Hallintolain soveltaminen etuusasioissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallintolain soveltaminen etuusasioissa"

Transkriptio

1 Hallintolain soveltaminen etuusasioissa

2 Sisällys 1 Hyvä asiakaspalvelu on osa hyvää hallintoa Hallintolain tarkoitus ja tavoitteet (1 ) Milloin hallintolain säännöksiä sovelletaan? (2 ) Etuusasiat ja muut hallintoasiat Kelan toimielimet ja toimihenkilöt Hallintosopimukset (3 ) Milloin hallintolain säännöksiä ei sovelleta? (4 ) Suhde muuhun lainsäädäntöön (5 ) Hyvän hallinnon perusteet (2 luku) Hallinnon oikeusperiaatteet (6 ) Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7 ) Neuvonta (8 ) Kelan toimialan asiat Ohjaus oikeaan toimivaltaiseen tahoon Sisältö ja menettelytavat Edullisuusvertailu konkreettisessa elämäntilanteessa Informointi etuuden vaikutuksesta toiseen Hakemuksen täyttäminen ja valituksen laatiminen Yhdenvertaisuuden toteuttaminen Kirjeiden, lomakkeiden, ym. selkeys Neuvonnan dokumentointi Hyvä kieli ja käytös (9 ) Viranomaisten yhteistyö (10 ) Asianosaisasema ja puhevallan käyttäminen Asianosainen (11 ) Asiamies ja avustaja (12 ) Valtuutuksen selvittäminen Valtakirjan voimassaolo ja sisältö Vajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvojan oikeus käyttää puhevaltaa (14, 15 ) Edunvaltontavaltuutus Vireilletulo ja asian käsittely Asiakirjan sisältö (16 ) Lähettäjän vastuu (17 ) Vireillepano (19 ) Asian vireillepanotapa Asiakirjan saapumispäivä (18 ) Vireilletuloaika (20 ) Sähköinen asiointi... 17

3 11.4 Asiakirjan siirto (21 ) Asiakirjan täydentäminen (22 ) Käsittelyn viivytyksettömyys (23 ) Tulkitseminen ja kääntäminen (26 ) Taustaa Kelan velvollisuus Kelan harkinnassa Tulkki- ja käännöspalvelujen käyttäminen Tulkki- ja käännöspalvelujen tilaaminen Kustannuksista vastaaminen Esteellisyys (27 ) Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin ja kääntäjän esteellisyys Esteellisyyden ratkaiseminen (29, 30 ) Asian selvittäminen (31 ) Asiakkaan vastuu Kelan vastuu Selvityspyyntö (32 ) Määräajan asettaminen ja ilmoitus (33 ) Asianosaisen kuuleminen (34 ) Mielipide Uusi selvitys tai vaatimus Kuulematta ratkaiseminen Päämiehen, edunvalvojan ja huoltajan kuuleminen (35 ) Kuulemisesta ilmoittaminen (36 ) Asiakirjoihin tutustuminen Kuuleminen työtä siirrettäessä Suullinen vaatimus ja selvitys (37 ) Tarkastus (39 ) Tietojen kirjaaminen (42 ) Kirjattavat tiedot Merkintöjen tekeminen Asian ratkaiseminen Asiaratkaisu vai tutkimatta jättäminen Päätöksen muoto (43 ) Päätöksen sisältö (44 ) Selkeys ja ymmärrettävyys Täydellisyys Päätöksen perusteleminen (45 ) Perustelujen sisältö Valitusosoitus (47 ) Ilmoitus valituskiellosta ja valituskelvottomuudesta (48 ) Valitusosoituksen korjaaminen (49 )... 35

4 21 Päätöksessä olevan virheen korjaaminen Päätöksen ja muun asiakirjan tiedoksianto Tiedoksianto yksityishenkilölle (56 ) Tiedoksianto yhteisölle, säätiölle, kuolinpesälle ja viranomaisille (57, 58, 68 ) 37 Liite 1. Alueelliset tulkkikeskukset

5 Säädöksiä * Suomen perustuslaki (731/1999) PL * Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) YhdVertL * Hallintolaki (434/2003) * Laki Kansaneläkelaitoksesta (731/2001) * Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930) MääräaikaL * Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) JulkL * Kielilaki (423/2003) KieliL * Saamen kielilaki (1086/2003) Saamen kielil * Hallintolainkäyttölaki (586/1996) HLL * Henkilötietolaki (523/1999) HTietoL * Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa L sähk. asioinnista (13/2003) * Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) nro 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta * Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) nro 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) nro 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä Päätöksiä * Kelan toiminta-ajatus, visio, arvot ja strategia 1 Hyvä asiakaspalvelu on osa hyvää hallintoa Oikeus hyvään hallintoon on jokaiselle perustuslaissa turvattu perusoikeus. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä (PL 21 ). Asiat on käsiteltävä huolellisesti, ja asian käsittelyn lykkäämiselle tulee olla hyväksyttävä peruste. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat myös käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, oikeus saada perusteltu päätös ja oikeus hakea muutosta. Mm. hallintolaissa on tarkemmat määräykset näistä perusoikeuksista. Hyvään hallintoon kuuluvat lisäksi mm. hallinnon palveluperiaate, virkatoiminnan puolueettomuus ja asian käsittelyn objektiivisuus. Kela hoitaa lakisääteistä, julkista tehtävää. Tässä toiminnassa Kela on velvollinen toteuttamaan perusoikeuksia. Kelan asiakaspalvelun vähimmäisvaatimukset on säädetty hallintolaissa, minkä lisäksi hyvää hallintoa koskevia säännöksiä on Kelan toteuttamassa etuuslainsäädännössä. Asiakaspalvelua ja hallintoa ohjaavat myös Kelan toiminta-ajatus, visio, arvot ja strategia. Soveltaessaan lakeja Kelan on noudatettava perusoikeusmyönteistä laintulkintaa. Sen mukaan perustuslain kanssa sopusoinnussa olevista lain tulkintavaihtoehdoista tulee valita se, joka parhaiten toteuttaa perustuslain tarkoituksen. Jos esimerkiksi on epäselvyyttä siitä, onko asiakasta kuultava tai onko päätös perusteltava, kuullaan ja perustellaan. Lisäksi noudatetaan myönteisen tulkinnan ensisijaisuuden periaatetta. Tämä tarkoittaa, että jos kaiken asianmukaisen selvityksen hankkimisen jälkeen yksittäistapauksessa on vielä useampia ratkaisuvaihtoehtoja, niistä on valittava rajatapauksessa asiakkaalle edullisin. Näin menetellään, jos esimerkiksi hakemuksen saapumisajankohta on epäselvä. 6/2011 1

6 Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että hallintolain (434/2003) 6 :n mukaan viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Säännöksellä on sisällytetty hallintolakiin ns. luottamuksensuojaperiaate. Hallintolain perustelujen (HE 72/2002) mukaan periaatteen keskeisenä sisältönä on, että yksityisten tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä viranomaisten tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. Viranomaistoimintaa ohjaava periaate on myös perusoikeusmyönteinen laintulkinta (3715/4/07). Kelan on käsiteltävä ja ratkaistava jokainen sille jätetty, riittävästi yksilöity asia, josta ilmenee hakija ja se, mitä hän hakee (käsittely- ja ratkaisuvelvollisuus). Ratkaisu voi olla etuuspäätös, vastaus kirjeeseen tai ilmoitus esim. asian siirtämisestä toiselle viranomaiselle. Kelalle esitettyihin kysymyksiin on yleensä vastattava. Jos samasta asiasta tulee toistuvasti kyselyjä, voidaan vastata viittaamalla aikaisempaan vastaukseen. Vastaamatta jättämisen perustelu dokumentoidaan. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin vireillä olevassa asiassa esitettyihin vaatimuksiin ja väitteisiin. 2 Hallintolain tarkoitus ja tavoitteet (1 ) Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista (2 luku) ja hallintoasioissa noudatettavasta menettelystä. Hallintolain tarkoitus on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoitus on myös parantaa hallinnon palvelujen laatua ja edistää tuloksellisuutta. Hallintolain säännökset on kirjoitettu yleensä velvoittavaan muotoon. Lain noudattamatta jättämisestä tai menettelyvirheestä voi seurata, että muutoksenhakuviranomainen kumoaa päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Tavoitteena on parantaa viranomaisten toiminnan laatua ja tehokkuutta selkeyttämällä ja täsmentämällä hallintoasian käsittelyssä noudatettavia menettelyjä sekä parantaa asiakkaiden oikeussuojaa hallinnossa. Laissa kiinnitetään huomiota asiakkaiden tarpeisiin asiointia järjestettäessä ja palveluja tarjottaessa siten, että asiakkailla on tasavertaiset mahdollisuudet hoitaa asioitaan. Lailla tuetaan myös yksilön itsenäisiä mahdollisuuksia suoriutua hallintoasiansa hoitamisesta. Menettelysäännösten keskeinen tavoite on varmistaa, että asiassa päädytään oikeaan lopputulokseen ja että yksilöille laissa turvatut oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Etuusasioissa tehdään yksilön oikeuksia, etuja ja velvollisuuksia koskevia ratkaisuja. Tällainen yksilöä koskeva päätöksenteko on julkisen vallan käyttöä, jossa on tarkoin noudatettava lakia (PL 2 3 mom., lainalaisuusperiaate). Tämä koskee myös hallintolain menettelysäännöksiä. Julkista tehtävää hoitaessaan ja julkista valtaa käyttäessään Kelan toimihenkilöt toimivat virkavastuulla. Virkavastuu tarkoittaa muun muassa rikos- ja vahingonkorvausoikeudellista vastuuta (rikoslaki 40 luku 11 ja vahingonkorvauslaki 5 luvun 1 ). Virheellisen menettelyn seurauksena asiakkaalle voi syntyä oikeudenmenetyksiä esim. väärien neuvojen antamisesta, puutteellisesta neuvonnasta tai siitä, että asia ratkaistaan kuulematta asianosaista tai puutteellisin selvityksin. Virheellisestä menettelystä oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies voi kantelun perusteella antaa huomautuksen. Seurauksena voi olla myös Kelan vahingonkorvausvelvollisuus. Asiakkaan vahingonkorvausvaatimuksen käsittely Kelassa määräytyy hallinnollisen toimivaltapäätöksen mukaisesti. 6/2011 2

7 3 Milloin hallintolain säännöksiä sovelletaan? (2 ) Hallintolakia sovelletaan kaikkiin hallintoasioihin Kelassa. Näihin kuuluvat etuusasiat, sisäisen hallinnon asiat ja sidosryhmäyhteistyö. 3.1 Etuusasiat ja muut hallintoasiat Etuusasioiden käsittelyn päävaiheita ovat asian vireilletulo, valmistelu, päätöksenteko, päätöksen tiedoksianto ja maksuunpano. Mm. etuuden takaisinperinnöissä ja työterveyshuollon korvausasioissa menettelyyn kuuluu myös esittely. Hallintolain periaatteita sovelletaan myös asiakirjojen lähettämiseen, päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoon sekä neuvontaan. Etuusasia on hallintoasia niin pitkään kuin sitä käsitellään Kelassa, myös muutoksenhakuasiana, itseoikaisuna tai kanteluna. Hallintolakia sovelletaan etuusasioissa mm. asiakaspalveluun päätösten antamiseen lausunto- ja selvityspyyntöihin tiedusteluihin lausuntoihin selvityksiin yhteydenottoihin kuulemisiin kirjeisiin ilmoituksiin ja todistuksiin. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan Kelan hallintoasiassa tekemää ratkaisua. Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Myös atk:lla tehdyt eräajopäätökset ovat Kelan ratkaisuja ja hallintopäätöksiä. Sisäiseen hallintoon kuuluvat esimerkiksi henkilöstö-, talous-, hankinta- ja kiinteistöasiat sekä tutkimustoiminta ja tietopalvelu. Näitä asioita Kelan toimihenkilöt käsittelevät paitsi Kelan sisäisessä toiminnassa myös sidosryhmäyhteistyössä. 3.2 Kelan toimielimet ja toimihenkilöt Hallintolakia sovelletaan Kelan kaikissa toimielimissä. Laki koskee Kelan hallitusta, valtuutettuja, tilintarkastajia, neuvottelukuntia, keskus-, alue- ja paikallishallinnon yksiköitä ja niiden henkilöstöä sekä opintotukilautakuntia. Lakia sovelletaan myös työpaikkakassoissa niiden hoitaessa SVL:n mukaisia tehtäviä. Hallintolaki koskee jokaista etuusasioita ja/tai muita hallintoasioita käsittelevää, Kelan palveluksessa olevaa henkilöä. Heidän on noudatettava hallintolain säännöksiä hallintoasian käsittelyssä paitsi Kelassa (sisäinen asiakkuus) myös kansalaisiin ja sidosryhmiin kohdistuvassa toiminnassa. Hallintolain säännökset sitovat samalla tavalla Kelan toimihenkilöitä kuin esimerkiksi etuuslakien säännökset. 6/2011 3

8 3.3 Hallintosopimukset (3 ) Hallintosopimuksella tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön. Hallintolakia sovelletaan Kelan toimivaltaan kuuluviin sopimuksiin, jotka liittyvät julkisen vallan käyttöön. Hallintosopimuksia tehtäessä noudatetaan hyvän hallinnon perusteita (hallintolain 2 luku). Hallintosopimuksia Kelassa ovat esimerkiksi: kuntoutuksen palvelutuottajien kanssa tehdyt sopimukset Kelan ja ETK:n välinen eläkepalvelusopimus eläkepalvelusta ja ammatillisen kuntoutuksen palvelusta. yhteispalvelusopimukset Kelan ja kunnan väliset teknistä käyttöyhteyttä koskevat sopimukset (SOKY) Kelan ja apteekkien väliset suorakorvausmenettelyä koskevat sopimukset terveydenhuollon ja kuljetuspalvelun tuottajien kanssa tehdyt valtakirjamenettely- ja suorakorvaussopimukset lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksamista koskevat sopimukset opintotuen ja koulumatkatuen toimeenpanoon liittyvät sopimukset opintotukilautakuntien ja muiden tahojen kanssa Ahvenanmaalla esimerkiksi lapsilisän toimeenpanosopimus. Hallintosopimuksia eivät ole yksityisoikeudelliset sopimukset, esimerkiksi vuokrasopimukset, työsopimukset, konsultti- ym. sopimukset. Sen sijaan päätökseen yksityisoikeudellisten sopimusten tekemisestä tai näiden sisällöstä sovelletaan hallintolakia. Hallintosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin HLL:ssa säädetään. Tämä koskee vain jälkeen tehtyjä hallintosopimuksia. 3.4 Milloin hallintolain säännöksiä ei sovelleta? (4 ) Muutoksenhakuasiaan sovelletaan hallintolakia niin kauan kuin sitä käsitellään Kelassa. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhaku on hallintolainkäyttöä, johon sovelletaan hallintolainkäyttölakia (HLL; 586/1996). Hallintolainkäyttöä on mm. muutoksenhakuasian käsittely Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa, opintotuen muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa. 4 Suhde muuhun lainsäädäntöön (5 ) Suhde erityislakien säännöksiin Hallintolaki on toissijainen yleislaki. Jos muussa laissa on hallintolaista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta. Tällaisia ensisijaisia erityissäännöksiä on runsaasti Kelan toimeenpanemassa lainsäädännössä. Kansaneläke- ja sairausvakuutuslakien menettelytapaa, esim. hakemista, koskevat säännökset syrjäyttävät erityissäännöksinä hallintolain säännökset. Myös EU-asetukset (kuten sosiaaliturvan yhteensovittamista koskeva asetus nro 883/2004) syrjäyttävät kansallisten lakien määräykset siltä osin kuin ne ovat näiden kanssa ristiriidassa. Asetusten määräyksiä ei siksi kirjoiteta kansallisiin lakeihin. Sen sijaan Suomen lainsäädännön mukaisten asetusten säännökset eivät syrjäytä hallintolain säännöksiä. Jos alemmanasteiset säännökset ovat ristiriidassa perustuslain tai lain, esim. hallintolain kanssa, niitä ei saa soveltaa (PL 107 ). 6/2011 4

9 Hallintolakia sovelletaan täydentävästi rinnakkain erityislainsäännöksen kanssa siltä osin kuin tämä erityissäännös ei sääntele tilannetta. Mikäli säännösten soveltamisessa esiintyy tulkintaristiriitoja, hallintolain yleisiä periaatteita sovelletaan tulkintaa ohjaavasti. Sähköinen asiointi Hallintoasian sähköisestä vireillepanosta ja käsittelystä sekä päätöksen sähköisestä tiedoksiannosta säädetään laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, ks. Kelanetti > Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi. Julkisuus Kelan etuusasioiden käsittely ei ole julkista. Asiakirjojen julkisuuteen sovelletaan JulkL:a. Asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta sekä asianosaisen oikeudesta saada tietoja, samoin kuin henkilöllisyyden varmistamisesta asiakaspalvelutilanteessa, ks. Kelanetti > Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietoturva ja tietojen luovuttaminen. 5 Hyvän hallinnon perusteet (2 luku) Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvat hallinnon oikeusperiaatteet, palveluperiaate, neuvonta, hyvän kielenkäytön vaatimus ja viranomaisten yhteistyö. Hyvän hallinnon perusteita sovelletaan kaikessa Kelan toiminnassa. 5.1 Hallinnon oikeusperiaatteet (6 ) Hallinnon oikeusperiaatteet ohjaavat Kelan harkintavaltaa. Näitä ovat yhdenvertaisuus, objektiivisuus, suhteellisuus, tarkoitussidonnaisuus ja luottamuksensuoja. Lisäksi noudatetaan palveluperiaatetta. Yhdenvertaisuus PL 6 :n mukaan jokainen on yhdenvertainen lain edessä. Ketään ei saa syrjiä eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (YhdVertL 6 ). Tämä syrjinnän kielto koskee myös asiakaspalvelua. Yhdenvertaisuus sisältää johdonmukaisen käytännön ja tasapuolisen kohtelun. Johdonmukaiseen käytäntöön kuuluu oikea ja yhdenmukainen ratkaisukäytäntö. Lakia sovellettaessa ei saa tehdä muita eroja kuin mitä laista ilmenee ja mihin se oikeuttaa. Ratkaisutoiminnan tulee olla johdonmukaista siten, että harkinnan kohteena olevia tosiseikkoja arvioidaan samanlaisissa tapauksissa samoin perustein. Asiakkaille tulee turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet asioidensa hoitamiseen ja oikeuksiensa valvomiseen. Erityisesti on huolehdittava siitä, että asiakkailla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä selvyyteen lakiin perustuvista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Positiivinen erityiskohtelu Asiointimahdollisuuksien on vastattava mahdollisimman hyvin esimerkiksi vanhusten, sairaiden, vammaisten ja kieltä taitamattomien ulkomaalaisten tarpeisiin. Tosiasiallisen tasa-arvon toteutu- 6/2011 5

10 miseksi heidän mahdollisuuksiansa hoitaa asiansa itsenäisesti tulee edistää erityisin toimin, positiivisella erityiskohtelulla. Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tietyn ryhmän kuten näkö-, kuulo-, kehitys- tai liikuntavammaiset, mielenterveyskuntoutujat, maahanmuuttajat tai etniset erityisryhmät asemaa ja olosuhteita parantavia toimia. Erityisasema tulee voida perustella perusoikeuksien kannalta hyväksyttävällä tavalla. Erityisryhmien yhdenvertaisuutta voidaan edistää esim. yksilöllisellä neuvonnalla. Puolueettomuus Asioiden käsittelyn ja päätöksenteon on oltava puolueetonta ja objektiivisesti perusteltavissa. Objektiivisuusperiaatteen mukaan viranomainen saa ratkaisuissaan nojautua ainoastaan asiallisesti, siis objektiivisesti perusteltaviin perusteisiin eikä esimerkiksi positiivisiin tai negatiivisiin tunteisiinsa asianosaisia kohtaan. Suhteellisuus Suhteellisuusperiaate edellyttää, että toimenpiteiden tulee olla järkevässä ja kohtuullisessa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Tehtävien toimenpiteiden tai vaadittavien selvitysten tulee olla asianmukaisia, tarpeellisia ja oikein mitoitettuja tehtävän ratkaisun kannalta. Asiakkaalta ei saa vaatia enempää selvitystä kuin on tarpeen asian ratkaisemiseksi, esim. uusia lääkärintodistuksia, todistuksia tuloista tai hakemuksia, jos asia selviää ilmoituksella. Tarkoitussidonnaisuus Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaan Kelan on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Esimerkiksi asiakkaan tietoja ei saa käyttää muuhun kuin Kelan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Luottamuksensuoja Luottamuksensuojan periaate edellyttää, että asianosaisen tulee voida luottaa hänelle samojen edellytysten vallitessa annettujen myönteisten päätösten pysyvyyteen ja toiminnan johdonmukaisuuteen. Sama koskee myös neuvonnan sisältöä. Esimerkiksi kysymys avoliitossa tai erillään asumisesta pitää ratkaista samalla tavalla, jos tällä seikalla on vaikutusta eri etuuksiin. Kuitenkaan virheellinen päätös tai muu virheellinen menettely ei saavuta luottamuksensuojaa. Esimerkki. Verohallinnosta: KHO 2003:21. Jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä ja jos verovelvollinen on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen noudattaman käytännön ja ohjeiden mukaan, on asia ratkaistava tältä osin verovelvollisen eduksi, ellei erityisistä syistä muuta johdu. 6 Palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus (7 ) Kelan on järjestettävä toimintansa siten, että palvelu on asianmukaista ja toiminta on tuloksellista. Palveluperiaate ja tehtävien tuloksellinen hoitaminen merkitsevät sitä, että asiointi tapahtuu sekä asiakkaan että Kelan kannalta mahdollisimman joustavasti, yksinkertaisesti ja taloudellisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota palvelujen riittävyyteen ja saatavuuteen. Myös asiakkaan mahdollisuuksia hoitaa asiansa itsenäisesti tulee edistää. Asiakaspalautteen huomioon ottaminen ja asiakaslähtöinen arviointi parantavat palvelun laatua ja lisäävät tehokkuutta. 6/2011 6

11 Asiointia järjestettäessä tulee kiinnittää riittävää huomiota kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Asiakkaan tulee voida helposti muodostaa kokonaiskäsitys asiansa hoitamiseen tarvittavan palvelun sisällöstä ja siihen liittyvistä toimista. 7 Neuvonta (8 ) Neuvonnan tarkoituksena on, että asiakkaalle annetaan riittävästi tietoa niistä etuuksista, joita hänellä on asiointihetken elämäntilanteessa mahdollisuus saada sekä niiden hakemisesta ja muista menettelytavoista. Neuvonnalla tuetaan asiakkaan itsenäistä suoriutumista asioidensa hoitamisessa. Asiakkaalla on oikeus saada neuvoja ja Kelan toimihenkilöllä on vastaava neuvontavelvollisuus. Neuvonta on asiakkaalle maksutonta. Neuvonnassa käytettävän kielen tulee olla asiallista ja asiakasta kunnioittavaa. Neuvoja annetaan myös asiakkaan puolesta puhevaltaa käyttävälle edunvalvojalle ja asiamiehelle sekä avustajalle. Samoin neuvotaan myös muuta asiakasta kuin yksityishenkilöä, esim. työnantajaa sen hakiessa päivärahaa. Kanteluratkaisuissa on arvioitu viranomaisen asiakkaalle antamaa neuvontaa. Ratkaisussa (EOA 877/4/07) oli kysymys puutteellisesta neuvonnasta. Hyvään hallintoon kuuluu, että neuvonta on neutraalia eikä siinä lähtökohtaisesti oteta ennakkoon kantaa suuntaan tai toiseen, jollei sitten asia aivan poikkeuksellisesti ole täysin selvä ja yksiselitteinen. Käsitykseni mukaan puheena olevan kaltaiset etuusasiat harvemmin kuitenkaan lienevät sellaisia, että niihin jo asiakaspalvelutilanteessa voitaisiin suoraan ottaa lopullista kantaa. Jos täysin varmaa tietoa oikeudesta etuuteen ei ole, viranomaisen tulee ohjata henkilö hakemaan etuutta, hankkia tarvittavat selvitykset ja tehdä säännönmukaisessa käsittelyjärjestyksessä valituskelpoinen päätös. Kirjallisessa kantelumenettelyssä ei jälkikäteen enää ole saatavissa lopullista selvyyttä siitä, mitä kantelijan yksikön kulloisenkin virkailijan välisissä keskusteluissa asiakaspalvelutilanteessa oli käyty sikäli kuin käytyjä keskusteluja ei ole dokumentoitu. Lausunnoissa on kuitenkin tehty se johtopäätös, että kantelija menetti hänelle kuuluneen etuuden useammalta vuodelta ja että syynä tähän oli puutteellinen neuvonta. Minulla ei myöskään ole perusteita kyseenalaistaa kantelijan kertomuksen paikkansapitävyyttä. Kantelijalta jäi etuus saamatta yli neljän vuoden ajalta. Tästä syystä katson yksikön menettelyn olleen kokonaisuudessaan erityisen moitittavaa. Ratkaisussa (EAOA 969/1/05) oli kysymys virheellisestä neuvonnasta. Kelan toimistosta ja opintotukikeskuksesta oli annettu kantelijalle samassa opintotuen palauttamista koskevassa asiassa kolme kertaa virheellisiä neuvoja. Menettely ei täyttänyt hyvälle hallinnolle asetettavia vaatimuksia. Ratkaisussa (EOA 3073/4/07) oli kysymys Kelan laiminlyönnistä asiakaspalvelussa. Virheellisessä neuvonnassa on ollut kyse huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Neuvontatilanteessa tulee huolehtia siitä, että toimihenkilö selvittää asiakkaan kannalta olennaiset, etuuden myöntämiseen vaikuttavat seikat ennen tiedon antamista. Väärien tietojen antaminen voi estää etuuden hakemisen. Asiakkaan oikeus perustuslain 21:ssä ja hallintolain 8 :ssä turvattuun hyvään hallintoon ei tältä osin toteutunut. 6/2011 7

12 Kela on kuitenkin toteuttanut neuvontavelvollisuuttaan myös ylläpitämillään internetsivuilla, joilla olevien tietojen nojalla asiakas on voinut varmistua etuuden saamisen edellytyksistä eikä etuuden menetystä ole tapahtunut. tältä osin Kela on järjestänyt palvelunsa asianmukaisesti Asiakkaiden Kelalle osoittamissa vahingonkorvausvaatimuksissa vedotaan usein siihen, että asiakas on saanut mielestään vääriä neuvoja ja on tämän vuoksi menettänyt etuuden, saanut sen liian pienenä taikka joutunut maksamaan etuuden takaisin takaisinperintäpäätöksen perusteella. Korvausvaatimus tutkitaan ja kannanotto siihen tehdään vahingonkorvauslain mukaan, ks. Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet >Vahingonkorvaus. Asiaa jälkikäteen selvitettäessä on erityisen tärkeää, että asian käsittelyvaiheet on Kelassa kirjattu ja dokumentoitu oikea-aikaisesti ao. järjestelmiin. 7.1 Kelan toimialan asiat Neuvonta on hallintolaissa rajoitettu viranomaisen omaan toimialaan. Tärkeätä on, että annettava tieto on oikein. Kelan hoitamat asiat voivat perustua lainsäädäntöön tai sopimuksiin. Työeläkeneuvonta annetaan Kelan ja Eläketurvakeskuksen välisen sopimuksen mukaisesti. Paikallisissa yhteispalvelusopimuksissa voidaan sopia laajennetusta neuvonnasta. Kun asiakasta neuvotaan muissa kuin Kelan etuusasioissa, väärien neuvojen antamisen riski kasvaa. Sen vuoksi on tarvittaessa varmistettava sopimuskumppanilta, että tieto on oikein tai ohjattava asiakas kysymään lisäneuvoja kyseisestä viranomaisesta. 7.2 Ohjaus oikeaan toimivaltaiseen tahoon Neuvontaan kuuluu, että silloin kun asia ei kuulu Kelan toimialaan, asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä hakevaa asiakasta on neuvottava ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon sekä hakemaan työttömyysetuutta sen varalta, että hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa hylätään (TTL 3 luku 3 ). 7.3 Sisältö ja menettelytavat Neuvonnan tulee olla aktiivista ja yksilöllistä. Asiakasta neuvotaan kokonaisvaltaisesti siten, että hän neuvonnan perusteella kykenee toimimaan ja toteuttamaan oikeutensa ja velvollisuutensa (esim. ilmoitusvelvollisuus). Palvelutilanne on vuorovaikutteinen. Siinä tunnistetaan asiakkaan elämäntilanne ja palvelutarve. Asianmukainen käsittely ja hyvä hallintotapa edellyttävät, että asiakasta neuvotaan etuuksien sisällöstä. Asiakkaalle on oma-aloitteisesti selostettava asian sisältöä yleisellä tasolla, jotta asiakas kykenee itse tekemään ratkaisun etuuden hakemisesta. Esimerkiksi kuntoutusasioissa asiakasta on neuvottava hänen oikeudestaan hakea kuntoutustutkimuslausunnossa suositeltuja toimenpiteitä. Asiakkaan tulee saada tietoja etuuksien myöntämisperusteista, määristä ja niihin vaikuttavista seikoista sekä laskemistavoista. Asiakkaalle annetaan tietoa myös lakien tulkinnanvaraisuudesta ja mahdollisesti odotettavissa olevasta epäedullisesta ratkaisusta, jotta hänelle ei synny perusteettomia odotuksia. Neuvonta voi sisältää tietoja mm. ratkaisukäytännöistä ja vakiintuneista tulkintalinjoista 6/2011 8

13 samanlaisissa asioissa. Ks. myös JulkL 20. Ks. Kelanetti > Ratkaisutyö > Menettelyohjeet ja prosessit > Tietoturva ja tietojen luovuttaminen. Neuvontaan kuuluu myös kertoa sovellettavista säännöksistä. Hänelle kerrotaan myös esimerkiksi internetistä kela-fi -sivuilta saatavilla olevasta tiedosta. Pyynnöstä asiakkaalle näytetään Kelan etuusohjeet. Tarvittaessa asiakkaalle annetaan kyseinen etuusesite. Kela on velvollinen neuvomaan, miten asia pannaan vireille ja miten asiassa muuten menetellään. Asiakasta tulee neuvoa tarpeen mukaan kaikissa asian käsittelyvaiheissa. Asiakas tarvitsee usein neuvoja jo ennen asian varsinaista vireillepanoa, esim. arviota siitä, onko hänellä oikeus johonkin etuuteen. Aina arvion antaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Hakemisen yhteydessä asiakasta neuvotaan mm. hakemuksen liitteistä. Jos asiakas haluaa hakea etuutta, hakemus on otettava vastaan, vaikka näyttäisi siltä, että asiakkaalla ei ole etuuteen oikeutta. Esimerkiksi sairauspäivärahaa haettaessa asiakkaalle on selvitettävä, minkälaiset tuloselvitykset ovat riittäviä. Asiakasta neuvotaan myös etuuden hakemisen jälkeen asian etenemiseen ja menettelyihin liittyvissä asioissa. Asiakas voi tarvita neuvoja myös asian myöhemmässä käsittelyssä, esimerkiksi siitä, miten asiakirjoja täydennetään sekä kuulemisessa ja muutoksenhaussa. Palvelutilanteessa varmistetaan, että asiakas on ymmärtänyt annetun tiedon tai neuvon ja että hänelle on muodostunut oikea käsitys kyseisestä asiasta. Mahdolliset väärinkäsitykset, virheelliset tiedot ja oletukset on pyrittävä oikaisemaan. Neuvontaan kuuluu, että asiakkaan asiallisiin ja riittävän yksilöityihin kysymyksiin ja tiedusteluihin vastataan. Vastaukset on annettava selkeästi ja viipymättä. Kirjallisiin kysymyksiin vastataan yleensä kirjallisesti. Toimihenkilön on varmistauduttava antamiensa neuvojen oikeellisuudesta. Jos toimihenkilö ei pysty heti antamaan vastausta, hän kertoo tämän asiakkaalle ja hankkii vastauksen antamiseen tarvittavat tiedot. Asiakkaan kanssa on sovittava asiakaspalvelussa noudatettavan toimintamallin mukaisesti, miten ja milloin hänelle annetaan vastaus. Vastaus pitää antaa mahdollisimman pian tai ainakin väliaikatieto asian käsittelyn vaiheesta viimeistään kahden työpäivän kuluessa. Katso myös Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Asiakaspalvelun toimintatapa > Palveluketjun hoitaminen sekä kela.fi > Tietoa Kelasta > Tuet ja palvelut > Hakemuksesta päätökseen > Käsittelyaika ja tiedustelut. 7.4 Edullisuusvertailu konkreettisessa elämäntilanteessa Kun asiakkaalla on oikeus vaihtoehtoisiin etuuksiin, hänelle on annettava riittävät tiedot mm. etuuksien määristä valintaa varten. Jos henkilöllä on oikeus esimerkiksi sekä yleiseen asumistukeen että eläkkeensaajien asumistukeen, selvitetään molemmat vaihtoehdot. Vaihtoehdon valinta jää kuitenkin asiakkaalle itselleen. Neuvonta ulotetaan asiakkaan asiointihetken konkreettiseen elämäntilanteeseen ja neuvoja annetaan sen hetken tietojen perusteella. Pitkälle tulevaisuuteen meneviä tai spekulatiivisia edullisuusvertailuja ei tehdä. Laskelmat voivat muuttua ennalta arvaamattomasti asiakkaan elämäntilanteen, lainsäädännön muutosten tai viranomaisten toimenpiteiden johdosta. Jos asiakas haluaa laajempaa tietoa kuin hänen elämäntilanteensa edellyttää, hänet ohjataan tutustumaan Kelan eri esitteisiin, Internet-sivujen palveluihin ja laskentaohjelmiin. Työnantaja-asiakasta neuvotaan ja ohjataan vastaavasti sillä hetkellä tiedossa olevien tosiseikkojen perusteella. 6/2011 9

14 7.5 Informointi etuuden vaikutuksesta toiseen Asiakkaalle kerrotaan, miten yhteensovitus muiden sosiaaliturvaetuuksien kanssa vaikuttaa Kelan etuuksiin, esim. ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha yleiseen asumistukeen. Samoin kerrotaan, miten Kelan etuudet vaikuttavat toisiinsa. Jos kuitenkin on kyse yhteensovituksesta toisen valtion etuuksien kanssa, on otettava huomioon, ettei Kela voi etukäteen arvioida toisen valtion myöntämien etuuksien määrää. Jos asiakas haluaa tietää, miten Kelan etuudet vaikuttavat muihin kuin Kelan hoitamiin etuuksiin, hänet ohjataan ottamaan yhteyttä kyseiseen viranomaiseen. 7.6 Hakemuksen täyttäminen ja valituksen laatiminen Yleensä asiakas täyttää itse hakemuksensa. Toimihenkilön tulee kuitenkin opastaa ja neuvoa asiakasta hakemuksen täyttämisessä ja selvittää, mitkä seikat voivat vaikuttaa asian ratkaisuun ja minkä vuoksi. Toimihenkilö ei voi laatia valituskirjelmää asiakkaan puolesta, mutta hänen tulee neuvoa, miten valitus tehdään. Hakemusta ei tule täyttää, eikä valitusta tule laatia asiakkaan puolesta, koska silloin toimihenkilö muuttuu hallintolaissa tarkoitetuksi avustajaksi tai asiamieheksi (28 ). Silloin hän olisi esteellinen käsittelemään asiaa puolueettomuutensa vaarantumisen vuoksi. Tarkoituksena on, että asiakkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon asiakaspalvelutilanteessa. Kutakin asiakasta tulee auttaa hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ottaen huomioon hänen mahdolliset rajoitteensa asioinnissa. 7.7 Yhdenvertaisuuden toteuttaminen Kelan on huolehdittava siitä, että yhdenvertaisuus toteutuu Kelan asiakaspalvelussa. Usein nimenomaan yksilöllisellä asiakaspalvelulla ja neuvonnalla voidaan varmistaa asiakkaiden yhdenvertaisuus siten, että kaikilla on samanlaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet asiansa hoitamiseen. Maahanmuuttajien yksilöllinen neuvonta edellyttää, että heidän mahdollisesti puutteellinen kielitaitonsa ja erilainen etninen kulttuuritaustansa otetaan huomioon. Vanhuus, vammaisuus ja sairaudet voivat myös rajoittaa asiointia. Asiakas voi tarvita niiden vuoksi erityisiä neuvoja ja apua asioinnin onnistumiseksi. Jos asiakas ei itse pysty täyttämään hakemustaan, toimihenkilön tulee auttaa häntä sen täyttämisessä. Tällöin tiedot kirjataan asiakkaan antamien tietojen perusteella lomakkeelle. Hakemus tulee käydä läpi yhdessä asiakkaan kanssa ja varmistaa, että asiat on kirjattu siihen oikein. Lomakkeelta tulee ilmetä, kuka sen on täyttänyt. Vanhukset, näkövammaiset ja muut asiakkaat, joiden vamma tai sairaus rajoittaa tai estää heitä itse kirjoittamasta asiakirjoja, voivat tarvita hakemuksen täyttämisessä toimihenkilön apua. Palveluperiaatteen mukaista on, että toimihenkilö tiedustelee asiakkaalta, saako hän itse hakemuksen täytettyä vai tarvitseeko hän mahdollisesti kirjaamisapua. Valituksen laatiminen ei näissäkään tapauksissa ole asianmukaista. Tarvittaessa asiakasta on ohjattava käyttämään avustajaa tai asiamiestä. Asiakaspalvelutilanteessa puheenvuorot tulee kohdistaa asiakkaalle eikä esim. avustajalle tai tulkille. Vammaisen henkilön kommunikointia voi hidastaa esim. vaikea puhe- ja liikuntavamma tai apuvälineen hidas käyttö, jolloin asiointiin tulee varata riittävästi aikaa. Myös asiointitilan tulee olla mahdollisimman rauhallinen ja akustisesti tarkoitukseen soveltuva. 6/

15 Vammaisen asiakkaan palvelun helpottamiseksi toimintarajoite, esim. kuulovamma, voidaan merkitä asiakirjoihin asiakkaan suostumuksella. Kun näkövammaiselle henkilölle lähetetään päätös tai muu asiakirja, esim. kuulemis- tai selvityspyyntö, on hyvää palvelua ottaa asiakkaaseen yhteys puhelimitse ja selvittää hänelle asiakirjan sisältö myös suullisesti. Toimihenkilön on varmistettava asiakkaan henkilöllisyys. Kuulovammaisen asioidessa on hyvää palvelua kommunikoida kirjoittamalla, jos tulkkia ei ole saatavissa. Puhevammaisen kanssa asioitaessa on tärkeä varmistua siitä, että sekä asiakas että toimihenkilö ovat ymmärtäneet viestin oikein. 7.8 Kirjeiden, lomakkeiden, ym. selkeys Neuvontaan sisältyy myös velvollisuus laatia esitteet, kirjeet, lomakkeet, ohjeet ja ilmoitukset huolellisesti selkeään, yksiselitteiseen ja ymmärrettävään muotoon. Toimihenkilön tulee tarkistaa laatimansa päätöksen, kirjeen tai muun asiakirjan sisältö ja ulkoasu, ennen kuin se lähetetään asiakkaalle. 7.9 Neuvonnan dokumentointi Asiakkaalle annetut keskeiset neuvot ja yhteydenotot on dokumentoitava. Merkinnät tehdään SAHAn kommenttikenttään / OIWAan. Jos asiakasta neuvotaan ennen hakemuksen vireilletuloa ja on odotettavissa, että asia tulee myöhemmin vireille, SAHAan perustetaan tyhjä kansio, johon neuvonta dokumentoidaan. OIWAssa kirjataan yhteydenotto. Yleisneuvonnan sisältöä ei tarvitse kirjata, jos tällöin ei käsitellä tiettyä henkilöä koskevia asioita. 8 Hyvä kieli ja käytös (9 ) Asiakaspalvelussa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä koskee sekä kirjallista että suullista kieltä, myös puhelinpalvelua. Toimihenkilön tulee varmistaa, että asiakas on ymmärtänyt asian sisällön yksiselitteisesti ja saa siitä asian laatuun nähden riittävästi tietoa. Asiakasta puhuteltaessa ei saa käyttää epäasiallisia ilmaisuja eikä muutenkaan käyttäytyä asiakasta kohtaan asiattomasti, vaan on käyttäydyttävä asiakasta kunnioittavasti. Kielen tulee olla asiallista myös sisäisessä viestinnässä, kuten pöytäkirjoissa, valmisteluasiakirjoissa sekä SAHAn kirjatuissa lausunnoissa ja merkinnöissä kommenttikenttään sekä OIWAssa. Asiakkaalla on oikeus tutustua myös SAHAssa ja OIWAssa oleviin asiakirjoihin sekä järjestelmissä oleviin esimerkiksi kommenttikenttään kirjoitettuihin merkintöihin. Yhteistyökumppaneiden välisessä viestinnässä voidaan käyttää osapuolten ymmärtämiä erikoistermejä. Tarvittaessa niiden asiakkaiden kanssa, joilla on vaikeuksia lukemisessa tai ymmärtämisessä (tai molemmissa), tulisi käyttää selkokieltä. Selkokieli on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämmäksi ja luettavammaksi mukautettua kieltä, ks. Viittomakielen palveluja voi tiedustella osoitteesta Asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, ks. Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Kielilainsäädäntö. 6/

16 9 Viranomaisten yhteistyö (10 ) Kelan tulee toimivaltansa rajoissa ja asian laajuuden mukaan avustaa toista viranomaista tämän pyynnöstä. Muutoinkin on pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys hyvän hallinnon toteutumiseksi. Yhteistyö tehostaa hallinnon toimivuutta ja nopeuttaa asian käsittelyä. Kysymys on lähinnä hallintoasian selvittämiseen ja ratkaisemiseen tarvittavien lausuntojen ja selvitysten antamisesta. Avun tarpeen ei tarvitse perustua vireillä olevan asian käsittelyyn. Kyse voi olla myös asian vireilletuloa edeltävästä tai päätöksen antamisen jälkeisestä avustamisesta. Viranomaisten välisestä yhteistyöstä säädetään myös erityislaeissa, kuten kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa. Sosiaaliturva-asetuksen 883/ artiklan perusteella EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten ja laitosten välillä on yhteistyövelvoite. Kyseisen artiklan mukaan jäsenvaltioiden viranomaiset ja laitokset tekevät asetuksen soveltamista varten toisilleen palveluksia ja toimivat niin kuin panisivat täytäntöön omaa lainsäädäntöänsä. Mainittujen viranomaisten ja laitosten antama hallinnollinen apu on pääsääntöisesti maksutonta. Yhteistyössä otetaan huomioon tietosuoja. Ks. Kelanetti > Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietoturva ja tietojen luovuttaminen. 10 Asianosaisasema ja puhevallan käyttäminen 10.1 Asianosainen (11 ) Asianosainen hallintoasiassa on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Asianosaisia ovat siten hakija omassa asiassaan ja muut, joihin asiassa annettava päätös kohdistuu. Tavallisesti asianosaisasema on sillä, joka omissa nimissään toimittaa hakemuksen, ilmoituksen taikka muun asiakirjan itseään koskevan asian vireille panemiseksi Asiamies ja avustaja (12 ) Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Asiamies toimii asianosaisen edustajana hänen nimissään ja häneen kohdistuvin oikeusvaikutuksin. Avustaja toimii asianosaisen apuna ja rinnalla. Vammaiselle henkilölle, kuten näkövammaiselle tai vaikeasti liikuntavammaiselle, tulisi kertoa oikeudesta käyttää asiamiestä ja avustajaa. Hakijan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Näin voi olla esim. kuntoutusasiaa käsiteltäessä. EOA / Sairaalalla oli oikeus edellyttää rekisteröidyn omakätisesti allekirjoitettua tai muulla vastaavalla tavalla varmennettua asiakirjaa henkilötietojen tarkastuspyynnön yhteydessä, koska tarkastusoikeus on korostetun henkilökohtainen. Sen sijaan tarkastusoikeuden tosiasiallisessa toteuttamisessa voidaan käyttää asiamiestä tai avustajaa hallintolain mukaisesti. 6/

17 10.3 Valtuutuksen selvittäminen Asiamiehen on esitettävä selvitys siitä, että hänellä on oikeus asioida toisen puolesta. Myös Kela voi tarkastaa edunvalvontamääräyksen voimassaolon. Kirjallisen valtakirjan ohella voidaan hyväksyä myös muu luotettava valtuutus, esim. puhelimitse tai henkilökohtaisesti Kelan toimistossa annettu suullinen valtuutus. Kela tarkistaa tällöin sekä valtuutetun että valtuuttajan henkilöllisyyden. Yleensä suullinen valtuutus koskee vain yhtä asiointikertaa. Jos on tarpeen, että toinen henkilö asioi toisen puolesta jatkuvasti, asia kannattaa hoitaa kirjallisesti. Suullisesta valtuutuksesta on tehtävä riittävät merkinnät asiakirjoihin. Myös faksilla tai sähköpostitse annettu valtakirja voidaan hyväksyä, ellei ole syytä epäillä sen luotettavuutta, alkuperäisyyttä tai eheyttä. Ei valtakirjaa Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajajan kuulumisen Asianajajaliittoon voi tarkistaa internetistä Asianajajaliiton sivuilta etsi asianajaja -haulla. Salassapidettävien tietojen saaminen edellyttää yksilöityä valtakirjaa. Ilman valtakirjaa voi toimia myös KEL 54 :n 2 momentissa tarkoitettu Kelan hyväksymä lähiomainen tai muukin henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan eläkettä koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (15 :n 2 mom.), maahanmuuttajien erityistuesta annettuun lakiin (10 :n 2 mom.), lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (5 luku 42 ). lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (3 luvun 20 :n 2 mom.) ja sairausvakuutuslakiin (15 luvun 2 :n 3 mom.). Etuuslakeihin perustuvan puhevallan käyttämisen edellytyksenä on, että asiakas ei pysty itse hakemaan etuutta tai hoitamaan etuusasioitaan kykenemättömyys johtuu sairaudesta, vanhuudenheikkoudesta tai muusta vastaavasta syystä asiakkaalla ei ole edunvalvojaa puhevaltaa käyttävä henkilö on Kelan hyväksymä lähiomainen tai muu asiakkaasta huolehtinut henkilö. Kaikkien edellytysten pitää täyttyä. Lähiomaisen tulee selvittää, että muut edellytykset täyttyvät, esimerkiksi etuudenhakija ei pysty hoitamaan etuusasiaansa sairauden takia. Lähiomaisen puhevallan käyttö ei rajoita päämiehen oikeutta käyttää puhevaltaa omassa asiassaan. Jos Kela ei hyväksy lähiomaista puhevallan käyttäjäksi, voidaan neuvoa tekemään holhousviranomaiselle ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä (HolhoustoimiL 91 ). Jos etuudenhakijan terveydentila sallii, voidaan vaihtoehtoisesti neuvoa hankkimaan valtakirja hakijalta. Yksilöity valtakirja vai avoin asianajovaltakirja Laissa on jätetty avoimeksi, milloin asiakas voi käyttää yksilöityä valtakirjaa ja milloin avointa asianajovaltakirjaa. Kelassa vaaditaan yleensä yksilöity valtakirja. Yksilöidyn valtakirjan asianosainen voi antaa paitsi määrätyn vireillä olevan asian hoitamista varten myös jatkuvaan käyttöön tulevien asioiden hoitamista varten. Yksilöity valtakirja voidaan antaa esim. määrätyn lääkekorvausasian, yleensä Kelan lääkekorvausasioiden tai sairausvakuutusasioiden hoitamista varten. Asiakas voi niin halutessaan antaa myös sellaisen valtakirjan, jolla hän valtuuttaa toisen henkilön "hoitamaan etuusasiani Kelassa". Tällaisen valtakirjan perusteella sekä valtuutetun että toimi- 6/

18 henkilön on helpompi ja yksinkertaisempi hoitaa asiakkaan etuusasioita kokonaisvaltaisesti. Kyseinen valtakirja ei kuitenkaan oikeuta valtuutettua muuttamaan etuudensaajan maksuosoitetta ilman valtakirjassa olevaa nimenomaista yksilöintiä. Avointa asianajovaltakirjaa voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti yksittäisessä asiassa. Avoimeen asianajovaltakirjaan riittää ilmaisu "Avoin asianajovaltakirja", päiväys ja valtakirjan antajan allekirjoitus. Valtakirjasta riippumatta Kelalla on aina oikeus pyytää tietoja myös valtuutuksen antaneelta henkilöltä itseltään, jos asian selvittäminen sitä edellyttää. Näin voi tehdä esimerkiksi silloin, kun vanhempi jatkuvasti hoitaa täysi-ikäisen lapsensa etuusasioita tai selvitettävä asia on luonteeltaan henkilökohtainen. Myös silloin, jos työnantaja toimii aina ulkomaalaisen työntekijän puolesta ja tiedossa on syitä epäillä jonkinlaista hyväksikäyttöä, voi olla syytä ottaa yhteyttä myös työntekijään Valtakirjan voimassaolo ja sisältö Valtakirjan voimassaoloaikaa ei ole laissa säännelty. Jos valtakirja on annettu useita vuosia aikaisemmin, voi olla tarpeen varmistaa, onko se edelleen voimassa. Jos muusta syystä on epäselvää, onko valtuutus enää voimassa, valtuutuksen voimassaolo tarkistetaan asiakkaalta. Jos valtuutuksen sisällössä on epäselvyyttä, valtuuttajaan pitää ottaa yhteyttä. Asiakas voi peruuttaa valtakirjan ottamalla valtakirjan takaisin tai ilmoittamalla peruutuksesta Kelalle. Valtuutus ei sellaisenaan lakkaa, vaikka valtuuttaja valtuutuksen antamisen jälkeen tulisi kykenemättömäksi ymmärtämään valtuutuksen merkitystä ja terveydentilansa heikentymisen tai muun syyn vuoksi menettäisi tosiasiallisen kykynsä hoitaa asioitaan. Tällöin on kuitenkin syytä harkita, tarvitaanko edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitoa varten. Lisää tietoa ja toimintaohjeita holhoustoimesta saa internetistä sivustoilta sekä > esitteet. Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja, jolla on itsenäinen puhevalta etuusasiassa, päämiehen muulle henkilölle antama valtuutus on vaikutukseton. Tällöin Kelan pitää ilmoittaa annetusta valtakirjasta edunvalvojalle. Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta etuusasiassa, on yleensä asioitava molempien kanssa. Jos Kelaan tulee tieto siitä, että valtuutettu on edunvalvonnassa (tai hän ei enää ole oikeustoimikelpoinen), on selvitettävä, miten päämiehen asioita tämän jälkeen hoidetaan. Kela voi kieltää tehtäväänsä sopimattomaksi osoittautunutta asiamiestä tai avustajaa esiintymästä siinä asiassa Kelassa. Kielto ei edellytä, että henkilö on jo käytännössä osoittautunut sopimattomaksi tehtävään, vaan kielto voi perustua myös ennalta tiedossa olevaan seikkaan. Kiellosta on ilmoitettava asiakkaalle. Esiintymiskieltoa koskevasta päätöksestä haetaan muutosta siltä viranomaiselta, jonka toimivaltaan asian ratkaisun muutoksenhaku kuuluu. Valitusoikeus on päämiehellä, asiamiehellä tai avustajalla. Esiintymiskieltoa koskevan päätöksen muutoksenhaun vireilläolo ei estä käsittelyn jatkamista. Asiamies ja avustaja sekä heidän apulaisensa ovat salassapitovelvollisia (13 ). Salassapitovelvollisuuden rikkominen on rangaistavaa. 6/

19 10.5 Vajaavaltaisen puhevalta ja edunvalvojan oikeus käyttää puhevaltaa (14, 15 ) Puhevallan käyttämisellä tarkoitetaan oikeutta esittää vaatimuksia, kuten täyttää hakemus, antaa suostumus tai myöntää toisten vaatimukset. Puhevaltaa käytetään silloin, kun hoidetaan asioita toisen puolesta. Vajaavaltainen on alaikäinen tai henkilö, jonka toimikelpoisuutta on rajoitettu. Vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa käyttää yleensä hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustajansa. Vajaavaltaisella on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Vajaavaltainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, käyttää itse yksin puhevaltaa henkilöään koskevassa asiassa, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen vuotiaalla alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta (rinnakkainen puhevalta). Täysivaltaiselle määrätty edunvalvoja käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää. Ks. myös > holhoustoimen palvelut Edunvaltontavaltuutus Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun se vahvistetaan maistraatissa ja valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan valtuutuksessa tarkoitettuja asioita. Ks. myös >Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvontavaltuutus. Ks. myös Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Turvallisuusasiat > Tietoturva Kelassa. 11 Vireilletulo ja asian käsittely 11.1 Asiakirjan sisältö (16 ) Kelalle toimitettavasta asiakirjasta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee. Tämä on tarpeen, jotta tiedetään, mihin toimenpiteisiin Kelassa tulisi ryhtyä tai mistä asiassa muutoin on kysymys. Lisäksi asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamista varten. Hallintolaissa ei ole asiakirjan allekirjoittamisvaatimusta. Asiakirjoja ovat kaikki sellaiset asiakirjat, jotka on toimitettu Kelaan asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Asiakirjoja ovat esimerkiksi hakemukset ja niiden liitelomakkeet, ilmoitukset, selvitykset, kantelut ja asiakkailta tulleet kirjeet. 6/

20 11.2 Lähettäjän vastuu (17 ) Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen ja oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Lakisääteisten määräaikojen laskemisesta säädetään MääräaikaL:ssa. Todistus asiakirjan rekisteröinnistä Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä Vireillepano (19 ) Asian vireillepanotapa Etuusasia pannaan vireille lähtökohtaisesti kirjallisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Kelan etuuksien hakemisesta on erityissäännöksiä, joiden perusteella niitä haetaan yleensä kirjallisesti erikseen vahvistetuilla hakemuslomakkeilla. Asiakirja voidaan toimittaa Kelaan henkilökohtaisesti, asiamiehen tai lähetin välityksellä, postitse, sähköpostina tai faksina tai sähköisessä asioinnissa. Kelan suostumuksella asian saa panna vireille suullisestikin. Tarvittavat tiedot dokumentoidaan sovitulla tavalla etuusasiakirjoihin. Menettelyä on käytetty takuueläkkeen hakemisessa. Esimerkiksi lakkautuspyyntö tai oikaisuvaatimus pitää dokumentoida selkeästi SAHAn kommenttikenttään / OIWAan Asiakirjan saapumispäivä (18 ) Asiakirjan todellisen saapumispäivän tulee ilmetä SAHAan tallennetusta hakemuksesta ja muista asiakirjoista. Tämä koskee myös kirjeitä. Asiakirja saapuu Kelaan sinä päivänä, jona se on toimitettu Kelaan. Postitse lähetetyn asiakirjan saapumispäivä on se päivä, jona lähetys on tullut Kelan postilokeroon tai Kelaan on toimitettu ilmoitus lähetyksen saapumisesta postiyritykseen. Postista noudettavat kirjeet merkitään saapuneiksi sille päivälle, jolloin ne ovat tulleet Kelan postilokeroon tai ilmoitus on tullut Kelaan. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi. Saapumismerkintä Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se on rekisteröitävä tai kirjattava muulla luotettavalla tavalla vastaanotetuksi saapumispäivänä. Puutteellinenkin hakemus on otettava vastaan ja merkittävä saapuneeksi. Hakemusta ei saa palauttaa asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakasta pyydetään täydentämään hakemusta käyttäen apuna esim. SAHA-tulostetta / OIWAa. Hakemuksen vireilletulosta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto. Näin tulee menetellä, koska oikeus etuuteen lasketaan hakemispäivästä. Tarvittaessa asiakasta neuvotaan hakemuksen vireillepanossa ja täydentämisessä Vireilletuloaika (20 ) Etuusasia tulee vireille, kun kirjallinen hakemus saapuu Kelaan. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, se rekisteröidään saapuneeksi ja tulee siten vireille. Hakijaa pyydetään 6/

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET Nakkilan kunta Kunnanhallitus Voimaantulo 4.11.2005 SISÄLLYSLUETTELO HYVÄN HALLINNON PERIAATTEET... 2 0. JOHDANTO... 2 1. YHDENVERTAISUUS... 3 2.

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA SIIHEN LIITTYVÄT PROSESSIT

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA SIIHEN LIITTYVÄT PROSESSIT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA SIIHEN LIITTYVÄT PROSESSIT 11.10.2018 AA JANI VUOTI ASIANAJOTOIMISTO LAPSIASIAIN LAKITALO OY TAUSTALLA VAIKUTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki 21 Jokaisella on

Lisätiedot

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Hyvän hallinnon periaatteet YHDENVERTAISUUSPERIAATE Tasapuolinen kohtelu ei tasapäistävä! Viranomainen

Lisätiedot

Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta

Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta 10.10.2012 Hallintoasian käsittely Anni Tuomela Hallintoasian käsittely: miten päätös tulee tehdä? Asian vireillepano ja vireilletulo Määräajat Asiakirjan siirtäminen

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 9.7.2013 1 Sisällys 1 Mikä on edunvalvoja?... 2 2 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 2 3 Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?... 3 4 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAISUUDEN HALTUUNOTOSTA (Mielenterveyslaki 22 g )

PÄÄTÖS OMAISUUDEN HALTUUNOTOSTA (Mielenterveyslaki 22 g ) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (5) (täytetään lomakkeen kielellä) PÄÄTÖS OMAISUUDEN HALTUUNOTOSTA (Mielenterveyslaki 22 g ) 1. Potilaan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net. Hakusessa päivät , Jaana

Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net. Hakusessa päivät , Jaana Kunnan päätöksentekoprosessista kunnat.net Hakusessa päivät 26-27.3, Jaana Säädöspohja Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet kirjattu Suomen perustuslakiin Vaikuttavia säännöksiä: 2 Oikeusvaltioperiaate

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen

Lisätiedot

Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( 92, 93, ) Muutoksenhakukielto hankinta-asiassa ( 96)

Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( 92, 93, ) Muutoksenhakukielto hankinta-asiassa ( 96) MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla (www.hsl.fi) 23.8.2018. Muutoksenhakukielto ( 92, 93, 98-101) Päätöksiin, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei

Lisätiedot

Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.

Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 Oikaisuohje ja valitusosoitus ( 39) Oikaisuohje ja valitusosoitus Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista

Lisätiedot

Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( , )

Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( , ) MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla (www.hsl.fi) 11.9.2018. Muutoksenhakukielto ( 102-103, 105-111) Päätöksiin, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei

Lisätiedot

Hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa

Hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa Hallintolain soveltaminen ja asiointi toisen puolesta Kelassa 19.05.2017 Sisällysluettelo 1 Hallintolain soveltaminen ja toisen puolesta asiointi Kelassa... 1 1.1 Hyvä hallinto perusoikeutena... 1 1.2

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA KONSERNIJAOSTO Kokouspäivä 3.6.2015 Pykälät 37-41 Sivut 1-11 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista

Lisätiedot

Hyvä tietää hallintomenettelystä. Työelämätoimikuntien webinaari ja Sanna Haanpää Lakimies

Hyvä tietää hallintomenettelystä. Työelämätoimikuntien webinaari ja Sanna Haanpää Lakimies Hyvä tietää hallintomenettelystä Työelämätoimikuntien webinaari 30.1.2019 ja 7.2.2019 Sanna Haanpää Lakimies Työelämätoimikunnat Opetushallitus asettaa ja nimittää kuhunkin enintään yhdeksän jäsentä Työelämätoimikunnat

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 20.8.2012 1 Sisällys Mikä on edunvalvoja? Edunvalvojan asema ja tehtävät Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen? Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Asiat 32,33,34,35,36,43 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös

Lisätiedot

Sisällys. 1 Hyvän hallinnon oikeudelliset perusteet 1

Sisällys. 1 Hyvän hallinnon oikeudelliset perusteet 1 1 Hyvän hallinnon oikeudelliset perusteet 1 1 Perusoikeus hyvään hallintoon 1 1.1 Menettelylliset perusoikeudet 1 1.2 Hyvän hallinnon takeet 2 1.3 Hyvän hallinnon merkitys perusoikeutena 4 1.4 Hyvän hallinnon

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 16.12.2015 Sisällysluettelo 1 Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta... 1 1.1 Mikä on edunvalvoja?... 1 1.1.1 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 1 1.2 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

HANKINTAOIKAISU: Jäänhoitokoneen hankintapäätökseen

HANKINTAOIKAISU: Jäänhoitokoneen hankintapäätökseen Viranhaltijapäätös HANKINTAOIKAISU: Jäänhoitokoneen hankintapäätökseen Sivistysjohtajan 12.5.2015 16 tekemä viranhaltijapäätös koskien jäänhoitokoneen hankintaa, kumotaan hankintamenettelyssä tapahtuneen

Lisätiedot

Hallintolaista (434/2003) päätöksen valmistelulle tulevia vaatimuksia. Alustus koulutusiltapäivää varten

Hallintolaista (434/2003) päätöksen valmistelulle tulevia vaatimuksia. Alustus koulutusiltapäivää varten Hallintolaista (434/2003) päätöksen valmistelulle tulevia vaatimuksia Alustus 10.3.2015 koulutusiltapäivää varten Pohjois-Savon ELY-keskus, Juha Perho 11.3.2015 1 Alustuksen tavoitteet Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite:

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Muutoksenhakukielto Kieltojen perusteet Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä

Lisätiedot

Liite 3. Oikaisuohje ja valitusosoitus

Liite 3. Oikaisuohje ja valitusosoitus Liite 3. Oikaisuohje ja valitusosoitus Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016,

Lisätiedot

ALAIKÄISTÄ KOSKEVA ETUUSPÄÄTÖS TULISI LÄHETTÄÄ MYÖS HUOLTAJALLE

ALAIKÄISTÄ KOSKEVA ETUUSPÄÄTÖS TULISI LÄHETTÄÄ MYÖS HUOLTAJALLE 29.10.2012 Dnro 4529/4/10 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha Niemelä ALAIKÄISTÄ KOSKEVA ETUUSPÄÄTÖS TULISI LÄHETTÄÄ MYÖS HUOLTAJALLE 1 KANTELU Kantelija

Lisätiedot

Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön

Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön Ohje 1 (1) Oikaisuohje Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kunnanhallitus/Lautakunta Kokouspvm Pykälä Sivu(t) 17.4.2019 46-55 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Tämä pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä 10.5.2017. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (364/1995) 91

Lisätiedot

Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle

1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle 1(5) Tähän päätökseen tyytymätön asianosainen voi hakea päätökseen muutosta vaatimalla hankintaoikaisua tai tekemällä valituksen markkinaoikeudelle taikka molemmat. 1 OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Helsingin oikeusaputoimisto Lausunto 13.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita Yleisesti

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike

Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja perusoikeutena Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha

Lisätiedot

Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 )

Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 ) VALITUSOSOITUS Valitusoikeus Kunnanvaltuuston päätökseen voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen) Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) HOITOONMÄÄRÄÄMISPÄÄTÖS Lomake M3 (täytetään lomakkeen kielellä) 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus 2. Tutkimusaika Tarkkailulähetteen

Lisätiedot

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta

Laki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä pykälät 39-54

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä pykälät 39-54 Muutoksenhakuohjeet Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä 13.4.2016 pykälät 39-54 Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kunnanhallitus/Lautakunta Kokouspvm Pykälä Sivu(t) 16.5.2018 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n (410/2015)

Lisätiedot

Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 )

Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 ) MUUTOKSENHAKUOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon

Lisätiedot

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja / tai kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja / tai kunnan jäsen. Sosiaali- ja terveyslautakunta MUUTOKSENHAKU 1. OIKAISUVAATIMUS Muutosta :ssä tehtyihin päätöksiin voi hakea Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimus

Lisätiedot

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI Tietosuojaseloste -yhdistetty rekisteriseloste ja informaatioasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1.7.2014 1.Rekisterinpitäjä Nurmijärven kunta, sosiaalitoimi PL 7, 01901 Nurmijärvi 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

HANKINTAOIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS (Kynnysarvot ylittävissä hankinnois sa)

HANKINTAOIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS (Kynnysarvot ylittävissä hankinnois sa) OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS HANKINTAOIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS (Kynnysarvot ylittävissä hankinnois sa) Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta

Lisätiedot

Inkeri Lilleberg. Simo Nurmi

Inkeri Lilleberg. Simo Nurmi 31.08.2017 Inkeri Lilleberg Simo Nurmi 31.08.2017 31.08.2017 Päätös 1 (3) 1618/781/2017 ÅF-Consult OY Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Hakija Vireilletulo Päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten

Lisätiedot

Valitusosoitus. Muutoksenhakukielto

Valitusosoitus. Muutoksenhakukielto Valitusosoitus Muutoksenhakukielto Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: : 21-22,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 Asiat Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen maksu Oikaisuvaatimus-aika 67 Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Kunnallishallinnossa voidaan päätöksenteon jälkeen tutkia päätökseen ja päätöksentekoon liittyviä erimielisyyksiä ja virheellisyyksiä monin tavoin. Yleensä päätökseen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

MUUTOKSENHAKUOHJEET / TELA

MUUTOKSENHAKUOHJEET / TELA MUUTOKSENHAKUOHJEET / TELA Muutoksenhakukielto Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo sekä antoi kirkkolain mukaiset oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksen.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo sekä antoi kirkkolain mukaiset oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksen. 98 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.40 sekä antoi kirkkolain mukaiset oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksen. Loppurukouksen piti Minna Latvala. OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Lisätiedot

LUOTTAMUKSELLINEN

LUOTTAMUKSELLINEN LUOTTAMUKSELLINEN Lempäälän seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto 20.8.2019 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

Pöytäkirjan 2 ja 6 :issä tehtyihin päätöksiin tyytymätön saa tehdä kirjallisen oikai suvaatimuksen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnalle.

Pöytäkirjan 2 ja 6 :issä tehtyihin päätöksiin tyytymätön saa tehdä kirjallisen oikai suvaatimuksen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnalle. MUUTOKSENHAKU Oikaisuvaatimusohje Pöytäkirjan 2 ja 6 :issä tehtyihin päätöksiin tyytymätön saa tehdä kirjallisen oikai suvaatimuksen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnalle. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Lisätiedot

X Oy arvosteli kirjeessään Nurmijärven kunnan viranhaltijoiden, kunnanhallituksen ja sosiaalilautakunnan menettelyä.

X Oy arvosteli kirjeessään Nurmijärven kunnan viranhaltijoiden, kunnanhallituksen ja sosiaalilautakunnan menettelyä. 18.5.2006 871/4/04 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Minna Verronen KIRJEESEEN VASTAAMINEN 1 KANTELU X Oy arvosteli kirjeessään Nurmijärven kunnan viranhaltijoiden,

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä

Lisätiedot

1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus Yhteystiedot Puh: ,

1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus Yhteystiedot Puh: , TIETOSUOJASELOSTE EU:n yleinen tietosuoja-asetus 679/2016, III luku 12 artikla Laatimispäivä/päivitetty: 12.2.2019 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus

Lisätiedot

Muutoksenhakukiellot :t 35-36, Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.

Muutoksenhakukiellot :t 35-36, Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91. , Faksi 013 411 342 Muutoksenhakuohje Viranhaltija/lautakunta Ympäristölautakunta Päivämäärä 12.4.2017 Pykälä 35-46 Pöytäkirjan nähtävänä pitäminen 13.4.2017 Muutoksenhakukiellot :t 35-36, 40-46 Valmistelua

Lisätiedot

Varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen. Yhteystiedot Puh Nimi ja tehtävänimike

Varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen. Yhteystiedot Puh Nimi ja tehtävänimike Tietosuojaseloste 1 (5) Tietosuojaseloste 1. Rekisterin nimi Pedagoginen selvitys (esiopetus) 2. Rekisterinpitäjä Kotkan kaupunki, Hyvinvointipalvelut, Hyvinvointilautakunta Tehtävänimike 3. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Muutoksenhakuohje

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Muutoksenhakuohje Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (1) Liite K / / Kuntalain mukainen valitusosoitus (33 36 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka

Lisätiedot

Järvenpää Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kaupunginvaltuusto

Järvenpää Ote pöytäkirjasta 6/ (6) Kaupunginvaltuusto Järvenpää Ote pöytäkirjasta 6/2017 1 (6) 83 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta. JARDno-2017-1802 Valmistelija / lisätiedot: Kristiina

Lisätiedot

MUUTOKSENHAKUOHJE. Muutoksenhakukielto :t 36, 37, 41, 42, 43, 45, 46, 47 MUUTOKSENHAKUKIELTO

MUUTOKSENHAKUOHJE. Muutoksenhakukielto :t 36, 37, 41, 42, 43, 45, 46, 47 MUUTOKSENHAKUKIELTO MUUTOKSENHAKUOHJE Muutoksenhakukielto :t 36, 37, 41, 42, 43, 45, 46, 47 MUUTOKSENHAKUKIELTO Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 :n

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunnan terveydenhuollon jaosto

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Perusturvalautakunnan terveydenhuollon jaosto Perusturvalautakunnan terveydenhuollon jaosto 9.3.2011 7 MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto Asiat 16-19 Kiellon peruste Asiat Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua

Lisätiedot

Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä

Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä Päätös 1 (5) Sähköinfo Oy PL 55 02601 Espoo Päätös kouluttajaksi hyväksymisestä Asianosainen Vireilletulo Kouluttajaksi hyväksyminen tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 59 Kiertokirje hallintomenettelylaista. Hallintomenettelylaki

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 59 Kiertokirje hallintomenettelylaista. Hallintomenettelylaki POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1982 Nro 59 Nro 59 Kiertokirje hallintomenettelylaista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (598/82): Hallintomenettelylaki Annettu Naantalissa 6 päivänä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä Sivu Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 24.4.2013 23 MUUTOKSENHAKUOHJEET Muutoksenhakukielto 34 37, 39-41 Kiellon peruste Kiellon peruste Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91

Lisätiedot

EVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT

EVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT RIL Sovittelu 1 (5) EVALUATIIVISEN SOVITTELUN SÄÄNNÖT I SOVITTELUN ALOITTAMINEN 1 Hakemus Asianosaisten on toimitettava sovittelun aloittamista koskeva kirjallinen hakemus liitteineen RIL Sovittelulle.

Lisätiedot

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Perusturvan hallintopäällikkö Yleinen päätös

Kirkkonummen kunta Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Perusturvan hallintopäällikkö Yleinen päätös Kirkkonummen kunta Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) KIRDno-2017-35 SOL Palvelut Oy:n siivouspalveluiden hyväksyminen kunnan perusturvalautakunnan valvottavaksi yksityiseksi sosiaalipalveluksi Kun kunnan

Lisätiedot

Laki. verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain muuttamisesta

Laki. verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain muuttamisesta Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

/4/04. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja

/4/04. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja 3.6.2005 40/4/04 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja VIRHEELLINEN NEUVONTA TYÖMARKKINATUKIASIASSA 1 KANTELU Kantelija kertoi kirjeessään työttömyytensä

Lisätiedot

ASIAKIRJAPYYNNÖN JA EDUNVALVONNAN TARVETTA KOSKEVAN ILMOITUKSEN KÄSITTELY MAISTRAATISSA

ASIAKIRJAPYYNNÖN JA EDUNVALVONNAN TARVETTA KOSKEVAN ILMOITUKSEN KÄSITTELY MAISTRAATISSA 17.8.2017 EOAK/3267/2016 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Mikko Sarja ASIAKIRJAPYYNNÖN JA EDUNVALVONNAN TARVETTA KOSKEVAN ILMOITUKSEN KÄSITTELY MAISTRAATISSA 1

Lisätiedot

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kauniaisten kaupungin kirjaamosta (katso yhteystiedot oikaisuvaatimusohjeen alla).

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kauniaisten kaupungin kirjaamosta (katso yhteystiedot oikaisuvaatimusohjeen alla). MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kauniaisten kaupungin kirjaamosta (katso yhteystiedot oikaisuvaatimusohjeen alla). Muutoksenhakukiellot ja kieltojen

Lisätiedot

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. TOIMIELIN: TEKNINEN LAUTAKUNTA 23.8.2018 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELTO Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 Asiat 73, 74, 75, 76, 78, 79 ja 81 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot