SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET"

Transkriptio

1 SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET Minna Lahtinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) LAHTINEN Minna Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 47 Julkaisun kieli suomi Luottamuksellisuus Työn nimi SIIVOOJAN TYÖN AMMATTITAITOVAATIMUKSET Salainen saakka Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja PARTANEN Soili Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunta-alalla työskentelevien siivoojien nykyisiä kvalifikaatiovaatimuksia sekä kvalifikaatiovaatimusten tulevia muutoksia. Samalla kartoitettiin kuntien siivoustyössä tapahtuneita muutoksia ja visioitiin kuntien siivoustoimen tulevaisuutta sekä kvalifikaatioiden vahvistamistarpeita. Päätarkoituksena oli tuottaa tietoa työpaikkakoulutuksen suunnittelun tueksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin lomakekyselyä. Kyselylomakkeen sai 17 Tampereen vaikutusalueen kunnissa ja kaupungeissa työskentelevää puhtauspalvelualan esimiestä ja 43 Lempäälän kunnan siivoojaa. Esimiehistä kyselyyn vastasi 15 ja siivoojista 34. Siivoojien kannalta suurimpina kuntien siivoustoimessa toteutuneina muutoksina koettiin siivousvälineiden, -menetelmien, -aineiden ja koneiden kehittyminen sekä tiimityöhön siirtyminen. Esimiehille suurimpia muutoksia olivat siivoustyön keskittäminen ja mitoitus. Tulevaisuuden merkittävimmäksi muutokseksi sekä esimiehet että siivoojat arvioivat yksityisten palveluliikkeiden osuuden lisääntymisen kunta-alan siivouskohteissa. Tärkeimmät siivoustyön kvalifikaatiot olivat sekä siivoojien että esimiesten mielestä siivousmenetelmänhallinta ja kokonaisuuden hahmottamiskyky. Tulevaisuudessa siivoojat uskoivat erityisesti ajanhallintataidon, siivousmenetelmänhallinnan ja kokonaisuuden hahmottamiskyvyn korostuvan. Esimiesten mukaan tulevaisuuden kvalifikaatioita olivat sitoutuminen ja vastuunotto, kokonaisuuden hahmottamiskyky ja palvelualttius. Siivoojien mielestä eniten pitäisi kehittää yhteistyökykyä sekä taitoa ottaa vastaan palautetta. Työnjohtajien mielestä oman henkilökuntansa eniten vahvistamista kaipaava kvalifikaatio olivat oman työn arviointitaito ja rohkeus muuttaa työkäytäntöjä Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot ovat ammattitaitoisen siivoojan tärkeitä ominaisuuksia sekä nyt että tulevaisuudessa. Koulutuksella pitäisi niiden lisäksi kehittää toiminnalliseen laatuun liittyviä ominaisuuksia. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä kuntien ja kaupunkien siivoushenkilöstön ammattitaidon kehittämistarpeista. Avainsanat (asiasanat) Kvalifikaatiot, kvalifikaatiovaatimukset, ammattitaito, siivoustyö Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) LAHTINEN, Minna Type of Publication Bachelor s thesis Pages 47 Language Finnish Confidential Title QUALIFICATION REQUIREMENTS IN CLEANERS WORK Until Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor PARTANEN, Soili Assigned by Abstract This research describes the present as well as future qualification requirements in the cleaning sector in the municipalities in the Tampere region. The changes that have happened in the cleaning sector and that will probably happen in the next ten years were also researched. The main purpose of the research was to produce knowledge for planning in-service training. The study was implemented a questionnaire survey. The respondents answering the questionnaire were 17 cleaning superiors in municipalities close to Tampere and 43 cleaners in the municipality of Lempäälä. The questionnaire was answered by 15 superiors and 34 cleaners. In cleaners opinion the most important change in the cleaners work has been the development of cleaning equipment and working methods and turning to work in teams. According to the superiors the biggest changes have been centralization of cleaning organisations and dimensioning of the cleaners work. Both groups expected that cleaning firms would increase their proportion in cleaning work in the future. Both the superiors and the cleaners thought that the most significant qualifications of today s cleaners work are to master cleaning techniques and to understand what cleaning work totally includes. The cleaners supposed that in future it would be more and more important to master time and cleaning methods and to have an overall impression on what the cleaner s work includes. The superiors would pay more and more attention to commitment, sense of responsibility and willingness to serve. According to the cleaners the most important skills to be developed would be the skills of cooperation and ability to receive feedback and in the superiors view the skills to estimate one s own work and the courage to change working habits. Technical qualifications are emphasized today and in the future in the qualification requirements of the cleaner s work. In addition to these qualities connected with functional quality should also be developed. The results of this research suggest the professional qualities that should be developed among the cleaning staff in the municipalities. Keywords Qualifications, qualification requirements, professional skill, cleaning Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO AMMATTITAITO JA KVALIFIKAATIOT Ammattitaito ja pätevyys Kvalifikaatiot, työntekijän ominaisuudet Kvalifikaatioteoriat TYÖELÄMÄN MUUTOKSET JA AIEMMAT TUTKIMUKSET Työelämän yleiset muutostrendit Puhtauspalvelualan tutkimukset Vastaavia tutkimuksia muilla ammattialoilla TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Aineiston keruu SIIVOUSTYÖN MUUTOKSET JA KVALIFIKAATIOVAATIMUKSET Muutokset kuntien siivoustyössä Siivoustyön tulevaisuus kunnissa Alan koulutuksen painotukset Siivoojan nykyiset työkvalifikaatiot Tulevaisuuden työkvalifikaatiot Kvalifikaatioiden kehittämistarpeet POHDINTA...29 LÄHTEET...33 LIITTEET...34 Liite 1. Siivoojien taustatietojen kartoituslomake...34 Liite 2. Kooste siivoojien taustatiedoista...35 Liite 3. Kyselylomake siivoojille...36 Liite 4. Kooste siivoojien vastauksista...38 Liite 5. Kyselylomake esimiehille...40 Liite 6. Kooste esimiesten vastauksista...42 Liite 7. Siivoustyön kvalifikaatiot...44 KUVIOT KUVIO 1. Kvalifikaatiotyypit, ammattitaito ja pätevyys... 6 KUVIO 2. Ammattitaitojen tyypit..7 KUVIO 3. Kvalifikaatiotyypit 7

5 2 1 JOHDANTO Siivoojan työ on muuttunut sekä sisällöltään että kontekstiltaan ja sen myötä ovat muuttuneet myös työstä johdetut, siivoojan ammattitaidolle asetetut vaatimukset eli kvalifikaatiovaatimukset. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa kuntien ja kaupunkien siivoojien työn nykyisistä ja tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimuksista. Lisäksi kartoitetaan kuntien ja kaupunkien siivoustoimessa tapahtuneita muutoksia sekä visioidaan siivoustyön tulevaisuutta kunta-alalla. Työntekijöitä pitää kouluttaa, jotta kunnissa pystytään vastaamaan niihin kvalifikaatiovaatimuksiin, joita tulevaisuuden työelämä asettaa. Alakohtaisten tekijöiden lisäksi työelämän yleiset muutostrendit vaikuttavat kaikkien ammattien kehitykseen enemmän tai vähemmän. Siksi työssäni on myös lyhyt katsaus työelämän yleisiin muutoksiin ja kehitystrendeihin. Työntekijöiden kvalifikaatioiden kehittämistarpeita ja tulevia kvalifikaatiovaatimuksia ennakoimalla voidaan järjestää oikeaan osunutta koulutusta esim. työpaikkakoulutuksen muodossa. Omien työntekijöitteni kvalifikaatioiden vahvistamistarpeen selvittäminen onkin ollut työni alkuun panevana voimana. Tutkimuksessani siivoojilta kysytäänkin, mitä kehittämistarpeita he kokevat itsellään olevan sekä mitkä kvalifikaatiot puhtauspalvelualan esimiehet kokevat henkilöstönsä tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi. Työni teoreettisena taustana on Väärälän kvalifikaatioteoria, joka jakaa työssä tarvittavat kvalifikaatiot viiteen ryhmään: tuotannollis-teknisiin, motivaatio-, mukautumis-, sosiokulttuurisiin ja innovatiivisiin kvalifikaatioihin. Eri kvalifikaatiotyyppejä on tarkasteltu nimenomaan siivoojan työn kannalta, on eritelty mitä ominaisuuksia kukin kvalifikaatioryhmä tarkoittaa siivoojan työssä. Tutkimuksen empiirinen osuus on kerätty lomakekyselyllä. Kohderyhmänä on ollut 17 siivoustyönjohtajaa ja -ohjaajaa Tampereen vaikutusalueelta sekä 43 Lempäälän kunnan siivoojaa. Tulokset on raportoitu kysymyskohtaisesti, esimiesten ja työntekijöiden vastaukset omina ryhminään sekä analysoitu eri ryhmien vastausten eroja ja yhtäläisyyksiä. Lopuksi raportissa pohditaan tulosten yleistettävyyttä ja käyttöarvoa.

6 3 2 AMMATTITAITO JA KVALIFIKAATIOT Kvalifikaatio-käsitettä käytetään usein synonyyminä käsitteiden ammattitaito ja pätevyys eli kompetenssi kanssa. Yhteistä käsitteille kvalifikaatio, pätevyys eli kompetenssi ja taito on se, että niiden avulla on pyritty kuvaamaan tai määrittelemään ammattitaitoa, sen eri puolia ja osa-alueita (Jaakkola 1995, ). Nämä käsitteet ovatkin sukulaisia, samasta käsiteperheestä lähtöisin, mutta lisäksi niillä on kullakin oma, toisistaan erillinen merkityksensä. Kvalifikaatioista on esitetty erilaisia luokituksia, joista esittelen Pelttarin väitöskirjassaan (Pelttari 1997, 34) esittelemän Olluksen mallin, joka on saksalaisissa kvalifikaatiotutkimuksissa käytetty jaottelu sekä Haltian (1995, 15) ja Väärälän (1995, 44) kvalifikaatiotyypittelyt, jotka on kehitetty Olluksen luoman mallin pohjalta. 2.1 Ammattitaito ja pätevyys Ammattitaito Ammattitaidosta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä tuotannollis-teknisiä kvalifikaatioita eli teknistä osaamista tietyssä ennalta määritellyssä työympäristössä. Tätä teknistä osaamista pidetään yhä edelleen monissa ammateissa tärkeimpänä työntekijän ominaisuutena. Tämä ajattelutapa on sopinut teollisen yhteiskunnan vaatimuksiin. Jälkiteollisessa ja edelleen informaatioyhteiskunnassa teollisen yhteiskunnan painotukset ja arvostukset eivät enää päde. Viime aikoina keskustelu osaamisalueiden keskinäisestä painotuksesta onkin selvästi laajentunut käsittelemään myös muita kvalifikaatioita. Ammattitaitoa käsitellään toisaalta työn tekijälleen asettamina vaatimuksina ja toisaalta työntekijän ominaisuuksina. Työntekijän ominaisuuksia pidetään ammattitaitona vain, jos ne ovat liitettävissä johonkin työelämän tehtävään. Ammattitaito konkretisoituu työtehtävissä, kun työntekijän tiedot ja taidot ja työn vaatimukset kohtaavat. Ammattitaito on siis henkisiin, sosiaalisiin ja käsittelytehtäviin liittyvää osaamista jossakin teknisessä ja organisatorisessa työympäristössä. Osaaminen viittaa työntekijän ominaisuuksiin ja tekninen ja organisatorinen ulottuvuus työn vaatimuksiin. (Haltia & Kivinen 1995, ) Ammattitaidolla tarkoitetaan yleensä koulutuksella, kokemuksella ja harjaantumisella hankittuja valmiuksia, joita ei esiinny synnynnäisinä lahjakkuuksina. Taidot ovat

7 4 työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia, jotka tarkoittavat henkilön kykyä suoriutua ammattinsa työtehtävistä. Taito edellyttää tietoja ja ymmärtämistä, jotka tekemiseen nivoutuessaan synnyttävät ammatillisen osaamisen. (Jaakkola 1995, 119.) Taalaksen ja Venäläisen (1994, 17-19) mukaan kvalifikaatio on yksi ammattitaidon ulottuvuus ja ammattitaidolla ammatillisena kvalifikaationa tarkoitetaan työelämän vaatimuksista johdettuja ammatissa toimimisen valmiuksia. Ellström (1994, 43) määrittelee ammattitaidon sellaiseksi kompetenssiksi, niiksi kvalifikaatioiksi, joita työtehtävä todella edellyttää tai jotka on työtehtävän pätevyysvaatimuksiksi määritelty. Pätevyys Ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan koko kvalifikaatiokentän sisältävää kykyä ja tahtoa toimia kriteerit täyttävällä tavalla jossakin ammatissa (Haltia & Kivinen 1995, 15). Kun ammattitaidolla tarkoitetaan tietojen ja taitojen mahdollistamaa osaamista tietyssä työympäristössä, ammatillisella pätevyydellä tarkoitetaan henkilön kykyä ja tahtoa toimia onnistuneesti jossakin ammatissa. Pätevyyttä pidetään yleensä siis ammattitaitoa laajempana käsitteenä, koska se sisältää tietojen ja taitojen lisäksi myös asenteet. Pätevyys hankitaan, kuten ammattitaitokin, ammatillisen koulutuksen, työelämän kokemusten ja työelämässä tapahtuvan taitojen harjaantumisen avulla. Pätevyys tarkoittaa aina pätevyyttä suhteessa johonkin tehtävään tai toimintaan. Tämä siis tarkoittaa, etteivät henkilön kyvyt sinänsä muodosta pätevyyttä, jollei määritellä minkä tehtävän suorittamiseen pätevyys kohdistuu. Nykyään puhutaan myös yksilön kompetenssin lisäksi organisaatioiden kompetenssistä, joka riippuu paitsi työntekijöiden ominaisuuksista myös organisaatioon liittyvistä tekijöistä, kuten esim.vallitsevista työoloista ja tuotantotavoista. Yksilön pätevyydestä eli kompetenssista kaikkein laajimmassa merkityksessä puhuttaessa on työelämän edellytysten lisäksi otettu mukaan myös kyky elämänhallintaan eli sosiaalisesti ja taloudellisesti täysipainoisen elämän viettämiseen. Työelämässä puhutaan myös muodollisesta pätevyydestä, jolloin pätevyys on helpommin määriteltävissä tietyn koulutuksen tai tutkinnon suorittamisen kautta. (Haltia & Kivinen 1995, ) Ellströmin (1994, 29-30) mukaan käsite kompetenssi lähtee pikemminkin yksilöstä ja hänen potentiaalisista kyvyistään suhteessa tiettyyn työhön, kun taas kvalifikaatiokäsite lähtee työstä ja sen asettamasta vaatimuksesta yksilölle.

8 5 2.2 Kvalifikaatiot, työntekijän ominaisuudet Kvalifikaatio-käsitettä alettiin käyttää ja 1970-luvuilla, jolloin useissa maissa suunniteltiin ja toteutettiin ammatillisen koulutuksen uudistuksia (Engeström 1995, 19). Suomen kielen perussanakirjan (1990) mukaan kvalifikaatio on laadun määritys, sopivuus, soveliaisuus, kelpoisuusehto. Ellströmin (1994, 29-30) mukaan kvalifikaatio tarkoittaa pätevyyttä, jota työ objektiivisesti vaatii tai työnantajan määrittelemää muodollista tai epämuodollista pätevyyttä. Kvalifikaatiot ovat siis työntekijän työssään tarvitsemia tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kvalifikaatioihin sisältyvät kaikki ne valmiudet ja kyvyt, jotka vaaditaan ammattiin kytkeytyvien toimintojen suorittamiseksi. Kvalifikaatiot tekevät mahdolliseksi työprosessin toteutumisen. Kvalifikaatiot tarkoittavat työvoiman pätevyyttä työn suorittamiseen. Laajimmillaan kvalifikaatiolla tarkoitetaan yksilön valmiuksia toimia tietyllä tavalla yhteiskunnassa. (Pelttari 1997, ) Tässä työssäni kvalifikaatioista puhuttaessa tarkoitan työelämässä tarvittavia ominaisuuksia, tietoja, taitoja ja valmiuksia eli työkvalifikaatioita, vaikka monissa työtehtävissä ei voidakaan tarkkaan rajata pelkästään työsuoritukseen liittyviä kvalifikaatioita. Monet työhön liittyvät vaatimukset liittyvät myös muihin elämän alueisiin yhteiskunnassa. Kvalifikaatiovaatimukset ovat työstä johdettuja, työntekijän ammattitaidolle asetettuja vaatimuksia. Kvalifikaatiovaatimukset osoittavat, minkälaisia pätevyysominaisuuksia henkilöltä vaaditaan, jotta hänen työsuorituksensa olisi ammattitaitoista. Väärälän mukaan ammattiin opiskellessaan ihminen kohtaa enemmän tai vähemmän valmiina annetut työelämän kvalifikaatiovaatimukset, mutta samalla hän omalla työtoiminnallaan osallistuu niiden tuottamiseen (Väärälä 1995, 47).

9 6 Haltia (1995) on jäsentänyt käsitteiden pätevyys, ammattitaito ja kvalifikaatiot keskinäisiä suhteita seuraavassa kuviossa. KUVIO 1. Kvalifikaatiotyypit, ammattitaito ja pätevyys (Haltia 1995, 15). Ammattitaidolla tarkoitetaan tässä mallissa tuotannollisten kvalifikaatioiden muodostamaa osaamista työympäristössä. Ammatillisen pätevyyden katsotaan tässä muodostuvan ammattitaidosta (tuottavista kvalifikaatioista), kapasiteetista ja normatiivisista kvalifikaatioista. Pätevyys on koko kvalifikaatiokentän sisältävää kykyä ja tahtoa toimia onnistuneesti jossakin ammatissa. 2.3 Kvalifikaatioteoriat Pätevyyden osa-alueiden eli kvalifikaatioiden luokitustapoja alan kirjallisuudessa esiintyy useita. Tyypillisin jaottelu on seuraavanlainen: sensomotoriset ominaisuudet, kognitiiviset ominaisuudet ja motivaatio-ominaisuudet (mm. Toikka 1984, 12).

10 7 Saksalaisissa kvalifikaatiotutkimuksissa käytetyissä jaotteluissa kvalifikaatiot jaetaan kolmeen päätyyppiin, tuotannolliset tiedot ja taidot sekä normatiiviset ja innovatiiviset ominaisuudet, jotka ovat seuraavassa kuviossa havainnollistettuna. TUOTANNOLLISET KVALIFIKAATIOT MUKAUTUMIS- KVALIFIKAATIOT NORMATIIVISET KVALIFIKAATIOT MOTIVAATIO- SOSIOKULTTUURISET KVALIFIKAATIOT KVALIFIKAATIOT INNOVATIIVISET KVALIFIKAATIOT KUVIO 2. Ammattitaitojen tyypit (Pelttari 1997, 34). Väärälä on luonut edellä olevan Olluksen mallin pohjalta oman kvalifikaatioita ja niiden välisiä suhteita kuvaavan mallin. Kun yhdessä kvalifikaatiotyypissä tapahtuu muutos, vaikuttaa kyseinen muutos myös muihin kvalifikaatioihin. KUVIO 3. Kvalifikaatiotyypit (Väärälä 1995, 44)

11 Väärälä (1995) jakaa kehittämänsä kuvion mukaisesti kvalifikaatiot seuraavaan viiteen päätyyppiin: 8 1.Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot tarkoittavat Väärälän (1995) mukaan niitä tietoja ja taitoja, joita vaaditaan työtehtävien välittömään suorittamiseen. Näitä teknisiin kompetensseihin liittyviä tietoja, taitoja ja taipumuksia voidaan käyttää useissa työorganisaatioissa, koska ne liittyvät perustehtävien suorittamiseen, jotka usein toistuvat samankaltaisina eri organisaatioissa. (Väärälä 1995, 44.) Myös ammatillisessa koulu- tuksessa on pitkään keskitytty kehittämään nimenomaan näitä kvalifikaatioita. Tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot muodostavat useissa käsityövaltaisissa ammateissa, kuten myös siivoojan työssä, työntekijän perusammattitaidon. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön tuotannollis-teknisiä kvalifikaatioita ovat siivousmenetelmänhallinta, kokonaisuuden hahmottamiskyky, oman työn arviointitaito, ajanhallintataito, oman kuormittumisen tunnistamistaito, siivottavan kiinteistön tunteminen ja tavarantilausrutiinien osaaminen. 2. Motivaatiokvalifikaatioilla Väärälä (1995) tarkoittaa työntekijän kykyä motivoitua työssään, sitoutua siihen sekä olla lojaali työtään ja työnantajaansa kohtaan. Myös itseohjautuvuutta pidetään motivaatiokvalifikaatioihin kuuluvana ominaisuutena. Motivaatiokvalifikaatioita pidetään yleensä henkilön suhteellisen pysyvinä, henkilökohtaisina ominaisuuksina, joita ei voi kehittää. (Väärälä 1995, ) Viime aikoina, kun työntekijän päätösvalta ja vastuu suhteessa omaan työhön on lisääntynyt, on yksilön henkilökohtainen suhde työhön ja henkinen sitoutuminen kasvaneet entistä merkittävämmäksi kvalifikaatioksi. Myös siivoustyö on muuttunut ja muuttumassa entistä itsenäisemmäksi ja vähemmän työnjohdon kontrolloimaksi, jolloin motivaatiotekijöiden merkitys työntekijän ominaisuuksina kasvaa entisestään. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön motivaatiokvalifikaatioita ovat itsensä arvostaminen ja oman työn arvostaminen, sitoutuminen ja vastuunotto, kiinnostus omaa työtä kohtaan, palvelualttius sekä ripeys ja positiivisuus työotteessa ja suhtautumisessa. 3. Mukautumiskvalifikaatiot Väärälän (1995, 45) mukaan tarkoittavat työntekijän kykyä suostua ja sopeutua työsuhteeseen liittyviin työehtoihin, joita ovat mm. työkuri,

12 9 työtahti, nopeus, työyhteisö, tunnollisuus yms. Nämä kvalifikaatiot ovat mielestäni erityisen merkittäviä esim. sellaisissa teollisissa työtehtävissä, joissa työ ei sisällöllisesti ole kovin mielekästä ja motivoivaa. Negatiivisväritteisesti voidaankin puhua välttämättömyyksien tajuamisesta, sietokyvystä. Puhtauspalvelualla mukautumiskvalifikaatiot saattavat tulla esille esim. yksinäisyyden sietokyvyn muodossa, kun monissa työkohteissa työskennellään yksin asiakkaan työskentelyajan ulkopuolella. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön mukautumiskvalifikaatioita ovat luotettavuus ja rehellisyys, kyky ottaa vastaan opetusta ja ohjausta, palveluasenne, osallistuminen oman organisaation palavereihin ja koulutustilaisuuksiin, tiimityöhön mukautuminen, yksinäisyyden sietokyky ja siisti olemus ja vaatetus sekä hyvä henkilökohtainen hygienia. 4. Sosiokulttuuriset kvalifikaatiot tarkoittavat Väärälän (1995) mukaan mm. vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä, roolinottokykyä, suhteuttamisen kykyä ja sosiaalisia taitoja. Sosiokulttuuriset kvalifikaatiot tulevat erityisesti esille kommunikoinnissa asiakkaiden kanssa sekä tilanteissa, joissa pitää kyetä yhdistelemään erilaisia osaamisen alueita ja erilaisten ihmisten osaamista. Tähän liittyy myös kyky käyttää toisten osaamista oman ammattitaidon tukena sekä kyky oppia toiselta. (Väärälä 1995, ) Näiden kvalifikaatioiden olemassaolo tai puuttuminen puhtauspalvelualalla tulee korostetusti esille esim. tiimityöskentelyssä sekä toimittaessa asiakaskohteissa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön sosiokulttuurisia kvalifikaatioita ovat tilannetaju ja miellyttävä käytös, tilanteen mukainen sosiaalisuus, vuorovaikutustaito ja kuuntelutaito, yhteistyökyky ja -halu, aktiivisuus yhteisissä palavereissa ja koulutustilaisuuksissa, sisäinen asiakkuus-ajattelumalli, yhteydenpito työnjohtajaan, asiakaspalveluluonne ja -taito, kontaktinottokyky, neuvottelukyky, taito ottaa vastaan palautetta sekä lisäpalveluiden myyntitaito. 5. Innovatiiviset kvalifikaatiot Väärälän (1995) mukaan ovat niitä pätevyyden alueita, joita tarvitaan työprosessien kehittämisessä. Innovatiivisiin kvalifikaatioihin kuuluvat esim. työntekijän abstrahointikyky, kokeilemisen halu sekä systeemisen ajattelun kyky. Innovatiiviset kvalifikaatiot sisältävät mm. kyvyn suhteuttaa oman panoksensa merkitys koko työprosessissa, työjärjestelmässä ja lopulta koko yhteiskunnallisessa järjestelmässä. Innovatiivisuutta on myös taito nähdä oma työ kehityksellisenä toimin-

13 10 tana sekä kohdistaa työpanoksensa muuttuvien haasteiden mukaisesti. (Väärälä 1995, 46.) Myös viime aikoina voimakkaasti esillä ollut jatkuvan oppimisen ja ammattitaidon kehittämisen vaatimus luetaan innovatiivisiksi kvalifikaatioiksi. Pesonen-Leinosen (1999, 44-48) mukaan siivoustyön innovatiivisia kvalifikaatioita ovat oman työn arviointitaito ja rohkeus muuttaa työkäytäntöjä, ongelmanratkaisutaito, halu ja kyky nähdä asiakaspalvelu kokonaisuutena ja vastata asiakaskohteessa ilmenevistä ongelmatilanteista loppuun asti, taito nähdä asiakkaan koko palvelutarve, oppiminen, entisen osaamisen syventäminen ja laajentaminen sekä rohkeus ajatella objektiivisesti ja rikkoa vähän vanhoja sääntöjä. 3 TYÖELÄMÄN MUUTOKSET JA AIEMMAT TUTKIMUKSET 3.1 Työelämän yleiset muutostrendit Työelämän muutoksesta on puhuttu paljon ja esitetty ennustuksia tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimuksista. Teollisesta yhteiskunnasta on siirrytty tieto-ja informaatioyhteiskuntaan, puhutaan myös palveluyhteiskunnasta. Mika Mannermaan (1998) mukaan tosityö on siirtymässä tehtaista studioihin ja tutkimuslaitoksiin, prototyyppien ideointiin ja valmistukseen sekä inhimilliseen palveluun. Työssä korostuvat tieto ja osaaminen, laatu, etiikka ja estetiikka. (Mannermaa 1998, 125.) Ammatteja on hävinnyt ja uusia syntynyt tilalle. Monet yksinkertaiset toiminnot on automatisoitu ja työstä esim. monilla teollisuudenaloilla on muodostunut käsityövaltaisen ruumiillisen työn sijasta prosessien seurantaa ja ohjausta tietokoneen välityksellä. Vallalla on ollut korkeaan teknologiaan ja tekniseen osaamiseen pohjautuva ajattelu. Työ tulevaisuudessa edellyttää tekijöiltään aivan uusia teknisiä valmiuksia, tietoja ja taitoja. Viime aikoina erityisesti teollisuudesta on siirtynyt huolestuttava määrä suorittavan tason työpaikkoja ulkomaille yritysten siirryttyä ulkomaiseen omistukseen ja uusien monikansallisten omistajien keskittäessä toimintaansa halvemman työvoiman maissa toimiviin yksiköihin. Tulevaisuuden työelämässä on todennäköistä, että ihmisellä ei ole yhtä ainoaa työuraa. Ammattia ja työpaikkaa vaihdetaan monta kertaa työuran aikana. Tämä edellyttää oppimaan oppimisen kykyä ja valmiutta kouluttautua yhä uudelleen. Korkean teknologi-

14 11 sen osaamisen lisäksi on ennustettu ihmissuhdeosaamisen merkityksen kasvavan. Palvelun merkityksen kasvu kaikessa työtoiminnassa vaatii työntekijöiltä yhä enemmän vuorovaikutustaitoja ym. sosiokulttuurisiin kvalifikaatioihin kuuluvia ominaisuuksia. (Rubin 1995, ) Työelämän polarisoitumisesta on myös puhuttu jo pitkään. Huippuosaajista on työmarkkinoilla kova kilpailu, kun samalla epävarmat työsuhteet, työsuhteitten osaaikaisuus ja pätkätyöt lisääntyvät. Matalaa osaamistasoa vaativien töiden osuus työmarkkinoilla vähenee. Ihmistyön tarve suhteessa tarvittavaan tuotantoon laskee teknologian kehittyessä niin voimakkaasti, että täystyöllisyyden ihanne on mahdotonta toteuttaa tulevaisuuden yhteiskunnassa. Ajattelutapaamme pitääkin pystyä muuttamaan niin, että ihmisen arvoa yhteiskunnassa ei määrittele hänen tekemänsä työ. Väärälä on artikkelissaan Pätevyys ja ammatillinen muutos arvioinut tulevaisuuden kvalifikaatioita. Kvalifikaatiovaatimusten muutos ei hänen mukaansa niinkään liity työn sisällössä tapahtuviin muutoksiin, kuin työn kontekstissä tapahtuviin muutoksiin. Työn henkiset vaatimukset lisääntyvät, työtä tehdään yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä ja työ on yhä enemmän riippuvaista toisten työstä. (Räisänen 1998, 29.) Osmo Kuusi on laittanut tärkeysjärjestykseen tulevaisuuden kvalifikaatioita vuodelle 2006 tulevaisuuden tutkimuksen seuran julkaisussa numerossa 4/96 seuraavasti: 1. Älyllinen notkeus muutoksiin sopeutumiskykynä ja oppimisvalmiutena 2. Selviäminen vieraassa kulttuuripiirissä ja erilaisuuden hyväksyminen 3. Kyvyt sähköpostin ja muiden sähköisten kommunikaatiojärjestelmien käyttöön 4. Tietointensiivinen ammattiosaaminen erityisesti matemaattis-luonnontieteellisenä ja teknisenä osaamisena 5. Englannin ohella yhden nousevan vieraan kielen, kuten ranskan, saksan tai kiinan hallinta 6. Muut ihmissuhdetaidot kuten palvelualttius ja ryhmänä oppimisen taito 7. Eettisyys liittyneenä erityisesti vastuun kantamisen valmiuteen maailmanlaajuisista ongelmista ja ympäristökysymyksistä 8. Kriittisen tieteellisyyden taito 9. Fyysinen kuntoisuus 10. Taito valmistaa myös käsityönä esteettinen tuote.

15 12 Listaa tarkastellessa huomaa, että siinä on esillä tuotannollis-teknisiä kvalifikaatioita, mutta voimakkaasti erityisesti sosiokulttuurisia kvalifikaatioita ja aivan listan kärjessä ovat innovatiivisiin kvalifikaatioihin kuuluvat muutoksiin sopeutumiskyky ja oppimisvalmius. Lista on laadittu vuonna 1996 ja se laadittu vuodelle 2006, joten sen toteutumista voidaan jo arvioida. Pelkästään työelämän kvalifikaatioina ehkä selvimmin on toteutunut informaatiotekniikan vyöry kaikkialle työelämään. Vähiten painoarvoa työelämässä ehkä vielä tällä hetkellä on eettisyydellä (kohta 7) tai käsityötaidolla (kohta 10). 3.2 Puhtauspalvelualan tutkimukset Eija Pesonen-Leinonen on tutkinut siivoojan tehtäviä, kvalifikaatioita ja tulevaisuuden osaamistarvetta Euroopan Unionin sosiaalirahaston ja opetusministeriön rahoittamassa tutkimuksessa Ammatillinen muutostarve siivouspalveluorganisaatiossa. Tutkimukseensa hän on valinnut haastateltavia 15:sta siivousorganisaatiosta, joista 13 oli siivouspalveluyritystä ja kaksi kunnallista siivousorganisaatiota. Yhteensä haastateltavia oli 33. Haastateltavat olivat sekä yritysten johtajia, siivoustyönjohtajia että siivoojia. Siivoojien osalta lähinnä siivouspalveluyrityksiin kohdennettu kartoitus ei vastaa esim. siivoojan nykyisten tehtävien osalta kovin hyvin tilannetta kuntapuolella. Kuntapuolella kaikki siivoojat tekevät kaikkia tehtäviä, eikä yleensä ole erikseen esim. lattioiden peruskunnostukseen erikoistuneita ryhmiä, kuten tutkimuksen mukaan yksityisellä sektorilla on. Asiakassuhdeosaamisen ja yhteistyökyvyn merkitys siivoojan työssä tuntuisi olevan kuntapuolella yksityistä sektoria suurempi, koska kunnissa siivoojat työskentelevät lähes aina päivätyössä ja esim. päiväkodeissa hyvin tiiviissä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Siivouspalveluyrityksien työntekijät taas eivät niin kiinteästi ole mukana yhteistyössä asiakkaan kanssa ja monesti työskennelläänkin silloin, kun asiakas ei ole läsnä. Pesonen-Leinosen tutkimuksessa on esitetty siivoustyön kvalifikaatiot Väärälän esittämän jaottelun mukaan. Siinä ei ole pyritty laittamaan kvalifikaatioita tärkeysjärjestykseen. Tutkimuksen tekijä on tosin todennut, että tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot ovat siivoustyön ammattitaidon perusta riippumatta siitä, minkälaisessa tilassa siivotaan. Ne muodostavat perusosaamisalueen, jolla työn näkyvä ja näkymätön tulos eli puhtaus aikaansaadaan. (Pesonen-Leinonen 1999, 44.)

16 13 Tulevaisuuden siivoustyöstä em. tutkimuksessa todetaan, että siivoojien tehtävät monipuolistuvat. Tämän näkemyksen mukaisesti puhtauspalvelualan tutkintojen sisältöä on viime aikoina laajennettu kattamaan useita muitakin tehtäväalueita siivouksen lisäksi. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että tulevaisuudessa on kahdenlaisia siivoojia, laajan ammattitaidon omaavia ammattisiivoojia sekä väliaikaisesti elämäänsä siivoustyöllä rahoittavia osa-aikaisia pätkätyöläisiä. Siivoojan työ tulee tutkimuksen mukaan muuttumaan itsenäisemmäksi, kun esim. osa esimiehen nykyisin hoitamista tehtävistä siirtyy työntekijöille, esimerkkinä asiakastyytyväisyyden seuranta. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa uskottiin tiimityöskentelyn olevan siivoustyön arkea tulevaisuudessa isommissa työkohteissa. Omassa työyksikössäni kunnassa asiakastyytyväisyyden seuranta on siirtynyt jo työntekijöiden vastuulle, kuten on myös siirrytty tiimityöskentelyyn. Pesonen-Leinosen tutkimuksen mukaan siivoustyön osaamistarpeina tulevaisuudessa esimiesten mielestä tulisivat korostumaan mm. vastuun ottaminen, vuorovaikutustaidot, yrittäjähenkisyys, työssä jaksaminen ja itsensä hoitaminen. Siivouspalveluprosessin hoitamiseen liittyvät tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot ovat tärkeitä lähes koko laajuudessaan. Työyhteisöosaamiseen liittyvät kvalifikaatiot, kuten oman työn arvostaminen, yhteistyö- ja tiimityötaidot, tiedon hyödyntäminen tulisivat olemaan tärkeällä sijalla, kuten myös asiakassuhdeosaaminen sekä tiettyjen lisäpalvelujen tuottamisen hallitsemisen. (Pesonen-Leinonen 1999, ) Eeva-Liisa Pärssinen ja Hely Korpela ovat tehneet Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2000 opinnäytetyön, jossa he tutkivat ammatillisen osaamisen kasvua näyttötutkinnoissa. Osaamisalueet he ovat tutkimuksessaan jakaneet Väärälän kvalifikaatioteorian mukaisiin osa-alueisiin. Tässä tutkimuksessa on myös jonkin verran arvioitu puhtauspalvelualan tulevaisuutta sekä nykypäivän siivoojan ammatillisia kvalifikaatiovaatimuksia. Heidän mukaansa siivoojan työssä tulevat entistä enemmän korostumaan ihmissuhdeosaaminen, palvelun tuottaminen ja työn laadukkuus. Kädentaidot eli tuotannollis-tekniset kvalifikaatiot tulevat heidänkin mukaansa olemaan edelleenkin merkittävä osa osaamista. (Pärssinen & Korpela 2000, 4.) Puhtauspalvelualan näyttötutkintoja järjestävän oppilaitoksen opettajina Pärssinen ja Korpela (2000,16) toteavat, että ammattitutkinnon suorittaneella laitoshuoltajalla on tänä päivänä laajempi ammatillinen osaaminen kuin työpaikat edellyttävät siivoushen-

17 14 kilöstöltä. Heidän mukaansa työelämä ei ole riittävän tietoinen laitoshuoltajan koulutuksesta ja siinä saaduista taidoista. Heille on syntynyt huoli koulutuksen tuotoksen ja työelämän todellisten vaatimusten välillä olevasta kuilusta. Kuitenkin he uskovat, että kapea-alaisen osaamisen rinnalla tarvitaan laaja-alaista osaamista ja asiantuntijuutta. Heidän tutkimukseensa osallistuneet olivat kaikki julkishallinnon työpaikoilta. Tekijät pohtivat työssään samoja asioita, kuin mitä itselleni on tullut mieleen ammattitutkintojen näyttökokeita työpaikan edustajana arvioidessani. Tällä hetkellä julkishallinnossa siivoojan työtehtävät ovat vielä ainakin omalla työpaikallani varsin suppeita. Monet kvalifikaatiot pääsevät hyötykäyttöön hyvin rajallisesti. Eri ammattiryhmät pitävät omista tehtävistään lujasti kiinni. Siivoustyön ja siivoojien huono arvostus myös vaikeuttaa monipuolisten työkokonaisuuksien aikaansaamista. Alan koulutuksen sisältöä ei tunneta, eikä siten ymmärretä, mitä kaikkia tehtäviä esim. laitoshuoltaja voisi työyhteisössä tehdä. 3.3 Vastaavia tutkimuksia muilla ammattialoilla Paula Pelttari on vuonna 1997 julkaistussa väitöskirjassaan tarkastellut sairaanhoitajan työn ja sairaanhoitajan kvalifikaatiovaatimusten muutoksia. Tuloksena oli, että sairaanhoitajan työn kvalifikaatiovaatimuksissa korostuivat teknisen osaamisen ja kädentaitojen lisäksi vuorovaikutusvalmius, vastuullisuus, jatkuva itsensä ajan tasalla pitäminen, kehittämisvalmius, muutoksen hallinta sekä ihmisläheiseen työhön liittyvät empaattisuus, ystävällisyys jne. Tulevaisuuden vaatimuksina pidettiin erityisesti moniammatillisia yhteistyövalmiuksia, tutkimus- ja tiedonhankkimisvalmiuksia, johtamista, laatua ja sen hallintaa. (Pelttari 1997, 7.) Tässä tutkimuksessa korostuivat työn kvalifikaatiovaatimuksina perinteiseen ammattitaidon käsitteeseen liittyvien tietojen ja taitojen lisäksi myös muut kvalifikaatiotyypit. Sosiokulttuuriset kvalifikaatiot, kuten vuorovaikutustaidot ja empaattisuus koettiin luonnollisesti tärkeiksi. Sekä nykyisessä sairaanhoitajan työssä että tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimuksina tulivat myös esille esimerkiksi innovatiivisiin kvalifikaatioihin kuuluvat kehittymis- ja kehittämisvalmiudet.

18 15 4 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 4.1 Tutkimusongelma Tutkimusongelmana omassa tutkimuksessani oli selvittää siivoustyön tämän päivän kvalifikaatiovaatimuksia sekä mahdollisia tulevia muutoksia siivoustyön kvalifikaatiovaatimuksissa. Samalla kartoitettiin, minkälaisia muutoksia kunnallisessa siivoustoiminnassa on ollut ja minkälaisia muutoksia uskotaan olevan tulossa. Työelämän muutokset vaikuttavat työssä tarvittaviin kvalifikaatioihin. Tutkimuksen päätavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä kvalifikaatioita tulisi kuntien/ kaupunkien siivoustoimessa työskentelevien vahvistaa, jotta voitaisiin kilpailukykyisinä vastata tuleviin haasteisiin. 4.2 Tutkimusmenetelmä Aluksi tarkoitukseni oli kerätä tutkimusaineisto teemahaastatteluiden avulla. Menetelmänä teemahaastattelu antaa laajempaa ja syvällisempää tietoa kuin lomakekysely, koska teemahaastattelussa haastateltava saa melko vapaasti esittää näkemyksiään. Haastattelussa kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat, ainoastaan aihepiirit eli teema-alueet on ennalta määritelty. Haastattelutilanteessa on mahdollista esittää syventäviä kysymyksiä, selventää esittämäänsä kysymystä ja esittää lisäkysymyksiä vastausten pohjalta. Haastattelussa on myös suuremmat mahdollisuudet motivoida haastateltavaa kuin lomakekyselyssä. (Hirsjärvi & Hurme 1988, 15.) Vaikka teemahaastattelulla on monia sellaisia etuja, joita lomakekyselyllä ei saavuteta, päädyin kahden koehaastattelun jälkeen lomakekyselyyn. Haastateltavien oli vaikeaa haastattelutilanteessa nopeasti hahmottaa kvalifikaatio-käsitteen laajuutta. Haastattelutilanteessa en myöskään pystynyt selventämään teemahaastattelulomakkeen kysymyksiä siten, että vastauksista olisi selkeästi tullut esiin eri kvalifikaatioita. Haastattelut pysyttelivät enemmänkin siivoustoimen tilanteessa yleensä ja toimintaedellytysten muutoksissa kuin siivoojan ammattitaitovaatimusten arvioinnissa. Uskoin saavani harkitumman ja todenmukaisemman tuloksen antamalla kohderyhmäni paneutua kysymyksiini ja vastata kirjallisesti. Myös teemahaastatteluiden järjestämisestä ja haastattelunauhoitusten purkamisesta aiheutuva työmäärä alkoi tuntua kohtuuttoman suurelta.

19 Kohderyhmä Tutkimukseni työntekijäpuolen kohdehenkilöinä olivat Lempäälän kunnan siivouspalveluyksikön siivoojat sekä kolme siivoojan nimikkeellä työskentelevää työntekijää Lempäälän vanhainkodista. Yhteensä tutkimukseni kohderyhmään kuului 43 siivoojaa ja heiltä sain vastauksia varsinaiseen kyselyyni 32 kappaletta, eli vastausprosentti oli 74. Erillisellä kyselyllä (liite 1) kartoitin vastaajien pohjakoulutuksen, puhtauspalvelualan koulutuksen, puhtauspalvelualan työkokemuksen sekä muun ammatillisen koulutuksen. Vastaajien ikärakenteen selvitin tiedossani olevien syntymävuosien perusteella. Vastauksia perustietojen kartoitukseen sain 34 kappaletta. Pohjakoulutuksekseen kansakoulun tai kansalaiskoulun ilmoitti 20 henkilöä ja peruskoulun 14 henkilöä. Yhtään ylioppilasta ryhmässä ei siis ollut. Vastaajista 21:llä on puhtauspalvelualan ammatillinen koulutus, kolmella koulutus on oppisopimuskoulutuksena kesken ja lopuilla kymmenellä korkeintaan muutaman kymmenen tunnin mittaisia laitossiivouskursseja käytynä 1980-luvulla. Vastaajista 14 oli hankkinut itselleen muun ammatillisen koulutuksen, yleensä jonkin ruoanvalmistukseen liittyvän. Kahdeksalla henkilöllä oli kaksi ammatillista koulutusta, puhtauspalvelualan ammattikoulutuksen lisäksi myös jonkin muun alan ammatillinen koulutus (liite 2). Työkokemukseltaan ryhmä on varsin heterogeeninen. 8 vastaajaa oli ollut kunnassa siivoustyössä yli 20 vuotta, 6 henkilöä vuotta, 6 henkilöä 5-10 vuotta ja 14 henkilöä 0-5 vuotta. Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Tutkimukseni esimiestehtävissä toimivien kohderyhmäksi valitsin 17 eri kokoisissa kunnissa ja kaupungeissa siivoustyönjohtajan tai siivoustyönohjaajan tehtävissä toimivaa henkilöä. Vastauksia sain 15 eli esimiesten vastausprosentti oli 88. Tutkimuksessa mukana olevat kunnat ja kaupungit sijaitsevat kaikki noin 50 kilometrin säteellä Tampereesta. Kyselyyni vastanneet kunnat ja kaupungit olivat Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vammala ja Vesilahti. Vastaajien kunnallisen alan esimieskokemus vaihteli yhdestä kahteenkymmeneenkahdeksaan vuoteen. Seitsemällä vastaajalla oli työkokemusta kunnassa yli 15 vuotta ja vain kolmella alle 8 vuotta (liite 6).

20 Aineiston keruu Laadin kyselylomakkeen erikseen siivoojille (liite 3) ja esimiehille (liite 5). Kysyin kummaltakin ryhmältä samoja asioita kulloisenkin ammattiryhmän kannalta katsottuna. Puhtauspalvelualan esimiehille suunnatuista kyselyistä osan lähetin sähköpostilla ja osan jaoin paperiversiona tavatessani hankintarenkaamme siivoustyönjohtajat. Kaikille kohderyhmään valituille selostin tutkimukseni tarkoituksen heitä tutkimukseeni mukaan pyytäessäni. Siivoojille kyselylomake lähti kunnan sisäisenä postina saatekirjeen kera. Asiasta oli myös puhuttu jo esitietolomakkeen täyttämisen yhteydessä. Kyselylomakkeesta pyrin laatimaan mahdollisimman helpon vastaajan kannalta. Näin uskoin saavani vastauksia mahdollisimman monelta tutkimukseen osallistuneelta. Siivoustyön kvalifikaatioiden listana (liite 7) käytin Eija Pesonen-Leinosen tutkimuksessaan Ammatillinen muutostarve siivouspalveluorganisaatiossa esittämää listaa. Mielestäni siinä ovat siivoustyötä koskevat kvalifikaatiovaatimukset selkeästi ja käytännönläheisesti esitettynä, joten en katsonut tarpeelliseksi laatia uutta luetteloa. Erityisesti siivoustyönjohtajilta sainkin palautetta, että siivoustyön kvalifikaatioiden laajuus avautui aivan uudella tavalla juuri valmiiksi esitetyn listan avulla. Kaikkea ei vastaajien mukaan muuten olisi tullut edes ajatelleeksi. Siivoojilta sain vastauksia varsinaiseen kyselyyni 32 kappaletta. Suurin osa vastauksista (27 kappaletta) tuli asettamassani määräajassa. Loput viisi vastausta tulivat ensimmäisen muistutuksen jälkeen. Varsinaiseen kyselyyn vastanneista 25 oli vastannut myös esitietolomakkeeseen. Tarkistin, että vastaajiksi valikoituneiden taustatiedot vastasivat varsin hyvin koulutukseltaan ja työkokemukseltaan esitietolomakkeista koottua jakaumaa. Työkokemuksen määrää kunnallisessa siivoustyössä kysyin myös varsinaisessa kyselyssä. Täysin tarkka tieto vastaajien taustatiedoista ei ollut tarpeellinen, koska tuloksia ei ollut tarkoitus käsitellä suhteessa vastaajan ikään, työkokemukseen tai koulutukseen. Vastausten purkaminen oli helppoa kyselylomakkeiden helppolukuisuuden ansiosta. Suoritin vastausten purkamisen perinteisin menetelmin, käytössäni ei ollut mitään tilasto-ohjelmaa. En kokenut vastausten käsittelyä tälläkään tavalla työlääksi, koska käsiteltävää aineistoa ei ollut tämän enempää. Laajemman aineiston käsittelyssä olisi jo pitänyt tukeutua johonkin tilasto-ohjelmaan. Toisaalta osa esittämistäni kysymyksistä

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot