SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi

Transkriptio

1 SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakointi Leena Tervonen ja Minna Koponen LÄHIHOITAJAN TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET VARHAIS- KASVATUKSESSA Käsittelemme artikkelissamme varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutosta, sen vaikutuksia varhaiskasvatuksen organisoitumiseen ja henkilöstön uusiin osaamisvaatimuksiin ja koulutustarpeisiin siten, että keskiössä on lähihoitajakoulutus ja lastenhoitajan tehtävä päiväkodissa. Sivuamme kuitenkin useassa kohdassa myös muita varhaiskasvatuksen ammattiryhmiä, koska monet muutokset ja haasteet koskevat koko päiväkotia ja edellyttävät ammattiryhmiltä moniammatillisuutta ja tiimityöskentelyä. Johdanto Yhteiskunta elää jatkuvassa muutoksessa ja sen vaikutukset heijastuvat kaikille elämänaloille. Myöskään varhaiskasvatus ei jää syrjään tässä kehityksessä. Muuttunut vanhemmuus, asiakaslähtöisyyden lisääntyminen ja yksilöllisyyden kasvaneet vaatimukset ovat tuoneet ja tuovat perheet vahvemmin varhaiskasvatuksen toiminta-alueelle. Kansainvälistyminen sekä perheiden että työntekijöiden tasolla laajentaa keskustelua varhaiskasvatuksen arvoista ja käytännöistä. Uudistunut ja uudistuva lainsäädäntö sekä kuntien talouspaineet näkyvät mm. varhaiskasvatuksen yksiköiden suurenemisena ja monipuolistumisena sekä uusien varhaiskasvatuskäytäntöjen esiintulona. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyö korostuvat entisestään. Yksityisen sektorin kasvu muuttaa osaltaan palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Varhaiskasvatus on koko historiansa ajan ollut notkea mukautumaan ympärillä muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Yhteiskunnalliset murrokset ovat vieneet varhaiskasvatusta harppauksittain eteenpäin. Muutokset ovat nostaneet varhaiskasvatuksen tarpeissa esiin aina jotain uutta, johon on reagoitu mm. lainsäädännöllä, henkilöstön koulutusta kehittämällä sekä varhaiskasvatuksen ideologista ja teoreettista perustaa pohtimalla. (Välimäki ja Rauhala 2000, ) Tämä varhaiskasvatuksen ennakointitutkimus on nostanut esiin jo tapahtuvia ja tulevaisuuden mahdollisia kehityssuuntia. Tutkimustavoitteiden mukaisesti projektin tehtävänä on ennakoida tulevaisuuden muutosten vaikutusta henkilöstön osaamistarpeisiin varhaiskasvatuksen alueella.

2 Tutkimuksessa mukanaolijat ovat yksimielisiä varhaiskasvatustyön haasteellisuuden lisääntymisestä. Vanhemmuuden ongelmat ja lasten erityisen tuen tarpeen kasvu ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi, jotka ovat lisänneet työn haasteellisuutta. Tutkimuksessa haastateltujen yhteinen kokemus on ollut, että nykyinen osaaminen ei riitä lasten ja perheiden aina vain haasteellisempien ongelmien selvittämiseen. Kehittämisen painopisteet Kehittämistarpeita havaittiin seuraavilla neljällä osa-alueella: lapsiryhmän hallinta, kasvatuskumppanuus, erityispedagogiikka sekä kansainvälistyminen. Ryhmänohjaamisen perustaitojen hallinnan katsottiin olevan työn perusta ja kuuluvan kaikille ammattiryhmille koulutustaustasta riippumatta. Suuret ryhmäkoot, jotka joidenkin haastateltavien mukaan mahdollisesti vielä suurenevat tulevaisuudessa, asettavat lapsiryhmän hallinnan menetelmät tärkeään asemaan. Lapsiryhmän ryhmäyttämisen taidot korostuvat sitä enemmän, mitä suuremmasta ryhmästä on kyse. Koko perheen näkeminen asiakkaana haastavaa lähihoitajat uuteen tilanteeseen. Vuorovaikutus perheiden kanssa on lisääntynyt ja mm. monimuotoistunut vanhemmuus on tuonut mukanaan vaatimuksen kasvatuskumppanuuden hallinnasta. Varhaiskasvatus edellyttää nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän perhekeskeisen työotteen hallintaa ja dialogisten kasvatuskeskustelujen osaamista. Muuttuva vanhemmuus aiheuttaa ohjauspaineita varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Kasvatuskumppanuus on paitsi yhteistyötaitoa, myös asennoitumista, jonka sisäistäminen edesauttaa toimimista vanhempien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä lisääntyy varhaiskasvatuksessa. Erityislapsia integroidaan yhä enemmän tavallisiin lapsiryhmiin, jolloin kaikkien työntekijöiden tehtäviin kuuluu erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaaminen. Sosio-emotionaalisten häiriöiden ja erilaisten oppimisvaikeuksien tuntemusta tarvitaan arkipäivässä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa toimiessa korostuu myös verkosto-osaaminen. Työntekijällä tulee olla tietoa palvelujärjestelmästä ja erilaisten tukitoimien mahdollisuuksista. Perheiden ja lasten tilanteiden ollessa vaativia, on tärkeää, että lähihoitaja ymmärtää oman työnkuvansa ja -tehtävänsä rajat. Myös varhaiskasvatus kansainvälistyy. Eri syistä johtuva maahanmuutto lisääntyy ja eri kansallisuuksia edustavien perheiden lisääntyminen varhaiskasvatuksen arkipäivässä on jo nyt selvästi näkyvissä. Lähihoitajan tulisi ymmärtää maahanmuuttajuuden kokonaisuus ja se, mitä tämä tarkoittaa yksittäisen lapsen ja perheen kohdalla. Lisäksi tulisi nähdä sekä päivähoidon rooli että vastuu tässä kokonaisuudessa. Kotoutumisprosessin ja erityisesti varhaiskasvatuksen roolin tunteminen siinä on keskeistä. Ennakointitutkimuksen haastateltavat totesivat, että Suomi toisena kielenä, S2- opetus, tulisi olla varhaiskasvatuksen arkea, eikä se kuulu vain äidinkieltä opettavalle. Vaikka maahanmuuttajalapsille puhutaankin suomea päivähoidossa, tarvitaan myös kielitaitoa etenkin vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Tiedotteita kirjoitetaan mm. englanniksi. Kaakkoisessa Suomessa venäjän osaamisesta on hyötyä. Tulkkipalvelujen käyttö ja tulkin kanssa työskentely vaativat myös oman osaamisensa. Päivähoidon ollessa usein ensimmäinen perhepalvelu, jonka maahanmuuttajaperhe kohtaa Suomeen tullessaan, painottuu lähihoitajan osaamisessa edellisten lisäksi palveluohjauksen hallinta, joka edellyttää palvelujärjestelmän hyvää tuntemusta.

3 Uudistuva lainsäädäntö, rakenteet ja kasvavat yksiköt Varhaiskasvatusta ja sitä lähellä olevia muita palveluja säätelee olemassa oleva lainsäädäntö. Muutokset ja uudistukset lainsäädännössä vaikuttavat sekä suorasti että epäsuorasti lähihoitajan työhön. Tieto laeista ja asetuksista ja niiden muutoksista on tärkeä osa ammatillista osaamista. Palveluohjaamisessa lähihoitaja tarvitsee tietoa lakisääteisestä ja paikallisesta palvelujärjestelmästä. Suuri osa haastatelluista näki varhaiskasvatuksen perinteisten rakenteiden muuttuvan tulevaisuudessa. Suuremmat yksikkökoot ja uusien palvelumuotojen kehittyminen niiden sisälle perheiden tarpeiden mukaisesti koettiin varhaiskasvatuksen alueella keinoksi selvitä tulevaisuuden monimuotoisista haasteista. Perheiden nopeasti muuttuvat tilanteet vaativat varhaiskasvatusjärjestelmältä joustavuutta mukautua sen hetkisiin tarpeisiin. Lähihoitajalta nämä joustavat järjestelmät edellyttävät myös joustavuutta ja mukautumiskykyä. Työvuorojen vaihtelu vuorotyöstä päivätyöhön, joustava siirtyminen tehtävästä tai lapsiryhmästä toiseen voi olla tulevaisuudessa osa lähihoitajan tehtäväkuvausta. Muuttuvissa tilanteissa korostuvat tiimityöskentelyn taidot, oman ja toisten osaamisen hyödyntäminen. Jotta toisten työntekijöiden osaamista voidaan hyödyntää, tulee tuntea myös tiimin muiden työtekijöiden koulutusten sisällöt ja heidän toimenkuvansa. Tietotekniikka on lisääntynyt myös varhaiskasvatuksen alueella. Dokumentointi ja sähköinen viestintä esim. perheen kanssa ovat jo nyt monessa päiväkodissa ja ryhmäperhepäiväkodissa arkipäivää. Sähköisiä kasvun kansioita laatiessa lähihoitaja tarvitsee vähintään perustason tietojenkäsittelyosaamista sekä kuvankäsittelytaitoja. Moniammatillisen yhteistyön siirtyessä enemmän verkkoihin edellytetään henkilöstöltä erilaisten sosiaalisten medioiden lukutaitoa. Paitsi omaa tietoteknistä osaamista, lähihoitajalla tulee olla myös tietoa mediakasvatuksesta, jotta hän kykenee ohjaamaan lapsia ja tarvittaessa myös heidän vanhempiaan. Tulevaisuuden päiväkoti Tutkimustulosten mukaan kansainvälisyys ja sen myötä monikulttuurisuus ovat osa päiväkotien arkea jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa laajenevassa määrin. Elämänkaariajattelu ja asiakasryhmien monimuotoisuus korostuvat päiväkotien suunnittelussa ja infrastruktuurissa. Päiväkodit suunnitellaan muunneltaviksi palvelukeskuksiksi, joissa perheiden tarvitsemat palvelut ovat saatavilla yhdessä paikassa. Fyysisten tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys mahdollistavat henkilöstöresurssien optimoimisen ja lisäävät taloudellisuutta. Tulevaisuuden trendi on, että päiväkoti ja koulu sijaitsevat fyysisesti lähekkäin tai jopa samassa rakennuksessa. Tämä mahdollistaa lapsen joustavan siirtymisen esikoululaisesta koululaiseksi. Uhkana tällaisessa kehityksessä nähtiin suurenevat yksiköt ja lapsiryhmät. Tulevaisuuden päiväkoti nähdään asiakaslähtöisesti räätälöityinä palveluina, joissa huomioidaan perheiden ja lasten yksilölliset tarpeet. Tänä päivänä koko perhe nähdään asiakkaana, jolloin palvelutarjonta laajenee sekä laadullisesti että määrällisesti. Tähän vaikuttavat monimuotoiset lapsiryhmät, erilaiset hoitoajat ja erityispalvelujen tarpeet.

4 Tulevaisuuden päiväkodissa työskentelee moniammatillinen henkilökunta. Henkilökunnan tarve ja koulutus perustuu päiväkotien sen hetken tarpeeseen, esim. Tampereella henkilöstö liikkuu yksikköjen välillä tarpeen mukaan. Rinnakkain työskentelevät esim. lastentarhanopettajat, sosionomit, lastenhoitajat, päivähoitajat, lähihoitajat, virikeohjaajat, toimintaterapeutit ja erilaiset harrasteohjaajat. Oulussa ja Jyväskylässä käytetään lasten sähköistä läsnäoloseurantaa kohdentamaan henkilöstöä kulloinkin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Osaava lähihoitaja tulevaisuudessa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) perusteet ovat uudistuneet elokuussa Vaikka sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteissa käytetyt käsitteet eroavat hieman toisen asteen ja aikuiskoulutuksen välillä, on sisältö molemmissa yhtäläinen. Tutkinnon perusteiden avainkäsitteeksi on nostettu elinikäisen oppimisen avaintaidot. Osaavan lähihoitajan tietotaito kulminoituu elinikäisen oppimisen avaintaidoissa; oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys- turvallisuus ja toimintakyky, kestävä kehitys, aloitekyky ja yrittäjyys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka ja luonnontieteet, teknologia- ja tietotekniikka, aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaidot vastaavat tällä hetkellä laajasti jo nyt esiin nousseisiin tulevaisuuden varhaiskasvatuksen haasteisiin. Ennakointitutkimuksen tuloksissa tarvittavina taitoina korostuvat oppiminen ja ongelmanratkaisukyky. Lähihoitajan monimuotoisessa työssä keskeistä on oppimaan oppimisen taito, itsensä kehittäminen, kyky etsiä ja omaksua uutta tietoa sekä yhdistää sitä jo olemassa olevaan tietoon. Olennaista on myös kyky arvioida tiedon käyttöarvoa. Ongelmanratkaisutaidot korostuvat työn moninaistuessa ja nopeissa muutoksissa. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot luovat lähihoitajan työn perustan. Koko toimintaympäristö eli monimuotoinen lapsuus, erilaiset perheet, muuttuvat työyhteisöt ja laajenevat verkostot vaativat lähihoitajan vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoilta paljon. Olennaista on, että lähihoitaja osaa ilmaista erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Osaava lähihoitaja toimii työssään sosiaali- ja terveysalan arvoperustan mukaisesti. Tulevaisuudessa sitoutuminen ja myönteinen asennoituminen työhön korostuvat entisestään ammattieettisinä taitoina. Työelämän nopeatahtisuus mahdollistaa liikkuvuuden ja lyhyet sijaisuudet, jolloin sitoutumisen merkitys korostuu. Sitoutuminen lyhytaikaisissa työsuhteissa on haaste sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta. Tulevaisuudessa terveys, turvallisuus ja toimintakyky ovat tärkeitä erityisesti psyykkisen työkyvyn näkökulmasta. Lähihoitajan tehtäväkenttään kuuluu edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä sekä muuta esteettisyyttä ottaen toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Tulevaisuutta ei ole ilman kestävää kehitystä. Tulevaisuuden lähihoitajan tulee tiedostaa omien valintojensa merkitys ekologisten, taloudellisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hänen on tiedettävä kestävän kehityksen säädökset, määräykset ja sopimukset. Osaava lähihoitaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista ja toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjä. Tulevaisuudessa korostuu entisestään sisäinen yrittäjyys, jolloin lähihoitaja toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti sekä johtaa itseään.

5 Viestintä- ja mediaosaaminen sekä teknologia ja tietotekniikka ovat osa tulevaisuuden lähihoitajan työtä. Olennaista on kyetä arvioimaan kriittisesti erilaisia mediatuotteita sekä ottaa huomioon tekniikan tuomat hyödyt, rajoitukset ja riskit ja osata käyttää teknologiaa osana arkea. Osaava lähihoitaja tulevaisuudessa toimii aktiivisena kansalaisena ja huomio eri kulttuurit. Hän osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan, toimii tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Koulutuksen uudistamistarpeet Lähihoitaja hallitsee ammattinsa keskeisen tietoperustan, joka käsittelee ihmisen ja hänen psykososiaalisen ja fyysisen ympäristönsä sekä yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Hän osaa hyödyntää tietotekniikkaa ja alan teknologiaa. Hänellä on valmiudet yrittäjyyteen sekä työskentelyyn verkostoissa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Hän osaa ottaa työssään huomioon ympäristö- ja kustannusvaikutukset ja toimia taloudellisesti, laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hän osaa noudattaa työssään ympäristöä säästäviä kestävän kehityksen toimintaperiaatteita. Hänellä on elinikäisen oppimisen valmiudet, ja hän osaa hakea ja soveltaa työssään uutta tietoa ja perustella tekemänsä ratkaisut. (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 2010) Uusissa tutkinnon perusteissa korostetaan itseohjautuvuutta oppimisen ja ongelmanratkaisun näkökulmasta. Yksilöllinen varhaiskasvatus näyttäytyy ammattieettisestä ja vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen näkökulmasta. Kehityspsykologinen tieto painottuu elinkaaren näkökulmasta. Kuntien paineet asettavat omat vaatimuksensa varhaiskasvatukselle niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla, erityisesti olemassa olevien resurssien hyödyntämisen näkökulmasta. Uudet varhaiskasvatuksen käytänteet nivoutuvat tulevaisuudessa kestävään kehitykseen, aloitteellisuuteen ja yrittäjyyteen. Em. kolme avaintaitoa korostuu myös uusien tutkinnon perusteiden tavoitteissa ja sisällöissä. Tietotekninen osaaminen on osa tätä päivää ja tulevaisuutta. Uusissa tutkinnon perusteissa tietotekninen osaaminen ja sen harjoittaminen esiintyy erityisesti lisääntyvissä verkossa tapahtuvissa opinnoissa. Osaamistarve vs. koulutuksen muutostarve Oheiseen taulukkoon 1 on koottu ennakointitutkimuksessa esiin nousseet varhaiskasvatuksen ennakoidut muutokset ja haasteet, jotka luovat tulevaisuudessa uuden osaamistarpeen tai edellyttävät nykyistä vahvempaa osaamista. Taulukon toisessa sarakkeessa esitetään, miten ne vaikuttavat koulutuksen kehittämiseen joko uusina osaamisen alueina tai tehostettavina osaamisalueina. Koulutuksen muutospaineet haastavat opetusmenetelmät. Osaamistarpeiden näkökulmasta ei ole yhdentekevää, miten asioita opetetaan. Muutokset edellyttävät aikaisempaa monipuolisempia tapoja oppia. Tänä päivänä on paljon tietoa erilaisista oppimismenetelmistä, jotka edesauttavat monipuolisemmin tiedon omaksumista ja tukevat esim. vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja.

6 Osaamisalueet on jaoteltu edellä olleen ammatillisen osaamisen osaamisalueet -ajattelun perusteella työelämän avaintaitoihin, oman alan perusosaamiseen ja kokonaisuuden hallintaan sekä alan erityisosaamiseen. Sosiaalinen osaaminen sisältyy edellä mainittuihin. Tämän ennakointitutkimuksen perusteella on kuitenkin hyvä huomata, että esittämämme koulutuksen muutostarpeet eivät ole kokonaan uusia asioita opetussuunnitelmassa, vaan niissä on usein kysymys opittavan asian sisällön muutoksista. Täten ne eivät myöskään vie lisätilaa opintoviikoissa mitattuna, vaan edellyttävät pikemmin sisältöjen uudistamista tulevaisuuden muutosten mukaisesti. Pohdittavaksi jää, miten nykyinen lähihoitajakoulutus palvelee varhaiskasvatuksen tarpeita ja palveleeko riittävästi. Ennakointitutkimuksessa on tullut ilmi, että nykyinen koulutus sellaisenaan ei anna riittävää osaamista varhaiskasvatuksessa toimiville lähihoitajille. Tutkimuksen pohjalta suositeltavaa on syventää esim. suuntautumista varhaiskasvatukseen tai keskittyä jo koulutuksen alusta alkaen varhaiskasvatukseen tähtääviin opintokokonaisuuksiin. Taulukko 1 Lastenhoitajana toimivan lähihoitajan ammatillisen osaamisen osa-alueet koulutuksen kehittämistarpeet. YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET ja Uudet tai vahvistettavat osaamisalueet Vuorovaikutus- ja tiimityötaidot Työelämätaidot Koulutuksen kehittämistarve Tiimityöskentelytaidot, tiimin johtaminen Ammatillinen vuorovaikutus Itsensä johtaminen Oikea asenne työhön Alaistaidot ja niiden merkitys työhyvinvointiin ja työn tuloksellisuuteen Lähihoitajan oman työkyvyn korostaminen ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Uudet tai vahvistettavat osaamisalueet Palvelujärjestelmän ja palveluohjaamisen hallinta sekä verkosto-osaaminen Koulutuksen kehittämistarve Palvelukokonaisuuden ja palveluprosessien hallinta ja verkosto-osaaminen Palveluohjaus ja asiakkaan palveluosaaminen Kyky arvioida vaikuttavuutta Moniammatillinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen moniammatillisen kokonaisuuden tunteminen Oman ammattiroolin (vastuiden ja rajojen) sisäistäminen Muiden ammattiryhmien osaamisen tunteminen Monikulttuuristen lasten hoito ja kasvatus Varhaiskasvatus osana yhteiskuntaa Muuttuva ja uusiutuva tieto Teknologia ja sähköiset järjestelmät Varhaiskasvatuksen toimintaperiaatteiden tunteminen Moniammatillisen yhteistyön tiedot ja taidot Monikulttuurisuusosaaminen Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus Varhaiskasvatuksen rahoitus Yrittäjyyskasvatus Talouden ja yhteiskunnan muutosten vaikutusten ymmärtäminen varhaiskasvatukseen, perheisiin ja lapsiin Tiedonhakutaidot Tiedon soveltaminen Tietotekniikan käyttö työssä

7 Terveyden edistäminen Laatutyöskentely ja kestävä kehitys Terveyden edistäminen Taloudellinen ja laadukas toiminta Prosessien lukutaito, prosessit (tasa)laadun kehittämisessä AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Uudet tai vahvistettavat osaamisalueet Kasvatuskumppanuus ja perheen kanssa tehtävä yhteistyö Pedagoginen tieto ja osaaminen Koulutuksen kehittämistarve Kasvatuskumppanuusosaaminen, kasvatuskeskustelujen käyminen Ryhmänohjauksen taitoja Erityispedagogiikan osaamisen Lasten erityispiirteiden tunteminen YLEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET Vuorovaikutus- ja tiimityötaidot Varhaiskasvatus on lasten, heidän perheidensä ja varhaiskasvatukseen liittyvän verkoston yhteistyötä. Vuorovaikutustaidot ovat alan keskeisin työväline ja niiden merkitys on tärkeää ymmärtää. Siksi ohjaaminen vuorovaikutustaitojen käyttämiseen tulee kulkea läpi koko tutkinnon. Asiakkuuskäsitteen monipuolistuminen, verkostoituminen ja moniammatillisuus edellyttävät hyviä vuorovaikutustaitoja, joihin on kiinnitettävä lisähuomiota koulutuksessa. Opetusmenetelmien valinnassa tulee huomioida myös mahdollisuus harjaannuttaa ja kehittää vuorovaikutustaitoja. Dialoginen työote, jossa pyritään yhteisen ymmärryksen löytämiseen, kiteytyy varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuuteen ja tiimityöskentelyyn. Dialogisen työtavan perusteet tulee hallita ja dialogisuutta tulee harjoitella käytännössä. Varhaiskasvatustyö on tiimityötä, jossa jokaisella tiimin jäsenellä on omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Tiimityöskentelytaitojen hallinta kuuluu työn perustaitoihin ja niiden tulee olla tärkeä osa lähihoitajaopiskelijan osaamista. Opetusmenetelmien valinnalla voidaan vahvistaa tiimityöskentelytaitojen oppimista. Yhteistoiminnallisen oppimisen eri muotojen käyttäminen oppimismenetelmänä edesauttaa vuorovaikutustaitojen kehittämistä. Työelämätaidot Alaistaidot voidaan kiteyttää hyviin yhteistyötaitoihin, aktiivisuuteen, omasta ammattitaidosta ja työkyvystä huolehtimiseen sekä vastuun ottamiseen työstä ja työyhteisön hyvinvoinnista. Työyhteisön kehittämisen menetelmät tulee hallita ja ymmärtää niiden merkitys sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen linkittyy työssäoppimisjaksoihin. Työssäoppimiseen valmentamisessa ja jaksojen jälkeisessä palautteessa tulisi keskustella aktiivisesti opiskelijan työhyvinvointiin liittyvistä tekijöistä. Koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota opiskelijan kykyyn arvioida ja tunnistaa hänen omaan ja työyhteisön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Hänen tulee osata huomioida työhyvinvointia tukevat ja haittaavat tekijät sekä omata keinoja oman ja työyhteisön hyvinvoinnin tukemiseen ja uupumuksen ennalta ehkäisemiseen. Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti perustutkinto nähdään ammatillisten perustaitojen hankkimisena, ajokorttina työelämään ja siksi koulutuksessa opiskelijoita tulee valmentaa jatkuvaan ammattitaidon kartuttamiseen ja uuden tiedon hankkimiseen läpi koko työuran.

8 Varhaiskasvatuksen muuttuvat työtilanteet ja -ympäristöt edellyttävät lähihoitajalta sitoutuvaa ja joustavaa työotetta, sekä kykyä mukautua alati muuttuviin tilanteisiin. Työhön sitoutumisen merkitystä ja joustavaa työotetta on painotettava koulutuksessa. Samalla on kehitettävä jo opintojen aikana joustavia työskentelytapoja, jotka vastaavat työelämän muutoksiin. ALAN PERUSOSAAMINEN JA KOKONAISUUDEN HALLINTA Palvelujärjestelmän ja prosessien hallinta, palveluohjaaminen sekä verkosto-osaaminen Palvelujärjestelmien jatkuvat rakennemuutokset vaativat tietojen jatkuvaa päivittämistä. Lähihoitajan on tunnettava eri palvelujärjestelmät ja prosessit sekä niihin linkittyvä yhteistyöverkostot. Hänen on osattava lukea ja ymmärtää erilaisia palveluprosesseja. Monimuotoinen asiakkuus sekä asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet vaativat palveluohjaus- ja palveluosaamistaitoja. Palveluosaaminen edellyttää kykyä hankkia tietoa asiakkaan liikkumisesta erilaissa verkostoissa ja prosesseissa, jolloin palveluohjauksessa tulee korostua asiakasnäkökulma. Lähihoitajalla tulee olla kykyä arvioida oman toimintansa vaikuttavuutta suhteessa asiakkaan kokonaistilanteeseen. Koulutuksessa muuttuvien palvelujärjestelmien ja prosessien tuntemukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opetusmenetelmällisesti laajemmat työelämään linkitetyt kehittämishankkeet ohjaavat opiskelijaa tiedon soveltamisessa käytäntöön. Ongelmalähtöiset case-tehtävät edesauttavat teorian soveltamisessa käytäntöön. Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillisen yhteistyön myötä eri ammattiryhmien toimenkuvat ovat laajentuneet. Tämä vaatii varhaiskasvatuksen toimintaperiaatteiden ja moniammatillisen kokonaisuuden hahmottamista ja tuntemusta. Omaan ammattirooliin kuuluvien vastuiden ja rajojen tietäminen ja tunnistaminen on edellytys moniammatilliselle yhteistyölle. On tärkeää, että lähihoitaja kykenee hahmottamaan ja tunnistamaan työjakoon liittyvät tehtävät ja roolit sekä hallitsemaan kumppanuus- ja ammatillisen osaamisen. Varhaiskasvatus osana yhteiskuntaa Varhaiskasvatus osana yhteiskuntaa edellyttää kykyä tunnistaa yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksia. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yhteiskuntaosaamista. Taloudellinen ajattelu ja kustannustietoisuus ovat osa tämän päivän varhaiskasvatushenkilöstön osaamista. Lähihoitajan on hallittava talouden perusperiaatteet ja ymmärrettävä kustannustehokkuuden merkitys ja siihen vaikuttavat tekijät. On olennaista ymmärtää, mitä päivähoito ja sen osatekijät todellisuudessa maksavat, miten palvelut rahoitetaan ja miten päiväkodin talouteen voi itse vaikuttaa. Koulutuksessa tulee ilmetä varhaiskasvatuksen kentän laajeneminen julkiselta sektorilta sekä yksityiselle että kolmannelle sektorille. Vaihtoehtoiset toimintamuodot yleistyvät varhaiskasvatuksen kentällä, ja yksityisten palvelujen lisääntyminen sekä uusien toimijoiden mukaantulo (esim. kulttuurin toimiala) tulevaisuudessa on huomioitava. Yrittäjyyskasvatus on olennainen osa uudistuvaa tutkintoa ja se on huomioitu jo nyt jatkumona läpi koko tutkinnon. Yrittäjyys käsitetään tutkinnossa sisäisenä yrittäjyytenä ja liiketoiminnan

9 perusasioiden osaamisena. Sisäisen yrittäjyyden oivaltaminen ja sen hallinta on lähihoitajan tutkinnossa keskeistä. Monikulttuuristen lasten hoito ja kasvatus Monikulttuurisuusosaaminen vaatii suvaitsevan asenteen ja erilaisten todellisuuksien ja elämänmuotojen hahmottamista. On tärkeää, että lähihoitajalla on joko tarvittava kielitaito tai kyky kommunikoida tulkin avustuksella. Lisääntyvä monikulttuurisuus edellyttää kulttuuritietoutta, esim. tietoa eri uskonnoista, ruokavalioista ja perhekäsityksestä. Kulttuurien laaja-alainen käsittely koulutuksessa on monikulttuurisen osaamisen ydin. Opiskelijan on hallittava kotouttamisprosessi ja maahanmuuttajien oikeudet, sekä toimiminen erityisen tuen tarpeessa olevat lasten ja perheiden kanssa. Tänä päivänä varhaiskasvatuksen henkilöstö koostuu myös monikulttuurisista työntekijöistä, siksi on oleellista, että maahanmuuttajataustaiset työntekijöiden työpaikkaohjaukseen kiinnitetään huomiota. Koulutuksessa tulee huomioida perehdytyksen merkitys, ja jokaiselle varhaiskasvatuksessa työskentelevällä tulee olla perehdytysvalmius monikulttuurisessa työympäristössä. Teknologia ja sähköiset järjestelmät varhaiskasvatuksen työkaluina Tietoteknologinen kehitys suoltaa jatkuvasti uusia sovelluksia, joiden käyttö vaatii tietoteknisten taitojen perushallintaa ja päivittämistä. Tietoteknologinen kehitys edellyttää hyviä tietoteknisiä taitoja ja kykyä hyödyntää teknologiaa. Verkkosovellusten hyödyntäminen opetuksessa lisääntyy ja niiden aktiivisella käytöllä voidaan varmistaa riittävä tietotekninen osaaminen. Teknologian käyttö laajenee myös aloille, joissa se on ollut tähän asti vähäistä esim. varhaiskasvatuksessa dokumentointi ja yhteydenpito vanhempien kanssa. Koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti kehittyvään tietoteknologiaan. Tietotekniikan perusteet tulee opettaa opintojen alkuvaiheessa ja muita tietoteknologisia taitoja tavoitteiden mukaisesti, kuten esim. erilaiset asiakastieto-ohjelmat. Dokumentointi, viestintä kodin ja päiväkodin välillä, sähköinen kasvun kansio, peruskuvankäsittelytaidot, mediakasvatustaidot vanhempien ja lasten ohjaamiseksi ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Muuttuva ja uusiutuva tieto Lisääntyvä tieto, tiedon hallinta ja sen luotettavuuden arviointi edellyttävät tiedonkäsittelytaitoja. Kokonaisuuksien hallinta on tänä päivänä tärkeää tiedonkäsittelyn näkökulmasta. Tietotulvan hallitseminen vaatii tiedon soveltamista yhä laajemmissa toimintaympäristöissä, tehtäväkokonaisuuksissa ja erilaisten tietokokonaisuuksien yhdistämisessä. Koulutuksessa oppimaan oppimisen taitoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota jo opintojen alkuvaiheessa. Tiedon haun ja sen soveltamisen korostamista tarvitaan kuitenkin läpi kaikkien tutkinnon osien. Olennaista on linkittää tiedonhallinta-osaaminen työssä oppimisen välineeksi. Terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset tavoitteet liittyvät terveyden edistämiseen, jossa varhaiskasvatuksen rooli on merkittävä. Opiskelijat tulee sitouttaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään työotteeseen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämineen. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien työmuotojen osaaminen korostuu tulevaisuudessa. Koulutuksessa tulee korostaa

10 terveyden edistämisen merkitystä ja antaa työvälineitä ennalta ehkäisevään työhön ja valmiuksia eri yhteistyömuotoihin eri järjestöjen ja toimintatahojen kanssa. Laatutyöskentely ja kestävä kehitys Tänä päivänä laatua mitataan jatkuvasti ja kaikessa toiminnassa korostuu laatuajattelu. Varhaiskasvatuksessa laatumittarit ovat lapsilähtöisiä. Olennaista on, että lähihoitajilla on laatujärjestelmien tuntemusta, ja hän ymmärtää oman toimintansa merkityksen laatutyöskentelyssä. Koulutuksessa tulee näkyä laatua parantavien prosessien lukutaito ja niiden ymmärtäminen keskeisenä osana kestävää kehitystä. AMMATILLINEN ERITYISOSAAMINEN Kasvatuskumppanuus ja perheen kanssa tehtävä yhteistyö Ammatillisesta näkökulmasta vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot ovat keskeisiä. Perhekeskeinen työtapa korostuu tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Kasvatuskumppanuusosaaminen sisältää vanhemmuuden tukemista, dialogisten kasvatuskeskustelujen käymistä ja perhetyötä oman ammatillisen roolin puitteissa. Kyky kuvata ja perustella omia näkökantojaan on olennaista lähihoitajan sosiaalisessa osaamisessa. Yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa kuunteleminen ja tarpeiden huomioiminen on ensisijaista. Koulutuksessa on olennaista kiinnittää huomiota sosiaalisten valmiuksien ammatilliseen kehittymiseen. Herkistyminen dialogiselle vuorovaikutukselle ja dialogisten menetelmien harjoittelu on äärimmäisen tärkeää kaikissa tutkinnon osissa. Pedagoginen osaaminen Erityispedagogisen osaamisen vaatimuksia tarvitaan tulevaisuudessa. Ennakointitutkimuksen mukaan perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointi ja erityisen tuen tarve lisääntyvät. Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttumisen on keskeistä lähihoitajan työssä, mutta vastuu siitä on moniammatillinen. Kehityspsykologisen tiedon korostuminen ja sen soveltaminen eri-ikäisten lasten hoidossa on perusta huolen ennakointiin ja tunnistamiseen. Lasten kehityksen erityispiirteiden tuntemusta tulee vahvistaa alle kouluikäisten lasten kohdalla. Koulutuksessa tulee huomioida moniammatillisen verkoston ja tukitoimien tuntemus ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaamiseen liittyvät tekijät. Kaikissa tutkinnon osissa tulee huomioida ennaltaehkäisevän työotteen ja varhaisen puuttumisen menetelmien hallinta ja niiden merkitys. Lisä- ja täydennyskoulutus Täydennyskoulutustarvetta on havaittu jo työssä olevien osaamisen päivittämiseen ja uudistamiseen. Täydennyskoulutustarpeita ilmenee mm. kulttuuritietouteen, kasvatuskumppanuuteen, verkosto-osaamiseen, lainsäädännön ja palvelujärjestelmän tuntemukseen liittyen. Osa täydennyskoulutustarpeesta on sellaista, jossa paras kouluttaja on kouluorganisaatio. Osa taas liittyy suoraan alueellisiin organisaatioihin ja niissä tapahtuneisiin muutoksiin, jolloin on järkevää organisoida koulutusta, tiedottamista ja yhteisiä kehittämisseminaareja esim. varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveyden huollon kesken.

11 Lähteet Pirkko Pitkänen (toim.): Kulttuurien kohtaamisia arjessa. Näkökulmia monikulttuurisilta vuorovaikutuksen areenoilta. Luettu osoitteesta; Välimäki, A-L & Rauhala, P-L Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 65 (5),