LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN"

Transkriptio

1 LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN Laadukkaat vammaispalvelut -projekti Invalidiliitto ry

2 LAATUA VAMMAISPALVELUIHIN Raportti Invalidiliitossa toteutetusta Laadukkaat vammaispalvelut -projektista Toimittanut Leea Paija

3 Yhteistyössä Invalidiliiton julkaisuja R. 1., 2000 ISBN ISSN Piirrokset: Juha Roikonen Paino: Invapaino

4 SISÄLTÖ Lukijalle Laadukkaat vammaispalvelut -projekti Projektin lähtökohdat ja lupaukset Palvelujen kehittäminen 1990-luvulla Laatuprojekti prosessina Projektin vaiheet ja organisaatio Projektin resurssit Laatutyön linjaukset Invalidiliitossa Asumisen vaihtoehdot ja mahdollisuudet Vaikuttamistoiminnan laatutyö Kuntoutuspalvelujen laadunhallinta Johtajuus muutosvoimana Tukipalvelut takaavat laadun Projektin tulokset elämään...34 Kirjallisuus...37 Liitteet Laadukkaat vammaispalvelut -projektiesitys 1995 LIITE Laatukäsitteet LIITE Laatutyön tilanne ja osahankkeet 1996 LIITE Laadukkaat vammaispalvelut -projektin organisaatio LIITE 4a ja 4b Invalidiliiton ja toimialueiden laatupolitiikat LIITTEET Toimialueiden laatutyön tilanne 1999 LIITTEET Invalidiliiton laatuvastaavat LIITE Projektin toteutuminen LIITE

5 LUKIJALLE Invalidiliitto toteutti Laadukkaat vammaispalvelut -projektin vuosien aikana. Projekti oli koko organisaation, asumis- ja kuntoutuspalvelut, järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalvelut, kattava Raha-automaattiyhdistyksen osittain rahoittama kehittämisprojekti. Vuosien aikana projektia valmistellut Invalidiliiton toimintayksiköiden ja keskustoimiston yhteisen työryhmän määrittelyn mukaan projektin tarkoitus oli luoda laatujärjestelmä, joka varmistaa, että vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen tarkoitetut palvelut mahdollistavat täyden osallistumisen ja tasa-arvon toteutumisen. Projektin tulos ovat valtakunnallisella tasolla käytettävissä olevat vammaispalvelun laatukriteerit palvelun käyttäjien, ostajien ja tuottajien käyttöön. Projektin lähtökohta ovat vammaisten ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan ja saada näiden mahdollisuuksien toteutumisen edellyttämät palvelut. Perustehtävänsä mukaan Invalidiliitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaan edistämään vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien toteutumista. Samanaikaisesti Invalidiliitto tuottaa palveluja, joita julkinen palvelujärjestelmä ei tuota tai jotka eivät ole vammaisten henkilöiden saatavilla. Projektin aikana olemme alkuperäisen tavoitteen mukaisesti määritelleet vammaispalveluiden (asumis- ja kuntoutuspalvelut) laatukriteereitä, laatineet Invalidiliiton kuntoutus- ja asumispalvelun toimintayksiköihin laatujärjestelmiä varmistamaan kriteereiden toteutumista käytännössä, etsineet perusteita koko organisaation lähivuosien kehittämistyölle, tuottaneet tietoa ja toimintamalleja toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin. Julkaisussa raportoidaan Laadukkaat vammaispalvelut -projektin toteutumista, suunnittelua, tuloksia, arviointia ja kehittämisen jatkosuunnitelmia. Raportti perustuu käytännössä Invalidiliitossa eri toimialoilla ja toimintayksiköissä tehtyyn laatutyöhön. Sisältö on jaoteltu toimialoittain, asumis- ja kuntoutuspalveluiden, järjestötoiminnan, tukipalveluiden, johtamisen kehittämistyön kuvauksiin. Projektin osahankkeita ja toimintayksiköissä tehtyä laatutyötä esitellään kunkin toimialueen laatutyön raportoinnin yhteydessä. 7

6 Projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet kaikki Invalidiliiton toimintayksiköt ja osastot. Työryhmien työhön osallistui eri vaiheissa lähes 200 työntekijää. Osa hankkeissa kehitettyjä menetelmiä kokeilivat käytännössä palvelujen käyttäjät yhdessä työntekijöiden kanssa. Toimintayksiköiden laatuvastaavat ja -ryhmät ovat vastanneet laatukäsikirjojen kokoamista yksikkötasolla. Asiantuntemuksensa ovat kehittämistyömme tueksi ovat antaneet yhteistyökumppanit ja kouluttajat. Projektin käytännön työn tekijöille ja palvelujen käyttäjille kuuluu kiitos asiantuntemuksen ja ajan antamisesta projektin käyttöön eri työvaiheissa. Ilman heitä projekti ei olisi voinut saada tulosta aikaan. Kiitos toimintayksiköille ja osastoille laatutyön käytännön toteutuksen edellytyksien luomisesta, organisointi ja kustannukset jäivät suurimaksi osaksi niiden vastuulle. Raha-automaattiyhdistykselle kiitos projektin koordinoinnin turvanneesta projektirahoituksesta vuosien aikana. Helsingissä uuden vuosituhannen aattona Leea Paija 8

7 1 LAADUKKAAT VAMMAISPALVELUT -PROJEKTI 1.1 Projektin lähtökohdat ja lupaukset Laadukkaat vammaispalvelut -projekti käynnistyi Invalidiliitossa parin vuoden valmistelevan työn jälkeen elokuussa Toimintayksiköiden ja keskustoimiston työntekijöistä koottu valmisteleva työryhmä toteutti vireillä olevien kehittämis- ja laatuhankkeiden kartoituksen toimialueilla, asumispalvelut, järjestötoiminta, kuntoutuspalvelut. Kartoituksen tuloksien perusteella laadittiin suunnitelma koko organisaation kattavaksi kehittämishankkeeksi (LIITE 1). Kehittämishankkeelle haettiin projektiavustus Raha-automaattiyhdistykseltä vuosien aikana toteuttavalle projektille (Laadukkaat vammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti 1995). Invalidiliiton asumis- ja kuntoutuspalvelujen toimintayksiköt ja toimihenkilöt ovat vuosikymmenien toiminnan aikana hankkineet monipuoliseen kokemukseen perustuvan asiantuntemuksen vammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vammaisten henkilöiden tasa-arvoisen yhteiskunnallisen osallistumisen toteuttamiseen pyrkiessään Invalidiliiton vaikuttamistoiminta, paikallis-, alue-, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen jäsenistön, paikallisyhdistyksien ja alueiden kanssa. (Omin voimin yhteistoimin. Invalidiliitto 60 vuotta Toimittanut Hannu Mähönen, Invalidiliiton toiminnan esitteet ja toimintakertomukset). Vuosien aikana Invalidiliitto toteutti strategisen kehittämisen hankkeen, jossa kiteytimme yhteisen visiomme vuoteen 2005 ja vision toteutumiseen johtavat strategiavalinnat. Strategiavalinnat olivat Invalidiliiton omistaja-, laatu- ja henkilöstöpolitiikan määrittely, niiden mukaisten kehittämistehtävien ja toimintamallien luominen koko organisaatiossa. (Strategisen kehittämishankkeen loppuraportti. 1995). Samanaikaisesti Laadukkaat vammaispalvelut -projektin kanssa toteutimme koko organisaation kattavan, erityisesti taloushallintoa ja tiedonkulkua kehittävän, tietohallintojärjestelmäprojektin. Arvokeskustelu on edennyt YK:n yleisohjeiden ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman luomalta perustalta. Yhteiset, kaikkia Invalidiliiton toimintoja ja jokaista työntekijää sito- 9

8 vat, eettiset periaatteet hyväksyttiin kesäkuussa 1999 (Invalidiliiton eettiset periaatteet 1999). Laadukkaat vammaispalvelut -projektin tarkoitus, tavoitteet ja tulokset määriteltiin projektisuunnitelmassa syksyllä Projektin tarkoitus on luoda laatujärjestelmä, joka kattaa kaikki liiton palvelut, kuntoutus-, koulutus-, asumis-, tiedotus-, neuvonta- ja järjestöpalvelut. Tavoite on varmistaa vammaisten henkilöiden ihmisarvon toteutuminen ja tasa-arvoinen osallistuminen Invalidiliiton ja muiden organisaatioiden tuottamien palvelujen toteutuksessa. Projektin tuloksia ovat vammaispalveluihin määritellyt laatukriteerit, jotka ovat palvelujen käyttäjien, ostajien ja tuottajien käytössä. (LIITE 1) 1.2 Kehittämistyön tausta 1990-luvulla Vammaisille henkilöille tarkoitettujen palveluiden näkymät luvun alussa olivat hyvät. Edistyksellinen ja uudistettu lainsäädäntö esimerkiksi Vammaispalvelulaki ja uudistettu kuntoutuslainsäädäntö, loi edellytyksiä vammaisten henkilöiden osallistumiseen ja tasa-arvoiseen elämään yhteiskunnassa. Suomi oli eturintamassa verrattuna moniin muihin maihin, vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut olivat osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää YK:n yleisohjeiden hyväksymisen jälkeen laadittu Suomen vammaispoliittinen ohjelma linjasi vammaispolitiikan suuntaa kohti vammaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Keskustelu arvoista ja asennoitumisesta vammaisuuteen, syrjinnän vastustamisesta ja vammaisten oikeudesta tasa-arvoiseen elämään olivat juurtuneet Suomeen edeltäneiden vuosikymmenien aikana, erityisesti vammaisten vuosikymmenen tuloksena. Perusoikeusuudistuksen henki ja tulkinta käytännön tilanteisiin vahvistivat kehityksen suuntaa. (Yleisohjeet vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamisesta YK Koh- 10

9 ti yhteiskuntaa kaikille Vammaispoliittinen ohjelma. STM. Valtakunnallinen vammaisneuvosto 1995). Pyrkimykset vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi yhteiskunnassa jäivät heikkenevän talouskehityksen varjoon. Taloudellinen lama toi säästöt ja leikkaukset julkisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Arvokeskustelussa kustannuksien supistaminen nousi yhdeksi keskeiseksi päätöksentekoa ohjaavaksi tavoitteeksi. Alueelliset ja paikalliset erot palvelujen saatavuudessa ja laadun tasossa kasvoivat kunnissa toteutettujen säästöpäätösten ja palvelujen hinnoittelun seurauksena. Julkisten palveluiden kehittämisen, kuten yleisesti organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen, teorioissa ja malleissa tapahtui vuosikymmenen aikana siirtyminen tulos- ja tavoitejohtamisen malleista prosessi- ja laatujohtamiseen ja edelleen oppivan organisaation malleihin. Laatuajattelua ja laatupalkintoajattelua sovellettiin julkisten palvelujen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. (Julkisten palveluiden laatustrategia Valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto). Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä Stakes (Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus) laati Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta suosituksen sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintaan (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta STM, Suomen Kuntaliitto, Stakes), joka uudistettiin vuoden 1998 aikana ( Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta luvulle 1999). Palvelujen käyttäjän näkökulmasta keskeisiä palvelujen arvioinnissa ovat tarvittavien palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelujärjestelmän toimivuus perustuu siihen, miten määritellään palvelun tarve ja miten palvelun käyttäjä tavoittaa tarvitsemansa palvelun. Ohjaus- ja neuvontapalvelut osoittautuivat erittäin tarpeellisiksi palvelujen suunnittelun ja tarpeiden mukaisen toteutumisen turvaamisessa. Vuosikymmenen lopulla valmisteltiin kunnallista asiamiesjärjestelmää, jonka odotetaan osaltaan ratkaisevan palveluohjauksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden pulmia. Julkisten palvelujen kehittämistyössä luodut palvelusitoumus ja -sopimusmallit ja jatkuvan asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetyt menettelyt osoittivat hyödyllisyytensä palvelujen saatavuuden ja laadun tason turvaamisessa (Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen 11

10 arviointi vuonna Etelä-Suomen Lääninhallitus ja Paikalliset laatujärjestelmät -projektin raportit 1999). Päätöksentekijät, palvelujen suunnittelijat ja toteuttajat tarvitsevat selkeitä määrittelyjä kuvaamaan, miten vammaisten henkilöiden palvelutarpeiden arviointi, palvelujen suunnittelu ja palvelujen tuottamisprosessit takaavat palveluille asetettujen tavoitteiden toteutumisen. Palvelujen ostajat tarvitsevat luotettavaa tietoa palveluista, sisällöistä, kuvauksia palveluprosessien toimivuudesta ja tuloksellisuudesta osoittamaan, että palvelu vastaa käyttäjän määrittelemiin tarpeisiin. Kaikki toimijatahot tarvitsevat tietoa löytääkseen oikeudenmukaisia perusteita niukkojen resurssien jakamiseen ja käyttöön. 2 LAATUPROJEKTI PROSESSINA 2.1 Projektin vaiheet ja organisaatio Valmistelevan työryhmän esityksen mukaan Laadukkaat vammaispalvelut -projekti on prosessin omainen ja kokeileva projekti (Laadukkaat vammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti 1995). Projektisuunnitelmassa projektin kestoksi oli arvioitu kolme vuotta. Projektin alkamisajankohta siirtyi maaliskuusta elokuuhun 1996, jolloin projekti saatiin kokonaisuutena käytännön toteutukseen kaikilla toimialueilla vuoden 1997 alusta. Vuodet olivat tiiviitä ja työntäyteisiä kaikille projektin toteutuksessa mukana olleille. Alkuvaiheen siirtymisen jälkeen projekti eteni ja toteutui suunnitelmassa esitettyjen vaiheiden mukaan, joista jokainen vaihe kesti noin vuoden ajan. Projektivaiheiden työnimet olivat Kyntäminen ja kylväminen , Kouliminen ja kasvaminen ja Kypsyminen ja sadonkorjuu Ensimmäisen projektivaiheen aikana toteutui kartoitus Invalidiliiton laatuprojektin jokaisen viiden toimialueen ja niiden toimintayksiköiden laatutyön tilanteesta, kokonaissuunnitelmasta, toteutettavaksi esitetyistä osahankkeista (LIITE 3). Kartoituksen jälkeen projektin työryhmä valitsi koordinoivien työryhmien esityksien perusteella projektin aikana toteutettavat osahankkeet. Ensimmäiseen projektivaiheeseen sisältyi projektin esit- 12

11 telyä ja tiedotustilaisuuksia toimintayksiköissä, henkilöstötilaisuuksissa ja työkokouksissa. Projektin puitteissa järjestettiin peruskoulutusta laatukäsitteistä, -ajattelusta, laatutyön menetelmistä ja -järjestelmistä. Invalidiliiton liittohallitus käsitteli ja hyväksyi koko organisaation laatutyön linjaukset sisältävän laatupolitiikan keväällä Ensimmäisen projektivuoden aikana julkaistiin kaksi jokaiselle Invalidiliiton työntekijälle jaettua henkilöstölehteä laatutyön tiedotuksen tueksi (Laatuliitto 1 ja 2/1997). Projektin toisen vaiheen aikana valituissa osahankkeissa määriteltiin palvelukohtaisia laatukriteereitä. Asumispalvelujen laatutyössä kehitettiin arviointimenetelmää palvelutarpeiden arviointiin ja kuntoutuspalvelujen laatutyössä määriteltiin hyvän kuntoutuskäytännön periaatteita ja toteutumisen edellytyksiä. Palvelutarpeen arviointimenetelmän kehittäminen toteutui tiiviissä yhteistyössä palvelutalojen asukkaiden kanssa. He osallistuivat menetelmän kokeiluun ja arviointiin kaikissa vaiheissa. Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus syntyi samoin yhteistyössä palveluja käyttävien asiakkaiden, kuntoutuksen toimintayksiköiden henkilökunnan, palvelujen ostajien ja yhteistyötahojen kanssa. Samaan aikaan toimintayksiköissä ja osahankkeissa laadittiin laatukäsikirjojen runkosuunnitelmia, kokeiltiin niiden vastaavuutta käytäntöihin, toteutettiin arviointeja ja jatkettiin laatukäsikirjojen dokumentointia. Kolmannen projektivaiheen aikana osahankkeissa määriteltyjä laatukriteereitä arvioitiin ja tarkistettiin palvelujen käyttäjiltä, henkilöstöltä ja yhteistyötahoilta saadun palautteen perusteella. Yhdessä sovitut määritykset koottiin laatukäsikirjoihin ja toimintayksiköt kokosivat omia laatukäsikirjojaan. Projektin tuloksia esiteltiin muille palvelujen tuottajille, palvelujen käyttäjille ja muille asiakkaille valtakunnallisilla messuilla, seminaareissa ja julkistamistilaisuuksissa ja osahankkeista koottiin raportteja. 13

12 Projektin loppuvaiheessa suunniteltiin ja käynnistettiin sisäinen arviointikoulutus, jolla taataan laatutyön, toiminnan jatkuvan arvioinnin ja parantamisen, jatkuminen koko organisaatiossa, toimialueilla ja toimintayksiköissä. Sisäisillä arvioinneilla varmistetaan yhdessä sovittujen laatukriteerien siirtäminen osaksi toimintaa Invalidiliitossa. Projektin aikana toimineiden työryhmien, projektin johtoryhmä, toimialueiden laatua koordinoineet työryhmät ja osahankkeiden taustaryhmät, esitellään liitteessä 4a ja 4b. Laadukkaat vammaispalvelut -projektin suunnittelusta, toteutuksen ohjauksesta ja seurannasta vastasi Invalidiliiton liittohallituksen nimeämä projektin johtoryhmä, joka kokoontui projektin aikana yhteensä 20 kertaa. Johtoryhmä arvioi työtään ennakko-oletuksiinsa verraten laajemmaksi ja monipolvisemmaksi. Johtoryhmä on antanut yleisellä tasolla ohjeita, jotka ovat suunnanneet projektin toteutusta toimialueilla ja osahankkeissa. Samaan aikaan Invalidiliitossa toteutettu koko organisaation tietohallintoprojekti, strategisen kehittämishankkeen edellyttämät ja niiden mukaisten menettelyjen toteuttamien, ovat vaatineet johtoryhmän jäseniltä erityistä panostusta kehittämistyöhön. Laatupolitiikan käsittely ja vahvistaminen sekä toimialueiden laatutyöhön, osahankkeiden raportointeihin perehtyminen olivat Invalidiliiton liittohallituksen tehtäviä projektin aikana (LIITTEET 5-7). Luottamushallinnon, erityisesti liittohallituksen, rooli olisi arvioiden mukaan voinut olla suurempi ja työnjako johtoryhmän kanssa selkeämpi projektin ohjauksessa ja seurannassa. Viiden toimialueen, asumispalvelujen, johtamisen, järjestötoiminnan, kuntoutuspalvelujen ja tukipalvelujen, laatutyön kokonaissuunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta vastasivat toimialueiden laatutyötä koordinoineet työryhmät. Koordinoivissa työryhmiin valittiin jäseniä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti edustamaan eri toimialoja ja toimintayksiköitä. Poikkeuksena oli johtamisen laatutyötä koordinoinut keskustoimiston vastuuhenkilöistä koottu ryhmä. Koordinoivat työryhmät kokoontuivat projektin aikana 5-16 kertaa. Oman toimialueensa laatutyön etenemisestä ja tuloksista koordinoivien työryhmien laatimat arvioinnit on koottu toimialueen laatutyön kuvauksen yhteydessä (LIITTEET 8-12). Projektin johtoryhmän arvioinnissa todettiin, että johtoryhmän ohjausta olisi tarvittu johtamisen laatutyössä suuntaamaan kehittä- 14

13 mistyötä johtamisjärjestelmien kehittämisen ohella johtamisen sisällölliseen kehittämiseen. Tukipalvelujen laatua koordinoiva työryhmä ja osatyöryhmät olisivat arvioinnin mukaan tarvinneet johtoryhmän tiivistä ohjausta toimialueen monien samanaikaisten kehittämistehtävien suunnittelun ja toteutuksen koordinointiin. Projektin osahankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat osahankkeiden taustaryhmät. Toimintayksiköissä ja osastoilla toimivat, nimetyt oman toimensa ohella laatutyöstä vastanneet, laatuvastaavat (LIITE 13). Toimintayksiköiden laatutyöstä vastasivat laatuvastaavien taustaryhmissä toimineet laaturyhmät, joissa olivat jäseninä palvelujen käyttäjien (asukkaiden, kuntoutuspalvelujen käyttäjien), henkilökunnan ja toimintayksikön johdon edustajat. Projektin käytännön toiminnasta vastasi koko projektin ajan projektin vetäjä johtoryhmän ohjauksessa. Projektin kokonaissuunnitelman valmistelu ja käytännön toteutuksen koordinointi, erityisesti projektista tiedottaminen ja koulutuksen suunnittelu, olivat projektin vetäjän tehtäviä. Projektin vetäjä toimi linkkinä johtoryhmän, koordinoivien työryhmien, osahankkeiden taustaryhmien ja Invalidiliiton muiden kehittämishankkeiden välillä. Projektin käytännön tehtävissä vetäjän apuna toimi koko projektin ajan projektin sihteeri. Projektin aikana käytettiin ostopalveluita laatukoulutuksen toteutuksessa, osahankkeiden toteutuksen konsultoinnissa ja projektin tiedotuksen toteutuksessa. 2.2 Projektin resurssit Invalidiliiton toimialojen, toimintayksiköiden ja osastojen panostus laatutyöhön on ollut projektin toteutumisen kannalta merkittävä. Projektin erillisresurssit, projektihenkilöstön työpanos ja projektirahoitus, suunnattiin johtoryhmän päätöksillä seuraaviin tehtäviin: laatuprojektista tiedottaminen organisaation sisällä ja ulkopuolisille yhteistyötahoille, laatutyön tilannekartoituksien laatiminen, koko organisaation tasolla tarvittavan laatutyön koulutuksen suunnittelu ja toteutus, laatuvastaavien verkoston luominen, valittujen osahankkeiden suunnittelussa, ja toteutuksessa avustaminen, projektin osien keskinäinen koordinointi ja linkittyminen Invalidiliiton muihin meneillään oleviin kehittämishankkeisiin (LIITE 14). Toimintayksiköt (palvelutalot, kuntoutuspalvelut), osastot, henkilöstö ja asiakkaat ovat käytännössä toteuttaneet johtoryhmän ja 15

14 koordinoivien työryhmien suunnitelmia sekä osahankkeiden kokeiluja eri vaiheissa. Kehittämistyö on tehty pääasiassa varsinaisen toiminnan ja oman perustehtävän ohella ja siihen tiiviisti liitettynä. Toimintayksiköiden laatuvastaavat ovat yhteistyössä laaturyhmien kanssa vastanneet toimintayksiköiden ja toimintokohtaisten laatujärjestelmien ja laatukäsikirjojen valmistelusta, toteutuksen ja dokumentoinnin ohjauksesta, toimintayksikössä tarvittavan laatukoulutuksen ja konsultaatioiden suunnittelusta, laatutyöryhmien ja laatuvastaavien työn organisoinnista laatuverkoston tuella, laatuhankkeista ja niiden etenemisestä tiedottamista. Toimintayksikkökohtainen laadunhallinnan suunnittelu, laatujärjestelmien ja -käsikirjojen laatiminen on ollut pääsääntöisesti toimintayksikön vastuulla toteutus on perustunut niiden omaan laatutyön resursointiin, laatutyöhön käytetty työaika, laatuosaamisen kehittäminen ja taloudelliset edellytykset. Sopeutumisvalmennuskeskuksessa ja Lapin kuntoutuskeskuksessa on projektin aikana toiminut kokopäivätoiminen laatupäällikkö, joka on vastannut laatutyön suunnittelusta ja toteutuksesta käytännössä koko kolmevuotisen projektin ajan. Muissa kuntoutus- ja asumispalvelun, järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalveluiden työryhmissä ja tehtävissä laatuvastaavat ovat toimineet oman toimensa ohella. Kaikkien laatuprojektin työryhmien toiminta on toteutunut varsinaisen toiminnan ohessa. Toimintayksiöiden työntekijöiden työaika ja asiantuntemus on ollut projektin käytössä työryhmissä ja yhteisten sopimuksien mukaisissa käytännön sovelluksissa ja kokeiluissa. Erillisen suunnitelman ja kustannusarvion perusteella projektin johtoryhmä on myöntänyt taloudellista tukea Jyväskylän ja Kuopion työklinikoiden laatujärjestelmien kuvauksien ja laatukäsikirjojen laatimiseen. Projektin taloudellinen tuki on antanut mahdollisuuden vapauttaa laatuvastaava lyhyeksi määräajaksi dokumentoimaan toimintayksikön laatujärjestelmää. Projektin osahankkeissa, Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus, asumiskokeilu ja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, on käytetty 16

15 asumis- ja kuntoutuspalvelun toimintayksiköiden asiantuntemusta ostopalveluna. Työntekijöitä on lyhyeksi määräajaksi vapautettu varsinaisesta tehtävästään osahankkeiden toteuttamiseen. Liitteessä 14 on yhteenveto projektin tarjoamasta tuesta toimialojen, toimintayksiköiden ja osahankkeiden laatutyölle. Laadukkaat vammaispalvelut -projektia valmistellut työryhmä laati projektisuunnitelman ja teki esityksen projektiavustuksesta Raha-automaattiyhdistykselle syksyllä Raha-automaattiyhdistys myönsi projektin käynnistämiseen tarvittavan avustussumman ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen. Projektin aikana on vuosittain laadittu tarkennettu ja muuttunutta aikataulua vastaava toteuttamissuunnitelma ja budjetti. Projektin koordinoinnin ja organisoinnin rahoitustarpeeksi arvioitiin valmistelevan työryhmän esityksessä syksyllä 1995 yhteensä Rahoitussuunnitelma on toteutunut projektiesityksen mukaisena. Poikkeuksena projektin aloitusvuosi 1996, jolloin projekti käynnistyi esitettyä myöhemmin, aloitus siirtyi maaliskuusta elokuuhun. Päävastuu projektin aiheuttamista kuluista, koulutusmenot, työryhmäkokoukset, työajan käyttö laatutyöhön osahankkeissa ja kokeiluissa, on ollut toimintayksiköillä ja osastoilla. 3 LAATUTYÖN LINJAUKSET INVALIDILIITOSSA Invalidiliiton strategiavalinnat, joilla organisaatio suuntaa vuoden 2005 visioon ovat koko organisaation kattavan laatu-, omistaja- ja henkilöstöpolitiikan määrittely ja vahvistaminen sekä niiden edellyttämien toimintatapojen luominen käytännöiksi ( Strategisen kehittämishankkeen loppuraportti 1995). Yhdessä määriteltyjen linjauksien työstäminen kehittämishankkeeksi käynnistyi Valmistelevat työryhmät laativat luonnoksia yhteiseen keskusteluun ja toimintayksiköihin arvioitavaksi. 17

16 Laatupolitiikka on yleisellä tasolla määritelty sisältyvän organisaation ylimmän johdon määrittelemäksi yleiseksi tavaksi suhtautua laatuun. Laatupolitiikka on osa organisaation yleistä toimintapolitiikkaa ja sillä on ylimmän johdon valtuutus (Laadunhallinta ja laadunvarmistus. Sanasto. SFS-EN ISO 8402.) Laatupolitiikan laatiminen eteni prosessina koko organisaatiossa, toimialoilla ja toimintayksiköissä käyttäen apuna Vanhustyön Keskusliiton laatuprojektissa tuotettua laatupolitiikan valmisteluohjetta, työstämisvaiheita ja kysymyssarjoja (Mitä on hyvä laatupolitiikka? Suuntaviivoja vanhustyön työyhteisöille Veli Särmäkari. Vanhustyön Keskusliitto. Laatuprojekti ). Invalidiliiton laatupolitiikka vahvistettiin liittohallituksen kokouksessa maaliskuussa 1997 (LIITE 5). Laatupolitiikka perustuu Invalidiliiton arvoihin, toiminta-ajatukseen ja menestystekijöiden tunnistamiseen. Invalidiliitto on vammaisjärjestö jossa, laatutyössä korostettu asiakasnäkökulma on vahvasti läsnä. Eri toimialoilla ja toimintayksiköissä asiakaslähtöisyys ja -keskeisyys on kehittynyt kohti asiakasohjautuvuutta ja -johtoisuutta. Laatupolitiikassa Invalidiliiton laatutyötä ohjaavaksi viitekehykseksi valittiin Suomen Laatupalkinnon mukainen jatkuvan parantamisen viitekehys, arviointialueet ja -kohteet (katso sivu 19). Mallia suositellaan viitekehykseksi toimialueiden ja toimintayksiköiden laadunhallinnan suunnitteluun ja toteutukseen. Laatupolitiikkaan liittyvät läheisesti Invalidiliiton kaikkia toimintayksiköitä ja jokaista työntekijää sitovat yhteiset eettiset periaatteet, jotka vahvistettiin yhteisen valmisteluprosessin jälkeen kesäkuussa Henkilöstöpolitiikan luonnosversioon on ollut lausuntokierroksella toimintayksiköissä ja valmistuu vahvistettavaksi kevään 2000 aikana. Liittohallitus täsmentää ja tarkistaa henkilöstöpolitiikan käsittelyn yhteydessä Invalidiliiton omistaja- ja laatupolitiikan 2000-luvulle. Invalidiliiton laatupolitiikka sisälsi päälinjat ja perustan toimialueiden ja toimintayksiköiden laatupolitiikan määrittelylle. Kuntoutuspalvelujen laatupoliittiset linjaukset on kirjattu kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteistyönä laadittuun Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumukseen, jonka liittohallitus hyväksyi syyskuussa 1998 (Hyvä kuntoutuskäytäntö - Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi paran- 18

17 tamiseksi. 1998). Kuntoutuspalvelujen yhteiset laatupoliittiset linjaukset täsmennettiin toimintayksiköiden laatupolitiikkaa määriteltäessä (Lapin kuntoutuskeskus 1997, Järvenpään koulutuskeskus 1998, Kuopion ja Jyväskylän työklinikat 1998, Sopeutumisvalmennuskeskus 1999). Asumispalvelujen laatupolitiikka valmistui palvelutaloissa käydyn keskustelu- ja lausuntokierroksen jälkeen liittohallituksen vahvistettavaksi kesäkuussa 1999 (LIITE 6). Asumispalvelun laadunhallinnan kokonaissuunnitelma on laadittu Suomen Laatupalkintomallin arviointialueiden mukaisesti. Palvelutalot noudattavat yhteistä laatupolitiikkaa. Valmiina on osahankkeiden tuotoksina osatoimintojen laatupolitiikkan määrityksiä esimerkiksi asumiskokeilun käytössä. Palvelutaloissa on meneillään laaja keskustelukierros asukkaiden ja henkilöstön yhteiskokouksissa, joissa laatupolitiikka ja yhteiset eettiset ohjeet täsmennetään jokaisen palvelutalon omiksi toimintalinjoiksi, malleiksi ja ohjeiksi. Järjestötoiminnan laatupolitiikka (LIITE 7) perustuu samaan kokonaislaadun viitekehykseen kuin edellä esitetyt. Perusteellista pohdiskelua tarvittiin järjestötoiminnan laatutyössä asiakasryhmien ja palvelujen määrittelyyn. Keskeiseksi lähiajan tehtäväksi määriteltiin vaikuttamistoiminnan prosessien, vastuiden ja työnjaon määrittely toimi- ja luottamushenkilöiden yhteistyössä. Järjestötoiminnan laatupolitiikka vahvistettiin toukokuussa Tukipalvelujen saatavilla oleva laatupolitiikka -luonnos on kiinteistöpalvelujen laatupolitiikka, joka on laatujärjestelmäkuvauksen osana lausuntokierroksella toimintayksiköissä. Toimistopalvelujen laatutyössä on laadittu yhteisiä suosituksia, toimintaohjeita ja -malleja. 4 ASUMISEN VAIHTOEHDOT JA MAHDOLLISUUDET Asumispalvelun laatutyön kokonaissuunnitelma syntyi laatua koordinoivan työryhmän kokouksessa tammikuussa Aiemmin oli laadun kehittämistyötä oli toteutettu palvelutaloissa ennen projektia. Jyväskylän palvelutalon kokemukset laatutyöstä kannustivat muita yksiköitä ja koko liittoa tarttumaan haasteeseen palvelujen jatkuvan arvioinnin avulla toiminnan kehittämisen. 19

18 Asumispalvelun laatutyön suunnitelma Asumispalvelujen laadunhallinnan kokonaissuunnitelma perustui Suomen Laatupalkinnon arviointimalliin. Suunnitelmassa työryhmä määritteli laatutyön työnjaon ja vastuut työryhmittäin. Suomen Laatupalkintomallin mukaiset arviointialueet ja niiden laatutyön vastuut asumispalvelujen alueella määriteltiin työryhmässä seuraavasti: ARVIOINTIALUE TYÖRYHMÄ 1 Johtajuus Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 2 Strateginen suunnittelu Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 3 Asiakas- ja markkina- Palvelutarpeen arviointi työryhmä suuntautuneisuus 4 Tiedot ja niiden analysointi Tietohallintoprojekti-työryhmä 5 Henkilöstö Asumispalvelun henkilöstön kehittäminen -työryhmä 6 Prosessien hallinta Asumiskokeilu asumispalvelussa-työryhmä 7 Toiminnan tulokset Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä 8 Yhteiskunnalliset vaikutukset Ytyä-työryhmä Asumispalvelun laatutyössä määriteltiin ensisijaisesti yhteiset periaatteet ja luotiin toimintaedellytykset laatutyölle. Seuraavassa vaiheessa edettiin yhteisten linjauksien perusteella toimintayksiköiden ja toimintokohtaisten laatujärjestelmien laatimiseen. Samanaikaisesti toteutetun koko organisaation tietohallintojärjestelmän laatimiseen kohdistui monia odotuksia. Yhtäältä kehittyvän tietojärjestelmän odotettiin tuottavan tarkkaa ja ajankohtaista tietoa asumispalvelujen kehittämisen perusteiksi. Toisaalta uuden tekniikan odotettiin luovan mahdollisuudet parempiin tiedonhankinnan ja -hallinnan keinoihin asumispalvelujen eri puolilla maata toimivien toimintayksiköiden välillä. Palvelukokonaisuuden kehittämisen kannalta olisi tarvittu asumispalvelujen käytännön toiminnoista ja tehtävistä vastaavien tiiviimpää osallistumista hankkeen eri vaiheissa tietohallinnon tavoitteiden määrittelyyn, menettelyjen ja toimintaohjeiden laadintaan. Asumispalvelujen yhteiskunnalliset vaikutukset -työryhmän työhön arvioitiin tarvittavan tulevaisuudessa enemmän vahvuutta ja tarkempaa sisällön määrittelyä. Työryhmä määritteli asumispalve- 20

19 lun hinnoitteluperusteita, sopimuskäytäntöjä ja markkinointia. Työryhmä jatkaa työtään ja sitä vahvistetaan lisäämällä resursseja työryhmään käyttäen järjestö- ja sosiaaliosaston vaikuttamistoiminnassa saamaa tietoa ja kokemusta. Laatutyön lähtökohdaksi valittu kokonaismalli ja yhteiset linjaukset, merkitsivät käytännössä jokaisen palvelutalon johtajan, työntekijän ja asukkaan kehittämistyön tilanteen tasalla pitämistä. Jatkotyötä varten tarvitaan selkeä tiedotusstrategia ja käytännön toteuttamissuunnitelma kehittämistyön tiedotusta ohjaamaan toimintayksiköissä. Koordinoiva työryhmä arvioi, että laatutyön perustehtävät asetettiin oikein. Käytännön toteutus oli toimiva ja hyvä asumispalvelujen kokonaisuuden kannalta. Työryhmän merkitys oli keskeinen asumispalvelujen laatupolitiikan määrittelyssä ja eri toimijatahojen välisen vuoropuhelun toteuttamisessa. Asumispalvelujen laatutyöhön osallistuivat ryhminä laatua koordinoiva työryhmä ja sen osatyöryhmät, osahankkeiden taustaryhmät. Jyväskylän palvelutalon työntekijät toimivat osahankkeissa oman ammattialansa asiantuntemuksen perusteella toteuttaen osahankkeita yhteistyössä asukkaiden kanssa. Kuuden palvelutalon asumiskokeilua toteuttavat asumiskokeilutyöryhmät työntekijöineen vastasivat asumiskokeilun kehittämisestä yhtenäiseksi palvelutuotteeksi. Asumiskokeilun seurantatutkimuksen toteuttivat erityispedagogiikan opiskelijat (Mä huomasin, että itsestäänkin pystyy 1999.) Palvelutalojen laatuvastaavat ja laaturyhmät laativat suunnitelmia ja toteuttavat käytännössä palvelutalojen laatujärjestelmäkuvauksien määrittelyä ja kirjaamista. Laatutyön tuloksia ja johtopäätöksiä on käsitellään palvelutalojen johtokuntien kokouksissa toiminnan suunnittelun ja arvioinnin yhteydessä. Asumispalvelujen laatua koordinoiva työryhmä suositteli, että jokainen palvelutalon työntekijä ja asukas perehtyy yhteisiin esityksiin ja ottaa niihin kantaa yhteiskeskusteluissa. Invalidiliiton liittohallitus keskusteli iltakoulussa asumispalvelun laatutyöstä, laatupolitiikasta, osatyöryhmien ja -hankkeiden tilanteesta. Laatutyön 21

20 tuloksia on tuotu esille julkaisuissa, messuilla, valtakunnallisissa seminaareissa ja yhteistyöverkostoissa. Asumispalvelutoiminnan laatupolitiikkaan on kirjattu lähivuosien kehittämistoiminnan yhteiset linjaukset. Kokonaistoiminnan laadun kehittämisestä liikkeelle lähteminen oli asumispalveluissa oikeaan osunut valinta. Lähtökohta palvelujen suunnittelussa ovat vamman vuoksi tarvittavat palvelut. Palvelun saatavuus, jonka tärkeimpänä edellytyksenä ovat avustamiseen varatut resurssit, on keskeinen kriteeri asumispalvelun hyvälle laadulle. Jatkossakin tarvitaan keskustelua eri tahojen kesken siitä, mitä kuuluu hyvään palveluun ja miten priorisoidaan arkipäivän tilanteissa, kun resurssit eivät riitä vastaamaan kaikkiin esitettyihin tarpeisiin. Palvelutalokohtaiseen työskentelyyn on saatu projektin aikana valmiuksia, malleja ja menetelmiä. SeLMa-menetelmä palvelutarpeen itsearviointiin Palvelutarpeen kartoitusta kehittänyt työryhmä aloitti työnsä tavoitteena luoda menetelmä avuntarpeen arviointiin. Aluksi oli tarkoitus laatia arviointimenetelmä asumispalveluiden työntekijöiden käyttöön palvelutarpeiden arviointia ja palvelujen suunnittelua varten. Työn edetessä tehtävää tarkennettiin ja tavoitteeksi asetettiin palvelutarpeen itsearviointimenetelmän kehittäminen asiakkaan palvelutarpeen itsearvioinnin tueksi. Työn tuloksena syntyi SeLMa-menetelmä. Menetelmä ollut kokeilukäytössä kaikissa palvelutaloissa. Menetelmää on kehitetty laatuprojektin osahankkeessa yhdessä vammaisten henkilöiden kanssa heidän kokemuksiensa ja palautteidensa perusteella. Alkuperäinen tehtävä ja tavoite on osahankkeessa saavutettu. SeLMa -menetelmästä on käytössä palvelutaloasumiseen soveltuva itsearviointi lomake.koulutusta menetelmän soveltamiseen on järjestetty ja järjestetään jatkossa tarpeen mukaan. SeLMa-menetelmän esittelyaineisto on saatavilla cd-rom-levyllä ja värikalvosarjana. SeLMa -menetelmää on sovittu käytettäväksi tulevien kahden vuoden aikana kaikissa Invalidiliiton palvelutaloissa. Kahden vuoden käytön aikana koottu seurantatieto ja Avux -palvelukutsujärjestelmästä saatavat tiedot yhdistetään johtopäätöksien tekoa varten. SeLMa -menetelmä on laajasti ja monessa vaiheessa testattu, arvioitu lausuntokierroksilla palvelutaloissa, asukkaat ja työntekijät 22

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI 2007-2011 Projektit vievät lasten kuntoutusta eteenpäin 4.9.2009 TOI - päivät Suomen Toimintaterapeuttiliiton koulutuspäivät: TOI on pätevä 3. - 4.9.2009 Paasitorni, Helsinki LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL 119 37601 Valkeakoski 1 (7) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä n yhteystiedot Juuso Hyvärinen juuso.hyvarinen@vsky.fi puh. 044 906 0320 PL 119 37601 Valkeakoski Toiminnan vakiintuneisuus, esim. vuosikello. Laadunhallinnan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

Asu Hyvin INVALIDILIITON ASUMISPALVELUA 30 VUOTTA

Asu Hyvin INVALIDILIITON ASUMISPALVELUA 30 VUOTTA Asu Hyvin INVALIDILIITON ASUMISPALVELUA 30 VUOTTA Invalidiliiton julkaisuja M. 1. ISBN 952-9615-66-3 ISSN 1457-8298 Kuvitus: Sylvi Karhu Invapaino, Helsinki 2000 2 Asumispalvelut 30 vuotta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Heinolan kaupunki TOIMINTAOHJELMA 2015 Heinolan kaupungin strategian tavoitteet 1.Toimivat palveluketjut koko kaupungissa Palveluketjujen kuvaaminen Palvelukokemuksen mittaaminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän arviointi pilotoinnin kokemuksia Koulutuskeskus Salpauksessa Kehittämispäällikkö Sari Mikkola LARK3-hankkeen workshop 7.4.2014 Valmistautuminen

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ 22.5.2014 MARJA HEIKKILÄ TAUSTA-AJATTELUA Voiko näin suuri hanke olla innovatiivinen ja toimiva vai kaatuuko se liian moniin tavoitteisiin, toimijoihin,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintasuunnitelma 1 (5) LAMPPU-hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hankkeen nimi (koulutuksen järjestäjä) Koordinaattorin yhteystiedot (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot