TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN"

Transkriptio

1 /7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työvoiman palvelukeskuksen missio Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen (TYP) toiminnan tavoitteena on vähentää rakenteellista työttömyyttä ja turvata osaltaan työvoiman saantia. Työvoiman palvelukeskuksen tehtävänä on aktivoida asiakkaita kehittämään työelämävalmiuksiaan ja osaamistaan vastaamaan työnantajien tarpeita, sekä auttaa potentiaaliset työntekijät avoimille työmarkkinoille. Asiakaskohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja työttömät, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta perustuu eri organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja moniammatilliseen tiimityöhön työvoiman palvelukeskuksen sisällä. Työvoiman palvelukeskuksen visio Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus on arvostettu seudullinen työllisyydenhoidon yhteistyökumppani. Sekä työnhakija että työnantaja asiakkaat hyödyntävät oma aloitteisesti palvelukeskuksen tarjoamia monipuolisia ja laadukkaita palveluita. Henkilöstö koostuu erityisesti välityömarkkinoiden asiantuntijoista, jotka tuntevat hyvin asiakaskunnan, yhteistyöverkoston ja työmarkkinat. Työnantajat pitävät palvelukeskuksen asiakkaita potentiaalisina työntekijöinä ja kehittävät pitkäjänteisesti ratkaisuja työvoimatarpeisiinsa yhdessä työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen vahvuudet tunnetaan ja toiminnassa on hyvä tekemisen meininki. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijät tunnetaan vahvasta ammattitaidosta, jota ylläpidetään ja vahvistetaan henkilöstökoulutuksilla. Työskentely on pitkäjänteistä ja tuloksellista. Toimintaa kehitetään joustavasti huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Työvoiman palvelukeskuksen ja yhteistyökumppaneiden välinen työnjako on selkeää. Työvoiman palvelukeskuksen strategiset tavoitteet Rakenteet ohjausmekanismit 1. Taustaorganisaatiot ohjaavat toiminta ajatuksen mukaisesti oikeat asiakkaat työvoiman palvelukeskukseen. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuus perustuu valtakunnallisiin asiakkuuskriteereihin ja niiden paikalliseen soveltamiseen työvoiman palvelukeskuksen toiminta ajatuksen mukaisesti. Koulutuksella, viestinnällä ja perehdytyksellä varmistetaan seudullisesti, että asiakkaita palvelukeskukseen ohjaavilla työntekijöillä on selkeä käsitys työvoiman palvelukeskuksen toiminnan tavoitteista, käytössä olevista työmenetelmistä ja palveluista. He osaavat tunnistaa työvoiman palvelukeskuksen tarjoamista palveluista hyötyvät asiakkaat. Asiakkaiden ohjaamisesta työvoiman palvelukeskukseen rakennetaan selkeä ja yksinkertainen prosessi työvoiman palvelukeskuksen ja tausta organisaatioiden välisenä yhteistyönä. Asiakasohjauksen kehitystyössä kokeillaan saattaen vaihtamista niin, että lähettävän tahon ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijät tapaavat yhdessä ohjattavan asiakkaan. Asiakkaita työvoiman palvelukeskukseen ohjaavien tahojen työntekijät perehdytetään työvoiman palvelukeskuksen toimintaan ja asiakasohjaukseen henkilökohtaisesti. Perehdyttämisessä kiinnitetään erityistä huomiota ohjaavien tahojen uusiin työntekijöihin. Asiakasohjauksen yhteisen kehittämisen tavoitteena on, että 90 % työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiksi ohjatuista henkilöistä kiinnittyy asiakkuuteen ja hyötyy työllistymistä edistävistä palveluista. Asiakasohjausta kehitettäessä huomioidaan kuntakohtaisien ohjausverkostojen erityispiirteet. Tässä hyödynnetään kaupunkiseudun eri toimipisteissä kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Asiakasohjaukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevassa roolissa ovat työvoiman palvelukeskukseen asiakkaita ohjaavat tahot ja niiden sitoutuminen asiakasohjauksen yhteiseen kehittämiseen.

2 Kehittämistyössä panostetaan siihen, että asiakkaat tunnistavat työvoiman palvelukeskuksen roolin osaamisen kehittämisessä ja työtilaisuuksien järjestämisessä. Asiakasohjauksen lisäksi asiakkaat hakeutuvat omatoimisesti työvoiman palvelukeskuksen palveluiden piiriin. Tavoitteena on, että 25 % työvoiman palvelukeskukseen kiinnittyvistä asiakkaista hakeutuu asiakkaaksi omatoimisesti tai tuttavan suosittelemana. Työvoiman palvelukeskuksen markkinointia tehostetaan ja edistetään imagoa yksilöllisesti räätälöityjen työllistymistä edistävien palveluiden tarjoajana. Työvoiman palvelukeskuksen esitteet uudistetaan keväällä 2009 ja www sivuja kehitetään kuvaamaan nykyistä paremmin työvoiman palvelukeskuksen toimintaa sekä tarjolla olevia palveluita. Asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kannustetaan välittämään tietoa työvoiman palvelukeskuksen palveluista potentiaalisille asiakkaille. Työvoiman palvelukeskuksen tarjoamien palveluiden laatua kehitetään tasolle, joka kannustaa osallistujia kertomaan palveluista myös muille. Uusia asiakkaita ohjataan tasaisesti työvoiman palvelukeskukseen vuosittain noin 900, näistä 2/3 on tamperelaisia. Asiakasmääristä sovitaan vuosittain tulos/palvelusopimusneuvotteluiden yhteydessä. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi mallinnetaan ja organisoidaan mahdollistamaan asiakkaiden jatkuvan sisäänoton. Asiakkaiden kokonaismäärä pidetään tasossa, jossa työnhakija asiakkaiden yksilöllinen, aktiivinen ja prosessinomainen eteneminen työmarkkinoille on mahdollista. Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen palveluiden piirissä on yhtäaikaisesti asiakasta, näistä noin 950 on tamperelaisia. Asiakkaiden kokonaismäärää seurataan aktiivisesti. Palveluiden kohdentamisella vaikutetaan asiakkaiden työllistymisprosessien etenemiseen ja asiakkuudet saadaan suunnitelmallisesti päätökseen. 2. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi on toiminnallinen ja tavoitteellinen. Työvoiman palvelukeskuksen tarjoamat palvelut edistävät työnhakija asiakkaiden kestävää työllistymistä. Kaikkia työvoiman palvelukeskuksen tarjoamia palveluita arvioidaan tästä näkökulmasta. Toimintojen ei itsessään tarvitse johtaa suoraan työllistymiseen, mutta ne ovat aina perusteltavissa osana kattavampaa palkkatyöhön tähtäävää suunnitelmaa. Tätä näkökulmaa painotetaan systemaattisesti kaikessa Työvoiman palvelukeskuksen omassa toiminnassa ja ulkopuolisten palveluiden hankinnassa. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta ajatuksen mukaisesti vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden työllistymisedellytykset paranevat vain suunnitelmallisesti toteutettavissa aktiivitoimissa. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi rakennetaan mahdollistamaan kitkattomat siirtymät suunniteltuihin palveluihin. Työvoiman palvelukeskuksen oman toiminnan laatukäsikirjassa asetetaan tavoitetasot siirtymien väliselle aikaviiveelle. Työvoiman palvelukeskuksen sisäistä työnjakoa ja tiimirakennetta uudistettaessa varmistetaan, ettei sisäinen toimintaprosessi turhaan jäykisty. Asiakasprosessin toiminnallisuutta kuvaava työmarkkinatuen aktivoinnin tavoitetaso on 50 %. Koska työvoiman palvelukeskuksen toiminta ajatuksen mukaan työnhakija asiakkaiden työllistymismahdollisuudet ja työelämävalmiudet paranevat vain aktiivisella toiminnalla, arvioidaan työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessien toimivuutta ja aktiivisuutta suhteessa työhallinnon aktiivitoimiin osallistuneiden määrään. Toimintamallia kehitetään mahdollistamaan tehokkaasti asiakkaiden osallistumisen aktiivitoimiin. Mikäli aktivointiastetta tai työmarkkinatuen aktivointia käytetään työvoiman palvelukeskuksen varsinaisena tulostavoitteena, määritellään tavoitetaso erikseen tulostavoite ja/tai palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä. Työvoiman palvelukeskuksen käytössä olevista aktiivista osallistumista edellyttävistä palveluista vain osa tilastoituu työhallinnon aktiivitoimina. Nämä palvelut ovat kuitenkin asiakkaiden etenemisen kannalta erittäin tarpeellisia, vaikka eivät suoraan näy työmarkkinatuen aktivointitilastossa. Asiakasprosessin aktiivisuutta arvioitaessa huomioidaan myös työvoiman palvelukeskuksen asiakkailleen hankkimat julkisia työvoimapalveluita täydentävät palvelut ja soveltuvin osin kuntouttava työtoiminta. 3. Moniammatilliseen tiimityöhön perustuva toimintamalli vahvistuu. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan erityisluonne tulee näkyviin moniammatillisessa, tiiviissä työpari ja tiimityössä, jossa painottuu kuntouttava ja työllistävä työote, sekä yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus asiakkaan kanssa. Työvoiman palvelukeskuksessa moniammatillisella työotteella tavoitellaan tiiviistä ja tavoitteellista asiakasprosessia, joka perustuu asiakkaan tilanteen monipuoliseen tarkasteluun. Työntekijöiden käsitys asiakkaan tilanteesta on yhteneväinen ja häntä koskeva informaatio on 2/7

3 3/7 kokonaisvaltaista. Asiakasta kuunnellaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa. Moniammatillisen työn olennainen osa on auttaa asiakasta löytämään omat tavoitteensa, jotka motivoivat häntä eteenpäin. Työvoiman palvelukeskuksen tiimirakennetta kehitetään tukemaan nykyistä paremmin moniammatillista työskentelyä, yhteistä kehittämistä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Käytännössä tämä tapahtuu muodostamalla nykyistä suurempia ja henkilöstörakenteeltaan monipuolisempia asiakastyötiimejä. Moniammatillinen asiakastyö ja muun muassa kokous ja viestintäkäytännöt mallinnetaan uuteen tiimirakenteeseen soveltuvalla tavalla. Tiimien sisällä säilytetään vastuuvirkailijamalli, mutta muilta osin tiimien sisäinen työnjako ja moniammattilliset asiakastyökokoonpanot arvioidaan uudestaan. Tiimeihin nimetään tiimikoordinaattorit, jotka osallistuvat myös vastuuryhmän työskentelyyn. 4. Asiakkuuden päättyminen työvoiman palvelukeskuksessa selkeytyy. Ensisijainen vaihtoehto eli työllistyminen avoimille työmarkkinoille toteutuu useimpien asiakkaiden kohdalla. Jotta asiakkaiden ohjautuminen avoimille työmarkkinoille vahvistuu, tulee työvoiman palvelukeskuksen onnistua kaikissa kehittämistavoitteissaan. Todellinen läpimurto on kuitenkin odotettavissa vasta työvoiman kysynnän uudelleen vahvistuessa. Keskeisiä kehittämiskohteita avoimille työmarkkinoille suuntaamisessa ovat asiakasohjauksen ohella itse työllistymisprosessi ja toimijoiden välinen työnjako, sekä ostopalveluiden sisältö ja vaikuttavuus. Asiakkuuden päättämisen selkeyttämisessä tärkeä kysymys on, mitä tapahtuu asiakkaille, jotka eivät palveluiden avulla yllä vakaalle työuralle. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaana päättäville on löydettävä luonteva vastuutaho. Erityisen tärkeää on selkeyttää työhallinnon sekä sosiaali ja terveystoimen työnjakoa/vastuunjakoa. Yhteistyössä sosiaalitoimen, Kelan, työ ja elinkeinotoimiston ja perusterveydenhuollon kanssa kehitetään toimintamalli, jossa ensisijainen asiakkuus/jatkovastuu siirtyy hallitusti palvelukeskusjakson jälkeen oikealle taholle. Työvoiman palvelukeskuksen hallitun asiakkuuden päättämisen kannalta on keskeistä, että asiakkaat ja yhteistyökumppanit ymmärtävät asiakkuuksien päättymissyyt, ja keskeinen tieto asiakkaasta siirtyy vastaanottavalle taholle. Tämän vuoksi kehitetään työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden loppuarviointia ja sille laaditaan selkeät laatukriteerit. Asiakkuuksien hallittuun päättymiseen kytkeytyy asiakkaiden työllistymispolkujen rajallinen aika. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessista kehitetään yksilöllisesti räätälöity aktiivinen työllistymispolku. Palvelukokonaisuuden toteutuksen jälkeen asiakkuus päättyy. Valtaosan asiakkuuksista tavoitellaan kestävän 1 3 vuotta. Asiakkuuden päättymisen selkeyttämisessä huomioidaan mahdollisesti tulossa olevat valtakunnalliset linjaukset. 5. Työvoiman palvelukeskuksen johtamisen kehittäminen. Sektori ja kuntarajat ylittävän toiminnallisen yhteistyön vahvuudet kiteytyvät työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa. Toimintaa kehitetään ja johdetaan yhteisten tavoitteiden pohjalta keskinäisen arvostukseen ja luottamukseen nojaten. Yhteistyö nähdään kaikkien kumppanien kannalta hyödyllisenä. Työvoiman palvelukeskuksen tiimijako uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on hyödyntää nykyistä joustavamman työvoiman palvelukeskuksen moniammatillista henkilöstöä ja vahvistaa tiimien kokonaisvaltaista vastuuta asiakkaistaan. Tiimeihin nimetään tiimikoordinaattorit tiimien toiminnan kehittämisen tueksi. Työvoiman palvelukeskuksen operatiivisen toiminnan tueksi perustettavan sisäisen vastuuryhmän muodostaa johto yhdessä tiimikoordinaattorien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen toimintasääntö päivitetään ja sitä tarkennetaan tarvittavilta osin. Henkilöstön jaksamista tuetaan aktiivisesti työnohjauksella ja työyhteisökoulutuksilla. Työsuhteiden alkuvaiheessa panostetaan erityisesti työhön perehdytykseen. Toimipisteiden tilaratkaisut käydään läpi työturvallisuuden näkökulmasta ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan. Henkilöstölle järjestetään turvallisuuskoulutusta. Sähköisen perehdytysaineiston kehitystyö saatetaan loppuun. Mahdolliset jaksamisen ongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan johdon taholta nopeasti ja tehokkaasti. Tätä

4 4/7 tarkoitusta varten kehitetään työvoiman palvelukeskuksen sisäinen työhyvinvoinninseurantajärjestelmä. Taustaorganisaatioiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja ohjausryhmän rooleja selkeytetään. Erityisesti ohjausryhmän kokouksia kehitetään sisällöltään monipuolisempaan suuntaan. Vähintään kaksi kertaa vuodessa kutsutaan paikkakuntakohtaisesti koolle taustaorganisaatioista ja keskeisistä sidosryhmistä koostuva yhteistyöelin, jossa myös työvoiman palvelukeskuksen johto on edustettuna. Tässä voidaan pitkälti hyödyntää jo olemassa olevia paikallisia rakenteita (ei uutta/päällekkäistä). Yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen henkilöstön ja taustaorganisaatioiden edustajien kanssa määritellään Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen arvot. Substanssi tieto ja osaaminen 6. Työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö osaa ohjata asiakkaitaan työllistäville aloille ja tuntee hyvin työelämän vaatimukset. Työvoiman palvelukeskuksen työnhakija asiakkaiden työllistymispolut räätälöidään realistisesti työllistäville aloille. Ajantasaisen työmarkkinatietouden hyödyntäminen on haasteellista etenkin laskusuhdanteen aikana, kun tilanne heikkenee useilla toimialoilla nopeasti. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiden työelämätietoutta pidetään yllä koulutuksilla, tutustumiskäynneillä ja suorilla työnantajakontakteilla. Henkilöstö hyödyntää saatavilla olevaa ennakointitietoa ohjatessaan asiakkaitaan työllistäville aloille. Henkilöstöä kannustettaan ja tuetaan myös asiakkaiden työllistymistä edistävien toimintamallien ja palvelujen kehittämistyöhön. Nykyisessä suhdannetilanteessa korostuu koulutussuuntautuneiden palveluiden kehittäminen. Henkilöstön muussa kehittämisessä huomioidaan työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisen työn erityisluonne ja vaativaa asiakastyötä tekevien työntekijöiden henkilökohtaiset koulutustarpeet muun muassa asiakastyön menetelmien ja omaan työrooliin liittyvän substanssiosaamisen osalta. 7. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkailleen hankkimat palvelut ovat laadukkaita, taloudellisia ja vaikuttavia. Vaikuttavuuden arviointi on osa työvoiman palvelukeskuksen ja palvelutuottajien välistä normaalia toimintaa. Palvelutuottajat sitoutetaan hankintasopimusten yhteydessä työvoiman palvelukeskuksen asettamiin vaikuttavuustavoitteisiin ja vaikuttavuuden arviointimenetelmien käyttöön. Laadun ja vaikuttavuuden arviointimenetelmiä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen palveluiden hankintasuunnitelma päivitetään. Työvoiman palvelukeskuksen puitteissa toteutetun palkkatuetun työn tai/ja ammattiin valmistavan työvoimapoliittisen koulutuksen päättäneistä henkilöistä korkeintaan 50% on työttömänä 3 kk:n jälkeen toimenpiteen päättymisestä. Työvoiman palvelukeskuksen palveluiden hankintastrategia päivitetään kahden vuoden välein. 8. Työvoiman palvelukeskuksen oman toiminnan työprosessit ovat selkeitä ja läpinäkyviä. Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi mallinnetaan osaprosesseineen, työohjeineen ja laatutavoitteineen. Tampereen ja ympäryskuntien asiakasprosessit kuvataan erikseen. Työvoiman palvelukeskuksen omalle toiminnalle on olemassa selkeät laatukriteerit. Säännöllinen, oikea aikainen ja systemaattinen asiakaspalautejärjestelmä tukee toiminnan kehittämistä. Asiakaspalautteen keräämistä kehitetään erityisesti sähköisten palautejärjestelmien pohjalta. Työvoiman palvelukeskuksen monipuolista henkilöstörakennetta ja työntekijöiden vahvaa osaamista hyödynnetään moniammatillisessa työskentelyssä ja siitä saatava lisäarvo konkretisoituu asiakkaiden laadukkaana ja tuloksellisena palveluna. Moniammattilinen tiimityö ja siihen kytkeytyvät työvoiman palvelukeskuksen käytössä olevat yksilölliset palvelut kuvataan asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

5 9. Asiakkaat hyötyvät työvoiman palvelukeskuksen tarjoamista palveluista ja aktiivisesta asiakasprosessista. 5/7 Työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi on tiivis ja perustuu vahvaan tukeen ja toiminnallisuuteen. Vahvalla tuella tarkoitetaan asiakkaan omaa aktiivisuutta vahvistavaa ja mahdollistavaa toimintamallia. Työvoiman palvelukeskuksen tarjoama tuki perustuu palvelutarpeen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja tuki on usein tarpeen palveluiden välisissä siirtymissä. Työvoiman palvelukeskuksen työntekijöiden tehtävänä on toimia mahdollistavana tukena siirryttäessä palvelusta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä toiseen ja muissa erityisissä pulmatilanteissa. Toiminnassa otetaan huomioon asiakkaan omien voimavarojen riittävyys systemaattiseen etenemiseen. Asiakkaille hankittavat palvelut ovat laadukkaista ja oikea aikaisia. Kaikki työvoiman palvelukeskuksen tarjoamat palvelut edistävät systemaattista etenemistä työllistymispolulla. Asiakasprosessin etenemiseen ja vaikuttavuuteen liittyvän seurantatiedon saamista TYPPI tietojärjestelmästä kehitetään yhdessä muiden työvoiman palvelukeskusten kanssa. Dynamiikka verkostot ja yhteistyö 10. Työvoiman palvelukeskus on merkittävästi mukana parantamassa työllistymistä edistävien palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta seudullisesti. Palveluiden hankinnassa ja käytössä huomioidaan seudullinen ulottuvuus paikallisten erityispiirteiden rinnalla. Työvoiman palvelukeskuksen palveluissa asiakkaita rohkaistaan etsimään ratkaisuja omaa asuinympäristöä laajajemmalta alueelta. Toimivan palveluvalikoiman ylläpitäminen edellyttää työvoiman palvelukeskuksessa monien ostopalveluiden järjestämistä seudullisina tai ainakin yhtä kuntaa laajempina kokonaisuuksina. Kehittyneiden palveluiden edellyttämä erikoistuminen vaatii riittävää asiakaspotentiaalia, joka voidaan turvata seudullisella palvelutarjonnalla ja kuntarajat ylittävällä palvelutarjonnalla. Työvoiman palvelukeskuksen työnhakija asiakkaiden liikkuvuus seutukunnalla kuntarajat ylittävissä palveluissa lisääntyy ja valmiudet laajempaan liikkuvuuteen työn perässä lisääntyvät. Työvoiman palvelukeskuksessa asiakkaita tuetaan hyödyntämään sisällöllisesti parhaiten asiakkaan omaan tilanteeseen sopivia palveluita. Työvoiman palvelukeskuksen asiakastyö nostaa esiin sekä hyviä toimintatapoja että palvelutarpeita ja vajeita, joihin etsitään yhteisiä ratkaisuja. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa paikallisesti kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja arvioidaan seudullisesta näkökulmasta ja monistetaan laajemmin hyödynnettäviksi. 11. Työvoiman palvelukeskuksen rooli ja vastuut työllisyyden hoidon kentässä ovat selkeitä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa tiivistyy ja syvenee. Yhteistyön tiivistyminen toteutuu keskeisiltä osiltaan asiakasrajapinnassa tapahtuvan yhteisen tekemisen kautta. Ns. saattaen vaihtaminen otetaan nykyistä vahvemmin käyttöön myös yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa. Yhteistyön tiivistämisellä tavoitellaan sujuvampaa työnjakoa palvelukentän sisällä. Työvoiman palvelukeskuksen taustaorganisaatioiden työntekijät osaavat hyödyntää tarkoituksenmukaisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakaspalveluresursseja oman asiakastyönsä välineenä. Paikallisesti vakiinnutetaan säännölliset TYP yhteistyökokoukset, joihin ko. toimipisteen työntekijöiden ja paikallisten toimijoiden ohella osallistuu myös työvoiman palvelukeskuksen johto. Tässä hyödynnetään soveltuvien osin jo olemassa olevia yhteistyörakenteita. 12. Työvoiman palvelukeskus tekee työnantajien kanssa aktiivista, innovatiivista ja tuloksekasta yhteistyötä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta vahvistaa merkittävästi työvoiman saatavuutta. Vaikeasti työllistyvien henkilöiden osalta keskeisinä keinoina laajentaa työvoimaa on asiakkaiden aktivointi ja koulutus. Työttömillä ammatillisten valmiuksien oppiminen ja niihin kytkeytyvä työkokemus vahvistaa pitkällä aikavälillä parhaiten työllistymismahdollisuuksia. Erityisesti sosiaaliset yritykset kokevat työvoiman palvelukeskuksen luontevaksi yhteistyökumppaniksi. Toiminnan perustana on sosiaalisen yritystoiminnan toiminnan tuntemus ja kohderyhmään kuuluvan

6 työvoiman saatavuuden turvaaminen sosiaalisille yrityksille. 6/7 Työvoiman palvelukeskuksen kanssa on helppo pilotoida uusia innovaatioita työntekijöiden rekrytoinnissa, koulutuksessa ja perehdytyksessä. Kummiyritystoiminnan pohjalta työvoiman palvelukeskuksella on valmius yhteiseen suunnitteluun ja kehittämistyöhön. Työvoiman palvelukeskuksen yritysyhteistyösuunnitelma päivitetään vuosittain. Työnantajien kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuu jalkautuminen yrityksiin ja työvoiman palvelukeskuksen oma aktiivisuus. Työvoiman palvelukeskuksessa otetaan mielellään käyttöön hyväksi havaittuja yritysyhteistyön käytäntöjä. Kelan tavoitteet ja toimintaperiaatteet työvoiman palvelukeskuksessa 1. Kela osallistuu vaikeasti työllistyvien työttömien palveluiden tuottamiseen moniammatillisessa yhteistyössä tavoitteena ensisijaisesti henkilön työllistyminen. Kehittämistavoitteena on kytkeä Kelan toiminta mukaan asiakasprosessiin myös työvoiman palvelukeskuksen prosessikuvauksissa. Yhteydenpito Kelan yhdyshenkilöihin on pääosin puhelinkonsultaatiota, mutta tarvittaessa Kelan edustaja on myös mukana muun tiimin kanssa urasuunnitteluvaiheen asiakastilanteissa. 2. Kelan rooli yhteistyössä määräytyy asiakkaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Kela tuo asiantuntemuksensa asiakastapauksiin silloin, kun yhdessä katsotaan sen olevan asiakkaan kuntoutumisen kannalta tärkeää. Kelan tehtävänä on omien kuntoutusmahdollisuuksiensa ohella selvittää myös muita vaihtoehtoja asiakkaalle ja ohjata heitä niihin, mikäli Kelalla ei ole asiakkaan tilanteeseen sopivia kuntoutuspalveluja. Tässä suhteessa työvoiman palvelukeskuksen moniammatillisessa yhteistyössä on mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän Kelan virkailijoiden kuntoutuskentän tuntemusta. 3. Kelan tehtävä moniammatillisessa yhteistyössä on selvittää työttömän oikeus Kelan etuuksiin; lähinnä ammatillisten ja lääkinnällisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen. Yhteisenä tavoitteena on selkeyttää asioita etukäteen myös asiakkaalle niin, että hylkypäätökseen johtavia hakemuksia jätetään mahdollisimman vähän. Kela on myös mukana työvoiman palvelukeskuksessa varmistamassa, että asiakkaan tilanteeseen liittyvät selvitykset antavat riittävän pohjan päätöksenteolle Kelassa. 4. Kela on aloitteellinen ja aktiivinen oman toimintansa ja lainsäädännön kehittämisessä asiakaslähtöisesti työvoiman palvelukeskuksessa. Työvoiman palvelukeskuksen asiakastyön esille nostamat kehittämistarpeet etenevät Kelassa yhdyshenkilöiden ja aluejohtajien aktiivisen toiminnan kautta. 5. Kela ohjaa työvoiman palvelukeskukseen asiakkaita, jotka Kelassa tehdyn havainnon perusteella tarvitsevat moniammatillista apua työllistymiseen. Erityisenä asiakasohjauksen kohderyhmänä ovat Kelassa ajanvarauksella asioivat asiakkaat. Jatkossa huomioidaan myös mahdollisesti Sata komitean työn pohjalta tapahtuva asiakastyön uudelleen organisointi ja siihen liittyvät ohjaustarpeet Kelan suunnasta.

7 7/7 Tausta aineistoa Kiviranta helmikuu 2008, Johtoryhmän ja henkilöstön yhteinen SWOT analyysi. Varala syyskuu Henkilöstön Learning cafe työskentelyn yhteenveto. Arnkil, Robert & Karjalainen, Vappu & Saikku, Peppi & Spangar, Timo & Pitkänen, Sari (2008) Kohti työelämälähtöisiä integroivia palveluja Työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten arviointitutkimus. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 18/2008. Karjalainen, Vappu & Saikku, Peppi & Pasuri, Auvo & Seppälä, Anja (2008) Mitä on aktiivinen sosiaalipolitiikka kunnassa? Näköalapaikkana työvoiman palvelukeskukset. Stakesin raportteja 20/2008. Saikkonen, Paavo (2008) Havaintoja pääkaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksista. Työministeriön controller tiimin vuoden 2007 tulostavoite III.A.2:n loppuraportti Valtakari, Mikko & Syrjä, Hannele & Kiuru, Pertti (2008) Julkisen työvoimapalvelun palvelurakenteen uudistamisen vaikuttavuus. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 19/2008. Kehittämissuunnitelmassa mainittujen määrällisten tavoitetasojen seurannan lähteet 1) Asiakkuuteen kiinnittyminen Seurataan TYPPI tietojärjestelmän uusien asiakkaiden ja oman seurannan mukaisten kertakäyntien välistä suhdetta. 2) Kokonaisasiakasmäärää seurataan TYPPI tietojärjestelmässä (aktiiviset asiakkaat). 3) Työmarkkinatuen aktivointia seurataan työhallinnon tilastosta (kuukausitilasto ja/tai tulostavoiteseuranta). 4) Asiakkuuksien kestoa seurataan TYPPI tietojärjestelmässä (päättyneiden asiakkuuksien kesto). 5) Palkkatuetun työn ja työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuutta seurataan työhallinnon tilastosta (vaikuttavuustilasto 4 kk:n välein ja/tai tulostavoiteseuranta).

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään? TEM:n ajankohtaisiltapäivä Ohjaamoille 15.3.2016 Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpanon etappeja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 3 Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 65,0 64,5 62,5 63,1 64,4 62,1 62,2 62,7 58,1 50 % 40 % 30 % 10,7 11,1 11,8 11,7 10,9 9,8 9,8 10,8 16,9 20 % 4,2 4,1 4,0 4,2 3,9

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ KESKI-UUSIMAA KOHDERYHMÄN

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa. TYP-aluekiertue Helsinki

Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa. TYP-aluekiertue Helsinki Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa TYP-aluekiertue 2015 22.1.2015 Helsinki Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta, vastavuoroisuutta, tasaarvoisuutta,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot