SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET"

Transkriptio

1 SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET Minna Lahtinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) LAHTINEN Minna Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 47 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET Salainen saakka Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja PARTANEN Soili Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunta-alalla työskentelevien siivoojien nykyisiä kvalifikaatiovaatimuksia sekä kvalifikaatiovaatimusten tulevia muutoksia. Samalla kartoitettiin kuntien siivoustyössä tapahtuneita muutoksia ja visioitiin kuntien siivoustoimen tulevaisuutta sekä kvalifikaatioiden vahvistamistarpeita. Päätarkoituksena oli tuottaa tietoa työpaikkakoulutuksen suunnittelun tueksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä. Kyselylomakkeen sai 17 Tampereen vaikutusalueen kunnissa ja kaupungeissa työskentelevää puhtauspalvelualan esimiestä ja 43 Lempäälän kunnan siivoojaa. Esimiehistä kyselyyn vastasi 15 ja siivoojista 34. Siivoojien kannalta suurimpina kuntien siivoustoimessa toteutuneina muutoksina koettiin siivousvälineiden, -menetelmien, -aineiden ja koneiden kehittyminen sekä tiimityöhön siirtyminen. Esimiehille suurimpia muutoksia olivat siivoustyön keskittäminen ja mitoitus. Tulevaisuuden merkittävimmäksi muutokseksi sekä esimiehet että siivoojat arvioivat yksityisten palveluliikkeiden osuuden lisääntymisen kunta-alan siivouskohteissa. Tärkeimmät siivoustyön kvalifikaatiot olivat sekä siivoojien että esimiesten mielestä siivousmenetelmänhallinta ja kokonaisuuden hahmottamiskyky. Tulevaisuudessa siivoojat uskoivat erityisesti ajanhallintataidon, siivousmenetelmänhallinnan ja kokonaisuuden hahmottamiskyvyn korostuvan. Esimiesten mukaan tulevaisuuden kvalifikaatioita olivat sitoutuminen ja vastuunotto, kokonaisuuden hahmottamiskyky ja palvelualttius. Siivoojien mielestä eniten pitäisi kehittää yhteistyökykyä sekä taitoa ottaa vastaan palautetta. Työnjohtajien mielestä oman henkilökuntansa eniten vahvistamista kaipaava kvalifikaatio olivat oman työn arviointitaito ja rohkeus muuttaa työkäytäntöjä Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot ovat ammattitaitoisen siivoojan tärkeitä ominaisuuksia sekä nyt että tulevaisuudessa. Koulutuksella pitäisi niiden lisäksi kehittää toiminnalliseen laatuun liittyviä ominaisuuksia. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä kuntien ja kaupunkien siivoushenkilöstön ammattitaidon kehittämistarpeista. Avainsanat (asiasanat) Kvalifikaatiot, kvalifikaatiovaatimukset, ammattitaito, siivoustyö Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) LAHTINEN, Minna Type of Publication Bachelor s thesis Pages 47 Language Finnish Confidential Title QUALIFICATION REQUIREMENTS IN CLEANERS WORK Until Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor PARTANEN, Soili Assigned by Abstract This research describes the present as well as future qualification requirements in the cleaning sector in the municipalities in the Tampere region. The changes that have happened in the cleaning sector and that will probably happen in the next ten years were also researched. The main purpose of the research was to produce knowledge for planning in-service training. The study was implemented a questionnaire survey. The respondents answering the questionnaire were 17 cleaning superiors in municipalities close to Tampere and 43 cleaners in the municipality of Lempäälä. The questionnaire was answered by 15 superiors and 34 cleaners. In cleaners opinion the most important change in the cleaners work has been the development of cleaning equipment and working methods and turning to work in teams. According to the superiors the biggest changes have been centralization of cleaning organisations and dimensioning of the cleaners work. Both groups expected that cleaning firms would increase their proportion in cleaning work in the future. Both the superiors and the cleaners thought that the most significant qualifications of today s cleaners work are to master cleaning techniques and to understand what cleaning work totally includes. The cleaners supposed that in future it would be more and more important to master time and cleaning methods and to have an overall impression on what the cleaner s work includes. The superiors would pay more and more attention to commitment, sense of responsibility and willingness to serve. According to the cleaners the most important skills to be developed would be the skills of cooperation and ability to receive feedback and in the superiors view the skills to estimate one s own work and the courage to change working habits. Technical qualifications are emphasized today and in the future in the qualification requirements of the cleaner s work. In addition to these qualities connected with functional quality should also be developed. The results of this research suggest the professional qualities that should be developed among the cleaning staff in the municipalities. Keywords Qualifications, qualification requirements, professional skill, cleaning Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AMMATTITAITO JA KVALIFIKAATIOT Ammattitaito ja pätevyys Kvalifikaatiot, työntekijän ominaisuudet Kvalifikaatioteoriat TYÖELÄMÄN MUUTOKSET JA AIEMMAT TUTKIMUKSET Työelämän yleiset muutostrendit Puhtauspalvelualan tutkimukset Vastaavia tutkimuksia muilla ammattialoilla TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Aineiston keruu SIIVOUSTYÖN MUUTOKSET JA KVALIFIKAATIOVAATIMUKSET Muutokset kuntien siivoustyössä Siivoustyön tulevaisuus kunnissa Alan koulutuksen painotukset Siivoojan nykyiset työkvalifikaatiot Tulevaisuuden työkvalifikaatiot Kvalifikaatioiden kehittämistarpeet POHDINTA...29 LÄHTEET...33 LIITTEET...34 Liite 1. Siivoojien taustatietojen kartoituslomake...34 Liite 2. Kooste siivoojien taustatiedoista...35 Liite 3. Kyselylomake siivoojille...36 Liite 4. Kooste siivoojien vastauksista...38 Liite 5. Kyselylomake esimiehille...40 Liite 6. Kooste esimiesten vastauksista...42 Liite 7. Siivoustyön kvalifikaatiot...44 KUVIOT KUVIO 1. Kvalifikaatiotyypit, ammattitaito ja pätevyys... 6 KUVIO 2. Ammattitaitojen tyypit..7 KUVIO 3. Kvalifikaatiotyypit 7

5 2 1 JOHDANTO Siivoojan työ on muuttunut sekä sisällöltään että kontekstiltaan ja sen myötä ovat muuttuneet myös työstä johdetut, siivoojan ammattitaidolle asetetut vaatimukset eli kvalifikaatiovaatimukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa kuntien ja kaupunkien siivoojien työn nykyisistä ja tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimuksista. Lisäksi kartoitetaan kuntien ja kaupunkien siivoustoimessa tapahtuneita muutoksia sekä visioidaan siivoustyön tulevaisuutta kunta-alalla. Työntekijöitä pitää kouluttaa, jotta kunnissa pystytään vastaamaan niihin kvalifikaatiovaatimuksiin, joita tulevaisuuden työelämä asettaa. Alakohtaisten tekijöiden lisäksi työelämän yleiset muutostrendit vaikuttavat kaikkien ammattien kehitykseen enemmän tai vähemmän. Siksi työssäni on myös lyhyt katsaus työelämän yleisiin muutoksiin ja kehitystrendeihin. Työntekijöiden kvalifikaatioiden kehittämistarpeita ja tulevia kvalifikaatiovaatimuksia ennakoimalla voidaan järjestää oikeaan osunutta koulutusta esim. työpaikkakoulutuksen muodossa. Omien työntekijöitteni kvalifikaatioiden vahvistamistarpeen selvittäminen onkin ollut työni alkuun panevana voimana. Tutkimuksessani siivoojilta kysytäänkin, mitä kehittämistarpeita he kokevat itsellään olevan sekä mitkä kvalifikaatiot puhtauspalvelualan esimiehet kokevat henkilöstönsä tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi. Työni teoreettisena taustana on Väärälän kvalifikaatioteoria, joka jakaa työssä tarvittavat kvalifikaatiot viiteen ryhmään: tuotannollis-teknisiin, motivaatio-, mukautumis-, sosiokulttuurisiin ja innovatiivisiin kvalifikaatioihin. Eri kvalifikaatiotyyppejä on tarkasteltu nimenomaan siivoojan työn kannalta, on eritelty mitä ominaisuuksia kukin kvalifikaatioryhmä tarkoittaa siivoojan työssä. Tutkimuksen empiirinen osuus on kerätty lomakekyselyllä. Kohderyhmänä on ollut 17 siivoustyönjohtajaa ja -ohjaajaa Tampereen vaikutusalueelta sekä 43 Lempäälän kunnan siivoojaa. Tulokset on raportoitu kysymyskohtaisesti, esimiesten ja työntekijöiden vastaukset omina ryhminään sekä analysoitu eri ryhmien vastausten eroja ja yhtäläisyyksiä. Lopuksi raportissa pohditaan tulosten yleistettävyyttä ja käyttöarvoa.

6 3 2 AMMATTITAITO JA KVALIFIKAATIOT Kvalifikaatio-käsitettä käytetään usein synonyyminä käsitteiden ammattitaito ja pätevyys eli kompetenssi kanssa. Yhteistä käsitteille kvalifikaatio, pätevyys eli kompetenssi ja taito on se, että niiden avulla on pyritty kuvaamaan tai määrittelemään ammattitaitoa, sen eri puolia ja osa-alueita (Jaakkola 1995, ). Nämä käsitteet ovatkin sukulaisia, samasta käsiteperheestä lähtöisin, mutta lisäksi niillä on kullakin oma, toisistaan erillinen merkityksensä. Kvalifikaatioista on esitetty erilaisia luokituksia, joista esittelen Pelttarin väitöskirjassaan (Pelttari 1997, 34) esittelemän Olluksen mallin, joka on saksalaisissa kvalifikaatiotutkimuksissa käytetty jaottelu sekä Haltian (1995, 15) ja Väärälän (1995, 44) kvalifikaatiotyypittelyt, jotka on kehitetty Olluksen luoman mallin pohjalta. 2.1 Ammattitaito ja pätevyys Ammattitaito Ammattitaidosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä tuotannollis-teknisiä kvalifikaatioita eli teknistä osaamista tietyssä ennalta määritellyssä työympäristössä. Tätä teknistä osaamista pidetään yhä edelleen monissa ammateissa tärkeimpänä työntekijän ominaisuutena. Tämä ajattelutapa on sopinut teollisen yhteiskunnan vaatimuksiin. Jälkiteollisessa ja edelleen informaatioyhteiskunnassa teollisen yhteiskunnan painotukset ja arvostukset eivät enää päde. Viime aikoina keskustelu osaamisalueiden keskinäisestä painotuksesta onkin selvästi laajentunut käsittelemään myös muita kvalifikaatioita. Ammattitaitoa käsitellään toisaalta työn tekijälleen asettamina vaatimuksina ja toisaalta työntekijän ominaisuuksina. Työntekijän ominaisuuksia pidetään ammattitaitona vain, jos ne ovat liitettävissä johonkin työelämän tehtävään. Ammattitaito konkretisoituu työtehtävissä, kun työntekijän tiedot ja taidot ja työn vaatimukset kohtaavat. Ammattitaito on siis henkisiin, sosiaalisiin ja käsittelytehtäviin liittyvää osaamista jossakin teknisessä ja organisatorisessa työympäristössä. Osaaminen viittaa työntekijän ominaisuuksiin ja tekninen ja organisatorinen ulottuvuus työn vaatimuksiin. (Haltia & Kivinen 1995, ) Ammattitaidolla tarkoitetaan yleensä koulutuksella, kokemuksella ja harjaantumisella hankittuja valmiuksia, joita ei esiinny synnynnäisinä lahjakkuuksina. Taidot ovat

7 4 työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka tarkoittavat henkilön kykyä suoriutua ammattinsa työtehtävistä. Taito edellyttää tietoja ja ymmärtämistä, jotka tekemiseen nivoutuessaan synnyttävät ammatillisen osaamisen. (Jaakkola 1995, 119.) Taalaksen ja Venäläisen (1994, 17-19) mukaan kvalifikaatio on yksi ammattitaidon ulottuvuus ja ammattitaidolla ammatillisena kvalifikaationa tarkoitetaan työelämän vaatimuksista johdettuja ammatissa toimimisen valmiuksia. Ellström (1994, 43) määrittelee ammattitaidon sellaiseksi kompetenssiksi, niiksi kvalifikaatioiksi, joita työtehtävä todella edellyttää tai jotka on työtehtävän pätevyysvaatimuksiksi määritelty. Pätevyys Ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan koko kvalifikaatiokentän sisältävää kykyä ja tahtoa toimia kriteerit täyttävällä tavalla jossakin ammatissa (Haltia & Kivinen 1995, 15). Kun ammattitaidolla tarkoitetaan tietojen ja taitojen mahdollistamaa osaamista tietyssä työympäristössä, ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan henkilön kykyä ja tahtoa toimia onnistuneesti jossakin ammatissa. Pätevyyttä pidetään yleensä siis ammattitaitoa laajempana käsitteenä, koska se sisältää tietojen ja taitojen lisäksi myös asenteet. Pätevyys hankitaan, kuten ammattitaitokin, ammatillisen koulutuksen, työelämän kokemusten ja työelämässä tapahtuvan taitojen harjaantumisen avulla. Pätevyys tarkoittaa aina pätevyyttä suhteessa johonkin tehtävään tai toimintaan. Tämä siis tarkoittaa, etteivät henkilön kyvyt sinänsä muodosta pätevyyttä, jollei määritellä minkä tehtävän suorittamiseen pätevyys kohdistuu. Nykyään puhutaan myös yksilön kompetenssin lisäksi organisaatioiden kompetenssistä, joka riippuu paitsi työntekijöiden ominaisuuksista myös organisaatioon liittyvistä tekijöistä, kuten esim.vallitsevista työoloista ja tuotantotavoista. Yksilön pätevyydestä eli kompetenssista kaikkein laajimmassa merkityksessä puhuttaessa on työelämän edellytysten lisäksi otettu mukaan myös kyky elämänhallintaan eli sosiaalisesti ja taloudellisesti täysipainoisen elämän viettämiseen. Työelämässä puhutaan myös muodollisesta pätevyydestä, jolloin pätevyys on helpommin määriteltävissä tietyn koulutuksen tai tutkinnon suorittamisen kautta. (Haltia & Kivinen 1995, ) Ellströmin (1994, 29-30) mukaan käsite kompetenssi lähtee pikemminkin yksilöstä ja hänen potentiaalisista kyvyistään suhteessa tiettyyn työhön, kun taas kvalifikaatiokäsite lähtee työstä ja sen asettamasta vaatimuksesta yksilölle.

8 5 2.2 Kvalifikaatiot, työntekijän ominaisuudet Kvalifikaatio-käsitettä alettiin käyttää ja 1970-luvuilla, jolloin useissa maissa suunniteltiin ja toteutettiin ammatillisen koulutuksen uudistuksia (Engeström 1995, 19). Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan kvalifikaatio on laadun määritys, sopivuus, soveliaisuus, kelpoisuusehto. Ellströmin (1994, 29-30) mukaan kvalifikaatio tarkoittaa pätevyyttä, jota työ objektiivisesti vaatii tai työnantajan määrittelemää muodollista tai epämuodollista pätevyyttä. Kvalifikaatiot ovat siis työntekijän työssään tarvitsemia tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kvalifikaatioihin sisältyvät kaikki ne valmiudet ja kyvyt, jotka vaaditaan ammattiin kytkeytyvien toimintojen suorittamiseksi. Kvalifikaatiot tekevät mahdolliseksi työprosessin toteutumisen. Kvalifikaatiot tarkoittavat työvoiman pätevyyttä työn suorittamiseen. Laajimmillaan kvalifikaatiolla tarkoitetaan yksilön valmiuksia toimia tietyllä tavalla yhteiskunnassa. (Pelttari 1997, ) Tässä työssäni kvalifikaatioista puhuttaessa tarkoitan työelämässä tarvittavia ominaisuuksia, tietoja, taitoja ja valmiuksia eli työkvalifikaatioita, vaikka monissa työtehtävissä ei voidakaan tarkkaan rajata pelkästään työsuoritukseen liittyviä kvalifikaatioita. Monet työhön liittyvät vaatimukset liittyvät myös muihin elämän alueisiin yhteiskunnassa. Kvalifikaatiovaatimukset ovat työstä johdettuja, työntekijän ammattitaidolle asetettuja vaatimuksia. Kvalifikaatiovaatimukset osoittavat, minkälaisia pätevyysominaisuuksia henkilöltä vaaditaan, jotta hänen työsuorituksensa olisi ammattitaitoista. Väärälän mukaan ammattiin opiskellessaan ihminen kohtaa enemmän tai vähemmän valmiina annetut työelämän kvalifikaatiovaatimukset, mutta samalla hän omalla työtoiminnallaan osallistuu niiden tuottamiseen (Väärälä 1995, 47).

9 6 Haltia (1995) on jäsentänyt käsitteiden pätevyys, ammattitaito ja kvalifikaatiot keskinäisiä suhteita seuraavassa kuviossa. KUVIO 1. Kvalifikaatiotyypit, ammattitaito ja pätevyys (Haltia 1995, 15). Ammattitaidolla tarkoitetaan tässä mallissa tuotannollisten kvalifikaatioiden muodostamaa osaamista työympäristössä. Ammatillisen pätevyyden katsotaan tässä muodostuvan ammattitaidosta (tuottavista kvalifikaatioista), kapasiteetista ja normatiivisista kvalifikaatioista. Pätevyys on koko kvalifikaatiokentän sisältävää kykyä ja tahtoa toimia onnistuneesti jossakin ammatissa. 2.3 Kvalifikaatioteoriat Pätevyyden osa-alueiden eli kvalifikaatioiden luokitustapoja alan kirjallisuudessa esiintyy useita. Tyypillisin jaottelu on seuraavanlainen: sensomotoriset ominaisuudet, kognitiiviset ominaisuudet ja motivaatio-ominaisuudet (mm. Toikka 1984, 12).

10 7 Saksalaisissa kvalifikaatiotutkimuksissa käytetyissä jaotteluissa kvalifikaatiot jaetaan kolmeen päätyyppiin, tuotannolliset tiedot ja taidot sekä normatiiviset ja innovatiiviset ominaisuudet, jotka ovat seuraavassa kuviossa havainnollistettuna. TUOTANNOLLISET KVALIFIKAATIOT MUKAUTUMIS- KVALIFIKAATIOT NORMATIIVISET KVALIFIKAATIOT MOTIVAATIO- SOSIOKULTTUURISET KVALIFIKAATIOT KVALIFIKAATIOT INNOVATIIVISET KVALIFIKAATIOT KUVIO 2. Ammattitaitojen tyypit (Pelttari 1997, 34). Väärälä on luonut edellä olevan Olluksen mallin pohjalta oman kvalifikaatioita ja niiden välisiä suhteita kuvaavan mallin. Kun yhdessä kvalifikaatiotyypissä tapahtuu muutos, vaikuttaa kyseinen muutos myös muihin kvalifikaatioihin. KUVIO 3. Kvalifikaatiotyypit (Väärälä 1995, 44)

11 Väärälä (1995) jakaa kehittämänsä kuvion mukaisesti kvalifikaatiot seuraavaan viiteen päätyyppiin: 8 1.Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot tarkoittavat Väärälän (1995) mukaan niitä tietoja ja taitoja, joita vaaditaan työtehtävien välittömään suorittamiseen. Näitä teknisiin kompetensseihin liittyviä tietoja, taitoja ja taipumuksia voidaan käyttää useissa työorganisaatioissa, koska ne liittyvät perustehtävien suorittamiseen, jotka usein toistuvat samankaltaisina eri organisaatioissa. (Väärälä 1995, 44.) Myös ammatillisessa koulu- tuksessa on pitkään keskitytty kehittämään nimenomaan näitä kvalifikaatioita. Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot muodostavat useissa käsityövaltaisissa ammateissa, kuten myös siivoojan työssä, työntekijän perusammattitaidon. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön tuotannollis-teknisiä kvalifikaatioita ovat siivousmenetelmänhallinta, kokonaisuuden hahmottamiskyky, oman työn arviointitaito, ajanhallintataito, oman kuormittumisen tunnistamistaito, siivottavan kiinteistön tunteminen ja tavarantilausrutiinien osaaminen. 2. Motivaatiokvalifikaatioilla Väärälä (1995) tarkoittaa työntekijän kykyä motivoitua työssään, sitoutua siihen sekä olla lojaali työtään ja työnantajaansa kohtaan. Myös itseohjautuvuutta pidetään motivaatiokvalifikaatioihin kuuluvana ominaisuutena. Motivaatiokvalifikaatioita pidetään yleensä henkilön suhteellisen pysyvinä, henkilökohtaisina ominaisuuksina, joita ei voi kehittää. (Väärälä 1995, ) Viime aikoina, kun työntekijän päätösvalta ja vastuu suhteessa omaan työhön on lisääntynyt, on yksilön henkilökohtainen suhde työhön ja henkinen sitoutuminen kasvaneet entistä merkittävämmäksi kvalifikaatioksi. Myös siivoustyö on muuttunut ja muuttumassa entistä itsenäisemmäksi ja vähemmän työnjohdon kontrolloimaksi, jolloin motivaatiotekijöiden merkitys työntekijän ominaisuuksina kasvaa entisestään. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön motivaatiokvalifikaatioita ovat itsensä arvostaminen ja oman työn arvostaminen, sitoutuminen ja vastuunotto, kiinnostus omaa työtä kohtaan, palvelualttius sekä ripeys ja positiivisuus työotteessa ja suhtautumisessa. 3. Mukautumiskvalifikaatiot Väärälän (1995, 45) mukaan tarkoittavat työntekijän kykyä suostua ja sopeutua työsuhteeseen liittyviin työehtoihin, joita ovat mm. työkuri,

12 9 työtahti, nopeus, työyhteisö, tunnollisuus yms. Nämä kvalifikaatiot ovat mielestäni erityisen merkittäviä esim. sellaisissa teollisissa työtehtävissä, joissa työ ei sisällöllisesti ole kovin mielekästä ja motivoivaa. Negatiivisväritteisesti voidaankin puhua välttämättömyyksien tajuamisesta, sietokyvystä. Puhtauspalvelualla mukautumiskvalifikaatiot saattavat tulla esille esim. yksinäisyyden sietokyvyn muodossa, kun monissa työkohteissa työskennellään yksin asiakkaan työskentelyajan ulkopuolella. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön mukautumiskvalifikaatioita ovat luotettavuus ja rehellisyys, kyky ottaa vastaan opetusta ja ohjausta, palveluasenne, osallistuminen oman organisaation palavereihin ja koulutustilaisuuksiin, tiimityöhön mukautuminen, yksinäisyyden sietokyky ja siisti olemus ja vaatetus sekä hyvä henkilökohtainen hygienia. 4. Sosiokulttuuriset kvalifikaatiot tarkoittavat Väärälän (1995) mukaan mm. vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä, roolinottokykyä, suhteuttamisen kykyä ja sosiaalisia taitoja. Sosiokulttuuriset kvalifikaatiot tulevat erityisesti esille kommunikoinnissa asiakkaiden kanssa sekä tilanteissa, joissa pitää kyetä yhdistelemään erilaisia osaamisen alueita ja erilaisten ihmisten osaamista. Tähän liittyy myös kyky käyttää toisten osaamista oman ammattitaidon tukena sekä kyky oppia toiselta. (Väärälä 1995, ) Näiden kvalifikaatioiden olemassaolo tai puuttuminen puhtauspalvelualalla tulee korostetusti esille esim. tiimityöskentelyssä sekä toimittaessa asiakaskohteissa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön sosiokulttuurisia kvalifikaatioita ovat tilannetaju ja miellyttävä käytös, tilanteen mukainen sosiaalisuus, vuorovaikutustaito ja kuuntelutaito, yhteistyökyky ja -halu, aktiivisuus yhteisissä palavereissa ja koulutustilaisuuksissa, sisäinen asiakkuus-ajattelumalli, yhteydenpito työnjohtajaan, asiakaspalveluluonne ja -taito, kontaktinottokyky, neuvottelukyky, taito ottaa vastaan palautetta sekä lisäpalveluiden myyntitaito. 5. Innovatiiviset kvalifikaatiot Väärälän (1995) mukaan ovat niitä pätevyyden alueita, joita tarvitaan työprosessien kehittämisessä. Innovatiivisiin kvalifikaatioihin kuuluvat esim. työntekijän abstrahointikyky, kokeilemisen halu sekä systeemisen ajattelun kyky. Innovatiiviset kvalifikaatiot sisältävät mm. kyvyn suhteuttaa oman panoksensa merkitys koko työprosessissa, työjärjestelmässä ja lopulta koko yhteiskunnallisessa järjestelmässä. Innovatiivisuutta on myös taito nähdä oma työ kehityksellisenä toimin-

13 10 tana sekä kohdistaa työpanoksensa muuttuvien haasteiden mukaisesti. (Väärälä 1995, 46.) Myös viime aikoina voimakkaasti esillä ollut jatkuvan oppimisen ja ammattitaidon kehittämisen vaatimus luetaan innovatiivisiksi kvalifikaatioiksi. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön innovatiivisia kvalifikaatioita ovat oman työn arviointitaito ja rohkeus muuttaa työkäytäntöjä, ongelmanratkaisutaito, halu ja kyky nähdä asiakaspalvelu kokonaisuutena ja vastata asiakaskohteessa ilmenevistä ongelmatilanteista loppuun asti, taito nähdä asiakkaan koko palvelutarve, oppiminen, entisen osaamisen syventäminen ja laajentaminen sekä rohkeus ajatella objektiivisesti ja rikkoa vähän vanhoja sääntöjä. 3 TYÖELÄMÄN MUUTOKSET JA AIEMMAT TUTKIMUKSET 3.1 Työelämän yleiset muutostrendit Työelämän muutoksesta on puhuttu paljon ja esitetty ennustuksia tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimuksista. Teollisesta yhteiskunnasta on siirrytty tieto-ja informaatioyhteiskuntaan, puhutaan myös palveluyhteiskunnasta. Mika Mannermaan (1998) mukaan tosityö on siirtymässä tehtaista studioihin ja tutkimuslaitoksiin, prototyyppien ideointiin ja valmistukseen sekä inhimilliseen palveluun. Työssä korostuvat tieto ja osaaminen, laatu, etiikka ja estetiikka. (Mannermaa 1998, 125.) Ammatteja on hävinnyt ja uusia syntynyt tilalle. Monet yksinkertaiset toiminnot on automatisoitu ja työstä esim. monilla teollisuudenaloilla on muodostunut käsityövaltaisen ruumiillisen työn sijasta prosessien seurantaa ja ohjausta tietokoneen välityksellä. Vallalla on ollut korkeaan teknologiaan ja tekniseen osaamiseen pohjautuva ajattelu. Työ tulevaisuudessa edellyttää tekijöiltään aivan uusia teknisiä valmiuksia, tietoja ja taitoja. Viime aikoina erityisesti teollisuudesta on siirtynyt huolestuttava määrä suorittavan tason työpaikkoja ulkomaille yritysten siirryttyä ulkomaiseen omistukseen ja uusien monikansallisten omistajien keskittäessä toimintaansa halvemman työvoiman maissa toimiviin yksiköihin. Tulevaisuuden työelämässä on todennäköistä, että ihmisellä ei ole yhtä ainoaa työuraa. Ammattia ja työpaikkaa vaihdetaan monta kertaa työuran aikana. Tämä edellyttää oppimaan oppimisen kykyä ja valmiutta kouluttautua yhä uudelleen. Korkean teknologi-

14 11 sen osaamisen lisäksi on ennustettu ihmissuhdeosaamisen merkityksen kasvavan. Palvelun merkityksen kasvu kaikessa työtoiminnassa vaatii työntekijöiltä yhä enemmän vuorovaikutustaitoja ym. sosiokulttuurisiin kvalifikaatioihin kuuluvia ominaisuuksia. (Rubin 1995, ) Työelämän polarisoitumisesta on myös puhuttu jo pitkään. Huippuosaajista on työmarkkinoilla kova kilpailu, kun samalla epävarmat työsuhteet, työsuhteitten osaaikaisuus ja pätkätyöt lisääntyvät. Matalaa osaamistasoa vaativien töiden osuus työmarkkinoilla vähenee. Ihmistyön tarve suhteessa tarvittavaan tuotantoon laskee teknologian kehittyessä niin voimakkaasti, että täystyöllisyyden ihanne on mahdotonta toteuttaa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Ajattelutapaamme pitääkin pystyä muuttamaan niin, että ihmisen arvoa yhteiskunnassa ei määrittele hänen tekemänsä työ. Väärälä on artikkelissaan Pätevyys ja ammatillinen muutos arvioinut tulevaisuuden kvalifikaatioita. Kvalifikaatiovaatimusten muutos ei hänen mukaansa niinkään liity työn sisällössä tapahtuviin muutoksiin, kuin työn kontekstissä tapahtuviin muutoksiin. Työn henkiset vaatimukset lisääntyvät, työtä tehdään yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä ja työ on yhä enemmän riippuvaista toisten työstä. (Räisänen 1998, 29.) Osmo Kuusi on laittanut tärkeysjärjestykseen tulevaisuuden kvalifikaatioita vuodelle 2006 tulevaisuuden tutkimuksen seuran julkaisussa numerossa 4/96 seuraavasti: 1. Älyllinen notkeus muutoksiin sopeutumiskykynä ja oppimisvalmiutena 2. Selviäminen vieraassa kulttuuripiirissä ja erilaisuuden hyväksyminen 3. Kyvyt sähköpostin ja muiden sähköisten kommunikaatiojärjestelmien käyttöön 4. Tietointensiivinen ammattiosaaminen erityisesti matemaattis-luonnontieteellisenä ja teknisenä osaamisena 5. Englannin ohella yhden nousevan vieraan kielen, kuten ranskan, saksan tai kiinan hallinta 6. Muut ihmissuhdetaidot kuten palvelualttius ja ryhmänä oppimisen taito 7. Eettisyys liittyneenä erityisesti vastuun kantamisen valmiuteen maailmanlaajuisista ongelmista ja ympäristökysymyksistä 8. Kriittisen tieteellisyyden taito 9. Fyysinen kuntoisuus 10. Taito valmistaa myös käsityönä esteettinen tuote.

15 12 Listaa tarkastellessa huomaa, että siinä on esillä tuotannollis-teknisiä kvalifikaatioita, mutta voimakkaasti erityisesti sosiokulttuurisia kvalifikaatioita ja aivan listan kärjessä ovat innovatiivisiin kvalifikaatioihin kuuluvat muutoksiin sopeutumiskyky ja oppimisvalmius. Lista on laadittu vuonna 1996 ja se laadittu vuodelle 2006, joten sen toteutumista voidaan jo arvioida. Pelkästään työelämän kvalifikaatioina ehkä selvimmin on toteutunut informaatiotekniikan vyöry kaikkialle työelämään. Vähiten painoarvoa työelämässä ehkä vielä tällä hetkellä on eettisyydellä (kohta 7) tai käsityötaidolla (kohta 10). 3.2 Puhtauspalvelualan tutkimukset Eija Pesonen-Leinonen on tutkinut siivoojan tehtäviä, kvalifikaatioita ja tulevaisuuden osaamistarvetta Euroopan Unionin sosiaalirahaston ja opetusministeriön rahoittamassa tutkimuksessa Ammatillinen muutostarve siivouspalveluorganisaatiossa. Tutkimukseensa hän on valinnut haastateltavia 15:sta siivousorganisaatiosta, joista 13 oli siivouspalveluyritystä ja kaksi kunnallista siivousorganisaatiota. Yhteensä haastateltavia oli 33. Haastateltavat olivat sekä yritysten johtajia, siivoustyönjohtajia että siivoojia. Siivoojien osalta lähinnä siivouspalveluyrityksiin kohdennettu kartoitus ei vastaa esim. siivoojan nykyisten tehtävien osalta kovin hyvin tilannetta kuntapuolella. Kuntapuolella kaikki siivoojat tekevät kaikkia tehtäviä, eikä yleensä ole erikseen esim. lattioiden peruskunnostukseen erikoistuneita ryhmiä, kuten tutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla on. Asiakassuhdeosaamisen ja yhteistyökyvyn merkitys siivoojan työssä tuntuisi olevan kuntapuolella yksityistä sektoria suurempi, koska kunnissa siivoojat työskentelevät lähes aina päivätyössä ja esim. päiväkodeissa hyvin tiiviissä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Siivouspalveluyrityksien työntekijät taas eivät niin kiinteästi ole mukana yhteistyössä asiakkaan kanssa ja monesti työskennelläänkin silloin, kun asiakas ei ole läsnä. Pesonen-Leinosen tutkimuksessa on esitetty siivoustyön kvalifikaatiot Väärälän esittämän jaottelun mukaan. Siinä ei ole pyritty laittamaan kvalifikaatioita tärkeysjärjestykseen. Tutkimuksen tekijä on tosin todennut, että tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot ovat siivoustyön ammattitaidon perusta riippumatta siitä, minkälaisessa tilassa siivotaan. Ne muodostavat perusosaamisalueen, jolla työn näkyvä ja näkymätön tulos eli puhtaus aikaansaadaan. (Pesonen-Leinonen 1999, 44.)

16 13 Tulevaisuuden siivoustyöstä em. tutkimuksessa todetaan, että siivoojien tehtävät monipuolistuvat. Tämän näkemyksen mukaisesti puhtauspalvelualan tutkintojen sisältöä on viime aikoina laajennettu kattamaan useita muitakin tehtäväalueita siivouksen lisäksi. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että tulevaisuudessa on kahdenlaisia siivoojia, laajan ammattitaidon omaavia ammattisiivoojia sekä väliaikaisesti elämäänsä siivoustyöllä rahoittavia osa-aikaisia pätkätyöläisiä. Siivoojan työ tulee tutkimuksen mukaan muuttumaan itsenäisemmäksi, kun esim. osa esimiehen nykyisin hoitamista tehtävistä siirtyy työntekijöille, esimerkkinä asiakastyytyväisyyden seuranta. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa uskottiin tiimityöskentelyn olevan siivoustyön arkea tulevaisuudessa isommissa työkohteissa. Omassa työyksikössäni kunnassa asiakastyytyväisyyden seuranta on siirtynyt jo työntekijöiden vastuulle, kuten on myös siirrytty tiimityöskentelyyn. Pesonen-Leinosen tutkimuksen mukaan siivoustyön osaamistarpeina tulevaisuudessa esimiesten mielestä tulisivat korostumaan mm. vastuun ottaminen, vuorovaikutustaidot, yrittäjähenkisyys, työssä jaksaminen ja itsensä hoitaminen. Siivouspalveluprosessin hoitamiseen liittyvät tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot ovat tärkeitä lähes koko laajuudessaan. Työyhteisöosaamiseen liittyvät kvalifikaatiot, kuten oman työn arvostaminen, yhteistyö- ja tiimityötaidot, tiedon hyödyntäminen tulisivat olemaan tärkeällä sijalla, kuten myös asiakassuhdeosaaminen sekä tiettyjen lisäpalvelujen tuottamisen hallitsemisen. (Pesonen-Leinonen 1999, ) Eeva-Liisa Pärssinen ja Hely Korpela ovat tehneet Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2000 opinnäytetyön, jossa he tutkivat ammatillisen osaamisen kasvua näyttötutkinnoissa. Osaamisalueet he ovat tutkimuksessaan jakaneet Väärälän kvalifikaatioteorian mukaisiin osa-alueisiin. Tässä tutkimuksessa on myös jonkin verran arvioitu puhtauspalvelualan tulevaisuutta sekä nykypäivän siivoojan ammatillisia kvalifikaatiovaatimuksia. Heidän mukaansa siivoojan työssä tulevat entistä enemmän korostumaan ihmissuhdeosaaminen, palvelun tuottaminen ja työn laadukkuus. Kädentaidot eli tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot tulevat heidänkin mukaansa olemaan edelleenkin merkittävä osa osaamista. (Pärssinen & Korpela 2000, 4.) Puhtauspalvelualan näyttötutkintoja järjestävän oppilaitoksen opettajina Pärssinen ja Korpela (2000,16) toteavat, että ammattitutkinnon suorittaneella laitoshuoltajalla on tänä päivänä laajempi ammatillinen osaaminen kuin työpaikat edellyttävät siivoushen-

17 14 kilöstöltä. Heidän mukaansa työelämä ei ole riittävän tietoinen laitoshuoltajan koulutuksesta ja siinä saaduista taidoista. Heille on syntynyt huoli koulutuksen tuotoksen ja työelämän todellisten vaatimusten välillä olevasta kuilusta. Kuitenkin he uskovat, että kapea-alaisen osaamisen rinnalla tarvitaan laaja-alaista osaamista ja asiantuntijuutta. Heidän tutkimukseensa osallistuneet olivat kaikki julkishallinnon työpaikoilta. Tekijät pohtivat työssään samoja asioita, kuin mitä itselleni on tullut mieleen ammattitutkintojen näyttökokeita työpaikan edustajana arvioidessani. Tällä hetkellä julkishallinnossa siivoojan työtehtävät ovat vielä ainakin omalla työpaikallani varsin suppeita. Monet kvalifikaatiot pääsevät hyötykäyttöön hyvin rajallisesti. Eri ammattiryhmät pitävät omista tehtävistään lujasti kiinni. Siivoustyön ja siivoojien huono arvostus myös vaikeuttaa monipuolisten työkokonaisuuksien aikaansaamista. Alan koulutuksen sisältöä ei tunneta, eikä siten ymmärretä, mitä kaikkia tehtäviä esim. laitoshuoltaja voisi työyhteisössä tehdä. 3.3 Vastaavia tutkimuksia muilla ammattialoilla Paula Pelttari on vuonna 1997 julkaistussa väitöskirjassaan tarkastellut sairaanhoitajan työn ja sairaanhoitajan kvalifikaatiovaatimusten muutoksia. Tuloksena oli, että sairaanhoitajan työn kvalifikaatiovaatimuksissa korostuivat teknisen osaamisen ja kädentaitojen lisäksi vuorovaikutusvalmius, vastuullisuus, jatkuva itsensä ajan tasalla pitäminen, kehittämisvalmius, muutoksen hallinta sekä ihmisläheiseen työhön liittyvät empaattisuus, ystävällisyys jne. Tulevaisuuden vaatimuksina pidettiin erityisesti moniammatillisia yhteistyövalmiuksia, tutkimus- ja tiedonhankkimisvalmiuksia, johtamista, laatua ja sen hallintaa. (Pelttari 1997, 7.) Tässä tutkimuksessa korostuivat työn kvalifikaatiovaatimuksina perinteiseen ammattitaidon käsitteeseen liittyvien tietojen ja taitojen lisäksi myös muut kvalifikaatiotyypit. Sosiokulttuuriset kvalifikaatiot, kuten vuorovaikutustaidot ja empaattisuus koettiin luonnollisesti tärkeiksi. Sekä nykyisessä sairaanhoitajan työssä että tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimuksina tulivat myös esille esimerkiksi innovatiivisiin kvalifikaatioihin kuuluvat kehittymis- ja kehittämisvalmiudet.

18 15 4 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 4.1 Tutkimusongelma Tutkimusongelmana omassa tutkimuksessani oli selvittää siivoustyön tämän päivän kvalifikaatiovaatimuksia sekä mahdollisia tulevia muutoksia siivoustyön kvalifikaatiovaatimuksissa. Samalla kartoitettiin, minkälaisia muutoksia kunnallisessa siivoustoiminnassa on ollut ja minkälaisia muutoksia uskotaan olevan tulossa. Työelämän muutokset vaikuttavat työssä tarvittaviin kvalifikaatioihin. Tutkimuksen päätavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä kvalifikaatioita tulisi kuntien/ kaupunkien siivoustoimessa työskentelevien vahvistaa, jotta voitaisiin kilpailukykyisinä vastata tuleviin haasteisiin. 4.2 Tutkimusmenetelmä Aluksi tarkoitukseni oli kerätä tutkimusaineisto teemahaastatteluiden avulla. Menetelmänä teemahaastattelu antaa laajempaa ja syvällisempää tietoa kuin lomakekysely, koska teemahaastattelussa haastateltava saa melko vapaasti esittää näkemyksiään. Haastattelussa kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat, ainoastaan aihepiirit eli teema-alueet on ennalta määritelty. Haastattelutilanteessa on mahdollista esittää syventäviä kysymyksiä, selventää esittämäänsä kysymystä ja esittää lisäkysymyksiä vastausten pohjalta. Haastattelussa on myös suuremmat mahdollisuudet motivoida haastateltavaa kuin lomakekyselyssä. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 15.) Vaikka teemahaastattelulla on monia sellaisia etuja, joita lomakekyselyllä ei saavuteta, päädyin kahden koehaastattelun jälkeen lomakekyselyyn. Haastateltavien oli vaikeaa haastattelutilanteessa nopeasti hahmottaa kvalifikaatio-käsitteen laajuutta. Haastattelutilanteessa en myöskään pystynyt selventämään teemahaastattelulomakkeen kysymyksiä siten, että vastauksista olisi selkeästi tullut esiin eri kvalifikaatioita. Haastattelut pysyttelivät enemmänkin siivoustoimen tilanteessa yleensä ja toimintaedellytysten muutoksissa kuin siivoojan ammattitaitovaatimusten arvioinnissa. Uskoin saavani harkitumman ja todenmukaisemman tuloksen antamalla kohderyhmäni paneutua kysymyksiini ja vastata kirjallisesti. Myös teemahaastatteluiden järjestämisestä ja haastattelunauhoitusten purkamisesta aiheutuva työmäärä alkoi tuntua kohtuuttoman suurelta.

19 Kohderyhmä Tutkimukseni työntekijäpuolen kohdehenkilöinä olivat Lempäälän kunnan siivouspalveluyksikön siivoojat sekä kolme siivoojan nimikkeellä työskentelevää työntekijää Lempäälän vanhainkodista. Yhteensä tutkimukseni kohderyhmään kuului 43 siivoojaa ja heiltä sain vastauksia varsinaiseen kyselyyni 32 kappaletta, eli vastausprosentti oli 74. Erillisellä kyselyllä (liite 1) kartoitin vastaajien pohjakoulutuksen, puhtauspalvelualan koulutuksen, puhtauspalvelualan työkokemuksen sekä muun ammatillisen koulutuksen. Vastaajien ikärakenteen selvitin tiedossani olevien syntymävuosien perusteella. Vastauksia perustietojen kartoitukseen sain 34 kappaletta. Pohjakoulutuksekseen kansakoulun tai kansalaiskoulun ilmoitti 20 henkilöä ja peruskoulun 14 henkilöä. Yhtään ylioppilasta ryhmässä ei siis ollut. Vastaajista 21:llä on puhtauspalvelualan ammatillinen koulutus, kolmella koulutus on oppisopimuskoulutuksena kesken ja lopuilla kymmenellä korkeintaan muutaman kymmenen tunnin mittaisia laitossiivouskursseja käytynä 1980-luvulla. Vastaajista 14 oli hankkinut itselleen muun ammatillisen koulutuksen, yleensä jonkin ruoanvalmistukseen liittyvän. Kahdeksalla henkilöllä oli kaksi ammatillista koulutusta, puhtauspalvelualan ammattikoulutuksen lisäksi myös jonkin muun alan ammatillinen koulutus (liite 2). Työkokemukseltaan ryhmä on varsin heterogeeninen. 8 vastaajaa oli ollut kunnassa siivoustyössä yli 20 vuotta, 6 henkilöä vuotta, 6 henkilöä 5-10 vuotta ja 14 henkilöä 0-5 vuotta. Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Tutkimukseni esimiestehtävissä toimivien kohderyhmäksi valitsin 17 eri kokoisissa kunnissa ja kaupungeissa siivoustyönjohtajan tai siivoustyönohjaajan tehtävissä toimivaa henkilöä. Vastauksia sain 15 eli esimiesten vastausprosentti oli 88. Tutkimuksessa mukana olevat kunnat ja kaupungit sijaitsevat kaikki noin 50 kilometrin säteellä Tampereesta. Kyselyyni vastanneet kunnat ja kaupungit olivat Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vammala ja Vesilahti. Vastaajien kunnallisen alan esimieskokemus vaihteli yhdestä kahteenkymmeneenkahdeksaan vuoteen. Seitsemällä vastaajalla oli työkokemusta kunnassa yli 15 vuotta ja vain kolmella alle 8 vuotta (liite 6).

20 Aineiston keruu Laadin kyselylomakkeen erikseen siivoojille (liite 3) ja esimiehille (liite 5). Kysyin kummaltakin ryhmältä samoja asioita kulloisenkin ammattiryhmän kannalta katsottuna. Puhtauspalvelualan esimiehille suunnatuista kyselyistä osan lähetin sähköpostilla ja osan jaoin paperiversiona tavatessani hankintarenkaamme siivoustyönjohtajat. Kaikille kohderyhmään valituille selostin tutkimukseni tarkoituksen heitä tutkimukseeni mukaan pyytäessäni. Siivoojille kyselylomake lähti kunnan sisäisenä postina saatekirjeen kera. Asiasta oli myös puhuttu jo esitietolomakkeen täyttämisen yhteydessä. Kyselylomakkeesta pyrin laatimaan mahdollisimman helpon vastaajan kannalta. Näin uskoin saavani vastauksia mahdollisimman monelta tutkimukseen osallistuneelta. Siivoustyön kvalifikaatioiden listana (liite 7) käytin Eija Pesonen-Leinosen tutkimuksessaan Ammatillinen muutostarve siivouspalveluorganisaatiossa esittämää listaa. Mielestäni siinä ovat siivoustyötä koskevat kvalifikaatiovaatimukset selkeästi ja käytännönläheisesti esitettynä, joten en katsonut tarpeelliseksi laatia uutta luetteloa. Erityisesti siivoustyönjohtajilta sainkin palautetta, että siivoustyön kvalifikaatioiden laajuus avautui aivan uudella tavalla juuri valmiiksi esitetyn listan avulla. Kaikkea ei vastaajien mukaan muuten olisi tullut edes ajatelleeksi. Siivoojilta sain vastauksia varsinaiseen kyselyyni 32 kappaletta. Suurin osa vastauksista (27 kappaletta) tuli asettamassani määräajassa. Loput viisi vastausta tulivat ensimmäisen muistutuksen jälkeen. Varsinaiseen kyselyyn vastanneista 25 oli vastannut myös esitietolomakkeeseen. Tarkistin, että vastaajiksi valikoituneiden taustatiedot vastasivat varsin hyvin koulutukseltaan ja työkokemukseltaan esitietolomakkeista koottua jakaumaa. Työkokemuksen määrää kunnallisessa siivoustyössä kysyin myös varsinaisessa kyselyssä. Täysin tarkka tieto vastaajien taustatiedoista ei ollut tarpeellinen, koska tuloksia ei ollut tarkoitus käsitellä suhteessa vastaajan ikään, työkokemukseen tai koulutukseen. Vastausten purkaminen oli helppoa kyselylomakkeiden helppolukuisuuden ansiosta. Suoritin vastausten purkamisen perinteisin menetelmin, käytössäni ei ollut mitään tilasto-ohjelmaa. En kokenut vastausten käsittelyä tälläkään tavalla työlääksi, koska käsiteltävää aineistoa ei ollut tämän enempää. Laajemman aineiston käsittelyssä olisi jo pitänyt tukeutua johonkin tilasto-ohjelmaan. Toisaalta osa esittämistäni kysymyksistä

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaaminen Tulevaisuuden osaaminen 0korkea-asteen ajattelu 0 ammattispesifinen osaaminen 0 emotionaalinen älykkyys Prof. Pekka Ruohotie Opettajan työ on muuttunut 0Opetustyön ydin on säilynyt Mikä on muuttunut? opettajan

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista. Jani Munne Projektipäällikkö

Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista. Jani Munne Projektipäällikkö Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista Jani Munne Projektipäällikkö Mistä kaikki alkoi Haasteina työntekijöillä olevan osaamisen selvittäminen, jotta voitaisiin Jakaa osaamista organisaation sisällä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa

Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Ammattiosaamisen merkitys tehokkuuden ja laadun tuottamisessa Mistä ja miten koulutettua henkilöstöä alalle tulevaisuudessa Mitä kiinteistöpalveluala on tänään? osa mittavaa kiinteistö- ja rakentamisklusteria

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Toiminnan kannattavuuden suunnittelu tutkinnon osa (KASU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Toiminnan kannattavuuden suunnittelu

Lisätiedot

Työn vaativuuden arviointiprosessi

Työn vaativuuden arviointiprosessi Työn vaativuuden arviointiprosessi Tiedotus- ja opastustilaisuus Seija Kuningas 1 Käsitteet Työn vaativuus = työn tekijälleen asettamat vaatimukset millaisia valmiuksia työntekijällä tulee olla, jotta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Vakuutus- ja eläkepalvelut tutkinnon osa (VAEL) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot