LOPPURAPORTTI. Työelämälähtöinen teollisuuden tuotannonohjaajien koulutusmallin laadinta ja pilotointi Etelä-Savossa ESR-projekti no.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Työelämälähtöinen teollisuuden tuotannonohjaajien koulutusmallin laadinta ja pilotointi Etelä-Savossa ESR-projekti no."

Transkriptio

1 Työelämälähtöinen teollisuuden tuotannonohjaajien koulutusmallin laadinta ja pilotointi Etelä-Savossa ESR-projekti no LOPPURAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä

2 1. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Projektin tavoitteena oli suunnitella, kehittää ja toteuttaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä toisen asteen ja ammattikorkeakouluasteen väliin sijoittuva tutkintotavoitteinen tuotannonohjaajakoulutus. Hankkeessa pilotoitiin uudentyyppisen tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinnon sisältöjä ja testattiin samalla jo olemassa olevan tekniikan erikoisammattitutkinnon soveltuvuutta teollisuuden työnjohtotutkinnoksi. Tavoitteena oli luoda työelämälähtöinen ja joustava suunnittelu- ja toteutusmalli yhteistyössä yrityselämän kanssa. Pilottikoulutuksen opetussuunnitelman pohjana oli hankkeen alkuvaiheessa toteutettujen yrityshaastattelujen kautta saatu tieto alan ammattitaitovaatimuksista ja työnjohtotason henkilöiden osaamisvaateista. Koulutussisältöjä ja tutkinnon ammattitaitovaatimuksia käytiin läpi uudelleen alan yritysten johdon kanssa koulutuksen toteutusvaiheessa. Arvokasta tietoa tutkinnon ja koulutuksen kehittämiseksi saatiin myös näyttöjen arviointikeskusteluissa ja opiskelijapalautteiden avulla. Hankkeen aikana panostettiin yritysten ja oppilaitoksen väliseen yhteistyöhön koulutuksen suunnittelussa ja osaamisen arvioinnissa. Sisältöjen käyminen läpi yhdessä työelämän edustajien ja arvioijien kanssa luo hyvän pohjan vastavuoroiselle kehittämiselle. Hankkeen aikana luotu toiminta malli laajenee muihin tekniikan ja liikenteen tutkintoihin. Hankkeessa kartoitettiin osaajaverkostoa tekniikan alalla sekä kehitettiin sisältöjä ja joustavia toteutusmalleja yhdessä oppilaitostoimijoiden kanssa. Tuloksena on oppilaitoksen muiden alojen jo käytännöksi muotoutuneen opintotarjontasuunnitteluprosessin soveltaminen tekniikan ja liikenteen alalla. Toimintojen yhtenäistämistä muun joustavan opintotarjonnan kanssa jatketaan vuonna Työnjohtajan ammattitaitovaatimuksista ja koulutuksen sisällöistä ja painotuksista keskusteltiin säännöllisissä tapaamisissa Itä-Suomen verkoston toimijoiden kanssa. Toimijaverkoston tavoitteena oli uusien tutkintopainotusten selvittäminen yhdessä opetusviranomaisten ja tutkintotoimikunnan kanssa. Hankkeen tuloksena saatiin aikaan luonnos tekniikan erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteiden muuttamisesta. Toimijoiden luonnos ja muutosesitys esiteltiin tekniikan eat:n tutkintotoimikunnan tilaisuudessa. Projektin kohderyhminä olivat Etelä-Savon teolliset yritykset ja niiden kokeneet työntekijät, joilla on perusvalmiudet kouluttautua vaativiin esimiestehtäviin sekä vähintään viiden vuoden työkokemus alalta. Mikkelissä tutkinnon suoritti 6 henkilöä 4 eri yrityksestä. 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Opistotason koulutuksen loputtua kävi melko nopeasti selville, että esim. rakennustoiminnan ja rakennusteollisuuden tehtäviin, joita aikaisemmin olivat hoitaneet teknikot tai opistotason koulutuksen suorittaneet henkilöt, ei hakeutunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. Tähän osaajapulaan alkoivat työnantajat sekä heidän edustamansa toimijat etsiä erilaisia ratkaisumalleja. Yksi tällainen vaihtoehto oli ns. teknikko-koulutuksen kaltaisen koulutuksen luominen nykyistä tutkintorakennetta kunnioittaen. Tähän haasteeseen tarttuivat myös hankkeessa mukana olevat kuntayhtymät. Ylä-Savon ammattiopisto ja Mikkelin ammattiopisto saivat hankkeen suunnitteluun mukaan myös

3 Teollisuuden Työnantajien maakunnallisen edustuksen sekä työntekijäpuolen edustuksen. Hankkeeseen tuli mukaan myös Mikkelin ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteisiin suunniteltiin päästävän koulutuksen keinoin. Koulutuksen sisältönä oli teollisuuden tuotannonohjauksen tehtävissä tarvittava osaaminen. Koulutus suunniteltiin niin, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus suorittaa tutkinto työn ohessa. Tavoitteena oli suunnitella koulutuksen sisältö ja toteutusmalli yhteistyössä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden sekä heidän edustamiensa yritysten kanssa. Projektin kohderyhminä olivat Etelä-Savon teolliset yritykset ja niiden kokeneet työntekijät, joilla on perusvalmiudet kouluttautua vaativiin esimiestehtäviin sekä vähintään viiden vuoden työkokemus alalta. 3. Projektin toteutus ja yhteistyö 3.1 Osallistujien ja yritysten valinta Pilottikoulutuksen kohderyhmänä olivat sellaiset yritykset, joissa oli työnjohdollisia tehtäviä, ja joissa työnjohtajan taitoja ja tietoja puuttuivat henkilöiltä, joita yritys oli ajatellut työnjohtotehtäviin. Koulutukseen valikoitui henkilöitä, jotka toimivat työnjohtajan tehtävissä, mutta halusivat saada lisää osaamista tähän työtehtävään. Lisäksi koulutukseen ilmoittautui henkilöitä, jotka olivat potentiaalisia ehdokkaita yrityksissä avoimeksi tuleviin työnjohtajan tehtäviin. Tästä kohderyhmästä moni keskeytti koulutuksen. 3.2 Eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeen hallinnoijana toimi Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän Mikkelin aikuiskoulutuskeskus vuoden 2006 alkuun saakka. Pilottikoulutuksen toteutti Mikkelin aikuiskoulutuskeskus. Itä-Suomen verkoston yhteistyötä tehtiin Ylä-Savon ammattiopiston ja Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Synergiaetua haettiin hankkeen ja pilottikoulutuksen toteutuksessa, yhteisten johtopäätösten ja esitysten teossa sekä levitystoimissa. Hankkeen alussa tunnusteltiin yhteistyömahdollisuuksia Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Projektin hallinnointi siirtyi helmikuun 2006 alusta Mikkelin aikuiskoulutuskeskukselta Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän kehittämisyksikölle. Projektipäällikkönä toimi vuoden 2006 joulukuuhun asti Kari Kotsalainen. Hän siirtyi toisiin tehtäviin joulukuussa Koulutus toteutettiin aikuiskoulutuskeskuksessa ja siitä vastasi vuoden 2005 loppuun saakka Tapio Syväoja. Vuoden 2006 alusta hankkeen loppuun saakka koulutussuunnittelusta vastasi projektiasiantuntija Teija Pylkkänen. Projektipäällikkönä toimi vuoden 2007 helmikuun alusta Pekka Matilainen. Projektiryhmän kanssa käytiin vuosina 2006 ja 2007 säännöllisiä palavereja, joissa käytiin läpi mm. opiskelijoiden tilannetta, koulutussuunnittelua, hankkeen levitystä, tutkintojen kehittämistoimenpiteitä. Samalla toteutettiin myös hankkeen sisäistä arviointia. Mukana palavereissa olivat tutkintovastaava, projektipäällikkö, projektiasiantuntija ja hankekoordinaattori. Koulutussuunnittelijana toiminut projektiasiantuntija kävi koulutuskokonaisuuksien sisältöjä ja aikatauluja läpi opettajien ja kouluttajien kanssa erillisissä palavereissa. Samalla testattiin opetussuunnitelman toimivuutta.

