Liperin sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinta työskentelyn suunnitelma vuoteen 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21.5.2013. Liperin sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinta työskentelyn suunnitelma vuoteen 2015"

Transkriptio

1 Liperin sosiaali- ja terveystoimen laadunhallinta työskentelyn suunnitelma vuoteen 2015

2 Sisällys 1 Menetelmä Laadunhallinta työskentelyn vaiheet Laatutyöskentelyn organisointi... 6 Liite 1. Laaduntunnustuksen edellytykset

3 1 Menetelmä Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelma, Social and Health Service (SHQS), pohjautuu kansainväliseen akkreditointimenettelyyn. Laatuohjelmaa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti noudattaen kansainvälisen ISQua:n (International Society for Quality in Health Care) periaatteita. SHQS menetelmässä käytettävä arviointikriteeristö on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden arviointitarvetta. Siinä on huomioitu suomalainen lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset sekä hyvä hoito- ja palvelukäytäntö. SHQS laatuohjelmassa auditoinnilla (Organisational Audit) tarkoitetaan arvioinnin avulla käynnistyvää organisaation sisäistä kehittämisprosessia, jossa palvelujärjestelmän rakenne ja toimivuus tarkastetaan systemaattisesti ja samalla käynnistetään sisäinen laadunhallintaan tähtäävä kehittämistyö. Menetelmässä arvioinnin suorittaa sekä organisaatio itse että ulkopuolinen auditointiryhmä. Organisaatiolla on mahdollisuus saada auditoinnin perusteella laaduntunnustus, mikäli se täyttää laaduntunnuksen välttämättömät edellytykset. SHQS -menetelmän vaiheet Kesto noin vuosi A B D C Laatuohjelman käynnistyminen 2. ja 3. Itsearviointi ja sisäinen kehittämistyö A. Suunnittelu B. Kehittäminen C. Arviointi D. Vakiinnuttaminen 4. Auditointiin valmistautuminen 5. Ulkoinen auditointi ja raportointi 6. Mahdollinen laaduntunnustus 7. Laaduntunnustuksen ylläpitäminen

4 2 Laadunhallinta työskentelyn vaiheet SHQS kriteeristöön tutustuminen Sosiaali- ja terveystoimi hankki käyttöönsä SHQS arviointikriteeristön kesällä Kriteeristö jaettiin työyksiköiden käyttöön. Menetelmäkoulutus toteutettiin vuovuosina 2009, 2010 ja Sosiaali- ja terveystoimen sisäisiä auditoijia koulutettiin vuosina 2010 ja Itsearviointivaihe Itsearviointivaiheessa organisaation johto ja kaikki työntekijät arvioivat ja vertaavat omaa toimintaansa arviointikriteereihin. Itsearviointi suoritetaan vuosittain ja viimeisin itsearvionti mahdollisimman lähellä ennen auditointeja. Itsearviointi tehdään työyksiköittäin, ja arviointiin osallistuvat esimiehet ja ammattiryhmien edustajat. Toimistotyön henkilöstö osallistuu mahdollisuuksien mukaan työyksikkönsä arviointiin, mutta tekee myös omalta alueelta itsearvioinnit. Itsearviointien toteuttamisesta on laadittu erillinen suunnitelma. Kehittämisvaihe Sosiaali- ja terveystoimen työyksiköt valitsevat itsearviointien tulosten pohjalta kehittämistä vaativat alueet palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Työyksiköt priorisoivat kehittämisalueet (1-3 asiaa) ja työstävät niiden pohjalta oman yksikkönsä kehittämissuunnitelman. Kehittämisalueet annetaan tiedoksi laaturyhmälle. Laatutyöryhmä nostaa esille työyksiköiden kehittämisalueluetteloiden pohjalta yhteisiä koko organisaatiota koskevia kehittämistarpeita. Laadunhallinnan kehittämiseen liittyen järjestetään kaikille yhteisiä laatuiltapäiviä. Laatuiltapäivien aikana työyksiköt esittävät kehittämistöiden etenemiseen liittyviä ratkaisuja. Sisäiset auditoinnit aloitettiin vuonna 2011 laatutyöryhmän tekemän suunnitelman mukaisesti. Itsearviointien ja sisäisten auditointien pohjalta nousseet havainnot ja kehittämissuositukset tallennetaan Quality First laatukäsikirjaan ja käsitellään laatutyöryhmässä.

5 Ulkoiseen auditointiin valmistautumisvaihe Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena oli, että ensimmäinen ulkoinen auditointi toteutetaan kaksivaiheisena laaduntunnustusauditointina. Esiauditointi toteutettiin joulukuussa 2012 ja ulkoinen laaduntunnustusauditointi maaliskuussa Ulkoinen auditointi Ulkoinen auditointi ja siihen liittyvä raportointi on vaihe, jolloin ulkopuolinen riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi palvelujärjestelmän toimivuutta sekä sen edellytyksiä tuottaa hyvälaatuisia palveluja. Arviointi perustuu SHQS arviointikriteeristöön, organisaation raportoimaan itsearviointiin, organisaation toimintatietoihin, auditointipäivien aikana tehtyihin haastatteluihin ja havaintoihin sekä auditoijien yhteiseen näkemykseen palvelujärjestelmän tilasta edellä mainittujen tietojen perusteella. Auditoinnin tuloksena organisaatio saa raportin, joka sisältää koko organisaation laadunhallintaa koskevat havainnot, kehittämissuositukset ja erityismaininnat. Ensimmäinen ulkoinen laaduntunnustusauditointi toteutettiin Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminnan palveluihin maaliskuussa Laaduntunnustusauditointi Laaduntunnustusvaiheessa SHQS-työryhmä voi suosittaa laaduntunnustuksen myöntämistä, ja laaduntunnustuspäätöksen tekee Qualitorin toimitusjohtaja suosituksen pohjalta, mikäli organisaatio täyttää laaduntunnustuksen välttämättömät edellytykset. (Liite 1). Laaduntunnustus myönnetään määräajaksi. Ylläpitoauditointi Laaduntunnustuksen ylläpitämiseksi organisaatio jatkaa kehittämistyötä jatkuvan laadunparantamisen periaatteiden mukaisesti. Laaduntunnustuksen ylläpitämisen organisaatio varmistaa mm. säännöllisten itsearviointien, sisäisten auditointien ja ulkoisten laaduntunnustuksen ylläpito- ja uusinta-auditointien avulla. Ylläpitoauditoinnin suunnittelu käynnistetään laaduntunnustuksen saaneen organisaation kanssa noin kuuden kuukauden kuluttua edellisestä auditoinnista. Auditoitavasta organisaatiosta toimitetaan etukäteen ylläpitoauditointiin pyydetyt asiakirjat neljä viikkoa enne ylläpitoauditointikäyntiä. Liperin sosiaali- ja terveyspalvelujen ensimmäinen ylläpitoauditointi on suunniteltu toteutettavaksi huhtikuussa vuonna 2014 ja seuraava huhtikuussa vuonna 2015.

6 Ylläpitoauditoinnissa seurataan kansainvälisten laaduntunnustuksen edellytysten ja laaduntunnustuksen uusinnan edellytysten täyttymistä. Jokaisessa ylläpitoauditoinnissa käydään läpi itsearviointien, sisäisten auditointien sekä johdon katselmusten tulokset. Samoin tarkastellaan edellisessä auditoinnissa annettujen kehittämissuositusten johdosta tehdyt parantamistoimet, laatupoikkeamien, muistutusten, kanteluiden ja reklamaatioiden sekä organisaation keskeisten mittareiden antamaa tietoa ja niiden johdosta tehtyjä kehittämistoimia. Mikäli organisaation oikeudellisessa asemassa on tapahtunut muutoksia, ne käydään läpi ylläpitoauditoinnin aikana. Ylläpitoauditoinneissa painopiste on kuitenkin prosessien hallinnassa. Kullekin ylläpitoauditoinnille sovitaan jokin/jotkut organisaation keskeisistä palveluprosesseista, joita tarkastellaan sekä dokumenttien, että käytännön havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Sovittujen prosessien osalta toimitetaan prosessikuvaus, tiedot prosessien vastuista, tavoitteista ja mittareista tavoitetasoineen, keskeiset ohjeet sekä prosessien mittaustulokset ja tiedot niiden pohjalta tehdyistä kehittämistoimista. Ylläpitoauditoinnin raportti annetaan organisaatiotasoisesti ja se sisältää lyhyen yhteenvedon auditoinnin laajuudesta ja tuloksista. Siinä annetaan organisaatiotason ja vallittujen prosessien vahvuuksista erityismaininnat ja kehittämistä vaativista asioista kehittämissuositukset. Raportti on auditoijien yhteinen näkemys organisaation palvelujärjestelmän laadusta. raportti käydään yhdessä läpi auditoitavan organisaation kanssa ja luovutetaan organisaatioon joko auditoinnin päätteeksi tai viimeistään viikon kuluttua. 3 Laatutyöskentelyn organisointi Laatutyöryhmä koordinoi ja ohjaa laatutyöskentelyä (Ks kuvio 1). Laatutyöryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Laatutyöryhmä organisoi henkilöstölle yhteisiä laatuiltapäiviä 2 3 kertaa vuodessa.

7 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON JOHTORYHMÄ Määrittelee laatutyö strategiat: kehittämistyön eteneminen ja organisointi ja vastuutahojen roolien selkiytys Kirkastaa laadunhallinnan tärkeyden, yhteiset tavoitteet Luo edellytykset ja järjestää koulutuksen LAATUTYÖRYHMÄ Sisäiset auditoijat ja kolme menetelmäkoulutuksen käynyttä Koordinointi Organisointi: itsearvioinnit, sisäiset auditoinnit, johdon katselmus. Seuranta Vastuuhenkilöiden tuki Laatutietouden hankkiminen Kouluttaminen Auditoinnin valmistelu YDINPROSESSIN OMISTAJA Vastaa ydinprosessien toimivuudesta ja tehokkuudesta Vastaa prosessien kehittämisestä Koordinoi kokonaisuutta Henkilöstön kannustaminen Osallistuu prosessien tavoitteiden asetantaan Huolehtii yhteydestä muihin prosesseihin TYÖYKSIKÖIDEN VASTUUHENKILÖT Itsearviointien organisointi Tuki ja kannustus henkilöstölle itsearvioinnissa Kehittämistyön käynnistämisen organisointi, aikataulutus, vastuut Auditointiaineistojen valmistuminen aikataulussa (Kuvio 1)

8 Sosiaali- ja terveystoimen ydinprosessit on tunnistettu, ja ydinprosesseille on valittu prosessien omistajat. Ydinprosessin omistaja - tunnistaa ydinprosessin hyvät, sujuvat ja kehitettävät asiat - ideoi muiden ydinprosessiin osallistujien kanssa prosessin sujuvuuden edistämisestä - arvioi ja tuo esille prosessin toimivuutta (asiakkaan, henkilöstön, taloudellisuuden / toimivuuden, vaikuttavuuden kannalta) Sosiaali- ja terveystoimen ydinprosessit ja ydinprosessien omistajat ovat: - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi/iija denherder - Mielenterveys- ja päihdepalvelut/päivi Tolvanen - Iäkkäiden palvelut /? - Sairaanhoitopalvelut/Mari Hirvonen Ydinprosessien tarkempi tunnistaminen ja kuvaus on kesken. Tavoitteena on ensin tunnistaa ja kuvata yksiköiden keskeiset prosessit rajapintoineen, jonka jälkeen voimme tunnistaa ja kuvata ydinprossessit. Ydinprosessit ovat laajempia, yli yksikkötasojen kattavia prosesseja. Kukin ydinprosessi koostuu keskeisten ja sivuprosessien sisällöistä. Yksiköiden keskeiset prosessit ovat: - hyvinvointia edistävä kotikäynti - vanhusten asumispalvelu - vanhusten laitoshoito - kotihoito - ikääntyneen sairaalapalvelu - ikääntyneen mielenterveys- ja päihde - muistiasiakas - lääkäreiden ajanvarausvastaanotto - päivystysvastaanotto - terveyskeskussairaalan toiminta - terveysneuvonnan vastaanotto - hammashuollon ajanvarausvastaanotto - hammashuollon päivystysvastaanotto - mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastaanotto - lastensuojelutarpeen selvitys - lastensuojelun avohuolto - huostaanotto - lastensuojelun sijaishuolto - alle kouluikäisen lapsen tutkimus

9 - huoltoriitojen käsittely perheneuvolassa - puheterapian kuntoutuspolku - toimintaterapian kuntoutuspolku - toimeentulotuki - kuntouttava työtoiminta ja aktivointi ja mielenterveys- ja päihdekuntoutuja - mielenterveys- ja päihdekuntoutuja - henkilökohtainen avustajapalvelu - vammaispalvelun asumispalvelu - kuljetuspalvelu - omaishoidon tuki - työ- ja päivätoiminta - tuettu asuminen ja avotyöllistäminen Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa on määritelty tukiprosesseja. Sosiaali- ja terveystoimessa on käytössä Quality First laatukäsikirja, johon on luotu vastuualueittain SHQS kriteeristöä peilaten laatukäsikirjaosoitteet dokumenteille. Laatukäsikirjan laatiminen aloitettiin vuoden 2011 lopussa ja tavoitteena on, että se saadaan valmiiden asiakirjojen osalta valmiiksi vuoden x aikana. YDINPROSESSIT, Liperin sosiaali- ja terveystoimessa Kuntoutus Vammaispalvelut Toimeentuloturva Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ydinprosessi Perheneuvola Lastensuojelu Mielenterveys- ja päihdepalvelu lastensuojeluasiakkuuksissa Mielenterveys- ja päihdepalvelun vastaanotto Mielenterveys- ja päihdeasiakas päivystyksessä/ lääkärin vastaanotolla Mielenterveys- ja päihdeasiakas työterveyshuollossa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ydinprosessi Avohoidon tukitoimet mielenterveys/ päihdeperheessä Hammashuolto Lasten, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola Koulu- ja opiskeluterveyden huolto Asiakas Iäkkään mielenterveys/ päihdeasiakkaan hoito Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asumispalvelu/ kuntoutus Ajanvarausvastaanotto Kotihoito Päivystysvastaanotto Sairaanhoidon ydinprosessi Pitkäaikaispotilaan hoito terveyskeskussairaalassa Laitoshoito Iäkkäiden asumispalvelut Iäkkäiden palveluiden ydinprosessi Ennaltaehkäisevä työ vanhuspalveluissa Akuutti potilas terveyskeskussairaalassa Omaishoito Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukainen tukipalvelu Hallinto- ja tukipalvelut

10 LAADUNTUNNUSTUKSEN EDELLYTYKSET Liite 1 Hyväksytty SHQS-johtokunnan kokouksessa , päivitetty ja SHQS-työryhmässä Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelma, Social and Health Quality Service (SHQS) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATUOHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Myöntämismenettely: 1. Organisaatiossa on läpikäyty täysimittainen auditointiprosessi. 2. Laaduntunnustuksen käsittelee auditoijaryhmästä riippumaton SHQStyöryhmä auditointiryhmän esityksestä ja päätöksen tekee Qualitor Oy:n toimitusjohtaja. 3. Laaduntunnustus on voimassa määräajan korkeintaan kolme vuotta. Vuosittaisilla ylläpitoauditoinneilla varmistetaan laaduntunnustuksen voimassaolo. Laaduntunnustuksen uusinta on tehtävä ennen myönnetyn laaduntunnustuksen umpeutumista. Laaduntunnustuksen saamisen välttämättömät edellytykset: 1. ORGANISAATION RAKENTEELLISET EDELLYTYKSET ON VARMISTETTU 1.1 Organisaatiossa noudatetaan säädöksiä sekä sosiaali- ja terveyspoliittisia linjauksia. Toiminta on lakien, asetusten, viranomaisnormien ja kansallisten laatusuositusten mukaista Toiminnassa noudatetaan valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspoliittisia linjauksia 1.2 Palvelujärjestelmää ylläpidetään järjestelmällisesti Henkilöstö ja omistajat/luottamushenkilöt ovat mukana organisaation strategisessa suunnittelussa. Palvelujen suunnittelu perustuu organisaation strategiseen valintaan ja siinä huomioidaan ympäristö- ja taloudelliset tekijät. Omistajat/luottamushenkilöt, potilas-/asiakasjärjestöjen edustajat ja muut vaikuttajatahot ovat mukana palvelujensuunnittelussa. Väestöllä on mahdollisuus vaikuttaa organisaation palveluvalikoimaan, niin että se on tarkoituksenmukainen huomioiden väestön todelliset terveydelliset ja/tai sosiaaliset tarpeet.

11 Organisaation tehtävä ja tarjottavat palvelut on määritelty selkeästi. Yhteistyöstä ja työnjaosta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarjoavien tahojen kanssa on sovittu. Hoito/palvelu on saatavilla maantieteellisesti ja ajallisesti. Palvelujen saatavuutta seurataan ja verrataan muiden vastaavien organisaatioiden tunnuslukuihin. Hoidon/palvelun tarjoamisessa on huomioitu ympäröivän yhteiskunnan kulttuuriset ja elämänkatsomukselliset lähtökohdat. Organisaation talous on vakaalla pohjalla toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Talouden kehittymistä seurataan ja tunnuslukuja verrataan muiden vastaavien organisaatioiden tilanteeseen. Organisaation johtamisjärjestelmä on toimiva. Henkilöstön rekrytointi ja osaaminen varmistetaan huomioiden palveluvaatimukset. Tilojen ja laitteiden huolto ja ylläpito sekä uusintaminen on järjestelmällistä. Laatujärjestelmä on vakiinnuttanut paikkansa niin, että jatkuva laadun parantaminen on järjestelmällistä organisaation kaikilla tasoilla.: suunnittelu, vastuutus, dokumentaatio, mittaaminen ja arviointi sekä jatkuva laadun parantaminen. Itsearvioinnit tulee olla tehtynä. Sisäisistä auditoinneista ja johdon katselmuksista tulee olla suunnitelma. 1.3 Riskienhallinta ja turvallisuus on varmistettu Riskienhallinta on koordinoitua. Potilaisiin/asiakkaisiin, henkilöstöön ja taloudenhoitoon liittyvät riskit on kartoitettu/tunnistettu ja toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi ja/tai vähentämiseksi on toteutettu. Potilas-/asiakasvahinkoja seurataan suunnitelmallisesti. Onnettomuudet, ei toivotut tapahtumat ja läheltä piti -tilanteet on raportoitu ja tarvittavat parantamistoimenpiteet on toteutettu. Henkilöstön työturvallisuudesta ja työterveydestä on huolehdittu. Tilat ja laitteet täyttävät turvallisuusmääräykset. 1.4 Potilaan/asiakkaan hoidon ja/tai palvelun suorituskyky on varmistettu Henkilöstöllä on asianmukainen ammatillinen pätevyys, taidot ja kokemus. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta on huolehdittu ja henkilöstön osaamista ja kehittymistä sekä työhyvinvointia seurataan ja arvioidaan. Innovatiivisuutta ja tutkimustoimintaa tuetaan. Käytössä on asianmukaiset tilat, laitteet ja tarvikkeet. Niiden sopivuutta ja toimivuutta arvioidaan ja kehitetään.

12 2. PROSESSIN TOIMIVUUS ON VARMISTETTU 2.1 Hoito/palvelu on asiakas-/potilaslähtöistä ja keskeistä. Potilaan/asiakkaan oikeuksia kunnioitetaan huomioiden luottamuksellisuus, tiedon saanti, vastavuoroinen kommunikaatio ja potilaan/ asiakkaan kuulluksi tuleminen sekä valinnan vapaus. Potilas/asiakas on tasavertainen osallistuja omassa hoito /palveluprosessissaan. Potilaiden/asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin mitataan ja toimintaa kehitetään tulosten pohjalta. Valitukset ja palautteet, muistutukset ja kantelut kirjataan, käsitellään ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Menettelyssä syntyvät tallenteet tilastoidaan ja arkistoidaan asianmukaisesti. 2.2 Hoidon/palvelun saatavuus on varmistettu. Hoidon/palvelun odotusaika on hyväksyttävä. Hoitoon pääsyä seurataan ja verrataan muiden vastaavien organisaatioiden tilanteeseen. 2.3 Potilaan/asiakkaan hoito/palvelu toteutetaan pätevästi/ ammatillisesti. Hoito/palvelu perustuu asiakkaan/potilaan yksilöllisten tarpeiden määrittelyyn. Hoito/palvelu toteutetaan vakiintuneilla, hyväksytyillä ja/tai näyttöön perustuvilla hoito-/palvelukäytännöillä (mm. käypähoitosuositukset ja laatusuositukset). Potilaalla/asiakkaalla on mahdollisuus valita erilaisista hoito- /palveluvaihtoehdoista. Laatupoikkeamia seurataan ja niiden pohjalta tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet. 2.4 Hoito-/palveluprosessin saumaton toteutuminen on turvattu Keskeiset palveluprosessit ja toimintaperiaatteet on määritelty ja palveluprosesseja hallitaan järjestelmällisesti. Prosessien vastuut (omistajat) on määritelty. Palveluprosesseja mitataan, arvioidaan ja kehitetään. Hoitoon/palveluun tulo on suunnitelmallista ja koordinoitua. Hoito/palvelu on suunnitelmallista ja koordinoitua eri asiantuntijoiden, tiimien ja yksiköiden välillä niin, että siitä muodostuu joustava kokonaisuus. Hoidon/palvelun päättyminen on suunnitelmallista ja toteutetaan

13 yhdessä potilaan kanssa. Hoidon/palvelun jatkuvuus on turvattu. Potilaan/asiakkaan sujuva siirtyminen hoidon/palvelun vaatimaan oikeaan hoitopaikkaan on varmistettu. 3. HOITO/PALVELU ON TEHOKASTA JA VAIKUTTAVAA 3.1 Hoito/palvelu on tehokasta. Hoitoa/palvelua tuotetaan aikaa ja kustannuksia säästävällä tavalla tuloksiin pyrittäessä. Hoito/palvelu tarjotaan yksilöllisesti organisaation linjausten ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Resurssien käyttöä ja kohdentamista arvioidaan. 3.2 Hoito/palvelu on vaikuttavaa Hoidon/palvelun suunniteltu lopputulos on nähtävissä ja tulokset mitattavissa. Avainmittareita käytetään palvelujen/hoidon vaikutuksen mittaamiseen.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 1/(6) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAATU- OHJELMAN (SHQS) LAADUNTUNNUSTUS Versio 2.1 14.6.2007 2/(6) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. MYÖNTÄMISMENETTELY... 3 2. SAAMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMÄT 3 2.1 Organisaation rakenteelliset

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja

Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014. Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja Laadunhallinta Itä-Savon sairaanhoitopiirissä Tarkastuslautakunta 18.11.2014 Riitta Sipinen vs. hallintoylihoitaja 12.11.2014 Taustaa Sairaanhoitopiirillä on ollut käytössään laadunhallintaohjelma keväästä

Lisätiedot

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle. Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen

Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Tampereen yliopiston laatujärjestelmän kehittäminen vuoden 2014 auditoinnin jälkeen Laatujärjestelmien kehittämisseminaari 14.6.2017 Laatupäällikkö Jukka Mäkinen Kehittämispäällikkö Leena Ahrio Esityksen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Toteutuminen tällä hetkellä kuitenkin hyvin vaihtelevaa

Toteutuminen tällä hetkellä kuitenkin hyvin vaihtelevaa Laatu-kanava Terveydenhuoltolaki velvoittaa terveydenhuollon organisaatiot laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta STMn asetus edellyttää mm. alueellista yhteistyötä

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

29.10.2014/Marjut Huttunen

29.10.2014/Marjut Huttunen Toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Luovissa kevään 2014 pilotissa - Alueellinen perehdytystilaisuus 29.10.2014 Oulu Toimivaa laadunhallintaa ja

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Esityksen aiheita Laatu 2 Johtaminen laatu- ja johtamisjärjestelmät Standardit Miksi johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi

Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello Syyslukukausi Malli:KATSELMOINTIDOKUMENTTI_haapop_laadukas-hankkeen tulokset - Vuosikello 16-17 Syyslukukausi Elokuu Johtaminen Ammattitutkinto tiimi Tutkintotiimi VS-tiimi Yhteiset palvelut -tiimi Hankkeet Laadunhallinta

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , ,

Yhteiset toiminnot Asukasluku , , , , , , Lasten, nuorten ja TP 2013 TA 2014 Menot ajalta 1.1-31.3.2014 TP 2014 arvio josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Tuote Suorite Nettomenot Suor.lkm Y-hinta Nettomenot

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VAVAn asiakas- ja henkilöstöpalautejärjestelmän kehittäminen. Projektityö Riitta Matikainen

VAVAn asiakas- ja henkilöstöpalautejärjestelmän kehittäminen. Projektityö Riitta Matikainen VAVAn asiakas- ja henkilöstöpalautejärjestelmän kehittäminen Projektityö Riitta Matikainen 11.3.2015 VAVAn asiakaspalveluja, joista tarve Vanhusten saada palautetta neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arviointi

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14

Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14 Laatujärjestelmien arviointikriteeristön pilotointi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä keväällä 14 Hanna Rajala, suunnittelupäällikkö Jyväskylän koulutuskuntayhtymä hanna.rajala@jao.fi 040 341 6175 AMKE

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 1.9.216] KUUKAUSIRAPORTTI HEINÄKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Heinäkuu 216 HEINÄKUU PÄHKINÄNKUORESSA Heinäkuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET KEMPELEEN KUNNASSA

PROSESSIKUVAUKSET KEMPELEEN KUNNASSA PROSESSIKUVAUKSET KEMPELEEN KUNNASSA Marja-Leena Meriläinen / Pentti Rautakoski 22.9.2015 PROSESSI - joukko toisiinsa liittyviä osatoimintoja - tavoitteena tuottaa asiakkaan tarvitsema tuote tai palvelu

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIININEN AUDITOINTI Kliininen auditointi on säteilyn lääketieteellisen käytön Suunnitelmallista arviointia, jossa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot