LOPPURAPORTTI. Työelämälähtöinen teollisuuden tuotannonohjaajien koulutusmallin laadinta ja pilotointi Etelä-Savossa ESR-projekti no.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Työelämälähtöinen teollisuuden tuotannonohjaajien koulutusmallin laadinta ja pilotointi Etelä-Savossa ESR-projekti no."

Transkriptio

1 Työelämälähtöinen teollisuuden tuotannonohjaajien koulutusmallin laadinta ja pilotointi Etelä-Savossa ESR-projekti no LOPPURAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä

2 1. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin tavoitteena oli suunnitella, kehittää ja toteuttaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä toisen asteen ja ammattikorkeakouluasteen väliin sijoittuva tutkintotavoitteinen tuotannonohjaajakoulutus. Hankkeessa pilotoitiin uudentyyppisen tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinnon sisältöjä ja testattiin samalla jo olemassa olevan tekniikan erikoisammattitutkinnon soveltuvuutta teollisuuden työnjohtotutkinnoksi. Tavoitteena oli luoda työelämälähtöinen ja joustava suunnittelu- ja toteutusmalli yhteistyössä yrityselämän kanssa. Pilottikoulutuksen opetussuunnitelman pohjana oli hankkeen alkuvaiheessa toteutettujen yrityshaastattelujen kautta saatu tieto alan ammattitaitovaatimuksista ja työnjohtotason henkilöiden osaamisvaateista. Koulutussisältöjä ja tutkinnon ammattitaitovaatimuksia käytiin läpi uudelleen alan yritysten johdon kanssa koulutuksen toteutusvaiheessa. Arvokasta tietoa tutkinnon ja koulutuksen kehittämiseksi saatiin myös näyttöjen arviointikeskusteluissa ja opiskelijapalautteiden avulla. Hankkeen aikana panostettiin yritysten ja oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön koulutuksen suunnittelussa ja osaamisen arvioinnissa. Sisältöjen käyminen läpi yhdessä työelämän edustajien ja arvioijien kanssa luo hyvän pohjan vastavuoroiselle kehittämiselle. Hankkeen aikana luotu toiminta malli laajenee muihin tekniikan ja liikenteen tutkintoihin. Hankkeessa kartoitettiin osaajaverkostoa tekniikan alalla sekä kehitettiin sisältöjä ja joustavia toteutusmalleja yhdessä oppilaitostoimijoiden kanssa. Tuloksena on oppilaitoksen muiden alojen jo käytännöksi muotoutuneen opintotarjontasuunnitteluprosessin soveltaminen tekniikan ja liikenteen alalla. Toimintojen yhtenäistämistä muun joustavan opintotarjonnan kanssa jatketaan vuonna Työnjohtajan ammattitaitovaatimuksista ja koulutuksen sisällöistä ja painotuksista keskusteltiin säännöllisissä tapaamisissa Itä-Suomen verkoston toimijoiden kanssa. Toimijaverkoston tavoitteena oli uusien tutkintopainotusten selvittäminen yhdessä opetusviranomaisten ja tutkintotoimikunnan kanssa. Hankkeen tuloksena saatiin aikaan luonnos tekniikan erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteiden muuttamisesta. Toimijoiden luonnos ja muutosesitys esiteltiin tekniikan eat:n tutkintotoimikunnan tilaisuudessa. Projektin kohderyhminä olivat Etelä-Savon teolliset yritykset ja niiden kokeneet työntekijät, joilla on perusvalmiudet kouluttautua vaativiin esimiestehtäviin sekä vähintään viiden vuoden työkokemus alalta. Mikkelissä tutkinnon suoritti 6 henkilöä 4 eri yrityksestä. 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Opistotason koulutuksen loputtua kävi melko nopeasti selville, että esim. rakennustoiminnan ja rakennusteollisuuden tehtäviin, joita aikaisemmin olivat hoitaneet teknikot tai opistotason koulutuksen suorittaneet henkilöt, ei hakeutunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. Tähän osaajapulaan alkoivat työnantajat sekä heidän edustamansa toimijat etsiä erilaisia ratkaisumalleja. Yksi tällainen vaihtoehto oli ns. teknikko-koulutuksen kaltaisen koulutuksen luominen nykyistä tutkintorakennetta kunnioittaen. Tähän haasteeseen tarttuivat myös hankkeessa mukana olevat kuntayhtymät. Ylä-Savon ammattiopisto ja Mikkelin ammattiopisto saivat hankkeen suunnitteluun mukaan myös

3 Teollisuuden Työnantajien maakunnallisen edustuksen sekä työntekijäpuolen edustuksen. Hankkeeseen tuli mukaan myös Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteisiin suunniteltiin päästävän koulutuksen keinoin. Koulutuksen sisältönä oli teollisuuden tuotannonohjauksen tehtävissä tarvittava osaaminen. Koulutus suunniteltiin niin, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus suorittaa tutkinto työn ohessa. Tavoitteena oli suunnitella koulutuksen sisältö ja toteutusmalli yhteistyössä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden sekä heidän edustamiensa yritysten kanssa. Projektin kohderyhminä olivat Etelä-Savon teolliset yritykset ja niiden kokeneet työntekijät, joilla on perusvalmiudet kouluttautua vaativiin esimiestehtäviin sekä vähintään viiden vuoden työkokemus alalta. 3. Projektin toteutus ja yhteistyö 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta Pilottikoulutuksen kohderyhmänä olivat sellaiset yritykset, joissa oli työnjohdollisia tehtäviä, ja joissa työnjohtajan taitoja ja tietoja puuttuivat henkilöiltä, joita yritys oli ajatellut työnjohtotehtäviin. Koulutukseen valikoitui henkilöitä, jotka toimivat työnjohtajan tehtävissä, mutta halusivat saada lisää osaamista tähän työtehtävään. Lisäksi koulutukseen ilmoittautui henkilöitä, jotka olivat potentiaalisia ehdokkaita yrityksissä avoimeksi tuleviin työnjohtajan tehtäviin. Tästä kohderyhmästä moni keskeytti koulutuksen. 3.2 Eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen hallinnoijana toimi Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän Mikkelin aikuiskoulutuskeskus vuoden 2006 alkuun saakka. Pilottikoulutuksen toteutti Mikkelin aikuiskoulutuskeskus. Itä-Suomen verkoston yhteistyötä tehtiin Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Synergiaetua haettiin hankkeen ja pilottikoulutuksen toteutuksessa, yhteisten johtopäätösten ja esitysten teossa sekä levitystoimissa. Hankkeen alussa tunnusteltiin yhteistyömahdollisuuksia Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Projektin hallinnointi siirtyi helmikuun 2006 alusta Mikkelin aikuiskoulutuskeskukselta Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän kehittämisyksikölle. Projektipäällikkönä toimi vuoden 2006 joulukuuhun asti Kari Kotsalainen. Hän siirtyi toisiin tehtäviin joulukuussa Koulutus toteutettiin aikuiskoulutuskeskuksessa ja siitä vastasi vuoden 2005 loppuun saakka Tapio Syväoja. Vuoden 2006 alusta hankkeen loppuun saakka koulutussuunnittelusta vastasi projektiasiantuntija Teija Pylkkänen. Projektipäällikkönä toimi vuoden 2007 helmikuun alusta Pekka Matilainen. Projektiryhmän kanssa käytiin vuosina 2006 ja 2007 säännöllisiä palavereja, joissa käytiin läpi mm. opiskelijoiden tilannetta, koulutussuunnittelua, hankkeen levitystä, tutkintojen kehittämistoimenpiteitä. Samalla toteutettiin myös hankkeen sisäistä arviointia. Mukana palavereissa olivat tutkintovastaava, projektipäällikkö, projektiasiantuntija ja hankekoordinaattori. Koulutussuunnittelijana toiminut projektiasiantuntija kävi koulutuskokonaisuuksien sisältöjä ja aikatauluja läpi opettajien ja kouluttajien kanssa erillisissä palavereissa. Samalla testattiin opetussuunnitelman toimivuutta.

4 3.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hanke toteutettiin samansisältöisinä omina hankkeinaan sekä Etelä-Savossa (Mikkeli) että Pohjois-Savossa (Iisalmi ja Kuopio). Pilottikoulutus aloitettiin Iisalmessa ja Mikkelissä vuoden 2005 alussa, Kuopiossa vuoden 2006 maaliskuussa. Itä-Suomen tason yhteistyö käynnistyi vuonna 2006 ja hankepalavereja pidettiin säännöllisesti toimijoiden kesken syksyyn 2007 saakka. 3.4 Pilottikoulutuksen toteutus Hankkeessa pilotoitiin uudentyyppisen tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinnon valmistavan koulutuksen sisältöjä. Toteutuksen lähtökohtana oli luoda työelämälähtöinen ja joustava suunnittelu- ja toteutusmalli yhteistyössä yrityselämän kanssa. Pilotissa oli seuraavia sisältöjä: Vuonna 2006 toiminnan painopisteiksi muodostuivat hankkeen kohderyhmän kannalta teoreettisten opintojen kytkeminen käytännön työtoimintaan ja yritysten kehityshankkeisiin, opintokokonaisuuksien arviointi ja kehittäminen sekä ohjauskäynnit yrityksissä sekä näyttötutkintojärjestelmästä tiedottaminen. Pilottikoulutuksen opinnot etenivät vuonna 2006 suunnitelmien mukaisesti. Opiskelijoita oli vuoden 2006 alussa 12 ja vuoden lopussa 8. Koulutuksen lähiopetusjaksoja toteutettiin keskimäärin kahtena viikonloppuna kuukaudessa perjantai-iltapäivisin ja lauantaisin, syksyllä 2006 useammin. Koulutukselle luotiin vuoden 2006 alussa oma kokonaisuus MAKK:n moodle -oppimisympäristöön. Opintoihin liittyvä tiedotus ja keskustelu hoidettiin pääasiassa moodlen kautta. Tiedotuksen hoiti vuoden 2006 alusta alkaen pääasiassa projektiasiantuntija. Opiskelijat oppivat hyödyntämään oppimisympäristöä ja kirjautuivat ympäristöön säännöllisesti koulutuksen loppuun saakka. Helmikuussa 2006 opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan erillisellä lomakkeella, joka suunniteltiin erikseen vastaamaan opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita sekä tavoitetutkinnon osaamisvaatimuksia. Väliarvioinnilla oli kaksi päätavoitetta. Verratessaan

5 omaa osaamistaan OPS:ssa esitettyihin kokonaisuuksiin opiskelija sai kokonaiskuvan tutkinnon laajuudesta, sisällöistä ja ammattitaitovaatimuksista. Oppilaitos sai uutta arvokasta tietoa OPSin työelämäläheisyydestä ja eri osa-alueiden tarpeellisuudesta. Arviointilomakkeista saatu tieto koottiin raportiksi. Yhteenveto annettiin tiedoksi myös opiskelijoille kommentointia varten. Saatua tietoa hyödynnettiin opiskelijoiden ohjauksessa ja vuoden 2006 lähiopintojen jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnitelmista sovittiin aina yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Arviointilomakkeen vastaukset ja henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet käytiin lisäksi läpi keskusteluissa jokaisen opiskelijan kanssa maalis-huhtikuussa Keskustelut käytiin kunkin opiskelijan työpaikalla ja mukana oli myös opiskelijan esimies/ esimiehet. Oman osaamisen arvioinnin myötä opiskelijoita alettiin ohjata myös tuleviin näyttöihin. Tutkintojärjestelmä käytiin tässä vaiheessa tarkemmin läpi myös yritysten kanssa. Alustava näyttötehtävien suunnittelu aloitettiin. Yritysten kanssa asetettiin tavoitteeksi suorittaa tekniikan erikoisammattitutkinnon (TEAT) näytöt pääosin vuoden 2006 loppuun mennessä. Ensimmäiset näytöt annettiin syksyllä Tutkintovastaava kävi yrityksissä arvioimassa toiminnalliset näytöt. Myös kokoavat arviointikeskustelut käytiin yrityksissä. Näytöt etenivät pääosin suunnitellusti. Yhdessä yrityksessä näytöt siirrettiin kokonaisuudessaan vuoden 2007 puolelle kiireisen työtilanteen vuoksi. 3.5 Sisältöjen kehittäminen yhdessä yritysten kanssa Vuonna 2006 paneuduttiin opetussuunnitelman kehittämistyöhön. Opetussuunnitelma on liitteenä 1. Työnjohtajan ammattitaitovaatimuksista ja koulutuksen sisällöistä ja painotuksista keskusteltiin kunkin opiskelijan työpaikan edustajien kanssa. Kustakin keskustelusta tehtiin yhteenveto. Liitteenä 2 on esitetty koonta yritysten kommenteista. Yritysten edustajat antoivat luvan kommenttiensa eteenpäin antamiseen. Vuoden lopussa tiivistettiin myös Itä-Suomen verkoston yhteistyötä ja sovittiin opetussuunnitelman kehittämisestä yhdessä. Itä-Suomen verkostossa oli kokemuksia amk-opintojen liian korkeista vaatimuksista työnjohtotason koulutusta ajatellen. Mikkelissä amk-opintoihin ei lähdetty. Myöskään yritykset eivät nähneet amk-opintoja lisäarvoa antavana, vaan olivat tyytyväisiä aikuiskoulutuskeskuksen työelämäläheiseen toteutustapaan. Keväällä 2006 kartoitettiin opiskelijoiden halukkuutta osallistua työpaikkaohjaajakoulutukseen. Työpaikkaohjaajakoulutus otettiin esille yrityskäyntien yhteydessä, mutta näyttöjen rinnalla opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta ottaa ylimääräisiä tavoitteita. Työpaikkaohjaajakoulutusta pidettiin kuitenkin muutamassa yrityksessä tärkeänä ja tulevaisuudessa mahdollisena. Kartoitusta jatkettiin tekniikan alan yrityksissä Pätevä hankkeen työelämäjaksojen aikana syksyllä Keskustelu työpaikkaohjaajakoulutuksen uudistamisesta on myös käynnistetty. Vuonna 2007 toteutuksessa olivat keskiössä tuotannonohjaajakoulutuksen sisällön kehittäminen, näyttöjärjestelyt yritysten kanssa, näytönarvioinnit yrityksissä, tiedottaminen uusille yrityksille, päätös- ja levitysseminaarin suunnittelu ja koulutuksen ja tulosten arviointi yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Laajempaa keskustelua Itä-Suomen tasolla ja valtakunnallisestikin käytiin työnjohtajakoulutuksen ja eat-tutkintojen kehittämisestä sekä tutkinnon perusteiden uudistamisesta yhdessä eri toimijoiden kesken. Hankkeen laajempien tavoitteiden kannalta toiminta keskittyi tuotannonohjaajakoulutuksen opetussuunnitelman rakenteen ja sen sisällön kehittämiseen yhdessä työelämän edustajien kanssa. Keskustelut käytiin kaikkien hankkeessa toimivien yhteistyöyritysten

6 kanssa. Vuonna 2006 tiivistettiin yhteistyötä (mm. ops- ja näyttöyhteistyö) Ylä-Savon toimijoiden kanssa. Samalla kartoitettiin uudelleen mahdollisia yhteistyökuvioita hyväksiluvun ja jatko-opintomahdollisuuksien suhteen. 4. Projektin tulokset ja tavoitteiden toteutuminen Hankkeeseen osallistuneet yritykset saivat täsmäkoulutettuja esimiehiä. Koko tutkinnon suoritti hankkeen aikana 6 opiskelijaa. Opiskelijamäärän väheneminen johtui osittain opiskelijoiden omista valmiuksista suorittaa tutkinto, osittain yhteistyöyritysten tekemistä ratkaisuista. Kahden opiskelijan kohdalla suunnitelmat muuttuivat taustaorganisaation konkurssin takia. Opiskelijoilta kerättiin välipalaute koulutuksen sisällöistä ja koulutusjärjestelyistä kesäkuussa 2006 Webropol -järjestelmän avulla. Kyselyyn vastasi viisi opiskelijaa. Palautteen keskiarvo (asteikolla 1-5) koulutusjärjestelyjen osalta oli 3,7, koulutuksen sisällön osalta 3,1, opetuksen ja ohjauksen osalta 3,3, oman ja ryhmän työskentelyn osalta 3,7 ja työelämäläheisyyden osalta 3,9. Lisäksi välipalautekeskustelu käytiin vuoden 2007 maaliskuussa ryhmäkeskusteluna. Loppupalaute kerättiin Webropolin kautta muutama kuukausi koulutuksen päättymisen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen marraskuussa Kyselyyn vastasi kaikki 6 tutkinnon suorittajaa. Palautteiden keskiarvot olivat parantuneet huomattavasti. Palautteen keskiarvo koulutusjärjestelyjen osalta oli 4,2, koulutuksen sisällön osalta 3,9, opetuksen ja ohjauksen osalta 4,0, oman ja ryhmän työskentelyn osalta 4,4 ja työelämäläheisyyden osalta 4,5. Yleisarvosana koulutuksesta oli 4,0, mikä ylittää oppilaitoksen tavoitearvon 3,8. Tutkinnon suorittamiseen liittyvät kehittämishankkeet ja näyttötehtävät suunniteltiin yhdessä esimiesten ja työpaikkojen edustajien kanssa niin, että ne hyödyttivät suoraan yritysten tuotantoprosessien kehittymistä. Tässä onnistuminen näkyi myös loppupalautteessa: kysyttäessä taustaorganisaation hyötymistä tutkintoon liittyvistä kehittämishankkeista oli keskiarvo 4,8. Seuraavassa on esimerkkejä tutkinnon suorittajien kehittämishankkeista: o Laatukäsikirjan työstäminen (tavoitteena CE-merkki) sisältönä toimintaketjut, työohjeet ja toimintaohjeet, työkuvaukset, käytännön työn kuvaus (toimintatavat), selkeät määritelmät, perehdyttäminen, virheraportit, mittaukset ja mittauspöytäkirjat, työturvallisuusohjeet, alihankinta o Logistiikka-ketjujen parantaminen o Koesahaus: saantojen laskeminen, sahausarvo jokaiselle tukille (eri laadun vaikutus tuotantoon, sydäntavarakappaleet, kuoren osuus) o Elementtihallin lay outin ja uusinvestoinnin suunnittelu ja sen vaikutusten mietintä yrityksen toimintaan (jälkiputsi, rouheasema, henkilöstö, kulut, oletusarvot, kuoletukset jne.) sekä hankkeen esittely johdolle o Betoniaseman markkinointisuunnitelma (kehittäminen, kilpailutilanne, yhteydet asiakkaisiin) o Ulkomaille lähtevän työntekijän/ supervisorin perehdyttämiskansio ja ohjeistus Koulutuksen suunnittelu yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kesken kehittivät vastavuoroisesti organisaatioita: yritykset saivat ajankohtaista tietoa tutkintojen nykytilasta ja tulevaisuudesta ja oppilaitos sai kokonaiskuvan tekniikan alan tilanteesta ja alan ammattitaitovaatimuksista. Opiskelijoiden ala- ja yrityskohtaisia kehittämishankkeita oli tarkoitus jakaa eri opettajille. Tavoitteena oli kohottaa opettajien tietämystä teollisuuden toimintatavoista, -kulttuurista ja uusista teknologioista. Näillä ohjauskäynneillä korvattiin alkuperäisessä

7 hankesuunnitelmassa olleet opettajien työelämäjaksot. Tarkoituksena oli, että opettajien käymät keskustelut opiskelijoiden ja yritysten henkilöstön kanssa auttaisivat heitä ymmärtämään kunkin alan erityispiirteet, ydintaidot ja tiimimäisen/prosessimaisen ajattelu-, työskentely- ja toimintatavan. Ohjaus toteutui muutaman opettajan kohdalla. Elintarvikealan opettajan vastuulla oli tämän alan yrityksen ohjauskäynnit. Tutkintovastaava kävi syksyn 2006 aikana 4 työpaikalla, mukana oli myös oppilaitoksen opettajaedustajia. Kirjallisen viestinnän opettaja sai hyvän kokonaiskuvan työnjohtajien ammattitaitovaatimuksista ohjatessaan kehittämishankkeiden tuottamista opiskelija/ yrityskohtaisesti. Pilotin pohjalta syntyneen vuoden 2007 syksyllä alkaneen uuden työnjohtokoulutuksen työelämäläheisyyden varmistamiseksi hankkeen projektiasiantuntija suoritti työelämäjaksot tekniikan alojen yrityksissä Pätevä-hankkeen (ESR) rahoituksella. Saman rahoituksen kautta hän pohjusti kehittämishankkeen kautta uuden pilottikoulutuksen koulutussuunnittelua käymällä osaamistarvekeskusteluja tekniikan alan yritysten eri ammattiryhmien kanssa. Kehittämishankkeiden ohjauksessa alakohtainen ohjaus korvattiin uudentyyppisellä pienryhmäohjauksella. Opiskelijoiden todettiin hyötyvän enemmän siitä, että hankkeita ohjattiin keskitetysti. Kehittämishankefoorumi on otettu oppilaitoksen käytänteeksi tekniikan alan joustavassa opintotarjonnassa. Hankkeessa pyrittiin selkiyttämään erikoisammattitutkintojen asemaa. Konkreettisena tuloksena syntyi esitys uusista tutkintopainotuksista opetusviranomaisille ja tutkintotoimikunnalle. Itä-Suomen yhteinen esitys on liitteinä 3 ja 4. Tärkeä tulos on paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen tiedottaminen ja keskustelu työnjohtokoulutuksen tilasta ja tulevaisuudesta. Tätä keskustelua jatketaan myös hankkeen päätyttyä, mm. tammikuussa järjestettävässä teemapäivässä, jossa on mukana myös tutkintotoimikunnan edustus. Hankkeen aikana Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä on hakenut uusia tutkinnonjärjestämisoikeuksia tekniikan alan erikoisammattitutkintoihin. Syyskuun alussa 2007 aikuiskoulutuksen toimintayksikössä aloitti 16 tekniikan alojen erikoisammattitutkinnon suorittajaa (tekniikan eat, ilmastointiasentajan eat, putkiasentajan eat tai sähköyliasentajan eat), ja tuloksena on ensimmäiset IV-puolen eat-tutkinnot Suomessa muutaman pilottitapauksen jälkeen. Toteutuksessa mallinnetaan tuotannonohjaaja-hankkeen parhaita käytänteitä. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työnjohdollista pätevyyttä toimia vastaavana työnjohtajana pyritään edistämään ympäristöministeriön kautta paikallisten viranomaisten kanssa. Yhteistyö oppilaitoksen, yritysten ja viranomaistahon kanssa tiivistyi ja tulevaisuudessa on tavoitteena järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia. Ammattikorkeakoulun kanssa päästiin sopimukseen tilojen ja laitteiden yhteiskäytöstä. 5. Projektin innovatiivisuus Toimintamallin luomiseksi ja jatkosuunnittelun pohjaksi järjestettiin opiskelijoille keskusteluja arviointitilaisuus kehittämishankkeiden työstämisestä ja niiden työelämäläheisyydestä. Samalla arvioitiin toteutettua koulutusohjelmaa kokonaisuutena, mm. sisältöjen hyödyllisyyttä omalta kannalta, aikatauluja ja rytmitystä, näyttöjen järjestämiseen liittyviä asioita, muita käytännön järjestelyjä (esim. viestintä/tiedonkulku, materiaalit, koulutustilat) sekä oppilaitoksen ja yrityksen välistä yhteistyötä. Projektin aikana syntyi idea markkinoida useampaa tekniikan alan erikoisammattitutkintoa (työnjohtotutkintoa) samanaikaisesti. Näin päästään kustannustehokkaaseen järjestelyyn opintotarjonnan suunnittelun suhteen, sillä tarjontaa hyödyntävä opiskelijavolyymi tulee olla

8 suuri. Syyskuun alussa 2007 aikuiskoulutuksen toimintayksikössä aloitti 16 tekniikan alojen erikoisammattitutkinnon suorittajaa (tekniikan eat, ilmastointiasentajan eat, putkiasentajan eat tai sähköyliasentajan eat). Tutkinnon suorittajat ovat eri yrityksistä ja he suorittavat tutkinnon työn ohella. Kokonaisuus on valtakunnallisestikin uraauurtava pilotti, sillä IV-puolen eat-tutkintoja on suoritettu Suomessa koeluontoisesti vasta muutama. Lisäksi haasteita tuo suhteellisen tuore henkilökohtaistamismääräys, joka edellyttää kolmivaiheisen tutkintopolun määrittelyä jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa. Tutkinnon suorittajilla on vankka osaaminen alalta ja peruslähtökohtana on, ettei substanssiosaamista tarvitse lähteä kouluttamaan. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa saadaan selville lisäosaamisen hankkimistarve. Lisäosaamisen hankkimisen yhdeksi keinoksi kootaan kysyntälähtöinen opintotarjotin, jonka kautta opiskelijat saavat mahdollisen puuttuvan ammattitaidon. Hankkeen tuloksena syntyi pohja joustavan opintotarjonnan suunnittelulle ja toteutukselle tekniikan alan yrityksille. Näiden neljän tutkinnon suorittajien myötä luodaan uusi malli, jonka pohjalta koulutustarjontaa tullaan jatkossakin kehittämään. Oppilaitoksessa oleva opintotarjonta on suunnattu pääasiassa yksittäispaikoilla opiskeleville opiskelijoille, jotka poimivat tarjottimelta sellaisia kokonaisuuksia, jotka tukevat lisäosaamisen hankkimista tutkinnon tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia ajatellen. Tarjonta käsitti aikaisemmin lähes kaikki muut alat paitsi tekniset alat. Pilottihankkeen aikana koottu teknisten alojen tarjotin toimii jatkossa osana koko oppilaitoksen tarjontaa. 6. Toiminnan jatkuvuus Projekti vahvisti käsitystä, että työelämälähtöistä työnjohtokoulutusta tarvitaan. Projektin toimijat ovat painottaneet erikoisammattitutkintojen kehittämistä enemmän työnjohtopainotteiseksi ja vieneet tätä myös mm. tutkintotoimikuntien ja opetusviranomaisten tietoon. Yhteistyössä viranomaistahon, työnantajien ja oppilaitosten kanssa kehitetään vastaavan työnjohtajan pätevyysvaatimuksia. Kehittämishankkeen etenemistä tuettiin pienryhmäohjauksella. Pienryhmäohjauksen veti ulkopuolinen asiantuntija. Kehittämishankkeeseen liittyvään kirjalliseen tuottamiseen annettiin henkilökohtaista ohjausta. Molemmat ohjaukset olivat tavoitteellisia ja vaativat henkilökohtaista panosta kunkin henkilökohtaisen kehittämishankkeen eteenpäinviennissä. Opiskelijat kokivat molemmat ohjaukset erittäin hyödyllisinä. Tämä koulutusmalli siirretään parhaana käytänteenä suoraan myös tuleviin koulutuskokonaisuuksiin. Hankeyhteistyössä Itä-Suomen verkostossa valmisteltu esitys tutkinnon perusteiden muuttamisesta on jätetty opetusviranomaisille. Tekniikan eat:n tutkinnon perusteet ovat uusiutumassa ja mikäli ehdotus saa vastakaikua, voivat hankkeen vaikutukset levitä valtakunnallisiksi. Itä-Suomen tasolla on luotu pohja ajatusten, kokemusten ja osaamisen vaihtoon. Syyskuun alussa 2007 aikuiskoulutuksen toimintayksikössä aloitti 16 tekniikan alojen erikoisammattitutkinnon suorittajaa (tekniikan eat, ilmastointiasentajan eat, putkiasentajan eat tai sähköyliasentajan eat). Suurin osa heistä hakee KVV-pätevyyttä, jonka viranomaiset vaativat vastaavana työnjohtajana toimivalta henkilöltä vuoden 2009 alusta. Tutkinnon suorittajat ovat eri yrityksistä ja he suorittavat tutkinnon työn ohella. Kokonaisuus on valtakunnallisestikin uraauurtava pilotti, sillä IV-puolen eat-tutkintoja on suoritettu Suomessa koeluontoisesti vasta muutama. Lisäksi haasteita tuo suhteellisen tuore henkilökohtaistamismääräys, joka edellyttää kolmivaiheisen tutkintopolun määrittelyä jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa. Tutkinnon suorittajilla on vankka osaaminen alalta ja peruslähtökohtana on, ettei substanssiosaamista tarvitse lähteä kouluttamaan. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa saadaan selville lisäosaamisen hankkimistarve.

9 Lisäosaamisen hankkimisen yhdeksi keinoksi kootaan kysyntälähtöinen opintotarjotin, jonka kautta opiskelijat saavat mahdollisen puuttuvan ammattitaidon. Tavoitteena on, että tekniikan alan koulutustarjotin saadaan pilotoitua ja otettua käytänteeksi ja uudeksi tuotteeksi vuonna Tavoitteena on myös päästä malliin, jossa osaamisen kehittäminen nähdään yrityksessä kokonaisuutena ja yksittäiset täydennyskoulutuksetkin katsotaan osaksi visioon vievän strategian sekä toimintasuunnitelmien toteutumista. Toimenpiteet edellyttävät monipuolista osaamista ja yleisvalmiuksia. Oppilaitoksen tulisi pystyä arvioimaan osaamisen kehittämistarpeita yhdessä yrityksen kanssa. Opintotarjonnan miettiminen ja toteutus on nähty myös oppilaitokselle, opettajille ja kouluttajille mahdollisuutena uudistumiseen ja uuden oppimiseen, mm. yhteistoiminnallisen oppimisen kautta. Pilotin kaltainen opintotarjontatyö pitää sisällään arkipäivän analyyseja ja työn kehittämisen kokeilua. Kehittäminen vaatii totuttujen toimintatapojen muuttamista. Aikuiskoulutuspuolella on opintotarjonnan kehittämisellä todella pitkät perinteet ja suunnittelu- ja toteutusprosessia on hiottu yli 10 vuoden ajan. Lähiopintotarjonta on suunnattu eri alojen tutkinnon suorittajille, jotka hankkivat lisää ammattitaitoa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti opiskelemalla oppisopimuksella, työvoima- tai omaehtoisessa koulutuksessa. Opintotarjonta soveltuu myös yritysten työntekijöille tai yksittäisille ammattitaitoaan täydentäville koulutukseen hakeutujille lisäkoulutukseksi. Opintotarjonta kootaan puolivuosittain ja se sisältää yli 80 eri koulutusta eri ammattialueilta. Jatkossa tavoitteena on eri opintotarjontakäytänteiden yhtenäistäminen alasta riippumatta ja myös tekniikan alan tarjonnan nivoutuminen olemassa olevaan opintotarjonnan toteutusmalliin. 7. Julkisuus ja tiedottaminen Ylä-Savon ammattiopisto ja Mikkelin aikuiskoulutuskeskus järjestivät Teollisuuden tuotannonohjaaja-seminaarin Iisalmessa Seminaarissa oli oppilaitosedustajien, rahoittajan edustajien ja yritysedustajien lisäksi mukana myös OPH:n ja EK:n edustajat. Pilottikoulutuksesta tiedotettiin Itä-Suomen tasolla 4 eri lehdessä sekä oppilaitoksen wwwsivuilla. Etelä-Savon alueella hankkeesta, tutkinnoista ja koulutuksesta tiedottaminen tapahtui pääasiassa jalkautumalla teollisuuden yrityksiin. Yrityskäyntejä tehtiin hankkeen aikana n. 35 yritykseen Mikkelin LVI- yhdistyksen järjestämän koulutustilaisuuden yhteydessä pidettiin infotilaisuus Etelä-Savon ammattiopiston aikuiskoulutuksen (ent. Mikkelin aikuiskoulutuksen) tarjoamasta työnjohtokoulutuksesta. Tilaisuuteen osallistui 49 henkilöä. Itä-Suomen verkosto sopi Roadshow-tyyppisen seminaarin järjestämisestä syyskuussa Seminaari toteutui vain Mikkelissä, Iisalmessa ja Kuopiossa tilaisuus peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Roadshowsta tiedotettiin laajalla postituksella suoraan yhteistyöyrityksiin sekä alueella toimiviin teollisuuden yrityksiin. Seminaariin kutsuttiin koulutuksessa mukana olleet opiskelijat, muiden vastaavien hankkeiden edustajia, työelämän edustajia, oppilaitosten edustajia sekä opetusviranomaisia ja tutkintotoimikunnan edustajia. Myös lehdistölle annettiin Mikkelissä tiedote tilaisuudesta. Mistä tulevaisuuden työnjohtajat seminaari järjestettiin perjantaina 7.9. Seminaari oli samalla hankkeen päätösseminaari ja siellä jaettiin osallistumistodistukset 6 tutkinnon suorittajalle. Kohderyhmänä oli opiskelijoiden taustayritysten lisäksi työnjohtokoulutuksesta kiinnostuneet yritykset sekä niiden henkilöstö. Seminaarissa kuultiin tekniikan eat:n

10 suorittaneen opiskelijan sekä hänen työnantajansa puheenvuorot sekä esiteltiin hankkeen tuloksia. Osallistujia oli 22. Projektipäällikkö jalkautui vuonna 2007 yrityksiin, tiedotti hankkeen tuloksista sekä markkinoi uusia syksyllä 2007 käynnistyneitä työnjohtotutkintoja. Hän verkostoitui myös lähikaupunkien oppilaitosten tutkintovastaavien kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi. Hankeyhteyshenkilöt tiedottivat hankkeen tuloksista sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. 8. Ongelmat projektin toteutuksessa ja suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektin vastuuhenkilön (projektipäällikön) vaihtuminen on tuonut haasteita hankkeelle mm. vastuukysymysten ja työnjaon suhteen. Tulevissa vastaavissa koulutuksissa pienryhmätyöskentely kannattaa suunnitella niin, että se on luonnollinen osa opintokokonaisuutta ja kehittämishankkeiden eteenpäin vientiä. Nyt ohjaus ajoittui syksylle 2006, joka oli jo sinällään kiireistä aikaa näyttöjen kanssa. Opiskelijat kokivat tämän aluksi ylimääräisenä, mutta ne opiskelijat, jotka ohjaukseen tulivat, kokivat sen hyödylliseksi ja mielekkääksi. Pienryhmäohjauksen tuoma lisäarvo kehittämishankkeiden eteenpäin viemisessä oli huomattava. Projektin pilottikoulutuksen rekrytointi aloitettiin haastattelemalla yritysten johtohenkilöitä ja keskustelemalla työnjohtokoulutuksen tarpeista. Työntekijöiden sitouttamiseksi tiedotus tulee jatkossa viedä tutkinnonsuorittajatasolle aikaisemmassa vaiheessa. Yritykset näkivät työnjohtokoulutuksen tarpeelliseksi ja projektin alkuvaiheessa mukaan lähti 7 yritystä ja 16 opiskelijaa. Kaikki mukaan lähteneet yritykset eivät kuitenkaan sitoutuneet opiskelijan osalta koulutuksen ja tutkinnon läpiviemiseen. 9. Projektitoimijoiden yhteenveto työnjohtokoulutuksen kehittämisestä Työnjohtajien rekrytointitarve on kasvamassa rakennusalalla ja teollisuudessa. Nuoret ikäluokat eivät riitä korvaamaan eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa poistumaa, minkä vuoksi työnjohtotehtäviin tulee rekrytoida myös työelämässä olevia henkilöitä. Yritykset kouluttavat työnjohtotehtäviin mielellään substanssiosaajia eli työntekijöitä, jotka tuntevat yrityksen toimintatavat, prosessit ja työn, johon johtamista tarvitaan. Erikoisammattitutkinnot ja työelämäläheiset toteutustavat soveltuvat yritysten mielestä hyvin työnjohtokoulutuksen toteutukseen. Ammattikorkean tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen toivotaan sen sijaan lisää käytäntöpainotteisuutta ja työelämäläheisyyttä. Työnjohtokoulutuksen vetovoiman lisäämiseksi tutkinnoista ja niiden suorittamismahdollisuuksista tiedottamista on lisättävä. Työnjohtokoulutuksen kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Tutkinnon suorittaminen vaatii työelämän panostusta ja siihen tulee saada sitoutumaan niin yritykset, opiskelijat kuin oppilaitoksenkin edustajat. Työelämäläheisiä malleja on kehitettävä edelleen. Työnantajien rooli työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisessä on ratkaiseva. Yritykset näkevät työpaikkaohjaajakoulutuksen tärkeäksi keinoksi saada tietoa tutkintojärjestelmästä, arvioinnista ja ohjaamisesta. Opintosisältöjä suunniteltaessa tulee pitää mielessä joustavuus ja työelämäläheisyys. Tässä työssä tulee panostaa henkilökohtaistamisen kolmeen vaiheeseen.

11 Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta tulee kehittää nykyistä vahvempi väylä työnjohtotehtävissä edellytettävän osaamisen hankkimiseen. Tekniikan alojen erikoisammattitutkintoja tulee kehittää ja uudistaa siten, että ne antavat valmiudet työnjohto-osaamiseen. Tällä hetkellä monessa erikoisammattitutkinnossa vaaditaan esim. asennusnäyttöjä. Työryhmän mielestä tutkinnoissa tulisi korostaa enemmän valinnaisuutta.

12 M I K K E L I N aikuiskoulutuskeskus LIITE 1 Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma TEOLLISUUDEN TUOTANNONOHJAAJAN ERIKOISAMMATTI-TUTKINTO

13 Sisällys: 1 JOHDANTO 14 2 AMMATIN KUVAUS 15 3 Teollisuuden tuotannonohjaajan ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 16 4 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Oppimisen ja opetuksen järjestäminen Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen laatutoiminta Valmistavan koulutuksen suunnittelu Opetussuunnitelman kaikille yhteinen sisältö Opintojen laajuudet ja jaksotus Opetuksen järjestäminen Työssä oppiminen Tieto- ja viestintätekniikka opiskelussa Opintojaksot moduuleittain Orientoivat opinnot 3 ov I Tutkinnon osa: Työn organisointi ja johtaminen 15 ov II Tutkinnon osa: Liiketalous 7 ov III Tutkinnon osa: Markkinointi ja asiakashallinta 10 ov IV Tutkinnonosa: Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen 7 ov V Tutkinnon osa: Toiminnan suunnittelu 4 ov VI Tutkinnon osa: Tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen30 5 ov OPPIMISEN yksilöllistäminen Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opettajan ja opiskelijan tehtävät Opiskelun ohjaus ja oppiminen OPPIMISEN ARVIOINTI 34 7 AMMATTIPÄTEVYYDEN ARVIOINTI NÄYTÖISSÄ 35

14 M I K K E L I N aikuiskoulutuskeskus TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 1 JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ja näyttötutkinnon valtakunnallisiin perusteisiin (Opetushallituksen julkaisu 2001). Talokohtainen opetussuunnitelma kertoo Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen (MAKK) tutkintokohtaisen opintotarjonnan ja laadun ilmenemisen käytännön oppimistyössä. Tutkintorakenne Korkea-aste Ammatillisen korkeaasteen tutkinto Korkeakoulututkinto Toinen aste Ammattitutkintolain mukainen rakenne Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Näyttötutkinnot Opetussuunnitelmapohjainen Erikoisammattitutkinto Peruskoulu Tekniikan erikoisammattitutkinto Ammatillinen perustutkinto Ylioppilastutkinto Kuva 1. Koulutus- ja tutkintojärjestelmä Tutkintojärjestelmä on kolmitasoinen. Tekniikan alalla suoritetaan näyttöinä ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja ja työkokemusta.

15 Tutkintoon valmistavan koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet Näyttötutkintoon valmistava koulutus on erityisesti aikuisia varten suunniteltu ja kehitetty tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta on säädetty ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/98) ja asetuksessa (812/98). Valmistavan koulutuksen tarkoitus on antaa opiskelijoille sellaiset valmiudet, että he suoriutuvat näytöistä ja että heillä on tutkinnon perusteiden edellyttämä, työelämän tarvitsema ja hyväksymä ammattipätevyys. Koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus muodolliseen pätevöitymiseen sekä tuottaa työ- ja elinkeinoelämälle osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Valmistavan koulutuksen toteutuksessa on tärkeää se, että tutkintoon valmennus perustuu henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan, joka parhaimmillaan huomioi eri lähtötason omaavat opiskelijat, heidän oppimistyylinsä ja mahdollistaa heille soveltuvan oppimisympäristön. Oppimisen yksilöllistäminen sisältää myös henkilökohtaisen näyttösuunnitelman. 2 AMMATIN KUVAUS Teollisuuden tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinto on työnjohtotason esimiestehtäviin valmistava tutkinto. Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. vuorovastaava, tuotannon esimies, osaston esimies ja tiimivastaavaa. teollisuuden tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinto antaa myös valmiudet toimia vaativissa työntekijätason ns. tiimivetäjätehtävissä, joissa suuri osa aiemmin työnjohdolle kuuluneista tehtävistä on siirretty tiiminvetäjän vastuulle. Teollisuuden tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinnon kautta saavutettavassa ammattitaidossa on keskeistä, että esimies, tiiminvetäjä ym. tutkinnon suorittanut pystyy organisoimaan, ohjaamaan ja seuraamaan toimintaa erityisesti teollisuustoimialan yrityksissä tai muissa organisaatioissa. Hänen tulee tuntea alan keskeiset sidosryhmät ja tiedonhankintakanavat. Hänen tulee tuntea toimintaympäristönsä tuotanto ja/ tai palveluprosessit ja pystyä seuraamaan alansa kehitystä, ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja kansainvälistymistä sekä niiden vaikutusta toimintaympäristöön. Teollisuuden tuotannonohjaajan tulee osata tulkita ja noudattaa työlainsäädäntöä sekä siihen liittyviä sopimuksia. Hänen pitää osata tehdä ryhmänsä/tulosyksikkönsä toimintasuunnitelmia ja laatia myös budjetteja sekä tehdä vertailulaskelmia, seurata toteutuneita kustannuksia ja ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Teollisuuden tuotannonohjaajan tulee osata johtaa toimipistettä tai osastoa kannattavasti ja taloudellisesti, osata suunnitella ja organisoida päivittäiset työt asetettujen tulos- ja laatutavoitteiden mukaisesti sekä ohjata, opastaa ja valvoa henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisessa ja turvallisten toimintatapojen noudattamisessa. Lisäksi hänen on hallittava yksikkönsä myynti- ja markkinointityön, asiakassuhteiden hoidon perusteet ja tiedottaminen. Teollisuuden tuotannonohjaajan on osattava hyödyntää työssään tietotekniikkaa. Työroolista riippuen teollisuuden tuotannonohjaajan osallistuu toimipisteensä päivittäisiin töihin, minkä vuoksi hänen on osattava johtamansa käytännön työ. Hänellä on oltava työhönsä tutkiva ja kehittävä ota, ja hänen on rohjettava noudattaa persoonallista työ- ja johtamistyyliä.

16 3 Teollisuuden tuotannonohjaajan ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN Pakolliset tutkinnon osat 1. Työn organisointi ja johtaminen 2. Liiketalous 3. Markkinointi ja asiakashallinta Valinnaiset osat 1. Johtaminen tai 2. toiminnan suunnittelu + tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen Yhteiset vaatimukset Tutkinnon antajan on osoitettava osaaminen (soveltaminen työtehtävissä) seuraavissa aihealueissa: Matematiikka Tietotekniikka Kielitaito Fysiikka tai kemia Teknisenä osaamisperustana tutkinnon antajalla tulee olla suoritettuna vähintään teknisen alan ammattitutkinto tai vastaava käytännössä hankittu osaaminen 4 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4.1 Oppimisen ja opetuksen järjestäminen Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen laatutoiminta Mikkelin aikuiskoulutuskeskus tekee määrätietoista ja suunnitelmallisesta työtä varmistaakseen tarjottujen palvelujen laadun sekä kehittääkseen toimintaansa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Laatutyötä johtaa oppilaitoksen vararehtori. Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen sekä Heinolan aikuiskoulutuskeskuksen laatujärjestelmänä on Eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mukainen laatujärjestelmä, EFQM Excellence Model. Laaturyhmässä, joka työstää mm. toiminnan kuvausta on mukana henkilöstöä kaikista henkilöstöryhmistä. Toiminnankuvaus sekä sisäinen arviointi ja kehittämiskohteiden valinta tehdään vuosittain. Ulkoinen arviointi sekä pisteytys tehdään joka toinen vuosi. Aikuiskoulutuskeskuksen arvot ovat Tyytyväiset asiakkaat Lupausten pitäminen Joustavuus ja muutosvalmius Toiminnan työelämälähtöisyys Arvot käytännöllistyvät kaikessa opetustoiminnassa; opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa, HOPS-työskentelyssä ja näyttöjärjestelyissä. Opetussuunnitelmatyö on

17 osa MAKK:n laatutyötä käytännön tasolla. Opetussuunnitelman kehittäminen on jatkuva, yhteisöllinen toimintamuoto. Talokohtainen opetussuunnitelma on ennen kaikkea opetushenkilöstön ja opiskelijoiden työväline, mutta se on samalla myös työelämän tarpeiden tulkitsija. Opetussuunnitelman teko on yhteistyöprojekti ja sen työstämisestä vastaa tutkintovastaava ja ko. koulutuksen vastuuopettaja. Tutkintokohtaiset valmistavan koulutuksen oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat vahvistaa aikuiskoulutuskeskuksen rehtori. Opetussuunnitelmat tarkistetaan ja niihin tehdään tarvittavat muutokset vuosittain. Tutkintovastaavat huolehtivat opetussuunnitelmien vuosittaisesta päivityksestä Valmistavan koulutuksen suunnittelu Valmistavan koulutuksen opetus ja sen suunnittelu perustuu tutkinnon talokohtaiseen opetussuunnitelmaan. Talokohtainen opetussuunnitelma tehdään tutkinnon perusteiden pohjalta dynaamiseen ammattitaitonäkemykseen perustuen. Lisäksi opetussuunnitelman teossa huomioidaan aikuiskoulutuskeskuksen arvopohja, laatulupaukset ja paikalliset elinkeinoelämän tarpeet. Opetussuunnitelma tehdään yhteistyössä alan työelämän edustajien kanssa. Valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma jäsennetään tutkinnon osien mukaisesti siten, että opiskelija voi valmentautua näyttämään yksittäisiä tutkinnon osia. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa näytöt osana valmistavaa koulutusta, mutta näyttöjä ei voi kytkeä valmistavan koulutuksen suorittamiseen Opetussuunnitelman kaikille yhteinen sisältö Opetussuunnitelma sisältää orientoivia opintoja, tutkinnon mukaiset moduulit ja kaikille aloille yhteistä ydinosaamista. Kaikille tutkinnoille yhteinen osaaminen voi olla talokohtaisessa opetussuunnitelmassa orientoivina opintoina tai sisällä tutkintokohtaisissa moduuleissa. Kaikille tutkinnoille yhteinen ydinosaaminen koostuu seuraavista asioista: Oppimisen taidot Ongelmaratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Yhteistyötaidot Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmaratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Oppimisessa tulee olla mahdollisuus harjaantua ongelmakeskeiseen oppimiseen ja todellisissa työelämän ongelmatilanteissa selviytymiseen. Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittämiseksi koulutuksen tulee antaa valmiuksia selvitä erilaissa vuorovaikutus- ja neuvottelutilanteissa, käyttää suullista ja kirjallista

18 viestintää sekä hyödyntää tietotekniikkaa. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa valmiuksia kohdata vieraista kulttuureista tulevia ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan. Oppimisjärjestelyjen tulee tukea myös tätä tavoitetta. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi oppimisjärjestelyt ja oppimisympäristö tulee rakentaa niin, että yhteistyötaitoja voidaan harjaannuttaa opiskelutilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia tiimityöskentelyyn, joustavuuteen ihmissuhteissa ja erilaisuuden kohtaamisessa. Toimivan yhteistyön edellytyksiä ovat oman ja toisen ammattitaidon arvostaminen ja kyky liittää oma osaaminen toisten osaamiseen. Tutkintokohtainen, ammattispesifinen osaaminen vaihtelee tutkinnoittain, mutta myös kaikille yhteisen osaamisen painotus voi vaihdella myös tutkinnoittain Opintojen laajuudet ja jaksotus Orientoivat opinnot 3 ov Oppimisen taidot ja opintojen suunnittelu 1 ov Tietotekniikka opiskelussa ja työssä 1 ov Teknisen matematiikan ja fysiikan/kemian perusteet 0,5 ov Kieliopinnot 0,5 ov I Tutkinnon osa: Työn organisointi ja johtaminen Yrityksen asiakaslähtöiset toimintastrategiat Yrityksen sisäinen toiminta prosesseina Ihmisten ja ryhmien johtaminen organisaatiossa Päivittäisen esimiestyön menetelmät ja työkalut Viestintä ja tiedonkulun kehittäminen yrityksessä Organisaation kehittämisen välineet Oman työn ja osaamisen kehittäminen Logistiikka Työlainsäädäntö 15 ov 0,5 ov 1 ov 3 ov 3 ov 2 ov 2 ov 0,5 ov 2ov 1 ov II Tutkinnon osa: Liiketalous 7 ov Yritystalouden peruskäsitteet 2 ov Kustannustietoinen toiminta yrityksessä 2 ov Kustannustehokkuuden seuranta ja mittaaminen 2 ov Ympäristönsuojelu 1 ov III Tutkinnon osa: Markkinointi ja asiakashallinta 5 ov Markkinoinnin perusteet 1 ov Kokonaisvaltainen markkinointi 2 ov Henkilökohtainen myyntityö ja asiakaspalvelu 0,5 ov Markkinointiviestintä 0,5 ov Sisäinen markkinointi 0,5 ov Tietotekniikka ja kirjallinen viestintä 0,5 ov

19 Valinnaiset osat: valittava johtaminen tai toiminnan suunnittelu+ tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen IV Tutkinnon osa: Johtaminen 10 ov Henkilöstön kehittäminen investointina 1,5 ov Osaamisen kehittämisen menetelmät ja työkalut 3 ov Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen 1 ov Oman työhyvinvoinnin ylläpitäminen 1 ov Projektin hallinta ja aikataulutus 2 ov Laatuajattelu ja laatutyökalut 1,5 ov V Tutkinnon osa: Toiminnan suunnittelu Tuotantoprosessien suunnittelu Tuotantoprosessin ja tuotekehitystyön integrointi 5 ov 3 ov 2 ov VI Tutkinnon osa: Tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen 5 ov Tuottavuus yrityksen toiminnoissa 1 ov Työmenetelmäkehitys ja jatkuva parantaminen 1 ov Laatuajattelu ja laatutyökalut 1 ov Työsuojelu ja ergonomia 1 ov Tuotannon ja tuotekehityksen integrointi 1 ov Opetuksen järjestäminen Tuotannonohjaajan erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opetus toteutetaan aikuisille soveltuvin menetelmin. Opiskelu on ohjattua, omaan oppimissuunnitelmaan perustuvaa ja tavoitteellista. Opiskelijan näkökulmasta koulutus on hankekoulutusta, joka tukee oppijan ammatillista kehityssuunnitelmaa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita erikoisammattitutkinnon vaatimuksiin siten, että tutkinnon suorittaja hallitsee tuotanonohjaajan/tiiminvetäjän tehtävät ja että hänellä on työssä tarvittava ammattitaito. Tehtävissä edellytetään esimiestaitojen ja ammattiteknisten taitojen lisäksi asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyökykyä sekä kykyä toimia taloudellisesti ja kannattavasti. Opinnot alkavat orientoivalla jaksolla, yhteissuunnittelulla ja HOPS- työn käynnistämisellä. Opinnot koostuvat asiantuntijajohtoisista ryhmäopinnoista, pienryhmä- tai henkilökohtaisista oppimistehtävistä, työpaikalla toteutettavista projektitöistä, yksilö- ja ryhmätehtävistä sekä portfoliotyöskentelystä. Näytöt ja portfoliotyöskentely toteutetaan kiinteässä yhteistyössä harjoittelu- ja näyttöyrityksen kanssa. Opintojaksot teemoitetaan tutkinnon osittain. Tiedonhankinta ja uuden oppiminen sekä yleensä ammattitaidon innovatiiviset osa-alueet ovat koulutuksessa keskeisellä sijalla. Opetusjärjestelyt on suunniteltu tukemaan myös tätä tavoitetta.

20 4.1.6 Työssä oppiminen Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen ja työssäoppimisen jaksot antavat opiskelijalle mahdollisuuden nähdä työelämän todellisuutta ja kohdata arkirealismia. Työssäoppiminen on oppilaitokselle paitsi keino lähentää koulutusta ja työelämää sekä kehittää koulutusta. Työssäoppiminen antaa mahdollisuuksia työyhteisöille luoda uusia ulottuvuuksia: oppilaitos-työnantaja -yhteistyö saa konkreettisia muotoja, toimii rekrytointikanavana, antaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia juuri oikeita työelämän valmiuksia sekä pitää opettajia ajan tasalla työelämän arkipäivästä. Opinnot sisältävät työssä oppimista. Työssäoppimisjaksot toteutetaan henkilkohtaisen opiskelusuunnielman mukaisesti. Opiskelija etsii työssäoppimispaikkansa pääsääntöisesti itse ottaen huomioon HOPS:in, HENSU:n sekä mahdolliset työurasuunnitelmat. Vastuuopettaja varmistaa työssäoppimispaikan soveltuvuuden. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista sekä pitää yhteyttä työssäoppimispaikkaan. Lisäksi työssäoppimisjaksojen opiskelijoilla on mahdollisuus oppimisen ohjaukseen joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Työssäoppimispaikasta nimetään opiskelijalle ohjaaja, joka opastaa ja ohjaa opiskelijaa työpaikkakohtaisissa käytännön työtehtävissä sekä laajemmin ammatillisessa kehittymisessä Tieto- ja viestintätekniikka opiskelussa Opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia silloin, kun se on oppimisen kannalta perusteltua. Aikuiskoulutuskeskuksessa on oppipaja, joka on tarkoitettu oppimistehtävien työstämiseen, tiedon hakemiseen ja itsenäiseen opiskeluun. Oppipajatyöskentely antaa myös mahdollisuuden opintojen HOPS:n mukaisen yksilöllistämiseen sekä opiskelun eriyttämiseen. Oppipajassa järjestetään opiskelijoille oppimiseen ja opiskeluun liittyvää ohjausta yhtenä päivänä viikossa. Muuna aikana oppipaja on käytettävissä itsenäiseen opiskeluun, esim. oppimistehtävien tekemiseen, tiedonhakuun sekä erilaisten projekti- ja portfoliotöiden työstämiseen. Tällöin opiskelija saa ohjausta oppimistehtävän antaneelta opettajalta. Tarpeen mukaan opiskelijalla on mahdollisuus käyttää oppipajaa myös iltaisin ja lauantaisin, sekä lainata kannettava tietokone kotikäyttöön. Opiskelijaa ohjataan itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhakuun orientoivien opintojen aikana. Tietotekniikan käyttöön opiskelija saa valmiudet koulutuksen aikana järjestettävien atk-tuntien aikana. Oppipajassa opiskelijoilla on käytettävissään uudenaikaiset tietokoneet, joissa on normaalien Office-ohjelmien lisäksi kiinteät internet-yhteydet sekä eri ammattialojen erikoisohjelmia. Opiskelijoilla on käytettävissään myös tulostin ja skanneri. Oppilaitoksen mikrotukihenkilö auttaa mahdollisissa teknisissä ongelmatilanteissa. Kieltenopiskelussa käytetään hyväksi digitaalista kielistudiota, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää myös kielten multimediaohjelmia, sanakirjaohjelmia sekä muita tietokoneavusteisia kieltenopiskeluohjelmia. Kieltenopiskelussa käytetään myös tarvittaessa internetiä tiedonhaun ja opiskelun työkaluna.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Esimerkkejä tutkinnon muodostumisesta ammatillisessa koulutuksessa evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Diat tuottanut Jukka Söderdahl Winna Tutkinnon osa kerrallaan - esimerkki tutkinnon

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset Muovi- ja kumitekniikan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta opiskelijan oppimiseen ja osaamiseen Opetussisällöistä

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot