LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN

Transkriptio

1 LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN Laadukkaat vammaispalvelut -projekti Invalidiliitto ry

2 LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN Raportti Invalidiliitossa toteutetusta Laadukkaat vammaispalvelut -projektista Toimittanut Leea Paija

3 Yhteistyössä Invalidiliiton julkaisuja R. 1., 2000 ISBN ISSN Piirrokset: Juha Roikonen Paino: Invapaino

4 SISÄLTÖ Lukijalle Laadukkaat vammaispalvelut -projekti Projektin lähtökohdat ja lupaukset Palvelujen kehittäminen 1990-luvulla Laatuprojekti prosessina Projektin vaiheet ja organisaatio Projektin resurssit Laatutyön linjaukset Invalidiliitossa Asumisen vaihtoehdot ja mahdollisuudet Vaikuttamistoiminnan laatutyö Kuntoutuspalvelujen laadunhallinta Johtajuus muutosvoimana Tukipalvelut takaavat laadun Projektin tulokset elämään...34 Kirjallisuus...37 Liitteet Laadukkaat vammaispalvelut -projektiesitys 1995 LIITE Laatukäsitteet LIITE Laatutyön tilanne ja osahankkeet 1996 LIITE Laadukkaat vammaispalvelut -projektin organisaatio LIITE 4a ja 4b Invalidiliiton ja toimialueiden laatupolitiikat LIITTEET Toimialueiden laatutyön tilanne 1999 LIITTEET Invalidiliiton laatuvastaavat LIITE Projektin toteutuminen LIITE

5 LUKIJALLE Invalidiliitto toteutti Laadukkaat vammaispalvelut -projektin vuosien aikana. Projekti oli koko organisaation, asumis- ja kuntoutuspalvelut, järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalvelut, kattava Raha-automaattiyhdistyksen osittain rahoittama kehittämisprojekti. Vuosien aikana projektia valmistellut Invalidiliiton toimintayksiköiden ja keskustoimiston yhteisen työryhmän määrittelyn mukaan projektin tarkoitus oli luoda laatujärjestelmä, joka varmistaa, että vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen tarkoitetut palvelut mahdollistavat täyden osallistumisen ja tasa-arvon toteutumisen. Projektin tulos ovat valtakunnallisella tasolla käytettävissä olevat vammaispalvelun laatukriteerit palvelun käyttäjien, ostajien ja tuottajien käyttöön. Projektin lähtökohta ovat vammaisten ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan ja saada näiden mahdollisuuksien toteutumisen edellyttämät palvelut. Perustehtävänsä mukaan Invalidiliitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaan edistämään vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien toteutumista. Samanaikaisesti Invalidiliitto tuottaa palveluja, joita julkinen palvelujärjestelmä ei tuota tai jotka eivät ole vammaisten henkilöiden saatavilla. Projektin aikana olemme alkuperäisen tavoitteen mukaisesti määritelleet vammaispalveluiden (asumis- ja kuntoutuspalvelut) laatukriteereitä, laatineet Invalidiliiton kuntoutus- ja asumispalvelun toimintayksiköihin laatujärjestelmiä varmistamaan kriteereiden toteutumista käytännössä, etsineet perusteita koko organisaation lähivuosien kehittämistyölle, tuottaneet tietoa ja toimintamalleja toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin. Julkaisussa raportoidaan Laadukkaat vammaispalvelut -projektin toteutumista, suunnittelua, tuloksia, arviointia ja kehittämisen jatkosuunnitelmia. Raportti perustuu käytännössä Invalidiliitossa eri toimialoilla ja toimintayksiköissä tehtyyn laatutyöhön. Sisältö on jaoteltu toimialoittain, asumis- ja kuntoutuspalveluiden, järjestötoiminnan, tukipalveluiden, johtamisen kehittämistyön kuvauksiin. Projektin osahankkeita ja toimintayksiköissä tehtyä laatutyötä esitellään kunkin toimialueen laatutyön raportoinnin yhteydessä. 7

6 Projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet kaikki Invalidiliiton toimintayksiköt ja osastot. Työryhmien työhön osallistui eri vaiheissa lähes 200 työntekijää. Osa hankkeissa kehitettyjä menetelmiä kokeilivat käytännössä palvelujen käyttäjät yhdessä työntekijöiden kanssa. Toimintayksiköiden laatuvastaavat ja -ryhmät ovat vastanneet laatukäsikirjojen kokoamista yksikkötasolla. Asiantuntemuksensa ovat kehittämistyömme tueksi ovat antaneet yhteistyökumppanit ja kouluttajat. Projektin käytännön työn tekijöille ja palvelujen käyttäjille kuuluu kiitos asiantuntemuksen ja ajan antamisesta projektin käyttöön eri työvaiheissa. Ilman heitä projekti ei olisi voinut saada tulosta aikaan. Kiitos toimintayksiköille ja osastoille laatutyön käytännön toteutuksen edellytyksien luomisesta, organisointi ja kustannukset jäivät suurimaksi osaksi niiden vastuulle. Raha-automaattiyhdistykselle kiitos projektin koordinoinnin turvanneesta projektirahoituksesta vuosien aikana. Helsingissä uuden vuosituhannen aattona Leea Paija 8

7 1 LAADUKKAAT VAMMAISPALVELUT -PROJEKTI 1.1 Projektin lähtökohdat ja lupaukset Laadukkaat vammaispalvelut -projekti käynnistyi Invalidiliitossa parin vuoden valmistelevan työn jälkeen elokuussa Toimintayksiköiden ja keskustoimiston työntekijöistä koottu valmisteleva työryhmä toteutti vireillä olevien kehittämis- ja laatuhankkeiden kartoituksen toimialueilla, asumispalvelut, järjestötoiminta, kuntoutuspalvelut. Kartoituksen tuloksien perusteella laadittiin suunnitelma koko organisaation kattavaksi kehittämishankkeeksi (LIITE 1). Kehittämishankkeelle haettiin projektiavustus Raha-automaattiyhdistykseltä vuosien aikana toteuttavalle projektille (Laadukkaat vammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti 1995). Invalidiliiton asumis- ja kuntoutuspalvelujen toimintayksiköt ja toimihenkilöt ovat vuosikymmenien toiminnan aikana hankkineet monipuoliseen kokemukseen perustuvan asiantuntemuksen vammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vammaisten henkilöiden tasa-arvoisen yhteiskunnallisen osallistumisen toteuttamiseen pyrkiessään Invalidiliiton vaikuttamistoiminta, paikallis-, alue-, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen jäsenistön, paikallisyhdistyksien ja alueiden kanssa. (Omin voimin yhteistoimin. Invalidiliitto 60 vuotta Toimittanut Hannu Mähönen, Invalidiliiton toiminnan esitteet ja toimintakertomukset). Vuosien aikana Invalidiliitto toteutti strategisen kehittämisen hankkeen, jossa kiteytimme yhteisen visiomme vuoteen 2005 ja vision toteutumiseen johtavat strategiavalinnat. Strategiavalinnat olivat Invalidiliiton omistaja-, laatu- ja henkilöstöpolitiikan määrittely, niiden mukaisten kehittämistehtävien ja toimintamallien luominen koko organisaatiossa. (Strategisen kehittämishankkeen loppuraportti. 1995). Samanaikaisesti Laadukkaat vammaispalvelut -projektin kanssa toteutimme koko organisaation kattavan, erityisesti taloushallintoa ja tiedonkulkua kehittävän, tietohallintojärjestelmäprojektin. Arvokeskustelu on edennyt YK:n yleisohjeiden ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman luomalta perustalta. Yhteiset, kaikkia Invalidiliiton toimintoja ja jokaista työntekijää sito- 9

8 vat, eettiset periaatteet hyväksyttiin kesäkuussa 1999 (Invalidiliiton eettiset periaatteet 1999). Laadukkaat vammaispalvelut -projektin tarkoitus, tavoitteet ja tulokset määriteltiin projektisuunnitelmassa syksyllä Projektin tarkoitus on luoda laatujärjestelmä, joka kattaa kaikki liiton palvelut, kuntoutus-, koulutus-, asumis-, tiedotus-, neuvonta- ja järjestöpalvelut. Tavoite on varmistaa vammaisten henkilöiden ihmisarvon toteutuminen ja tasa-arvoinen osallistuminen Invalidiliiton ja muiden organisaatioiden tuottamien palvelujen toteutuksessa. Projektin tuloksia ovat vammaispalveluihin määritellyt laatukriteerit, jotka ovat palvelujen käyttäjien, ostajien ja tuottajien käytössä. (LIITE 1) 1.2 Kehittämistyön tausta 1990-luvulla Vammaisille henkilöille tarkoitettujen palveluiden näkymät luvun alussa olivat hyvät. Edistyksellinen ja uudistettu lainsäädäntö esimerkiksi Vammaispalvelulaki ja uudistettu kuntoutuslainsäädäntö, loi edellytyksiä vammaisten henkilöiden osallistumiseen ja tasa-arvoiseen elämään yhteiskunnassa. Suomi oli eturintamassa verrattuna moniin muihin maihin, vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut olivat osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää YK:n yleisohjeiden hyväksymisen jälkeen laadittu Suomen vammaispoliittinen ohjelma linjasi vammaispolitiikan suuntaa kohti vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Keskustelu arvoista ja asennoitumisesta vammaisuuteen, syrjinnän vastustamisesta ja vammaisten oikeudesta tasa-arvoiseen elämään olivat juurtuneet Suomeen edeltäneiden vuosikymmenien aikana, erityisesti vammaisten vuosikymmenen tuloksena. Perusoikeusuudistuksen henki ja tulkinta käytännön tilanteisiin vahvistivat kehityksen suuntaa. (Yleisohjeet vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamisesta YK Koh- 10

9 ti yhteiskuntaa kaikille Vammaispoliittinen ohjelma. STM. Valtakunnallinen vammaisneuvosto 1995). Pyrkimykset vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi yhteiskunnassa jäivät heikkenevän talouskehityksen varjoon. Taloudellinen lama toi säästöt ja leikkaukset julkisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Arvokeskustelussa kustannuksien supistaminen nousi yhdeksi keskeiseksi päätöksentekoa ohjaavaksi tavoitteeksi. Alueelliset ja paikalliset erot palvelujen saatavuudessa ja laadun tasossa kasvoivat kunnissa toteutettujen säästöpäätösten ja palvelujen hinnoittelun seurauksena. Julkisten palveluiden kehittämisen, kuten yleisesti organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen, teorioissa ja malleissa tapahtui vuosikymmenen aikana siirtyminen tulos- ja tavoitejohtamisen malleista prosessi- ja laatujohtamiseen ja edelleen oppivan organisaation malleihin. Laatuajattelua ja laatupalkintoajattelua sovellettiin julkisten palvelujen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. (Julkisten palveluiden laatustrategia Valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto). Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä Stakes (Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus) laati Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta suosituksen sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintaan (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta STM, Suomen Kuntaliitto, Stakes), joka uudistettiin vuoden 1998 aikana ( Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta luvulle 1999). Palvelujen käyttäjän näkökulmasta keskeisiä palvelujen arvioinnissa ovat tarvittavien palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelujärjestelmän toimivuus perustuu siihen, miten määritellään palvelun tarve ja miten palvelun käyttäjä tavoittaa tarvitsemansa palvelun. Ohjaus- ja neuvontapalvelut osoittautuivat erittäin tarpeellisiksi palvelujen suunnittelun ja tarpeiden mukaisen toteutumisen turvaamisessa. Vuosikymmenen lopulla valmisteltiin kunnallista asiamiesjärjestelmää, jonka odotetaan osaltaan ratkaisevan palveluohjauksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden pulmia. Julkisten palvelujen kehittämistyössä luodut palvelusitoumus ja -sopimusmallit ja jatkuvan asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetyt menettelyt osoittivat hyödyllisyytensä palvelujen saatavuuden ja laadun tason turvaamisessa (Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen 11

10 arviointi vuonna Etelä-Suomen Lääninhallitus ja Paikalliset laatujärjestelmät -projektin raportit 1999). Päätöksentekijät, palvelujen suunnittelijat ja toteuttajat tarvitsevat selkeitä määrittelyjä kuvaamaan, miten vammaisten henkilöiden palvelutarpeiden arviointi, palvelujen suunnittelu ja palvelujen tuottamisprosessit takaavat palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Palvelujen ostajat tarvitsevat luotettavaa tietoa palveluista, sisällöistä, kuvauksia palveluprosessien toimivuudesta ja tuloksellisuudesta osoittamaan, että palvelu vastaa käyttäjän määrittelemiin tarpeisiin. Kaikki toimijatahot tarvitsevat tietoa löytääkseen oikeudenmukaisia perusteita niukkojen resurssien jakamiseen ja käyttöön. 2 LAATUPROJEKTI PROSESSINA 2.1 Projektin vaiheet ja organisaatio Valmistelevan työryhmän esityksen mukaan Laadukkaat vammaispalvelut -projekti on prosessin omainen ja kokeileva projekti (Laadukkaat vammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti 1995). Projektisuunnitelmassa projektin kestoksi oli arvioitu kolme vuotta. Projektin alkamisajankohta siirtyi maaliskuusta elokuuhun 1996, jolloin projekti saatiin kokonaisuutena käytännön toteutukseen kaikilla toimialueilla vuoden 1997 alusta. Vuodet olivat tiiviitä ja työntäyteisiä kaikille projektin toteutuksessa mukana olleille. Alkuvaiheen siirtymisen jälkeen projekti eteni ja toteutui suunnitelmassa esitettyjen vaiheiden mukaan, joista jokainen vaihe kesti noin vuoden ajan. Projektivaiheiden työnimet olivat Kyntäminen ja kylväminen , Kouliminen ja kasvaminen ja Kypsyminen ja sadonkorjuu Ensimmäisen projektivaiheen aikana toteutui kartoitus Invalidiliiton laatuprojektin jokaisen viiden toimialueen ja niiden toimintayksiköiden laatutyön tilanteesta, kokonaissuunnitelmasta, toteutettavaksi esitetyistä osahankkeista (LIITE 3). Kartoituksen jälkeen projektin työryhmä valitsi koordinoivien työryhmien esityksien perusteella projektin aikana toteutettavat osahankkeet. Ensimmäiseen projektivaiheeseen sisältyi projektin esit- 12

11 telyä ja tiedotustilaisuuksia toimintayksiköissä, henkilöstötilaisuuksissa ja työkokouksissa. Projektin puitteissa järjestettiin peruskoulutusta laatukäsitteistä, -ajattelusta, laatutyön menetelmistä ja -järjestelmistä. Invalidiliiton liittohallitus käsitteli ja hyväksyi koko organisaation laatutyön linjaukset sisältävän laatupolitiikan keväällä Ensimmäisen projektivuoden aikana julkaistiin kaksi jokaiselle Invalidiliiton työntekijälle jaettua henkilöstölehteä laatutyön tiedotuksen tueksi (Laatuliitto 1 ja 2/1997). Projektin toisen vaiheen aikana valituissa osahankkeissa määriteltiin palvelukohtaisia laatukriteereitä. Asumispalvelujen laatutyössä kehitettiin arviointimenetelmää palvelutarpeiden arviointiin ja kuntoutuspalvelujen laatutyössä määriteltiin hyvän kuntoutuskäytännön periaatteita ja toteutumisen edellytyksiä. Palvelutarpeen arviointimenetelmän kehittäminen toteutui tiiviissä yhteistyössä palvelutalojen asukkaiden kanssa. He osallistuivat menetelmän kokeiluun ja arviointiin kaikissa vaiheissa. Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus syntyi samoin yhteistyössä palveluja käyttävien asiakkaiden, kuntoutuksen toimintayksiköiden henkilökunnan, palvelujen ostajien ja yhteistyötahojen kanssa. Samaan aikaan toimintayksiköissä ja osahankkeissa laadittiin laatukäsikirjojen runkosuunnitelmia, kokeiltiin niiden vastaavuutta käytäntöihin, toteutettiin arviointeja ja jatkettiin laatukäsikirjojen dokumentointia. Kolmannen projektivaiheen aikana osahankkeissa määriteltyjä laatukriteereitä arvioitiin ja tarkistettiin palvelujen käyttäjiltä, henkilöstöltä ja yhteistyötahoilta saadun palautteen perusteella. Yhdessä sovitut määritykset koottiin laatukäsikirjoihin ja toimintayksiköt kokosivat omia laatukäsikirjojaan. Projektin tuloksia esiteltiin muille palvelujen tuottajille, palvelujen käyttäjille ja muille asiakkaille valtakunnallisilla messuilla, seminaareissa ja julkistamistilaisuuksissa ja osahankkeista koottiin raportteja. 13

12 Projektin loppuvaiheessa suunniteltiin ja käynnistettiin sisäinen arviointikoulutus, jolla taataan laatutyön, toiminnan jatkuvan arvioinnin ja parantamisen, jatkuminen koko organisaatiossa, toimialueilla ja toimintayksiköissä. Sisäisillä arvioinneilla varmistetaan yhdessä sovittujen laatukriteerien siirtäminen osaksi toimintaa Invalidiliitossa. Projektin aikana toimineiden työryhmien, projektin johtoryhmä, toimialueiden laatua koordinoineet työryhmät ja osahankkeiden taustaryhmät, esitellään liitteessä 4a ja 4b. Laadukkaat vammaispalvelut -projektin suunnittelusta, toteutuksen ohjauksesta ja seurannasta vastasi Invalidiliiton liittohallituksen nimeämä projektin johtoryhmä, joka kokoontui projektin aikana yhteensä 20 kertaa. Johtoryhmä arvioi työtään ennakko-oletuksiinsa verraten laajemmaksi ja monipolvisemmaksi. Johtoryhmä on antanut yleisellä tasolla ohjeita, jotka ovat suunnanneet projektin toteutusta toimialueilla ja osahankkeissa. Samaan aikaan Invalidiliitossa toteutettu koko organisaation tietohallintoprojekti, strategisen kehittämishankkeen edellyttämät ja niiden mukaisten menettelyjen toteuttamien, ovat vaatineet johtoryhmän jäseniltä erityistä panostusta kehittämistyöhön. Laatupolitiikan käsittely ja vahvistaminen sekä toimialueiden laatutyöhön, osahankkeiden raportointeihin perehtyminen olivat Invalidiliiton liittohallituksen tehtäviä projektin aikana (LIITTEET 5-7). Luottamushallinnon, erityisesti liittohallituksen, rooli olisi arvioiden mukaan voinut olla suurempi ja työnjako johtoryhmän kanssa selkeämpi projektin ohjauksessa ja seurannassa. Viiden toimialueen, asumispalvelujen, johtamisen, järjestötoiminnan, kuntoutuspalvelujen ja tukipalvelujen, laatutyön kokonaissuunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta vastasivat toimialueiden laatutyötä koordinoineet työryhmät. Koordinoivissa työryhmiin valittiin jäseniä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti edustamaan eri toimialoja ja toimintayksiköitä. Poikkeuksena oli johtamisen laatutyötä koordinoinut keskustoimiston vastuuhenkilöistä koottu ryhmä. Koordinoivat työryhmät kokoontuivat projektin aikana 5-16 kertaa. Oman toimialueensa laatutyön etenemisestä ja tuloksista koordinoivien työryhmien laatimat arvioinnit on koottu toimialueen laatutyön kuvauksen yhteydessä (LIITTEET 8-12). Projektin johtoryhmän arvioinnissa todettiin, että johtoryhmän ohjausta olisi tarvittu johtamisen laatutyössä suuntaamaan kehittä- 14

13 mistyötä johtamisjärjestelmien kehittämisen ohella johtamisen sisällölliseen kehittämiseen. Tukipalvelujen laatua koordinoiva työryhmä ja osatyöryhmät olisivat arvioinnin mukaan tarvinneet johtoryhmän tiivistä ohjausta toimialueen monien samanaikaisten kehittämistehtävien suunnittelun ja toteutuksen koordinointiin. Projektin osahankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat osahankkeiden taustaryhmät. Toimintayksiköissä ja osastoilla toimivat, nimetyt oman toimensa ohella laatutyöstä vastanneet, laatuvastaavat (LIITE 13). Toimintayksiköiden laatutyöstä vastasivat laatuvastaavien taustaryhmissä toimineet laaturyhmät, joissa olivat jäseninä palvelujen käyttäjien (asukkaiden, kuntoutuspalvelujen käyttäjien), henkilökunnan ja toimintayksikön johdon edustajat. Projektin käytännön toiminnasta vastasi koko projektin ajan projektin vetäjä johtoryhmän ohjauksessa. Projektin kokonaissuunnitelman valmistelu ja käytännön toteutuksen koordinointi, erityisesti projektista tiedottaminen ja koulutuksen suunnittelu, olivat projektin vetäjän tehtäviä. Projektin vetäjä toimi linkkinä johtoryhmän, koordinoivien työryhmien, osahankkeiden taustaryhmien ja Invalidiliiton muiden kehittämishankkeiden välillä. Projektin käytännön tehtävissä vetäjän apuna toimi koko projektin ajan projektin sihteeri. Projektin aikana käytettiin ostopalveluita laatukoulutuksen toteutuksessa, osahankkeiden toteutuksen konsultoinnissa ja projektin tiedotuksen toteutuksessa. 2.2 Projektin resurssit Invalidiliiton toimialojen, toimintayksiköiden ja osastojen panostus laatutyöhön on ollut projektin toteutumisen kannalta merkittävä. Projektin erillisresurssit, projektihenkilöstön työpanos ja projektirahoitus, suunnattiin johtoryhmän päätöksillä seuraaviin tehtäviin: laatuprojektista tiedottaminen organisaation sisällä ja ulkopuolisille yhteistyötahoille, laatutyön tilannekartoituksien laatiminen, koko organisaation tasolla tarvittavan laatutyön koulutuksen suunnittelu ja toteutus, laatuvastaavien verkoston luominen, valittujen osahankkeiden suunnittelussa, ja toteutuksessa avustaminen, projektin osien keskinäinen koordinointi ja linkittyminen Invalidiliiton muihin meneillään oleviin kehittämishankkeisiin (LIITE 14). Toimintayksiköt (palvelutalot, kuntoutuspalvelut), osastot, henkilöstö ja asiakkaat ovat käytännössä toteuttaneet johtoryhmän ja 15

14 koordinoivien työryhmien suunnitelmia sekä osahankkeiden kokeiluja eri vaiheissa. Kehittämistyö on tehty pääasiassa varsinaisen toiminnan ja oman perustehtävän ohella ja siihen tiiviisti liitettynä. Toimintayksiköiden laatuvastaavat ovat yhteistyössä laaturyhmien kanssa vastanneet toimintayksiköiden ja toimintokohtaisten laatujärjestelmien ja laatukäsikirjojen valmistelusta, toteutuksen ja dokumentoinnin ohjauksesta, toimintayksikössä tarvittavan laatukoulutuksen ja konsultaatioiden suunnittelusta, laatutyöryhmien ja laatuvastaavien työn organisoinnista laatuverkoston tuella, laatuhankkeista ja niiden etenemisestä tiedottamista. Toimintayksikkökohtainen laadunhallinnan suunnittelu, laatujärjestelmien ja -käsikirjojen laatiminen on ollut pääsääntöisesti toimintayksikön vastuulla toteutus on perustunut niiden omaan laatutyön resursointiin, laatutyöhön käytetty työaika, laatuosaamisen kehittäminen ja taloudelliset edellytykset. Sopeutumisvalmennuskeskuksessa ja Lapin kuntoutuskeskuksessa on projektin aikana toiminut kokopäivätoiminen laatupäällikkö, joka on vastannut laatutyön suunnittelusta ja toteutuksesta käytännössä koko kolmevuotisen projektin ajan. Muissa kuntoutus- ja asumispalvelun, järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalveluiden työryhmissä ja tehtävissä laatuvastaavat ovat toimineet oman toimensa ohella. Kaikkien laatuprojektin työryhmien toiminta on toteutunut varsinaisen toiminnan ohessa. Toimintayksiöiden työntekijöiden työaika ja asiantuntemus on ollut projektin käytössä työryhmissä ja yhteisten sopimuksien mukaisissa käytännön sovelluksissa ja kokeiluissa. Erillisen suunnitelman ja kustannusarvion perusteella projektin johtoryhmä on myöntänyt taloudellista tukea Jyväskylän ja Kuopion työklinikoiden laatujärjestelmien kuvauksien ja laatukäsikirjojen laatimiseen. Projektin taloudellinen tuki on antanut mahdollisuuden vapauttaa laatuvastaava lyhyeksi määräajaksi dokumentoimaan toimintayksikön laatujärjestelmää. Projektin osahankkeissa, Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus, asumiskokeilu ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, on käytetty 16

15 asumis- ja kuntoutuspalvelun toimintayksiköiden asiantuntemusta ostopalveluna. Työntekijöitä on lyhyeksi määräajaksi vapautettu varsinaisesta tehtävästään osahankkeiden toteuttamiseen. Liitteessä 14 on yhteenveto projektin tarjoamasta tuesta toimialojen, toimintayksiköiden ja osahankkeiden laatutyölle. Laadukkaat vammaispalvelut -projektia valmistellut työryhmä laati projektisuunnitelman ja teki esityksen projektiavustuksesta Raha-automaattiyhdistykselle syksyllä Raha-automaattiyhdistys myönsi projektin käynnistämiseen tarvittavan avustussumman ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen. Projektin aikana on vuosittain laadittu tarkennettu ja muuttunutta aikataulua vastaava toteuttamissuunnitelma ja budjetti. Projektin koordinoinnin ja organisoinnin rahoitustarpeeksi arvioitiin valmistelevan työryhmän esityksessä syksyllä 1995 yhteensä Rahoitussuunnitelma on toteutunut projektiesityksen mukaisena. Poikkeuksena projektin aloitusvuosi 1996, jolloin projekti käynnistyi esitettyä myöhemmin, aloitus siirtyi maaliskuusta elokuuhun. Päävastuu projektin aiheuttamista kuluista, koulutusmenot, työryhmäkokoukset, työajan käyttö laatutyöhön osahankkeissa ja kokeiluissa, on ollut toimintayksiköillä ja osastoilla. 3 LAATUTYÖN LINJAUKSET INVALIDILIITOSSA Invalidiliiton strategiavalinnat, joilla organisaatio suuntaa vuoden 2005 visioon ovat koko organisaation kattavan laatu-, omistaja- ja henkilöstöpolitiikan määrittely ja vahvistaminen sekä niiden edellyttämien toimintatapojen luominen käytännöiksi ( Strategisen kehittämishankkeen loppuraportti 1995). Yhdessä määriteltyjen linjauksien työstäminen kehittämishankkeeksi käynnistyi Valmistelevat työryhmät laativat luonnoksia yhteiseen keskusteluun ja toimintayksiköihin arvioitavaksi. 17

16 Laatupolitiikka on yleisellä tasolla määritelty sisältyvän organisaation ylimmän johdon määrittelemäksi yleiseksi tavaksi suhtautua laatuun. Laatupolitiikka on osa organisaation yleistä toimintapolitiikkaa ja sillä on ylimmän johdon valtuutus (Laadunhallinta ja laadunvarmistus. Sanasto. SFS-EN ISO 8402.) Laatupolitiikan laatiminen eteni prosessina koko organisaatiossa, toimialoilla ja toimintayksiköissä käyttäen apuna Vanhustyön Keskusliiton laatuprojektissa tuotettua laatupolitiikan valmisteluohjetta, työstämisvaiheita ja kysymyssarjoja (Mitä on hyvä laatupolitiikka? Suuntaviivoja vanhustyön työyhteisöille Veli Särmäkari. Vanhustyön Keskusliitto. Laatuprojekti ). Invalidiliiton laatupolitiikka vahvistettiin liittohallituksen kokouksessa maaliskuussa 1997 (LIITE 5). Laatupolitiikka perustuu Invalidiliiton arvoihin, toiminta-ajatukseen ja menestystekijöiden tunnistamiseen. Invalidiliitto on vammaisjärjestö jossa, laatutyössä korostettu asiakasnäkökulma on vahvasti läsnä. Eri toimialoilla ja toimintayksiköissä asiakaslähtöisyys ja -keskeisyys on kehittynyt kohti asiakasohjautuvuutta ja -johtoisuutta. Laatupolitiikassa Invalidiliiton laatutyötä ohjaavaksi viitekehykseksi valittiin Suomen Laatupalkinnon mukainen jatkuvan parantamisen viitekehys, arviointialueet ja -kohteet (katso sivu 19). Mallia suositellaan viitekehykseksi toimialueiden ja toimintayksiköiden laadunhallinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Laatupolitiikkaan liittyvät läheisesti Invalidiliiton kaikkia toimintayksiköitä ja jokaista työntekijää sitovat yhteiset eettiset periaatteet, jotka vahvistettiin yhteisen valmisteluprosessin jälkeen kesäkuussa Henkilöstöpolitiikan luonnosversioon on ollut lausuntokierroksella toimintayksiköissä ja valmistuu vahvistettavaksi kevään 2000 aikana. Liittohallitus täsmentää ja tarkistaa henkilöstöpolitiikan käsittelyn yhteydessä Invalidiliiton omistaja- ja laatupolitiikan 2000-luvulle. Invalidiliiton laatupolitiikka sisälsi päälinjat ja perustan toimialueiden ja toimintayksiköiden laatupolitiikan määrittelylle. Kuntoutuspalvelujen laatupoliittiset linjaukset on kirjattu kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteistyönä laadittuun Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumukseen, jonka liittohallitus hyväksyi syyskuussa 1998 (Hyvä kuntoutuskäytäntö - Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi paran- 18

17 tamiseksi. 1998). Kuntoutuspalvelujen yhteiset laatupoliittiset linjaukset täsmennettiin toimintayksiköiden laatupolitiikkaa määriteltäessä (Lapin kuntoutuskeskus 1997, Järvenpään koulutuskeskus 1998, Kuopion ja Jyväskylän työklinikat 1998, Sopeutumisvalmennuskeskus 1999). Asumispalvelujen laatupolitiikka valmistui palvelutaloissa käydyn keskustelu- ja lausuntokierroksen jälkeen liittohallituksen vahvistettavaksi kesäkuussa 1999 (LIITE 6). Asumispalvelun laadunhallinnan kokonaissuunnitelma on laadittu Suomen Laatupalkintomallin arviointialueiden mukaisesti. Palvelutalot noudattavat yhteistä laatupolitiikkaa. Valmiina on osahankkeiden tuotoksina osatoimintojen laatupolitiikkan määrityksiä esimerkiksi asumiskokeilun käytössä. Palvelutaloissa on meneillään laaja keskustelukierros asukkaiden ja henkilöstön yhteiskokouksissa, joissa laatupolitiikka ja yhteiset eettiset ohjeet täsmennetään jokaisen palvelutalon omiksi toimintalinjoiksi, malleiksi ja ohjeiksi. Järjestötoiminnan laatupolitiikka (LIITE 7) perustuu samaan kokonaislaadun viitekehykseen kuin edellä esitetyt. Perusteellista pohdiskelua tarvittiin järjestötoiminnan laatutyössä asiakasryhmien ja palvelujen määrittelyyn. Keskeiseksi lähiajan tehtäväksi määriteltiin vaikuttamistoiminnan prosessien, vastuiden ja työnjaon määrittely toimi- ja luottamushenkilöiden yhteistyössä. Järjestötoiminnan laatupolitiikka vahvistettiin toukokuussa Tukipalvelujen saatavilla oleva laatupolitiikka -luonnos on kiinteistöpalvelujen laatupolitiikka, joka on laatujärjestelmäkuvauksen osana lausuntokierroksella toimintayksiköissä. Toimistopalvelujen laatutyössä on laadittu yhteisiä suosituksia, toimintaohjeita ja -malleja. 4 ASUMISEN VAIHTOEHDOT JA MAHDOLLISUUDET Asumispalvelun laatutyön kokonaissuunnitelma syntyi laatua koordinoivan työryhmän kokouksessa tammikuussa Aiemmin oli laadun kehittämistyötä oli toteutettu palvelutaloissa ennen projektia. Jyväskylän palvelutalon kokemukset laatutyöstä kannustivat muita yksiköitä ja koko liittoa tarttumaan haasteeseen palvelujen jatkuvan arvioinnin avulla toiminnan kehittämisen. 19

18 Asumispalvelun laatutyön suunnitelma Asumispalvelujen laadunhallinnan kokonaissuunnitelma perustui Suomen Laatupalkinnon arviointimalliin. Suunnitelmassa työryhmä määritteli laatutyön työnjaon ja vastuut työryhmittäin. Suomen Laatupalkintomallin mukaiset arviointialueet ja niiden laatutyön vastuut asumispalvelujen alueella määriteltiin työryhmässä seuraavasti: ARVIOINTIALUE TYÖRYHMÄ 1 Johtajuus Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 2 Strateginen suunnittelu Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 3 Asiakas- ja markkina- Palvelutarpeen arviointi työryhmä suuntautuneisuus 4 Tiedot ja niiden analysointi Tietohallintoprojekti-työryhmä 5 Henkilöstö Asumispalvelun henkilöstön kehittäminen -työryhmä 6 Prosessien hallinta Asumiskokeilu asumispalvelussa-työryhmä 7 Toiminnan tulokset Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 8 Yhteiskunnalliset vaikutukset Ytyä-työryhmä Asumispalvelun laatutyössä määriteltiin ensisijaisesti yhteiset periaatteet ja luotiin toimintaedellytykset laatutyölle. Seuraavassa vaiheessa edettiin yhteisten linjauksien perusteella toimintayksiköiden ja toimintokohtaisten laatujärjestelmien laatimiseen. Samanaikaisesti toteutetun koko organisaation tietohallintojärjestelmän laatimiseen kohdistui monia odotuksia. Yhtäältä kehittyvän tietojärjestelmän odotettiin tuottavan tarkkaa ja ajankohtaista tietoa asumispalvelujen kehittämisen perusteiksi. Toisaalta uuden tekniikan odotettiin luovan mahdollisuudet parempiin tiedonhankinnan ja -hallinnan keinoihin asumispalvelujen eri puolilla maata toimivien toimintayksiköiden välillä. Palvelukokonaisuuden kehittämisen kannalta olisi tarvittu asumispalvelujen käytännön toiminnoista ja tehtävistä vastaavien tiiviimpää osallistumista hankkeen eri vaiheissa tietohallinnon tavoitteiden määrittelyyn, menettelyjen ja toimintaohjeiden laadintaan. Asumispalvelujen yhteiskunnalliset vaikutukset -työryhmän työhön arvioitiin tarvittavan tulevaisuudessa enemmän vahvuutta ja tarkempaa sisällön määrittelyä. Työryhmä määritteli asumispalve- 20

19 lun hinnoitteluperusteita, sopimuskäytäntöjä ja markkinointia. Työryhmä jatkaa työtään ja sitä vahvistetaan lisäämällä resursseja työryhmään käyttäen järjestö- ja sosiaaliosaston vaikuttamistoiminnassa saamaa tietoa ja kokemusta. Laatutyön lähtökohdaksi valittu kokonaismalli ja yhteiset linjaukset, merkitsivät käytännössä jokaisen palvelutalon johtajan, työntekijän ja asukkaan kehittämistyön tilanteen tasalla pitämistä. Jatkotyötä varten tarvitaan selkeä tiedotusstrategia ja käytännön toteuttamissuunnitelma kehittämistyön tiedotusta ohjaamaan toimintayksiköissä. Koordinoiva työryhmä arvioi, että laatutyön perustehtävät asetettiin oikein. Käytännön toteutus oli toimiva ja hyvä asumispalvelujen kokonaisuuden kannalta. Työryhmän merkitys oli keskeinen asumispalvelujen laatupolitiikan määrittelyssä ja eri toimijatahojen välisen vuoropuhelun toteuttamisessa. Asumispalvelujen laatutyöhön osallistuivat ryhminä laatua koordinoiva työryhmä ja sen osatyöryhmät, osahankkeiden taustaryhmät. Jyväskylän palvelutalon työntekijät toimivat osahankkeissa oman ammattialansa asiantuntemuksen perusteella toteuttaen osahankkeita yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kuuden palvelutalon asumiskokeilua toteuttavat asumiskokeilutyöryhmät työntekijöineen vastasivat asumiskokeilun kehittämisestä yhtenäiseksi palvelutuotteeksi. Asumiskokeilun seurantatutkimuksen toteuttivat erityispedagogiikan opiskelijat (Mä huomasin, että itsestäänkin pystyy 1999.) Palvelutalojen laatuvastaavat ja laaturyhmät laativat suunnitelmia ja toteuttavat käytännössä palvelutalojen laatujärjestelmäkuvauksien määrittelyä ja kirjaamista. Laatutyön tuloksia ja johtopäätöksiä on käsitellään palvelutalojen johtokuntien kokouksissa toiminnan suunnittelun ja arvioinnin yhteydessä. Asumispalvelujen laatua koordinoiva työryhmä suositteli, että jokainen palvelutalon työntekijä ja asukas perehtyy yhteisiin esityksiin ja ottaa niihin kantaa yhteiskeskusteluissa. Invalidiliiton liittohallitus keskusteli iltakoulussa asumispalvelun laatutyöstä, laatupolitiikasta, osatyöryhmien ja -hankkeiden tilanteesta. Laatutyön 21

20 tuloksia on tuotu esille julkaisuissa, messuilla, valtakunnallisissa seminaareissa ja yhteistyöverkostoissa. Asumispalvelutoiminnan laatupolitiikkaan on kirjattu lähivuosien kehittämistoiminnan yhteiset linjaukset. Kokonaistoiminnan laadun kehittämisestä liikkeelle lähteminen oli asumispalveluissa oikeaan osunut valinta. Lähtökohta palvelujen suunnittelussa ovat vamman vuoksi tarvittavat palvelut. Palvelun saatavuus, jonka tärkeimpänä edellytyksenä ovat avustamiseen varatut resurssit, on keskeinen kriteeri asumispalvelun hyvälle laadulle. Jatkossakin tarvitaan keskustelua eri tahojen kesken siitä, mitä kuuluu hyvään palveluun ja miten priorisoidaan arkipäivän tilanteissa, kun resurssit eivät riitä vastaamaan kaikkiin esitettyihin tarpeisiin. Palvelutalokohtaiseen työskentelyyn on saatu projektin aikana valmiuksia, malleja ja menetelmiä. SeLMa-menetelmä palvelutarpeen itsearviointiin Palvelutarpeen kartoitusta kehittänyt työryhmä aloitti työnsä tavoitteena luoda menetelmä avuntarpeen arviointiin. Aluksi oli tarkoitus laatia arviointimenetelmä asumispalveluiden työntekijöiden käyttöön palvelutarpeiden arviointia ja palvelujen suunnittelua varten. Työn edetessä tehtävää tarkennettiin ja tavoitteeksi asetettiin palvelutarpeen itsearviointimenetelmän kehittäminen asiakkaan palvelutarpeen itsearvioinnin tueksi. Työn tuloksena syntyi SeLMa-menetelmä. Menetelmä ollut kokeilukäytössä kaikissa palvelutaloissa. Menetelmää on kehitetty laatuprojektin osahankkeessa yhdessä vammaisten henkilöiden kanssa heidän kokemuksiensa ja palautteidensa perusteella. Alkuperäinen tehtävä ja tavoite on osahankkeessa saavutettu. SeLMa -menetelmästä on käytössä palvelutaloasumiseen soveltuva itsearviointi lomake.koulutusta menetelmän soveltamiseen on järjestetty ja järjestetään jatkossa tarpeen mukaan. SeLMa-menetelmän esittelyaineisto on saatavilla cd-rom-levyllä ja värikalvosarjana. SeLMa -menetelmää on sovittu käytettäväksi tulevien kahden vuoden aikana kaikissa Invalidiliiton palvelutaloissa. Kahden vuoden käytön aikana koottu seurantatieto ja Avux -palvelukutsujärjestelmästä saatavat tiedot yhdistetään johtopäätöksien tekoa varten. SeLMa -menetelmä on laajasti ja monessa vaiheessa testattu, arvioitu lausuntokierroksilla palvelutaloissa, asukkaat ja työntekijät 22