4 3.3 Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Hanke toteutettiin samansisältöisinä omina hankkeinaan sekä Etelä-Savossa (Mikkeli) että Pohjois-Savossa (Iisalmi ja Kuopio). Pilottikoulutus aloitettiin Iisalmessa ja Mikkelissä vuoden 2005 alussa, Kuopiossa vuoden 2006 maaliskuussa. Itä-Suomen tason yhteistyö käynnistyi vuonna 2006 ja hankepalavereja pidettiin säännöllisesti toimijoiden kesken syksyyn 2007 saakka. 3.4 Pilottikoulutuksen toteutus Hankkeessa pilotoitiin uudentyyppisen tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinnon valmistavan koulutuksen sisältöjä. Toteutuksen lähtökohtana oli luoda työelämälähtöinen ja joustava suunnittelu- ja toteutusmalli yhteistyössä yrityselämän kanssa. Pilotissa oli seuraavia sisältöjä: Vuonna 2006 toiminnan painopisteiksi muodostuivat hankkeen kohderyhmän kannalta teoreettisten opintojen kytkeminen käytännön työtoimintaan ja yritysten kehityshankkeisiin, opintokokonaisuuksien arviointi ja kehittäminen sekä ohjauskäynnit yrityksissä sekä näyttötutkintojärjestelmästä tiedottaminen. Pilottikoulutuksen opinnot etenivät vuonna 2006 suunnitelmien mukaisesti. Opiskelijoita oli vuoden 2006 alussa 12 ja vuoden lopussa 8. Koulutuksen lähiopetusjaksoja toteutettiin keskimäärin kahtena viikonloppuna kuukaudessa perjantai-iltapäivisin ja lauantaisin, syksyllä 2006 useammin. Koulutukselle luotiin vuoden 2006 alussa oma kokonaisuus MAKK:n moodle -oppimisympäristöön. Opintoihin liittyvä tiedotus ja keskustelu hoidettiin pääasiassa moodlen kautta. Tiedotuksen hoiti vuoden 2006 alusta alkaen pääasiassa projektiasiantuntija. Opiskelijat oppivat hyödyntämään oppimisympäristöä ja kirjautuivat ympäristöön säännöllisesti koulutuksen loppuun saakka. Helmikuussa 2006 opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan erillisellä lomakkeella, joka suunniteltiin erikseen vastaamaan opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita sekä tavoitetutkinnon osaamisvaatimuksia. Väliarvioinnilla oli kaksi päätavoitetta. Verratessaan

5 omaa osaamistaan OPS:ssa esitettyihin kokonaisuuksiin opiskelija sai kokonaiskuvan tutkinnon laajuudesta, sisällöistä ja ammattitaitovaatimuksista. Oppilaitos sai uutta arvokasta tietoa OPSin työelämäläheisyydestä ja eri osa-alueiden tarpeellisuudesta. Arviointilomakkeista saatu tieto koottiin raportiksi. Yhteenveto annettiin tiedoksi myös opiskelijoille kommentointia varten. Saatua tietoa hyödynnettiin opiskelijoiden ohjauksessa ja vuoden 2006 lähiopintojen jatkosuunnittelussa. Jatkosuunnitelmista sovittiin aina yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Arviointilomakkeen vastaukset ja henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet käytiin lisäksi läpi keskusteluissa jokaisen opiskelijan kanssa maalis-huhtikuussa Keskustelut käytiin kunkin opiskelijan työpaikalla ja mukana oli myös opiskelijan esimies/ esimiehet. Oman osaamisen arvioinnin myötä opiskelijoita alettiin ohjata myös tuleviin näyttöihin. Tutkintojärjestelmä käytiin tässä vaiheessa tarkemmin läpi myös yritysten kanssa. Alustava näyttötehtävien suunnittelu aloitettiin. Yritysten kanssa asetettiin tavoitteeksi suorittaa tekniikan erikoisammattitutkinnon (TEAT) näytöt pääosin vuoden 2006 loppuun mennessä. Ensimmäiset näytöt annettiin syksyllä Tutkintovastaava kävi yrityksissä arvioimassa toiminnalliset näytöt. Myös kokoavat arviointikeskustelut käytiin yrityksissä. Näytöt etenivät pääosin suunnitellusti. Yhdessä yrityksessä näytöt siirrettiin kokonaisuudessaan vuoden 2007 puolelle kiireisen työtilanteen vuoksi. 3.5 Sisältöjen kehittäminen yhdessä yritysten kanssa Vuonna 2006 paneuduttiin opetussuunnitelman kehittämistyöhön. Opetussuunnitelma on liitteenä 1. Työnjohtajan ammattitaitovaatimuksista ja koulutuksen sisällöistä ja painotuksista keskusteltiin kunkin opiskelijan työpaikan edustajien kanssa. Kustakin keskustelusta tehtiin yhteenveto. Liitteenä 2 on esitetty koonta yritysten kommenteista. Yritysten edustajat antoivat luvan kommenttiensa eteenpäin antamiseen. Vuoden lopussa tiivistettiin myös Itä-Suomen verkoston yhteistyötä ja sovittiin opetussuunnitelman kehittämisestä yhdessä. Itä-Suomen verkostossa oli kokemuksia amk-opintojen liian korkeista vaatimuksista työnjohtotason koulutusta ajatellen. Mikkelissä amk-opintoihin ei lähdetty. Myöskään yritykset eivät nähneet amk-opintoja lisäarvoa antavana, vaan olivat tyytyväisiä aikuiskoulutuskeskuksen työelämäläheiseen toteutustapaan. Keväällä 2006 kartoitettiin opiskelijoiden halukkuutta osallistua työpaikkaohjaajakoulutukseen. Työpaikkaohjaajakoulutus otettiin esille yrityskäyntien yhteydessä, mutta näyttöjen rinnalla opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta ottaa ylimääräisiä tavoitteita. Työpaikkaohjaajakoulutusta pidettiin kuitenkin muutamassa yrityksessä tärkeänä ja tulevaisuudessa mahdollisena. Kartoitusta jatkettiin tekniikan alan yrityksissä Pätevä hankkeen työelämäjaksojen aikana syksyllä Keskustelu työpaikkaohjaajakoulutuksen uudistamisesta on myös käynnistetty. Vuonna 2007 toteutuksessa olivat keskiössä tuotannonohjaajakoulutuksen sisällön kehittäminen, näyttöjärjestelyt yritysten kanssa, näytönarvioinnit yrityksissä, tiedottaminen uusille yrityksille, päätös- ja levitysseminaarin suunnittelu ja koulutuksen ja tulosten arviointi yritysten ja opiskelijoiden kanssa. Laajempaa keskustelua Itä-Suomen tasolla ja valtakunnallisestikin käytiin työnjohtajakoulutuksen ja eat-tutkintojen kehittämisestä sekä tutkinnon perusteiden uudistamisesta yhdessä eri toimijoiden kesken. Hankkeen laajempien tavoitteiden kannalta toiminta keskittyi tuotannonohjaajakoulutuksen opetussuunnitelman rakenteen ja sen sisällön kehittämiseen yhdessä työelämän edustajien kanssa. Keskustelut käytiin kaikkien hankkeessa toimivien yhteistyöyritysten

6 kanssa. Vuonna 2006 tiivistettiin yhteistyötä (mm. ops- ja näyttöyhteistyö) Ylä-Savon toimijoiden kanssa. Samalla kartoitettiin uudelleen mahdollisia yhteistyökuvioita hyväksiluvun ja jatko-opintomahdollisuuksien suhteen. 4. Projektin tulokset ja tavoitteiden toteutuminen Hankkeeseen osallistuneet yritykset saivat täsmäkoulutettuja esimiehiä. Koko tutkinnon suoritti hankkeen aikana 6 opiskelijaa. Opiskelijamäärän väheneminen johtui osittain opiskelijoiden omista valmiuksista suorittaa tutkinto, osittain yhteistyöyritysten tekemistä ratkaisuista. Kahden opiskelijan kohdalla suunnitelmat muuttuivat taustaorganisaation konkurssin takia. Opiskelijoilta kerättiin välipalaute koulutuksen sisällöistä ja koulutusjärjestelyistä kesäkuussa 2006 Webropol -järjestelmän avulla. Kyselyyn vastasi viisi opiskelijaa. Palautteen keskiarvo (asteikolla 1-5) koulutusjärjestelyjen osalta oli 3,7, koulutuksen sisällön osalta 3,1, opetuksen ja ohjauksen osalta 3,3, oman ja ryhmän työskentelyn osalta 3,7 ja työelämäläheisyyden osalta 3,9. Lisäksi välipalautekeskustelu käytiin vuoden 2007 maaliskuussa ryhmäkeskusteluna. Loppupalaute kerättiin Webropolin kautta muutama kuukausi koulutuksen päättymisen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen marraskuussa Kyselyyn vastasi kaikki 6 tutkinnon suorittajaa. Palautteiden keskiarvot olivat parantuneet huomattavasti. Palautteen keskiarvo koulutusjärjestelyjen osalta oli 4,2, koulutuksen sisällön osalta 3,9, opetuksen ja ohjauksen osalta 4,0, oman ja ryhmän työskentelyn osalta 4,4 ja työelämäläheisyyden osalta 4,5. Yleisarvosana koulutuksesta oli 4,0, mikä ylittää oppilaitoksen tavoitearvon 3,8. Tutkinnon suorittamiseen liittyvät kehittämishankkeet ja näyttötehtävät suunniteltiin yhdessä esimiesten ja työpaikkojen edustajien kanssa niin, että ne hyödyttivät suoraan yritysten tuotantoprosessien kehittymistä. Tässä onnistuminen näkyi myös loppupalautteessa: kysyttäessä taustaorganisaation hyötymistä tutkintoon liittyvistä kehittämishankkeista oli keskiarvo 4,8. Seuraavassa on esimerkkejä tutkinnon suorittajien kehittämishankkeista: o Laatukäsikirjan työstäminen (tavoitteena CE-merkki) sisältönä toimintaketjut, työohjeet ja toimintaohjeet, työkuvaukset, käytännön työn kuvaus (toimintatavat), selkeät määritelmät, perehdyttäminen, virheraportit, mittaukset ja mittauspöytäkirjat, työturvallisuusohjeet, alihankinta o Logistiikka-ketjujen parantaminen o Koesahaus: saantojen laskeminen, sahausarvo jokaiselle tukille (eri laadun vaikutus tuotantoon, sydäntavarakappaleet, kuoren osuus) o Elementtihallin lay outin ja uusinvestoinnin suunnittelu ja sen vaikutusten mietintä yrityksen toimintaan (jälkiputsi, rouheasema, henkilöstö, kulut, oletusarvot, kuoletukset jne.) sekä hankkeen esittely johdolle o Betoniaseman markkinointisuunnitelma (kehittäminen, kilpailutilanne, yhteydet asiakkaisiin) o Ulkomaille lähtevän työntekijän/ supervisorin perehdyttämiskansio ja ohjeistus Koulutuksen suunnittelu yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kesken kehittivät vastavuoroisesti organisaatioita: yritykset saivat ajankohtaista tietoa tutkintojen nykytilasta ja tulevaisuudesta ja oppilaitos sai kokonaiskuvan tekniikan alan tilanteesta ja alan ammattitaitovaatimuksista. Opiskelijoiden ala- ja yrityskohtaisia kehittämishankkeita oli tarkoitus jakaa eri opettajille. Tavoitteena oli kohottaa opettajien tietämystä teollisuuden toimintatavoista, -kulttuurista ja uusista teknologioista. Näillä ohjauskäynneillä korvattiin alkuperäisessä

7 hankesuunnitelmassa olleet opettajien työelämäjaksot. Tarkoituksena oli, että opettajien käymät keskustelut opiskelijoiden ja yritysten henkilöstön kanssa auttaisivat heitä ymmärtämään kunkin alan erityispiirteet, ydintaidot ja tiimimäisen/prosessimaisen ajattelu-, työskentely- ja toimintatavan. Ohjaus toteutui muutaman opettajan kohdalla. Elintarvikealan opettajan vastuulla oli tämän alan yrityksen ohjauskäynnit. Tutkintovastaava kävi syksyn 2006 aikana 4 työpaikalla, mukana oli myös oppilaitoksen opettajaedustajia. Kirjallisen viestinnän opettaja sai hyvän kokonaiskuvan työnjohtajien ammattitaitovaatimuksista ohjatessaan kehittämishankkeiden tuottamista opiskelija/ yrityskohtaisesti. Pilotin pohjalta syntyneen vuoden 2007 syksyllä alkaneen uuden työnjohtokoulutuksen työelämäläheisyyden varmistamiseksi hankkeen projektiasiantuntija suoritti työelämäjaksot tekniikan alojen yrityksissä Pätevä-hankkeen (ESR) rahoituksella. Saman rahoituksen kautta hän pohjusti kehittämishankkeen kautta uuden pilottikoulutuksen koulutussuunnittelua käymällä osaamistarvekeskusteluja tekniikan alan yritysten eri ammattiryhmien kanssa. Kehittämishankkeiden ohjauksessa alakohtainen ohjaus korvattiin uudentyyppisellä pienryhmäohjauksella. Opiskelijoiden todettiin hyötyvän enemmän siitä, että hankkeita ohjattiin keskitetysti. Kehittämishankefoorumi on otettu oppilaitoksen käytänteeksi tekniikan alan joustavassa opintotarjonnassa. Hankkeessa pyrittiin selkiyttämään erikoisammattitutkintojen asemaa. Konkreettisena tuloksena syntyi esitys uusista tutkintopainotuksista opetusviranomaisille ja tutkintotoimikunnalle. Itä-Suomen yhteinen esitys on liitteinä 3 ja 4. Tärkeä tulos on paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen tiedottaminen ja keskustelu työnjohtokoulutuksen tilasta ja tulevaisuudesta. Tätä keskustelua jatketaan myös hankkeen päätyttyä, mm. tammikuussa järjestettävässä teemapäivässä, jossa on mukana myös tutkintotoimikunnan edustus. Hankkeen aikana Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä on hakenut uusia tutkinnonjärjestämisoikeuksia tekniikan alan erikoisammattitutkintoihin. Syyskuun alussa 2007 aikuiskoulutuksen toimintayksikössä aloitti 16 tekniikan alojen erikoisammattitutkinnon suorittajaa (tekniikan eat, ilmastointiasentajan eat, putkiasentajan eat tai sähköyliasentajan eat), ja tuloksena on ensimmäiset IV-puolen eat-tutkinnot Suomessa muutaman pilottitapauksen jälkeen. Toteutuksessa mallinnetaan tuotannonohjaaja-hankkeen parhaita käytänteitä. Erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työnjohdollista pätevyyttä toimia vastaavana työnjohtajana pyritään edistämään ympäristöministeriön kautta paikallisten viranomaisten kanssa. Yhteistyö oppilaitoksen, yritysten ja viranomaistahon kanssa tiivistyi ja tulevaisuudessa on tavoitteena järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia. Ammattikorkeakoulun kanssa päästiin sopimukseen tilojen ja laitteiden yhteiskäytöstä. 5. Projektin innovatiivisuus Toimintamallin luomiseksi ja jatkosuunnittelun pohjaksi järjestettiin opiskelijoille keskusteluja arviointitilaisuus kehittämishankkeiden työstämisestä ja niiden työelämäläheisyydestä. Samalla arvioitiin toteutettua koulutusohjelmaa kokonaisuutena, mm. sisältöjen hyödyllisyyttä omalta kannalta, aikatauluja ja rytmitystä, näyttöjen järjestämiseen liittyviä asioita, muita käytännön järjestelyjä (esim. viestintä/tiedonkulku, materiaalit, koulutustilat) sekä oppilaitoksen ja yrityksen välistä yhteistyötä. Projektin aikana syntyi idea markkinoida useampaa tekniikan alan erikoisammattitutkintoa (työnjohtotutkintoa) samanaikaisesti. Näin päästään kustannustehokkaaseen järjestelyyn opintotarjonnan suunnittelun suhteen, sillä tarjontaa hyödyntävä opiskelijavolyymi tulee olla

8 suuri. Syyskuun alussa 2007 aikuiskoulutuksen toimintayksikössä aloitti 16 tekniikan alojen erikoisammattitutkinnon suorittajaa (tekniikan eat, ilmastointiasentajan eat, putkiasentajan eat tai sähköyliasentajan eat). Tutkinnon suorittajat ovat eri yrityksistä ja he suorittavat tutkinnon työn ohella. Kokonaisuus on valtakunnallisestikin uraauurtava pilotti, sillä IV-puolen eat-tutkintoja on suoritettu Suomessa koeluontoisesti vasta muutama. Lisäksi haasteita tuo suhteellisen tuore henkilökohtaistamismääräys, joka edellyttää kolmivaiheisen tutkintopolun määrittelyä jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa. Tutkinnon suorittajilla on vankka osaaminen alalta ja peruslähtökohtana on, ettei substanssiosaamista tarvitse lähteä kouluttamaan. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa saadaan selville lisäosaamisen hankkimistarve. Lisäosaamisen hankkimisen yhdeksi keinoksi kootaan kysyntälähtöinen opintotarjotin, jonka kautta opiskelijat saavat mahdollisen puuttuvan ammattitaidon. Hankkeen tuloksena syntyi pohja joustavan opintotarjonnan suunnittelulle ja toteutukselle tekniikan alan yrityksille. Näiden neljän tutkinnon suorittajien myötä luodaan uusi malli, jonka pohjalta koulutustarjontaa tullaan jatkossakin kehittämään. Oppilaitoksessa oleva opintotarjonta on suunnattu pääasiassa yksittäispaikoilla opiskeleville opiskelijoille, jotka poimivat tarjottimelta sellaisia kokonaisuuksia, jotka tukevat lisäosaamisen hankkimista tutkinnon tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia ajatellen. Tarjonta käsitti aikaisemmin lähes kaikki muut alat paitsi tekniset alat. Pilottihankkeen aikana koottu teknisten alojen tarjotin toimii jatkossa osana koko oppilaitoksen tarjontaa. 6. Toiminnan jatkuvuus Projekti vahvisti käsitystä, että työelämälähtöistä työnjohtokoulutusta tarvitaan. Projektin toimijat ovat painottaneet erikoisammattitutkintojen kehittämistä enemmän työnjohtopainotteiseksi ja vieneet tätä myös mm. tutkintotoimikuntien ja opetusviranomaisten tietoon. Yhteistyössä viranomaistahon, työnantajien ja oppilaitosten kanssa kehitetään vastaavan työnjohtajan pätevyysvaatimuksia. Kehittämishankkeen etenemistä tuettiin pienryhmäohjauksella. Pienryhmäohjauksen veti ulkopuolinen asiantuntija. Kehittämishankkeeseen liittyvään kirjalliseen tuottamiseen annettiin henkilökohtaista ohjausta. Molemmat ohjaukset olivat tavoitteellisia ja vaativat henkilökohtaista panosta kunkin henkilökohtaisen kehittämishankkeen eteenpäinviennissä. Opiskelijat kokivat molemmat ohjaukset erittäin hyödyllisinä. Tämä koulutusmalli siirretään parhaana käytänteenä suoraan myös tuleviin koulutuskokonaisuuksiin. Hankeyhteistyössä Itä-Suomen verkostossa valmisteltu esitys tutkinnon perusteiden muuttamisesta on jätetty opetusviranomaisille. Tekniikan eat:n tutkinnon perusteet ovat uusiutumassa ja mikäli ehdotus saa vastakaikua, voivat hankkeen vaikutukset levitä valtakunnallisiksi. Itä-Suomen tasolla on luotu pohja ajatusten, kokemusten ja osaamisen vaihtoon. Syyskuun alussa 2007 aikuiskoulutuksen toimintayksikössä aloitti 16 tekniikan alojen erikoisammattitutkinnon suorittajaa (tekniikan eat, ilmastointiasentajan eat, putkiasentajan eat tai sähköyliasentajan eat). Suurin osa heistä hakee KVV-pätevyyttä, jonka viranomaiset vaativat vastaavana työnjohtajana toimivalta henkilöltä vuoden 2009 alusta. Tutkinnon suorittajat ovat eri yrityksistä ja he suorittavat tutkinnon työn ohella. Kokonaisuus on valtakunnallisestikin uraauurtava pilotti, sillä IV-puolen eat-tutkintoja on suoritettu Suomessa koeluontoisesti vasta muutama. Lisäksi haasteita tuo suhteellisen tuore henkilökohtaistamismääräys, joka edellyttää kolmivaiheisen tutkintopolun määrittelyä jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa. Tutkinnon suorittajilla on vankka osaaminen alalta ja peruslähtökohtana on, ettei substanssiosaamista tarvitse lähteä kouluttamaan. Henkilökohtaistamiskeskusteluissa saadaan selville lisäosaamisen hankkimistarve.

9 Lisäosaamisen hankkimisen yhdeksi keinoksi kootaan kysyntälähtöinen opintotarjotin, jonka kautta opiskelijat saavat mahdollisen puuttuvan ammattitaidon. Tavoitteena on, että tekniikan alan koulutustarjotin saadaan pilotoitua ja otettua käytänteeksi ja uudeksi tuotteeksi vuonna Tavoitteena on myös päästä malliin, jossa osaamisen kehittäminen nähdään yrityksessä kokonaisuutena ja yksittäiset täydennyskoulutuksetkin katsotaan osaksi visioon vievän strategian sekä toimintasuunnitelmien toteutumista. Toimenpiteet edellyttävät monipuolista osaamista ja yleisvalmiuksia. Oppilaitoksen tulisi pystyä arvioimaan osaamisen kehittämistarpeita yhdessä yrityksen kanssa. Opintotarjonnan miettiminen ja toteutus on nähty myös oppilaitokselle, opettajille ja kouluttajille mahdollisuutena uudistumiseen ja uuden oppimiseen, mm. yhteistoiminnallisen oppimisen kautta. Pilotin kaltainen opintotarjontatyö pitää sisällään arkipäivän analyyseja ja työn kehittämisen kokeilua. Kehittäminen vaatii totuttujen toimintatapojen muuttamista. Aikuiskoulutuspuolella on opintotarjonnan kehittämisellä todella pitkät perinteet ja suunnittelu- ja toteutusprosessia on hiottu yli 10 vuoden ajan. Lähiopintotarjonta on suunnattu eri alojen tutkinnon suorittajille, jotka hankkivat lisää ammattitaitoa henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti opiskelemalla oppisopimuksella, työvoima- tai omaehtoisessa koulutuksessa. Opintotarjonta soveltuu myös yritysten työntekijöille tai yksittäisille ammattitaitoaan täydentäville koulutukseen hakeutujille lisäkoulutukseksi. Opintotarjonta kootaan puolivuosittain ja se sisältää yli 80 eri koulutusta eri ammattialueilta. Jatkossa tavoitteena on eri opintotarjontakäytänteiden yhtenäistäminen alasta riippumatta ja myös tekniikan alan tarjonnan nivoutuminen olemassa olevaan opintotarjonnan toteutusmalliin. 7. Julkisuus ja tiedottaminen Ylä-Savon ammattiopisto ja Mikkelin aikuiskoulutuskeskus järjestivät Teollisuuden tuotannonohjaaja-seminaarin Iisalmessa Seminaarissa oli oppilaitosedustajien, rahoittajan edustajien ja yritysedustajien lisäksi mukana myös OPH:n ja EK:n edustajat. Pilottikoulutuksesta tiedotettiin Itä-Suomen tasolla 4 eri lehdessä sekä oppilaitoksen wwwsivuilla. Etelä-Savon alueella hankkeesta, tutkinnoista ja koulutuksesta tiedottaminen tapahtui pääasiassa jalkautumalla teollisuuden yrityksiin. Yrityskäyntejä tehtiin hankkeen aikana n. 35 yritykseen Mikkelin LVI- yhdistyksen järjestämän koulutustilaisuuden yhteydessä pidettiin infotilaisuus Etelä-Savon ammattiopiston aikuiskoulutuksen (ent. Mikkelin aikuiskoulutuksen) tarjoamasta työnjohtokoulutuksesta. Tilaisuuteen osallistui 49 henkilöä. Itä-Suomen verkosto sopi Roadshow-tyyppisen seminaarin järjestämisestä syyskuussa Seminaari toteutui vain Mikkelissä, Iisalmessa ja Kuopiossa tilaisuus peruttiin vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Roadshowsta tiedotettiin laajalla postituksella suoraan yhteistyöyrityksiin sekä alueella toimiviin teollisuuden yrityksiin. Seminaariin kutsuttiin koulutuksessa mukana olleet opiskelijat, muiden vastaavien hankkeiden edustajia, työelämän edustajia, oppilaitosten edustajia sekä opetusviranomaisia ja tutkintotoimikunnan edustajia. Myös lehdistölle annettiin Mikkelissä tiedote tilaisuudesta. Mistä tulevaisuuden työnjohtajat seminaari järjestettiin perjantaina 7.9. Seminaari oli samalla hankkeen päätösseminaari ja siellä jaettiin osallistumistodistukset 6 tutkinnon suorittajalle. Kohderyhmänä oli opiskelijoiden taustayritysten lisäksi työnjohtokoulutuksesta kiinnostuneet yritykset sekä niiden henkilöstö. Seminaarissa kuultiin tekniikan eat:n

10 suorittaneen opiskelijan sekä hänen työnantajansa puheenvuorot sekä esiteltiin hankkeen tuloksia. Osallistujia oli 22. Projektipäällikkö jalkautui vuonna 2007 yrityksiin, tiedotti hankkeen tuloksista sekä markkinoi uusia syksyllä 2007 käynnistyneitä työnjohtotutkintoja. Hän verkostoitui myös lähikaupunkien oppilaitosten tutkintovastaavien kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi. Hankeyhteyshenkilöt tiedottivat hankkeen tuloksista sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. 8. Ongelmat projektin toteutuksessa ja suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi Projektin vastuuhenkilön (projektipäällikön) vaihtuminen on tuonut haasteita hankkeelle mm. vastuukysymysten ja työnjaon suhteen. Tulevissa vastaavissa koulutuksissa pienryhmätyöskentely kannattaa suunnitella niin, että se on luonnollinen osa opintokokonaisuutta ja kehittämishankkeiden eteenpäin vientiä. Nyt ohjaus ajoittui syksylle 2006, joka oli jo sinällään kiireistä aikaa näyttöjen kanssa. Opiskelijat kokivat tämän aluksi ylimääräisenä, mutta ne opiskelijat, jotka ohjaukseen tulivat, kokivat sen hyödylliseksi ja mielekkääksi. Pienryhmäohjauksen tuoma lisäarvo kehittämishankkeiden eteenpäin viemisessä oli huomattava. Projektin pilottikoulutuksen rekrytointi aloitettiin haastattelemalla yritysten johtohenkilöitä ja keskustelemalla työnjohtokoulutuksen tarpeista. Työntekijöiden sitouttamiseksi tiedotus tulee jatkossa viedä tutkinnonsuorittajatasolle aikaisemmassa vaiheessa. Yritykset näkivät työnjohtokoulutuksen tarpeelliseksi ja projektin alkuvaiheessa mukaan lähti 7 yritystä ja 16 opiskelijaa. Kaikki mukaan lähteneet yritykset eivät kuitenkaan sitoutuneet opiskelijan osalta koulutuksen ja tutkinnon läpiviemiseen. 9. Projektitoimijoiden yhteenveto työnjohtokoulutuksen kehittämisestä Työnjohtajien rekrytointitarve on kasvamassa rakennusalalla ja teollisuudessa. Nuoret ikäluokat eivät riitä korvaamaan eläkkeelle siirtymisestä aiheutuvaa poistumaa, minkä vuoksi työnjohtotehtäviin tulee rekrytoida myös työelämässä olevia henkilöitä. Yritykset kouluttavat työnjohtotehtäviin mielellään substanssiosaajia eli työntekijöitä, jotka tuntevat yrityksen toimintatavat, prosessit ja työn, johon johtamista tarvitaan. Erikoisammattitutkinnot ja työelämäläheiset toteutustavat soveltuvat yritysten mielestä hyvin työnjohtokoulutuksen toteutukseen. Ammattikorkean tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen toivotaan sen sijaan lisää käytäntöpainotteisuutta ja työelämäläheisyyttä. Työnjohtokoulutuksen vetovoiman lisäämiseksi tutkinnoista ja niiden suorittamismahdollisuuksista tiedottamista on lisättävä. Työnjohtokoulutuksen kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Tutkinnon suorittaminen vaatii työelämän panostusta ja siihen tulee saada sitoutumaan niin yritykset, opiskelijat kuin oppilaitoksenkin edustajat. Työelämäläheisiä malleja on kehitettävä edelleen. Työnantajien rooli työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisessä on ratkaiseva. Yritykset näkevät työpaikkaohjaajakoulutuksen tärkeäksi keinoksi saada tietoa tutkintojärjestelmästä, arvioinnista ja ohjaamisesta. Opintosisältöjä suunniteltaessa tulee pitää mielessä joustavuus ja työelämäläheisyys. Tässä työssä tulee panostaa henkilökohtaistamisen kolmeen vaiheeseen.

11 Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta tulee kehittää nykyistä vahvempi väylä työnjohtotehtävissä edellytettävän osaamisen hankkimiseen. Tekniikan alojen erikoisammattitutkintoja tulee kehittää ja uudistaa siten, että ne antavat valmiudet työnjohto-osaamiseen. Tällä hetkellä monessa erikoisammattitutkinnossa vaaditaan esim. asennusnäyttöjä. Työryhmän mielestä tutkinnoissa tulisi korostaa enemmän valinnaisuutta.

12 M I K K E L I N aikuiskoulutuskeskus LIITE 1 Oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma TEOLLISUUDEN TUOTANNONOHJAAJAN ERIKOISAMMATTI-TUTKINTO

13 Sisällys: 1 JOHDANTO 14 2 AMMATIN KUVAUS 15 3 Teollisuuden tuotannonohjaajan ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 16 4 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Oppimisen ja opetuksen järjestäminen Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen laatutoiminta Valmistavan koulutuksen suunnittelu Opetussuunnitelman kaikille yhteinen sisältö Opintojen laajuudet ja jaksotus Opetuksen järjestäminen Työssä oppiminen Tieto- ja viestintätekniikka opiskelussa Opintojaksot moduuleittain Orientoivat opinnot 3 ov I Tutkinnon osa: Työn organisointi ja johtaminen 15 ov II Tutkinnon osa: Liiketalous 7 ov III Tutkinnon osa: Markkinointi ja asiakashallinta 10 ov IV Tutkinnonosa: Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen 7 ov V Tutkinnon osa: Toiminnan suunnittelu 4 ov VI Tutkinnon osa: Tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen30 5 ov OPPIMISEN yksilöllistäminen Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opettajan ja opiskelijan tehtävät Opiskelun ohjaus ja oppiminen OPPIMISEN ARVIOINTI 34 7 AMMATTIPÄTEVYYDEN ARVIOINTI NÄYTÖISSÄ 35

14 M I K K E L I N aikuiskoulutuskeskus TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 1 JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan ja näyttötutkinnon valtakunnallisiin perusteisiin (Opetushallituksen julkaisu 2001). Talokohtainen opetussuunnitelma kertoo Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen (MAKK) tutkintokohtaisen opintotarjonnan ja laadun ilmenemisen käytännön oppimistyössä. Tutkintorakenne Korkea-aste Ammatillisen korkeaasteen tutkinto Korkeakoulututkinto Toinen aste Ammattitutkintolain mukainen rakenne Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Näyttötutkinnot Opetussuunnitelmapohjainen Erikoisammattitutkinto Peruskoulu Tekniikan erikoisammattitutkinto Ammatillinen perustutkinto Ylioppilastutkinto Kuva 1. Koulutus- ja tutkintojärjestelmä Tutkintojärjestelmä on kolmitasoinen. Tekniikan alalla suoritetaan näyttöinä ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja ja työkokemusta.

15 Tutkintoon valmistavan koulutuksen tarkoitus ja tavoitteet Näyttötutkintoon valmistava koulutus on erityisesti aikuisia varten suunniteltu ja kehitetty tutkinnon suorittamistapa. Näyttötutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta on säädetty ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/98) ja asetuksessa (812/98). Valmistavan koulutuksen tarkoitus on antaa opiskelijoille sellaiset valmiudet, että he suoriutuvat näytöistä ja että heillä on tutkinnon perusteiden edellyttämä, työelämän tarvitsema ja hyväksymä ammattipätevyys. Koulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus muodolliseen pätevöitymiseen sekä tuottaa työ- ja elinkeinoelämälle osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Valmistavan koulutuksen toteutuksessa on tärkeää se, että tutkintoon valmennus perustuu henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan, joka parhaimmillaan huomioi eri lähtötason omaavat opiskelijat, heidän oppimistyylinsä ja mahdollistaa heille soveltuvan oppimisympäristön. Oppimisen yksilöllistäminen sisältää myös henkilökohtaisen näyttösuunnitelman. 2 AMMATIN KUVAUS Teollisuuden tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinto on työnjohtotason esimiestehtäviin valmistava tutkinto. Tehtävänimikkeinä voivat olla esim. vuorovastaava, tuotannon esimies, osaston esimies ja tiimivastaavaa. teollisuuden tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinto antaa myös valmiudet toimia vaativissa työntekijätason ns. tiimivetäjätehtävissä, joissa suuri osa aiemmin työnjohdolle kuuluneista tehtävistä on siirretty tiiminvetäjän vastuulle. Teollisuuden tuotannonohjaajan erikoisammattitutkinnon kautta saavutettavassa ammattitaidossa on keskeistä, että esimies, tiiminvetäjä ym. tutkinnon suorittanut pystyy organisoimaan, ohjaamaan ja seuraamaan toimintaa erityisesti teollisuustoimialan yrityksissä tai muissa organisaatioissa. Hänen tulee tuntea alan keskeiset sidosryhmät ja tiedonhankintakanavat. Hänen tulee tuntea toimintaympäristönsä tuotanto ja/ tai palveluprosessit ja pystyä seuraamaan alansa kehitystä, ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja kansainvälistymistä sekä niiden vaikutusta toimintaympäristöön. Teollisuuden tuotannonohjaajan tulee osata tulkita ja noudattaa työlainsäädäntöä sekä siihen liittyviä sopimuksia. Hänen pitää osata tehdä ryhmänsä/tulosyksikkönsä toimintasuunnitelmia ja laatia myös budjetteja sekä tehdä vertailulaskelmia, seurata toteutuneita kustannuksia ja ryhtyä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Teollisuuden tuotannonohjaajan tulee osata johtaa toimipistettä tai osastoa kannattavasti ja taloudellisesti, osata suunnitella ja organisoida päivittäiset työt asetettujen tulos- ja laatutavoitteiden mukaisesti sekä ohjata, opastaa ja valvoa henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisessa ja turvallisten toimintatapojen noudattamisessa. Lisäksi hänen on hallittava yksikkönsä myynti- ja markkinointityön, asiakassuhteiden hoidon perusteet ja tiedottaminen. Teollisuuden tuotannonohjaajan on osattava hyödyntää työssään tietotekniikkaa. Työroolista riippuen teollisuuden tuotannonohjaajan osallistuu toimipisteensä päivittäisiin töihin, minkä vuoksi hänen on osattava johtamansa käytännön työ. Hänellä on oltava työhönsä tutkiva ja kehittävä ota, ja hänen on rohjettava noudattaa persoonallista työ- ja johtamistyyliä.

16 3 Teollisuuden tuotannonohjaajan ERIKOISAMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN Pakolliset tutkinnon osat 1. Työn organisointi ja johtaminen 2. Liiketalous 3. Markkinointi ja asiakashallinta Valinnaiset osat 1. Johtaminen tai 2. toiminnan suunnittelu + tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen Yhteiset vaatimukset Tutkinnon antajan on osoitettava osaaminen (soveltaminen työtehtävissä) seuraavissa aihealueissa: Matematiikka Tietotekniikka Kielitaito Fysiikka tai kemia Teknisenä osaamisperustana tutkinnon antajalla tulee olla suoritettuna vähintään teknisen alan ammattitutkinto tai vastaava käytännössä hankittu osaaminen 4 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4.1 Oppimisen ja opetuksen järjestäminen Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen laatutoiminta Mikkelin aikuiskoulutuskeskus tekee määrätietoista ja suunnitelmallisesta työtä varmistaakseen tarjottujen palvelujen laadun sekä kehittääkseen toimintaansa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Laatutyötä johtaa oppilaitoksen vararehtori. Mikkelin aikuiskoulutuskeskuksen sekä Heinolan aikuiskoulutuskeskuksen laatujärjestelmänä on Eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön mukainen laatujärjestelmä, EFQM Excellence Model. Laaturyhmässä, joka työstää mm. toiminnan kuvausta on mukana henkilöstöä kaikista henkilöstöryhmistä. Toiminnankuvaus sekä sisäinen arviointi ja kehittämiskohteiden valinta tehdään vuosittain. Ulkoinen arviointi sekä pisteytys tehdään joka toinen vuosi. Aikuiskoulutuskeskuksen arvot ovat Tyytyväiset asiakkaat Lupausten pitäminen Joustavuus ja muutosvalmius Toiminnan työelämälähtöisyys Arvot käytännöllistyvät kaikessa opetustoiminnassa; opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa, HOPS-työskentelyssä ja näyttöjärjestelyissä. Opetussuunnitelmatyö on

17 osa MAKK:n laatutyötä käytännön tasolla. Opetussuunnitelman kehittäminen on jatkuva, yhteisöllinen toimintamuoto. Talokohtainen opetussuunnitelma on ennen kaikkea opetushenkilöstön ja opiskelijoiden työväline, mutta se on samalla myös työelämän tarpeiden tulkitsija. Opetussuunnitelman teko on yhteistyöprojekti ja sen työstämisestä vastaa tutkintovastaava ja ko. koulutuksen vastuuopettaja. Tutkintokohtaiset valmistavan koulutuksen oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat vahvistaa aikuiskoulutuskeskuksen rehtori. Opetussuunnitelmat tarkistetaan ja niihin tehdään tarvittavat muutokset vuosittain. Tutkintovastaavat huolehtivat opetussuunnitelmien vuosittaisesta päivityksestä Valmistavan koulutuksen suunnittelu Valmistavan koulutuksen opetus ja sen suunnittelu perustuu tutkinnon talokohtaiseen opetussuunnitelmaan. Talokohtainen opetussuunnitelma tehdään tutkinnon perusteiden pohjalta dynaamiseen ammattitaitonäkemykseen perustuen. Lisäksi opetussuunnitelman teossa huomioidaan aikuiskoulutuskeskuksen arvopohja, laatulupaukset ja paikalliset elinkeinoelämän tarpeet. Opetussuunnitelma tehdään yhteistyössä alan työelämän edustajien kanssa. Valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma jäsennetään tutkinnon osien mukaisesti siten, että opiskelija voi valmentautua näyttämään yksittäisiä tutkinnon osia. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus suorittaa näytöt osana valmistavaa koulutusta, mutta näyttöjä ei voi kytkeä valmistavan koulutuksen suorittamiseen Opetussuunnitelman kaikille yhteinen sisältö Opetussuunnitelma sisältää orientoivia opintoja, tutkinnon mukaiset moduulit ja kaikille aloille yhteistä ydinosaamista. Kaikille tutkinnoille yhteinen osaaminen voi olla talokohtaisessa opetussuunnitelmassa orientoivina opintoina tai sisällä tutkintokohtaisissa moduuleissa. Kaikille tutkinnoille yhteinen ydinosaaminen koostuu seuraavista asioista: Oppimisen taidot Ongelmaratkaisutaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Yhteistyötaidot Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmaratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Oppimisessa tulee olla mahdollisuus harjaantua ongelmakeskeiseen oppimiseen ja todellisissa työelämän ongelmatilanteissa selviytymiseen. Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittämiseksi koulutuksen tulee antaa valmiuksia selvitä erilaissa vuorovaikutus- ja neuvottelutilanteissa, käyttää suullista ja kirjallista

18 viestintää sekä hyödyntää tietotekniikkaa. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa valmiuksia kohdata vieraista kulttuureista tulevia ja pystyy kommunikoimaan heidän kanssaan. Oppimisjärjestelyjen tulee tukea myös tätä tavoitetta. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi oppimisjärjestelyt ja oppimisympäristö tulee rakentaa niin, että yhteistyötaitoja voidaan harjaannuttaa opiskelutilanteissa. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia tiimityöskentelyyn, joustavuuteen ihmissuhteissa ja erilaisuuden kohtaamisessa. Toimivan yhteistyön edellytyksiä ovat oman ja toisen ammattitaidon arvostaminen ja kyky liittää oma osaaminen toisten osaamiseen. Tutkintokohtainen, ammattispesifinen osaaminen vaihtelee tutkinnoittain, mutta myös kaikille yhteisen osaamisen painotus voi vaihdella myös tutkinnoittain Opintojen laajuudet ja jaksotus Orientoivat opinnot 3 ov Oppimisen taidot ja opintojen suunnittelu 1 ov Tietotekniikka opiskelussa ja työssä 1 ov Teknisen matematiikan ja fysiikan/kemian perusteet 0,5 ov Kieliopinnot 0,5 ov I Tutkinnon osa: Työn organisointi ja johtaminen Yrityksen asiakaslähtöiset toimintastrategiat Yrityksen sisäinen toiminta prosesseina Ihmisten ja ryhmien johtaminen organisaatiossa Päivittäisen esimiestyön menetelmät ja työkalut Viestintä ja tiedonkulun kehittäminen yrityksessä Organisaation kehittämisen välineet Oman työn ja osaamisen kehittäminen Logistiikka Työlainsäädäntö 15 ov 0,5 ov 1 ov 3 ov 3 ov 2 ov 2 ov 0,5 ov 2ov 1 ov II Tutkinnon osa: Liiketalous 7 ov Yritystalouden peruskäsitteet 2 ov Kustannustietoinen toiminta yrityksessä 2 ov Kustannustehokkuuden seuranta ja mittaaminen 2 ov Ympäristönsuojelu 1 ov III Tutkinnon osa: Markkinointi ja asiakashallinta 5 ov Markkinoinnin perusteet 1 ov Kokonaisvaltainen markkinointi 2 ov Henkilökohtainen myyntityö ja asiakaspalvelu 0,5 ov Markkinointiviestintä 0,5 ov Sisäinen markkinointi 0,5 ov Tietotekniikka ja kirjallinen viestintä 0,5 ov

19 Valinnaiset osat: valittava johtaminen tai toiminnan suunnittelu+ tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen IV Tutkinnon osa: Johtaminen 10 ov Henkilöstön kehittäminen investointina 1,5 ov Osaamisen kehittämisen menetelmät ja työkalut 3 ov Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen 1 ov Oman työhyvinvoinnin ylläpitäminen 1 ov Projektin hallinta ja aikataulutus 2 ov Laatuajattelu ja laatutyökalut 1,5 ov V Tutkinnon osa: Toiminnan suunnittelu Tuotantoprosessien suunnittelu Tuotantoprosessin ja tuotekehitystyön integrointi 5 ov 3 ov 2 ov VI Tutkinnon osa: Tuotteen, prosessin ja työympäristön kehittäminen 5 ov Tuottavuus yrityksen toiminnoissa 1 ov Työmenetelmäkehitys ja jatkuva parantaminen 1 ov Laatuajattelu ja laatutyökalut 1 ov Työsuojelu ja ergonomia 1 ov Tuotannon ja tuotekehityksen integrointi 1 ov Opetuksen järjestäminen Tuotannonohjaajan erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa opetus toteutetaan aikuisille soveltuvin menetelmin. Opiskelu on ohjattua, omaan oppimissuunnitelmaan perustuvaa ja tavoitteellista. Opiskelijan näkökulmasta koulutus on hankekoulutusta, joka tukee oppijan ammatillista kehityssuunnitelmaa. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita erikoisammattitutkinnon vaatimuksiin siten, että tutkinnon suorittaja hallitsee tuotanonohjaajan/tiiminvetäjän tehtävät ja että hänellä on työssä tarvittava ammattitaito. Tehtävissä edellytetään esimiestaitojen ja ammattiteknisten taitojen lisäksi asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyökykyä sekä kykyä toimia taloudellisesti ja kannattavasti. Opinnot alkavat orientoivalla jaksolla, yhteissuunnittelulla ja HOPS- työn käynnistämisellä. Opinnot koostuvat asiantuntijajohtoisista ryhmäopinnoista, pienryhmä- tai henkilökohtaisista oppimistehtävistä, työpaikalla toteutettavista projektitöistä, yksilö- ja ryhmätehtävistä sekä portfoliotyöskentelystä. Näytöt ja portfoliotyöskentely toteutetaan kiinteässä yhteistyössä harjoittelu- ja näyttöyrityksen kanssa. Opintojaksot teemoitetaan tutkinnon osittain. Tiedonhankinta ja uuden oppiminen sekä yleensä ammattitaidon innovatiiviset osa-alueet ovat koulutuksessa keskeisellä sijalla. Opetusjärjestelyt on suunniteltu tukemaan myös tätä tavoitetta.

20 4.1.6 Työssä oppiminen Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppiminen ja työssäoppimisen jaksot antavat opiskelijalle mahdollisuuden nähdä työelämän todellisuutta ja kohdata arkirealismia. Työssäoppiminen on oppilaitokselle paitsi keino lähentää koulutusta ja työelämää sekä kehittää koulutusta. Työssäoppiminen antaa mahdollisuuksia työyhteisöille luoda uusia ulottuvuuksia: oppilaitos-työnantaja -yhteistyö saa konkreettisia muotoja, toimii rekrytointikanavana, antaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia juuri oikeita työelämän valmiuksia sekä pitää opettajia ajan tasalla työelämän arkipäivästä. Opinnot sisältävät työssä oppimista. Työssäoppimisjaksot toteutetaan henkilkohtaisen opiskelusuunnielman mukaisesti. Opiskelija etsii työssäoppimispaikkansa pääsääntöisesti itse ottaen huomioon HOPS:in, HENSU:n sekä mahdolliset työurasuunnitelmat. Vastuuopettaja varmistaa työssäoppimispaikan soveltuvuuden. Opettaja ohjaa opiskelijan oppimista sekä pitää yhteyttä työssäoppimispaikkaan. Lisäksi työssäoppimisjaksojen opiskelijoilla on mahdollisuus oppimisen ohjaukseen joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Työssäoppimispaikasta nimetään opiskelijalle ohjaaja, joka opastaa ja ohjaa opiskelijaa työpaikkakohtaisissa käytännön työtehtävissä sekä laajemmin ammatillisessa kehittymisessä Tieto- ja viestintätekniikka opiskelussa Opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia silloin, kun se on oppimisen kannalta perusteltua. Aikuiskoulutuskeskuksessa on oppipaja, joka on tarkoitettu oppimistehtävien työstämiseen, tiedon hakemiseen ja itsenäiseen opiskeluun. Oppipajatyöskentely antaa myös mahdollisuuden opintojen HOPS:n mukaisen yksilöllistämiseen sekä opiskelun eriyttämiseen. Oppipajassa järjestetään opiskelijoille oppimiseen ja opiskeluun liittyvää ohjausta yhtenä päivänä viikossa. Muuna aikana oppipaja on käytettävissä itsenäiseen opiskeluun, esim. oppimistehtävien tekemiseen, tiedonhakuun sekä erilaisten projekti- ja portfoliotöiden työstämiseen. Tällöin opiskelija saa ohjausta oppimistehtävän antaneelta opettajalta. Tarpeen mukaan opiskelijalla on mahdollisuus käyttää oppipajaa myös iltaisin ja lauantaisin, sekä lainata kannettava tietokone kotikäyttöön. Opiskelijaa ohjataan itsenäiseen opiskeluun ja tiedonhakuun orientoivien opintojen aikana. Tietotekniikan käyttöön opiskelija saa valmiudet koulutuksen aikana järjestettävien atk-tuntien aikana. Oppipajassa opiskelijoilla on käytettävissään uudenaikaiset tietokoneet, joissa on normaalien Office-ohjelmien lisäksi kiinteät internet-yhteydet sekä eri ammattialojen erikoisohjelmia. Opiskelijoilla on käytettävissään myös tulostin ja skanneri. Oppilaitoksen mikrotukihenkilö auttaa mahdollisissa teknisissä ongelmatilanteissa. Kieltenopiskelussa käytetään hyväksi digitaalista kielistudiota, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää myös kielten multimediaohjelmia, sanakirjaohjelmia sekä muita tietokoneavusteisia kieltenopiskeluohjelmia. Kieltenopiskelussa käytetään myös tarvittaessa internetiä tiedonhaun ja opiskelun työkaluna.

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TutkintoInfo 19.10.2015

TutkintoInfo 19.10.2015 TutkintoInfo 19.10.2015 Näyttötutkintojärjestelmä Luotiin 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla & täydentävällä asetuksella Nykyinen asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1.8.2015 Tutkintorakenteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA. Kiinteistöpalvelujen perustutkinto AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Sisältö 1 JOHDANTOA... 3 2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN KUVAUKSET... 7 4 TUTKINNON OSIEN ARVIOINTIMENETELMÄT...

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Miten autoalan ammatillinen koulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin?

Miten autoalan ammatillinen koulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Miten autoalan ammatillinen koulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin? Kohti kestävää autoalaa seminaari Timo Repo, yli-insinööri Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen koulutuksen suunnat

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos

Tutkinnon, opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos , opetuksen ja arvioinnin tietomalli, luonnos OPH Koulutusala Opintoala / Osaamisala Koulutusohjelma Tutkintonimike Koulutuksen järjestäjä & Työelämä Opiskelija & Opettaja Koulutus Hakemus Koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot