TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012"

Transkriptio

1 TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012 Väliraportti 1 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Marita Aho, Henni Timonen (toim.)

2 (92)

3 (92) ESIPUHE Mikä tulevaisuusluotain on? Skenaariot, haastattelut ja taustamateriaali TT:n tulevaisuusluotain ennakoi millaista osaamista TT:n edustamilla toimialoilla tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua. Järjestelmän avulla ennakoidaan sekä osaajien määrää että osaamisprofiileita eli millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Tavoitteena on vaikuttaa suomalaiseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan siten, että osaavan henkilöstön kysynnän ja tarjonnan kohtaanto on nykyistä parempi. Projektia koordinoi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. Sitä osarahoittaa Suomen opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Tulevaisuusluotaimen noin 50 asiantuntijaa työskentelevät verkossa ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Asiantuntijat ovat opetusministeriöstä, opetushallituksesta, työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, TT:n jäsenliitoista, yrityksistä ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Tutkimusaiheena on kansainvälisen talouden, teknologian, Suomen väestökehityksen ja toimialojen muutos sekä muutosten heijastukset suomalaisen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisprofiileihin. Projektin kouluttajana toimii Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta tutkimusjohtaja Markku Wilenius, koordinaattori Sari Söderlund ja koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto. Lisätietoa tulevaisuusluotaimesta löytyy TT:n www-sivuilta Väliraportissa esitetään tulevaisuusluotaimen tuottamia skenaarioita elinkeinoelämän toimintaympäristöstä ja tarvittavasta osaamisesta vuonna Skenaariot ovat syntyneet pääosin Haikossa pidettyjen koulutuspäivien aikana ja koulutuspäiviä edeltävien toimintaympäristön muutostekijöitä hahmottavien PESTE-analyysin ja delfoi-kyselyn tukemina. Skenaarioita on verrattu muuhun ennakointimateriaaliin. On etsitty skenaarioita tukevia tai niitä kyseenalaistavia tietoja lukuisista tulevaisuusluotaimen lailla ESR-rahoitusta saaneista hankkeista tai muusta aineistosta. Skenaarioihin on pyydetty täsmennyksiä ja korjauksia myös tulevaisuusluotain -verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla.

4 (92) Mitä seuraavaksi? Väliraportin julkaisemisen jälkeen syvennytään osaamisprofiileihin ja koulutusjärjestelmän kehittämisstrategiaan. Osaamisprofiilit ja kehittämisstrategiat täsmennetään seminaarissa Samalla määritellään, miten osaamistarpeiden muutosta pitäisi jatkossa seurata osaamistarpeiden indikaattorijärjestelmällä (yrityskyselyt ja verkkotyöskentely). Loppuraportti julkistetaan vuoden 2002 lopussa.

5 (92) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1. TYÖLLISYYS Muuttumattoman kasvun mukainen työllisyyskehitys ennakoidaan suotuisaksi Vallitseva asenneilmasto ei kuitenkaan tue tasaista työllisyyttä Uhkaskenaarioissa ennustetaan pulaa ammattiosaamisesta Tavoiteltu tulevaisuuskuva työllisyydestä on maahanmuuttajien varassa Maahanmuuton onnistumisesta on myös epäilyksiä Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin Opetushallituksen MITENNA Maakuntien ammattirakenne-ennuste MARE Työvoima väliraportti Haastattelukommentit ELINKEINOELÄMÄ Kansantalous kasvaa voimakkaasti Osaamis- ja teknologiavetoinen tuotantotoiminta jatkaa todennäköisesti kasvua Tuotannon ja palvelun rajat hämärtyvät entisestään Uhkana verotuksen kiristyminen ja yritysten pako Suomesta Uhkakuvissa energia kallistuu ICT-alalla saattaa olla edessään ongelmia Tavoitellussa tulevaisuudessa teknologia sekä palvelee ihmistä että tuo taloudellista kasvua Kansainvälinen verkottuminen tehostuu Ympäristöteknologioiden mahdollisuudet ovat todentuneet Kasvua odotetaan erityisesti Venäjältä Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin Kauppa- ja teollisuusministeriön arviot uuden talouden vaikutuksista elinkeinorakenteeseen Tulevaisuusvaliokunnan visio työn tilasta Työvoima 2020-raportti ETLAn avainklusterit ETLAn julkaisuja 31

6 (92) Tulevaisuusvaliokunnan Geronteknologia-arvioinnin loppuraportti Rakennusteollisuuden oma visio lähivuosien kehityksestä Tietoteollisuuden ICT-osaaminen Haastattelukommentit KOULUTUSJÄRJESTELMÄ Muuttumattoman kasvun tilanteessa perusrakenne säilyy Elinkeinoelämän tarjoamat työllistymismahdollisuudet eivät ohjaa koulutukseen EU yhtenäistää koulutusta ja kansainvälinen kilpailu lisääntyy Oppimis- ja kehitysväsymys uhkaavat näivettää koulutusjärjestelmän Uhkakuvissa työelämä ja koulutusjärjestelmä eivät kohtaa Yksityiskoulut lisääntyvät merkittävästi taustalla kova kansainvälinen kilpailu osaamisesta Toiveiden mukainen koulutusjärjestelmä verkostoituu ja täyttää yksilölliset tarpeet Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin ICT-osaaminen Esimerkki alueellisesta ennakoinnista Työvoima raportti Aloituspaikkatarve koulutusaloittain MITENNAn mukaan Aloituspaikkatarve toimialoittain MITENNAn mukaan Haastattelukommentit OSAAMINEN Kansainvälisyys lisääntyy edelleen Osaamisen monipuolisuuden vaatimukset lisääntyvät edelleen Käyttöliittyminen hallintavaatimus kädentaitoja yleisempää Osaaminen ja osaamistarpeet ovat lähentyneet määrällisesti ja laadullisesti Uhkana työelämän tarpeiden ja koulutusjärjestelmän huono kohtaanto Toiveskenaarioissa humanismi ja teknologia kohtaavat toinen toisensa Ammattiosaamista arvostetaan jatkossakin Tulosten vertailu muihin osaamisen kuvauksiin Tietoyhteiskunnan osaamistarpeita Osaamistarpeet ETLAn avainklusterien mukaan ICT-osaaminen SET ry:n ja Tekesin osaamisvisio Pohjois-Pohjanmaan osaamistarpeita Haastattelukommentit 76

7 (92) 5. GLOBALISAATIO Globalisaatioskenaariot Tulosten vertailua Työvoima raporttiin Haastattelukommentit EU EU:n kehitysskenaariot Tulosten vertailua EU:n komission näkemyksiin Maahanmuuton laajuus tulevan EU:n sisällä Vaikutukset ulkomaankauppaan EU:n laajenemisen vaikutus eräille toimialoille EU:n itälaajentumisen vaikutukset Työvoima raportin mukaan Haastattelukommentit HYVINVOINTIVALTIO Hyvinvointivaltioskenaariot 86 LÄHTEET 90 LIITE 1: TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET 91 LIITE 2: PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ 92 LIITE 3: HAASTATELTAVAT 92

8 (92)

9 (92) 1. TYÖLLISYYS 1.1. Muuttumattoman kasvun mukainen työllisyyskehitys ennakoidaan suotuisaksi Tulevaisuusluotaimen työryhmät kuvasivat ensin niin sanotun business as usual -skenaarion eli muuttumattoman kasvun tilanteen. Se kuvaa tulevaisuutta sellaisena kuin se olisi, jos mikään ei varsinaisesti muuttuisi käsitys muutoksesta olisi yhteneväinen kasvun kanssa. Kehitys jatkuisi hyvin samankaltaisena, samalla nopeudella ja samaan suuntaan kuin nyt. Jos Suomen kehitys jatkaa tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, työryhmät ennakoivat Suomen työllisyystilanteen suotuisaksi: Työllisten määrä on pystytty pitämään vuoden 2002 tasolla. Tämä on edellyttänyt toimenpiteitä työvoimavarojen lisäämiseksi. Mm. eläkeikä on noussut 59:stä 61:teen. Työvoimareservien määrä onkin pudonnut kolmanneksella. Maahanmuuttajista, joita Suomeen tulee koko 2000 luvun alkupuolen tasaisesti n vuodessa, jo on työllisiä. Venäjä on Suomelle tärkeä kumppani ja iso osa maahanmuuttajista tuleekin Venäjältä. Tyky-panostuksia on lisätty ja työelämässä viihdytään ja jaksetaan kauempaan (TR4) Vallitseva asenneilmasto ei kuitenkaan tue tasaista työllisyyttä Toisaalta nykykehityksessä nähdään myös työllisyyden kannalta epäedullisia muutosvoimia: Suhtautuminen työhön alkoi rapautua 1990-luvulla. Työtä tehdään, kun kiinnostaa. Sitoutuminen yhteen työnantajaan vähenee. Työt ovat enimmäkseen projektiluonteisia (TR2). Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Heikki Havénin artikkelissa Tietoaika -lehdessä (3/2002) on esitelty korkeakoulutettujen keskittymistä. Artikkelissa kuvataan kuinka työvoima menee sinne missä työpaikkoja on ja toisin päin; yritykset sijoittuvat alueille, joissa on tarjolla osaavaa työvoimaa. Laajat työmarkkinat ja kehittymismahdollisuudet houkuttelevat koulutettuja työntekijöitä. Tällöin sitoutuminen vähenee ja työpaikasta lähdetään helpommin Uhkaskenaarioissa ennustetaan pulaa ammattiosaamisesta Muuttumattoman kasvun lisäksi ennakoitiin mahdollisia uhkaskenaarioita. Uhkaskenaarioista nousee esille pelko ammattiosaamisen loppumisesta:

10 (92) on kaksi vaihtoehtoa: joko halpatyövoimaa virtaa Suomeen yli tarpeenkin tai emme saa ulkomaista työvoimaa houkuteltua kuin vähäisessä määrin ja meillä on sietämätön työvoimapula. Ammattiosaajista on molemmissa vaihtoehdoissa pulaa (TR2). Ammattiosaaminen on mennyttä, mutta toisaalta eläkeläisten kädentaitoja hyödynnetään (TR5) Ihmiset muuttavat takaisin maaseudulle. Kasvukeskuksissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työpaikat eivät kuitenkaan muuta ihmisten perässä maalle eli moni valitsee tietoisen työttömyyden. Monet isot yritykset etenkin metallialalla mm. laivanrakennus siirtävät tuotantonsa kokonaan ulkomaille. Verotulot vähenevät ja maa ajautuu lamaan. Muuttoliike tyrehtyy, sillä Suomen huono ulkomaalais- /maahanmuuttajapolitiikka on kuuluisa ympäri maailman (TR4). Toisaalta työllisyystilanne saattaa uhkien toteutuessa heikentyä erittäin voimakkaasti: Laivaliikenne Viroon on aktiivista, koska suomalaiset käyvät siellä työssä (TR5) Tavoiteltu tulevaisuuskuva työllisyydestä on maahanmuuttajien varassa Työryhmät ennakoivat myös tavoitellun tulevaisuuden eli mahdollisuuksien skenaariot. Niiden mukaan työllisyys voi parhaassa mahdollisessa tapauksessa kehittyä jopa täystyöllisyydeksi, kunhan maahanmuuttopolitiikka toimii hyvin: Suomesta on tullut houkutteleva vaihtoehto ammattitaitoiselle työvoimalle mm. hyvin hoidetun maahanmuuttopolitiikan ansiosta. Tämän seurauksena Suomen väkiluku on noussut 6 miljoonaan. Väestökasvua on myös edesauttanut hyvä sosiaaliturva, josta kansalaisilla ja eripuolueilla on yhteinen mielipide (TR4). Täystyöllisyys saa aikaan sisäistä koheesiota ja hyvinvointia ja syrjäytymisen vähentymistä. Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ja maahanmuuttajia käytetään hyvinvointipalvelujen tuottamisessa (TR1) Maahanmuuton onnistumisesta on myös epäilyksiä Tulevaisuusluotaimen toimialojen kehitystä ennakoiva työryhmä oli muita epäilevämpi maahanmuuton lisäämisen onnistumisesta jopa toiveskenaariossaan: Kasvun on tehnyt mahdolliseksi viennin kasvu, koska merkittävää kuluttavan työikäisen väestön kasvua ei odotusten mukaisesti ole tapahtunut ja toisaalta Suomi ei myöskään ole houkutellut merkittäviä määriä maahanmuuttajia (TR3).

11 (92) 1.6. Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin Opetushallituksen MITENNA Useat ennakointiraportit ovat yhtä mieltä siitä, että uutta työvoimaa tullaan kuluvan vuosikymmenen aikana tarvitsemaan runsaasti suurten ikäluokkien merkittävän työmarkkinoilta poistumisen takia. Koulutustarvetta ennakoivilla asiantuntijoilla on kuitenkin poikkeavia näkemyksiä, mistä osaamisesta erityisesti olisi syntymässä pulaa. Toiset painottavat ammattiosaamista, toiset asiantuntijaosaamista. Ammattirakenteen muutosta on mallinnettu toinen toisistaan poikkeavalla tavalla kolmessa hankkeessa: opetushallituksen MITENNAssa, ennakointiasiantuntija Keijo Mäkelän kehittämä maakuntien ammattirakenteen ennustemallissa MAREssa ja työministeriön Työvoima raportissa. Näkemyseroista huolimatta on merkille pantavaa, että kaikissa kolmessa ammattirakenteen muutosta kuvaavassa ennusteessa teollisen työn työvoimatarve on lähivuosina suuri. Ajanjaksolla tarvitaan yli miljoona uutta työntekijää Työllisyys kasvaa eniten asiantuntija- ja hoitotyössä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointiprojektin (MITENNA) mukaan koko työllisen työvoiman määrä 2010 olisi henkilöä, mikä on noin suurempi kuin vuoden 1995 työllinen määrä. Lisäksi uutta työvoimaa tarvitaan korvaamaan vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta johtuvaa työvoiman poistumaa, jonka suuruus on noin Uuden työvoiman kokonaistarve on jaksolla noin henkilöä. Vuosina ennakoidaan asiantuntijatyön ja hoitotyön työllistävän yhä enemmän työntekijöitä. Työvoiman määrä kasvaa eniten hoitotyössä (ennen kaikkea sosiaali- ja vapaa-aika-alan työ sekä sairaanhoitajat ja vastaavat), talouden ja hallinnon (johto- ja asiantuntijatyö sekä markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat) sekä tuotannon ja liikenteen (mm. sähkötyö) johto- ja asiantuntijatyössä. Nämä ovat myös 1990-luvun alun pysähdyksen jälkeen nopeimmin kasvavia ammattilohkoja. Kahdessa ensin mainitussa kasvu on keskimäärin yli 2 % vuodessa. Myös opetus- ja kulttuurityön työvoima kasvaa, mutta hitaammin kuin edelliset. Työllisyys kasvaa myös palvelutyössä

12 (92) Teollisen työn ja rakennustyön ammattilohkojen pitkään jatkuneen pienenemisen ennakoidaan kääntyvän lievään nousuun. Lähinnä käytännön työntekijäammatteja sisältävässä palvelutyössä ennakoidaan tapahtuvan merkittävää työllisten määrän kasvua. Toimistotyötä tekevien määrä vähenee edelleen, mutta kuitenkin hitaammin kuin kaudella Tämä on suurista ammattilohkoista ainut, jossa vuosikymmenen vaihteen jälkeen alkanut elinkeinoelämän elpyminen ei näytä pystyvän pysäyttämään työvoiman vähenemistä. Maa- ja metsätaloustyön työvoima vähenee edelleen, mutta hitaammin kuin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Työvoiman kysynnän kasvun osuus kokonaistarpeesta vain viidennes Suuri koulutustarve käytännön ammatteihin Ammattien ja työtehtävien muutoksesta seuraa aiempaan verrattuna toisenlaisia osaamistarpeita, mutta ammatillisen koulutuksen tarve käytännön ammatteihin säilyisi MITENNAn mukaan silti suurena. Tämä johtuu siitä, että työvoiman kysynnän kasvun osuus on noin 20 % ja poistuman osuus noin 80 % uuden työvoiman tarpeesta. Työvoimalta vaadittava koulutus on näissä kahdessa ryhmässä hyvin erilainen. Poistuma vaikuttaa huomattavasti uuden työvoiman koulutustarpeeseen, erityisesti käytännön ammateissa. Poistuma on suurin niissä ammateissa, joiden työntekijät ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, työtehtävät ovat fyysisesti raskaita ja työntekijöiden koulutustaso on alhainen. Asiantuntijatyön ammateissa poistumat jäävät huomattavasti alhaisemmiksi eli noin 35 %:iin. Noin kahdelta kolmasosalta poistumaa korvaavista työntekijöistä edellytetään ammatillista peruskoulutusta. Poistumaa korvaamaan tarvitaan runsaasti ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita nuoria erityisesti keskeisille teollisuuden aloille kuten koneja metallitekniikan, rakennus- ja talotekniikan, auto- ja kuljetustekniikan sekä monille palvelualoille kuten kiinteistö- ja siivoustyön, myyntityön ja toimistotyön aloille. Koulutustarve käytännön ammatteihin olisi suurta siitä huolimatta, että poistumasta osa korvautuu ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneilla tai että ammateista poistuneiden tilalle ei oteta ketään. Kun tiedetään, että ammatillinen koulutus ei houkuttele riittävästi osaavia nuoria ja keskeyttäminen on suurta, työvoimapula näyttää MITENNAn lukujen valossa ilmeiseltä. (lähde 1) Taulukko 1. Ammattirakenteen muutos vuosina , MITENNA

13 (92) Ammattiryhmä Työllisten määrän Muutos Poistuma Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 7 Palvelutyö Toimistotyö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Opetus- ja kulttuurityö Suojelualan työ Tuntematon Yhteensä Maakuntien ammattirakenne-ennuste MARE Uuden työvoiman tarve MARE maakuntien ammattirakenne-ennuste on Keijo Mäkelän tuottama ennakointimalli, jolla on tehty maakunnittaisia laskelmia työvoimatarpeesta. Valtakunnallinen ennuste on saatu siten, että maakunnista on summattu läänien ja näistä edelleen koko maan työvoimatarve vuoteen Taulukko 2. Ammattirakenteen muutos vuosina , MARE Ammattilohkot Työllisten määrän muutos Poistuma Uuden työvoiman tarve Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä

14 (92) Työvoima väliraportti MARE-ennusteen mukaan työvoiman tarve painottuu ennustejakson alkuun niissä ammattiryhmissä, joissa se johtuu kokonaan poistumasta. Sen sijaan kasvavien ammattiryhmien työvoimantarve painottuu jakson loppupuolelle, koska silloin niiden poistuma alkaa kasvaa. (lähde 13) Työministeriö julkaisi keväällä 2002 Työvoima väliraportin. Hankkeen tavoitteena on kehittää kestävään kehitykseen perustuvaa talous- ja työllisyysstrategiaa täystyöllisyyden aikaansaamiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Hankkeen tulokset palvelevat EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisten Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmien laatimista. Se tukee myös Suomen linjauksia OECD:ssä, ILO:ssa sekä EU:n työllisyysstrategian valmistelussa. Hankkeessa on yhdistetty aikasarjoihin ja mitattaviin suureisiin perustuva analyysi laadulliseen arviointiin. Uuden työvoiman tarve jaksolla yli henkeä Kaksi vaihtoehtoa ammattirakenteen muutokselle Työvoima väliraportin mukaan arvio uuden työvoiman (työllisten) tarpeesta saadaan laskemalla yhteen työllisyyden muutos ja poistumat ammattiryhmittäin. Selvityksen mukaan uuden työvoiman tarve vuosina on noin henkeä, mikä on 43 % vuoden 2000 työllisten määrästä. Työvoiman poistuma- ja tarve-ennusteet esitetään ammattiryhmittäin vuoteen Raportissa ennakoidaan niin kutsuttu perusuravaihtoehto, jossa teollisen työn ammattiryhmässä työllisyys säilyisi nykytasolla vuoteen 2005 ja lähtisi sen jälkeen laskuun ja saavuttaisi 1990-luvun puolivälin alhaisen tason vuonna Tuotannon ja liikenteen sekä talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyön ammattiryhmissä työllisyys sen sijaan jatkaisi voimakasta kasvua koko ajanjakson Raportissa esitetään myös nopean ammattirakenteen muutoksen mukainen kehitys eli teknologiavaihtoehto. Siinä teollisen työn ammattiryhmän työllisyys heikkenee vielä jyrkemmin kuin niin kutsutussa perusuralaskelmassa. Toisaalta tuotannon ja liikenteen ja talouden ja hallinnon johtoja asiantuntijatyön työllisyys nousisi merkittävästi. Johto- ja asiantuntijatyö nousisi ylivoimaisesti suurimmaksi ammattiryhmäksi. Taulukko 3. Ammattirakenteen muutoksen perus- ja teknologiaurat, Työvoima 2020

15 (92) Ammattiryhmä Työlliset 2000 Poistuma Perusura/teknologiaura Työvoimatarve Perusura/teknologiaura Teollinen työ / / Tuotannon ja liikenteen / / asiantuntijatyö Talouden ja hallinnon asiantuntijatyö / / Taulukko 4. Ammattirakenteen muutos vuosina , Työvoima 2020 Ammattiryhmä Työllisyyden muutos Poistuma Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö 7 Palvelutyö Toimistotyö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Opetus- ja kulttuurityö Suojelualan työ Tuntematon Yhteensä Uuden työvoiman tarve teolliseen työhön molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä Maahanmuuttopolitiikkaa täytyy terävöittää Uuden työvoiman tarve Huomattavaa on, että vaikka teollisen työn työllisyys Työvoima raportin mukaan heikkenisi, työvoiman poistuma on niin merkittävää, että uuden työvoiman tarve teolliseen työhön on molemmissa kehitysvaihtoehdoissa vähintään henkeä. Työvoima raportin mukaan vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin henkilöä eli alle 2 % koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti ajatellen hyvin vähäistä. Muutto Suomeen on tähän asti ollut suurelta osin paluumuuttoa ja pakolaisuutta, eikä ole ollut riippuvaista Suomen työllisyystilanteesta. Tulevaisuudessa muuton volyymin määräytymisessä painottunee enemmän kysyntäpuoli, joten maahanmuuttajat työllistyvät paremmin. Mikäli elintasoerot Suomen lähialueilla ja Euroopassa kaventuvat seuraavien 5-15 vuoden aikana, niin maahanmuuton tarjonta vähenee. Raportti

16 (92) ennakoikin, että pysyvän oleskelun sijaan maasta toiseen työssäkäynti, pendelöinti, sekä lyhytaikainen oleskelu Suomessa yleistyvät. EUtasolla muutto uusista jäsenmaista on tärkeä kysymys etenkin Keski- Euroopassa, mutta tämän ohella keskeiseksi nousee muutto kolmansista maista. On kohennettava jo maassa olevien ulkomaalaisten työllisyyttä 1.7. Haastattelukommentit Työvoima raportissa tiedostetaan, millaisia vaikeuksia työvoiman maahantuonnin lisäämiseen liittyy. Raportti ennakoi, että esteeksi ulkomaisen työvoiman houkuttelemiselle saattavat muodostua negatiiviset asenteet ulkomaalaiseen työvoimaan sekä ulkomaalaisten kuva Suomesta. Erityisen tärkeä toimenpide Suomen kuvan parantamisen kannalta ulkomaalaisen työvoiman silmissä olisi maassa jo nykyisin olevien maahanmuuttajataustaisten työttömyyden alentaminen. Nykyisin maahanmuuttajataustaisten työttömyys Suomessa on noin kolminkertainen verrattuna keskimääräiseen työttömyyteen (34 % vuonna 2000), mikä on kansainvälisesti erittäin suurta. Joillakin kansalaisuuksilla työttömyysaste on tätäkin selvästi suurempi, kuten vietnamilaisilla 60 %, somalialaisilla 67,5 % iranilaisilla 62,8 % ja irakilaisilla jopa 76,3 %. Työvoima raportissa arvioidaan vielä, että vaikka maahanmuuttajataustaisten heikkoa työllistymistä selitetään usein työnhakijan puutteellisella kielitaidolla, taustalla olisivat työnantajan asenteiden lisäksi tai sijasta muiden työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet. Yhdeksi selitykseksi maahanmuuttajataustaisten työllistymisesteille on tarjottu ns. tilastollista syrjintää: koska työnantajilla on vähän kokemusta maahanmuuttajataustaisista, he valitsevat varmuuden vuoksi työntekijöitä ryhmistä joista on ennestään kokemusta ja joiden soveltuvuutta on siten helpompaa arvioida. (lähde 9) Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä asiantuntijahaastatteluissa kommentoitiin skenaarioita ja niistä tehtyjä väittämiä. Moni näkemys tai väittämä kyseenalaistettiin. Todettiin esimerkiksi monesti, että Suomen väkiluku ei voi nousta kuuteen miljoonaan kymmenessä vuodessa. Väestöennusteiden mukaan se ei ole mahdollista minkään prosentin todennäköisyydellä. Skenaarioissa mainittu 6000 maahanmuuttajaa vuodessa nähtiin riittämättömäksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Toisaalta haastatteluissa laskeskeltiin, että jos siirtolaisuus hoidetaan täällä samoin kuten Ruotsi hoiti aiemmin, siirtolaista vuodessa on rea-

17 (92) Onko työvoimapula virhearvio? Haastateltavat epäilivät muutenkin uhkaskenaariota Maastamuuttoa pidettiin todellisena uhkana listinen maksimi mikä pystytään hallitsemaan. Tätä asiaa pitäisi pohtia laajasti eli mikä määrä tarvitaan ja mikä määrä pystytään hallitsemaan ja miten. Työvoimapulaan ajautumisesta esitettiin erilaisia mielipiteitä. Useimpien mielestä työvoimapula on väistämätöntä ja se pahenee oleellisesti vuoden 2010 jälkeen. Toisaalta joku taas piti keskustelua työvoimapulasta lähinnä eräänlaisena muoti-ilmiönä, eikä sen pelko ole todellista ainakaan tällä ajanjaksolla ja näin voimakkaana kuin skenaarioissa on esitetty. Perusteluna jälkimmäiselle mielipiteelle oli, että työvoimareservin vuoksi voimme nostaa työllisyysastettamme. Lisäksi toimintojen tehostamisen ja entistä laajemman automatisoinnin ansiosta tulemme toimeen olemassa olevalla työvoiman määrällä. Lisäksi asiantuntijahaastatteluissa epäiltiin, että Suomi ei saa halpatyövoimaa, koska omat järjestelmämme estävät sen saamisen. Myös vallitseva asenneilmasto ei tue työvoiman tänne tulemista. Haastatteluissa todettiin myös, että maalle muuttaminen on hyvin epätodennäköistä eikä siis ole uskottavaa, että näin tapahtuisi suuremmissa määrin. Tätä perusteltiin sillä, että maalta on kadonnut lähes kaikki palvelut, joten siellä asuminen olisi ongelmallista. Tällainen käänne vaatisi todellisen katastrofin tapahtumisen. Maan ajautumista lamaan ei pidetty todennäköisenä. Maastamuutto nähtiin myös haastatteluissa uhkana. Suomen lailla muuallakin Euroopassa tulee olemaan työvoimapula, jolloin liikutaan herkästi parempien etujen perässä. Vaihtoehdot maahanmuutolle eivät tule esiin riittävässä laajuudessa Todettiin, että skenaarioissa työkyvyn parantaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Sen merkitys tulee olemaan suuri. Tykyn avulla voisimme saada työllisiksi huomattavia määriä ihmisiä yhtäältä reservistä ja toisaalta saisimme ylläpidettyä ihmisiä kauemmin työssä. Tykyn avulla voisimme lisäksi vähentää selkeästi mm. sairastamispäiviä. Skenaarioissa tulisi olla vahvemmin keskustelua maahanmuuttajien osaamisesta. Maahanmuuttajista puhutaan blokkina, mutta ei oteta kantaa millaista osaamista he edustavat. Olisi mietittävä aktiivista maahanmuut-

18 (92) Suomessa jyrkkä sukupolvikuilu topolitiikkaa, sillä uhkana voi olla, että tänne tulee rikollista ainesta ja vähän kouluttautunutta väkeä. Skenaarioissa olisi hyvä eritellä ilmiöiden sisäisiä puolia. Kaikkialla maailmassa maahanmuuttajien työttömyys on suurta ja he ovat näin yhteiskunnallinen kulutekijä. Maahanmuuttoon sisältyy aina ongelmia. Haastatteluissa nostettiin esille sukupolvikuilun jyrkkyys Suomessa, sillä meillä on OECDn huonoimmin koulutetut vanhat ikäluokat ja parhaiten koulutetut nuorimmat. Tämä on työttömyyden yksi perusongelma. 2. ELINKEINOELÄMÄ 2.1. Kansantalous kasvaa voimakkaasti Työryhmät analysoivat elinkeinoelämän kehitystä vuoteen 2012, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Kartoitettiin nykytrendejä ja niiden vaikutusta tulevaisuuteen. Tulevaisuusluotaimen toimialojen kehitystä ennakoiva työryhmä suhtautui taloudelliseen kasvuun hyvin positiivisesti. Kasvun on tehnyt kansantalous, joka kasvaa lujaa mutta hallitusti 5 prosentin vuosivauhtia. Teollisuudelta tämä edellyttää 8 prosentin vuosittaista kasvua. (TR3) Osaamis- ja teknologiavetoinen tuotantotoiminta jatkaa todennäköisesti kasvua Kasvuelinkeinojen arveltiin jatkossakin kumpuavan tutkimus- ja kehitystoiminnasta. ICT-ala säilyy vahvana ja perinteinen metsäteollisuus pysyy merkityksellisenä. Ympäristöteknologia nousee merkittäväksi vientituotteeksi. Seuraavassa on otteita skenaarioista: Tiedevetoinen tuotantotoiminta kasvaa edelleen. Samalla metsäteollisuuden asema pysyy vakaana. (TR1). Bio- ja ympäristöklusteri ovat hiljalleen nousemassa metsä- ja tietoliikenneklustereiden rinnalle. Mitään merkittäviä uusia innovaatioita ei synny ja siksi kasvu säilyy maltillisena (TR3). Bioteknologian kehittyminen mahdollistaa kantasolujen hyödyntämisen. Vanhaa bioteknologiaa edustavat terveysvaikutteiset tuotteet, joissa Suomi on kehittynyt kansainväliseksi toimijaksi (TR2). Tietoteknologian klusteri on kasvanut tasaista tahtia ja yleensäkin kasvualat ovat jatkaneet kasvamistaan ja kuihtuvat alat kuihtumistaan (TR3).

19 (92) Nanoteknologian avulla mikropiirit kehittyvät entistä pienemmiksi ja niiden käyttöalue laajenee (TR2) Suomeen kehittyy vahva satelliittiverkostoja ja blue tooth (laitteet kommunikoivat keskenään) -teknologiaa hyödyntävä ICT - palveluteollisuus (TR2) Tuotannon ja palvelun rajat hämärtyvät entisestään Palvelujen ja teollisuuden raja todennäköisesti edelleen hämärtyy. Uutta kasvua syntyy palvelutoiminnoista: Teollisuus on hieman pienentynyt ja palvelujen osuus kasvanut. Osittain kysymyksessä on toimintojen ulkoistamisesta juontuva tilastoharha. Silti väestön ikääntyminen on tosiasiallisestikin kasvattanut palveluiden kysyntää (TR3). Osaamisintensiiviset liiketoimintapalvelut (KIBS) kasvavat merkittävämmäksi elinkeinoksi verkottumisen ja ulkoistamisen tuloksena. Elektroniikka helpottaa yhteiskunnan taakkaa vanhustenhuollossa, terveydenhuollossa ja muissa palveluissa. Informaatio- ja tietotekniikkaa hyödyntävälle elinkeinoelämälle tämä tuo mukanaan runsaasti tuottoisia bisnesalueita joten valtion, kuntien ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö monipuolistuu yksityistämisen ja alihankintayhteistyön myötä (TR2). Business-to-business -alalta on hävinnyt yrityksiä, mutta niiden tilalle on syntynyt kokonainen uusi tietoverkon kehittymiseen pohjautuvat yrityspalveluiden markkinat (TR3). Kaikissa klustereissa markkinointi tapahtuu sähköisesti erilaisten portaalien avulla (TR2) Matalan tuottavuuden tehtävät todennäköisesti siirtyvät Suomesta halpojen kustannusten maihin. Kädentaitoelinkeinojen ennakoidaan kuitenkin elpyvän (TR1). Öljyä korvaavia energiamuotoja kehitetään, mutta tilanne säilyy tässä suhteessa vakaana (TR1) Uhkana verotuksen kiristyminen ja yritysten pako Suomesta Tulevaisuusluotaimen työryhmät kuvasivat myös elinkeinoelämän uhkaskenaarioita vuodelle Liian kireä verotus mainittiin useimmissa työryhmissä tekijänä, joka saattaa viedä Suomea kohti näiden skenaarioiden toteutumista. Työryhmät kuvasivat uhkakuvia värikkäästi seuraavasti: Kiristyneestä verotuksesta johtuen muutama suurin yritys kuten Nokia, Stora Enso, UPM-Kymmene, Metso ja Kone päättää siirtää pääkonttorinsa suotuisamman verotuksen maahan. Tästä seuraa se, että entistä useampi osaaja siirtyy pois Suomesta (TR5).

20 (92) 2.5. Uhkakuvissa energia kallistuu Yrityskuolemien ja ulkomaan etabloitumisen seurauksena yritystoiminta surkastuu (TR3). Metsäteollisuus supistuu ja keskittyy erikoistuotteisiin kuten älytuotteisiin (mm. älykkäät pakkaukset), jotka menestyvät. Metsäteollisuuden tuotekehitysporukka miettii siirtymistä muualle, mutta toistaiseksi toimitaan vielä Suomessa (TR5). Valtio on tehnyt Suomelle kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta epäedullisia veropäätöksiä: Suomi tunnetaan korkean pääoma- ja tuloveron maana. Suuret yritykset kuten Nokia siirtävät toimipisteitään ja tuotantolaitoksiaan ulkomaille ja uudet yritykset ja toimipisteet jo muodostuneen käytännön mukaan suuntautuvat ulkomaille (TR3). Suomeen jää enää matalan tuottavuuden klustereita, joten talous on vuosikymmenen aikana hidastunut ja vuoteen 2010 mennessä pysähtynyt täysin. Matalan tuottavuuden klustereiden rinnalle on syntynyt kirjava joukko konsulttitoimistoja, jotka ovat erikoistuneet yritysten etabloitumiseen ulkomaille. Epätoivoiset yritykset matalan tuottavuuden aloilla tekevät niistä alttiita mafian toiminnalle ja julkisessa keskustelussa välähtää aika ajoin epäilyksiä erityisesti kansainvälisen mafian soluttautumisesta Suomen elinkeinoelämään. Myös ääri-islamin tulosta Suomeen on herännyt epäilyksiä. EU pitää Suomea kuitenkin siinä määrin kurissa, että elinkeinoelämä arvioidaan suhteellisen terveeksi. On selvää, että Suomi luokitellaan elintason ja talouskehityksen puolesta yhdeksi EU:n periferiavaltioista. (TR3). Jäljelle jäänyt suuri osa kansasta on välinpitämätöntä ja henkisesti syrjäytynyttä. Lisääntyneestä välinpitämättömyydestä johtuen koulutuksen arvostus on laskenut ja koulutuksen laatu kärsinyt rahoituksen puutteen takia. Laskeneen hyvinvoinnin seurauksena ihmiset on pakotettu omatoimisuuteen esimerkiksi maanviljelyyn, turkiseläinten kasvatukseen (vihreitä ei enää ole), ja toimimaan Lapinmatkailun parissa. Uniikkeja tuotteita löydetään ja viedään ulkomaille, porotuotteet ovat menestystarina ja Rovaniemi kukoistaa. Tämän kehityksen myötä Lapista on tullut Suomen rikkain alue Lapinmatkailu vetää (TR5). Uhkakuvien Suomessa energian kallistuminen haittaa elinkeinoelämän kasvua: Öljyriippuvuus ei pienenny ja öljyn tarjonta vähenee (ja hinta kasvaa) merkittävästi islamilaisen maailman kuohunnan seurauksena. Erityisesti Saudi-Arabian tilanne aiheuttaa hämmennystä (TR1) ICT-alalla saattaa olla edessään ongelmia ICT-alalla saattaa olla uhkaskenaarioiden mukaan myös ongelmia vuonna Tämä johtuu pelättävissä olevista matkapuhelinten haitallisista terveysvaikutuksista ja maailmantalouden taantumasta:

TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012

TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012 TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012 Väliraportti 1 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Marita Aho, Henni Timonen (toim.) 28.5.2002 2

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

3 AVAINKLUSTEREIDEN TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN PITKÄN AJAN KEHITYS

3 AVAINKLUSTEREIDEN TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN PITKÄN AJAN KEHITYS 31 3 AVAINKLUSTEREIDEN TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN PITKÄN AJAN KEHITYS Kirjoittaja: Olavi Rantala 3.1 Toimiala- ja klusteriennusteiden lähtökohdat Ennustejärjestelmän pääpiirteet Avainklustereiden toimialojen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot