Laurea-ammattikorkeakoulu pilottiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea-ammattikorkeakoulu pilottiraportti"

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu pilottiraportti

2 1 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Aistien - Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hankkeessa kehitetään moniaistisia oppimisympäristöjä Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa valtakunnallisessa verkostossa. Laurean lisäksi hankkeessa toimivat osatoteuttajina Heinolan kansalaisopisto/jyränkölän Setlementti ry, Hämeen Kylät ry, Lapin maakuntamuseo, Päivälehden museo, Vantaan kaupungin Vantaan Valo ja Monitoimikeskus Lumo sekä Metropolia-ammattikorkeakoulu. Oppimisympäristöjä kehitetään erilaisissa piloteissa. Vuoden 2012 aikana kukin toimija toteuttaa pilotteja omien yhteistyökumppaniensa kanssa erilaisiin teemoihin liittyen. Pilottien kokemusten avulla moniaistisuuden menetelmä mallinnetaan eri toimijoille sopiviksi vuoden 2013 aikana, jolloin menetelmästä järjestetään myös valtakunnallisia koulutuksia. Laurea toteuttaa Aistien-hankkeen tiimoilta yhteensä kuusi pilottia. Pilottien tarkoituksena on kehittää moniaistista tilaa kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden edistämisen välineenä. Pilotit toteutetaan joko yksilön tai parin tekemänä opinnäytetyönä tai johonkin opintojaksoon liittyvänä projektityönä. Pilotit ovat jatkoa vuosina Laureassa toteutetulle Kohtaamisia moniaistisessa tilassa -hankkeelle, jolloin Laurea Tikkurilan ja Hyvinkään yksikköön rakennettiin Moniaistinen luokkatila. Näitä tiloja hyödynnetään Laurean piloteissa. Piloteissa opiskelijat toimivat yhteistyössä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa ja rakentavat yhdessä heidän kanssaan heidän kertomuksiinsa ja kokemuksiinsa pohjautuvan moniaistisen ympäristön. Moniaistisuudella tarkoitetaan visuaalisten elementtien (värit, valokuvat, projektorilta heijastettavat kuvat), kosketeltavien esineiden, äänten, hajujen ja makujen lisäämistä osaksi oppimisympäristöjä herättämään muistoja ja aktivoimaan keskustelua ja kohtaamista. Valmiiseen ympäristöön kutsutaan lisäksi muita vieraita ja se toimii osallistujille voimaannuttavana kohtaamisen ja keskustelun tilana. Pilottien avulla tutkitaan myös, miten moniaistinen menetelmä juurrutetaan osaksi Laurean opintojaksoja. Aistien-hanke käynnistyi syyskuussa 2011 ja Laurean ensimmäinen pilotti toteutettiin jo marrasjoulukuussa Pilotin toteuttivat Tikkurilan Laurean ensimmäisen vuoden sosiaalialan koulutusohjelman opiskelijat osana Moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus -opintojaksoa (V0044). He rakensivat yhteensä 10 erilaisiin kulttuureihin pohjautuvaa moniaistista tilaa Tikkurilan Laurean Moniaistiseen luokkatilaan (B202). Opiskelijat kirjasivat kokemuksiaan tilan rakennusprosessista raportteihin, jotka on koostettu tähän yhteen. 2. Toimijat Laurean ensimmäisen pilotin toteuttivat ensimmäisen vuoden sosiaalialan opiskelijat osana Moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus -opintojaksoa. Kyseisellä opintojaksolla oli yhteensä 58 opiskelijaa, jotka rakensivat aikana yhteensä 10 moniaistista tilaa pienryhmissä. Jakson opetuksesta, sisällöllisestä ohjauksesta ja arvioinnista vastasi kolme Laurean opettajaa. Yksi opintojakson tehtävistä kytkeytyi hankkeeseen Maahanmuuttajien elämäntarinat ja muistot näkyviksi tehtävän kautta. Opiskelijoiden tehtävänä oli tutustua yhteen maahanmuuttajaryhmään, haastatella vähintään yhtä ko. kulttuurin edustajaa ja toteuttaa teorian

3 2 ja haastattelun pohjalta yhdeksi päiväksi ko. kulttuuritilan Laurean moniaistiseen tilaan. Tilaa emännöi tuon yhden päivän aikana pienryhmä, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä informantin kanssa. Tilassa vieraili opintojakson muut opiskelijat. Aistien-hankkeen näkökulmasta juuri opiskelijat olivat ensisijaista kohderyhmää. Välillistä kohderyhmää olivat mukana olleet opettajat sekä yhteistyökumppaneina toimineet maahanmuuttajat. Kuvat ovat espanjalaisesta moniaistisesta tilasta. Opiskelijat toimivat pääsääntöisesti melko oma-aloitteisesti. He löysivät omien kontaktiensa kautta maahanmuuttajat yhteistyökumppaneiksi sekä suunnittelivat ja rakensivat tilat heidän kanssaan. Oppimistehtävän he toteuttivat opintojaksolla saamiensa ohjeiden mukaan. Opintojakson alussa opiskelijoita ohjeistettiin moniaistisen menetelmän käyttöön. Tämän jälkeen hankehenkilöstö toimi taustatukena. Hankkeessa harjoittelijana ollut opiskelija Tytti Hämäläinen vastasi opiskelijoiden käytännön ohjeistuksesta. Hän esitteli opiskelijoille Moniaistisen tilan, sen rekvisiittavarastot ja tekniikan toimintaa. Kun opiskelijat alkoivat rakentaa tiloja, oli heillä käytännön apuna tilassa projektikoordinaattori Sari Sivonen. Lisäksi opiskelijat saivat Moniaistisen tilan ja Aistien-hankkeen osalta tarvittavaa materiaalia myös opintojakson omasta virtuaalisesta Optima-työtilasta, jonne oli viety käytännön ohjeistuksia ja hankehallinnollisesti tarvittavia lomakkeita. 3. Tavoitteet Laurean pilottien yleisenä tavoitteena on siis opiskelijoiden - ja yhteistyökumppanien - kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääminen sekä Suomessa asuvien maahanmuuttajien näkyväksi tekeminen. Hankkeen pilotit ovat prosesseja, joissa yhdessä maahanmuuttajien kanssa työstetään heidän muistojaan ja kertomuksiaan moniaistisiksi elämysympäristöiksi. Piloteista saatujen kokemusten avulla moniaistisen tilan menetelmästä koostetaan malli, jota voidaan

4 3 soveltaa paitsi Laurean opintojaksoissa, myös laajemmin monien muiden organisaatioiden toiminnassa. Maahanmuuttajien elämäntarinat ja muistot näkyviksi -oppimistehtävän tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijat johonkin / joihinkin Suomessa asuvien etnisten vähemmistöjen elämään ja auttaa heitä pohtimaan identiteetin, elämäntavan ja kulttuurin käsitteitä. Lisäksi haluttiin tutustua siihen, miten nämä teemat näkyvät Suomessa asuvien maahanmuuttajien arjessa. Opiskelijoiden oli määrä saada kokemusta ryhmätyöskentelystä ja tapahtuman järjestämisestä hankeympäristössä sekä moniaististen elämysten merkityksestä. Opintojakson laajempana tavoitteena oli, että opiskelija osaisi ottaa huomioon eri kulttuurien ja kansainvälisyyden merkityksen sosiaali-alan asiakastyössä. Tehtävän toteutukseen käytettiin Moniaistista tilaa (B202). Näin kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuivat tilaan ja sen käyttömahdollisuuksiin. Opiskelijoita ohjeistettiin toimimaan tehtävässä seuraavasti: Opiskelijat valitsevat kohdekulttuurinsa itse. Ensin ryhmä tutustuu etnisen vähemmistön taustaan, kulttuuriin, historiaan ja elämäntilanteeseen vähemmistönä Suomessa. Sen jälkeen ryhmä haastattelee vähemmistökulttuurin edustajia. Yhdessä maahanmuuttajan kanssa ideoidaan ja tuotetaan moniaistinen elämysympäristö maahanmuuttajien muistojen pohjalta. Tila rakennetaan yhdeksi päiväksi ja sinne kutsutaan silloin haastatellut ihmiset, heidän valitsemiaan vieraita sekä osa muusta opiskelijaryhmästä. (Tehtäväkuvaus liitteenä.) Hankkeen näkökulmasta toteuttamalla opintojakson tehtävä saatiin kokemusta moniaistisen tilan käytöstä kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen opetuksen välineenä. Samalla saatiin kokemusta suhteellisen alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden ohjeistuksesta ja suurelle opiskelijaryhmälle järjestetystä toiminnasta. 4. Toiminnan suunnittelu Tehtävä sidottiin monikulttuurisuusjaksoon, josta syksyllä 2011 vastasi kolme opettajaa. Projektipäällikkö piti alkusyksystä palaverin opettajien kanssa, jolloin tehtävä muotoiltiin yhdessä ja opettajat sopivat keskenään aikataulutuksesta ja ryhmien ohjauksesta. Kaksi opintojakson opettajista oli aiemmin ainakin jonkin verran käyttäneet tilaa ja tunsivat sen toimintaperiaatteen. Opiskelijat ohjeistettiin tehtävään opintojakson alkaessa. Opintojakson opettajat ja hankkeen harjoittelija olivat mukana opintotehtävän aloituksessa. 5. Toiminnan toteutus Opintojakson 58 opiskelijaa jaettiin tehtävää varten kymmeneen 5-7 henkilön pienryhmään. Ryhmät tekivät suuren osan tehtävästä ja tilan suunnittelusta itsenäisesti opintojaksolla saamansa ohjeistuksen mukaan. He valitsivat itse kohdekulttuurinsa ja myös löysivät omien kontaktiensa kautta yhteydet maahanmuuttajiin. Valitut kulttuuriympäristöt olivat Venäjä, Iran, Viro, Japani, Peru, Somalia, Turkki, Nigeria, Espanja ja Ruanda.

5 4 Opiskelijat tutustuivat ensin ryhmissään tietyn etnisen vähemmistön taustaan ja kulttuuriin Suomessa. Tästä he kirjoittivat noin 2-4 sivun mittaisen esittelyn. Tämän jälkeen jokainen ryhmä haastatteli vähintään yhtä Suomessa asuvan vähemmistökulttuurin edustajaa. Haastatteluja varten oli annettu ohjeistavia kysymyksiä opintojaksokuvauksessa, muuten ne toteutettiin avoimena teemahaastatteluna tyyliin kerro elämästäsi. Ryhmät kävivät myös tutustumassa etukäteen Laurean Moniaistiseen tilaan (B202). Maahanmuuttajan muistojen ja kertomusten pohjalta ryhmä ideoi ja työsti moniaistisen elämysympäristön, jonka jokainen ryhmä toteutti yhdeksi päiväksi Laurean Moniaistiseen tilaan (B202). Kahden ryhmän vieras oli paikalla jo tilan rakentamisvaiheessa, muuten yhteistyökumppani tuli paikalle valmiiseen tilaan. Valmiiseen tilaan kutsuttiin haastatellun päävieraan lisäksi myös muita opintojakson opiskelijoita paikalle. Ryhmät toteuttivat ajalla yhteensä 10 erilaista ja eri kulttuuriin liittyvää moniaistista ympäristöä. Laurean Moniaistinen tila (B202) koostuu varsinaisesta verhoilla rajatusta aistitilasta ja pienestä tarvikevarastosta. Varastossa on olemassa jo jonkin verran erilaisia tarvikkeita, kuten mattoja, tyynyjä, verhoja ja kankaita sekä lähinnä aasialaisiin ja afrikkalaisiin kulttuureihin liittyvää pienesineistöä. Lisäksi opiskelijat ohjeistettiin heijastamaan kahdella dataprojektorilla seinän kokoiset kuvat tilan kahdelle seinämälle. Toiselle seinälle kehotettiin heijastamaan vaihtuvaa/liikkuvaa kuvaa, toiselle still-kuva. Valokuvia ja videomateriaalia kohdemaasta monet etsivät internetistä. Jotkut ryhmät löysivät tilaansa sopivaa kuvamateriaalia jo aiemmin Moniaistisessa tilassa käytetyistä kuvista (Laurean S-asema). Opiskelijoita ohjeistettiin rakentamaan tilasta kaikkia aisteja stimuloiva ympäristö. Hanke myönsi jokaiselle ryhmälle käyttöön noin 10 euron (max. 20 euron) budjetin pieniä ostoksia, kuten ruoka-aineita varten. Kuva on otettu rakenteilla olevasta turkkilaisesta tilasta. Vasemmalle seinämälle on heijastettu tykillä still-kuvaa, kun taas oikeanpuoleiselle seinämälle heijastettiin rauhallisella tahdilla etenevä kuvashow. Monet ryhmistä loivat tilasta eräänlaisen sekoituksen haastatellun yhteistyökumppanin henkilökohtaisia muistoja ja kertomuksia sekä hänen edustamastaan kulttuurista yleisemmällä

6 5 tasolla. Esineistönä monet käyttivät myös aiheeseen karttoja, kulttuuriin liittyviä symboleita, tekstinpätkiä, rahoja tai kirjoja. Suurin osa ryhmistä rakensi tilan aamupäivän aikana, jotkut pystyivät rakentamaan tilaa jo edellisenä päivänä. Tilan rakentamiseen meni yleensä aikaa noin pari tuntia. Varsinainen toiminta alkoi noin puolen päivän aikaan, kun tilaan tulivat vieraat. Yleensä tilaa esiteltiin ensin kaikille vierailijoille (opiskelijoita oli kehotettu saapumaan paikalle tiettyyn kellonaikaan) ja kerrottiin kohdemaan kulttuurista ym., jonka jälkeen haastateltu kertoi itsestään ja mahdollisista mukana tuomista esineistään. Vieraille tarjoiltiin teemaan liittyvää syötävää ja juotavaa, joita opiskelijat olivat yleensä tehneet itse. Sen jälkeen tilassa vietettiin aikaa keskustellen noin pari tuntia. Läsnä oli myös yleensä aina yksi opintojakson kolmesta opettajasta, joka vastasi sisällön arvioinnista sekä hankkeen projektikoordinaattori (vieraana). Iltapäivällä kello kahden jälkeen tila purettiin pois. Somalialaisen tilan herkulliset tuoksut ja maut. Lopuksi opiskelijaryhmät laativat kukin toiminnastaan opintojaksolle tarkoitetun raportin. Raportteja kertyi yhteensä 10, jotka olivat pituudeltaan sivua. Raporteissaan opiskelijat käsittelivät valitsemaansa vähemmistökulttuuria yleistasolla. He kertoivat kohdekulttuurinsa/maansa kulttuurista, historiasta, uskonnosta, ruoka- ja tapakulttuurista ja kyseisen maan/kulttuurin suhteesta Suomeen. Lisäksi he kertoivat kohdekulttuurinsa maahanmuuttajien sopeutumisesta ja kotoutumisesta Suomeen sekä maahanmuuton syistä, taustoista, historiasta. Lisäksi monet käsittelivät raporteissaan sitä, millainen on kyseisen vähemmistön suhde valtaväestöön ja suomalaiseen kulttuuriin, missä asemassa he ovat ja miten he ovat (ryhmänä) Suomeen sopeutuneet. Yleistiedon jälkeen ryhmä kertoi raporteissaan haastattelustaan. Haastatellusta yhteistyökumppanista kerrottiin raporteissa hiukan taustatietoja ja yleensä haastattelun sisällöstä. Käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi yhteistyökumppanin muistot liittyen kohdemaahan, muutosta Suomeen, kokemuksista Suomeen sopeutumisessa, suomalaisen ja kohdemaan kulttuurin eroista ja yhtäläisyyksistä, omasta identiteetistä, stereotypioista, ennakkoluuloista sekä mahdollisesta syrjinnästä. Yksi ryhmä totesi, että haastattelu kesti peräti kolme tuntia.

7 6 Lisäksi raporteissa kerrottiin moniaistisen tilan rakentamisesta ja suunnittelusta. 6. Toiminnan tulokset Ensimmäisen pilotin tuloksia voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta: opiskelijoiden oppimisen, opetusmenetelmän kehittämisen ja kolmanneksi myös asiakasryhmän eli maahanmuuttajien voimaantumisen, näkökulmasta. Monet opiskelijaryhmät toteavat raporteissaan, että moniaistisen tilan rakentamisprosessi oli miellyttävä, toiminnallinen vaihtoehto luokkaopetukselle. Positiivisiksi asioiksi mainittiin mm. oman kulttuurisen näkemyksen avautuminen tutustuttaessa vieraamman kulttuurin edustajaan sekä aidon vuoropuhelun syntyminen eri kulttuureiden välillä (esimerkiksi stereotypioiden olemuksen pohtiminen). Valmis ruandalainen olohuone odottaa vierailijoita kylään. Ensimmäisestä pilotista saatiin monia tärkeitä käytännön kokemuksia, joiden avulla moniaistisen tilan käyttöä monikulttuurisuuden, kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen menetelmänä voidaan parantaa. Menetelmää sovelletaan uudelleen jo keväällä 2012 Laurean kahdella opintojaksolla: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sosiaalietiikka (01280/00029) sekä jälleen Moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus (V0044) -jaksoilla, jolloin ensimmäisessä pilotissa kootut kokemukset on otettu huomioon. Moniaistisen menetelmän tavoitteena on myös olla toimijoiden tai asiakkaiden voimaantumisen välineenä. Tässä pilotissa yhteistyökumppanien mielipiteet tulevat esiin ainoastaan opiskelijoiden tekemien raporttien välityksellä. Raporttien perusteella yhteistyökumppaneina toimineet maahanmuuttajat pitivät yleensä yhteistyötä onnistuneena. Tässä pilotissa kontakti oli hyvin lyhyt, mutta monelle opiskelijalle jäi kuitenkin se olo, että menetelmää voisi soveltaa vastaisuudessakin voimaantumisen välineenä.

8 7 7. Toiminnan arviointi Seuraavassa arvioidaan pilottia opiskelijoiden raporttien perusteella. Ensin pohditaan koko oppimistehtäväprosessin sujuvuutta. Tämän jälkeen opiskelijat pohtivat omaa, oppimistehtävän tavoitteiden mukaista oppimistaan kulttuurista ja kulttuurinvälisestä vuorovaikutuksesta, työskentelystä maahanmuuttajien kanssa sekä maahanmuuttajien elämäntilanteesta. Lyhyesti arvioidaan yhteistyökumppanien näkökulmasta menetelmän toimivuutta. Sitten pohditaan opiskelijoiden näkökulmasta moniaistisen tilan toimivuutta ja sitä miten menetelmää voitaisiin kehittää. 7.1 Oppimistehtäväprosessi Oppimistehtävän teon suunnittelu ja ryhmätyöskentelyn organisoituminen tapahtui ryhmissä eri tavoin. Joissain ryhmissä työt jaettiin ryhmäläisten kesken varhaisessa vaiheessa ja toisissa tehtiin eri tehtävät yhteisvoimin. Opiskelijat kokivat kulttuuriryhmän valitsemisen suhteellisen helpoksi. Tietyn etnisen kulttuurin valitsemisen syyksi mainittiin esimerkiksi kiinnostus kyseiseen kulttuuriin, ryhmän edustajilla oli jo kyseisestä kulttuurista tuttavia tai ystäviä, kyseinen kulttuuri on näkyvä Suomessa (mikä sai haluamaan lisätietoja), yhteystiedot yhteyskumppaniin saatiin tuttavilta tai perheenjäseniltä. Jotkut ryhmät kertoivat, että yhteistyökumppanin löytäminen ei ollut helppoa, mihin olisi toivottu opettajilta (sekä hankehenkilöstöltä) enemmän tukea. Suurin osa opiskelijoista totesi, että työskentely yhteistyökumppaneiden kanssa sujui yleisesti hyvin. Pari ryhmää totesi, että haastatellun löytäminen tehtävää varten oli haasteellista ja aikaa vievää. Kaikilla ei ollut valmiina kontakteja maahanmuuttajiin. Toisaalta myös eräässä raportissa todettiin, ettei työssäkäyvillä ihmisillä ollut aikaa tai mahdollisuutta sitoutua keskellä päivää tapahtuvaan toimintaan muutamaksi tunniksi: Pohdimme myös, oliko tehtävän oletus se, että useimmat maahanmuuttajat ovat työttömiä, kun heidän oletettiin pääsevän helposti kesken arkipäivän vierailemaan koulullemme. Saman syyn takia myös osa opiskelijaryhmistä ei saanut haastattelemaansa yhteistyökumppania vieraaksi moniaistiseen tilaan. Eräs opiskelijaryhmä totesi, että haastateltu yhteistyökumppani sai järjestettyä pitkän lounastauon työpaikaltaan ja opiskelijat hakivat hänet omalla autollaan koululle. Ilman autokyytiä vierailu koululle ei olisi ollut mahdollista ja lyhyenkin vierailun arvoa pidettiin suurena ryhmän parissa. Opiskelijat nostivat ongelmana esille lyhyeksi koetun ajan tehtävän toteutukselle - aikaa prosessille olisi pitänyt olla enemmän. Eräs ryhmä totesi myös tehtävänannon olleen epäselvä ja ohjeet keskenään ristiriitaisia. He kokivat myös, ettei vierailijoita (toisia opiskelijoita) ollut ohjeistettu tarpeeksi, koska nämä saattoivat olla tilassa vain hetken ja lähteä sitten pois. Myös palautetta toteutuksesta kaivattiin enemmän joidenkin ryhmien parissa (sekä muilta opiskelijoilta että opettajilta). Ryhmä koki moniaistisen tilan rakentamisen ja työstämisen mielenkiintoisena ja uudenlaisena oppimistapana. Osa ryhmästä suorittaisi kurssit kuitenkin jatkossa mieluummin perinteisin menetelmin. Toiset taas kokivat, että tällaista menetelmää voisi käyttää opiskeluun jatkossakin, mutta siihen tulisi varata enemmän aikaa, jotta

9 8 siitä saisi kaiken hyödyn irti. Ryhmästämme tuntui hieman turhauttavalta, että tilaa rakennettiin koko päivä, mutta se oli pystyssä vain muutaman tunnin. Myös vieraamme koki, että tilaprojektin tekemiseen voisi käyttää huomattavasti enemmän aikaa. Kokonaisuudessaan useimmat opiskelijat pitivät oppimistehtävää kuitenkin onnistuneena. Toiminnallisuus koettiin hyvänänä. Ryhmätehtävän tekeminen oli mukavaa ja erilaista kuin ennen. Projektissa saimme hyödyntää musiikkia, kuvia, hajuja ja makuja sekä käyttää luovuutta tilan rakentamisessa. Opimme työn aikana monipuolisia asioita kohdekulttuuristamme. Elämää pursuava kuva espanjalaisesta tilasta. 7.2 Tehtävä monikulttuurisuudesta ja kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta oppimisen välineenä Opiskelijat kokivat kokonaisuudessaan oppineensa kulttuurista, maahanmuuttajien elämäntilanteesta sekä vähemmistöjen elämästä Suomessa. Teoriatiedon yhdistyminen haastatteluissa saatuihin kokemuksiin opetti opiskelijoita näkemään kulttuurien moninaisuuden. Myös vierailut muissa tiloissa olivat opettavaisia. Tapaaminen vieraan kanssa oli miellyttävä kokemus, haastateltava oli avoin ja kertoi mielellään omasta ja perheensä historiasta. Ryhmä sai haastattelusta paljon irti ja koki mielenkiintoiseksi sen, että kuulivat kulttuurinedustajalta itseltään asioista, eikä vain tutustuneet kirjallisiin lähteisiin. Toisten opiskelijoiden moniaistisissa tiloissa vierailu oli myös mielenkiintoista, sillä vieraisiin kulttuureihin tutustuminen antoi uusia näkökulmia omaan kulttuuriin. Koemme, että tämä oppimistehtävä antoi meille paljon käytännön tietoa ja taitoa, jota voimme hyödyntää tulevaisuudessa kohdatessamme vieraiden kulttuurien edustajia sekä työssämme että vapaa-ajallamme.

10 9 Projektin myötä osalla ryhmän jäsenistä käsitys kohdemaasta ja sen asukkaista on muuttunut Vieraaseen tutustumisen jälkeen. Myös kuva kyseisen maan valtauskonnosta on muuttunut. Koimme moniaistisen tilan ja siihen liittyvän haastattelun mielenkiintoiseksi, antoisaksi ja ajatuksia herättäväksi. Jokainen meistä koki oppineensa lisää Turkista, sen kulttuurista ja omista eri kulttuureihin liittyvistä käsityksistään. Moniaistinen tila auttoi konkreettisella tavalla tiedostamaan omia ennakkokäsityksiämme ja olettamuksiamme suhteessa vieraisiin kulttuureihin. Tosin opiskelijaraporteissakin nostettiin esiin vaara, että toiminta voi vahvistaa stereotypioita eikä purkaa niitä, mikäli yksilönäkökulma unohdetaan ja kulttuuri nähdään ainoana yksilöidentiteettiä määrittelevänä tekijänä. Kulttuurin vaikutusta työskentelyyn ja viestintään maahanmuuttajan kanssa opiskelijat pohtivat jonkin verran. Yksi asia jossa mahdolliset kulttuurierot nousivat esille, oli aikatauluista ja tapaamisista sopiminen. Kolme ryhmistä kertoi, että vieras oli luvannut tulla paikalle tilaan, mutta hän estyi saapumasta viime hetkellä. Huomasimme, että joidenkin kulttuurin edustajien on vaikea sanoa suoraan ei. Esimerkiksi pyytäessämme heitä vierailijoiksi moniaistiseen tilaamme, he sanoivat sen sopivan, mutta myöhemmin kävi ilmi, etteivät he pääsekään vierailemaan. Erään ryhmän yhteistyökumppani oli paljon myöhässä. Osa muista vierailulle tulleista opiskelijoista ehti jo poistua tilasta eikä näin ollen nähnyt ollenkaan päävierasta, mikä tuntui ryhmästä epäreilulta. Kun vieras vihdoin pääsi paikalle, hänen kertomuksensa oli tiivistettyä eikä kysymyksille jäänyt paljoa aikaa. Tilan toteutus jäi ehkä hieman rikkinäiseksi viime hetkessä tapahtuneiden muutoksien vuoksi, sillä halusimme nimenomaan vieraidemme kuulevan haastateltavamme henkilökohtaisen näkemyksen kotimaansa ja Suomen välillä. Toisaalta ryhmä totesi raportissaan, että tällaiset viime hetken muutokset ovat aina mahdollisia, kun yritetään

11 10 sovittaa monen eri ihmisen aikatauluja yhteen. Ryhmä koki, että saivat vierasta odotellessaan improvisoitua ohjelmaa ja heräteltyä keskustelua. Jos vieras olisi ehtinyt ajoissa paikalle, tila olisi ryhmän mielestä ollut onnistuneempi. Kielen tai yhteisen kielen puuttumisen merkitystä vuorovaikutukselle opiskelijat pohtivat jonkin verran raportissaan. Opiskelijat totesivat, että tehtävä antoi hyvää harjoitusta tulevaisuutta varten myös tästä näkökulmasta. Eräs ryhmä kertoo raportissaan, että haastateltava oli yhden ryhmäläisen poikaystävä, joka ei puhunut kuin vähän englantia ja suomea. Raportissaan ryhmä pohti mm. työskentelyä tulkin välityksellä ja tulkin tehtävän merkityksellisyyttä. Se toi omat haasteensa haastattelussa sekä tilan esittelyssä. Tyttöystävän piti kääntää muiden kysymykset yhteistyökumppanillemme ja hänen vastauksensa piti kääntää kyselijöille suomeksi. Käännöksiä tulkki ei osannut tehdä täydellisesti ja ja joitain osia hän saattoi jättää sanomatta, joten ainakin ryhmämme jäsenet, jotka haastattelivat Vierasta jäivät miettimään, että mitäköhän tämä oikeasti sanoi ja mitä jäi ehkä kääntämättä. 7.3 Moniaistisuuden toteuttaminen Tilan suunnittelussa ja rakentamisessa otettiin huomioon haastateltujen yhteistyökumppanien muistot ja kertomukset. Jotkut ryhmistä joutuivat etsimään sopivaa materiaalia tilaa varten itsenäisesti enemmän, kuin toiset taas löysivät suurimman osan tarvitsemastaan aineistosta Moniaistisen tilassa jo olevista tarvikkeista. Osalla ryhmistä oli omasta takaa materiaalia tilaa varten (esim. jos oli ollut vaihdossa tai tunsi kyseisen vähemmistökulttuuriin edustajia; myös yhteistyökumppanit toivat itse tavaroita tilaan lainaksi). Monet ryhmät pohtivat tarkkaan, mitä tilalla halutaan viestiä ja mitkä materiaalit sopivat kyseiseen viestiin. Materiaalipulaa ei loppujen lopuksi tullut kenellekään. Yhdestä ryhmästä tuntuikin, että pienesineistöä tilaa varten oli jo liikaa. Moniaistisessa tilassa ei ollut kovin paljon materiaalia juuri Viroon liittyen. Huomasimme, että monessa muussakin tilassa oli käytetty samoja kankaita. Päätimme siis itse hankkia materiaaleja, jotta saisimme tilasta juuri sen näköisen kuin halusimme. Autenttisen tunnelman luomiseksi halusimme tilaan virolaisia symboleita. Osan kuvista tulostimme internetistä. Käytimme myös tuttavan Virossa ottamia matkakuvia. Makujen ja hajujen hankkimiseksi käytiin Tikkurilassa sijaitsevassa virolaisessa elintarvikeliikkeessä ostamassa tyypillisiä virolaisia herkkuja (koululta oli saatu ostoksia varten 10 euroa). Halusimme tuoda ilmi viron ja suomen kielen samankaltaisuuksia ja suunnittelimmekin laittavamme tilan seinälle virolaisia sanoja ja tervehdyksiä, joiden perässä olisi suomennus. Eräs ryhmä kertoo, kuinka heidän yhteistyökumppaninsa selkeä lapsuuden muisto liittyi maalaismaisemaan ja kanoihin. Niinpä ryhmä keksi tuoda tilaan kuivaa heinää ja kananmunia ja risuja juuttisäkin kera. Lisäksi he tarjoilivat tilassaan vieraille leipää, jota haastateltu yhteistyökumppani muisteli syöneensä lapsena maalla. Myös muita kuin pelkästään ruokaaineiden hajuja koetettiin hyödyntää. Erään ryhmän yhteistyökumppani muisti lapsuudesta maalin hajun myönteisiin asioihin kytkeytyvänä. Kyseinen ryhmä tekikin tilaansa maalin hajua jäljittelevän

12 11 hajusekoitteen. Myös oikeanlainen valaistus tilassa oli tärkeää, osa tiloista piti olla valoisampi, kun osasta tehtiin hämärämpiä. Aivan kaikki ryhmät eivät rakentaneet tilaa varsinaisesti pohjautuen yhteistyökumppaninsa kertomuksiin ja muistoihin, vaan tekivät tilasta enemmänkin yleistä käsitystä vastaavan. Esimerkiksi Espanja-ryhmä kertoo raportissaan: Jopa vieraamme ihmetteli musiikkivalintoja, koska soitimme esimerkiksi Andalusian mustalaisten kehittämää flamencoa. Mietimme ensin, että tekisimme tilaan rantamaisen tunnelman, koska haastateltavallemme ranta on tärkeä paikka, mutta päädyimme tekemään tilasta perinteisen espanjalaistyylisen punaista ja keltaista väriä käyttäen materiaalien puutteen takia. Japani-ryhmä kertoo, kuinka he olivat haastatelleet kahta japanilaista vaihto-oppilasta. Tilaa rakennettaessa käytettiin sekä haastattelun aineistoa että yleistietoa ja matkamuistoja. Haastateltavat eivät päässeet vierailemaan tilassa, mutta osallistuivat tilan suunnitteluun ja ideoimiseen. Moniaistisen tilan isännöinti sujui hyvin. - - Ensin annoimme vieraille aikaa tutustua tilaan ja tuomiimme herkkuihin. Tämän jälkeen istuuduimme alas ja jaoimme muiden kanssa japanilaisten vaihto-oppilaiden kertomia asioita sekä omia muistoja Japanin matkalta. Yksi ryhmä totesi myös raportissaan, että budjetti olisi voinut olla suurempi, jolloin olisi voitu ostaa parempilaatuisempia ja monipuolisempia elintarvikkeita. Muutamasta raportista kävi ilmi, että jos tilaa pääsi rakentamaan jo edellisenä päivänä, se mahdollisti paremmin tilan johdonmukaisuuden ja tavaroiden sijoittelun tarkemman miettimisen. Raporteissa kerrotaan, miten opiskelijat hyödynsivät moniaistisuutta tilassaan: Erilaisilla kulttuuriin liittyvillä esineillä, tietyn värisillä kankailla, kohdekulttuuriin liittyvillä juomilla ja ruuilla (maut, tuoksut, hajut).

13 12 Lisäksi tiloissa soitettiin musiikkia, jota saatiin yleisemmin joko kirjastosta lainaamalla tai internetistä. Osa ryhmistä soitti kohdekulttuureihinsa perinteisemmin kytkeytyvää musiikkia, kun osa taas soitti nimenomaan yhteistyökumppaninsa suosikkeja, vaikka ne eivät olisi olleetkaan niin paljon juuri kyseisen kulttuuria edustavia. Videotykeillä pyöri joissain tiloissa erilaisia animaatioita tai lyhytfilmejä äänineen. Yleensä kaikki äänet tulivat joko musiikista tai sitten projektorin heijastamasta lyhytfilmistä. Yksikään ryhmistä ei ollut nauhoittanut äänimaailmaan itse. Still-tykillä oli usein haastatellun elämään liittyviä valokuvia. Eri elementeillä pyrittiin luomaan kodikasta ja vuorovaikutusta tukevaa tunnelmaa. Pyrimme luomaan kodikasta tunnelmaa asettelemalla huonekaluja ja istuimia niin, että tila tulee kokonaisvaltaisesti käyttöön ja tyynyjen päällä voi istua myös keskellä huonetta. Yritimme asetella huonekalut ja istuimet niin, etteivät ne olisi suoraan kopioitu aiemmista esittelytiloista. 7.3 Tila vuorovaikutuksen edistäjänä Opiskelijat pyrkivät luomaan tilan, jossa vuorovaikutus olisi ollut mahdollisimman helppoa ja luontevaa. Joissain tiloissa oli enemmän suunniteltua ohjelmaa, esimerkiksi opiskelijat kertoivat maan historiasta ym. Toisissa kohtaaminen oli enemmän vapaamuotoista. Tilan esittely rakentui pitkälti päävieraan ympärille, kun hän kertoi kokemuksiaan Ruandasta ja Suomesta. Vierailijat ja ryhmän jäsenet kyselivät häneltä paljon, mutta paikoin syntyi myös aitoa keskustelua. Esittely kesti noin kaksi tuntia ja sen aikana keskustelu kävin varsin vilkkaana. Vieraiden tullessa tilaan tarjoilimme heille teetä ja iranilaisia makuja musiikin soidessa taustalla. Päävieras kertoi samalla vieraille erilaisista hajuista ja mauista heidän kierrellessään ympäri tilaa. Tämän jälkeen vieraat vähitellen istuutuivat ja aloimme kerto lyhyesti Iranista. Sitten annoimme puheenvuoron päävieraalle, joka kertoi omista kokemuksistaan ja vastaili vieraiden esittämiin kysymyksiin. Ruoka maistui vieraille, joita oli melko paljon. Heijastimme aluksi seinälle pyörimään Nigerian itsenäisyyspäivän kunniaksi järjestetyn tanssiesityksen, jonka jälkeen kerroimme nigerialaisesta kulttuurista, historiasta, uskonnosta ja politiikasta, sekä haastattelustamme (vieras ei päässyt paikalle). Teoriaosuuden aikana taustalle heijastettiin erilaisia kuvia Nigeriasta ja nigerialaisista. Tämän jälkeen soitimme nigerialaista musiikkia ja laitoimme tuomamme rummut kiertoon, jotta jokainen saisi kokeilla rummuttelua musiikin tahdissa. Ilmapiiri oli avoin ja keskusteleva. Tavoitteena oli luoda rento ja avoin tunnelma tilaan, missä ryhmä onnistui mielestään hyvin. Hämärä valaistus, taustamusiikki ja lämpimät kankaat loivat harmonista tunnelmaa tilaan. Keskustelua syntyi paljon ja vierailijat rohkaistuivat kysymään avoimesti päävieraan kokemuksista. Ryhmä sai positiivista palautetta vierailijoilta. Myös päävieras itse koki tilan onnistuneeksi ja tunnelma oli hänelle kotoinen. Hän koki mielekkääksi kertoa omasta kotimaastaan ja kokemuksistaan

14 13 Suomessa. Mielestämme tilassa tapahtui hyvä kohtaaminen ja pääsimme hetkeksi osaksi Iranin kulttuuria. Ryhmämme tunne Ruanda-tilan onnistumisesta vastasi muiden ihmisten palautteita. Vierailevien ryhmien jäsenet kokivat parituntisen jutteluhetken päävieraan kanssa antoisaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi. Tila koettiin tunnelmalliseksi ja hyvin rakennetuksi, jossa huokui mukava ja viihtyisä ilmapiiri. Yksi ryhmistä oli saanut tietää vieraan estymisestä tapahtuma-aamuna. Vieraan oli ollut tarkoitus tuoda mukanaan valokuvia perheestä sekä oman kulttuurinsa herkkuja; ryhmä ehti kuitenkin käydä vielä aamulla kaupassa hankkimassa korvaavia makuja. Eräs ryhmä totesi, ettei yleisössä herännyt kysymyksiä tai kommentteja, vaikka ohjaava opettaja niitä oli yrittänyt herätellä. Keskustelu pysyi ryhmän ja haastateltavan välisenä, muut vieraat eivät osallistuneet. Kuva on otettu venäläisestä tilasta. Pohdimmekin jälkeenpäin, että johtuiko tämä siitä, ettei haastateltavamme voinut viettää tilassa kuin tunnin verran vai oliko tilanne niin uusi opiskelijoille, kun olimme ensimmäinen ryhmä esittelyvuorossa. Vieras esiintyi tilassa luontevasti ja otti kontaktia yleisöön kyselemällä kokemuksia omasta (vähemmistökulttuuristaan). Esittelystä olisi tullut mielenkiintoisempi, mikäli yleisö olisi osallistunut aktiivisemmin. Toiminnallisuus ja pieni ryhmäkoko edistivät luontevaa vuorovaikutusta. Vieras valmisti halukkaille kahvia, mikä osoittautui hyväksi ideaksi, sillä kahvin valmistelua seuratessaan osa vieraista uskaltautui rupattelemaan vapaammin Vieraan kanssa. Toisaalta paikalla olevien ihmisten vähäinen määrä ja Vieraan mukava isännöinti saivat aikaan vapautuneen ja rentoutuneen ilmapiirin ihmisten istuutuessa kahvi- ja teekupillistensa kanssa sohville kuuntelemaan hänen kertomisiaan. Monet uskaltautuivat jakamaan myös omia kokemuksiaan Turkista ja kohtaamisistaan turkkilaisten kanssa.

15 Tila voimaannuttavana kokemuksena Tila parhaimmillaan toimi miellyttävänä kohtaamispaikkana ja toisaalta myös vierailijoiden näkökulmasta voimaannuttavana. Suurin osa yhteistyökumppaneista oli hyvällä mielellä mukana tehtävässä ja siitä myös innoissaan. Yhteistyökumppanimme suhtautui alun alkaen myönteisesti ja innostuneesti, koki hankkeen tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Vieras koki, että projektin tarkoitus oli avartaa ihmisten maailmaa ja vähentää ennakkoluuloja. Päävieras löysi tilasta tuttuja asioita ja esineitä, kuten matot ja punottu kori, joita hänen entisessä kotimaassaan käytetään. Kokemus oli kokonaisuudessaan antoisa niin ryhmäläistemme osalta, kuin palautetta antaneiden kohdalta. Tehtävänanto vaikutti aluksi oudolta ja meistä oli vaikeaa pyytää ketään kertomaan meille itsestään. Meistä tuntui epämukavalta pyytää X:ää tulemaan koulullemme, jolloin hänen roolinsa maahanmuuttajana korostuu. Ennakkokäsityksistämme poiketen X ilahtui kutsusta. Hän oli tilassa avoin ja kertoi mielellään itsestään ja kulttuuristaan. Oli mukavaa oppia uusia asioita maahanmuuttajan näkökulmasta, mutta mielestämme tämä selkeä erottelu maahanmuuttajiin ja valtaväestöön vain suurensi jo entuudestaan kuilua erilaisten kulttuurien väillä. Kolmen ryhmän yhteistyökumppanit eivät päässeet paikalle valmiiseen Moniaistiseen tilaan. Päävieraan puuttuminen koettiin kyseisissä ryhmissä harmittavaksi, vaikka yleisesti ottaen koettiinkin, että prosessista selvittiin muuten hyvin. Ryhmät kokivat myös yllättäväksi sen, etteivät kaikki päävieraat päässeet paikalle aiemmista lupauksista huolimatta. Toisaalta esiintyminen tilassa ei ollut mikään helppo tilanne kaikille vieraille. Opiskelijoita olisi ehkä pitänyt ohjeistaa enemmän vieraan ja muiden opiskelijoiden isäntänä toimimisessa, jotta kohtaamiset olisivat olleet voimaannuttavia. Mielestämme vieras otti yllättävän paljon vastuuta tehtävämme onnistumisesta. Tämän huomasi esimerkiksi siitä, kun osa vierailijoista poistui moniaistisesta tilasta kesken kaiken. Meissä tämä ei herättänyt suuria tunteita, mutta Vieras oli selvästikin huolissaan ja pohti, johtuiko vieraiden poistuminen hänen omasta käytöksestään. Keskustelimme tästä Vieraan kanssa ja yritimme vakuuttaa, ettei hän ollut tehnyt mitään väärin, vaan seuraavan päivän tentti esimerkiksi saattoi vaikuttaa asiaan. Toisaalta myös yhteistyökumppanit saattoivat kokea tehtävän leimaavana ja kulttuurieroja liikaa korostavana. Jos yhteistyökumppani ei kokenut saavansa yhteistyöstä ja toiminnasta mitään, oli yhteistyöhön vaikea motivoitua. Jotkut opiskelijat toivoivatkin selkeämpää yhteistyösuunnitelmaa ja yhteistyöstä sellaisen tahon kanssa, joka samalla hyötyisi jotenkin yhteistyöstä (kuten kotouttamiskoulutus). Saimme myös palautetta siitä, että tehtävä lokeroisi etnistaustaisia ihmisiä liikaa, eikä tehtävässä lähestyttäisi ihmistä ihmisenä vaan taustansa kautta. Tämä mielenkiintoinen näkökulma herätti keskustelua myös ryhmässämme. Toisilla

16 15 haastatteluun kysytyillä heräsi myös kysymys, mitä he saavat vaivan palkaksi tehtävään osallistumisesta. Pohdimmekin, olisiko järkevää kehittää jonkinlaista yhteistyötä koulun ja maahanmuuttajaopiskelijoiden välillä, jolloin molemmat osapuolet hyötyisivät projekteista esimerkiksi opintopistein tai kokemuksin. Projektissa harjoiteltiin myös haastattelua tutkimusmenetelmänä ja toisaalta myös asiakastyön välineenä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille haastattelu ei ollut aina kovinkaan helppo tehtävä. Esimerkiksi kaikkia haluttuja asioita ei uskallettu ottaa haastattelussa esille, koska pelättiin vieraan loukkaamista. Myös väärinymmärrysten mahdollisuus eri kulttuuritaustaisten ja kielitaustaisten ihmisten kesken huomioitiin. Haastattelutilanne ei ole ideaali aidolle kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle. Haastattelussa haastateltava asetetaan väistämättä eri asemaan haastattelijoiden kanssa. Tästä huolimatta saavutimme kuitenkin yhteisymmärryksen ja tunsimme haastattelumme onnistuneen hyvin. 7.5 Palautteen keruu Opiskelijat saivat toiminnastaan suullista palautetta yhteistyökumppaneilta, muilta opiskelijoilta sekä opettajilta. Osa palautteesta annettiin yleensä heti tilassa, toiminnan päättymisen jälkeen. Suurin osa ryhmistä koki saaneensa positiivista palautetta. Myös heidän yhteistyökumppaninsa olivat kokeneet tehtävän mielekkääksi ja tärkeäksi. Toisaalta pari ryhmää koki, ettei saanut tilan toteutuksesta minkäänlaista palautetta muilta läsnäolijoilta, mitä olisi kaivattu. Aistien-hankkeen organisoitumisen kannalta ensimmäisen pilotin toteutus tuli niin nopeasti, ettei hankkeen tiimoilta oltu vielä ehditty laatia yhteistä palautteen keräämisjärjestelmää tai suunnitelmaa. Opiskelijoiden täytettäväksi tarkoitetut palautelomakkeet saatiin opiskelijoiden käyttöön vasta, kun varsinainen opintojakso oli jo ohi, jolloin opiskelijat eivät enää palautetta täyttäneet. Palautetta ei myöskään kerätty opettajilta eikä yhteistyökumppaneilta. Opintojaksolla oli palautekeskustelutilaisuus, johon hankehenkilökunta ei osallistunut. Yksi kurssin kolmesta opettajasta kertoi hankehenkilökunnalle tarkemmin tunnelmiaan opintojakson jälkeen tehtävän onnistumisesta. Jatkossa palautetta kerätään keskitetymmin hankkeen Arviointisuunnitelman mukaisesti, jotta varmasti voidaan hyödyntää kaikkia saatuja kokemuksia. 7.6 Kehittämisehdotuksia Pilotista saaduista kokemuksista sekä opiskelijoiden raporttien perusteella voidaan löytää monia kehittämisehdotuksia. Opintojakson kehittämisestä on keskusteltu seuraavaa: - opiskelijoiden ohjeistusta ja ohjaamista tulee lisätä. Syksyn pilotin jälkeen hankkeessa onkin kirjoitettu uudet moniaistisen tilan käytäntöjä kehittävät ohjeet opiskelijoille. - oppimistehtävä olisi hyvä sijoittaa pitemmälle ajanjaksolle ainakin siten, että opiskelijat voisivat varhaisessa vaiheessa etsiä sopivaa informanttia

17 16 - teoriaopetusta tulisi olla enemmän, jotta opiskelijat tunnistavat tehtävään liittyviä teoreettisia näkökulmia: kulttuurin käsite ja kulttuurienvälinen viestintä, maahanmuuttajien elämäntilanne.. - opintojaksolla moniaistisen tilan ryhmät olivat välillä liian isoja luontevalle keskustelulle Monikulttuurisen vuorovaikutuksen ja maahanmuuttajavieraiden kanssa työskentelyssä tulisi huomioida: - voitaisiin tehdä pitempijänteistä yhteistyötä jonkun tahon, kuten kotouttamiskoulutusta järjestävien kanssa (tätä on hankkeessa aiemmin kokeiltu, ongelmaksi saattaa muodostua yhteisen aikataulun löytäminen sekä ainakin alkuvaiheen kotouttamiskoulutuksessa olevien kielitaito) - opiskelijoita tulee ohjeistaa tilassa tapahtumaan toimintaan paremmin: isäntien ja vieraiden vuorovaikutusta tulee pohtia etukäteen ja on isännän vastuulla, että vieras viihtyy. Jotkut vieraat ovat oma-aloitteisia ja puheliaita, joitain on haastateltava enemmän. Vieraaksi tulo on aina vapaaehtoista ja vieraalle pitää kertoa tilanteesta mahdollisimman paljon etukäteen, vieraan yksityisyyttä ja halua kertoa henkilökohtaisia asioita on syytä kunnioittaa - Yksityisyyden suojasta tulee myös keskustella opiskelijoiden kanssa: vieras määrittelee, mistä haluaa puhua - opiskelijoita tulee valmentaa myös yllättäviin tilanteisiin: mitä tehdään, jos vieras ei tulekaan, on myöhässä, loukkaantuu jostain kysymyksestä, tms. Moniaistisen tilan toteutumisesta seuraavaa: - nykyisessä Laurean tilassa sopiva henkilömäärä on alle viisitoista henkeä, isommalla joukolla tila tuntuu ahtaalta, toisaalta luontevaan keskusteluun parempi olisi vielä pienempi ryhmä - luontevaa keskustelua esitelmän sijaan voidaan edistää mm. tyynyjen sijoittelulla, tilaa ei ole myöskään tarkoitettu pitkien esitelmien pitämiseen - opiskelijaryhmää tulisi rohkaista tekemään tilasta yksinkertainen ympäristö, jossa pienesineistöä ei tarvita kovin paljon. Heijastettavilla kuvilla ja musiikilla saadaan viitteellinen ympäristö aikaiseksi. - tilaan sopivat kuvat, jotka eivät pomppaa silmille : hienoilta näyttivät esimerkiksi isot maisemakuvat; ihmisten tulisi kuvissa olla luonnollisessa koossa (ei lähikuvia esim. kasvoista) - musiikin/taustaäänten voimakkuudessa on huomioitava, että äänimaailman on tarkoitus olla taustalla siten, ettei se estä keskustelua - video- tai kuvamateriaalissa tekstit ja firmojen logot pilaavat tunnelman, tarkoitushan ei ole (pääsääntöisesti) esittää mitään matkailumainoksia. - tuoksuissa lienee eniten parannettavaa. Aina tehty ruoka/juomat eivät tuoksunut miltään, myös ruokaa pitäisi voida syödä pikkuhiljaa tilaisuuden edetessä. Tuoksupurkit voisivat kiertää kädestä käteen - tarjottavien syötävien ja juotavien suhteen voisi pohtia, miten ne olisivat koko ajan vieraiden saatavilla - Projektoriin ym. kytkettävät tietokoneet: Kannattaa kytkeä näytönsäästäjät ja lukitusturvaasetukset pois, kannattaa myös tarkistaa, miten virransäästöt (power save) on määritelty eli milloin kannettava/kone menee nukkumatilaan. - kun projektoreilla heijastetaan internetistä aineistoa, pitää muistaa varmistaa toimiva nettiyhteys. Myös jos nettiyhteys ei toimi, olisi hyvä olla jokin varasuunnitelma (esim. muistitikulla jokin kuvashow).

18 17 8. Tiedotus Pilotin toteutus oli Laurean opintojakson sisäinen, joten siitä ei tiedotettu mitenkään yleisesti. Aistien-hankkeesta kerrottiin kuitenkin yleisellä tasolla Laurean nettisivuilla (www.laurea.fi). Aistien-hankkeella ei ollut vielä omia nettisivuja pilotin toteuttamisen aikaan. Pilotista koostettu pilottiraportti julkaistaan kokonaisuudessaan hankkeen omilla nettisivuilla. 9. Miten toiminnan tuloksia aiotaan jatkossa hyödyntää? Aistien-hankkeen ensimmäisessä pilotissa käytettyä menetelmää sovelletaan myös jatkossa Laurean opintojaksoilla. Menetelmä on käytössä jo keväällä 2012 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sosiaalietiikka -opintojaksolla (01280/00029) sekä jälleen Moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus (V0044) -opintojaksolla. Nyt kyseessä ei enää ole hankkeen pilotit, vaan kysymys on toimintamenetelmän juurruttamisesta osaksi Laurean opetusta. Lisäksi menetelmää on hyödynnetty myös erilaisissa muissa tapahtumissa, joissa Laureaammattikorkeakoulu on ollut mukana. Myös hankkeen sisällä on tehty yhteistyötä, Laurean opiskelijat ovat olleet mukana toteuttamassa aistitiloja esimerkiksi Vantaan kaupungin Lumon kirjastoon ja yhteistyö jatkuu edelleen. Lisäksi pilotista saadut kokemukset jaetaan hankkeen muiden toimijoiden kanssa sekä huomioidaan tulevassa toiminnassa. Seuraavissa piloteissa pyritään kiinnittämään enemmän huomiota tiedonkulkuun opettajien, oppilaiden ja hankehenkilöstön välillä. Myös hankkeeseen liittyviä käytännön ohjeistuksia on laadittu opiskelijoille. Jatkossa myös kiinnitetään huomiota palautteen keräämiseen monipuolisesti kaikilta pilottiin osallistuvilta toimijoilta. Venäläisen tilan vieraan lapsuuden muistot liittyivät kanoihin ja heiniin, joita opiskelijat havainnollistavat myös tilassaan.

Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille. Pilottiraportti

Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille. Pilottiraportti Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 27.7.2012 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet...

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen 3.11.2014 GeroInno Kirsi Anthoni, kirsi.anthoni@metropolia.fi Krista Kitti, krista.kitti@metropolia.fi

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013

Työelämän asiantuntijoiden suorittama arviointi. w w w. h a m k. f i. Marjatta Kariniemi 25.2.2013 Koulutuksen työelämävastaavuus ja TKI-toiminnan hyödyntäminen opetuksessa Hämeen ammattikorkeakoulussa Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien tapaaminen 25.2.2014 Työelämän asiantuntijoiden

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva: Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueella järjestettävä varhaiskasvatus Projektissa

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat MINNO Metropolis 2013 - Loppukatselmus Luonto sisällä Vuodenajat 17.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti sisältyy jokaisen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opintoihin, yleensä toteutus 3.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen esimiestyö

Ratkaisukeskeinen esimiestyö valmennus Evirassa Marianne Turja Työhyvinvointipäällikkö Mihin tilanteeseen valmennusta tarvittiin: Evira perustettiin vuonna 2006 yhdistämällä kolme virastoa: (Eläinlääkintä-ja elintarviketutkimuslaitos

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b.

tiistai Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2: tiistai 13 17 Kaksiosainen: Suoritetaan ensin kohta a, aikaa 15 min. Sen jälkeen paperit kootaan ja aloitetaan kohta b. tehtävä 2 a OMENA ESINEENÄ Omenan voi syödä, mutta miten muuten sitä voisi

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä Y-Säätiön purjehdus 2016 Elämyksiä Saaristomerellä 1 KERROMME TAUSTAA KOKEMUKSIA TUTKIMUKSESTA KEHITTÄMISESTÄ JA LOPUKSI MAINOS 2 Yhteistyössä Suomen Purjelaivasäätiö 3 Saaristomeren purjehdus 1. Purjehdusta

Lisätiedot

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana.

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana. Ammattiopisto Tavastian Hotelli-, ravintola-, catering- ja elintarvikeosaston opiskelijat (8) ja opettajat (2) osallistuivat Vana-Vigalan Tehnika ja Teeninduskoolin hallinnoimaan Nordplus junior Vocational

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot