötä mm. koulujen ja nuorisotoimen kanssa ja kohtaa nuoria ympäristöissä, joissa he ovat. Verkkoauttamisen ja -vaikuttamisen työmuotoja hyödynnetään, mm. Nettiturvakodissa voidaan tarjota mahdollisuuksia nuorten kanssa työskentelemiseen sekä heidän tavoittamiseensa. Miten laatukriteeriä 10 mitataan? Yhteistyötä on tehty esim. koulujen kanssa. Verkkoauttamisen mahdollisuuksia on hyödynnetty. 11. Arvioidaan lapsen tuen tarve työskentelyn päättyessä ja pyritään turvaamaan lapselle tarvittava jatkotyöskentely. Miten laatukriteerin 11 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tehdään yhteistyötä ammatillisen verkoston kanssa. Järjestetään tarvittavat verkostopalaverit, joissa lapsi on itse mukana. Arvioidaan jatkotyöskentelyn tarvetta lapsen oman yksilötyön ja vanhemmuustyön näkökulmista. Pyritään työskentelemään saattaen vaihtaen -periaatteella. Jatkotyöskentelyn tarve dokumentoidaan lapsen asiakirjoihin. Nettiturvakotia voi käyttää yhtenä jatkotuen palveluna. Miten laatukriteeriä 11 mitataan? Lapsen jatkotuen tarve on arvioitu ja siitä on siirtynyt tieto lapsen ja perheen kanssa työskentelyä jatkaville toimijoille. Jatkotyöskentelyn tarve on dokumentoitu. Mittarina toimii myös työskentelyn aikana järjestetyt verkostoneuvottelut. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

14 4 Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit Työskentelyn tavoitteena on katkaista väkivalta tai sen uhan alla eläminen sekä vahvistaa asiakkaan omia selviytymiskeinoja. Väkivallan kokijan oman elämän ja arjen hallintaa tuetaan. Väkivallan kokijalla on mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen. Väkivalta on rikos ja työskentelyssä väkivallan kokijan kanssa otetaan kielteinen kanta väkivaltaan. 1. Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn lähtökohtana on kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen, jolloin huolehditaan väkivallan kokijan fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Tämä mahdollistaa työskentelyprosessin alkamisen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä: kriisitilannetta rauhoittaa oman työntekijän nimeäminen, säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo sekä työntekijän saavutettavuus ympäri vuorokauden. Vakauttavat käytännöt avopalvelutyössä tarkoittaa mm. oman työntekijän nimeämistä, työskentelyn rajaamista yhteen asiaan kerrallaan, asiakkaan päivärytmin jäsentämistä ja selkiyttämistä, asioiden konkretisoimista ja puheeksi ottamista sekä tiedon antamista siitä, mikä merkitys em. asioilla on hyvinvoinnille. Tapaamisilla on rakenne ja selkeä aikataulutus. Asiakasta autetaan hänen omien rajojensa löytämisessä. Kehollisia menetelmiä voidaan työskentelyssä hyödyntää vakauttamisen välineenä. Työskentelyprosessin mahdollistumiseen vaikuttavat turvallinen ja luottamuksellinen asiakassuhde, säännölliset keskustelut sekä niille tarkoituksenmukainen tila. Salassapitosäännökset käydään läpi asiakkaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi. Kriisivaiheen työskentelyyn liittyvät mm. alkukeskustelut, käytännön neuvot ja akuuttien asioiden hoitaminen, turvasuunnitelman tekeminen 3, turvakodin tapoihin ja sääntöihin tutustuminen sekä tieto turvallisuuteen liittyvistä järjestelyistä (turvakamerat, turvarannekkeet). Turvasuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään, turvallisuutta ja väkivallan riskiä arvioidaan koko asiakkuuden ajan (esim. Marak 4 - riskinarviointilomaketta käyttäen). Väkivallan riskinarvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan olotila: hidastetaan kyselyn tekemistä ja vakautetaan tarvittaessa. Riskinarviointikyselyä on mahdollista tehdä asiakkaan kanssa pienissä erissä useampana eri kertana. Tieto normaaleista kehon ja mielen reaktioista kriisissä tai traumaattisen tapahtuman jälkeen mahdollistaa asiakkaan ymmärryksen omista reaktioistaan. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä on vakauttavaan työotteeseen liittyvä rakenne ja vakauttavia käytäntöjä: talon tavat, päivärytmi, yhteistyö ja työnohjaus, ja työntekijöillä on vakauttavaan työotteeseen riittävä perustieto ja osaaminen. Turvasuunnitelmat on tehty ja kirjattu asiakastietojärjestelmään. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 3 Henkilökohtainen turvasuunnitelma: 4 Marak-riskinarvioinnista lisää Sivustolta löytyy myös riskinarviointilomake, joka on käyttökelpoinen työväline, vaikka Marak-rakennetta ei paikkakunnalla olisikaan. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

15 2. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan eri muodot ja niiden vaikutukset. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaalle tarjotaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista (mm. fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen, taloudellinen, hengellinen ja vaino). Samalla autetaan asiakasta ymmärtämään hänen kokemuksensa väkivallaksi ja nimeämään myös väkivallan eri muotoja (= väkivallasta puhuminen sen omilla nimillä, näkyväksi tekemistä). Kerrotaan, että väkivalta on rikos ja että vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Yksilössä on vakiintunut tapa jakaa tietoa väkivallasta ja tarvittavaa materiaalia sen tueksi. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omaa arviointia. 3. Väkivaltaa kokeneelle annetaan hänen oikeuksiaan koskevaa neuvontaa, opastetaan ja tuetaan rikosilmoituksen tekemisessä, ohjataan lääkäriin ja tuetaan käytännön asioiden hoitamisessa. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakasta opastetaan ja tuetaan oikeudellisissa asioissa kuten rikosilmoituksen tekemisessä, lähestymiskiellon hakemisessa, kerrotaan mahdollisuudesta maksuttomaan oikeusapuun sekä autetaan oleskelulupaan liittyvissä asioissa (ks. kriteeri 9). Kerrotaan mahdollisuudesta saada tukihenkilö esim. Rikosuhripäivystyksestä. Työntekijä tai tukihenkilö voi mahdollisuuksien mukaan olla mukana asioita hoidettaessa. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Kaikkia asiakkaita on opastettu ja tuettu hänen oikeuksiaan koskevissa asioissa. Asiakaspalautteessa kysytään asiakkaiden kokemuksia oikeuksia koskevan neuvonnan ja muun kriteerin mukaisen opastuksen saamisesta. 4. Toteutetaan vanhemmuuskeskusteluja, joiden avulla tuetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan vaikutukset lapsiin, heidän tarpeensa, ja tuetaan hänen kykyään vastata niihin. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen tuen ja suojelun tarve huomioidaan aikuisille suunnatuissa palveluissa (LSL 417/2007, 10 ). Vanhemmuuskeskustelut ovat keskeinen osa väkivaltatyötä, ja ne ajoitetaan asiakkaan mukaan sopiviin kohtiin työskentelyssä. Lapsen tarpeista ja näkökulmasta keskustellaan vanhemman kanssa, ja tuetaan häntä/heitä ymmärtämään ja vastaamaan lapsen tarpeisiin sekä vahvistamaan lapsen turvallisuutta. Asiakkaalle kerrotaan väkivallan vaikutuksista lapsiin ja autetaan häntä ymmärtämään, miten väkivalta on vaikuttanut lapsiin (esimerkiksi lapsen reaktiot väkivaltatilanteissa, sisarusten välinen väkivalta, kuritusväkivalta). Työntekijät ilmaisevat mahdolliset omat havaintonsa väkivallan vaikutuksista lapseen. Lapsen asemasta ja vanhemmuudesta keskustellaan, vaikka lapset eivät olisi mukana turvakodissa tai avopalveluissa, ja tällöinkin lapsi pyritään tapaamaan. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien asiakkaiden kanssa, joilla on lapsia, on toteutettu vanhemmuuskeskustelu(ja). Asiakastietojärjestelmän palautteen (kohta sain tukea vanhemmuuteni hoitamisessa ) kautta saadaan myös arviointitietoa. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

16 5. Yhdessä asiakkaan kanssa selvitetään elämän kokonaistilanne, kriisivaiheen jälkeisen selviytymisvaiheen tuen tarve sekä väkivallan kokijan mahdollisuudesta saada sitä. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaan kanssa keskustellaan tuen tarpeista ja kannustetaan häntä osallistumaan vertaistukiryhmiin tai muihin palveluihin. Selvitetään yhdistyksen omat tai muiden tukipalveluiden tai tukihenkilöiden mahdollisuudet jatkotuen antamiseen asiakkaan tarpeen mukaan. Kartoitetaan yhdessä läheisverkostoa ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Asiakasta tuetaan olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen sekä muihin palveluihin ja viranomaisiin, tarvittaessa autetaan siinä konkreettisesti. Jatkotyöskentelyn suunnittelemiseen otetaan mukaan myös mahdollinen yhteistyötaho. Tarvittaessa järjestetään verkostoneuvottelu. Työskentelyssä huomioidaan kokijan elämänhistoria sekä kulttuurinen tausta. Kokonaistilanteen kohdalla arvioidaan myös mahdollinen kunniaväkivalta tai sen uhka. Suomessa ja muissa maissa olevien omien tai puolison sukulaisten ja yhteisön rooli tilanteessa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelma jatkotyöskentelystä kirjataan asiakastietojärjestelmään. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelman kirjaaminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Kaikkien asiakkaiden jatkotuen tarve on selvitetty ja järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Läheisverkosto ja sen mahdollisuudet tukea asiakasta on kartoitettu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jatkosuunnitelmat on kirjattu asiakastietojärjestelmä Sofiaan. 6. Asiakkaan kanssa työskentelyyn on käytettävissä rauhallinen ja turvallinen tila. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Työskentelyyn tarkoitetun tila on turvallinen ja sieltä on turvalliset poistumisreitit hätätilanteessa. Tilan häiriötekijät on minimoitu eikä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilan viihtyvyys on huomioitu (luo turvallisuuden ja rauhan tunnetta sekä arvostetuksi tulemisen kokemusta). Kotona työskenneltäessä haetaan paras mahdollinen väkivallan kokijan kanssa työskentelemiseen soveltuva tila. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Työskentelytilat ovat olemassa ja ne ovat kriteerien mukaiset. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

17 7. Väkivallan kokijan osallisuutta ja toimijuutta tuetaan asiakkuuden kaikissa vaiheissa. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Turvakodin tilojen, arjen tapojen ja päiväohjelman avulla voidaan luoda mahdollisuuksia asiakkaiden keskinäisen vertaistuen kehittymiseen. Vertaistuki ja sitä tukeva ryhmätoiminta mahdollistetaan jo kriisivaiheessa. Vertaistukiryhmissä toisena ohjaajana voi toimia vertainen (jo omassa prosessissaan edennyt kokemusasiantuntija). Yhdistyksessä luodaan rakenteita, joissa osallisuus ja kokemusasiantuntijuus mahdollistuvat (avoimet, matalan kynnyksen toiminnat). Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan kokemusasiantuntijoina ja toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Väkivaltaa kokeneen kokemukset ovat arvokasta pääomaa ja sen käyttämisen mahdollistaminen esim. paikallisessa vaikuttamisessa voi vahvistaa väkivallan kokijan selviytymisprosessia. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Yhdistyksellä on toimintatapoja yhteiseen kehittämiseen ja toimintojen suunnittelemiseen asiakkaiden kanssa sekä heidän mielipiteidensä kuulemiseen. Yhdistyksen arjen rakenteet mahdollistavat tämän (yhteisökokous, päivärytmi, järjestettävät vertaistukiryhmät). Ryhmätoimintaa järjestetään. Kokemusasiantuntijuus tunnistetaan erityisenä voimavarana sekä asiakkaille itselleen että yhdistyksen toiminnalle. 8. Kun asiakkaana on raskaana oleva nainen, tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus (LSL 25c ). Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. 5 Lastensuojeluilmoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehty sitä edellyttävissä tilanteissa. 5 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Ohjeet: FI/lastensuojelun_kasikirja/tyoprosessi/ehkaiseva_lastensuojelu/ennakollinen_lastensuojeluilmoitus/ Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

18 9. Maahanmuuttajataustaisille turvakodin asiakkaille, joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, autetaan anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivallan uhriksi joutuminen voi vaikuttaa asiakkaan mahdollisuuksiin saada oleskelulupa (esim. jatkolupa tai pysyvä oleskelulupa, muu kuin avioliittoon perustuva lupa). Asiakkaalle kerrotaan, että oleskelulupaa haetaan poliisiasemalla, asiakasta ohjataan tai autetaan varaamaan sinne aika, tarvittaessa ja resurssien mahdollistaessa mennään hänen tuekseen paikalle. Asiakasta autetaan selvittämään, mitä hakemuksia ja papereita on täytettävä oleskeluluvan saamiseksi. Tarkistetaan, tarvitseeko asiakas maahanmuuttoasioihin erikoistuneen lakimiehen tai ammattitulkin apua. Neuvoa voi kysyä maahanmuuttovirastosta, ulkomaalaispoliisilta ja esim. Monika-naiset liitosta sekä turvapaikanhakijoiden kohdalla Pakolaisneuvonnasta. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Kaikkia maahanmuuttajataustaisia väkivaltatyön asiakkaita, joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, on autettu anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. 6. Yksilötyöskentelyä tuetaan verkostoitumisella, puhelinauttamisella, eri perheenjäsenten työntekijöiden välisellä säännöllisellä yhteistyöllä sekä verkkoauttamisella. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden ja eri perheenjäsenten työntekijöiden kanssa (sosiaalityö, terveydenhuolto, lastensuojelu) on osa väkivallan kokijoiden kanssa tehtävää työtä. Väkivallan kokijoita autetaan myös puhelimitse. Yksilötyöskentelyn tukena voidaan hyödyntää myös verkkoauttamista Nettiturvakodissa. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Seurataan kriteerin mukaisten tapaamisten sekä puhelinauttamisen ja verkkoauttamisen tilastoja. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

19 5 Väkivallan tekijän kanssa työskentelyn laatukriteerit Tekijän kanssa työskentelyn tavoitteena on väkivallan ehkäisy ja väkivaltaisen käyttäytymisen loppuminen. Työskentelyssä autetaan tekijää ottamaan vastuu tekemästään väkivallasta sekä löytämään uusia rakentavia keinoja ratkaista ristiriitaisia tilanteita. Tekijää tuetaan tämän muutosprosessin käynnistämisessä. Tekijällä on mahdollisuus käsitellä väkivaltaista käyttäytymistään turvallisesti luottamuksellisessa asiakassuhteessa. Väkivalta on rikos ja työskentelyssä otetaan kielteinen kanta siihen. 1. Väkivallan katkaisemisen edellytyksenä on tekijän kriisin kohtaaminen sekä kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä, jolloin huolehditaan väkivallan tekijän sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, arjen ylläpidosta ja akuuttien asioiden hoitamisesta. Kun sisäinen vakautuminen toteutuu, aggression hallitseminen ja väkivallan katkaisu onnistuu paremmin. Vakauttava käytäntö sisältää mm. oman työntekijän nimeämisen tekijälle. Asiakkaan kanssa tehdään turvasuunnitelma, ja se kirjataan asiakastietojärjestelmään. Keskeistä työskentelyssä on asiakassuhteen avoimuus, asiakkaan kuulluksi tuleminen ja luottamus. Avoimuuteen sisältyy mm. se, että asiakkaalle kerrotaan, miten väkivaltatyön asiakasprosessit etenevät ja miten yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään. Asiakkaalle kerrotaan myös lastensuojeluilmoitusvelvollisuudesta sekä ilmoituksen tekemisestä. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Väkivallan tekijän kanssa työskentelevillä on vakauttavaan työotteeseen ja vakauttaviin käytäntöihin liittyvä, riittävä perustieto ja osaaminen. Työyhteisössä on vakauttavia käytäntöjä tukeva rakenne (toimintamuotojen yhteistyö). Oma työntekijä on nimetty kaikille asiakkaille. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 2. Työskentelyssä huomioidaan tekijän elämän kokonaistilanne. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Huomioidaan asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveys, mahdollinen päihteiden käyttö ja taloudellinen tilanne. Tehdään yhteistyötä tarpeellisten toimijoiden kanssa sekä tuetaan ja ohjataan tekijää ja hänen perhettään tarpeellisen avun piiriin (päihdepalvelut, sosiaalityö, sosiaalityö, terveydenhuolto, poliisi, mielenterveyspalvelut, turvakoti tai väkivaltatyön avopalvelut). Työskentelyssä huomioidaan tekijän elämänhistoria sekä kulttuurinen tausta. yhteistyön eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Tekijät ja heidän perheensä on ohjattu muihin tarpeellisiin palveluihin. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty asiakaskohtaisesti. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

20 3. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan eri muodot sekä otetaan kielteinen kanta väkivallan käyttöön. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Vastuu väkivallasta on väkivallan tekijällä ja tekijää autetaan ottamaan siitä vastuu. Työskentely pohjautuu väkivaltaisesta käyttäytymisestä irti pääsemiseen ja väkivallan käytön ennalta ehkäisyyn. Tekijälle annetaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista sekä autetaan tekijää tunnistamaan väkivallan teot väkivallaksi sekä omat väkivaltaiseen käyttäytymiseen johtavat reaktiot. Oman käyttäytymisen hallinta on keskeistä. Tutkitaan ja sanoitetaan väkivallan ja vallankäytön eri muotoja perheessä tai parisuhteessa (apuna voivat olla väkivallan kokijan ja lasten kokemukset). Autetaan tekijää tunnistamaan myös omat väkivaltakokemuksensa. Miten laatukriteeriä mitataan? Asiakkaille on annettu tietoa ja jaettu materiaalia väkivallasta. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omia arviointeja. 4. Yhteys väkivallan tekijään pyritään ottamaan silloin, kun kokijan kanssa työskennellään. Turvakotiin tulon yhteydessä se tehdään mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennen yhteydenottoa väkivallan käyttäjään tehdään turvallisuusarviointi ja huolehditaan siitä, ettei yhteydenotto tai sen tekemättä jättäminen vaaranna kenenkään osapuolen turvallisuutta. Käytännössä yhteyttä otetaan aina, kun perhe tulee turvakotiin ja vanhemmilla on yhteishuoltajuus. Poikkeuksena ovat kokijat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia ja jotka kieltävät yhteydenoton. Yhteydenottoa väkivallan tekijään ei tehdä, jos turvallisuuden arviointi osoittaa, ettei se ole turvallista kokijalle, lapsille tai työntekijöille. Arvioinnissa on mahdollista käyttää apuna erilaisia riskinarviointimenetelmiä (esim. Marak). Turvallisuuden arvioinnissa käytetään kaikkea tietoa, jota saadaan kokijalta, lapsilta, yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (perheen historia, päihteiden käyttö, mahdolliset muut riskit). Sovitaan tarvittavista yhteistyökäytännöistä lastensuojelun avohuollon kanssa. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Väkivallan tekijöihin otettu yhteyttä silloin, kun se on katsottu turvallisuuden arvioinnin perusteella turvalliseksi pois lukien kokijat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia ja jotka ovat kieltäneet yhteydenoton. Turvallisuuden arviointi on tehty. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä

1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä 1 Johdanto 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen

Palvelusuunnitelma prosessina. Päivi Nurmi-Koikkalainen Palvelusuunnitelma prosessina Päivi Nurmi-Koikkalainen OIKEUDENMUKAISUUS = KÄYTÄNTÖ + NORMIT H.T.KLAMI 1990 2 Palvelusuunnittelu /palvelusuunnitelma Palvelusuunnittelu on prosessi, johon kuuluu palvelutarpeen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Luottamuksen kaidalla tiellä

Luottamuksen kaidalla tiellä Luottamuksen kaidalla tiellä Miina-projekti Yhteistyössä uskonnollisen yhteisön kanssa Väkivaltafoorumi Oulussa 20.9.2013 Tämä on suuremmassa kuin RAY:n kädessä Riitta Pohjoisvirta Miina-projekti 2009-2012

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Kehittäjäryhmään haettiin kutsukirjeellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta halukkaita vanhempia Kehittäjäryhmässä aloitti 8 kehittäjäasiakasvanhempaa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset

Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset OHJAUS Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 11 2013 Ohjaus 11/2013 Turvakotipalvelujen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot