VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa

Transkriptio

1 VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa

2

3 Sisällys 1 Johdanto Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Miksi laatukriteerejä? Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset 4 2 Väkivaltatyön arvoperusta Jokainen lapsi on pelastettava elämälle Väkivaltatyön arvot 6 3 Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit 8 4 Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit 13 5 Väkivallan tekijän kanssa työskentelyn laatukriteerit 18 6 Turvallisuus asiakastyössä 22 7 Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 25 8 Asiakastyön dokumentointi 29 9 Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, vaikuttaminen ja viestintä Väkivaltatyön arviointi työn laadun ja kehittämisen tukena 34 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Julkaisussa esiintyviä ja väkivaltatyössä käytettäviä keskeisiä käsitteitä Kansainvälisen sopimukset, periaatepäätökset ja julistukset, joihin Suomi on valtiona sitoutunut ja jotka ohjaavat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyötä Suosituksia turvallisuussuunnitelman sisällöksi

4 1 Johdanto 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä keskusjärjestö. Arvot, joihin koko liiton strategia ja toiminta perustuu, ovat lapsen etu, rohkeus, turvallisuus, inhimillisyys ja osallisuus. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät sekä turvakoteja että tarjoavat väkivaltatyön avopalveluita. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten erityisenä piirteenä on se, että ne ovat kansalaisjärjestöjä, jotka paitsi tuottavat palveluja, myös vaikuttavat yhteiskunnallisesti ja ovat velvollisia antamaan ihmisille itselleen mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Liiton ja sen yhdistysten väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaiseminen, ehkäiseminen sekä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden ja väkivaltaa käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia, naisia, miehiä ja lapsia. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Turvakotityön ja väkivaltatyön avopalveluiden arjen työssä kohdataan ja kuullaan päivittäin väkivallan eri osapuolten kokijoiden, tekijöiden sekä lasten kokemuksia väkivallasta sekä kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mikä väkivallan eri osapuolia auttaa. Väkivaltatyössä on viime vuosina havaittu, kuinka merkittävä osuus väkivallasta selviytymisessä on kansalaistoiminnan erilaisilla tavoilla: luodaan tiloja ja mahdollisuuksia osallisuuden ja toimijuuden kehittymiselle. Käytännössä esim. väkivallan kokijat tai tekijät voivat tulla vertaisryhmän ohjaajiksi, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä kouluttaen että esim. tiedotustilaisuuksiin osallistuen. Ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina ja selviytyjinä huolimatta tuen tarpeesta. Kaikille ihmisille toimijuus ei kuitenkaan ole toimimista päätöksentekoon vaikuttamisen tai vertaisryhmän ohjaajan roolissa. Toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen omassa elämässä on monelle riittävää. 1.2 Miksi laatukriteerejä? Laatukriteerien avulla turvakodit ja väkivaltatyötä tekevät avopalveluyksiköt kartoittavat ja kehittävät toimintaansa. Toimivat laatukriteerit ovat tärkeitä kaikelle keskeiselle toiminnalle: ne tekevät palveluista yhdenvertaisia ja auttavat palvelun tarjoajaa johtamaan, suunnittelemaan ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Ne ohjaavat persoonaltaan ja koulutukseltaan erilaisia ihmisiä perustyössä ja tarjoavat työlle viitekehyksen. Laatukriteerien avulla luodaan yhteistä ymmärrystä, kieltä ja käsitteistöä väkivaltatyöhön, mikä osaltaan edistää väkivaltatyön kehittämistä huolimatta erilaisista asiakasryhmistä, työntekijöistä, resursseista, toimintaympäristöistä tai -menetelmistä. Laatukriteerien kautta väkivaltatyö ja sen sisältö tulee näkyväksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, palveluiden ostajille ja rahoittajille. Asiakas on saamansa palvelun keskeinen asiantuntija ja arvioija, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat ovat mukana yhdistyksen toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tekemällä näkyväksi, mitä tehdään ja miten, parannetaan myös työyhteisöjen ulkopuolisten mahdollisuuksia arvioida työn sisältöjä ja toimintatapoja. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 3

5 Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset käyttävät näitä laatukriteereitä sekä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteereihin pohjautuvia kansallisia turvakotipalvelujen laatusuosituksia arvioidessaan toimintaansa, tiedottaessaan väkivaltatyöstä ja/tai neuvotellessaan palveluista kuntien tai muiden yhteistyötahojen kanssa. Julkaisussa esiintyvät ja väkivaltatyössä käytettävät keskeiset käsitteet on esitelty erillisessä liitteessä (liite 1). 1.3 Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatutyöskentely pohjautuu vuosina yhteistyössä laadittuihin väkivaltatyön laatukriteereihin. Niiden kehittämiseen osallistuivat liiton ja sen jäsenyhdistysten työntekijät ja ne olivat ensimmäiset valtakunnalliset väkivaltatyön laatukriteerit. Laatutyöskentely pohjautui silloiseen tulevaisuudenvisioon, jonka mukaan liiton koordinoimat jäsenyhdistysten palvelut ovat valtakunnallisesti tunnettuja ja täyttävät yhteisesti asetetut laatutavoitteet. Palveluiden vaikuttavuutta ja laatua seurataan yhteisillä mittareilla. Laatukriteerien ensimmäinen auditointi tapahtui vuosina , jolloin 16 väkivaltatyötä tekevää yhdistystä auditoitiin. Auditoijina toimi Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön toimikunnan jäsenet. Auditointi tuotti tietoa työn sisällöstä, mutta nosti esiin myös laatukriteereihin liittyviä kehittämistarpeita. Osaan kriteereistä toivottiin selkiyttämistä, ja kriteerien toivottiin myös ohjaavan paremmin arjen työtä. Siksi laatukriteerien käytännön sisältöä haluttiin avata ja kehittää myös yksittäisten kriteerien mittaristo. Laatukriteerien edelleen kehittämiseen ovat vaikuttaneet auditointimateriaali, työkokouksissa käydyt keskustelut, liiton henkilökunnan ja väkivaltatyön toimikunnan pohdinta sekä yhdistysten sähköinen kommentointi. Tämän väkivaltatyön laitos- ja avopalveluiden laatukriteerien version on toimittanut väkivaltatyön suunnittelija Leena Marila-Penttinen. Näissä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten yhteisissä väkivaltatyön laatukriteereissä on haluttu avata, syventää ja täydentää kriteerien sisältöä. Yksittäisten laatukriteerien kohdalla kuvataan arjen toiminnan tasoa (miten laatukriteerin toteutuminen näkyy arjen työssä?). Näin väkivaltatyön laatukriteerit toimivat jokaiselle työntekijälle esim. perehdyttämisen välineenä, ja tekee palvelun asiakkaalle ja ostajalle ymmärrettäväksi. Lisäksi olemme halunneet pohtia, miten kutakin laatukriteeriä mitataan. Koska Ensi- ja turvakotien liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat kansalaisjärjestöjä, uudistetuissa väkivaltatyön laatukriteereissä on myös koettu tärkeäksi painottaa sitä ymmärrystä, jota olemme viime vuosina saaneet väkivallan eri osapuolten osallisuuden ja toimijuuden merkityksestä väkivallasta selviämiseen. 1.4 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset Kesäkuussa 2013 julkaistiin turvakotipalveluiden kansalliset laatusuositukset (THL, Ohjaus 11/2013). Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset kehitti työryhmä, jonka työtä koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1 Laatusuositusten laatiminen on kirjattu sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n väliseen tulossopimukseen sekä Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmaan Laatusuositukset tehtiin olemassa olevien palvelujen laadun kehittämiseen ja uusien palvelujen luomiseen. Niiden tavoitteena on ohjata kuntia turvakotipalvelujen järjestämisessä, palvelujen kehittämisessä ja uuden toiminnan suunnittelussa. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön vuosina laaditut laatukriteerit toimivat tukena ja pohjana turvakotipalvelujen kansallisten laatusuositusten tekemisessä. 1 Työryhmään kuului myös Ensi- ja turvakotien liiton edustus. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 4

6 Syitä kansallisten laatusuositusten kehittämiseen on useita: - Turvakotipalvelujen järjestämistä ei toistaiseksi ole säädetty erityisesti missään lainsäädännössä. Tämän vuoksi on tarve määritellä turvakodeille laatusuositukset, jotka tulee täyttää riippumatta toimintaympäristöistä ja asiakaskriteereistä. - Turvakotipalvelujen tilanne tällä hetkellä Suomessa ei ole kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tasolla. Hallitusohjelmassa (2011) on asetettu tavoitteeksi turvakotipaikkojen lisääminen ja niiden alueellisesti tasaisempi jakautuminen. Laatusuositukset kannustavat ja auttavat uusia toimijoita turvakotien perustamisessa. - Kansallisten suositusten tekeminen on nostettu esille sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n välisessä tulossopimuksessa vuosille sekä Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimintaohjelmassa Kansallisten turvakotipalveluiden laatusuositusten kehittäminen sekä Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön laatukriteerien päivittämisen prosessit ovat olleet samanaikaisia. Kumpikin prosessi on hyötynyt toisestaan. Kansalliset laatusuositukset ovat kaikkia turvakoteja koskevat suositukset, kun Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteerit koskevat vain järjestöämme ja jäsenyhdistyksiä. Molemmat laatukriteerit käsittelevät asiakastyötä ja turvallisuuteen liittyviä asioita samansuuntaisesti. Ensi- ja turvakotien liiton laatukriteerit täydentävät ja konkretisoivat niiden sisältöä. Kansalliset laatusuositukset sisältävät lisäksi turvakotipalvelujen rakenteellisia määrityksiä, joita tämä Ensi- ja turvakotien liiton väkivaltatyön laatukriteeristö ei sisällä. Näitä ovat - turvakotipalveluiden järjestämisvastuu ja toiminnan edellytykset, - henkilöstömäärän mitoitus, - toimitilojen mitoitus, - asiakasmaksut. Asiakastietojen säilytykseen ja luovuttamiseen liittyen suosituksissa määritellään rekisterinpitäjän velvollisuudet ja vastuut (Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset, 28 29). Lisäksi suosituksissa otetaan kantaa turvakotipalvelujen yleisiin valtakunnallisiin kehittämisen tarpeisiin kuten harvaan asuttujen alueiden turvakotipalveluihin ja oikeudellisen avun tarjoamiseen (em ) Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 5

7 2 Väkivaltatyön arvoperusta Jokainen lapsi on pelastettava elämälle Arvot ovat periaatteita, jotka ohjaavat työn tavoiteasettelua ja työn tekemistä ja toisaalta tulevat esiin arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Työyhteisön jäsenet sitoutuvat arvojen noudattamiseen. Lisäksi arvot kertovat työyhteisön ulkopuolelle asiakkaille, päättäjille ja yhteistyötahoille millä perusteella ja miten työyhteisössä toimitaan ja tehdään väkivaltatyötä. Liitto jäsenyhdistyksineen on kansalaisjärjestö ja lastensuojelujärjestö. Toiminnan perustana on koko historian ajan ollut tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. Arvojensa mukaisesti liiton ja sen jäsenyhdistysten tärkein tehtävä on vaikeissa oloissa elävien perheiden auttaminen. Tämä tarkoittaa pyrkimyksiä turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, vanhemmuuden ja perheen tukemista sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy- ja hoitotyötä. Suomen ensimmäisen naisministerin, kansanedustaja Miina Sillanpään aloitteesta perustettiin Ensikotien Liitto. Sillanpään sanat Jokainen lapsi on pelastettava elämälle on edelleen liiton toimintaa ohjeistava periaate. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyön arvoperusta nojaa oman historiallisen arvoperustansa lisäksi myös kansainvälisiin sopimuksiin, periaatepäätöksiin ja julistuksiin, jotka on koottu liitteeseen 2 (mm. YK:n lapsen oikeuksien julistus, CEDAW, Istanbul-sopimus). Ensi- ja turvakotien liiton näkemyksen mukaan väkivalta on aina ihmisoikeusrikkomus. Rikoslain (1889/39) määrittämien tunnusmerkkien täyttyessä se on myös rikos. Liiton mukaan yhteiskunnallinen tasa-arvo on turvallisuuden edellytys. 2.1 Väkivaltatyön arvot Turvallisuus Väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kehenkään kohdistuneena. Turvallisuus on väkivaltatyössä sekä työskentelyn edellytys että sen tavoite. Turvallisuus edellyttää turvallista työympäristöä, jossa asiakas ja työntekijä voivat käsitellä väkivaltaa. Tavoitteena on rakentaa elämä ilman väkivaltaa. Kunnioittaminen Asiakkaan kanssa työskenneltäessä otetaan huomioon hänen erityisyytensä eli hänen tilanteensa, henkilöhistoriansa ja -taustansa sekä tarpeensa. Työskentelyssä toimitaan asiakkaan omista lähtökohdista ja edellytyksistä käsin. Kunnioittaminen näkyy myös toiminnassa toisten työntekijöiden ja eri yhteistyötahojen näkemysten, tietotaidon ja työpanoksen merkittävänä pitämisenä. Parhaimmillaan kunnioittaminen johtaa dialogiseen kumppanuuteen sekä asiakkaan että yhteistyökumppaneiden kanssa, jolloin väkivaltatyö ja sen kehittäminen tähtää yhteiseen tavoitteeseen elämästä ilman väkivaltaa. Asiakkaan osallisuus Väkivaltatyötä tehdään kumppanuudessa asiakkaan kanssa. Väkivaltatyössä asiakkaan osallisuus on yksi työn lähtökohdista, ja asiakkaan voimaantuminen ja toimijuuden vahvistuminen yksi työn tavoitteista. Osallisuudella tarkoitetaan asiakkaan kokemusta omien mielipiteiden, kokemuksen ja toiminnan merkityksellisyydestä. Osallistavilla työtavoilla asiakasta rohkaistaan aktiiviseen toimijuuteen oman Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 6

8 prosessinsa edetessä. Osallisuutta vahvistetaan tarjoamalla asiakkuuden jokaisessa vaiheessa mahdollisuuksia vaikuttaa ja toimia yhdistyksessä ja yhdistyksestä sopivasti ja turvallisesti. Osallisuus ja toimijuus toteutuvat jokaisella ihmisellä yksilöllisesti: väkivallasta selviytyminen on jo sinänsä osallisuutta omaan elämään ja toimijuuden lisääntymistä. Luotettavuus Luotettavuus väkivaltatyössä tarkoittaa työn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta: asiakkaille, omassa työyhteisössä toimiville ja yhteistyökumppaneille kerrotaan väkivaltatyön työkäytännöistä ja käytettävistä työmenetelmistä ja ne perustellaan. Luotettavuus todentuu työntekijöiden ammattitaitoisena työnä ja tietoisuutena työn laadusta ja sen ylläpitämisestä. Asiakastyössä luotettavuus näyttäytyy luottamuksellisena asiakassuhteena. Työntekijä noudattaa salassapitovelvollisuutta koskevia lakeja ja asetuksia. Toivon luominen Väkivaltatyössä pyritään herättämään luottamusta ja toivoa väkivallattomaan elämään ja elämänhallintaan. Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan voimavaroja, itseluottamusta, kykyä huolehtia itsestä ja omista rajoista, jotka edistävät väkivallasta selviytymistä. Asiakasta ilahduttavien ja energiaa antavien asioiden huomaaminen voi lisätä hänen luottamustaan tulevaan. Väkivaltatyön arvot Turvallisuus Kunnioittaminen Asiakkaan osallisuus Luotettavuus Toivon luominen Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 7

9 3 Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit Näissä kriteereissä lapsityöllä tarkoitetaan lasten kanssa tehtävää väkivaltatyötä. Lapsi voi väkivaltatilanteessa olla väkivallan kokija, näkijä tai reagoida väkivaltaan käyttämällä itse väkivaltaa. Väkivaltatyön tavoitteena on väkivallan katkaiseminen lapsen elämässä sekä lapsen kokonaistilanteen ja jatkotyöskentelyn tarpeen arviointi. Työskentelyssä autetaan ja kuullaan lasta. Tavoitteena on lapsen turvallisuuden lisääminen, hänen tarpeidensa tunnistaminen ja selviytymiskeinojensa vahvistaminen. Lapsen kanssa työskenteleminen ei saa vaarantaa lapsen tilannetta tai lisätä hänen turvattomuuttaan. Lapsen auttamista vahvistetaan työskentelemällä vanhempien kanssa. Vanhemmuustyöskentelyn avulla tuetaan lapsen vanhempia ymmärtämään väkivallan vaikutukset lapsiin ja vahvistetaan vanhemmuutta. Lapsen tuen ja suojelun tarve otetaan huomioon kaikissa väkivaltatyön palveluissa. Lapsityössä keskeistä on yhteistyö lastensuojelun kanssa. Lapsilla tarkoitetaan vuotiaita vauvoja, lapsia ja nuoria. 1. Lapsityön lähtökohtana on lapsen kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen, joka edellyttää perheen kokonaistilanteen vakauttamista. Työskentelyssä huolehditaan lapsen fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsi kohdataan ja kuullaan heti työskentelyn käynnistyessä ja työskentelyprosessin aikana. Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä: lapsen oma työntekijä, normaali ja säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo, jotka lisäävät lapsen turvallisuuden kokemusta. Lapsityön keinoilla ja työvälineillä vahvistetaan lapsen turvallisuuden kokemusta. Lapsen turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa turvasuunnitelman tekemisellä 2. Arjen työssä lapsen turvallisuudesta huolehditaan kokonaisvaltaisesti, puututaan myös sisarusten väliseen väkivaltaan ja kuritusväkivaltaan. Kehollisia menetelmiä voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vakauttamisen välineenä. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Koulumatkojen turvallisuudesta huolehditaan tarvittaessa koulukyydein, joiden kustannuksista huolehtii palvelun ostava kunta. Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä ja lapsityöntekijöillä on vakauttavaan työotteeseen liittyvä rakenne ja vakauttavia käytäntöjä (esim. talon tavat, päivärytmi), perustieto ja osaaminen. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen sekä työntekijöiden omien arvioiden kautta. Koulumatkat on järjestetty ja tulkkipalveluja käytetty tarvittaessa. 2 Lapsen turvasuunnitelma Nettiturvakodissa Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 8

10 2. Lapselle nimetään oma työntekijä, jonka kanssa hän voi käsitellä omaa tilannettaan turvallisessa ja luottamuksellisessa suhteessa ikätasonsa mukaisesti. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Oman työntekijän nimeämisellä mahdollistetaan turvallinen ja luottamuksellinen lapsen ja työntekijän välinen suhde. Työntekijä nimetään mahdollisimman pian asiakkuuden käynnistyttyä. Myös vauvaikäisille nimetään oma työntekijä. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Oma työntekijä on nimetty kaikille lapsille. 3. Lapsen työntekijä tekee arvion työskentelyn turvallisuudesta ja varmistaa, ettei se lisää väkivallan riskiä lapsen elämässä. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lasta koskevaan tietoon perehdytään huolellisesti. Turvallisuuden arviointiin käytetään kaikkea tietoa, jota voidaan saada lapselta, vanhemmilta ja yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (esim. lapsen ja perheen historia ja lapsen kasvuolosuhteet, päihteet, mahdolliset muut riskit ja suojaavat tekijät). Tiivis ja toimiva yhteistyö perheen kaikkien osapuolten työntekijöiden ja työyhteisön kanssa mahdollistaa havaintojen tekemisen ja tietojen jakamisen turvallisuuden arvioinnin perustana (integraatiotyö). Saadun tiedon ja havaintojen perusteella arvioidaan työskentelyn sisältöä ja mahdollinen lapsen turvallisuutta vahvistavan työskentelyn tarve (esim. lastensuojelulliset toimenpiteet). Mahdollisen riskin tilanteessa työskentelystä päätetään yhdessä kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen turvallisuutta koskeva tietoa dokumentoidaan huolellisesti asiakastietojärjestelmään. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Lapsen turvallisuutta koskeva arviointi ja perustelut on dokumentoitu asiakastietojärjestelmään. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 9

11 4. Lapsen kanssa työskentelyn rinnalla työskennellään aina myös lapsen vanhempien tai ainakin toisen vanhemman kanssa. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Vanhemman / vanhempien kanssa keskustellaan väkivallan vaikutuksista lapseen ja vanhemmuuteen, tuodaan esille lapsen kokemuksia ja näkökulma sekä kartoitetaan vanhemmuuteen ja perheen arkeen tarvittavaa tukea (esim. perhetyö). Vanhempaa ohjataan löytämään tapoja puhua väkivallasta lapsensa kanssa. Vanhemmille annetaan tietoa ja apua lapsen turvallisuuden tunteen uudelleen rakentamiseen ja tukea pitää lapsen näkökulma esillä elämäntilanteen ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa. Lapsen turvallisuuden rakentumisen kannalta keskeistä on se, miten vanhempi ymmärtää väkivallan vaikutukset lapseen. Lapsityössä ja lapsen turvallisuuden varmistamiseksi keskeistä on työskenteleminen vanhempien kanssa lapsen asioissa: tavoitteena on tavata vanhempaa vähintään kerran työskentelyn aikana. Vanhempien kanssa pyritään työskentelemään myös silloin, kun suora työskentely lapsen kanssa ei ole mahdollista. Mikäli vanhemmuustyöskentely ei ole lapsen näkökulmasta tarkoituksenmukaista tai mahdollista, työskennellään vain lapsen kanssa (tällainen tilanne voi olla esimerkiksi nuoren kohdalla) ja asiakastietojärjestelmään dokumentoidaan, miksi vanhemman kanssa ei ole työskennelty. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien lasten vanhempaa / vanhempia on tavattu tai oltu yhteydessä vähintään kerran. Mikäli vanhempia ei ole tavattu, perustelu on dokumentoitu. Arviointitietoa saadaan myös lasten ja vanhempien antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 5. Kartoitetaan lapsen läheisverkostoa ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsen verkostoa kartoitetaan lapsen ja vanhempien kanssa. Vanhempaa tuetaan aktivoimaan läheisverkostoa, joka voi toimia lapsen tukena ja voimavarana. Mikäli lapsella ei ole läheisverkostoa, työntekijän tehtävänä on välittää tietoa siitä eteenpäin lasta jatkossa tukeville tahoille. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Lasten läheisverkostot ja niiden mahdollisuus tukea lasta on selvitetty ja dokumentoitu. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

12 6. Kaikista lapsista, jotka ovat altistuneet väkivallan vaikutuksille, tehdään lastensuojelulain mukainen lastensuojeluilmoitus. Kaikista lapsista, joiden epäillään joutuneen seksuaalirikoksen kohteeksi, tehdään lastensuojeluilmoituksen lisäksi rikosilmoitus suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi otetaan yhteyttä lastensuojelun sosiaalityöntekijään tai virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Sovitaan tarvittavasta yhteistyöstä ja lastensuojeluneuvottelun ajankohdasta. Rikosilmoitus tehdään suoraan poliisille (LSL 2007, 25 ). Ilmoitukset pyritään tekemään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Työskentelyn aikana voi olla tarkoituksenmukaista tehdä lastensuojeluilmoitus useamman kerran, jos työskentelyssä tulee esille ilmoitusta edellyttäviä asioita. Jos väkivallan uhan todetaan kohdistuvan lapseen, kunnan sosiaalityöntekijä voi päättää lapsen kiireellisestä sijoittamisesta ja sijoitustilanteessa myös tapaamis- ja yhteydenoton rajoittamisesta (LSL 417/2007, 38 ). Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Lastensuojeluilmoitus ja seksuaalirikosepäilyissä rikosilmoitus on tehty. Ilmoituksen tekopäivämäärä(t) on kirjattu asiakastietojärjestelmään. 7. Lapsityöntekijällä tai lapsityön vastuuhenkilöllä on traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelyyn soveltuva peruskoulutus ja tarvittava lisäkoulutus. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lapsityöntekijä on lasten kanssa tehtävään väkivaltatyöhön erikoistunut työntekijä, jolla on koulutusta lapsilähtöisistä työmenetelmistä, lapsen kehityksestä, traumatisoitumisesta, lasten kaltoinkohtelusta ja väkivallasta. Osaamista kehitetään säännöllisellä täydennyskoulutuksella ja työn arjessa. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Lapsityöntekijöiden koulutus ja täydennyskoulutus toteutuvat laatukriteerin mukaisesti. 8. Lasten kanssa työskentelyyn on varattu erillinen vain tähän työskentelyyn tarkoitettu tila sekä tarvittavat välineet ja materiaalit. Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tilassa on huomioitu lasten viihtyvyys (luo turvallisuutta, arvostetuksi tulemisen kokemusta ja rauhaa). Tilan häiriötekijät on minimoitu eivätkä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilasta on turvalliset poistumisreitit hätätilanteessa. Lapsityön välineitä ovat lelut, pelit, askarteluvälineet sekä erilaiset toiminnallisuutta ja kehollisuutta tukevat välineet. Kotona työskenneltäessä haetaan paras mahdollinen lapsen kanssa työskentelemiseen soveltuva tila. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Tilat, materiaalit, asiakaspalaute. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

13 9. Lapsen osallisuutta ja toimijuutta tuetaan. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyössä tilat, tavat ja päiväohjelma tukevat lasten keskinäisen olemisen ja vertaistuen mahdollistumista. Järjestetään vertaistukiryhmiä ja sisarusryhmiä lapsille ja nuorille. Yhdistyksen työssä, sen suunnittelussa, kehittämisessä ja vaikuttamisessa annetaan tilaa lasten ja nuorten kokemustiedolle, työskentelyssä luodaan mahdollisuuksia toimia lapsen ja nuoren valitsemilla tavoilla. Toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa. Yhdistyksessä tunnistetaan ja tunnustetaan kokemustiedon arvo ja merkitys, myös lasta ja nuorta vahvistavana osaalueena. Perheen neuvotteluja pyritään järjestämään niin, että lapset voivat olla mukana neuvotteluissa heitä koskevissa asioissa. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Yhdistyksessä on lapsille ja nuorille suunnattua vertaisryhmä- tai sisarusryhmätoimintaa sekä toimintatapoja yhdessä kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun. Arviointitietoa saadaan asiakastietojärjestelmän Sofian (ryhmät), asiakaspalautteen ja yhdistyksen omien arvioiden kautta. 10. Yhdistyksessä etsitään keinoja tavoittaa nuoria, joiden kokema väkivalta ei ole tunnistettu muissa palveluissa tai he eivät ole saaneet siihen apua. Miten laatukriteerin 10 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Nuorten tavoittamiseksi yhdistys tekee mahdollisuuksiensa mukaan yhteistyötä mm. koulujen ja nuorisotoimen kanssa ja kohtaa nuoria ympäristöissä, joissa he ovat. Verkkoauttamisen ja -vaikuttamisen työmuotoja hyödynnetään, mm. Nettiturvakodissa voidaan tarjota mahdollisuuksia nuorten kanssa työskentelemiseen sekä heidän tavoittamiseensa. Miten laatukriteeriä 10 mitataan? Yhteistyötä on tehty esim. koulujen kanssa. Verkkoauttamisen mahdollisuuksia on hyödynnetty. 11. Arvioidaan lapsen tuen tarve työskentelyn päättyessä ja pyritään turvaamaan lapselle tarvittava jatkotyöskentely. Miten laatukriteerin 11 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Tehdään yhteistyötä ammatillisen verkoston kanssa. Järjestetään tarvittavat verkostopalaverit, joissa lapsi on itse mukana. Arvioidaan jatkotyöskentelyn tarvetta lapsen oman yksilötyön ja vanhemmuustyön näkökulmista. Pyritään työskentelemään saattaen vaihtaen -periaatteella. Jatkotyöskentelyn tarve dokumentoidaan lapsen asiakirjoihin. Nettiturvakotia voi käyttää yhtenä jatkotuen palveluna. Miten laatukriteeriä 11 mitataan? Lapsen jatkotuen tarve on arvioitu ja siitä on siirtynyt tieto lapsen ja perheen kanssa työskentelyä jatkaville toimijoille. Jatkotyöskentelyn tarve on dokumentoitu. Mittarina toimii myös työskentelyn aikana järjestetyt verkostoneuvottelut. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

14 4 Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit Työskentelyn tavoitteena on katkaista väkivalta tai sen uhan alla eläminen sekä vahvistaa asiakkaan omia selviytymiskeinoja. Väkivallan kokijan oman elämän ja arjen hallintaa tuetaan. Väkivallan kokijalla on mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen asiakassuhteeseen. Väkivalta on rikos ja työskentelyssä väkivallan kokijan kanssa otetaan kielteinen kanta väkivaltaan. 1. Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn lähtökohtana on kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen, jolloin huolehditaan väkivallan kokijan fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta. Tämä mahdollistaa työskentelyprosessin alkamisen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä: kriisitilannetta rauhoittaa oman työntekijän nimeäminen, säännöllinen päivärytmi, ruokailut ja lepo sekä työntekijän saavutettavuus ympäri vuorokauden. Vakauttavat käytännöt avopalvelutyössä tarkoittaa mm. oman työntekijän nimeämistä, työskentelyn rajaamista yhteen asiaan kerrallaan, asiakkaan päivärytmin jäsentämistä ja selkiyttämistä, asioiden konkretisoimista ja puheeksi ottamista sekä tiedon antamista siitä, mikä merkitys em. asioilla on hyvinvoinnille. Tapaamisilla on rakenne ja selkeä aikataulutus. Asiakasta autetaan hänen omien rajojensa löytämisessä. Kehollisia menetelmiä voidaan työskentelyssä hyödyntää vakauttamisen välineenä. Työskentelyprosessin mahdollistumiseen vaikuttavat turvallinen ja luottamuksellinen asiakassuhde, säännölliset keskustelut sekä niille tarkoituksenmukainen tila. Salassapitosäännökset käydään läpi asiakkaan luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi. Kriisivaiheen työskentelyyn liittyvät mm. alkukeskustelut, käytännön neuvot ja akuuttien asioiden hoitaminen, turvasuunnitelman tekeminen 3, turvakodin tapoihin ja sääntöihin tutustuminen sekä tieto turvallisuuteen liittyvistä järjestelyistä (turvakamerat, turvarannekkeet). Turvasuunnitelma kirjataan asiakastietojärjestelmään, turvallisuutta ja väkivallan riskiä arvioidaan koko asiakkuuden ajan (esim. Marak 4 - riskinarviointilomaketta käyttäen). Väkivallan riskinarvioinnissa otetaan huomioon asiakkaan olotila: hidastetaan kyselyn tekemistä ja vakautetaan tarvittaessa. Riskinarviointikyselyä on mahdollista tehdä asiakkaan kanssa pienissä erissä useampana eri kertana. Tieto normaaleista kehon ja mielen reaktioista kriisissä tai traumaattisen tapahtuman jälkeen mahdollistaa asiakkaan ymmärryksen omista reaktioistaan. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Työyhteisössä on vakauttavaan työotteeseen liittyvä rakenne ja vakauttavia käytäntöjä: talon tavat, päivärytmi, yhteistyö ja työnohjaus, ja työntekijöillä on vakauttavaan työotteeseen riittävä perustieto ja osaaminen. Turvasuunnitelmat on tehty ja kirjattu asiakastietojärjestelmään. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 3 Henkilökohtainen turvasuunnitelma: 4 Marak-riskinarvioinnista lisää Sivustolta löytyy myös riskinarviointilomake, joka on käyttökelpoinen työväline, vaikka Marak-rakennetta ei paikkakunnalla olisikaan. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

15 2. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan eri muodot ja niiden vaikutukset. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaalle tarjotaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista (mm. fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen, taloudellinen, hengellinen ja vaino). Samalla autetaan asiakasta ymmärtämään hänen kokemuksensa väkivallaksi ja nimeämään myös väkivallan eri muotoja (= väkivallasta puhuminen sen omilla nimillä, näkyväksi tekemistä). Kerrotaan, että väkivalta on rikos ja että vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Yksilössä on vakiintunut tapa jakaa tietoa väkivallasta ja tarvittavaa materiaalia sen tueksi. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omaa arviointia. 3. Väkivaltaa kokeneelle annetaan hänen oikeuksiaan koskevaa neuvontaa, opastetaan ja tuetaan rikosilmoituksen tekemisessä, ohjataan lääkäriin ja tuetaan käytännön asioiden hoitamisessa. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakasta opastetaan ja tuetaan oikeudellisissa asioissa kuten rikosilmoituksen tekemisessä, lähestymiskiellon hakemisessa, kerrotaan mahdollisuudesta maksuttomaan oikeusapuun sekä autetaan oleskelulupaan liittyvissä asioissa (ks. kriteeri 9). Kerrotaan mahdollisuudesta saada tukihenkilö esim. Rikosuhripäivystyksestä. Työntekijä tai tukihenkilö voi mahdollisuuksien mukaan olla mukana asioita hoidettaessa. Miten laatukriteeriä 3 mitataan? Kaikkia asiakkaita on opastettu ja tuettu hänen oikeuksiaan koskevissa asioissa. Asiakaspalautteessa kysytään asiakkaiden kokemuksia oikeuksia koskevan neuvonnan ja muun kriteerin mukaisen opastuksen saamisesta. 4. Toteutetaan vanhemmuuskeskusteluja, joiden avulla tuetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan vaikutukset lapsiin, heidän tarpeensa, ja tuetaan hänen kykyään vastata niihin. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsen tuen ja suojelun tarve huomioidaan aikuisille suunnatuissa palveluissa (LSL 417/2007, 10 ). Vanhemmuuskeskustelut ovat keskeinen osa väkivaltatyötä, ja ne ajoitetaan asiakkaan mukaan sopiviin kohtiin työskentelyssä. Lapsen tarpeista ja näkökulmasta keskustellaan vanhemman kanssa, ja tuetaan häntä/heitä ymmärtämään ja vastaamaan lapsen tarpeisiin sekä vahvistamaan lapsen turvallisuutta. Asiakkaalle kerrotaan väkivallan vaikutuksista lapsiin ja autetaan häntä ymmärtämään, miten väkivalta on vaikuttanut lapsiin (esimerkiksi lapsen reaktiot väkivaltatilanteissa, sisarusten välinen väkivalta, kuritusväkivalta). Työntekijät ilmaisevat mahdolliset omat havaintonsa väkivallan vaikutuksista lapseen. Lapsen asemasta ja vanhemmuudesta keskustellaan, vaikka lapset eivät olisi mukana turvakodissa tai avopalveluissa, ja tällöinkin lapsi pyritään tapaamaan. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Kaikkien asiakkaiden kanssa, joilla on lapsia, on toteutettu vanhemmuuskeskustelu(ja). Asiakastietojärjestelmän palautteen (kohta sain tukea vanhemmuuteni hoitamisessa ) kautta saadaan myös arviointitietoa. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

16 5. Yhdessä asiakkaan kanssa selvitetään elämän kokonaistilanne, kriisivaiheen jälkeisen selviytymisvaiheen tuen tarve sekä väkivallan kokijan mahdollisuudesta saada sitä. Miten laatukriteerin 5 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Asiakkaan kanssa keskustellaan tuen tarpeista ja kannustetaan häntä osallistumaan vertaistukiryhmiin tai muihin palveluihin. Selvitetään yhdistyksen omat tai muiden tukipalveluiden tai tukihenkilöiden mahdollisuudet jatkotuen antamiseen asiakkaan tarpeen mukaan. Kartoitetaan yhdessä läheisverkostoa ja aktivoidaan se mahdollisuuksien mukaan hänelle tueksi ja voimavaraksi. Asiakasta tuetaan olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen sekä muihin palveluihin ja viranomaisiin, tarvittaessa autetaan siinä konkreettisesti. Jatkotyöskentelyn suunnittelemiseen otetaan mukaan myös mahdollinen yhteistyötaho. Tarvittaessa järjestetään verkostoneuvottelu. Työskentelyssä huomioidaan kokijan elämänhistoria sekä kulttuurinen tausta. Kokonaistilanteen kohdalla arvioidaan myös mahdollinen kunniaväkivalta tai sen uhka. Suomessa ja muissa maissa olevien omien tai puolison sukulaisten ja yhteisön rooli tilanteessa selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelma jatkotyöskentelystä kirjataan asiakastietojärjestelmään. Mahdollisuuksien mukaan suunnitelman kirjaaminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Miten laatukriteeriä 5 mitataan? Kaikkien asiakkaiden jatkotuen tarve on selvitetty ja järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Läheisverkosto ja sen mahdollisuudet tukea asiakasta on kartoitettu yhteistyössä asiakkaan kanssa. Jatkosuunnitelmat on kirjattu asiakastietojärjestelmä Sofiaan. 6. Asiakkaan kanssa työskentelyyn on käytettävissä rauhallinen ja turvallinen tila. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Työskentelyyn tarkoitetun tila on turvallinen ja sieltä on turvalliset poistumisreitit hätätilanteessa. Tilan häiriötekijät on minimoitu eikä siellä käydyt keskustelut kuulu muualle. Tilan viihtyvyys on huomioitu (luo turvallisuuden ja rauhan tunnetta sekä arvostetuksi tulemisen kokemusta). Kotona työskenneltäessä haetaan paras mahdollinen väkivallan kokijan kanssa työskentelemiseen soveltuva tila. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Työskentelytilat ovat olemassa ja ne ovat kriteerien mukaiset. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

17 7. Väkivallan kokijan osallisuutta ja toimijuutta tuetaan asiakkuuden kaikissa vaiheissa. Miten laatukriteerin 7 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Turvakodin tilojen, arjen tapojen ja päiväohjelman avulla voidaan luoda mahdollisuuksia asiakkaiden keskinäisen vertaistuen kehittymiseen. Vertaistuki ja sitä tukeva ryhmätoiminta mahdollistetaan jo kriisivaiheessa. Vertaistukiryhmissä toisena ohjaajana voi toimia vertainen (jo omassa prosessissaan edennyt kokemusasiantuntija). Yhdistyksessä luodaan rakenteita, joissa osallisuus ja kokemusasiantuntijuus mahdollistuvat (avoimet, matalan kynnyksen toiminnat). Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan kokemusasiantuntijoina ja toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Väkivaltaa kokeneen kokemukset ovat arvokasta pääomaa ja sen käyttämisen mahdollistaminen esim. paikallisessa vaikuttamisessa voi vahvistaa väkivallan kokijan selviytymisprosessia. Miten laatukriteeriä 7 mitataan? Yhdistyksellä on toimintatapoja yhteiseen kehittämiseen ja toimintojen suunnittelemiseen asiakkaiden kanssa sekä heidän mielipiteidensä kuulemiseen. Yhdistyksen arjen rakenteet mahdollistavat tämän (yhteisökokous, päivärytmi, järjestettävät vertaistukiryhmät). Ryhmätoimintaa järjestetään. Kokemusasiantuntijuus tunnistetaan erityisenä voimavarana sekä asiakkaille itselleen että yhdistyksen toiminnalle. 8. Kun asiakkaana on raskaana oleva nainen, tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus (LSL 25c ). Miten laatukriteerin 8 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. 5 Lastensuojeluilmoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Miten laatukriteeriä 8 mitataan? Ennakollinen lastensuojeluilmoitus on tehty sitä edellyttävissä tilanteissa. 5 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus. Ohjeet: FI/lastensuojelun_kasikirja/tyoprosessi/ehkaiseva_lastensuojelu/ennakollinen_lastensuojeluilmoitus/ Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

18 9. Maahanmuuttajataustaisille turvakodin asiakkaille, joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, autetaan anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. Miten laatukriteerin 9 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivallan uhriksi joutuminen voi vaikuttaa asiakkaan mahdollisuuksiin saada oleskelulupa (esim. jatkolupa tai pysyvä oleskelulupa, muu kuin avioliittoon perustuva lupa). Asiakkaalle kerrotaan, että oleskelulupaa haetaan poliisiasemalla, asiakasta ohjataan tai autetaan varaamaan sinne aika, tarvittaessa ja resurssien mahdollistaessa mennään hänen tuekseen paikalle. Asiakasta autetaan selvittämään, mitä hakemuksia ja papereita on täytettävä oleskeluluvan saamiseksi. Tarkistetaan, tarvitseeko asiakas maahanmuuttoasioihin erikoistuneen lakimiehen tai ammattitulkin apua. Neuvoa voi kysyä maahanmuuttovirastosta, ulkomaalaispoliisilta ja esim. Monika-naiset liitosta sekä turvapaikanhakijoiden kohdalla Pakolaisneuvonnasta. Miten laatukriteeriä 9 mitataan? Kaikkia maahanmuuttajataustaisia väkivaltatyön asiakkaita, joiden oleskelulupa on väkivallan tekijästä riippuvainen, on autettu anomaan henkilökohtaista oleskelulupaa ja työlupaa. 6. Yksilötyöskentelyä tuetaan verkostoitumisella, puhelinauttamisella, eri perheenjäsenten työntekijöiden välisellä säännöllisellä yhteistyöllä sekä verkkoauttamisella. Miten laatukriteerin 6 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Yhteistyö eri yhteistyökumppaneiden ja eri perheenjäsenten työntekijöiden kanssa (sosiaalityö, terveydenhuolto, lastensuojelu) on osa väkivallan kokijoiden kanssa tehtävää työtä. Väkivallan kokijoita autetaan myös puhelimitse. Yksilötyöskentelyn tukena voidaan hyödyntää myös verkkoauttamista Nettiturvakodissa. Miten laatukriteeriä 6 mitataan? Seurataan kriteerin mukaisten tapaamisten sekä puhelinauttamisen ja verkkoauttamisen tilastoja. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

19 5 Väkivallan tekijän kanssa työskentelyn laatukriteerit Tekijän kanssa työskentelyn tavoitteena on väkivallan ehkäisy ja väkivaltaisen käyttäytymisen loppuminen. Työskentelyssä autetaan tekijää ottamaan vastuu tekemästään väkivallasta sekä löytämään uusia rakentavia keinoja ratkaista ristiriitaisia tilanteita. Tekijää tuetaan tämän muutosprosessin käynnistämisessä. Tekijällä on mahdollisuus käsitellä väkivaltaista käyttäytymistään turvallisesti luottamuksellisessa asiakassuhteessa. Väkivalta on rikos ja työskentelyssä otetaan kielteinen kanta siihen. 1. Väkivallan katkaisemisen edellytyksenä on tekijän kriisin kohtaaminen sekä kriisi- ja elämäntilanteen vakauttaminen. Miten laatukriteerin 1 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Väkivaltatyön arjessa on käytössä vakauttavia käytäntöjä, jolloin huolehditaan väkivallan tekijän sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, arjen ylläpidosta ja akuuttien asioiden hoitamisesta. Kun sisäinen vakautuminen toteutuu, aggression hallitseminen ja väkivallan katkaisu onnistuu paremmin. Vakauttava käytäntö sisältää mm. oman työntekijän nimeämisen tekijälle. Asiakkaan kanssa tehdään turvasuunnitelma, ja se kirjataan asiakastietojärjestelmään. Keskeistä työskentelyssä on asiakassuhteen avoimuus, asiakkaan kuulluksi tuleminen ja luottamus. Avoimuuteen sisältyy mm. se, että asiakkaalle kerrotaan, miten väkivaltatyön asiakasprosessit etenevät ja miten yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään. Asiakkaalle kerrotaan myös lastensuojeluilmoitusvelvollisuudesta sekä ilmoituksen tekemisestä. Tarvittaessa auttamistyössä käytetään virallisia tulkkeja (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 4 ja 5 ). Miten laatukriteeriä 1 mitataan? Väkivallan tekijän kanssa työskentelevillä on vakauttavaan työotteeseen ja vakauttaviin käytäntöihin liittyvä, riittävä perustieto ja osaaminen. Työyhteisössä on vakauttavia käytäntöjä tukeva rakenne (toimintamuotojen yhteistyö). Oma työntekijä on nimetty kaikille asiakkaille. Tulkkipalveluita on käytetty tarvittaessa. Arviointitietoa saadaan myös asiakkaiden antaman palautteen ja työntekijöiden omien arvioiden kautta. 2. Työskentelyssä huomioidaan tekijän elämän kokonaistilanne. Miten laatukriteerin 2 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Huomioidaan asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveys, mahdollinen päihteiden käyttö ja taloudellinen tilanne. Tehdään yhteistyötä tarpeellisten toimijoiden kanssa sekä tuetaan ja ohjataan tekijää ja hänen perhettään tarpeellisen avun piiriin (päihdepalvelut, sosiaalityö, sosiaalityö, terveydenhuolto, poliisi, mielenterveyspalvelut, turvakoti tai väkivaltatyön avopalvelut). Työskentelyssä huomioidaan tekijän elämänhistoria sekä kulttuurinen tausta. yhteistyön eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Miten laatukriteeriä 2 mitataan? Tekijät ja heidän perheensä on ohjattu muihin tarpeellisiin palveluihin. Yhteistyötä eri tahojen kanssa on tehty asiakaskohtaisesti. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit

20 3. Työskentelyssä autetaan asiakasta tunnistamaan väkivallan eri muodot sekä otetaan kielteinen kanta väkivallan käyttöön. Miten laatukriteerin 3 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Vastuu väkivallasta on väkivallan tekijällä ja tekijää autetaan ottamaan siitä vastuu. Työskentely pohjautuu väkivaltaisesta käyttäytymisestä irti pääsemiseen ja väkivallan käytön ennalta ehkäisyyn. Tekijälle annetaan tietoa väkivallasta ilmiönä ja sen eri muodoista sekä autetaan tekijää tunnistamaan väkivallan teot väkivallaksi sekä omat väkivaltaiseen käyttäytymiseen johtavat reaktiot. Oman käyttäytymisen hallinta on keskeistä. Tutkitaan ja sanoitetaan väkivallan ja vallankäytön eri muotoja perheessä tai parisuhteessa (apuna voivat olla väkivallan kokijan ja lasten kokemukset). Autetaan tekijää tunnistamaan myös omat väkivaltakokemuksensa. Miten laatukriteeriä mitataan? Asiakkaille on annettu tietoa ja jaettu materiaalia väkivallasta. Arviointiin voidaan käyttää myös asiakaspalautteita ja työntekijöiden omia arviointeja. 4. Yhteys väkivallan tekijään pyritään ottamaan silloin, kun kokijan kanssa työskennellään. Turvakotiin tulon yhteydessä se tehdään mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa. Miten laatukriteerin 4 toteutuminen näkyy käytännön työssä? Ennen yhteydenottoa väkivallan käyttäjään tehdään turvallisuusarviointi ja huolehditaan siitä, ettei yhteydenotto tai sen tekemättä jättäminen vaaranna kenenkään osapuolen turvallisuutta. Käytännössä yhteyttä otetaan aina, kun perhe tulee turvakotiin ja vanhemmilla on yhteishuoltajuus. Poikkeuksena ovat kokijat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia ja jotka kieltävät yhteydenoton. Yhteydenottoa väkivallan tekijään ei tehdä, jos turvallisuuden arviointi osoittaa, ettei se ole turvallista kokijalle, lapsille tai työntekijöille. Arvioinnissa on mahdollista käyttää apuna erilaisia riskinarviointimenetelmiä (esim. Marak). Turvallisuuden arvioinnissa käytetään kaikkea tietoa, jota saadaan kokijalta, lapsilta, yhteistyökumppanilta ja/tai lähettävältä taholta (perheen historia, päihteiden käyttö, mahdolliset muut riskit). Sovitaan tarvittavista yhteistyökäytännöistä lastensuojelun avohuollon kanssa. Miten laatukriteeriä 4 mitataan? Väkivallan tekijöihin otettu yhteyttä silloin, kun se on katsottu turvallisuuden arvioinnin perusteella turvalliseksi pois lukien kokijat, joilla ei ole alaikäisiä lapsia ja jotka ovat kieltäneet yhteydenoton. Turvallisuuden arviointi on tehty. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit