LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN"

Transkriptio

1 LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN Laadukkaat vammaispalvelut -projekti Invalidiliitto ry

2 LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN Raportti Invalidiliitossa toteutetusta Laadukkaat vammaispalvelut -projektista Toimittanut Leea Paija

3 Yhteistyössä Invalidiliiton julkaisuja R. 1., 2000 ISBN ISSN Piirrokset: Juha Roikonen Paino: Invapaino

4 SISÄLTÖ Lukijalle Laadukkaat vammaispalvelut -projekti Projektin lähtökohdat ja lupaukset Palvelujen kehittäminen 1990-luvulla Laatuprojekti prosessina Projektin vaiheet ja organisaatio Projektin resurssit Laatutyön linjaukset Invalidiliitossa Asumisen vaihtoehdot ja mahdollisuudet Vaikuttamistoiminnan laatutyö Kuntoutuspalvelujen laadunhallinta Johtajuus muutosvoimana Tukipalvelut takaavat laadun Projektin tulokset elämään...34 Kirjallisuus...37 Liitteet Laadukkaat vammaispalvelut -projektiesitys 1995 LIITE Laatukäsitteet LIITE Laatutyön tilanne ja osahankkeet 1996 LIITE Laadukkaat vammaispalvelut -projektin organisaatio LIITE 4a ja 4b Invalidiliiton ja toimialueiden laatupolitiikat LIITTEET Toimialueiden laatutyön tilanne 1999 LIITTEET Invalidiliiton laatuvastaavat LIITE Projektin toteutuminen LIITE

5 LUKIJALLE Invalidiliitto toteutti Laadukkaat vammaispalvelut -projektin vuosien aikana. Projekti oli koko organisaation, asumis- ja kuntoutuspalvelut, järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalvelut, kattava Raha-automaattiyhdistyksen osittain rahoittama kehittämisprojekti. Vuosien aikana projektia valmistellut Invalidiliiton toimintayksiköiden ja keskustoimiston yhteisen työryhmän määrittelyn mukaan projektin tarkoitus oli luoda laatujärjestelmä, joka varmistaa, että vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen tarkoitetut palvelut mahdollistavat täyden osallistumisen ja tasa-arvon toteutumisen. Projektin tulos ovat valtakunnallisella tasolla käytettävissä olevat vammaispalvelun laatukriteerit palvelun käyttäjien, ostajien ja tuottajien käyttöön. Projektin lähtökohta ovat vammaisten ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan ja saada näiden mahdollisuuksien toteutumisen edellyttämät palvelut. Perustehtävänsä mukaan Invalidiliitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaan edistämään vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien toteutumista. Samanaikaisesti Invalidiliitto tuottaa palveluja, joita julkinen palvelujärjestelmä ei tuota tai jotka eivät ole vammaisten henkilöiden saatavilla. Projektin aikana olemme alkuperäisen tavoitteen mukaisesti määritelleet vammaispalveluiden (asumis- ja kuntoutuspalvelut) laatukriteereitä, laatineet Invalidiliiton kuntoutus- ja asumispalvelun toimintayksiköihin laatujärjestelmiä varmistamaan kriteereiden toteutumista käytännössä, etsineet perusteita koko organisaation lähivuosien kehittämistyölle, tuottaneet tietoa ja toimintamalleja toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin. Julkaisussa raportoidaan Laadukkaat vammaispalvelut -projektin toteutumista, suunnittelua, tuloksia, arviointia ja kehittämisen jatkosuunnitelmia. Raportti perustuu käytännössä Invalidiliitossa eri toimialoilla ja toimintayksiköissä tehtyyn laatutyöhön. Sisältö on jaoteltu toimialoittain, asumis- ja kuntoutuspalveluiden, järjestötoiminnan, tukipalveluiden, johtamisen kehittämistyön kuvauksiin. Projektin osahankkeita ja toimintayksiköissä tehtyä laatutyötä esitellään kunkin toimialueen laatutyön raportoinnin yhteydessä. 7

6 Projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet kaikki Invalidiliiton toimintayksiköt ja osastot. Työryhmien työhön osallistui eri vaiheissa lähes 200 työntekijää. Osa hankkeissa kehitettyjä menetelmiä kokeilivat käytännössä palvelujen käyttäjät yhdessä työntekijöiden kanssa. Toimintayksiköiden laatuvastaavat ja -ryhmät ovat vastanneet laatukäsikirjojen kokoamista yksikkötasolla. Asiantuntemuksensa ovat kehittämistyömme tueksi ovat antaneet yhteistyökumppanit ja kouluttajat. Projektin käytännön työn tekijöille ja palvelujen käyttäjille kuuluu kiitos asiantuntemuksen ja ajan antamisesta projektin käyttöön eri työvaiheissa. Ilman heitä projekti ei olisi voinut saada tulosta aikaan. Kiitos toimintayksiköille ja osastoille laatutyön käytännön toteutuksen edellytyksien luomisesta, organisointi ja kustannukset jäivät suurimaksi osaksi niiden vastuulle. Raha-automaattiyhdistykselle kiitos projektin koordinoinnin turvanneesta projektirahoituksesta vuosien aikana. Helsingissä uuden vuosituhannen aattona Leea Paija 8

7 1 LAADUKKAAT VAMMAISPALVELUT -PROJEKTI 1.1 Projektin lähtökohdat ja lupaukset Laadukkaat vammaispalvelut -projekti käynnistyi Invalidiliitossa parin vuoden valmistelevan työn jälkeen elokuussa Toimintayksiköiden ja keskustoimiston työntekijöistä koottu valmisteleva työryhmä toteutti vireillä olevien kehittämis- ja laatuhankkeiden kartoituksen toimialueilla, asumispalvelut, järjestötoiminta, kuntoutuspalvelut. Kartoituksen tuloksien perusteella laadittiin suunnitelma koko organisaation kattavaksi kehittämishankkeeksi (LIITE 1). Kehittämishankkeelle haettiin projektiavustus Raha-automaattiyhdistykseltä vuosien aikana toteuttavalle projektille (Laadukkaat vammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti 1995). Invalidiliiton asumis- ja kuntoutuspalvelujen toimintayksiköt ja toimihenkilöt ovat vuosikymmenien toiminnan aikana hankkineet monipuoliseen kokemukseen perustuvan asiantuntemuksen vammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vammaisten henkilöiden tasa-arvoisen yhteiskunnallisen osallistumisen toteuttamiseen pyrkiessään Invalidiliiton vaikuttamistoiminta, paikallis-, alue-, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen jäsenistön, paikallisyhdistyksien ja alueiden kanssa. (Omin voimin yhteistoimin. Invalidiliitto 60 vuotta Toimittanut Hannu Mähönen, Invalidiliiton toiminnan esitteet ja toimintakertomukset). Vuosien aikana Invalidiliitto toteutti strategisen kehittämisen hankkeen, jossa kiteytimme yhteisen visiomme vuoteen 2005 ja vision toteutumiseen johtavat strategiavalinnat. Strategiavalinnat olivat Invalidiliiton omistaja-, laatu- ja henkilöstöpolitiikan määrittely, niiden mukaisten kehittämistehtävien ja toimintamallien luominen koko organisaatiossa. (Strategisen kehittämishankkeen loppuraportti. 1995). Samanaikaisesti Laadukkaat vammaispalvelut -projektin kanssa toteutimme koko organisaation kattavan, erityisesti taloushallintoa ja tiedonkulkua kehittävän, tietohallintojärjestelmäprojektin. Arvokeskustelu on edennyt YK:n yleisohjeiden ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman luomalta perustalta. Yhteiset, kaikkia Invalidiliiton toimintoja ja jokaista työntekijää sito- 9

8 vat, eettiset periaatteet hyväksyttiin kesäkuussa 1999 (Invalidiliiton eettiset periaatteet 1999). Laadukkaat vammaispalvelut -projektin tarkoitus, tavoitteet ja tulokset määriteltiin projektisuunnitelmassa syksyllä Projektin tarkoitus on luoda laatujärjestelmä, joka kattaa kaikki liiton palvelut, kuntoutus-, koulutus-, asumis-, tiedotus-, neuvonta- ja järjestöpalvelut. Tavoite on varmistaa vammaisten henkilöiden ihmisarvon toteutuminen ja tasa-arvoinen osallistuminen Invalidiliiton ja muiden organisaatioiden tuottamien palvelujen toteutuksessa. Projektin tuloksia ovat vammaispalveluihin määritellyt laatukriteerit, jotka ovat palvelujen käyttäjien, ostajien ja tuottajien käytössä. (LIITE 1) 1.2 Kehittämistyön tausta 1990-luvulla Vammaisille henkilöille tarkoitettujen palveluiden näkymät luvun alussa olivat hyvät. Edistyksellinen ja uudistettu lainsäädäntö esimerkiksi Vammaispalvelulaki ja uudistettu kuntoutuslainsäädäntö, loi edellytyksiä vammaisten henkilöiden osallistumiseen ja tasa-arvoiseen elämään yhteiskunnassa. Suomi oli eturintamassa verrattuna moniin muihin maihin, vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut olivat osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää YK:n yleisohjeiden hyväksymisen jälkeen laadittu Suomen vammaispoliittinen ohjelma linjasi vammaispolitiikan suuntaa kohti vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Keskustelu arvoista ja asennoitumisesta vammaisuuteen, syrjinnän vastustamisesta ja vammaisten oikeudesta tasa-arvoiseen elämään olivat juurtuneet Suomeen edeltäneiden vuosikymmenien aikana, erityisesti vammaisten vuosikymmenen tuloksena. Perusoikeusuudistuksen henki ja tulkinta käytännön tilanteisiin vahvistivat kehityksen suuntaa. (Yleisohjeet vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamisesta YK Koh- 10

9 ti yhteiskuntaa kaikille Vammaispoliittinen ohjelma. STM. Valtakunnallinen vammaisneuvosto 1995). Pyrkimykset vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi yhteiskunnassa jäivät heikkenevän talouskehityksen varjoon. Taloudellinen lama toi säästöt ja leikkaukset julkisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Arvokeskustelussa kustannuksien supistaminen nousi yhdeksi keskeiseksi päätöksentekoa ohjaavaksi tavoitteeksi. Alueelliset ja paikalliset erot palvelujen saatavuudessa ja laadun tasossa kasvoivat kunnissa toteutettujen säästöpäätösten ja palvelujen hinnoittelun seurauksena. Julkisten palveluiden kehittämisen, kuten yleisesti organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen, teorioissa ja malleissa tapahtui vuosikymmenen aikana siirtyminen tulos- ja tavoitejohtamisen malleista prosessi- ja laatujohtamiseen ja edelleen oppivan organisaation malleihin. Laatuajattelua ja laatupalkintoajattelua sovellettiin julkisten palvelujen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. (Julkisten palveluiden laatustrategia Valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto). Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä Stakes (Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus) laati Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta suosituksen sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintaan (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta STM, Suomen Kuntaliitto, Stakes), joka uudistettiin vuoden 1998 aikana ( Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta luvulle 1999). Palvelujen käyttäjän näkökulmasta keskeisiä palvelujen arvioinnissa ovat tarvittavien palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelujärjestelmän toimivuus perustuu siihen, miten määritellään palvelun tarve ja miten palvelun käyttäjä tavoittaa tarvitsemansa palvelun. Ohjaus- ja neuvontapalvelut osoittautuivat erittäin tarpeellisiksi palvelujen suunnittelun ja tarpeiden mukaisen toteutumisen turvaamisessa. Vuosikymmenen lopulla valmisteltiin kunnallista asiamiesjärjestelmää, jonka odotetaan osaltaan ratkaisevan palveluohjauksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden pulmia. Julkisten palvelujen kehittämistyössä luodut palvelusitoumus ja -sopimusmallit ja jatkuvan asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetyt menettelyt osoittivat hyödyllisyytensä palvelujen saatavuuden ja laadun tason turvaamisessa (Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen 11

10 arviointi vuonna Etelä-Suomen Lääninhallitus ja Paikalliset laatujärjestelmät -projektin raportit 1999). Päätöksentekijät, palvelujen suunnittelijat ja toteuttajat tarvitsevat selkeitä määrittelyjä kuvaamaan, miten vammaisten henkilöiden palvelutarpeiden arviointi, palvelujen suunnittelu ja palvelujen tuottamisprosessit takaavat palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Palvelujen ostajat tarvitsevat luotettavaa tietoa palveluista, sisällöistä, kuvauksia palveluprosessien toimivuudesta ja tuloksellisuudesta osoittamaan, että palvelu vastaa käyttäjän määrittelemiin tarpeisiin. Kaikki toimijatahot tarvitsevat tietoa löytääkseen oikeudenmukaisia perusteita niukkojen resurssien jakamiseen ja käyttöön. 2 LAATUPROJEKTI PROSESSINA 2.1 Projektin vaiheet ja organisaatio Valmistelevan työryhmän esityksen mukaan Laadukkaat vammaispalvelut -projekti on prosessin omainen ja kokeileva projekti (Laadukkaat vammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti 1995). Projektisuunnitelmassa projektin kestoksi oli arvioitu kolme vuotta. Projektin alkamisajankohta siirtyi maaliskuusta elokuuhun 1996, jolloin projekti saatiin kokonaisuutena käytännön toteutukseen kaikilla toimialueilla vuoden 1997 alusta. Vuodet olivat tiiviitä ja työntäyteisiä kaikille projektin toteutuksessa mukana olleille. Alkuvaiheen siirtymisen jälkeen projekti eteni ja toteutui suunnitelmassa esitettyjen vaiheiden mukaan, joista jokainen vaihe kesti noin vuoden ajan. Projektivaiheiden työnimet olivat Kyntäminen ja kylväminen , Kouliminen ja kasvaminen ja Kypsyminen ja sadonkorjuu Ensimmäisen projektivaiheen aikana toteutui kartoitus Invalidiliiton laatuprojektin jokaisen viiden toimialueen ja niiden toimintayksiköiden laatutyön tilanteesta, kokonaissuunnitelmasta, toteutettavaksi esitetyistä osahankkeista (LIITE 3). Kartoituksen jälkeen projektin työryhmä valitsi koordinoivien työryhmien esityksien perusteella projektin aikana toteutettavat osahankkeet. Ensimmäiseen projektivaiheeseen sisältyi projektin esit- 12

11 telyä ja tiedotustilaisuuksia toimintayksiköissä, henkilöstötilaisuuksissa ja työkokouksissa. Projektin puitteissa järjestettiin peruskoulutusta laatukäsitteistä, -ajattelusta, laatutyön menetelmistä ja -järjestelmistä. Invalidiliiton liittohallitus käsitteli ja hyväksyi koko organisaation laatutyön linjaukset sisältävän laatupolitiikan keväällä Ensimmäisen projektivuoden aikana julkaistiin kaksi jokaiselle Invalidiliiton työntekijälle jaettua henkilöstölehteä laatutyön tiedotuksen tueksi (Laatuliitto 1 ja 2/1997). Projektin toisen vaiheen aikana valituissa osahankkeissa määriteltiin palvelukohtaisia laatukriteereitä. Asumispalvelujen laatutyössä kehitettiin arviointimenetelmää palvelutarpeiden arviointiin ja kuntoutuspalvelujen laatutyössä määriteltiin hyvän kuntoutuskäytännön periaatteita ja toteutumisen edellytyksiä. Palvelutarpeen arviointimenetelmän kehittäminen toteutui tiiviissä yhteistyössä palvelutalojen asukkaiden kanssa. He osallistuivat menetelmän kokeiluun ja arviointiin kaikissa vaiheissa. Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus syntyi samoin yhteistyössä palveluja käyttävien asiakkaiden, kuntoutuksen toimintayksiköiden henkilökunnan, palvelujen ostajien ja yhteistyötahojen kanssa. Samaan aikaan toimintayksiköissä ja osahankkeissa laadittiin laatukäsikirjojen runkosuunnitelmia, kokeiltiin niiden vastaavuutta käytäntöihin, toteutettiin arviointeja ja jatkettiin laatukäsikirjojen dokumentointia. Kolmannen projektivaiheen aikana osahankkeissa määriteltyjä laatukriteereitä arvioitiin ja tarkistettiin palvelujen käyttäjiltä, henkilöstöltä ja yhteistyötahoilta saadun palautteen perusteella. Yhdessä sovitut määritykset koottiin laatukäsikirjoihin ja toimintayksiköt kokosivat omia laatukäsikirjojaan. Projektin tuloksia esiteltiin muille palvelujen tuottajille, palvelujen käyttäjille ja muille asiakkaille valtakunnallisilla messuilla, seminaareissa ja julkistamistilaisuuksissa ja osahankkeista koottiin raportteja. 13

12 Projektin loppuvaiheessa suunniteltiin ja käynnistettiin sisäinen arviointikoulutus, jolla taataan laatutyön, toiminnan jatkuvan arvioinnin ja parantamisen, jatkuminen koko organisaatiossa, toimialueilla ja toimintayksiköissä. Sisäisillä arvioinneilla varmistetaan yhdessä sovittujen laatukriteerien siirtäminen osaksi toimintaa Invalidiliitossa. Projektin aikana toimineiden työryhmien, projektin johtoryhmä, toimialueiden laatua koordinoineet työryhmät ja osahankkeiden taustaryhmät, esitellään liitteessä 4a ja 4b. Laadukkaat vammaispalvelut -projektin suunnittelusta, toteutuksen ohjauksesta ja seurannasta vastasi Invalidiliiton liittohallituksen nimeämä projektin johtoryhmä, joka kokoontui projektin aikana yhteensä 20 kertaa. Johtoryhmä arvioi työtään ennakko-oletuksiinsa verraten laajemmaksi ja monipolvisemmaksi. Johtoryhmä on antanut yleisellä tasolla ohjeita, jotka ovat suunnanneet projektin toteutusta toimialueilla ja osahankkeissa. Samaan aikaan Invalidiliitossa toteutettu koko organisaation tietohallintoprojekti, strategisen kehittämishankkeen edellyttämät ja niiden mukaisten menettelyjen toteuttamien, ovat vaatineet johtoryhmän jäseniltä erityistä panostusta kehittämistyöhön. Laatupolitiikan käsittely ja vahvistaminen sekä toimialueiden laatutyöhön, osahankkeiden raportointeihin perehtyminen olivat Invalidiliiton liittohallituksen tehtäviä projektin aikana (LIITTEET 5-7). Luottamushallinnon, erityisesti liittohallituksen, rooli olisi arvioiden mukaan voinut olla suurempi ja työnjako johtoryhmän kanssa selkeämpi projektin ohjauksessa ja seurannassa. Viiden toimialueen, asumispalvelujen, johtamisen, järjestötoiminnan, kuntoutuspalvelujen ja tukipalvelujen, laatutyön kokonaissuunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta vastasivat toimialueiden laatutyötä koordinoineet työryhmät. Koordinoivissa työryhmiin valittiin jäseniä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti edustamaan eri toimialoja ja toimintayksiköitä. Poikkeuksena oli johtamisen laatutyötä koordinoinut keskustoimiston vastuuhenkilöistä koottu ryhmä. Koordinoivat työryhmät kokoontuivat projektin aikana 5-16 kertaa. Oman toimialueensa laatutyön etenemisestä ja tuloksista koordinoivien työryhmien laatimat arvioinnit on koottu toimialueen laatutyön kuvauksen yhteydessä (LIITTEET 8-12). Projektin johtoryhmän arvioinnissa todettiin, että johtoryhmän ohjausta olisi tarvittu johtamisen laatutyössä suuntaamaan kehittä- 14

13 mistyötä johtamisjärjestelmien kehittämisen ohella johtamisen sisällölliseen kehittämiseen. Tukipalvelujen laatua koordinoiva työryhmä ja osatyöryhmät olisivat arvioinnin mukaan tarvinneet johtoryhmän tiivistä ohjausta toimialueen monien samanaikaisten kehittämistehtävien suunnittelun ja toteutuksen koordinointiin. Projektin osahankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat osahankkeiden taustaryhmät. Toimintayksiköissä ja osastoilla toimivat, nimetyt oman toimensa ohella laatutyöstä vastanneet, laatuvastaavat (LIITE 13). Toimintayksiköiden laatutyöstä vastasivat laatuvastaavien taustaryhmissä toimineet laaturyhmät, joissa olivat jäseninä palvelujen käyttäjien (asukkaiden, kuntoutuspalvelujen käyttäjien), henkilökunnan ja toimintayksikön johdon edustajat. Projektin käytännön toiminnasta vastasi koko projektin ajan projektin vetäjä johtoryhmän ohjauksessa. Projektin kokonaissuunnitelman valmistelu ja käytännön toteutuksen koordinointi, erityisesti projektista tiedottaminen ja koulutuksen suunnittelu, olivat projektin vetäjän tehtäviä. Projektin vetäjä toimi linkkinä johtoryhmän, koordinoivien työryhmien, osahankkeiden taustaryhmien ja Invalidiliiton muiden kehittämishankkeiden välillä. Projektin käytännön tehtävissä vetäjän apuna toimi koko projektin ajan projektin sihteeri. Projektin aikana käytettiin ostopalveluita laatukoulutuksen toteutuksessa, osahankkeiden toteutuksen konsultoinnissa ja projektin tiedotuksen toteutuksessa. 2.2 Projektin resurssit Invalidiliiton toimialojen, toimintayksiköiden ja osastojen panostus laatutyöhön on ollut projektin toteutumisen kannalta merkittävä. Projektin erillisresurssit, projektihenkilöstön työpanos ja projektirahoitus, suunnattiin johtoryhmän päätöksillä seuraaviin tehtäviin: laatuprojektista tiedottaminen organisaation sisällä ja ulkopuolisille yhteistyötahoille, laatutyön tilannekartoituksien laatiminen, koko organisaation tasolla tarvittavan laatutyön koulutuksen suunnittelu ja toteutus, laatuvastaavien verkoston luominen, valittujen osahankkeiden suunnittelussa, ja toteutuksessa avustaminen, projektin osien keskinäinen koordinointi ja linkittyminen Invalidiliiton muihin meneillään oleviin kehittämishankkeisiin (LIITE 14). Toimintayksiköt (palvelutalot, kuntoutuspalvelut), osastot, henkilöstö ja asiakkaat ovat käytännössä toteuttaneet johtoryhmän ja 15

14 koordinoivien työryhmien suunnitelmia sekä osahankkeiden kokeiluja eri vaiheissa. Kehittämistyö on tehty pääasiassa varsinaisen toiminnan ja oman perustehtävän ohella ja siihen tiiviisti liitettynä. Toimintayksiköiden laatuvastaavat ovat yhteistyössä laaturyhmien kanssa vastanneet toimintayksiköiden ja toimintokohtaisten laatujärjestelmien ja laatukäsikirjojen valmistelusta, toteutuksen ja dokumentoinnin ohjauksesta, toimintayksikössä tarvittavan laatukoulutuksen ja konsultaatioiden suunnittelusta, laatutyöryhmien ja laatuvastaavien työn organisoinnista laatuverkoston tuella, laatuhankkeista ja niiden etenemisestä tiedottamista. Toimintayksikkökohtainen laadunhallinnan suunnittelu, laatujärjestelmien ja -käsikirjojen laatiminen on ollut pääsääntöisesti toimintayksikön vastuulla toteutus on perustunut niiden omaan laatutyön resursointiin, laatutyöhön käytetty työaika, laatuosaamisen kehittäminen ja taloudelliset edellytykset. Sopeutumisvalmennuskeskuksessa ja Lapin kuntoutuskeskuksessa on projektin aikana toiminut kokopäivätoiminen laatupäällikkö, joka on vastannut laatutyön suunnittelusta ja toteutuksesta käytännössä koko kolmevuotisen projektin ajan. Muissa kuntoutus- ja asumispalvelun, järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalveluiden työryhmissä ja tehtävissä laatuvastaavat ovat toimineet oman toimensa ohella. Kaikkien laatuprojektin työryhmien toiminta on toteutunut varsinaisen toiminnan ohessa. Toimintayksiöiden työntekijöiden työaika ja asiantuntemus on ollut projektin käytössä työryhmissä ja yhteisten sopimuksien mukaisissa käytännön sovelluksissa ja kokeiluissa. Erillisen suunnitelman ja kustannusarvion perusteella projektin johtoryhmä on myöntänyt taloudellista tukea Jyväskylän ja Kuopion työklinikoiden laatujärjestelmien kuvauksien ja laatukäsikirjojen laatimiseen. Projektin taloudellinen tuki on antanut mahdollisuuden vapauttaa laatuvastaava lyhyeksi määräajaksi dokumentoimaan toimintayksikön laatujärjestelmää. Projektin osahankkeissa, Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus, asumiskokeilu ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, on käytetty 16

15 asumis- ja kuntoutuspalvelun toimintayksiköiden asiantuntemusta ostopalveluna. Työntekijöitä on lyhyeksi määräajaksi vapautettu varsinaisesta tehtävästään osahankkeiden toteuttamiseen. Liitteessä 14 on yhteenveto projektin tarjoamasta tuesta toimialojen, toimintayksiköiden ja osahankkeiden laatutyölle. Laadukkaat vammaispalvelut -projektia valmistellut työryhmä laati projektisuunnitelman ja teki esityksen projektiavustuksesta Raha-automaattiyhdistykselle syksyllä Raha-automaattiyhdistys myönsi projektin käynnistämiseen tarvittavan avustussumman ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen. Projektin aikana on vuosittain laadittu tarkennettu ja muuttunutta aikataulua vastaava toteuttamissuunnitelma ja budjetti. Projektin koordinoinnin ja organisoinnin rahoitustarpeeksi arvioitiin valmistelevan työryhmän esityksessä syksyllä 1995 yhteensä Rahoitussuunnitelma on toteutunut projektiesityksen mukaisena. Poikkeuksena projektin aloitusvuosi 1996, jolloin projekti käynnistyi esitettyä myöhemmin, aloitus siirtyi maaliskuusta elokuuhun. Päävastuu projektin aiheuttamista kuluista, koulutusmenot, työryhmäkokoukset, työajan käyttö laatutyöhön osahankkeissa ja kokeiluissa, on ollut toimintayksiköillä ja osastoilla. 3 LAATUTYÖN LINJAUKSET INVALIDILIITOSSA Invalidiliiton strategiavalinnat, joilla organisaatio suuntaa vuoden 2005 visioon ovat koko organisaation kattavan laatu-, omistaja- ja henkilöstöpolitiikan määrittely ja vahvistaminen sekä niiden edellyttämien toimintatapojen luominen käytännöiksi ( Strategisen kehittämishankkeen loppuraportti 1995). Yhdessä määriteltyjen linjauksien työstäminen kehittämishankkeeksi käynnistyi Valmistelevat työryhmät laativat luonnoksia yhteiseen keskusteluun ja toimintayksiköihin arvioitavaksi. 17

16 Laatupolitiikka on yleisellä tasolla määritelty sisältyvän organisaation ylimmän johdon määrittelemäksi yleiseksi tavaksi suhtautua laatuun. Laatupolitiikka on osa organisaation yleistä toimintapolitiikkaa ja sillä on ylimmän johdon valtuutus (Laadunhallinta ja laadunvarmistus. Sanasto. SFS-EN ISO 8402.) Laatupolitiikan laatiminen eteni prosessina koko organisaatiossa, toimialoilla ja toimintayksiköissä käyttäen apuna Vanhustyön Keskusliiton laatuprojektissa tuotettua laatupolitiikan valmisteluohjetta, työstämisvaiheita ja kysymyssarjoja (Mitä on hyvä laatupolitiikka? Suuntaviivoja vanhustyön työyhteisöille Veli Särmäkari. Vanhustyön Keskusliitto. Laatuprojekti ). Invalidiliiton laatupolitiikka vahvistettiin liittohallituksen kokouksessa maaliskuussa 1997 (LIITE 5). Laatupolitiikka perustuu Invalidiliiton arvoihin, toiminta-ajatukseen ja menestystekijöiden tunnistamiseen. Invalidiliitto on vammaisjärjestö jossa, laatutyössä korostettu asiakasnäkökulma on vahvasti läsnä. Eri toimialoilla ja toimintayksiköissä asiakaslähtöisyys ja -keskeisyys on kehittynyt kohti asiakasohjautuvuutta ja -johtoisuutta. Laatupolitiikassa Invalidiliiton laatutyötä ohjaavaksi viitekehykseksi valittiin Suomen Laatupalkinnon mukainen jatkuvan parantamisen viitekehys, arviointialueet ja -kohteet (katso sivu 19). Mallia suositellaan viitekehykseksi toimialueiden ja toimintayksiköiden laadunhallinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Laatupolitiikkaan liittyvät läheisesti Invalidiliiton kaikkia toimintayksiköitä ja jokaista työntekijää sitovat yhteiset eettiset periaatteet, jotka vahvistettiin yhteisen valmisteluprosessin jälkeen kesäkuussa Henkilöstöpolitiikan luonnosversioon on ollut lausuntokierroksella toimintayksiköissä ja valmistuu vahvistettavaksi kevään 2000 aikana. Liittohallitus täsmentää ja tarkistaa henkilöstöpolitiikan käsittelyn yhteydessä Invalidiliiton omistaja- ja laatupolitiikan 2000-luvulle. Invalidiliiton laatupolitiikka sisälsi päälinjat ja perustan toimialueiden ja toimintayksiköiden laatupolitiikan määrittelylle. Kuntoutuspalvelujen laatupoliittiset linjaukset on kirjattu kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteistyönä laadittuun Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumukseen, jonka liittohallitus hyväksyi syyskuussa 1998 (Hyvä kuntoutuskäytäntö - Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi paran- 18

17 tamiseksi. 1998). Kuntoutuspalvelujen yhteiset laatupoliittiset linjaukset täsmennettiin toimintayksiköiden laatupolitiikkaa määriteltäessä (Lapin kuntoutuskeskus 1997, Järvenpään koulutuskeskus 1998, Kuopion ja Jyväskylän työklinikat 1998, Sopeutumisvalmennuskeskus 1999). Asumispalvelujen laatupolitiikka valmistui palvelutaloissa käydyn keskustelu- ja lausuntokierroksen jälkeen liittohallituksen vahvistettavaksi kesäkuussa 1999 (LIITE 6). Asumispalvelun laadunhallinnan kokonaissuunnitelma on laadittu Suomen Laatupalkintomallin arviointialueiden mukaisesti. Palvelutalot noudattavat yhteistä laatupolitiikkaa. Valmiina on osahankkeiden tuotoksina osatoimintojen laatupolitiikkan määrityksiä esimerkiksi asumiskokeilun käytössä. Palvelutaloissa on meneillään laaja keskustelukierros asukkaiden ja henkilöstön yhteiskokouksissa, joissa laatupolitiikka ja yhteiset eettiset ohjeet täsmennetään jokaisen palvelutalon omiksi toimintalinjoiksi, malleiksi ja ohjeiksi. Järjestötoiminnan laatupolitiikka (LIITE 7) perustuu samaan kokonaislaadun viitekehykseen kuin edellä esitetyt. Perusteellista pohdiskelua tarvittiin järjestötoiminnan laatutyössä asiakasryhmien ja palvelujen määrittelyyn. Keskeiseksi lähiajan tehtäväksi määriteltiin vaikuttamistoiminnan prosessien, vastuiden ja työnjaon määrittely toimi- ja luottamushenkilöiden yhteistyössä. Järjestötoiminnan laatupolitiikka vahvistettiin toukokuussa Tukipalvelujen saatavilla oleva laatupolitiikka -luonnos on kiinteistöpalvelujen laatupolitiikka, joka on laatujärjestelmäkuvauksen osana lausuntokierroksella toimintayksiköissä. Toimistopalvelujen laatutyössä on laadittu yhteisiä suosituksia, toimintaohjeita ja -malleja. 4 ASUMISEN VAIHTOEHDOT JA MAHDOLLISUUDET Asumispalvelun laatutyön kokonaissuunnitelma syntyi laatua koordinoivan työryhmän kokouksessa tammikuussa Aiemmin oli laadun kehittämistyötä oli toteutettu palvelutaloissa ennen projektia. Jyväskylän palvelutalon kokemukset laatutyöstä kannustivat muita yksiköitä ja koko liittoa tarttumaan haasteeseen palvelujen jatkuvan arvioinnin avulla toiminnan kehittämisen. 19

18 Asumispalvelun laatutyön suunnitelma Asumispalvelujen laadunhallinnan kokonaissuunnitelma perustui Suomen Laatupalkinnon arviointimalliin. Suunnitelmassa työryhmä määritteli laatutyön työnjaon ja vastuut työryhmittäin. Suomen Laatupalkintomallin mukaiset arviointialueet ja niiden laatutyön vastuut asumispalvelujen alueella määriteltiin työryhmässä seuraavasti: ARVIOINTIALUE TYÖRYHMÄ 1 Johtajuus Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 2 Strateginen suunnittelu Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 3 Asiakas- ja markkina- Palvelutarpeen arviointi työryhmä suuntautuneisuus 4 Tiedot ja niiden analysointi Tietohallintoprojekti-työryhmä 5 Henkilöstö Asumispalvelun henkilöstön kehittäminen -työryhmä 6 Prosessien hallinta Asumiskokeilu asumispalvelussa-työryhmä 7 Toiminnan tulokset Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 8 Yhteiskunnalliset vaikutukset Ytyä-työryhmä Asumispalvelun laatutyössä määriteltiin ensisijaisesti yhteiset periaatteet ja luotiin toimintaedellytykset laatutyölle. Seuraavassa vaiheessa edettiin yhteisten linjauksien perusteella toimintayksiköiden ja toimintokohtaisten laatujärjestelmien laatimiseen. Samanaikaisesti toteutetun koko organisaation tietohallintojärjestelmän laatimiseen kohdistui monia odotuksia. Yhtäältä kehittyvän tietojärjestelmän odotettiin tuottavan tarkkaa ja ajankohtaista tietoa asumispalvelujen kehittämisen perusteiksi. Toisaalta uuden tekniikan odotettiin luovan mahdollisuudet parempiin tiedonhankinnan ja -hallinnan keinoihin asumispalvelujen eri puolilla maata toimivien toimintayksiköiden välillä. Palvelukokonaisuuden kehittämisen kannalta olisi tarvittu asumispalvelujen käytännön toiminnoista ja tehtävistä vastaavien tiiviimpää osallistumista hankkeen eri vaiheissa tietohallinnon tavoitteiden määrittelyyn, menettelyjen ja toimintaohjeiden laadintaan. Asumispalvelujen yhteiskunnalliset vaikutukset -työryhmän työhön arvioitiin tarvittavan tulevaisuudessa enemmän vahvuutta ja tarkempaa sisällön määrittelyä. Työryhmä määritteli asumispalve- 20

19 lun hinnoitteluperusteita, sopimuskäytäntöjä ja markkinointia. Työryhmä jatkaa työtään ja sitä vahvistetaan lisäämällä resursseja työryhmään käyttäen järjestö- ja sosiaaliosaston vaikuttamistoiminnassa saamaa tietoa ja kokemusta. Laatutyön lähtökohdaksi valittu kokonaismalli ja yhteiset linjaukset, merkitsivät käytännössä jokaisen palvelutalon johtajan, työntekijän ja asukkaan kehittämistyön tilanteen tasalla pitämistä. Jatkotyötä varten tarvitaan selkeä tiedotusstrategia ja käytännön toteuttamissuunnitelma kehittämistyön tiedotusta ohjaamaan toimintayksiköissä. Koordinoiva työryhmä arvioi, että laatutyön perustehtävät asetettiin oikein. Käytännön toteutus oli toimiva ja hyvä asumispalvelujen kokonaisuuden kannalta. Työryhmän merkitys oli keskeinen asumispalvelujen laatupolitiikan määrittelyssä ja eri toimijatahojen välisen vuoropuhelun toteuttamisessa. Asumispalvelujen laatutyöhön osallistuivat ryhminä laatua koordinoiva työryhmä ja sen osatyöryhmät, osahankkeiden taustaryhmät. Jyväskylän palvelutalon työntekijät toimivat osahankkeissa oman ammattialansa asiantuntemuksen perusteella toteuttaen osahankkeita yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kuuden palvelutalon asumiskokeilua toteuttavat asumiskokeilutyöryhmät työntekijöineen vastasivat asumiskokeilun kehittämisestä yhtenäiseksi palvelutuotteeksi. Asumiskokeilun seurantatutkimuksen toteuttivat erityispedagogiikan opiskelijat (Mä huomasin, että itsestäänkin pystyy 1999.) Palvelutalojen laatuvastaavat ja laaturyhmät laativat suunnitelmia ja toteuttavat käytännössä palvelutalojen laatujärjestelmäkuvauksien määrittelyä ja kirjaamista. Laatutyön tuloksia ja johtopäätöksiä on käsitellään palvelutalojen johtokuntien kokouksissa toiminnan suunnittelun ja arvioinnin yhteydessä. Asumispalvelujen laatua koordinoiva työryhmä suositteli, että jokainen palvelutalon työntekijä ja asukas perehtyy yhteisiin esityksiin ja ottaa niihin kantaa yhteiskeskusteluissa. Invalidiliiton liittohallitus keskusteli iltakoulussa asumispalvelun laatutyöstä, laatupolitiikasta, osatyöryhmien ja -hankkeiden tilanteesta. Laatutyön 21

20 tuloksia on tuotu esille julkaisuissa, messuilla, valtakunnallisissa seminaareissa ja yhteistyöverkostoissa. Asumispalvelutoiminnan laatupolitiikkaan on kirjattu lähivuosien kehittämistoiminnan yhteiset linjaukset. Kokonaistoiminnan laadun kehittämisestä liikkeelle lähteminen oli asumispalveluissa oikeaan osunut valinta. Lähtökohta palvelujen suunnittelussa ovat vamman vuoksi tarvittavat palvelut. Palvelun saatavuus, jonka tärkeimpänä edellytyksenä ovat avustamiseen varatut resurssit, on keskeinen kriteeri asumispalvelun hyvälle laadulle. Jatkossakin tarvitaan keskustelua eri tahojen kesken siitä, mitä kuuluu hyvään palveluun ja miten priorisoidaan arkipäivän tilanteissa, kun resurssit eivät riitä vastaamaan kaikkiin esitettyihin tarpeisiin. Palvelutalokohtaiseen työskentelyyn on saatu projektin aikana valmiuksia, malleja ja menetelmiä. SeLMa-menetelmä palvelutarpeen itsearviointiin Palvelutarpeen kartoitusta kehittänyt työryhmä aloitti työnsä tavoitteena luoda menetelmä avuntarpeen arviointiin. Aluksi oli tarkoitus laatia arviointimenetelmä asumispalveluiden työntekijöiden käyttöön palvelutarpeiden arviointia ja palvelujen suunnittelua varten. Työn edetessä tehtävää tarkennettiin ja tavoitteeksi asetettiin palvelutarpeen itsearviointimenetelmän kehittäminen asiakkaan palvelutarpeen itsearvioinnin tueksi. Työn tuloksena syntyi SeLMa-menetelmä. Menetelmä ollut kokeilukäytössä kaikissa palvelutaloissa. Menetelmää on kehitetty laatuprojektin osahankkeessa yhdessä vammaisten henkilöiden kanssa heidän kokemuksiensa ja palautteidensa perusteella. Alkuperäinen tehtävä ja tavoite on osahankkeessa saavutettu. SeLMa -menetelmästä on käytössä palvelutaloasumiseen soveltuva itsearviointi lomake.koulutusta menetelmän soveltamiseen on järjestetty ja järjestetään jatkossa tarpeen mukaan. SeLMa-menetelmän esittelyaineisto on saatavilla cd-rom-levyllä ja värikalvosarjana. SeLMa -menetelmää on sovittu käytettäväksi tulevien kahden vuoden aikana kaikissa Invalidiliiton palvelutaloissa. Kahden vuoden käytön aikana koottu seurantatieto ja Avux -palvelukutsujärjestelmästä saatavat tiedot yhdistetään johtopäätöksien tekoa varten. SeLMa -menetelmä on laajasti ja monessa vaiheessa testattu, arvioitu lausuntokierroksilla palvelutaloissa, asukkaat ja työntekijät 22

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula

Mitä muuttuu kuntoutuksessa? Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula Mitä muuttuu kuntoutuksessa? 19.1.2017 Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren ja Etuuspäällikkö Seija Sukula 1 Kohti avointa yhteistyötä Kelan kuntoutuksen ryhmät ovat siirtymässä

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Tilannekatsaus 1 (6) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Partnerin (osahanke) toiminta ja Olemassa olevan laadunhallintajärjestelmän saattaminen sähköisen toimintajärjestelmän muotoon ottaen huomioon

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2012 Erityisteema: Hyvinvoiva oppimisympäristö Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto laatupalkinnon tavoitteena on

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Asu Hyvin INVALIDILIITON ASUMISPALVELUA 30 VUOTTA

Asu Hyvin INVALIDILIITON ASUMISPALVELUA 30 VUOTTA Asu Hyvin INVALIDILIITON ASUMISPALVELUA 30 VUOTTA Invalidiliiton julkaisuja M. 1. ISBN 952-9615-66-3 ISSN 1457-8298 Kuvitus: Sylvi Karhu Invapaino, Helsinki 2000 2 Asumispalvelut 30 vuotta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintasuunnitelma 1 (5) LAMPPU-hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hankkeen nimi (koulutuksen järjestäjä) Koordinaattorin yhteystiedot (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

1 Kuntoutuksen kehittäminen

1 Kuntoutuksen kehittäminen Terveysosasto Kuntoutusryhmä Lomake 4 Kehittämistyö 4.6.2014 Oma väylä hankkeen kuntoutuksen kehittämisprojekti vuosina 2015 2017 Palveluntuottaja 1 Kuntoutuksen kehittäminen Palveluntuottaja osallistuu

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot