TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN
|
|
- Jussi Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 /7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työvoiman palvelukeskuksen missio Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toiminnan tavoitteena on vähentää rakenteellista työttömyyttä ja turvata osaltaan työvoiman saantia. Työvoiman palvelukeskuksen tehtävänä on aktivoida asiakkaita kehittämään työelämävalmiuksiaan ja osaamistaan vastaamaan työnantajien tarpeita, sekä auttaa potentiaaliset työntekijät avoimille työmarkkinoille. Asiakaskohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja työttömät, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta perustuu eri organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja moniammatilliseen tiimityöhön työvoiman palvelukeskuksen sisällä. Työvoiman palvelukeskuksen visio Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus on arvostettu seudullinen työllisyydenhoidon yhteistyökumppani. Sekä työnhakija että työnantaja asiakkaat hyödyntävät oma aloitteisesti palvelukeskuksen tarjoamia monipuolisia ja laadukkaita palveluita. Henkilöstö koostuu erityisesti välityömarkkinoiden asiantuntijoista, jotka tuntevat hyvin asiakaskunnan, yhteistyöverkoston ja työmarkkinat. Työnantajat pitävät palvelukeskuksen asiakkaita potentiaalisina työntekijöinä ja kehittävät pitkäjänteisesti ratkaisuja työvoimatarpeisiinsa yhdessä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen vahvuudet tunnetaan ja toiminnassa on hyvä tekemisen meininki. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijät tunnetaan vahvasta ammattitaidosta, jota ylläpidetään ja vahvistetaan henkilöstökoulutuksilla. Työskentely on pitkäjänteistä ja tuloksellista. Toimintaa kehitetään joustavasti huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Työvoiman palvelukeskuksen ja yhteistyökumppaneiden välinen työnjako on selkeää. Työvoiman palvelukeskuksen strategiset tavoitteet Rakenteet ohjausmekanismit 1. Taustaorganisaatiot ohjaavat toiminta ajatuksen mukaisesti oikeat asiakkaat työvoiman palvelukeskukseen. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuus perustuu valtakunnallisiin asiakkuuskriteereihin ja niiden paikalliseen soveltamiseen työvoiman palvelukeskuksen toiminta ajatuksen mukaisesti. Koulutuksella, viestinnällä ja perehdytyksellä varmistetaan seudullisesti, että asiakkaita palvelukeskukseen ohjaavilla työntekijöillä on selkeä käsitys työvoiman palvelukeskuksen toiminnan tavoitteista, käytössä olevista työmenetelmistä ja palveluista. He osaavat tunnistaa työvoiman palvelukeskuksen tarjoamista palveluista hyötyvät asiakkaat. Asiakkaiden ohjaamisesta työvoiman palvelukeskukseen rakennetaan selkeä ja yksinkertainen prosessi työvoiman palvelukeskuksen ja tausta organisaatioiden välisenä yhteistyönä. Asiakasohjauksen kehitystyössä kokeillaan saattaen vaihtamista niin, että lähettävän tahon ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijät tapaavat yhdessä ohjattavan asiakkaan. Asiakkaita työvoiman palvelukeskukseen ohjaavien tahojen työntekijät perehdytetään työvoiman palvelukeskuksen toimintaan ja asiakasohjaukseen henkilökohtaisesti. Perehdyttämisessä kiinnitetään erityistä huomiota ohjaavien tahojen uusiin työntekijöihin. Asiakasohjauksen yhteisen kehittämisen tavoitteena on, että 90 % työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiksi ohjatuista henkilöistä kiinnittyy asiakkuuteen ja hyötyy työllistymistä edistävistä palveluista. Asiakasohjausta kehitettäessä huomioidaan kuntakohtaisien ohjausverkostojen erityispiirteet. Tässä hyödynnetään kaupunkiseudun eri toimipisteissä kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Asiakasohjaukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat työvoiman palvelukeskukseen asiakkaita ohjaavat tahot ja niiden sitoutuminen asiakasohjauksen yhteiseen kehittämiseen.
2 Kehittämistyössä panostetaan siihen, että asiakkaat tunnistavat työvoiman palvelukeskuksen roolin osaamisen kehittämisessä ja työtilaisuuksien järjestämisessä. Asiakasohjauksen lisäksi asiakkaat hakeutuvat omatoimisesti työvoiman palvelukeskuksen palveluiden piiriin. Tavoitteena on, että 25 % työvoiman palvelukeskukseen kiinnittyvistä asiakkaista hakeutuu asiakkaaksi omatoimisesti tai tuttavan suosittelemana. Työvoiman palvelukeskuksen markkinointia tehostetaan ja edistetään imagoa yksilöllisesti räätälöityjen työllistymistä edistävien palveluiden tarjoajana. Työvoiman palvelukeskuksen esitteet uudistetaan keväällä 2009 ja www sivuja kehitetään kuvaamaan nykyistä paremmin työvoiman palvelukeskuksen toimintaa sekä tarjolla olevia palveluita. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kannustetaan välittämään tietoa työvoiman palvelukeskuksen palveluista potentiaalisille asiakkaille. Työvoiman palvelukeskuksen tarjoamien palveluiden laatua kehitetään tasolle, joka kannustaa osallistujia kertomaan palveluista myös muille. Uusia asiakkaita ohjataan tasaisesti työvoiman palvelukeskukseen vuosittain noin 900, näistä 2/3 on tamperelaisia. Asiakasmääristä sovitaan vuosittain tulos/palvelusopimusneuvotteluiden yhteydessä. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi mallinnetaan ja organisoidaan mahdollistamaan asiakkaiden jatkuvan sisäänoton. Asiakkaiden kokonaismäärä pidetään tasossa, jossa työnhakija asiakkaiden yksilöllinen, aktiivinen ja prosessinomainen eteneminen työmarkkinoille on mahdollista. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen palveluiden piirissä on yhtäaikaisesti asiakasta, näistä noin 950 on tamperelaisia. Asiakkaiden kokonaismäärää seurataan aktiivisesti. Palveluiden kohdentamisella vaikutetaan asiakkaiden työllistymisprosessien etenemiseen ja asiakkuudet saadaan suunnitelmallisesti päätökseen. 2. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi on toiminnallinen ja tavoitteellinen. Työvoiman palvelukeskuksen tarjoamat palvelut edistävät työnhakija asiakkaiden kestävää työllistymistä. Kaikkia työvoiman palvelukeskuksen tarjoamia palveluita arvioidaan tästä näkökulmasta. Toimintojen ei itsessään tarvitse johtaa suoraan työllistymiseen, mutta ne ovat aina perusteltavissa osana kattavampaa palkkatyöhön tähtäävää suunnitelmaa. Tätä näkökulmaa painotetaan systemaattisesti kaikessa Työvoiman palvelukeskuksen omassa toiminnassa ja ulkopuolisten palveluiden hankinnassa. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta ajatuksen mukaisesti vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden työllistymisedellytykset paranevat vain suunnitelmallisesti toteutettavissa aktiivitoimissa. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi rakennetaan mahdollistamaan kitkattomat siirtymät suunniteltuihin palveluihin. Työvoiman palvelukeskuksen oman toiminnan laatukäsikirjassa asetetaan tavoitetasot siirtymien väliselle aikaviiveelle. Työvoiman palvelukeskuksen sisäistä työnjakoa ja tiimirakennetta uudistettaessa varmistetaan, ettei sisäinen toimintaprosessi turhaan jäykisty. Asiakasprosessin toiminnallisuutta kuvaava työmarkkinatuen aktivoinnin tavoitetaso on 50 %. Koska työvoiman palvelukeskuksen toiminta ajatuksen mukaan työnhakija asiakkaiden työllistymismahdollisuudet ja työelämävalmiudet paranevat vain aktiivisella toiminnalla, arvioidaan työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessien toimivuutta ja aktiivisuutta suhteessa työhallinnon aktiivitoimiin osallistuneiden määrään. Toimintamallia kehitetään mahdollistamaan tehokkaasti asiakkaiden osallistumisen aktiivitoimiin. Mikäli aktivointiastetta tai työmarkkinatuen aktivointia käytetään työvoiman palvelukeskuksen varsinaisena tulostavoitteena, määritellään tavoitetaso erikseen tulostavoite ja/tai palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä. Työvoiman palvelukeskuksen käytössä olevista aktiivista osallistumista edellyttävistä palveluista vain osa tilastoituu työhallinnon aktiivitoimina. Nämä palvelut ovat kuitenkin asiakkaiden etenemisen kannalta erittäin tarpeellisia, vaikka eivät suoraan näy työmarkkinatuen aktivointitilastossa. Asiakasprosessin aktiivisuutta arvioitaessa huomioidaan myös työvoiman palvelukeskuksen asiakkailleen hankkimat julkisia työvoimapalveluita täydentävät palvelut ja soveltuvin osin kuntouttava työtoiminta. 3. Moniammatilliseen tiimityöhön perustuva toimintamalli vahvistuu. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan erityisluonne tulee näkyviin moniammatillisessa, tiiviissä työpari ja tiimityössä, jossa painottuu kuntouttava ja työllistävä työote, sekä yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus asiakkaan kanssa. Työvoiman palvelukeskuksessa moniammatillisella työotteella tavoitellaan tiiviistä ja tavoitteellista asiakasprosessia, joka perustuu asiakkaan tilanteen monipuoliseen tarkasteluun. Työntekijöiden käsitys asiakkaan tilanteesta on yhteneväinen ja häntä koskeva informaatio on 2/7
3 3/7 kokonaisvaltaista. Asiakasta kuunnellaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Moniammatillisen työn olennainen osa on auttaa asiakasta löytämään omat tavoitteensa, jotka motivoivat häntä eteenpäin. Työvoiman palvelukeskuksen tiimirakennetta kehitetään tukemaan nykyistä paremmin moniammatillista työskentelyä, yhteistä kehittämistä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Käytännössä tämä tapahtuu muodostamalla nykyistä suurempia ja henkilöstörakenteeltaan monipuolisempia asiakastyötiimejä. Moniammatillinen asiakastyö ja muun muassa kokous ja viestintäkäytännöt mallinnetaan uuteen tiimirakenteeseen soveltuvalla tavalla. Tiimien sisällä säilytetään vastuuvirkailijamalli, mutta muilta osin tiimien sisäinen työnjako ja moniammattilliset asiakastyökokoonpanot arvioidaan uudestaan. Tiimeihin nimetään tiimikoordinaattorit, jotka osallistuvat myös vastuuryhmän työskentelyyn. 4. Asiakkuuden päättyminen työvoiman palvelukeskuksessa selkeytyy. Ensisijainen vaihtoehto eli työllistyminen avoimille työmarkkinoille toteutuu useimpien asiakkaiden kohdalla. Jotta asiakkaiden ohjautuminen avoimille työmarkkinoille vahvistuu, tulee työvoiman palvelukeskuksen onnistua kaikissa kehittämistavoitteissaan. Todellinen läpimurto on kuitenkin odotettavissa vasta työvoiman kysynnän uudelleen vahvistuessa. Keskeisiä kehittämiskohteita avoimille työmarkkinoille suuntaamisessa ovat asiakasohjauksen ohella itse työllistymisprosessi ja toimijoiden välinen työnjako, sekä ostopalveluiden sisältö ja vaikuttavuus. Asiakkuuden päättämisen selkeyttämisessä tärkeä kysymys on, mitä tapahtuu asiakkaille, jotka eivät palveluiden avulla yllä vakaalle työuralle. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaana päättäville on löydettävä luonteva vastuutaho. Erityisen tärkeää on selkeyttää työhallinnon sekä sosiaali ja terveystoimen työnjakoa/vastuunjakoa. Yhteistyössä sosiaalitoimen, Kelan, työ ja elinkeinotoimiston ja perusterveydenhuollon kanssa kehitetään toimintamalli, jossa ensisijainen asiakkuus/jatkovastuu siirtyy hallitusti palvelukeskusjakson jälkeen oikealle taholle. Työvoiman palvelukeskuksen hallitun asiakkuuden päättämisen kannalta on keskeistä, että asiakkaat ja yhteistyökumppanit ymmärtävät asiakkuuksien päättymissyyt, ja keskeinen tieto asiakkaasta siirtyy vastaanottavalle taholle. Tämän vuoksi kehitetään työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden loppuarviointia ja sille laaditaan selkeät laatukriteerit. Asiakkuuksien hallittuun päättymiseen kytkeytyy asiakkaiden työllistymispolkujen rajallinen aika. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessista kehitetään yksilöllisesti räätälöity aktiivinen työllistymispolku. Palvelukokonaisuuden toteutuksen jälkeen asiakkuus päättyy. Valtaosan asiakkuuksista tavoitellaan kestävän 1 3 vuotta. Asiakkuuden päättymisen selkeyttämisessä huomioidaan mahdollisesti tulossa olevat valtakunnalliset linjaukset. 5. Työvoiman palvelukeskuksen johtamisen kehittäminen. Sektori ja kuntarajat ylittävän toiminnallisen yhteistyön vahvuudet kiteytyvät työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa. Toimintaa kehitetään ja johdetaan yhteisten tavoitteiden pohjalta keskinäisen arvostukseen ja luottamukseen nojaten. Yhteistyö nähdään kaikkien kumppanien kannalta hyödyllisenä. Työvoiman palvelukeskuksen tiimijako uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on hyödyntää nykyistä joustavamman työvoiman palvelukeskuksen moniammatillista henkilöstöä ja vahvistaa tiimien kokonaisvaltaista vastuuta asiakkaistaan. Tiimeihin nimetään tiimikoordinaattorit tiimien toiminnan kehittämisen tueksi. Työvoiman palvelukeskuksen operatiivisen toiminnan tueksi perustettavan sisäisen vastuuryhmän muodostaa johto yhdessä tiimikoordinaattorien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen toimintasääntö päivitetään ja sitä tarkennetaan tarvittavilta osin. Henkilöstön jaksamista tuetaan aktiivisesti työnohjauksella ja työyhteisökoulutuksilla. Työsuhteiden alkuvaiheessa panostetaan erityisesti työhön perehdytykseen. Toimipisteiden tilaratkaisut käydään läpi työturvallisuuden näkökulmasta ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan. Henkilöstölle järjestetään turvallisuuskoulutusta. Sähköisen perehdytysaineiston kehitystyö saatetaan loppuun. Mahdolliset jaksamisen ongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan johdon taholta nopeasti ja tehokkaasti. Tätä
4 4/7 tarkoitusta varten kehitetään työvoiman palvelukeskuksen sisäinen työhyvinvoinninseurantajärjestelmä. Taustaorganisaatioiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja ohjausryhmän rooleja selkeytetään. Erityisesti ohjausryhmän kokouksia kehitetään sisällöltään monipuolisempaan suuntaan. Vähintään kaksi kertaa vuodessa kutsutaan paikkakuntakohtaisesti koolle taustaorganisaatioista ja keskeisistä sidosryhmistä koostuva yhteistyöelin, jossa myös työvoiman palvelukeskuksen johto on edustettuna. Tässä voidaan pitkälti hyödyntää jo olemassa olevia paikallisia rakenteita (ei uutta/päällekkäistä). Yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen henkilöstön ja taustaorganisaatioiden edustajien kanssa määritellään Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen arvot. Substanssi tieto ja osaaminen 6. Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö osaa ohjata asiakkaitaan työllistäville aloille ja tuntee hyvin työelämän vaatimukset. Työvoiman palvelukeskuksen työnhakija asiakkaiden työllistymispolut räätälöidään realistisesti työllistäville aloille. Ajantasaisen työmarkkinatietouden hyödyntäminen on haasteellista etenkin laskusuhdanteen aikana, kun tilanne heikkenee useilla toimialoilla nopeasti. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiden työelämätietoutta pidetään yllä koulutuksilla, tutustumiskäynneillä ja suorilla työnantajakontakteilla. Henkilöstö hyödyntää saatavilla olevaa ennakointitietoa ohjatessaan asiakkaitaan työllistäville aloille. Henkilöstöä kannustettaan ja tuetaan myös asiakkaiden työllistymistä edistävien toimintamallien ja palvelujen kehittämistyöhön. Nykyisessä suhdannetilanteessa korostuu koulutussuuntautuneiden palveluiden kehittäminen. Henkilöstön muussa kehittämisessä huomioidaan työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisen työn erityisluonne ja vaativaa asiakastyötä tekevien työntekijöiden henkilökohtaiset koulutustarpeet muun muassa asiakastyön menetelmien ja omaan työrooliin liittyvän substanssiosaamisen osalta. 7. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkailleen hankkimat palvelut ovat laadukkaita, taloudellisia ja vaikuttavia. Vaikuttavuuden arviointi on osa työvoiman palvelukeskuksen ja palvelutuottajien välistä normaalia toimintaa. Palvelutuottajat sitoutetaan hankintasopimusten yhteydessä työvoiman palvelukeskuksen asettamiin vaikuttavuustavoitteisiin ja vaikuttavuuden arviointimenetelmien käyttöön. Laadun ja vaikuttavuuden arviointimenetelmiä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen palveluiden hankintasuunnitelma päivitetään. Työvoiman palvelukeskuksen puitteissa toteutetun palkkatuetun työn tai/ja ammattiin valmistavan työvoimapoliittisen koulutuksen päättäneistä henkilöistä korkeintaan 50% on työttömänä 3 kk:n jälkeen toimenpiteen päättymisestä. Työvoiman palvelukeskuksen palveluiden hankintastrategia päivitetään kahden vuoden välein. 8. Työvoiman palvelukeskuksen oman toiminnan työprosessit ovat selkeitä ja läpinäkyviä. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi mallinnetaan osaprosesseineen, työohjeineen ja laatutavoitteineen. Tampereen ja ympäryskuntien asiakasprosessit kuvataan erikseen. Työvoiman palvelukeskuksen omalle toiminnalle on olemassa selkeät laatukriteerit. Säännöllinen, oikea aikainen ja systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä tukee toiminnan kehittämistä. Asiakaspalautteen keräämistä kehitetään erityisesti sähköisten palautejärjestelmien pohjalta. Työvoiman palvelukeskuksen monipuolista henkilöstörakennetta ja työntekijöiden vahvaa osaamista hyödynnetään moniammatillisessa työskentelyssä ja siitä saatava lisäarvo konkretisoituu asiakkaiden laadukkaana ja tuloksellisena palveluna. Moniammattilinen tiimityö ja siihen kytkeytyvät työvoiman palvelukeskuksen käytössä olevat yksilölliset palvelut kuvataan asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.
5 9. Asiakkaat hyötyvät työvoiman palvelukeskuksen tarjoamista palveluista ja aktiivisesta asiakasprosessista. 5/7 Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi on tiivis ja perustuu vahvaan tukeen ja toiminnallisuuteen. Vahvalla tuella tarkoitetaan asiakkaan omaa aktiivisuutta vahvistavaa ja mahdollistavaa toimintamallia. Työvoiman palvelukeskuksen tarjoama tuki perustuu palvelutarpeen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja tuki on usein tarpeen palveluiden välisissä siirtymissä. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiden tehtävänä on toimia mahdollistavana tukena siirryttäessä palvelusta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä toiseen ja muissa erityisissä pulmatilanteissa. Toiminnassa otetaan huomioon asiakkaan omien voimavarojen riittävyys systemaattiseen etenemiseen. Asiakkaille hankittavat palvelut ovat laadukkaista ja oikea aikaisia. Kaikki työvoiman palvelukeskuksen tarjoamat palvelut edistävät systemaattista etenemistä työllistymispolulla. Asiakasprosessin etenemiseen ja vaikuttavuuteen liittyvän seurantatiedon saamista TYPPI tietojärjestelmästä kehitetään yhdessä muiden työvoiman palvelukeskusten kanssa. Dynamiikka verkostot ja yhteistyö 10. Työvoiman palvelukeskus on merkittävästi mukana parantamassa työllistymistä edistävien palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta seudullisesti. Palveluiden hankinnassa ja käytössä huomioidaan seudullinen ulottuvuus paikallisten erityispiirteiden rinnalla. Työvoiman palvelukeskuksen palveluissa asiakkaita rohkaistaan etsimään ratkaisuja omaa asuinympäristöä laajajemmalta alueelta. Toimivan palveluvalikoiman ylläpitäminen edellyttää työvoiman palvelukeskuksessa monien ostopalveluiden järjestämistä seudullisina tai ainakin yhtä kuntaa laajempina kokonaisuuksina. Kehittyneiden palveluiden edellyttämä erikoistuminen vaatii riittävää asiakaspotentiaalia, joka voidaan turvata seudullisella palvelutarjonnalla ja kuntarajat ylittävällä palvelutarjonnalla. Työvoiman palvelukeskuksen työnhakija asiakkaiden liikkuvuus seutukunnalla kuntarajat ylittävissä palveluissa lisääntyy ja valmiudet laajempaan liikkuvuuteen työn perässä lisääntyvät. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakkaita tuetaan hyödyntämään sisällöllisesti parhaiten asiakkaan omaan tilanteeseen sopivia palveluita. Työvoiman palvelukeskuksen asiakastyö nostaa esiin sekä hyviä toimintatapoja että palvelutarpeita ja vajeita, joihin etsitään yhteisiä ratkaisuja. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa paikallisesti kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja arvioidaan seudullisesta näkökulmasta ja monistetaan laajemmin hyödynnettäviksi. 11. Työvoiman palvelukeskuksen rooli ja vastuut työllisyyden hoidon kentässä ovat selkeitä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa tiivistyy ja syvenee. Yhteistyön tiivistyminen toteutuu keskeisiltä osiltaan asiakasrajapinnassa tapahtuvan yhteisen tekemisen kautta. Ns. saattaen vaihtaminen otetaan nykyistä vahvemmin käyttöön myös yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa. Yhteistyön tiivistämisellä tavoitellaan sujuvampaa työnjakoa palvelukentän sisällä. Työvoiman palvelukeskuksen taustaorganisaatioiden työntekijät osaavat hyödyntää tarkoituksenmukaisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakaspalveluresursseja oman asiakastyönsä välineenä. Paikallisesti vakiinnutetaan säännölliset TYP yhteistyökokoukset, joihin ko. toimipisteen työntekijöiden ja paikallisten toimijoiden ohella osallistuu myös työvoiman palvelukeskuksen johto. Tässä hyödynnetään soveltuvien osin jo olemassa olevia yhteistyörakenteita. 12. Työvoiman palvelukeskus tekee työnantajien kanssa aktiivista, innovatiivista ja tuloksekasta yhteistyötä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta vahvistaa merkittävästi työvoiman saatavuutta. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden osalta keskeisinä keinoina laajentaa työvoimaa on asiakkaiden aktivointi ja koulutus. Työttömillä ammatillisten valmiuksien oppiminen ja niihin kytkeytyvä työkokemus vahvistaa pitkällä aikavälillä parhaiten työllistymismahdollisuuksia. Erityisesti sosiaaliset yritykset kokevat työvoiman palvelukeskuksen luontevaksi yhteistyökumppaniksi. Toiminnan perustana on sosiaalisen yritystoiminnan toiminnan tuntemus ja kohderyhmään kuuluvan
6 työvoiman saatavuuden turvaaminen sosiaalisille yrityksille. 6/7 Työvoiman palvelukeskuksen kanssa on helppo pilotoida uusia innovaatioita työntekijöiden rekrytoinnissa, koulutuksessa ja perehdytyksessä. Kummiyritystoiminnan pohjalta työvoiman palvelukeskuksella on valmius yhteiseen suunnitteluun ja kehittämistyöhön. Työvoiman palvelukeskuksen yritysyhteistyösuunnitelma päivitetään vuosittain. Työnantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu jalkautuminen yrityksiin ja työvoiman palvelukeskuksen oma aktiivisuus. Työvoiman palvelukeskuksessa otetaan mielellään käyttöön hyväksi havaittuja yritysyhteistyön käytäntöjä. Kelan tavoitteet ja toimintaperiaatteet työvoiman palvelukeskuksessa 1. Kela osallistuu vaikeasti työllistyvien työttömien palveluiden tuottamiseen moniammatillisessa yhteistyössä tavoitteena ensisijaisesti henkilön työllistyminen. Kehittämistavoitteena on kytkeä Kelan toiminta mukaan asiakasprosessiin myös työvoiman palvelukeskuksen prosessikuvauksissa. Yhteydenpito Kelan yhdyshenkilöihin on pääosin puhelinkonsultaatiota, mutta tarvittaessa Kelan edustaja on myös mukana muun tiimin kanssa urasuunnitteluvaiheen asiakastilanteissa. 2. Kelan rooli yhteistyössä määräytyy asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Kela tuo asiantuntemuksensa asiakastapauksiin silloin, kun yhdessä katsotaan sen olevan asiakkaan kuntoutumisen kannalta tärkeää. Kelan tehtävänä on omien kuntoutusmahdollisuuksiensa ohella selvittää myös muita vaihtoehtoja asiakkaalle ja ohjata heitä niihin, mikäli Kelalla ei ole asiakkaan tilanteeseen sopivia kuntoutuspalveluja. Tässä suhteessa työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisessa yhteistyössä on mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän Kelan virkailijoiden kuntoutuskentän tuntemusta. 3. Kelan tehtävä moniammatillisessa yhteistyössä on selvittää työttömän oikeus Kelan etuuksiin; lähinnä ammatillisten ja lääkinnällisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen. Yhteisenä tavoitteena on selkeyttää asioita etukäteen myös asiakkaalle niin, että hylkypäätökseen johtavia hakemuksia jätetään mahdollisimman vähän. Kela on myös mukana työvoiman palvelukeskuksessa varmistamassa, että asiakkaan tilanteeseen liittyvät selvitykset antavat riittävän pohjan päätöksenteolle Kelassa. 4. Kela on aloitteellinen ja aktiivinen oman toimintansa ja lainsäädännön kehittämisessä asiakaslähtöisesti työvoiman palvelukeskuksessa. Työvoiman palvelukeskuksen asiakastyön esille nostamat kehittämistarpeet etenevät Kelassa yhdyshenkilöiden ja aluejohtajien aktiivisen toiminnan kautta. 5. Kela ohjaa työvoiman palvelukeskukseen asiakkaita, jotka Kelassa tehdyn havainnon perusteella tarvitsevat moniammatillista apua työllistymiseen. Erityisenä asiakasohjauksen kohderyhmänä ovat Kelassa ajanvarauksella asioivat asiakkaat. Jatkossa huomioidaan myös mahdollisesti Sata komitean työn pohjalta tapahtuva asiakastyön uudelleen organisointi ja siihen liittyvät ohjaustarpeet Kelan suunnasta.
7 7/7 Tausta aineistoa Kiviranta helmikuu 2008, Johtoryhmän ja henkilöstön yhteinen SWOT analyysi. Varala syyskuu Henkilöstön Learning cafe työskentelyn yhteenveto. Arnkil, Robert & Karjalainen, Vappu & Saikku, Peppi & Spangar, Timo & Pitkänen, Sari (2008) Kohti työelämälähtöisiä integroivia palveluja Työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten arviointitutkimus. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 18/2008. Karjalainen, Vappu & Saikku, Peppi & Pasuri, Auvo & Seppälä, Anja (2008) Mitä on aktiivinen sosiaalipolitiikka kunnassa? Näköalapaikkana työvoiman palvelukeskukset. Stakesin raportteja 20/2008. Saikkonen, Paavo (2008) Havaintoja pääkaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksista. Työministeriön controller tiimin vuoden 2007 tulostavoite III.A.2:n loppuraportti Valtakari, Mikko & Syrjä, Hannele & Kiuru, Pertti (2008) Julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuus. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 19/2008. Kehittämissuunnitelmassa mainittujen määrällisten tavoitetasojen seurannan lähteet 1) Asiakkuuteen kiinnittyminen Seurataan TYPPI tietojärjestelmän uusien asiakkaiden ja oman seurannan mukaisten kertakäyntien välistä suhdetta. 2) Kokonaisasiakasmäärää seurataan TYPPI tietojärjestelmässä (aktiiviset asiakkaat). 3) Työmarkkinatuen aktivointia seurataan työhallinnon tilastosta (kuukausitilasto ja/tai tulostavoiteseuranta). 4) Asiakkuuksien kestoa seurataan TYPPI tietojärjestelmässä (päättyneiden asiakkuuksien kesto). 5) Palkkatuetun työn ja työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuutta seurataan työhallinnon tilastosta (vaikuttavuustilasto 4 kk:n välein ja/tai tulostavoiteseuranta).
Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotTyövoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,
Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotTYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö
TYP-toiminnan perusteet Jenni Ketonen,TYP-päällikkö 29.5.2017 1 Satakunnan TYP Satakunnan TYP toimii Porin, Euran, Harjavallan, Honkajoen, Huittisten, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Kokemäen, Merikarvian,
LisätiedotAKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina
LisätiedotMarkkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta
Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään
LisätiedotLinjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri
Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen kuntakokeilu
Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ
POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä
Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotMuutos 22! -koulutus 7.3.2013
Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne
LisätiedotOhjaamo-päivät Lahdessa
Ohjaamo-päivät Lahdessa 23.09.2015 Työllisyystietoa Lahdesta - elokuu 2015 Työttömyysaste 18,0 % (8912) (koko maa 13,2 %) 2012: ka-14,0 %; 2013: ka-16,1 %; 2014: ka-17,3 % Nuorten osuus työttömistä 15,0
LisätiedotMistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012?
Mistä lähdettiin liikkeelle vuonna 2012? Mari Toivonen 24.9.2015 Vapriikki Odotuksia työllisyydenhoidon palveluille kunnissa (Matti Luukinen) Te hallinto; Kunnat ottavat päävastuun palveluiden järjestämisestä
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotMonialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?
Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja
LisätiedotToimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen
Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotRaahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg
Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita
LisätiedotTE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotHallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)
Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut) Kuntajohtajafoorumi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.10.2019 2 Työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen: 3 Työvoima- ja yrityspalvelujen
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotVIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI
TE-palvelut aina saatavilla VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 Eija Sokero Palvelujohtaja Te-palvelut Lappi TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotVIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI
VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 TE- palvelut ja TYP- prosessi rikostaustaisilla Tuija Keihtä johtava työllisyysasiantuntija Lapin liitto Lapin työllistymistä
LisätiedotJuna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate
Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,
LisätiedotTE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013
TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana
LisätiedotToimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.
Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki
LisätiedotKAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)
KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotKoulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari
Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotKasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Hyvinvoiva maakunta seminaari Lahti 11.12.2018 Yksikön päällikkö Kari Sartamo Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten
LisätiedotSosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
LisätiedotMonitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla
Monitoimijaisen asiakastyön johtaminen perhekeskus- ja erityispalveluiden tasolla 29.5.2018 Projektikoordinaattorit Sari Miettinen, Maria Antikainen ja Nanna Miettunen Johtajuuden ja rakenteiden ydintehtävä
Lisätiedot-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus
Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009
LisätiedotTyöllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut
Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotSosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.
1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,
LisätiedotTE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTyöhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa
Rasti 3 Henkilöstöfoorumi Työtiimien esitykset tuodaan henkilöstöfoorumiin, jossa esityksiä arvioidaan koko työyhteisön näkökulmista. Sovitaan yhteisesti käyttöön otettavista toimintamalleista. Tarkennetaan
LisätiedotAMMATILLINEN KOULUTUS. Työelämän näkökulma 03/2018
AMMATILLINEN KOULUTUS Työelämän näkökulma 03/2018 Vastaus työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin Ammatillinen koulutus tarjoaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Koulutuspalvelut rakennetaan
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotTyöelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.
Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.2013, Espoo Jarno Karjalainen KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotKuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa
Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotT O I M I N T A S U U N N I T E L M A
1 T O I M I N T A S U U N N I T E L M A 2007 ROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS 2 Tämä toimintasuunnitelma on hyväksytty johtoryhmän kokouksessa 30.3.2007. 1. TOIMINTA-AJATUS 2. VISIO Työvoiman palvelukeskus
LisätiedotTE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen
TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta
LisätiedotTyövoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri
Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys
LisätiedotNuorten tulosperustaiset hankinnat
Nuorten tulosperustaiset hankinnat Tausta Syksyn 2017 budjettiriihessä hallitus päätti lisätä tulosperusteisten hankintojen resursointia TE-hallinnossa Hallituksen linjauksen mukaisesti uudet tulosperusteiset
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotMaahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
LisätiedotViestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi
Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä
LisätiedotMeri- ja autoteollisuuden tehostettu työnvälitys
Meri- ja autoteollisuuden tehostettu työnvälitys Tiedotustilaisuus 14.3.2017 Varsinais-Suomen ELY-keskus Tiedotustilaisuuden tarkoitus Kuvata hankinnan tarkoitusta ja taustaa Nyt kerrottu on alustavaa
LisätiedotSEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista
SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan
LisätiedotKAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen
KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotMiksi? Toistemme kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen tueksi. Yhteisen ymmärryksen luomiseen. Kuulemiseen. Antamaan mahdollisuus asioille tulla esiin
KOMPASSI Miksi? Toistemme kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen tueksi Yhteisen ymmärryksen luomiseen Kuulemiseen Antamaan mahdollisuus asioille tulla esiin Tuomaan jäsennystä Asiakkaan tilanne voi olla pirstaleinen
LisätiedotOPUS projektisuunnitelma
OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön
LisätiedotROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS. Erityispalvelua tuottava yksikkö
ROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS Erityispalvelua tuottava yksikkö Rovaniemen työvoiman palvelukeskus Rovaniemen kaupunki sosiaalitoimi Rovaniemen Työvoimatoimisto Kela Organisaatiokaavio Johtoryhmä Typ:n
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotRAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-
Lisätiedot1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely
1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely Yhteenveto 24.11.2017 KICK ON tilaisuus Kimmel Joensuu Alueellisen kokeilun tavoitteet Luodaan 1000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen +
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotMiten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?
Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
LisätiedotKOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013
KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus
LisätiedotMaakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström
Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström 27.6.2018 Kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin
LisätiedotKuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
LisätiedotKumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012
Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta
LisätiedotHelena Määttälä 22.2.2011
Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,
LisätiedotSUUNTO-PROJEKTIN ARVIOINNIN VÄLITULOKSIA
2014 SUUNTO-PROJEKTIN ARVIOINNIN VÄLITULOKSIA 31.3.2014 SISÄLTÖ A Toteutuksen taustaa B Suunto ja välityömarkkinoiden nykytila C Palveluprosessimallin käyttö D Välityömarkkinoiden kehittäminen E SUUNTOa
LisätiedotKokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011
1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman
LisätiedotJYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ
2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö
LisätiedotVälityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous
Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja
Lisätiedot