LAATUFILOSOFIA SUOMALAISESSA TAIDEORGANISAATIOSSA. Arvot ja ideologiat taideorganisaation toiminnan taustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAATUFILOSOFIA SUOMALAISESSA TAIDEORGANISAATIOSSA. Arvot ja ideologiat taideorganisaation toiminnan taustalla"

Transkriptio

1 LAATUFILOSOFIA SUOMALAISESSA TAIDEORGANISAATIOSSA Arvot ja ideologiat taideorganisaation toiminnan taustalla SAMU FORSBLOM SIBELIUS AKATEMIA ARTS MANAGEMENT PRO GRADU -TUTKIELMA 2000

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LAADUN LÄHTÖKOHDAT Laadun käsitteistö Laadun prosessikeskeisyys LAATUAJATTELUN SOPIVUUS...6 TAIDEORGANISAATIOON Neljä näkökulmaa laatuun TAIDEORGANISAATIO OSANA YHTEISKUNTAA Taideorganisaation sidosryhmät Jürgen Habermas ja kriittinen yhteiskuntateoria LAADUN IDEOLOGISET KONTEKSTIT TAITEEN...15 KENTÄSSÄ Taiteen instituutiot kontekstina Poliittinen ja taloudellinen konteksti Elämismaailma kontekstina LAADUN IDEOLOGISET KONTEKSTIT KONFLIKTISSA KESKENÄÄN Elämismaailma laadun prinsiippinä Taiteen vapaus suhteessa valtioon ja kaupunkiin TUTKIMUKSEN METODOLOGIA Laadullinen tutkimus Tapaustutkimus TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Aineiston keruu Aineiston analyysin ja tulkinnan suorittaminen TUTKIMUKSEN ORGANISAATIOT Klassinen musiikki Teatteri Tanssi LAATUFILOSOFIA TUTKIMUKSEN TAIDEORGANISAATIOISSA Toiminta-ajatus tutkimuksen organisaatioissa Poliittinen ja taloudellinen laadun ideologinen konteksti Taiteen instituutiot kontekstina...59

3 9.4 Elämismaailma laadun ideologisena kontekstina Organisaatioiden käsitys laadusta Käsitys asiakkuudesta DISKUSSIO Taidemuotojen eroavaisuudet laatufilosofiassa Taideorganisaatioiden näkökulma laatuun Taideorganisaatio tulevaisuudessa Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelua...89 LÄHDELUETTELO LIITTEET

4

5 JOHDANTO Kulttuuria ja taidetta koskevassa päätöksenteossa joudutaan usein pohtimaan laatua ja ennen kaikkea sitä, miten määritellä laadukas taideorganisaatio. Vastaavasti myös jokaisen taideorganisaation täytyy olla tietoinen omasta laadustaan, jotta se selviäisi, kehittyisi ja menestyisi taiteen taloudellisesti ja tasollisesti kiristyvässä kilpailussa. Taideorganisaation olemassaolon oikeutus ja tavoite sekä tavoitteiden toteutuminen käytännössä eli laatu, on perusteltava vakuuttavasti taideorganisaation rahoittajille ja asiakkaille. Kun puhutaan taideorganisaatioiden laadusta ongelma on usein siinä, etteivät organisaatiot itse tiedosta tarkasti toimintansa arvoja ja päämääriä, jotka kuitenkin ovat laadun lähtökohdat. Tällöin on luonnollisesti mahdoton määritellä tai perustella tarkasti organisaation laatua. Laadun määrittelyssä avainasemassa onkin taideorganisaation oman itseymmärryksen, sekä toiminnan analysoinnin kehittäminen. Laatu, sen analysointi ja argumentointi on siis tärkeää, mutta mitä laatu taideorganisaatioiden kohdalla oikeastaan tarkoittaa. Miten määritellä laatu, jos emme puhu konkreettisista tavaroista ja tuotteista, vaan pikemminkin immateriaalisista elämyksistä. Taide itsessään on hyvin moniarvoista. Voidaanko siis lähinnä perinteisestä yritysmaailmasta tulevaa ja tuottavuuteen pyrkivää laatuajattelua adaptoida taideorganisaatioihin. Yksinkertaisimmillaan laadun voi määritellä taideorganisaatioissa sillä perusteella, miten organisaation toiminnan taustalla oleva toimintaajatus toteutuu käytännön tuloksissa. Näin ollen halutessamme tutkia laatua taideorganisaation toiminnassa, on tehtävä kartoitus siitä, mitkä ovat taideorganisaatioiden toiminnan taustalla olevien ajattelumallien lähtökohdat. Avuksi tähän tarkasteluun otan käsitteen laatufilosofia 1. Se on organisaation toiminnan taustalla oleva arvomaailma, jonka perusteella taideorganisaation toiminta ohjautuu ja laatu määrittyy. Vasta kun on saatu selkeä kuva taideorganisaatioiden laatufilosofioista, on mahdollista tarkastella, miten laatua voidaan tarkemmin määritellä tai mitata juuri taideorganisaatioiden toimintaan sopivalla tavalla. Ilman tätä taustatyötä on vaikea saada oikeita käsitteellisiä työkaluja taideorganisaation laatua koskevaan debattiin. Tutkimuksessani pyrin selvittämään suomalaisten taideorganisaatioiden laatufilosofiaa. Vertailen ensin makrotasolla eri taiteenalojen käsityksiä laadusta. Pyrin selvittämään saman myös mikrotasolla kunkin taiteenalan sisällä olevien organisaatioiden parissa. Tietyin varauksin pyrin arvioimaan taustalla olevan laatufilosofian toteutumista käytännössä, siis laatua. Tutkimuksessani olen keskittynyt perinteisesti vahvoina pidettyihin, valtion ja kuntien taloudellisesti tukemiin taidemuotoihin, kuten musiikki, kuvataide, teatteri ja tanssi. Tutkimus pohjautuu tanskalaisen kulttuuripolitiikan tutkijan Henrik Kaare Nielsenin jaotteluun laatua koskevista ideologisista konteksteista eli ajatukselli- 1 Laatufilosofialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa samaa tulkintaa kuin Paul Lillrank siitä käyttää. Laatufilosofia on systemaattista ajatustyötä, jonka avulla määritellään laatu. Sen avulla luodaan laadun ohjausperiaatteiden täsmennys, eli taustalla oleva käsitys, jonka mukaan jokin on hyvä tai huono. (Lillrank 1999, 6.)

6 2 sista lähtökohdista, joista käsin laatua tarkastellaan. Nielsen erottaa laadussa kolme selkeää kontekstualisaatiota laatuajattelun pohjaksi. Nämä ovat A) taiteen instituutiot kontekstina, B) poliittinen ja taloudellinen konteksti ja C) elämismaailma kontekstina. Näitä konteksteja hyväksikäyttäen pyrin tutkimaan ja kategorisoimaan suomalaisten taideorganisaatioiden laatufilosofiat. Nielsenin ajatusmaailmaa on muokannut kriittisen koulukunnan, erityisesti Jürgen Habermasin ajattelu. Teoria on valittu tähän tutkimukseen siksi, että se sopii hyvin nimenomaan laatufilosofian kartoittamiseen. Löytämään taideorganisaation toiminnan taustalla olevat arvot ja ideologiset lähtökohdat laadulle. Käytän tutkimuksen informantteina kunkin taidemuodon asiantuntijoita ja organisaatioiden johtajia. Tutkimus palvelee käytäntöä olemalla osana taidetta koskevassa laadun debatissa. Sen tarkoituksena on kartoittaa ne ajatukselliset laatufilosofian mallit, joita taideorganisaatiot toiminnassaan käyttävät. Tämän jälkeen on helpompaa tarkastella, mitä laatu on taiteessa, ja onko sille mahdollisuuksia rakentaa jonkinlaisia mittareita. Tutkimusongelman voi tiivistää yhteen pääongelmaan: Minkälaiseen laatufilosofiaan suomalainen taideorganisaatio pohjautuu? Muut alaongelmat ovat seuraavat: Miten taiteenalojen väliset mahdolliset laatufilosofian erot näkyvät käytännössä? Miten laatufilosofia eroaa taidemuodon sisällä olevissa organisaatioissa? Mitkä tahot vaikuttavat taideorganisaation laatufilosofian muotoutumiseen?

7 1. LAADUN LÄHTÖKOHDAT 3 Laatu on nykyisin työkaluna tavalla tai toisella useissa jollain tavalla tavaroita, palveluja tai tietoa tarjoavissa ja toimittavissa organisaatioissa. Se onkin ilmeistä, sillä jos hyvä laatu on sitä, että toimitteen laatu vastaa odotuksia tai jopa ylittää ne, niin miksi sitä ei kannattaisi tavoitella. Aiemmin laatuajattelua sovellettiin lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Teollisuudessa laadun tarkkailu ja arviointi onkin selkeämpää. Toimitteelle voidaan asettaa selkeät kvantitatiiviset määreet, ollakseen riittävän hyvä ja sitä kautta laadukas. (Lillrank 1999.) (Tuomaala 1997.) Laatuajattelun juuret ulottuvat ainakin vuoteen 1931, jolloin laatujohtamisen periaatteet julkaistiin Walter Shewhartin teoksessa Economic Control of Manufactured Product. Nykyään on laadun ympärille kerääntynyt joukko erilaisia ajatusmalleja ja käytäntöjä. On kehitetty mm. erilaisia standardeja, joista kuuluisin on ISO standardisarja, joka on yli 20 laatustandardin kokonaisuus. Organisaatioissa on otettu käyttöön laatupalkintomalleja, jotka tarjoavat viitekehyksen erilaisten toimintojen prosessien ja organisaation laadukkuuden arvioimiselle. 1.1 Laadun käsitteistö Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan organisaation laatufilosofiaa. Se on osa laajaa laadun käsitteistöä. Tässä käsitehierarkiassa laatuajattelu on laajin laatua koskeva käsite, ja se pitää sisällään seuraavat keskeiset käsitteet, jotka jakautuvat omiin hierarkioihinsa. Laatujohtaminen on laatua keskeisenä pitävä johtamistapa. Se on johtamistoimen osa, joka määrittelee ja toteuttaa laatupolitiikan. Laatutekniikka taas tarkoittaa laatua teknisesti lähinnä olevia menetelmiä. Laatutekniikka kehittää ja analysoi tuotetta paremmaksi. Usein laatuun vaikuttavat kuitenkin suuresti inhimilliset tekijät, jonka vuoksi laatutekniikka ei yksin riitä. Tarvitaan myös kokonaisvaltaisempaa laatua koskevaa ajattelua. Laatufilosofia alueena, johon tämä tutkimus fokusoituu, on ajatustyötä. Laatufilosofialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa samaa tulkintaa kuin Paul Lillrank, tietysti taideorganisaation erityisvaatimukset huomioon ottaen. Laatufilosofia on systemaattista ajatustyötä, jonka avulla määritellään laatu. Sen avulla luodaan seuraavat asiat: Laadun ohjausperiaatteiden täsmennys, eli taustalla oleva käsitys, jonka mukaan jokin on hyvä tai huono Laatutavoitteet Toimitteen määritelmä 2 2 Toimitteella tarkoitetaan tavaraa, palvelua tai tietoa.

8 Laadun mittaamisen tai arvioimisen menettelytapa Toimitteen laadun määritelmä eri kriteereiden mukaan eriteltynä. (Lillrank 1999, 6.) 4 Laatufilosofiaa pohdittaessa on Lillrankin mukaan syytä ottaa huomioon seuraavia asioita: A) Mitä asioita laatu koskee, ja mihin laaduntarkastelua voi soveltaa: Laatu koskee asiakkaalle toimitettuja tavaroita, palveluja ja/tai tietoa eli toimitteita. Laatu koskee vain mitattavissa olevia toimitteita. Jos emme voi millään tavalla erottaa hyvää huonosta ei voida löytää laatuakaan. Laatu koskee prosessia, jolla toimite saadaan aikaan, sekä sitä systeemiympäristöä, joka on sen välittömässä läheisyydessä B) Laatu sisältää neljä näkökulmaa, jotka määräytyvät vastinparien suhteista: Virheettömyys eli suunnitelman ja toteutuman välinen suhde Funktionaalisuus eli rakenteen ja suorituskyvyn välinen suhde Asiakaslähtöisyys eli asiakkaan tarpeiden ja toimitteen funktioiden välinen suhde Systeemilaatu eli asiakkaan tarpeen tyydytyksen ja sen vaikutusten välinen suhde C) Millä perusteella ja minkälaisen ja mistä tulevan tiedon varassa voidaan erottaa hyvä huonosta, arvioida laatua ja asettaa laadullisia tavoitteita: Kenelle tai keille laatua tehdään eli ketkä ovat asiakkaita? Millä tavalla arvo asiakkaalle syntyy? Miten määritellään laatuun liittyvät tulokset, tavoitteet ja missio? Mistä, mitä kautta ja missä muodossa laatutyötä ohjaavat tiedot tulevat? (Lillrank 1999, 19-20) 1.2 Laadun prosessikeskeisyys Organisaatiossa laatu toteutetaan prosesseilla. Prosessi on toimintojen ketju, jossa on kaksi tai useampi erillistä vaihetta. Vaiheilla on usein eri työntekijät, jotka toteuttavat sen tietyllä tekniikalla. Prosessi siis saa aikaan jonkin toimitteen, jolla on ulkopuolinen käyttäjä. Esimerkiksi organisaation johtamisprosessiin kuuluu Garvinin mukaan tavoitteiden asettaminen, neuvottelu ja hyväksyttäminen sekä seuranta ja valvonta. (Lillrank 1999, 25.) "Järjestäytymätön toiminta, joka on itse oma tarkoituksensa, esim. spontaani leikki, ei ole prosessi." (Lillrank 1999, 26)

9 5 Prosessit luokitellaan ydinprosesseihin ja tukiprosesseihin. Organisaatio voikin selvittää itselleen, mitkä ovat sen ydin- ja mitkä tukiprosesseja esimerkiksi James Harringtonin arvoanalyysissä. Sen perusteella voidaan miettiä saako jokin prosessi todella aikaan jotain arvoa asiakkaalle. Jos vastaus on kyllä, niin se on ehdottomasti ydinprosessi, ja jos vastaus on ei, niin kysytään, onko prosessista todellista hyötyä eli tarvitaanko sitä ydinprosessin tukena. Jos vastaus on ei, niin prosessi on ilmiselvästi tarpeeton ja hukkaa pelkästään resursseja. Ongelma tämäntyyppisessä arvioinnissa on se, ettei kukaan halua sanoa omaa työtään hyödyttömäksi. Vaihtoehtoisesti voidaankin kysyä ydinprosessin omistajalta, onko hän valmis maksamaan tällaisesta tukiprosessista. Tietysti tämä aiheuttaa ongelmia, jos ydinprosessin omistaja on lyhytnäköinen eikä ymmärrä mitä hyötyä tukiprosessista voisi olla pitkällä tähtäimellä. (Lillrank 1999, 27.) Esimerkkinä prosessiajattelusta on Valtion Taidemuseon laatuhanke. Hankkeen lähtökohtana toimi vuonna 1989 Britannian museoliiton käynnistämä museotyön sisältöjen ja arvioimistapojen tarkastelu. Hankkeessa päädyttiin olettamukseen, että kokoelmat ovat olennainen osa, joka erottaa museot muista kulttuurilaitoksista. Kokoelmat ovat peruste museon olemassaololle, ja kaikki tavat, joilla niistä levitetään tietoa yleisölle, ovat kommunikaatiota. Katsottiinkin, että taidemuseon pääprosesseja ovat kokoelmien hallinta ja kommunikaatio. Tukiprosessina oli museon johtaminen. Tärkeänä pidettiin kuitenkin sitä, että jokainen taidemuseo määrittelee omat linjat ja tavoitteet itse. (Tuomaala 1997, 32.)

10 2. LAATUAJATTELUN SOPIVUUS TAIDEORGANISAATIOON 6 Laatuterminologian käyttö taideorganisaatioissa onnistuu tietyin rajoituksin, kunhan muistetaan, että perinteinen asiakkaan saama tavara on muuttanut muotoaan immateriaaliseksi elämykseksi tai palveluksi. Esimerkkejä tämänkaltaisen organisaation laadun arvioinnista löytyy muiltakin yhteiskunnan sektoreilta. Esimerkiksi informaatioyhteiskunnan mukanaan tuomat uudet informaatioteknologiayritykset eivät useinkaan tuota käsin kosketeltavia tavaratuotteita. Tähän kategoriaan kuuluvat myös julkisen sektorin palvelut, joissa on erityispiirteenä maksavan ja valitsevan asiakkaan puuttuminen (Lillrank 1999, 88.). Tässä mielessä ei taideorganisaation laadun arvioimisen pitäisi olla suhteettoman vaikeaa, kunhan muistetaan rajat, joita ei voida ylittää, ja asiat, joiden laatua ei ole mahdollista tutkia. Tietyt subjektiiviset luoviin prosesseihin liittyvät toiminnot eivät mielestäni istu minkäänlaisiin muotteihin, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista niin karsinoidakaan. Ongelma laadun määrittelyssä on monesti siinä, että taideorganisaatiot eivät välttämättä itse tiedosta tarkasti toimintansa arvoja ja päämääriä. Tällöin on organisaation laatua mahdotonta mitata. Laadun arvioinnissa on mielestäni keskityttävä vertaamaan organisaation laatufilosofian ja käytännön lopputuloksen eli tavoitteen ja toteutuman yhdenmukaisuutta ja pohtimaan sen toimivuutta yhteiskunnassamme. "Luonnollisesti, mitä lähempänä tavoite ja toteutuma ovat toisiaan sitä parempi on laatu (Lillrank 1999, 19.). Laatufilosofian tarkastelu täytyy aloittaa tutkimalla erilaisia näkökulmia, joista laatua voidaan tarkastella. Seuraavassa kappaleessa luon katsauksen neljään yleisesti tiedettyyn ja tunnustettuun näkökulmaan laadusta, jotka voivat toimia myös taideorganisaation laatuajattelun taustalla. 2.1 Neljä näkökulmaa laatuun Laatu on käsitteenä moniulotteinen, suhteellinen ja siksi vaikea hahmottaa. Laadussa ei kuitenkaan ole mitään perin juurin epäselvää, mystistä tai edes vaikeaa. Kunhan vain jaksaa pitää mielessään muutamia eri näkökulmia ja ymmärtää suhteellisuutta. (Lillrank 1999, 19.) Laatu siis pohjautuu perusteelliseen loogiseen ja systemaattiseen ajatteluun ja havainnointiin organisaation prosesseista. Nimenomaan suhteellisuus on olennaisen tärkeää varsinkin taideorganisaatiossa, joiden laatufilosofia lähtee usein niin erilaisista lähtökohdista. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toiselle. Sen vuoksi laatu on aina sidoksissa organisaation kulloiseenkin tilanteeseen ja tavoitteeseen. Laatuun liittyvät teoriat esittävät yleensä neljä perusnäkökulmaa laatuun. Nämä ovat tuotanto-, suunnittelu-, asiakas- ja systeemikeskeinen näkökulma laatuun. (Lillrank 1999, 37.) Organisaatio voi ja usein toteuttaakin laatuaan mo-

11 7 nesta eri näkökulmasta käsin. "Lillrankin mukaan eri näkökulmat eivät välttämättä sulje toisiaan pois, vaan kaikki määritelmät ovat oikeita ja tarpeellisia. Usein kuitenkin käytännön tasolla jokin määritelmä saa organisaatiossa etusijan, mikä heijastuu organisaation kulttuurissa." (Tuomaala 1997, 19.) Selkeästi vanhin ja edelleen merkittävä laadun näkökulma on virheettömyys. Virheettömyys määritellään tuotantosuunnitelman, aikomuksen ja lopputuloksen välisestä suhteesta. Varsinkin kun tuotantoa monistetaan ja toimitteita ruvetaan tekemään pitkinä sarjoina suuressa organisaatiossa, saa virheettömyys ison merkityksen. Pieni virhe saattaa monistua koko tuotantoon ja aiheuttaa suuret vahingot. (Lillrank 1999, 29.) Tätä näkemystä edustaa tuotantokeskeinen näkemys laadusta. Tuotantokeskeisen laadun asiantuntijana organisaatiossa toimii tuotannosta vastuussa oleva henkilö, esimerkiksi orkesterissa intendentti. Hän on vastuussa siitä, että aikomus ja lopputulos ovat tarpeeksi yhteneväisiä, muuten tuotteen laatu on huono. Koko organisaation voimaa tehokkaasti hyödyntävä tuotannon vastaava ottaa jo suunnitteluvaiheessa mukaan henkilöitä, jotka hän kokee tärkeiksi tuotantoa ajatellen. (Lillrank 1999, 29.) Tuotantokeskeisen laadun mittari on virheiden määrä. Virheiden määrää voidaan laskea tuotannosta riippuen monella tavalla: "Voidaan laskea virheellisten tuotteiden, komponenttien ja työvaiheiden lukumäärä ja muuttaa se sitten menetetyiksi markoiksi, työtunneiksi tai toimitusten viivästymiseksi ja loppupäässä suututettujen asiakkaiden lukumääräksi [...] palvelualoilla ja tietotyössä virheiden tunnistaminen on hankalampaa, mutta yleensä se näkyy asiakkaiden tyytymättömyytenä, unohtamisina ja väärinkäsityksinä. Asiakas tässä voi olla joko ulkoinen, maksava asiakas tai sisäinen asiakas, prosessin seuraava vaihe." (Lillrank 1999, ) Tuotantokeskeinen laatu on tunnistettavissa myös useissa taideorganisaatiossa. Virheettömyys on monissa taidemuodoissa, kuten esimerkiksi klassisessa musiikissa hyvin korostunut. Tämän tutkimuksen varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle jäävä kulttuuriteollisuus kohtaa myös virheettömyyden vaatimuksen, sillä kulttuuriteollisuus koskee sisältöjä, jotka tulee olla monistettavissa. Tuotannosta vastaava, taiteen kentällä tuottaja, on vastaavalla tavalla asiantuntija ja vastuussa tuotannosta, kuten edellä mainittiin. Hänestä riippuu usein hyvin pitkälle se, kuinka hyvin resurssit käytetään tuotteen hyväksi ja kuinka suunnitelma ja lopputulos tuotteessa vastaavat toisiaan. Tuotantokeskeisyyteen mallina liittyy myös ongelmia ja rajoituksia, sillä se ei puutu tuotannon suunnitteluun. Tuotantosuunnitelmasta ei välttämättä keskustella, sillä sitä pidetään itsestään selvänä ja annettuna. Esimerkiksi klassisessa musiikissa traditio usein määrittelee sen mikä on laatua. Laadun tarkastelussa onkin näkökulmaa laajennettu aikaan ennen varsinaista teknistä prosessia ja jälkeen teknisen prosessin. Prosessin suunnitteluvaiheen laadun näkökulmaa käsitellään seuraavassa kappaleessa. (Lillrank 1999, 30.) Suunnittelu- tai tuotekeskeinen laatu on vastakohta tuotantokeskeiselle laadulle. Painoarvo on siirtynyt suunnitteluvaiheeseen ja oletuksena on, että jos

12 8 suunnittelu toimii, niin tuotanto hoitaa kopioinnin sujuvasti. Suunnittelukeskeisessä laadussa ollaan kiinnostuneita suorituskyvyn ja rakenteen välisestä suhteesta, mitä tehdään suhteessa miten se tehdään. Tuote on laadukkaampi, mitä parempia ominaisuuksia sillä on tietyn asian toteuttamiseen. Toimitteen suunnittelusta vastaava henkilö onkin keskeinen prosessin omistaja. Tämän laadun näkökulman tavoite on maksimoitu suorituskyky, jota kehitetään tuoteteknologisin keinoin. Siinä pyritään asiakkaan tyytyväisyyden lisäämiseen. Vaarana on tietysti se, että kehitetään vääriä tuoteominaisuuksia, joita asiakkaat eivät halua tai tarvitse. (Tuomaala 1997, 19.) Ongelmia tässäkin laadun näkökulmassa toki on. Suunnittelukeskeinen laatu on seuraus tekniikan kehityksestä, esimerkiksi teatteri- ja tanssikentän esityskäytäntö on saanut aivan uusia mahdollisuuksia uuden teknologian (pyrotekniikka, hologrammilavasteet, kohtausten ja lavasteiden nopeat vaihdot, liikkuvat katsomot ym.) avulla. Siksi suunnittelukeskeinen laatu sinänsä ei ohjaa taiteen sisällöllistä laatua vaan nimenomaan niitä ominaisuuksia, jotka ovat sisällöllisen atomin ympärillä. Tämä laadun näkökulma alkaisikin menettää merkitystään, jos tekniikan kehitys yhtäkkiä pysähtyisi. Silloin kaikki tuotteet ajautuisivat vähitellen kohti parasta mahdollista toimintamallia, ja yksi olisi yhtä hyvä kuin toinenkin. (Näinhän on käynyt esim luvulla autoteollisuudessa, jolloin tekninen kehitys oli lähes pysähtynyt). Organisaatio, joka ajattelee pelkästään suunnittelukeskeisesti kohtaa omat rajoituksensa pian. Ongelma on siinä, kuka on oikea henkilö päättämään siitä mikä on hyvä suorituskyky. Onko esim. taideorganisaation johtaja oikea henkilö päättämään käyttäjien puolesta, mitä heille tarjotaan. näin yleensä on jos alalla ei ole kilpailua, mutta markkinatalous ja kulutusyhteiskunta ja siitä seuraavat ostajien markkinat ovat sanelleet uudenlaisen, asiakaskeskeisen näkökulman laatuun. (Lillrank 1999, ) Asiakaskeskeinen laadun näkökulma painottaa asiakkaan roolia maksavana ja myös laadun määrittelevänä osapuolena. Asiakaskeskeisen laadun tärkein elementti onkin se, että asiakkaan valintoihin liittyy maksaminen. Kun valitsen ja maksan, lähetän valmistajalle markkinasignaalin; jotain hyvää olette aikaansaaneet, koska katson sen rahojeni arvoiseksi. (Lillrank 1999, 34.) Tämän näkökulman ongelmat liittyvät valintaan ja maksamiseen. Asiakas valitsee toimitteen. subjektiivisten mielikuvien, ystävien tai sattumien varassa. Sen vuoksi asiakaskeskeisen laadun olemus on sitä, että asiakkaan tarpeet ilmenevät odotuksina, jotka ovat vaihtelevasti yhtä totuuden kanssa. Odotusten ja toteutuman välinen kuilu synnyttää laatumielikuvan. (Lillrank 1999, 34.) Tämä pätee todella hyvin taiteen kentällä, sillä asiakas yleensä valitsee tuotteen, esityksen tai näyttelykäynnin juuri noiden edellä mainittujen mielikuvien pohjalta. Myös hinta on keskeinen elementti asiakaskeskeisessä laadussa. Asiakas haluaa maksimoida oman hyötynsä, taiteessa kenties elämyksellisyyden. (Lillrank 1999, 36.) Hinnan on osuttava oikeisiin rajoihin, jotta asiakas valitsee taide-elämyksen. Toisaalta liian korkeat hinnat eivät ole ainakaan toistaiseksi olleet suuri ongelma taiteen alueella. Ihmiset ovat tottuneet maksamaan esimer-

13 9 kiksi oopperalipustaan paljon. Toisaalta on totuttu siihen, että museokäynti on puolestaan halpa. Asiakaskeskeisyys on loppujen lopuksi uutta ajattelua monissa taideorganisaatioissa. Selvää onkin, että jos laatufilosofia lähtee siitä olettamuksesta, että laatu määräytyy taiteen traditioiden, asiantuntijuuden ja sivistyksen kautta, on asiakaskeskeisyys pelottavaa. Muutos on aika suuri, jos yhtäkkiä katsoja vaikuttaa osaltaan siihen, mitä taideorganisaatio tulee esittämään. Vaikka näin onkin, on silti huomioitava se seikka, että markkinahenkisyys on vahva voima nykyyhteiskunnassa, ja se on jättänyt jälkensä myös taiteen tekemiseen. Julkisen tuen vähyys ajaa monia taideorganisaatioita arvioimaan tilannetta uudelleen, sillä esimerkiksi sponsorien puoleen kääntyminen vaatii asiakaslähtöistä ajattelua. Yksi argumentti asiakaslähtöisen ajattelun puolesta voisi olla se, että koska taide palautuu ideologisesti elämismaailmaan, missä ihmisetkin ovat, niin onko siis väärin etsiä laatua juuri sieltä. Toisaalta liika luottaminen asiakkaaseen voi taas johtaa uusiin ongelmiin, jotka näkyvät sisällöllisinä puutteina. Palaan näihin keskeisiin ongelmiin käsitellessäni Henrik Kaare Nielsenin käsityksiä laadun konteksteista. Asiakaskeskeinen laatu luottaa asiakkaaseen, laatu on sitä mitä asiakas ilmoittaa sen olevan. Laadun mittausjärjestelmänä käytetään mm. markkinatutkimuksia, kyselyitä, haastatteluja, fokus-ryhmiä ym., jotka kertovat asiakastyytyväisyyden. (Lillrank 1999, 37.) Täytyy kuitenkin muistaa, että jo pelkästään asiakas on mutkikas käsite. Kun ajatellaan asiaa taideorganisaation näkökulmasta, niin löydämme todella suuren joukon ns. asiakkaita, (joista muutamia mainitakseni): yleisö, amatööritaiteilijat, ammattitaiteilijat, taideinstituutiot, taiteen tutkimus, poliitikot, sponsorit, kulttuuriteollisuudet, hallintoelimet, taiteentukijat (valtio ja kunnat). Tämän vuoksi on syytä tutustua myös toisenlaiseen näkökulmaan, systeemikeskeiseen laatuun. Systeemikeskeinen laatu laajentaa laadun näkökulman koskemaan kaikkia tärkeitä sidosryhmiä, joihin organisaatioin toiminnalla on vaikutusta. "Systeemikeskeisessä laadussa tarkasteltava ilmiö on siis toimitteen asiakkaassa aikaansaaman tarpeentyydytyksen suhde muiden tahojen tarpeisiin. Toimitteilla on usein tahallisia tai tahattomia sivuvaikutuksia. Samalla tavalla kuin asiakaskeskeinen laatu saattaa rajoittaa tuotekeskeisen laadun suorituskyvyn maksimointia, systeemilaatu saattaa rajoittaa yksittäisen asiakkaan tyytyväisyyden maksimointia." (Lillrank 1999, 37) Taideorganisaation osalta systeemikeskeisyys on olennaista, sillä esimerkiksi perusteltaessa taideorganisaation olemassaolon oikeutusta päättäjille on tärkeää, että organisaation johdolla on selkeä kuva organisaation toiminnan vaikutuksesta yhteiskuntaan. Miten organisaation toiminta esimerkiksi vaikuttaa asuinpaikan valintaan, turismiin, henkiseen hyvinvointiin, koulutuksen tasoon ym.? On selvää, ettei taideorganisaatio tarjoa ainoastaan elämyksiä maksavalle yleisölle, vaan se myös vaikuttaa toiminnallaan yhteiskuntaan laajemmin. "Hyvän systeemilaadun tavoite on monista osatekijöistä hyvin yhteen optimoitu kokonaisuus eli yhteinen hyvä." (Lillrank 1999, 38.) Tämä ei ole käytän-

14 10 nössä kovinkaan yksiselitteinen asia. Asiakaskeskeisen laadun mittaus on vaikeaa, mutta systeemikeskeisen laadun mittaus on sitäkin vaikeampaa. Ei ole olemassa mitään hyvää yksiselitteistä tapaa mitata sitä. Ongelma, miten määritellä yhteinen hyvä, johtaa helposti hyvin ristiriitaisiin ajatusmalleihin. Mitkä ovat taideorganisaation sidosryhmiä, kenen hyvinvointia taideorganisaatio haluaa tukea, ja kuka on asiakas? Systeemikeskeinen laatu pyrkii kokonaisvaikutukseltaan laadukkaaseen lopputulokseen, laatua on yhteiskunnallinen sopivuus. Sitä voi mitata esimerkiksi sidosryhmäsuhteiden osalta. Mittauksessa kokonaisvaltainen metodi on systeemianalyysi. (Lillrank 1999, 38)

15 3. TAIDEORGANISAATIO OSANA YHTEISKUNTAA 11 Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään organisaation laatufilosofia eli laatua ohjaava ajattelu. Tehtävä ei ole helppo, sillä nykypäivän suomalainen taideorganisaatio elää hyvin moniarvoisessa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa. Yleensä organisaation laatufilosofia muodostuukin sen yhteiskunnan puitteissa, missä taideorganisaatio toimii. Yhteiskunnassa toimivilla eri sidosryhmillä on omat taideorganisaatioon kohdistuvat odotukset ja intressit. Tämän vuoksi on taideorganisaation ensinnäkin hahmotettava ne sidosryhmät, jotka vaikuttavat sen oman laadun määrittelyyn välillisesti tai välittömästi. Kuten Nielsen toteaa, ovat sidosryhmien intressit vieläpä monesti hyvin erilaisia ja ristiriitaisia keskenään: [...] the reality of the cultural sphere in modern democratic society the production, distribution, and consumption of art and culture is not regulated by public cultural policy alone. It results from the processes in a complex field of cultural policy, where a number of different agents are in conflict with each other. (Nielsen 1999, 188.) Siirryn seuraavaksi tarkastelemaan näitä taideorganisaation toimintaan vaikuttavia sidosryhmiä. 3.1 Taideorganisaation sidosryhmät Nielsen nimeää taiteen kentällä vaikuttavat taideorganisaation sidosryhmät. Tarkastelussaan hän myös osaksi kriittisestikin tarkastelee näiden ryhmien intressejä: The politicians, who, beyond being committed to ideas on cultural policy, base their action on party politics as well as on their personal interest in succes among the public in order to be reelected and have a political career; the administrators, for whom it seems natural to primarily focus on following the rules and complying with the budget due their career system and educational background, while the dimension of the content of the cultural sphere is secondary; the cultural institutions, whose interest in survival and if possible growth easily comes on a collision course with their artistic purpose; the public, whose basic interest in good cultural experiences is in principle differentiated, but who often prompt both cultural institutions and the politicians whose function is to authorize expenditures to orient themselves according to a quantitative criterion of succes and, accordingly, the lowest common denominator; the cultural industry, which acts in accordance with a direct and short-sighted interest in economic gain; the sponsors, whose incentive to support culture is the prospect of an improved public image and economic gain on a longer wiew; the professional artists, whose interest is in the ideal conditions for developing and realizing their artistic talent on autonomous terms. And, finally, amateurs and a growth layer, whose interest in respect to the field of cultural policy is to secure physical facilities for themselves, as well as economic means for decentralized, autonomous development. (Nielsen 1999, 189.)

16 12 Nämä intressiryhmät vaikuttavat toiminnallaan ja tarpeillaan niin, että taideorganisaation on usein päätettävä, mistä intressiryhmästä nousevia arvoja se haluaa toiminnassaan huomioida. Intressiryhmillä on siis suora vaikutus siihen, mikä on organisaation laatufilosofia. Tätä tarkastelua helpottaa suuresti intressiryhmien vaikutuksesta nousevien ideologisten ajattelutapojen luokitteleminen suurempiin kokonaisuuksiin. Teorian tasolla on siis mahdollista jakaa taideorganisaation laatufilosofia tiettyjen kontekstuaalisten kokonaisuuksien sisään laadullisesti erilaisiin kategorioihin, joiden mukaista laatuajattelua eri sidosryhmät odottavat ja taideorganisaatio toteuttaa. Käytännössä todellisuus ei ole kuitenkaan niin helposti jaoteltavissa, vaan laadulliset kategoriat lomittuvat keskenään. Siitä huolimatta tässä tutkimuksessa myöhemmin tehtävä jaottelu laadun kategorioihin selkeyttää taiteen laatufilosofioiden epäselvää ja ongelmallista käytäntöä. Jaottelun avulla on mahdollista selkeyttää ja tehostaa laatuajattelua, sillä toiminnalla on jokin selkeä laadullinen kategoria ja ideologia, jonka kautta laatu ohjautuu. Idea laadun ideologisista konteksteista on tässä tutkimuksessa adaptoitu Nielsenin ajattelusta: The basic point of departure for a discussion of quality whose aim is to look beyond the ideologies of legitimation of the distribution battle must be that it only makes sense to discuss quality as a contextual entity: the criterion for the quality of an aesthetic artefact depends on the context in which we discuss it." (Nielsen 1999, 191.) Johdannossa viittasin Nielsenin muodostamiin laadun kategorioihin, jotka toimivat tämän tutkimuksen taideorganisaatioiden tarkastelun pohjana. Ennen kuin käsittelen kategorioiden sisällöllistä merkitykstä, on syytä tarkastella Nielsenin kategoriointiin vaikuttanutta Jürgen Habermasin ajattelua ja erityisesti hänen rakentamaansa mallia systeemin ja elämismaailman suhteesta. Habermasin näkemyksien kautta voidaan käsitellä mm. sitä, millaisessa suhteessa valtio ja markkinavoimat ovat taideorganisaation kanssa ja millaisia intressejä tähän suhteeseen liittyy. 3.2 Jürgen Habermas ja kriittinen yhteiskuntateoria Jürgen Habermas palautetaan tutkijana yleensä Frankfurtin koulukuntaan ja häntä pidetään koulukunnan toisen polven merkittävimpänä edustajana. Koulukunta syntyi Max Horkheimerin ja Theodor Adornon ympärille kerääntyneestä tutkijajoukosta. Habermasin ajatteluun vaikuttikin hänen työskentelynsä koulukunnan perustajiin kuuluvan Theodor Adornon assistenttina. (Heiskala 1994, ) Habermasin kriittinen tarkastelutapa antaa yhden lähestymistavan, josta voidaan tarkastella yhteiskuntaamme ja peilata sitä myös tämän tutkimuksen tuloksiin. Habermas pitää modernia yhteiskuntaa keskeneräisenä projektina, jossa instrumentaaliselle rationaalisuudelle perustuvat järjestelmät, talous ja hallinto, ovat toistaiseksi näytelleet pääosaa modernisoitumisprosessissa. Hänen uransa päätavoite onkin ollut perustella tätä ja kehittää sen ympärille rakentuva yhteiskuntateoria. (Heiskala 1994, 196.) Habermas on tehnyt modernin yhteis-

17 13 kunnan voimasuhteiden tarkastelua helpottavan jaon. Hän nimittäin erittelee yhteiskunnan markkinavoimiin (market), valtioon (state) ja kansalaisyhteiskuntaan (civil society) Habermas käsittelee Teoksessaan Kommunikatiivisen Toiminnan Teoria (Theorie das kommunikativen Handelns) rationaalisuuden käsitettä. Habermasin mukaan rationaalisuus on luonteeltaan sosiaalista ja sen ilmenee kommunikatiivisessa kanssakäymisessä. Habermas jakaa modernin aikakauden sosiaalisen muodon elämismaailmaan (kansalaisyhteiskunta) ja systeemiin (markkinavoimat ja valtio). Systeemin rationaalisuus pyrkii laajentumaan ja kolonisoimaan elämismaailman käytäntöä. Systeemistä ajattelua hallitsee valta ja raha, joiden takia se on jatkuvassa konfliktissa elämismaailman kanssa. (Nielsen 1999, 185.) Habermas määrittelee elämismaailman rakentuvan kulttuurista, legitiimeistä keskinäisistä suhteista koostuvasta yhteiskunnasta ja persoonallisuudesta. (Heiskala 1994, 208.) Kulttuuri muodostuu Habermasille näin traditioihin kiteytyneestä tiedosta, yhteiskunta legitiimeistä interpersoonallisista suhteista ja persoonallisuus puhe- ja toimintakyvyn muodostavista kompetensseista. (Kangas 1989, 50.) Elämismaailma jakaantuu kahteen osaan: julkiseen ja yksityiseen sfääriin. Yksityisen sfäärin institutionaalinen kuori käsittää ydinperheen, jonka toiminta täyttyy hyödyllisestä toiminnasta ja sosialisaalisaation käytännön toteutuksesta. Systeemisestä perspektiivistä se on yksityisten talouksien ympäristö. Julkisen tilan institutionaalinen kuori puolestaan käsittää kommunikatiiviset verkot, kuten esimerkiksi lehdet ja nykyisin sähköisen median. Ne tekevät yksittäisille ihmisille mahdolliseksi osallistua julkiseen kulttuurimme reproduktioon. (Habermas 1987, 319.) Jean L. Cohen ja Andrew Arato käyttävät sekä yksityisestä että julkisesta tilasta vain yhtä käsitettä, kansalaisyhteiskunta. Systeemi puolestaan jakautuu myöskin kahteen, elämismaailmaa omalla tavallaan vastustavaan voimaan, valtioon ja markkinavoimiin. Valtion toiminta ohjautuu vallan avulla ja markkinavoimien taas rahan avulla. Elämismaailma ja systeemi eivät ole kuitenkaan täysin erillään toisistaan, sillä valtio ja markkinavoimat tarvitsevat tuekseen sosiaalisen hyväksynnän ja kiinnittymisen elämismaailmaan. Tästä kiinnittymisestä elämismaailmaan huolehtivat mm. yksityisoikeus ja hallintojärjestelmän legitimoivat perusinstituutiot, kuten perustuslaki. (Heiskala 1994, ) Modernin projektin keskeneräisyys toteutuu juuri systeemin ja elämismaailman suhteen epätasapainosta: Systeemiset mekanismit työntyvät elämismaailmaan syrjäyttäen ymmärrysorientoituneen toiminnan sellaisilla elämismaailman integraatioon liittyvillä alueilla, joilla se ei ole mahdollista. Tämä Habermasin sisäiseksi kolonisaatioksi nimittämä prosessi vaikeuttaa ensinnäkin kulttuurin uusintamista, josta seurauksena on kulttuurisen merkitysjärjestelmien tietynlainen hajoaminen (Heiskala 1994, 211). Habermasin teoriaa on kritisoitu eräänlaisesta tarkkuuden puutteesta. Esimerkiksi Jukka Gronow toteaa Habermasin olevan epämääräinen selvittäessään, missä systeemin ja elämismaailman välinen raja todellisuudessa kulkee. Tämän vuoksi on vaikea esittää selviä kriteerejä sille, milloin systeemin ja elämismaailman suhteissa on kyse sisäisestä kolonisaatiosta. Habermasin teoria liikkuu

18 14 myös hyvin abstraktilla tasolla, eikä se välttämättä kohtaa sellaisenaan todellisuutta. (Heiskala 1989, 94.)

19 4. LAADUN IDEOLOGISET KONTEKSTIT TAITEEN KENTÄSSÄ 15 Jürgen Habermasin teoria modernista keskeneräisenä projektina on pohjana myös tanskalaisen kulttuuripolitiikan tutkijan Henrik Kaare Nielsenin ajattelulle. Tämä tutkimus rakentuu Nielsenin laadun ideologisten kontekstien pohjalta. Nämä kontekstit toimivat eräänlaisina arvollisina ja ideologisina lähtökohtina, joista käsin taideorganisaation laatu ohjautuu. Laadun kontekstit on tässä tutkimuksessa käännetty suomeksi seuraavalla tavalla: 1. The art institution as a context = taiteen instituutiot kontekstina, 2. The political and economical context = Poliittinen ja taloudellinen konteksti ja 3. The lifeworld as context = Elämismaailma kontekstina. Esittelen seuraavissa kappaleissa näihin konteksteihin liittyvät ideologiat ja arvot, jotka ohjaavat tietystä kontekstista käsin ajattelevan ja toimivan organisaation toimintaa. 4.1 Taiteen instituutiot kontekstina Tätä kontekstia kuvaa taiteen asiantuntijuus ja ammattimainen viitekehys. Siinä laatu määräytyy taiteen ammattilaisten perspektiivistä pohjautuen taiteen traditioon ja estetiikan teorioihin. Taideteokset, jotka nousevat traditiosta tai vaihtoehtoisesti tarkoituksella rikkovat sitä, kuuluvat tähän laatukontekstiin. In this context, the quality of an aesthetic artefact may, for example, depend on whether it is accepted by the formal system of recognition, whether it reflects the current phase of development of the discourses arising from expert culture or aesthetic theory, whether it demonstrates a comprehensive familiarity with its genre s form tradition, whether it loyally furthers this or; on the contrary, breaks with it. (Nielsen 1999, 192.) Taide siis määrittyy taidemuodon sisäisen reflektoinnin ja arvojärjestelmän perusteella. Tälle kontekstille vastakohtainen näkemys on populaarikulttuuri, joka taas perinteisesti käsitetään muotoutuvan yleisen ajattelun ja maun mieltymyksistä. Taiteen institutionalisoitumisesta on kirjoittanut Bremenin yliopiston kirjallisuuden professori Peter Bürger. Hän on ja 1980 luvuilla julkaissut laajoja tutkimuksia kirjallisuuden, taiteen ja estetiikan alueelta. Myös hänen tuotantoonsa on ratkaisevasti vaikuttanut Jürgen Habermasin kriittinen yhteiskuntateoria. Bürgerin mukaan taiteen instituutiot muodostavat kahdessa mielessä modernia: Taide alkaa saada hajoavia uskonnollisia maailmankuvia korvaavia funktioita ja se alkaa säännösten muodossa noudattamaan tiettyä rationaalisuutta. (Sevänen 1991, 209.) Bürger uskoo, että vuosisadan alun avantgardistiset liikkeet pyrkivät lakkauttamaan taideinstituution ja liittämään autonomisen taiteen elämänkäytäntöön. Ajatusta on kritisoitu kuitenkin paljon. Kritiikki kohdistuu siihen, että nämäkin avant gardistit, vaikka he kapinoivatkin estetismiä vastaan, toteuttivat kokeilujaan oman instituutionsa alla. Esimerkiksi Bourdieu to-

20 16 teaa kirjoituksessaan korkeakulttuurista seuraavasti: "Mutta kentälle pääsyn ehto on pelin päämäärien tunnustaminen ja samalla niiden rajojen tunteminen, joiden ylittämisestä seuraisi pelistä pois sulkeminen. Tästä seuraa, että sisäinen taistelu voi saada aikaan vain osittaisia vallankumouksia, jotka pystyvät tuhoamaan hierarkioita, mutta eivät itse peliä." (Bourdieu 1985, 171.) Bürger näkee kuitenkin, että nykyisin aika on ajanut adornolaisen korkeakulttuurisen ja modernistisen ajattelun ohi: Kun 50- ja 60-luvun alun modernille luonteenomaista oli pyrkimys taiteellisen välineen puhtauteen, näyttää epäpuhtaudella nykyään olevan jopa ohjelmallinen asema [ ] Vaikka moderni oli jo varhain ottanut arkipäivän kohteekseen, se oli kuitenkin pitänyt taideteoksen rajaamista todellisesta elämästä merkitykseltään metafyysisenä periaatteena, jota ei missään tapauksessa saa rikkoa. Tänään tämä raja on jälleen osoittautunut liukuvaksi [ ] Kun lopulta ankara moderni oli rajannut semanttisen alueen pois esteettiselle puhtaudelle vieraana ja rakentanut yksin muodon varaan jäljelle jääneenä merkitys elementtinä, elämme nykyään merkityksellisten merkkien vyörynomaista paluuta. (Sevänen 1991, 223.) Tämä merkkien vyörynomainen paluu ei ole kuitenkaan totta läheskään kaikissa taidemuodoissa, ja taiteen instituutiot laadun kontekstina pitää tiukasti kiinni asemastaan laadun määrittäjänä esimerkiksi klassisen musiikin parissa. Tätä ajatusta taiteen puhtaista instituutioista, jota Bürger ei halua nähdä nykyyhteiskunnassa, puolustaa kuitenkin Habermas. Taiteellinen tuotanto köyhtyy sisällöltään, jos sitä ei harjoiteta omalakisten ongelmien erikoistuneena käsittelynä, asiantuntijoiden asiana ilman ulkopuolisten tarpeiden huomioonottamista. Kaikki lähtevät siitä, että käsitellyt ongelmat valikoidaan täsmälleen yhden abstraktin pätevyysulottuvuuden mukaan. (Sevänen 1991, 222.) Bürgerin ja Habermasin taideteorioissa onkin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Juuri Habermasin tuotannossa on ristiriitaisuus hänen pyrkimyksessään toisaalta osoittaa taiteen olevan osana systeemin pyrkimystä rationalisoida elämismaailman käytäntöä. Toisaalta hän on samoilla linjoilla Bürgerin kanssa. Taiteen ja elämismaailman välisen suhteen tärkeydestä Habermas toteaa seuraavasti: Porvarillinen taide on suunnannut vastaanottajaansa nämä molemmat odotukset: milloin taiteesta nauttivan maallikon olisi oltava asiantuntija, milloin taas harrastaja, joka hakee esteettisistä kokemuksista ratkaisua elämänsä ongelmiin. (Sevänen 1991, 225.) Korkeakulttuurinen leima taideorganisaatiossa on yhä ajankohtainen keskustelun aihe. Katsojan ja kuulijan asema ja taiteen omakohtaisen lähestymisen vaikeus on aiheena ongelmallinen. Kun taideorganisaatio pitää määräävänä laadun lähtökohtanaan edellä kuvailtua taiteen instituutiot kontekstina ideologiaa, on silloin myös katsojan ja kuulijan oltava taidemuodon asiantuntija halutessaan saada siitä paljon irti. Katsojalla tai kuulijalla on usein oltava tietoa kyseisestä taidemuodosta ja sen tavoista ja käytännöistä, ennen kuin hän kykenee ymmärtämään kulloistakin taidetta ja sen olemusta. Taiteesta nauttiminen on silloin hyvin rationaalista toimintaa. Tällöin taide ei välttämättä vaikuta emotionaalisella tasolla, minkä merkityksen perinteinen Kantilainen estetiikka sille antaa.

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Uraketju-hanke: Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa Pieter Brueghel (1525 1569) 27.11.20141 Uraketju-hanke Tavoitteena selvittää alueellinen uraohjauksen nykyinen tilanne,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist.

SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET. Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. SOPIMUSJURISTIN KÄYTTÖOHJEET Kimmo Kajander Oik. maist., fil. maist. Esityksen rakenne Sopimuksen elinkaari juristin silmin Tahto + Ilmaisu Käyttöohjeet Sopimuksen elinkaari juristin silmin Jos haluat

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori

Megatrendianalyysi. Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Megatrendianalyysi Hypermedian jatko-opintoseminaari Elisa Vuori Yleistä Megatrendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä Foreseeing Extrapolation - Time series /trend-forecasting (May 1996, s.

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista

Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista Tämä opas on luotu verkkosivujen omistajille, verkkosivujen hankkimista suunnitteleville sekä kaikille verkkosivujen kehittämisestä kiinnostuneille. Tässä oppaassa keskitytään perusasioihin, joiden korjaaminen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot