SKOLin strategiaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SKOLin strategiaraportti"

Transkriptio

1 SKOL VISIO Maaliskuu 2002 SKOLin strategiaraportti Knowledge Management Osaamisen ja palvelujen tuotteistus Informaatiotekniikka ja e-liiketoiminta Yrityksen strateginen kehittäminen Asiakkuuksien kehittäminen Tutkimus- ja kehitystoiminta Suunnittelu- ja konsulttimarkkinat SKOLin strategiset teemat Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Pohjantie12 A, Espoo puh. (09)

2 SKOLvisio Maaliskuu Suunnittelukustannukset nousivat 3 % vuodessa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin tekemän suunnittelukustannusten seurannan mukaan alan kustannustaso on noussut edellisten palkkojen yleiskorotusten jälkeen vuoden 2001 helmikuusta lukien 3,0 %, kun laskelmassa otetaan huomioon myös työehtosopimusten mukaiset maaliskuun 2002 palkankorotukset (2,2 %). Kustannusnousuun vaikuttaa sopimuskorotusten lisäksi palkkojen 1,1 %:n liukuma. Kustannusseuranta ei pysty täysimääräisesti näyttämään lisääntyvästä informaatioteknologian käytöstä, lisääntyneistä suunnittelun ohjelmisto- ja lisenssikustannuksista sekä teleliikenteen kasvusta aiheutuneita kustannuksia. Suunnittelu- ja konsulttiyritykset joutuvat siis kustannusmuutosten takia tarkistamaan palkkioitaan ja veloitushintojaan 3 % vuoteen 2001 verrattuna. Veloitusperusteiden tarkistamisesta sovitaan konsulttisopimuksessa. Palkkoihin 2,2 prosentin korotus maaliskuussa Kevään 2002 työehtosopimuskorotukset nostavat palkkoja maaliskuun alusta 2,2 %. Kun palkkojen ja palkoista riippuvien sosiaalikustannusten osuus on 69 % konsulttiyrityksen keskimääräisistä kustannuksista, on työehtosopimuksiin perustuvien palkankorotusten kustannusvaikutus 1,5 %. Käynnissä olevien hankkeiden veloitusperusteiden tarkistamista koskeva KSE 1995 sopimusehtojen kohta kuuluu seuraavasti: Mikäli veloitusperusteiden tarkistamisesta ei ole muuta sovittu ja työmarkkinajärjestöjen välisen sopimuksen perusteella tulee konsultin toimeksiannon piirissä olevia henkilöitä koskevia yleisiä tai alakohtaisia palkkojen muutoksia, tarkistetaan palkkioita vastaavasti kustannusten muutosajankohdasta alkaen. Keskeneräisiä töitä koskeva 1,5 prosentin veloitusperusteiden tarkistus koskee kaikkia palkkiomuotoja paitsi prosenttipalkkioita. Tarkistus koskee samalla tavalla tunti- ja yksikköveloituksia kuin kokonais-, yksikkö- tai kattohintaa, joita korotetaan siis maaliskuun alun jälkeen tehtävien töiden osalta, ellei muuta sovita. Suunnittelu- ja konsulttialan ryhdikkyys edellyttää sopimusten noudattamista molemminpuolisesti myös kustannusmuutosten osalta. SKOLIN HALLITUKSEN KOKOONPANO 2002 Puheenjohtaja Tekn.lis., varatoim.joht. Kari Lautso LT-Konsultit Oy 1. Varapuheenjohtaja Toim.joht. Timo Juvonen CTS Engineering Oy 2. Varapuheenjohtaja Toim.joht. Juha Posti Parviainen Arkkitehdit Oy Jäsenet Toim.joht. Martti Ala-Vainio Toim.joht. Kristian Appel Varatoim.joht. Kimmo Fischer Toim.joht. Markku Kaskimies Toim.joht. Olli Manner Toim.joht. Martti Marjamäki Toim.joht. Toimi Tarkiainen Liiton toim.joht. Timo Myllys Insinööritoimisto Enmac Oy Traficon Oy Suomalainen Insinööritoimisto Oy JP-Talotekniikka Oy Elomatic Oy Avecon Oy A-Insinöörit Oy SKOL ry ALAN JULKAISUT löydät SKOLista SKOL myy sekä jäsenilleen että muille kiinnostuneille suunnittelualan julkaisuja, kuten sopimusehtoja, tehtäväluetteloita ja alan työehtosopimuksia. SKOLilla on myös perusvarasto FIDICin yleisimmin kysyttyjä julkaisuja, kuten suunnittelu- ja urakkasopimusehtoja ja niitä täydentäviä oppaita. Julkaisuluettelon voi tilata SKOLista sähköpostiosoitteesta tai katsoa nettisivulta SKOLin strategiaraportti Tämä SKOLvisio -lehti on suppea esittely ja yhteenveto SKOLin laajan visio- ja strategiatyöskentelyn tuloksista. Lehti esittelee näkökulmia jäsenyritysten ajankohtaisiin strategisiin kehitysalueisiin. Aineisto on tuotettu osana TEKESin tukemaa teknologiastrategiaprojektia. Vision toteutuminen edellyttää kehitys- ja muita toimia niin SKOLin jäsenyrityksiltä kuin SKOLilta järjestönäkin. Lehti esittelee myös SKOLin järjestötoiminnan kuusi strategista tavoitetta sekä lyhyen kuvauksen toimenpiteistä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. SKOLvisio Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n tiedotejulkaisu Päätoimittaja Timo Myllys Kirjapaino Libris Oy Julkaisija Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

3 3 Maaliskuu 2002 SKOLvisio Visio on haaste Tämä on Tämänkertainen SKOLvisio-lehti keskittyy kokonaan alamme visio- ja strategiatyöskentelyn tulosten esittelyyn. Visio- ja strategiaprosessi alkoi kesällä 2000 ja on nyt saatu päätökseen. Yhteisen visiomme mukaan SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaiden arvoketjua. Arvonlisäystä tuotetaan tietointensiivisillä ratkaisuilla, joilla sekä asiakkaiden että alan yritysten palvelujen laatu, kannattavuus ja kilpailukyky paranevat jatkuvasti. Vision toteutuessa syntyy myönteinen vuorovaikutusprosessi, missä toiminnan avaintekijät vahvistavat toisiaan. Paremman laadun, kannattavuuden, palkanmaksukyvyn ja parempien T&K-, koulutus- ja kansainvälistymisedellytysten seurauksena myös asiakkaiden saama lisäarvo ja alan imago kohoavat. Kari Lautso on SKOLin puheenjohtaja. Yhteisen vision pohjalta on myös SKOLille järjestönä määritelty alan vision toteutumista tukeva missio, järjestön visio ja usean vuoden toimintaohjelma. Visio on haaste. Korvaamattomaksi osaksi asiakkaiden arvoketjua ei tulla ilman työtä ja panostuksia. Vision toteutuminen edellyttää SKOL-yrityksiltä kehittymistä useilla alueilla samanaikaisesti. Tärkeimpiä näistä alueista esitellään tarkemmin tässä lehdessä. Visiotyöskentelyn yhteydessä on myös tunnistettu tärkeitä muutostrendejä, joihin SKOL-yritysten on varauduttava, mieluiten edelläkävijöinä. Mutta kaiken toiminnan, myös visioiden ja strategioiden, taustalla on yhteinen arvopohjamme. Se on viime vuosikymmeninä monimuotoistunut. Ympäristöarvot korostuivat jo 1980-luvun alussa. Vuosikymmentä myöhemmin ryhdyttiin pohtimaan laajempaa sisältöä kestävän kehityksen periaatteelle. Se haastoi myös suunnittelijat. Ratkaisujen tuli olla sopusoinnussa tulevien sukupolvien tarpeiden kanssa ja ottaa huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset vaatimukset ja vaikutukset. Elinkaariajattelu, kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä laatuja ympäristöjärjestelmät ovat esimerkkejä edellä esitettyjen arvomuutosten heijastuksista suunnitteluun. Sisältöarvojen noudattamisen lisäksi suunnittelija- ja konsulttikunta on sitoutunut myös toimintansa eettisiin periaatteisiin. Ne ilmenevät kansainvälisen konsulttijärjestön FIDICin säännöistä, joihin myös SKOL ja sen jäsenyritykset ovat sitoutuneet. Säännöt korostavat mm. suunnittelijoiden yhteiskunnallista vastuuta. Tämä periaate ei ole ongelmaton, sillä asiakkaan ja yhteiskunnan tarpeet eivät aina ole ristiriidattomia. Suomalaisten suunnittelijoiden ja SKOL-yritysten ammatillinen kunnianhimo ja työmoraali ovat korkealla tasolla ja SKOLin ei ole tässä suhteessa tarvinnut vakavasti puuttua jäsenyritystensä toimintaan. Visio- ja strategiaprosessi ovat koonneet SKOLin jäsenyritysten ja SKOL-järjestön toiminnot yhteiseen kehikkoon ja määrittäneet kaikille yhteiset päämäärät ja tavoitteet. Strategiaprosessi on tehnyt alan ja järjestön toiminnan läpinäkyvämmäksi ja johdonmukaisemmaksi. Lisäksi se varmistaa, että toiminta tapahtuu kestävällä arvopohjalla. Tämän työ koituu asiakkaittemme, jäsenyritystemme ja lopulta koko yhteiskuntamme hyväksi. Kari Lautso, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n tehtävänä on jäsenyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja edunvalvonta yrittäjä- ja työnantajakysymyksissä. Liitto on konsulttitoimistojen kansainvälisen liiton FIDICin ja Euroopan liiton EFCAn jäsen. Liiton yli 250 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus on kuluvana vuonna noin 700 miljoonaa euroa. Tästä vientilaskutuksen osuus on noin kolmannes. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmannesta riippumattoman teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee lähes henkeä. Päätoiminnat ovat talonrakentamista, teollisuutta sekä yhdyskuntasektoria palveleva suunnittelu. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Pohjantie 12 A Espoo Puhelin (09) , telefax (09) Yhteyshenkilöt Toimitusjohtaja Timo Myllys Apulaisjohtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Tilastot Hilve Nurminen Julkaisumyynti Kirsti Leskinen SKOLin hallituksen puheenjohtaja, tekn. lis.

4 SKOLvisio Maaliskuu Knowledge Management suunnittelu- ja konsulttiyrityksissä Tietoyritykset kilpailevat älykkyydellä, innovatiivisuudella ja ihmisillä. Kehittyneimmät asiantuntijaorganisaatiot ovat havainneet tiedon johtamisen merkityksen ja kasvattavat ja ylläpitävät suunnitelmallisesti yrityksen tietopääomaa. Knowledge Management (KM) on menetelmäkokonaisuus, jolla ohjataan ja hallitaan yrityksen inhimillistä pääomaa ja aineetonta omaisuutta. Knowledge Managementin ulottuvuudet Knowledge Management on tiedon johtamisen ja käytön prosessi, joka kohdistuu koko organisaatioon, tiimeihin tai ryhmiin sekä yksiköihin. Tieto on luonteeltaan eksplisiittistä, dokumentoitua, esim. tietojärjestelmiksi konkretisoitua, tai hiljaista tietoa. Tiedon arvo syntyy sen käytöstä tietyssä asiayhteydessä. Tietopääoma Organisaation tietopääoma koostuu inhimillisestä pääomasta, aineettomasta pääomasta ja strategisesta reservistä eli kyvystä tuottaa ja tuotteistaa innovaatioita. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen tietopääomaa on ennen kaikkea ihmisten osaaminen. Aineetonta pääomaa ovat erilaiset informaatiovarastot, tietopankit ja tuotteistetut suunnitteluratkaisut ja prosessit. Tietopääoman mittaamiseen ei ole vakiintuneita malleja. Silti voidaan sanoa, että asiantuntijayritysten arvo määräytyy pääosin tietopääomasta, ei kiinteästä omaisuudesta. Yksilön osaaminen organisaation tietopääomaksi Suunnittelu- ja konsulttiyritys on puhdas tietoyritys, joka luo ja jalostaa informaatiota. Uutta informaatiota syntyy ongelmanratkaisukyvyn ja innovatiivisuuden ansiosta. Jos osaamista ei kehitetä ja ylläpidetä suunnitelmallisesti sekä tasapainoisesti, asiantuntijoiden arvontuotantokyky laskee ennemmin tai myöhemmin. Työ rutinoituu ja asiantuntija turvautuu aina totuttuihin ratkaisuihin, koska tieto- ja osaamispohja ei riitä uudistumiseen. Arvon synnyttäminen asiakkaalle edellyttää paitsi yksilöiden

5 5 Maaliskuu 2002 SKOLvisio osaamista myös organisaatiota, joka mahdollistaa tietopääoman optimaalisen hyödyntämisen ja jatkuvan kehittymisen. Asiantuntijaorganisaatiossa haasteena on saada ammatilliset ja liiketoimintaosaajat toimimaan tuottavasti yhdessä, ilman että kumpikaan joutuu luopumaan keskeisistä motivaatiotekijöistään. Parhaimmillaan organisaation osat toimivat yhdessä suhdeverkostona. Organisaatiosta kehittyy systeemi, jonka perustana ovat osaaminen, vaikutussuhteet ja informaation virtaus. Mitä enemmän informaatio virtaa ihmisten välillä, sitä enemmän yksilöiden osaaminen muuttuu organisaation osaamiseksi. Asiantuntijayritys tieto-organisaationa Suunnittelu- ja konsulttiyritys on tieto-organisaatio, joka luo uutta informaatiota ja jalostaa dataa ja informaatiota tiedoksi. Uuden informaation luonti on mahdollista organisaation ongelmanratkaisukyvyn ja innovatiivisuuden ansiosta. Palveluyrityksiä voi positioida niiden arvontuotantotavan ja tietointensiivisyyden mukaan. Arvontuotannon evoluutiossa monilla palveluilla on taipumusta vähitellen siirtyä alemmalle tasolle. Esimerkiksi aikanaan ainutlaatuisesta, lähes elämyksiä tuottavasta matkapuhelinpalvelusta on tullut käytännössä hyödyke, jota ostetaan hinnan perusteella. Operaattorit pyrkivät erilaisin lisäarvopalveluin nostamaan operointia datan siirrosta paremmin tulosta tuottavalle tasolle. Arvontuotantotavalla, tietointensiivisyydellä ja hinnoittelulla on korrelaatio. Mitä ylemmälle evoluutiotasolle yritys pääsee ja mitä arvokkaampaa tietoa se asiakkaalle tuottaa, sitä suurempi mahdollisuus sillä on itse vaikuttaa palvelun hinnoitteluun. Kuvatussa viitekehyksessä suunnittelu- ja konsulttiyrityksellä on mahdollisuuksia kehittää tarjoamaansa esim. seuraavilla tavoilla: 1. Yritys kehittää palvelunsa tuotepiirteitä tuotteistamalla, jolloin se positioituu lähemmäs massapalveluyrityksiä ja saa sitä kautta mittakaava- tai tuottavuusetuja. 2. Yritys erikoistuu lisäämällä tietoa ja osaamistaan tietyllä alueella. Tällöin kilpailijoiden ja samalla mahdollisten asiakkuuksien määrä vähenee. 3. Yritys korostaa imagoarvoja ja lisää asiakaskohtaamisten koettavuutta eli kehittää palvelustaan elämystä asiakkaalle. Asiakkaan prosessiin syvällisesti osallistumalla ja sitä kautta viisautta luomalla yritys luo kestäviä asiakkuuksia, joissa myös elämyksellisyys voi lisääntyä. Pisimmälle vietynä palvelu muuttaa asiakasta, tapahtuu transformaatio. Organisaatio Suunnittelu- ja konsulttiyrityksen henkilöstö voidaan jakaa karkeasti ammatillisiin osaajiin, liiketoiminnan osaajiin sekä avustaviin ja tukiosaajiin. Yrityksen johdossa on sekä ammatillista että liiketoiminnallista osaamista. Johto määrittää strategian ja vastaa yrityksen kehittämisestä. Useissa suunnitteluyrityksissä johto osallistuu myös jossain määrin projektitoimintaan erityisasiantuntijoina. Asiantuntijoilla on hyvä koulutustausta ja käytännön tekemisen kautta syntynyttä osaamista. Asiantuntijoita tukevat avustajat, joista osa on teknisiä avustajia, osa tulevia asiantuntijoita. Teknologian kehittymisen myötä asiantuntijat tekevät yhä enemmän suorittavia tehtäviä, jotka kuuluivat aiemmin avustajille. Avustajien suhteellinen osuus on siten pienentynyt. Liiketoiminta- ja prosessiosaajat ovat asiantuntijoita, jotka ovat suuntautuneet prosessien organisointiin ja kaupallisiin tai hallinnollisiin tehtäviin. Pienissä organisaatioissa liiketoimintaosaajat ja asiantuntijat voivat olla samoja henkilöitä. Teknologiaa aineettoman pääoman hallintaan Tietojärjestelmistä on tullut keskeisiä Knowledge Managementapuvälineitä. Informaatioteknologian käytön tavoitteena on oltava informaation virtaamisen helpottaminen. Soveltuvia tietojärjestelmiä ovat mm. erilaiset tietokannat, dokumenttien hallintajärjestelmät, ryhmätyöohjelmistot ja ympäristöt, intranet-sivustot tai yritysportaalit ja näiden yhdistelmät. Järjestelmiä suunniteltaessa on otettava huomioon paitsi niiden potentiaalinen hyöty myös henkiset esteet niiden käytölle. Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että avoin tiedon jakaminen on monille ihmisille luonnonvastaista toimintaa. Asiantuntija pelkää, että tiedon luovuttaminen muiden käyttöön vähentää omaa arvoa ja arvostusta. Organisaation kannalta tilanne on tietenkin päinvastainen, koska jaetun informaation arvo moninkertaistuu. Suunnitelmallinen Knowledge Management Yritysjohdon laatima Knowledge Management-ohjelma on väline tietopääoman johdonmukaiseen kasvattamiseen. Ohjelman tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Mitkä yrityksemme prosessit vaikuttavat eniten sen tulokseen? 2. Mikä tieto tehostaisi näitä prosesseja, jos se saataisiin käyttöön? 3. Onko tämä tieto yrityksen sisäistä, vai onko se hankittava ulkopuolelta? 4. Kuka tätä tietoa käyttäisi? 5. Miten tieto saadaan ihmisten käyttöön? Määrämuotoisen KM-ohjelman toteuttaminen on erityisen tärkeää yrityksissä, jotka ovat niin suuria, että tärkeitä henkilöstön välisiä tapaamisia on vaikeaa organisoida, esimerkiksi kun yrityksellä on useita toimipisteitä. Hyödyt? Knowledge Management ei ole tarpeen ainoastaan suuryrityksissä, koska tieto, sen käyttö ja johtaminen ovat strategisia asioita kaikenkokoisille yrityksille. Knowledge Managementilla tavoitellaan mm. seuraavia liiketoimintahyötyjä Uusien tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämisen nopeuttaminen Uusien, hyödyllisten asioiden nopea omaksuminen koko organisaatiossa Hyödyllisen tiedon jakaminen organisaation sisällä Osaamisen tehokkaampi hyödyntäminen asiakkuuksissa Strategisten muutosten nopea toteuttaminen Työn mielekkyyden lisääminen Jatkuva oppiminen Tietopääoman turvaaminen Yrityksen arvon kasvattaminen KM:n suurin arvo on organisaation oppimisen varmistajana. Kuten General Electricin johtaja Jack Welch on sanonut: Organisaation kyky oppia ja siirtää oppimansa nopeasti tekoihin on sen paras mahdollinen kilpailuetu.

6 SKOLvisio Maaliskuu Osaamisen ja palveluiden tuotteistus ja kehitys Palvelun tuotteistuksen tavoitteet Asiantuntijatyö on perinteisesti palvelua, joka lähtee asiakkaan tarpeesta. Asiantuntijaorganisaatio yhdistää teoreettista tietoa, käytännön kokemusta, taitoja ja vuorovaikutuksia asiakkaan ongelman lähtökohtiin ja tuottaa ainutkertaisia ratkaisuja. Samalla asiantuntija lisää asiakkaan, itsensä ja muiden prosessiin osallistuvien tietoja ja ymmärrystä. Tuotteistuksella tarkoitetaan konseptin tai tuotekehityksen tuloksen määrittelyä ja toteutusta usealle asiakkaalle myytäväksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena tuote, joka on helppo mieltää, myydä, ostaa ja käyttää. Tuotteistetun palvelun tavoiteltuja ominaisuuksia on esitetty seuraavassa taulukossa. Voiko asiantuntemusta tuotteistaa? Suurin osa SKOL-yritysten toiminnasta on projektiliiketoimintaa. Projektit ovat tavallaan ainutkertaisia tuotekehityshankkeita, joista jää yritykseen osaamista ja kokemusta, mutta ei välttämättä tulevissa projekteissa hyödynnettäviä menetelmiä tai tietämystä. Tuotteistus on asiantuntijayrityksen oman toiminnan jatkuvaa tuotekehitystä. Tavoitteena on parempi tuottavuus, ja nykyistä suurempi arvo asiakkaalle. Asiantuntijayrityksessäkään kaikki toiminta ei ole suinkaan ainutkertaista, vaan suuri osa tehtävistä toistuu asiakkaalta toiselle. Tuotteistuksen tavoitteena on hyödyntää jo tehtyä työtä ja hankittua tietämystä uudelleen. Informaatioteknologian kehitys on siirtämässä suurimman osan mekaanisesta tietotyöstä, esim. rakenteellisten komponenttien mitoituksesta, tietokoneohjelmien tehtäväksi. Tällöin suunnittelijan luova kapasiteetti kohdistuu arvoa tuottavaan osuuteen ratkaisujen tuottamiseen ei esimerkiksi laskentaan. Tunnistettavuus Markkinoitavuus Sopivuus yrityskuvaan Myytävyys Toistettavuus Kehitettävyys Kannattavuus Mitattavuus Opittavuus Mukautuvuus Palvelulla on tuotemerkki tai nimi ja se on selkeästi määritelty. Palvelusta on laadittu kuvaus tai esite, jonka avulla asiakas voi arvioida sen sisältöä ja tuottamia hyötyjä. Palvelu sopii yrityskuvaan ja edistää sitä. Palvelun hinta ja hinnan muodostus on esitettävissä asiakkaan ymmärtämällä tavalla. Palvelun sisältö voidaan toistaa eri asiakkaille tai projekteille jokseenkin samalla tavalla. Palvelu on tuotekehityksen tulos ja sitä kehitetään asiakaspalautteen ja kokemusten kautta jatkuvasti. Palvelun tuottaminen on yritykselle kannattavaa ja kannattavuus kasvaa. Palvelun tuottamaa tulosta voidaan mitata valituin mittarein. Palvelun tuottamiseen on helppo perehdyttää. Palvelu mukautuu asiakkaan ainutkertaiseen tilanteeseen mutta hyödyntää tuotteeseen sitoutunutta tietopääomaa. Tuotteistuksen asteet Konsulttiyrityksessä tarjoamaa voi tuotteistaa eri asteisesti. Tuotteistus voidaan jakaa syvyytensä mukaan vakioituihin työmenetelmiin, tuottein tuettuun palveluun, tuotteistettuun ja monistettavaan palveluun. Yrityksen työmenetelmien vakioinnin tavoitteena on operatiivisen tehokkuuden lisääminen ottamalla käyttöön ja oppimalla prosessit, jotka toistuvat suurelta osin samanlaisina useissa asiakkuuksissa. Henkilökohtaista asiantuntijapalvelua voidaan tukea palvelu- tai informaatiotuotteilla. Tällöin aiemmin tehtyä työtä on paketoitu prosessia tukevaksi menetelmäksi, tietokoneohjelmaksi tai sähköiseksi asiakaspalveluk-

7 7 Maaliskuu 2002 SKOLvisio si, jota asiantuntija tai asiakas käyttää palveluprosessin aikana. Tuotteistettu osa on myytävissä esim. kiinteähintaisena palvelukomponenttina. Tuotteistettu palvelu on kokonaisuus, jonka rakenne, prosessit ja menetelmät on suunniteltu, määritelty ja dokumentoitu. Palvelulla on nimi tai tuotemerkki, jonka avulla asiakas tunnistaa sen ja liittää siihen tietyt ominaisuudet. Tuotteistetulla palvelulla on palvelukuvaus ja hinnasto. Tuotteistettu palvelu eroaa ei-tuotteistetusta sisällöllisesti siten, että ainutkertaisen työn määrä on selkeästi pienempi ja kohdistuu eniten asiakkaalle arvoa tuottavaan osaan. Palvelu on siis räätälöitävissä asiakkaan tarpeeseen, mutta samalla toteutettavissa kustannustehokkaasti. Pisimmälle tuotteistettu palvelu on monistuskelpoinen, useiden jakelukanavien kautta tarjottava tuote. Se ei ole riippuvainen alkuperäisten kehittäjiensä henkilökohtaisesta toiminnasta, vaan on esim. tietokoneohjelma, tietokanta, julkaisu tai Internet-verkon kautta tarjottava sähköinen tuote. Tuotteistuksen lähtökohdaksi prosessikumppanuus SKOL-vision mukaan jäsenyritykset tuottavat olennaista arvonlisäystä asiakkailleen ja samalla parantavat jatkuvasti omaa ja asiakkaansa liiketoimintaa. Tällöin konsulttiyrityksen on ymmärrettävä asiakkaan liiketoiminta ja pystyttävä tarjoamaan siihen sopivia palveluita. Ymmärryksen kautta konsultti voi myös oivaltaa ja ennakoida asiakkaan tulevia tarpeita sekä kehittää kyvykkyyksiään ja tarjoamaansa oikeaan suuntaan. Näin yritys kehittyy ennakoivasti, ei reaktiivisesti. SKOL-yritykset kohtaavat asiakkaansa yleensä vain muutamissa asiakkaan ydinprosessin vaiheissa: kun asiakas valmistelee projekteja, ostaa palveluita ja ottaa vastaan niitä oman prosessinsa tarpeisiin. Ostokohtaaminen konkretisoituu tarjouspyynnöksi ja tarjoukseksi, jossa asiakas arvioi asiantuntijayrityksen tuotteita ja palveluita erilaisten dokumenttien ja tapaamisten perusteella. Asiantuntijan tarjoama muodostuu palveluista ja vuorovaikutuksesta asiakkaan ja prosessin muiden toimijoiden kanssa. Tavanomaisesti konsultilla on vähän kohtaamisia asiakkaan ydinprosessissa ennen toimeksiantoa tai sen jälkeen. Jos asiakkuus on jatkuva, kohtaamisia voidaan laajentaa prosessikumppanuuden suuntaan. Tuotteistusprosessi Tuotteistusprosessi alkaa tuotestrategian määrittelystä. Strategian laadinnassa yritys arvioi tuotteistuskelpoiset palvelunsa suhteessa omiin vahvuuksiin ja asiakkaan kokemaan arvoon. Strategiassa määritellyt tavoitteet konkretisoituvat tuotekonsepteiksi ja edelleen palvelutuotteiksi. Tuote voi olla prosessin, määriteltyjen asiakaskohtaamisten ja informaation muodostama kokonaisuus tai se voi koostua moduuleista. Tuotteen suunnitteluun sisältyy palveluorganisaation määrittely (roolit, vastuut) ja palvelukuvausten laadinta. Tuotteistus voi mahdollistaa aineettoman omaisuuden suojaamisen, mikä on muuten asiantuntijapalvelussa harvinaista. Tuotteen myynti Tuotteistuksen yhtenä tavoitteena on usein päästä eroon huonosti palvelun arvon kanssa korreloivista hinnoittelumalleista. Tuotteistuksella voidaan myös keventää palvelun kulurakennetta hoitamalla rutiinit mahdollisimman edullisesti mutta samalla palvelun laadun edellyttämällä tavalla. Kun palvelu ja sen lopputulos on kuvattu, toimituksen valvonta ja vertailu tavoitteisiin on mahdollista. Jatkuvissa asiakkuuksissa asiakas on osa tuotekehitystiimiä ja antaa palautetta ja ideoita toimintaan. Tuotteistusprosessi, jossa asiakkaan tavoitteet konkretisoituvat palvelutuotteeksi.

8 SKOLvisio Maaliskuu Informaatioteknologia ja e-liiketoiminta Informaatioliiketoiminnassa informaatio ei kulu tai häviä. Samaa informaatiota voi jalostaa eri muotoihin, paketoida ja myydä useaan kertaan. Tämä voi tarjota tilaisuuden tuottaa uutta arvoa asiakkaalle. Uusia arvontuotannon tilaisuuksia syntyy, kun yritys kohtaa asiakkaansa ennen perinteisen suunnitteluprojektin alkua ja jatkaa suhdetta projektin päätyttyä. E- vai I-liiketoimintaa? Tuotteet ja palvelut sekä niihin liittyvä informaatio liittyvät yhä kiinteämmin toisiinsa.tiedosta on siis tullut osa tuotetta, mikä avaa mm. suunnittelu- ja konsulttitoimistoille uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintakonsepteja, jotka ulottuvat perinteistä suunnittelua pidemmälle. Informaatiokeskeisen liiketoimintamallin suunnittelussa on sanottu olevan 80 % liiketoiminnallista oivallusta ja 20 % tekniikkaa. Sisäinen ja ulkoinen virtaviivaistaminen Virtaviivaistamista voi toteuttaa yrityksen sisällä ja koko tarjontaketjun yritysten välillä. Suunnittelutoimistot ovat jo tehostaneet sisäistä toimintaansa suunnittelujärjestelmillä merkittävästi, joten niihin suunnatut lisäpanostukset tuottavat yhä vähemmän lisähyötyä. Sen sijaan prosessien ja henkilöresurssien ja tietopääoman hallintaa voidaan vielä kehittää tuntuvasti esim. yrityksen sisäisen portaalin avulla. Yksittäisen konsulttiyrityksen sisäistä tehokkuutta enemmän asiakasta hyödyttää tarjontaketjun prosessien virtaviivaistaminen. Tällä hetkellä käytössä olevat projektipalvelimet helpottavat suunnittelijoiden tiedonsiirtoa mutta näyttävät tarjoavan vain vähän suoraa hyötyä asiakkaalle. Hyötyä voisi syntyä saumattomasta tiedonkulusta koko tarjontaketjussa, jolloin eri osapuolten transaktiokustannukset pienenevät ja koko prosessin laatu paranee. Tämä voi lyhyellä tähtäyksellä toteutua vain projekteissa, joissa koko ketju on pystynyt luomaan yhteisen strategian, tuotteistamaan toimintansa ja vakioimaan ketjussa kulkevan informaation. Asiakaslähtöinen e-liiketoiminta Suunnitteluyritys voi esim. jalostaa ja ylläpitää markkina-, teknologiaja toimittajainformaatiota ylläpitää ja päivittää asiakkaan suunnittelutietokantoja jalostaa suunnitteluinformaatiosta erilaisia tulosteita ja raportteja toimia asiakkaan virtuaalisena suunnitteluosastona Internet-teknologia mahdollistaa paikkariippumattoman tarjoaman. Suunnittelu- ja konsulttiyritys toimii omissa tiloissaan ja osallistuu asiakkaan liiketoimintaan sähköisen rajapinnan kautta. Suunnittelijan ja asiakkaan tietojärjestelmät voidaan liittää toisiinsa virtuaalisen yksityisverkkotekniikan (VPN) avulla. Tällöin suunnitteluyrityksen palvelut näkyvät asiakkaalle kuin ne olisivat tämän omia. Liiketoimintakonseptien kehittäminen Sähköisen liiketoiminnan perustana ovat yrityksen liiketoimintastrategiset valinnat. Yksinkertaistaen voidaan tarkastella valintoja yrityksen kyvykkyyksien ja asiakkuuksien mukaan. Liiketoimintamalli voi palvella nykyisiä asiakkaita ja markkinoita tai se voi mahdollistaa kokonaan uudet asiakassegmentit. Toisaalta yritys voi tukeutua nykyisiin kyvykkyyksiin tai hankkia tai luoda kokonaan uusia. Strategia heijastuu myös sähköisen liiketoiminnan valintoihin. Uusien asiakkuuksien ja markkinoiden luonti Suunnittelutoiminnassa henkilökohtainen kanssakäyminen on siinä määrin tärkeää, että uusia markkinoita voisi syntyä lähinnä hyvin pitkälle tuotteistettujen palveluiden kautta. Yritys voi esimerkiksi paketoida asiantuntemustaan sähköisiksi asiantuntijapalveluiksi, jotka on suunnattu globaaleille markkinoille. Toinen vaihtoehto on päästä tarjoamaan asiantuntijapalveluita uusille toimialoille tai markkinoille yritysverkoston avulla.

9 9 Maaliskuu 2002 SKOLvisio 4.Yrityksen strateginen kehittäminen Yrityksillä on yleensä jonkinlainen käsitys suhteellisesta kilpailuasemastaan muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin nähden. Asiakkailla on niin ikään oma näkemyksensä. Asiakkuudet muodostuvat asiakkaan prosessista, yrityksen prosessista ja asiakaskohtaamisista. Kaikki asiakkaat eivät ole samanlaisia. Esim. julkisen sektorin asiakkuudet poikkeavat yleensä teollisuuden asiakkuuksista. Asiakkuuksien ryhmittely helpottaa tavoitteiden ja keinojen määrittelyä. Tehokkaasta toiminnasta strategiaan Toiminnallisen tehokkuuden vaatimus on sama kaikille yrityksille, välttämättömyys, jolle ei oikeastaan ole vaihtoehtoja. Strategia taas on rajaamista, jostakin luopumista, päätös olla erilainen jossakin. Strategian jatkuvuutta täydentää toiminnan jatkuva parantaminen ja kehittäminen. Suurin osa strategiakirjallisuudesta kuvaa strategian rakentamista prosessina, jossa edetään analyysistä synteesin kautta jalkauttamiseen. Näkökulmia otetaan sekä ulkoa, liiketoimintaympäristöstä ja asiakkaista yrityksen suuntaan, että yrityksen sisältä kohti asiakkaita ja kilpailijoita. Strategian laadinta on lopulta sekä oppimis- että päätöksentekoprosessi. Strategiaprosessi Strategian laadinta on yritysjohdon vastuulla mutta koko yrityksen on otettava strategia omakseen. Strategiaprosessi on suunniteltava ja aikataulutettava kuten mikä tahansa projekti. Tärkeitä kysymyksiä käynnistysvaiheessa ovat mm. Onko prosessin tavoite selkeästi määritelty? Onko tavoite kaikkien tiedossa ja ymmärtämä? Miten varmistetaan, että prosessi toteutuu suunnitellussa ajassa ja saavuttaa tavoitteensa? Miten prosessista tiedotetaan ja miten henkilöstö sitoutetaan siihen? Mikä on erilaista? Strategiatyö on perimmiltään yrityksen ainutlaatuisuuden löytämistä ja siihen pohjautuvien valintojen tekemistä. Yksi yritys ei voi tehdä kaikkea eikä palvella kaikkia. Valintojen tekeminen tarkoittaa kieltäytymistä jostakin ja sitoutumista johonkin. Strategiset valinnat voivat johtaa radikaaleihin muutoksiin tai nykytoiminnan edelleen kehittämiseen ja kirkastamiseen. Strategiasta liiketoimintamalliin Strategiset valinnat, liiketoimintakonseptit konkretisoituvat liiketoimintamalliksi. Jo toimivalla yrityksellä on vakiintunut liiketoimintamalli, mutta se on tarkistettava strategian mukaiseksi. Liiketoimintamallin perussisältö on: 1. Ydinstrategia: mikä on liiketoiminnan perusta, mikä on strategista 2. Strategiset resurssit: mitkä ovat yrityksen tärkeimmät ihmis- ja tietoresurssit sekä prosessit 3. Asiakkuudet: miten markkinoidaan, myydään, miten asiakas kohdataan, mikä on ansaintamalli 4. Arvontuotantoyhteisö: mitä tehdään itse, mitä alihankkijoita, kumppaneita tai alliansseja tarvitaan Peruskysymykset Vaikka yritys olisi jo toiminut vuosia, sen on hyvä määritellä oman toimintansa tarkoitus, missio. Missio ei ole ikuinen, vaan muuttuu liiketoimintaympäristön ja yrityksen kehittymisen myötä. Toinen yrityksen strategian lähtökohta ovat yrityksen arvot. Arvot ovat yleensä kirjoittamattomia, mutta yrityksen johdon ja henkilöstön yhteisesti mieltämiä, valintoja ohjaavia tekijöitä. Suunnittelu- ja konsulttiyritysten arvoissa asiantuntemus ja pyrkimys asiakkaan kannalta hyvään lopputulokseen voivat olla merkittävämpiä kuin yrityksen liiketaloudellisen tuloksen optimointi. Asiakkuudet Ydinstrategiaa toteutetaan asiakkuuksissa. Näissä ilmenee strategian konkreettinen arvo asiakkaalle. Liiketoimintamallissa tarkastellaan seuraavia asiakkuuden näkökulmia: Asiantuntijayrityksen osaaminen. Markkinointi ja myynti Informaatio Asiakaskohtaamiset Ansaintamalli Tavat, jolla asiakas löytää yrityksen ja yritys asiakkaan Tavat myydä palvelua Palveluprosessin aikainen raportointi, tiedottaminen ja asiakastuki Informaatio, jota luodaan, kerätään ja käytetään asiakkuudessa Asiakkaan kohtaamisen tavat ja kanavat prosessin eri vaiheissa Veloitusperusteet ja -tavat

10 SKOLvisio Maaliskuu Asiakkuuksien kehittäminen SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Tämän vision toteuttaminen on haasteellista. Liiketoiminnallista osaamista ja ajattelua on edistettävä, teknologiaa hyödynnettävä ja asiakkuuksia kehitettävä. Menestyksen taustalla on kestävä kyky tuottaa asiakkaalle arvoa, erottuminen ja nopea muutokseen sopeutuminen. SKOL-visio on asiakaslähtöinen: asiakas määrittää arvon, jonka suunnittelijat tuottavat asiantuntemuksellaan ja ratkaisuillaan. Tavoitteena on win-win -tilanne, jossa sekä asiakas että konsultti saavat hyötyä asiakkuudesta, koko asiakkuuden elinkaaren ajan. Konsultin toiminnassa on keskeistä tietointensiivisyys, siis tiedon tuottaminen ja tarjoaminen osana palvelua ja tiedon liittäminen lopputuotteeseen. Tavoitetilassa konsultointi on kannattavaa, vaatimukset täyttävää ja kilpailukykyistä. Asiakkuus vai kauppa? Konsultin välitön asiakas on toimeksiantaja, jonka kanssa konsultilla on sopimus ja joka maksaa konsultin veloittaman palkkion. Asiakkuusajattelun ytimenä on kunkin asiakassuhteen tietoinen kehittäminen asiakkaan oman arvontuotantoprosessin ymmärtämisen kautta. Kauppatapahtumiin, transaktioihin, perustuva toimintamalli optimoi yhtä osto- ja myyntitapahtumaa. Taulukko 1 kuvaa näiden ajatusmallien eroja. Asiakkuuden arvo Yrityksen on määriteltävä itselleen asiakkuusstrategia, jonka perusteella nykyisiä ja tulevia asiakkuuksia kehitetään. On myös voitava luopua tai sanoa ei, silloin kun asiakkuus ei selvästikään palvele yrityksen tavoitteita. Se, mikä asiakkuudessa on arvokasta, on yrityskohtaisesti punnittava. Harkittavia arvoja ovat mm. Asiakaskannattavuus: Pitkän aikavälin tavoite kaikissa asiakkuuksissa. Referenssiarvo: Asiakkuus voi olla portti uusiin asiakkuuksiin. Kehittymisarvo: Asiakkuuden kautta yritys saa uutta osaamista ja tietoa. Volyymiarvo: Suurivolyyminen asiakkuus kattaa suuren osan kiinteistä kustannuksista. Asiakkuuden kesto: Pitkäaikaiset asiakkuudet jalostuvat. Transaktiolähtöisyys Markkinoinnin ja tarjoustoiminnan tavoite on tilauksen syntyminen. Toteutettujen toimeksiantojen määrä on menestyksen mittari. Hinnan määrää hintakilpailutilanne. Liiketoiminnan määrittää alan yleinen käytäntö ja asiakkaan tarjouspyyntö. Viestintä kohdistuu kollektiivisesti asiakasryhmille. Konsulttiyritystä arvioidaan toimituskyvyn ja hinnan mukaan. Myyjän tavoitteena on saada seuraava kauppa. Asiakkuuslähtöisyys Markkinoinnin tarkoituksena on synnyttää asiakkuus. Myynti on suhteen alku; taloudellisen menestyksen mittari on kannattavuus. Hinta määritellään neuvotteluissa ja yhteisessä päätöksenteossa asiakkaan saamaan arvoon perustuen. Liiketoiminnan määrittävät asiakkuuden vaatimukset. Viestintä kohdistetaan ja mukautetaan yksilölle. Konsulttiyritystä arvioidaan arvontuotantokyvyn mukaan. Myyjän tavoitteena on syvenevä asiakkuus, joka perustuu ylivertaiseen arvoon. Asiakkuuden perusta Konsultit eivät yleensä ole valinneet asiakastaan vaan päinvastoin. Lamavuosilta on periytynyt käsitys, että kaikkiin asiakkaisiin on suhtauduttava potentiaalisina ostajina. Yritys, joka ei ole tehnyt strategisia valintoja, toimiikin usein näin. Asetelmasta kärsii sekä yritys että lopulta myös asiakas eikä kumppanuuden kehittymistä tapahdu. Perinteisessä markkinointiajattelussa asiakkaita segmentoidaan. Asiakassuhteisiin perustuvassa markkinoinnissa segmentointi on edelleen tarpeen silloin kun asiakkaat ovat konsultin kannalta erilaisia. Erilaisuus voi perustua esim. asiakkaiden erilaisiin arvoihin, kannattavuuteen, prosessiin tai liiketoimintamalleihin. Usein asiakkuuksissa kohdatut ongelmat johtuvat siitä, että kaikkia asiakkaita on käsitelty samanlaisina, vaikka esim. asiakkaiden omat arvot ja ansaintamallit ovat poikenneet merkittävästi. Kaupan ja teollisuuden yrityksissä on myös huomattu, että asiakaskohtaisissa kannattavuuksissa on eroja. Tyypillisesti % asiakkaista tuottaa yrityksen tuloksen. Asiakkaita voidaan segmentoida esim Kannattaviin asiakkuuksiin, joita pyritään kaikin tavoin suojelemaan 2. Kehitettäviin asiakkuuksiin, jotka yleensä muodostavat enemmistön 3. Muutettaviin asiakkuuksiin, joita ei ole varaa palvella entisin ehdoin. Asiakkaan tunnistaminen Konsultti saa toimeksiantoja perinteisesti tarjouskilpailujen, suunnittelukilpailujen, suositusten tai olemassa olevien asiakkuuksiensa kautta. Konsulttiyritykset tekevät mielikuva- tai suoramarkkinointia vähän. Asiakaskontaktit syntyvät useimmiten suhdeverkkojen kautta. Konsulttiyritysten asiakaskunta on melko vakiintunut ja alan volyymi riippuu pääosin teollisuuden investointiaktiivisuudesta, mutta vanhat omistaja-asiakkaat ovat ulkoistaneet myös palveluhankintoja. Tällöin konsulttiyritykset voivat kasvaa vain saamalla mahdollisimman suuren markkinaosuuden nykyisten asiakkaiden konsultointihankinnoista. Myös uudentyyppisille konsulttipalveluille on kysyntää ja konsulttiyrityksistä on tullut kiinteä osa asiakkaan lisäarvoverkkoa. Arvontuotantoympäristö Konsulttiyrityksen asiakas on aina monipäinen organisaatio, jossa kontaktihenkilö voi vaihtua prosessin aikana. Tyypillisiä asiakkuuden syntymisen ja jatkumisen asiakasrooleja ovat asiantuntija, käyttäjä, ostaja, päättäjä ja toinen konsultti. Suunnittelu- ja konsulttiyritys voi synnyttää arvoa ketjumaisessa tai verkkomaisessa ( arvoverstas ) toimintaympäristössä. Kummassakin ympäristössä menestymiseen on omia strategisia mahdollisuuksiaan. Asiakkaan roolit on otettava huomioon viestinnässä ja asiakaskohtaamisissa. Kullakin asiakkaan edustajalla on oma näkökulmansa ja omat painotuksensa, jotka vaikuttavat mm. konsultin valintatilanteessa.

11 11 Maaliskuu 2002 SKOLvisio Asiakkaan roolit Luonnehdinta Tälle asiakkaan edustajalle tärkeää konsultin valinnassa ja käytössä Asiantuntija Ymmärtää prosessin (esim. rakennushanke), Konsultin tunteminen tai referensseistä vakuuttuminen. jossa konsulttia käytetään. Käyttäjä Tuntee operatiivisen prosessin ja organisaation, Konsultin toimialatuntemus. Yhteisen kielen löytyminen. johon konsultin asiantuntemus ja suunnittelupanos kohdistuu. Ostaja Tekee sopimuksen ja maksaa laskut. Juridis-taloudellisten taustojen ongelmattomuus. Päättäjä Päättää konsultin valinnasta. Riittävien tietojen saaminen päätöksentekoa varten. Organisaation sitoutuminen valittavan konsultin käyttöön. Asiakkaana toinen Tekee yhteistyötä konsultin kanssa. Yhteistyökyky. konsultti (sisäinen Konsultin arvostus. tai ulkoinen) Tieto ja teknologia SKOL-yritykset ovat informaation käsittelijöitä ja tuottajia, jotka sijoittuvat tuotannon yläjuoksulle. Niillä on hyvät, suunnittelutyötä tukevat tietotekniset järjestelmät ja taito käyttää niitä tehokkaasti. Suunnitelmat ja muut dokumentit siirtyvät sähköisessä muodossa organisaatioiden välillä, pääasiassa Internetin kautta. Internet-yhteydet ovat käytössä lähes kaikilla konsulteilla. Kun konsulttiyritys haluaa tuottaa uutta arvoa informaatiolla ja teknologialla, tarjoaman on liityttävä aidosti asiakkaan prosessiin. Konsultin vaihtoehtoina ovat tällöin: 1. Tuottaa ja ylläpitää asiakkaan tietojärjestelmiin soveltuvaa informaatiota 2. Tarjota palvelua, jossa informaatio ja palvelu on paketoitu helppokäyttöiseen muotoon 3. Liittyä kiinteästi asiakasorganisaation tietojärjestelmiin. Kilpailukyvyn kehittäminen strategiatyön avulla Yrityksen strategiset valinnat voi pelkistää omien kyvykkyyksien ja asiakkuuksien nelikentäksi. Suurin osa suunnittelu- ja konsulttiyrityksistä tarjoaa vankkaa osaamistaan nykyisille asiakassegmenteilleen. Tällöin strategiassa korostuu tehokkuus ja nykyisten asiakkuuksien lujittaminen ja syventäminen. Uudet asiakassegmentit tai markkinat vaativat markkinoinnin ja mahdollisesti uusien toimialojen tuntemuksen lisäämistä. Uudet kyvykkyydet, esim. informaatioliiketoiminnan kehittämisen kautta vaativat tietopääoman kasvattamista. Kokonaan uudet markkinat ja kyvykkyydet, uudet liiketoiminnan konseptit, voivat olla hyppy tuntemattomaan tai mahdollisuus irtiottoon. Yrityksen arvot rajaavat yrityksen strategisia valintoja. Joka tapauksessa yrityksen uudistumista ei voi määrätä ulkopuolelta, se on yrityksen itsensä käynnistettävä. Yrityksen strategisten valintojen nelikenttä. 1 Blomqvist, Haeger, Storbacka 1999: Asiakkuuden arvon lähteillä, WSOY

12 SKOLvisio Maaliskuu Kehitystoiminta suunnittelu- ja konsulttialalla Innovatiivisuus on ollut aina suunnittelu- ja konsulttiyritykselle tärkeä erottumistekijä. Suunnittelijat kanavoivat kuitenkin suurimman osan innovatiivisista voimavaroistaan asiakasprojekteihin. Suunnitteluun ja lopputulokseen liittyvät innovaatiot siirtyvät siten välittömästi asiakkaan käyttöön. Yritys on älykäs, kun se tekee viisaita strategisia päätöksiä. Yritys toimii älykkäästi, kun se pystyy toteuttamaan nämä päätökset. tehtävät sekä vastuut ovat yksikäsitteisesti määriteltävissä. Ydinprosesseiksi nimitetään sellaisia liiketoimintaprosesseja, joiden ensisijaisena tehtävänä on tyydyttää ulkoisten asiakkaiden tarpeita ja tuottaa heille lisäarvoja. Rakentamishankkeiden suunnitteluyritysten ydinprosessit muodostuvat suunnittelulisäarvoja suoraan ulkoisille asiakkaille tuottavista toimintoketjuista. Organisaatioraja-aidoista riippumattomat toimintoketjut voivat ylittää myös yritysten väliset raja-aidat useampien yritysten muodostamissa suunnittelutiimeissä. Asiakasvuorovaikutteinen suunnittelupalvelu on jäsennelty kolmeksi eri ydinprosessiksi, jotka ovat kuvaus (miksi?), ratkaisujensuunnittelu (miten?) ja toteutussuunnittelu (mitä?). Jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä pitäytyminen totuttuun ei ole aina paras ratkaisu. Älykkäässä yrityksessä varmistetaan jatkuva kehittyminen ja ennakoidaan tulevaa tutkimus- ja kehittämistoiminnalla. Kun 80-luvulla yritysten kehittämisessä painotettiin laatua, 90-luvulla joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä, niin luvulla näiden lisäksi on tullut innovatiivisuuden vaatimus. Innovaatiot ovat kaupallisesti hyödynnettäviä teknologioita tuote-, palvelu tai prosessisovelluksia uusia markkinoita tai asiakkuuksia uusia organisaatiomuotoja tai johtamistapoja näiden erilaisia yhdistelmiä. Kehittämistä yhteistyössä Suunnitteluyritykset toimivat aina arvontuotantoyhteisössä, joten on loogista ottaa asiakkaat ja kumppanit mukaan kehitystyöhön. Tällöin on mahdollista saavuttaa huomattavasti suurempia liiketoiminnallisia hyötyjä kuin rajoittumalla yrityksen sisäisiin prosesseihin. Yhteinen kehittäminen syventää asiakkuuksia ja kumppanuuksia sekä luo innovaatioille otollista maaperää. Suunnitteluyritys voi toimia yhteistyössä myös valmistavan teollisuuden kanssa, jolloin suunnittelu nivoutuu osaksi teollista tuotekehitystä. Samalla suunnittelija saa arvokasta tietoa ratkaisujen toteutettavuudesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Teollisuusyhteistyössä on tietenkin sovittava selkeästi mm. tekijänoikeuksiin ja ratkaisujen monistamiseen liittyvistä kysymyksistä. Suunnittelupalveluiden hankinnan kehittäminen Projektin tavoitteena oli tuottaa menettelytavat rakennushankkeen suunnittelupalvelun hankkimiseksi siten, että valinnassa voidaan ottaa huomioon hinnan lisäksi myös muita onnistuneen lopputuloksen kannalta keskeisiä kriteerejä. Tavoitteena oli myös tukea rakennushankkeiden tavoitteiden määrittelyä ja tavoitteiden vaikutuksia toimittajien valintakriteereihin. Suunnittelupalvelujen hankinnassa suunnittelutavoitteiden määrittely on hankekohtaista ja tämän kehityshankkeen yhteydessä pystyttiin määrittelemään ainoastaan muutamia keskeisiä rakennushankkeille tyypillisiä tavoitealueita alatavoitteineen. Tilaajan tavoitteet koskevat lopputuotetta ja palveluprosessia. Palvelua koskevassa tarjouksessa joudutaankin arvioimaan keskeisesti yrityksen ja sen henkilökunnan osaamista, resursseja ja toimintatapoja sekä saatua asiakaspalautetta. Kehityshankkeen tuloksena syntyy työkaluja sekä tilaajan että suunnittelijan käyttöön: - Suunnittelupalvelujen hankinta -käsikirja - Suunnittelupalvelujen hankinnan opasvihko, ilmaisjakelu tilaajille ja sidosryhmille - RT-, LVI- ja KH-ohjekortit - Arviointikriteerit ja mittarit vertailulomaketaulukko, ladattava excel-tiedosto - Kalvosarja Työkalut tulevat myyntiin ja jakeluun keväällä SKOLissa käynnissä olevia kehityshankkeita Alla on esitelty lyhyesti neljä SKOLin viimeaikaista kehityshanketta. Lisätietoa ja raportteja on saatavissa kehitys.htm tai Suunnitteluprosessin kehittäminen Projektin päätavoitteena on uudistaa talonrakennushankkeen suunnittelun kulkua, systematisoida suunnitteluprosessia ja kehittää uudet suunnittelutarjous- ja -sopimustoiminnan työkalut sekä laatia tarpeelliset uudet malliasiakirjat. Uudistus vastaa rakennus- ja kiinteistöalan tarpeisiin ja kehityshaasteisiin sekä myötävaikuttaa alan palveluliiketoiminnan kasvuun sekä koti- että vientimarkkinoilla. Hankkeessa luodaan alan yrityksille tarpeellinen kehitysalusta, joka mahdollistaa kilpailukykyisen liiketoiminnan kehittämisen. Prosessiohjausta kehitetään siten, että lopputuloksen laadun kannalta riittävä suunnittelu toteutuu, läpimenoaika lyhenee ja Infra-tietojärjestelmät TEKESin Infra-teknologiaohjelman puitteissa laadittu esiselvitys käsittelee tiedonsiirtomenetelmien kehitystarpeita ja mahdollisuuksia yhdyskuntasektorin suunnitteluhankkeissa. Esiselvityksen asiakokonaisuuksia ovat suunnitelmatietojen siirto nykytilanteessa ja siihen liittyvät ongelmat, olemassa olevat tai kehitteillä olevat ohjeet tai standardit sekä tulevaisuuden visio tiedonsiirrossa. Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät Ohjekirjanen käsittelee rakennesuunnittelijan mahdollisuuksia ottaa huomioon suunnitelmissaan rakennustyönaikaista työturvallisuutta. Se ottaa pintapuolisesti kantaa myös rakennuttajan ja urakoitsijan toimintaan ja antaa viitteitä yhteistyön kehittämiseksi. Ohjekirjasessa käydään läpi tyypillisimpiä työturvallisuusriskejä ja annetaan ohjeita liitteenä olevan Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi- ja tarkastuslistan käytöstä ja täytöstä.

13 13 Maaliskuu 2002 SKOLvisio 7. Suunnittelu- ja konsulttimarkkinoiden kehitys Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin 260 jäsenyritystä työllistivät noin henkeä vuoden 2002 alussa. Arvioitu laskutus vuonna 2001 oli yhteensä 700 miljoonaa euroa eli keskimäärin euroa henkilöä kohti vuodessa. SKOL edustaa % suunnitteluyritysten kapasiteetista toimialasta riippuen. Alan yritysten työn lisäksi edelleen varsin merkittävä suunnittelutoiminnan volyymi tehdään teollisuudessa ja julkishallinnossa omana työnä. Suurin SKOLin jäsenyritysten asiakasryhmä on teollisuus, jonka osuus alan volyymista on 45 %. Talonrakennussektorin osuus on 30 % ja yhdyskuntasuunnittelun 20 %. Viennin osuus volyymista on 32 %. Suunnittelu- ja konsulttiyritysten toiminnan luonnetta voidaan tarkastella myös yritysten tilauskannan avulla; keskimääräinen tilauskanta oli vuoden 2001 lokakuussa euroa/henkilö, joka vastaa puolen vuoden työpanosta. Pisimmät tilauskannat olivat teollisuussektorin ja lyhimmät talonrakennussektorin yrityksillä. Yritysten kannattavuus on vaihdellut 1990-luvulla suuresti. SKOLin vuoden 2000 tilinpäätöstilaston mukaan alan yritysten keskimääräinen käyttökate oli 11,6 ja nettotulos 6,9 prosenttia. Parhaimmat tulokset ovat olleet teollisuussektorilla (12 % ja 7 %) ja heikoimmat yhdyskuntasektorilla (8,4 % ja 4,9 %). Investoinnit työllistävät suunnitteluyrityksiä Arvioitaessa suunnittelua vaativia investointeja on laskettu, että 54 % kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta on rakentamista ja 46 % muuta tuotantoa. Edelleen on arvioitu, että kaikki rakennusinvestoinnit ja puolet muista investoinneista tarvitsevat suunnittelua, jonka osuus on keskimäärin 8 % kokonaiskustannuksista. Näin laskettu suunnittelutoiminnan volyymi on maailmassa 400 M ja Euroopan 20 maassa 100 M. Vastaavasti laskien Suomen suunnittelutoiminnan volyymi on 1,5 miljardia euroa, josta SKOLin jäsenyritysten (kotimainen) laskutus on noin 500 miljoonaa euroa. Suunnitteluyritysten markkinat riippuvat investoinneista Suomessa suunnittelualan suuret suhdannevaihtelut ovat selvässä riippuvuussuhteessa rakennus- ja teollisuusinvestointien kehitykseen. Vuosina ja teollisuusinvestoinnit ja rakennustoiminta lisääntyivät keskimäärin lähes 10 prosentin vuosivauhtia. Kehitys heijastui suunnittelu- ja konsulttialalle lähes vastaavana laskutuksen ja henkilöstön kasvuna. Vastaavasti vuosien investointien ja rakennustoiminnan romahdus pudotti pohjan kannattavalta suunnittelualan yritystoiminnalta ja alan laskutus ja henkilöstö vähenivät miltei puoleen Investoinnit ja SKOL-yritykset koneinvestoinnit rakennusinvestoinnit SKOL-laskutus SKOL-henkilöstö Markkinanäkymät Suomessa Tehdasteollisuuden investointiodotukset vuodelle 2002 ovat miltei 10 % edellistä vuotta pienemmät ja kohdistuvat pääasiassa käynnissä olevien investointien loppuun saattamiseen. Uusia suuria teollisuusinvestointeja ei ole juurikaan käynnistymässä. Myös rakennustoiminnan ennusteet erityisesti toimitilojen ja teollisuusrakennusten osalta ovat vastaavassa laskussa. Suunnitteluyritysten toimintaan tilanne heijastuu tilauskantojen supistumisena ja täyskäytössä olleen kapasiteetin työkuorman keventymisenä. SKOLin jäsenyritykset arvioivat omat markkinanäkyvänsä aikaisempaa heikommiksi vuonna 2002.

14 SKOLvisio Maaliskuu SKOLin järjestötoiminnan strategia SKOLin järjestötoiminnan strategia ja toimintaohjelma perustuu visiolle: SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. SKOL-yritykset tuottavat asiakkailleen olennaista arvonlisäystä tietointensiivisillä ratkaisuilla, joilla asiakkaiden ja alan yritysten kannattavuus, palvelujen laatu ja kilpailukyky paranevat jatkuvasti. SKOLin missio on jäsenyritysten liiketoiminnan edellytysten ja toimialan jatkuva parantaminen. Tältä perustalta laadittu SKOLin järjestötoiminnan visio on: SKOL on arvostettu, vaikutusvaltainen ja näkyvä edunvalvoja, joka tuottaa toiminnallaan jäsenilleen kilpailuetua ja liiketoiminnallista lisäarvoa sekä tukee näin jäsenyritysten vision toteutumista. SKOLin järjestötoiminta perustuu kuudelle strategisille teemalle. jotka on esitelty seuraavassa: SKOLIN STRATEGISET TEEMAT: 1. Jäsenyritysten toiminnan kannattavuuskehityksen tukeminen 2. Alan imagon, näkyvyyden ja uskottavuuden parantaminen 3. Jäsenyritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen edistäminen 4. Alan osaamisen ja yhteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen 5. Toimivien työmarkkinoiden luominen ja ylläpito 6. Jäsenyritysten kansainvälistymiskehityksen tukeminen 1. Jäsenyritykset ovat kannattavia, kilpailukykyisiä ja kehittyviä 2. Ala on näkyvä, uskottava ja imagoltaan hyvä Jäsenyritysten ja alan kannattavuuskehitystä tuetaan ensi sijassa terveen yritys-toiminnan ja reilun kilpailun edistämistoimilla, uusien hinnoittelu- ja ansaintamallien kehittämisellä ja käyttöönotolla sekä benchmarking-työkalujen kehittämisellä ja tuottamisella. SKOLin jäsenyrityksiltä edellytetään tervettä yritystoimintaa, joka lähtee vakaalta taloudelliselta ja toiminnalliselta pohjalta, kannattavan yritystoiminnan ylläpitoa ja oikeaa resurssien mitoitusta sekä kasvavilla että supistuvilla markkinoilla. Jäsenyritysten ja tilaajien toimintaa pyritään ohjaamaan siten, että suunnittelun hinnoittelun lähtökohtana on asiakkaalle tuotettava lisäarvo. Osaamispalveluja tulee myydä ensi sijassa arvoperusteisesti, ei kustannusten mukaan. Jäsenyrityksiä kannustetaan tuotteistamaan omaa osaamistaan, kehittämään muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuvia tehokkaita palvelukonsepteja ja uudentyyppisiä palveluja sekä tuottamaan tätä kautta lisäarvoa tilaajille toimimalla osana näiden liiketoimintaverkostoja. Suunnittelu- ja konsulttialan imagon, näkyvyyden ja uskottavuuden parantamiseksi kehitetään SKOLin asiakas- ja sidosryhmäviestintää sekä tuetaan jäsenyritysten tiedotustoimintaa. SKOL järjestää kontakti- ja asiakastilaisuuksia ja tapahtumia sekä jäsenyritysten asiakkaille että muille sidosryhmille. Suunnittelu- ja konsulttialan merkitystä yhteiskunnan, ympäristön, teollisuuden ja rakentamisen asiantuntijana ja eri aloja kehittävänä toimijana tuodaan voimakkaasti esiin. Aktiivisempi rooli edellyttää myös jäsenkunnalta valmiutta esiintyä alan julkaisuissa ja tiedotusvälineissä sekä erityisesti foorumeilla, joihin kokoontuu asiakastahojen ja sidosryhmien edustajia. SKOLin jäsenkunnan edustavuutta pyritään parantamaan myös laajentamalla jäsenkuntaa kehityskykyisillä ja terveellä pohjalla toimivilla yrityksillä. SKOL pyrkii huolehtimaan koko suunnittelu- ja konsulttialan ryhdikkyydestä osallistumalla harmaan talouden torjuntatoimenpiteisiin yhdessä valtiovallan ja muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

15 15 Maaliskuu 2002 SKOLvisio 3. Jäsenyritysten asiakkuudet ja kumppanuudet ovat kiinteitä ja kehittyneitä 5. Työmarkkinat toimivat joustavasti SKOLin jäsenyritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen edistämiseksi kehitetään sopimusmalleja ja pelisääntöjä sekä tuotetaan informaatiota kumppanuuksista ja verkottumisesta. Liitto pyrkii palvelemaan jäsenyrityksiä myös strategisen aseman parantamisessa ja riskien hallinnassa. Alan sopimuskäytäntöä ja pelisääntöjä yhtenäistetään kaikilla toiminta-alueilla. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot uudistetaan vastaamaan informaatiotekniikan ja sähköisen tiedonsiirron asettamia vaatimuksia. Erityisesti tarkistetaan tiedostojen ja tietokantojen tekijänoikeudet ja omistajaoikeudet Toimivien työmarkkinoiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi panostetaan joustaviin työehtosopimuksiin ja motivoiviin palkkausjärjestelmiin. SKOL tuottaa jäsenyritystensä henkilöstöasioissa tarvitseman informaation ja neuvontapalvelut. SKOL pyrkii vaikuttamaan myös osaavien henkilöstöresurssien saatavuuteen. Työehtosopimustoiminnassa pyritään vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin. Myös asiakaslähtöisyys edellyttää paikallisia joustoja. Tavoitteena on siten lisätä yleisesti työehtosopimusten joustavuutta lisäämällä paikallisen ja henkilötason sopimisen mahdollisuuksia yrityksissä. 4. SKOL-yritykset ovat kehitysmyönteisiä teknologiaosaajia 6. Useat jäsenyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla Suunnittelu- ja konsulttialan osaamisen ja yhteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämiseksi koordinoidaan ja käynnistetään uusia kehityshankkeita ja tutkimusohjelmia. SKOL seuraa myös alan peruskoulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta sekä järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia ja tapahtumia. SKOLin sisällä kehitetään ja ylläpidetään aktiivista toimikunta- ja työryhmätoimintaa. SKOLin jäsenkuntaa profiloidaan ja jäsenyrityksiä kannustetaan kehittymään asiantuntija- ja teknologiayrityksinä, jotka tarjoavat asiakkailleen lisäarvoa sekä teknologia-, tietotekniikka- että suunnitteluosaamisensa kautta. Lisääntyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla pyritään siirtämään teknologiajohtajuus teollisuudelta asiantuntijayrityksiin. Jäsenyritysten kansainvälistymiskehityksen tukemisen tavoitteena on luoda hyvät edellytykset viennin kasvulle. SKOL lisää kansainvälistä informaatiota erityisesti vaikuttamalla alan kansainvälisissä järjestöissä ja edistää jäsenyritysten ulkomaisia yhteyksiä ja verkottumista. Viennin edistämisessä toimitaan yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Järjestötasolla SKOL toimii yhteistyössä konsulttialan maailmanlaajuisen organisaation FIDICin (International Federation of Consulting Engineers) sekä Euroopan järjestöjen yhteenliittymän EFCAn (European Federation of Engineering Consultancy Associations) kanssa. Lähimarkkinoilla toimitaan kiinteässä yhteityössä pohjoismaisten sisarjärjestöjen, Viron ja muiden Baltian maiden sekä Venäjän vastaavien järjestöjen kanssa. SKOLin ja jäsenyritysten työnjako SKOL Jäsenyritykset 1. Jäsenyritykset ovat kannattavia, kilpailukykyisiä ja kehittyviä. Terveen yritystoiminnan ja reilun kilpailun edistämistoimet Terveen ja kannattavan yritystoiminnan ylläpito ja oikea resurssien mitoitus Uusien hinnoittelu- ja ansaintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Arvoon perustuvien hinnoittelumallien käyttöönotto Benchmarking-työkalujen sekä tilasto- ja vertailuaineiston tuottaminen Asiakaslähtöisten konseptien kehittäminen ja osaamisen tuotteistaminen 2. Ala on näkyvä ja imagoltaan hyvä. Sidosryhmäviestinnän kehittäminen ja jäsenten tiedottamisen tukeminen Esiintulo tiedotusvälineissä Kontakti- ja asiakastilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen Asiakkaiden ja sidosryhmien kohtaaminen eri foorumeille SKOL-brandin vahvistaminen ja jäsenpohjan laajentaminen Aktiivinen tiedottaminen osaamisesta ja onnistumisista 3. Jäsenten asiakkuudet ja kumppanuudet ovat kiinteitä ja kehittyneitä. Pelisääntöjen ja sopimusmallien kehittäminen Sopimusehtojen käyttö tarjoustoiminnoissa ja sopimuksissa Jäsenyritysten riskienhallinnan ja strategisen aseman parantaminen Asiakasyritysten liiketoimintaan perehtyminen Kumppanuuksia ja verkottumista tukevan informaation tuottaminen Verkottuminen toisten SKOL-yritysten kanssa 4. Jäsenyritykset ovat kehitysmyönteisiä teknologiaosaajia. Yhteisten kehityshankkeiden ja -ohjelmien koordinointi ja toteutus Omien kehityshankkeiden käynnistäminen ja toteuttaminen Koulutustilaisuuksien ja -tapahtumien järjestäminen ja koordinointi Kehitystyö verkottumalla toisten SKOL-yritysten kanssa Toimikunta- ja työryhmätoiminnan kehittäminen ja ylläpito Aktiivinen osallistuminen toimikuntiin 5. Työmarkkinat toimivat joustavasti Henkilöstöasioita koskevan informaation tuottaminen ja neuvontapalvelut Kannustavien palkkausmallien käyttö Joustavat työehtosopimukset ja motivoivat palkkausjärjestelmät Joustavien työaikajärjestelyjen hyödyntäminen Osaavien henkilöresurssien saatavuuteen vaikuttaminen Osaajien liikkuvuuden mahdollistaminen yritysten välillä 6. Useat jäsenyritykset toimivat kansainvälisesti. Vaikuttaminen alan kansainvälisten järjestöjen toimintaan Jäsenyritysten ulkomaisten yhteyksien ja informaation lisääminen Yhteistoiminta viennin parissa toimivien organisaatioiden kanssa Vientiyhteistyön tekeminen toisten yritysten kanssa Aktiivinen hankeseuranta Erilaisten vienninedistämistukien hyödyntäminen

16 Joukkokirje Suunnittelutyön kustannusrakenne Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin vuotta 2000 koskeva kustannusrakenneselvitys osoittaa sosiaalikustannusten olleen keskimäärin 50 % palkoista ja yleiskustannusten % projektipalkoista sosiaalikustannuksineen. Tuntiveloitushinta saadaan tuntipalkasta kertoimella 3,0...4,0 toimialasta ja laskutettavuusasteesta riippuen. kerroin 70 3,5 Yrityksen kehittäminen Tulos- ja kannustepalkkiot Sijoitetun pääoman tuotto 60 3,0 50 2, ,5 30 % 20 % 17 % Muut yleiskustannukset 18 Yleiskustannuspalkkojen sosiaalikustannukset 4 Yleiskustannuspalkat 8 Työpalkasta lasketut sosiaalikustannukset 10 Omakustannustaso 0-tuloksella Koneet ja kalusto Verot, poistot, rahoitus, korot Tietokoneohjelmat ja käyttöjärjestelmät Ohjelmapäivitykset ja -lisenssit Tarjoustoiminta ja markkinointi Henkilöstön koulutus ja kehitys Toimistotarvikkeet ja -palvelut, kuljetukset ym. Huoneistomenot, vuokrat, yhtiövastikkeet, siivous ym. Yleiskustannuspalkat sisältävät hallintoon, tarjoustoimintaan, markkinointiin, työmarkkinatoimintaan, kehitystoimintaan, koulutukseen, atk:n ylläpitoon ja kehittämiseen yms. toimintaan osallistuvien henkilöiden näihin tehtäviin käyttämän työajan palkat sosiaalikuluineen. Alan sosiaalikustannusprosentti on keskimäärin 50 % ja sisältää eläke- ja muut sosiaalivakuutukset, lomapalkat ja lomarahat sekä palkallisten poissaolojen kustannukset. 20 1, % Suunnittelutyön työpalkka 20 Palkkatilastojen mukaan diplomi-insinöörien keskipalkka on euroa/kk ja insinöörien euroa/kk. Asiantuntijainsinöörin tyypillinen tuntipalkka on 20 euroa/h ja vastaa kuukausipalkkaa euroakk. 0 Esimerkissä on arvioitu asiantuntijainsinöörin veloitustasoksi /h.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Toimintasuunnitelma 2015 Edunvalvonta Strateginen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT

Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita. Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Autamme sinua rakentamaan vahvoja asiakassuhteita Raportti SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 DRAFT Tutkimuksen toteuttaminen SKOL Benchmarking asiakastutkimus 2012 2 Tutkimuksen toteuttaminen Benchmarking-ASIAKASTUTKIMUS

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi

Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi Tiedon johtaminen -tieto tuotantoon ja palveluiksi TIETOpäivät 17.10.2007 Tiedolla tulokseen -seminaari Leena Kononen Tieto on organisaation ydintuotantoa jokaisessa jalostetaan ja tuotetaan tietoa Haasteena

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot