LAATUFILOSOFIA SUOMALAISESSA TAIDEORGANISAATIOSSA. Arvot ja ideologiat taideorganisaation toiminnan taustalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAATUFILOSOFIA SUOMALAISESSA TAIDEORGANISAATIOSSA. Arvot ja ideologiat taideorganisaation toiminnan taustalla"

Transkriptio

1 LAATUFILOSOFIA SUOMALAISESSA TAIDEORGANISAATIOSSA Arvot ja ideologiat taideorganisaation toiminnan taustalla SAMU FORSBLOM SIBELIUS AKATEMIA ARTS MANAGEMENT PRO GRADU -TUTKIELMA 2000

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LAADUN LÄHTÖKOHDAT Laadun käsitteistö Laadun prosessikeskeisyys LAATUAJATTELUN SOPIVUUS...6 TAIDEORGANISAATIOON Neljä näkökulmaa laatuun TAIDEORGANISAATIO OSANA YHTEISKUNTAA Taideorganisaation sidosryhmät Jürgen Habermas ja kriittinen yhteiskuntateoria LAADUN IDEOLOGISET KONTEKSTIT TAITEEN...15 KENTÄSSÄ Taiteen instituutiot kontekstina Poliittinen ja taloudellinen konteksti Elämismaailma kontekstina LAADUN IDEOLOGISET KONTEKSTIT KONFLIKTISSA KESKENÄÄN Elämismaailma laadun prinsiippinä Taiteen vapaus suhteessa valtioon ja kaupunkiin TUTKIMUKSEN METODOLOGIA Laadullinen tutkimus Tapaustutkimus TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Aineiston keruu Aineiston analyysin ja tulkinnan suorittaminen TUTKIMUKSEN ORGANISAATIOT Klassinen musiikki Teatteri Tanssi LAATUFILOSOFIA TUTKIMUKSEN TAIDEORGANISAATIOISSA Toiminta-ajatus tutkimuksen organisaatioissa Poliittinen ja taloudellinen laadun ideologinen konteksti Taiteen instituutiot kontekstina...59

3 9.4 Elämismaailma laadun ideologisena kontekstina Organisaatioiden käsitys laadusta Käsitys asiakkuudesta DISKUSSIO Taidemuotojen eroavaisuudet laatufilosofiassa Taideorganisaatioiden näkökulma laatuun Taideorganisaatio tulevaisuudessa Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelua...89 LÄHDELUETTELO LIITTEET

4

5 JOHDANTO Kulttuuria ja taidetta koskevassa päätöksenteossa joudutaan usein pohtimaan laatua ja ennen kaikkea sitä, miten määritellä laadukas taideorganisaatio. Vastaavasti myös jokaisen taideorganisaation täytyy olla tietoinen omasta laadustaan, jotta se selviäisi, kehittyisi ja menestyisi taiteen taloudellisesti ja tasollisesti kiristyvässä kilpailussa. Taideorganisaation olemassaolon oikeutus ja tavoite sekä tavoitteiden toteutuminen käytännössä eli laatu, on perusteltava vakuuttavasti taideorganisaation rahoittajille ja asiakkaille. Kun puhutaan taideorganisaatioiden laadusta ongelma on usein siinä, etteivät organisaatiot itse tiedosta tarkasti toimintansa arvoja ja päämääriä, jotka kuitenkin ovat laadun lähtökohdat. Tällöin on luonnollisesti mahdoton määritellä tai perustella tarkasti organisaation laatua. Laadun määrittelyssä avainasemassa onkin taideorganisaation oman itseymmärryksen, sekä toiminnan analysoinnin kehittäminen. Laatu, sen analysointi ja argumentointi on siis tärkeää, mutta mitä laatu taideorganisaatioiden kohdalla oikeastaan tarkoittaa. Miten määritellä laatu, jos emme puhu konkreettisista tavaroista ja tuotteista, vaan pikemminkin immateriaalisista elämyksistä. Taide itsessään on hyvin moniarvoista. Voidaanko siis lähinnä perinteisestä yritysmaailmasta tulevaa ja tuottavuuteen pyrkivää laatuajattelua adaptoida taideorganisaatioihin. Yksinkertaisimmillaan laadun voi määritellä taideorganisaatioissa sillä perusteella, miten organisaation toiminnan taustalla oleva toimintaajatus toteutuu käytännön tuloksissa. Näin ollen halutessamme tutkia laatua taideorganisaation toiminnassa, on tehtävä kartoitus siitä, mitkä ovat taideorganisaatioiden toiminnan taustalla olevien ajattelumallien lähtökohdat. Avuksi tähän tarkasteluun otan käsitteen laatufilosofia 1. Se on organisaation toiminnan taustalla oleva arvomaailma, jonka perusteella taideorganisaation toiminta ohjautuu ja laatu määrittyy. Vasta kun on saatu selkeä kuva taideorganisaatioiden laatufilosofioista, on mahdollista tarkastella, miten laatua voidaan tarkemmin määritellä tai mitata juuri taideorganisaatioiden toimintaan sopivalla tavalla. Ilman tätä taustatyötä on vaikea saada oikeita käsitteellisiä työkaluja taideorganisaation laatua koskevaan debattiin. Tutkimuksessani pyrin selvittämään suomalaisten taideorganisaatioiden laatufilosofiaa. Vertailen ensin makrotasolla eri taiteenalojen käsityksiä laadusta. Pyrin selvittämään saman myös mikrotasolla kunkin taiteenalan sisällä olevien organisaatioiden parissa. Tietyin varauksin pyrin arvioimaan taustalla olevan laatufilosofian toteutumista käytännössä, siis laatua. Tutkimuksessani olen keskittynyt perinteisesti vahvoina pidettyihin, valtion ja kuntien taloudellisesti tukemiin taidemuotoihin, kuten musiikki, kuvataide, teatteri ja tanssi. Tutkimus pohjautuu tanskalaisen kulttuuripolitiikan tutkijan Henrik Kaare Nielsenin jaotteluun laatua koskevista ideologisista konteksteista eli ajatukselli- 1 Laatufilosofialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa samaa tulkintaa kuin Paul Lillrank siitä käyttää. Laatufilosofia on systemaattista ajatustyötä, jonka avulla määritellään laatu. Sen avulla luodaan laadun ohjausperiaatteiden täsmennys, eli taustalla oleva käsitys, jonka mukaan jokin on hyvä tai huono. (Lillrank 1999, 6.)

6 2 sista lähtökohdista, joista käsin laatua tarkastellaan. Nielsen erottaa laadussa kolme selkeää kontekstualisaatiota laatuajattelun pohjaksi. Nämä ovat A) taiteen instituutiot kontekstina, B) poliittinen ja taloudellinen konteksti ja C) elämismaailma kontekstina. Näitä konteksteja hyväksikäyttäen pyrin tutkimaan ja kategorisoimaan suomalaisten taideorganisaatioiden laatufilosofiat. Nielsenin ajatusmaailmaa on muokannut kriittisen koulukunnan, erityisesti Jürgen Habermasin ajattelu. Teoria on valittu tähän tutkimukseen siksi, että se sopii hyvin nimenomaan laatufilosofian kartoittamiseen. Löytämään taideorganisaation toiminnan taustalla olevat arvot ja ideologiset lähtökohdat laadulle. Käytän tutkimuksen informantteina kunkin taidemuodon asiantuntijoita ja organisaatioiden johtajia. Tutkimus palvelee käytäntöä olemalla osana taidetta koskevassa laadun debatissa. Sen tarkoituksena on kartoittaa ne ajatukselliset laatufilosofian mallit, joita taideorganisaatiot toiminnassaan käyttävät. Tämän jälkeen on helpompaa tarkastella, mitä laatu on taiteessa, ja onko sille mahdollisuuksia rakentaa jonkinlaisia mittareita. Tutkimusongelman voi tiivistää yhteen pääongelmaan: Minkälaiseen laatufilosofiaan suomalainen taideorganisaatio pohjautuu? Muut alaongelmat ovat seuraavat: Miten taiteenalojen väliset mahdolliset laatufilosofian erot näkyvät käytännössä? Miten laatufilosofia eroaa taidemuodon sisällä olevissa organisaatioissa? Mitkä tahot vaikuttavat taideorganisaation laatufilosofian muotoutumiseen?

7 1. LAADUN LÄHTÖKOHDAT 3 Laatu on nykyisin työkaluna tavalla tai toisella useissa jollain tavalla tavaroita, palveluja tai tietoa tarjoavissa ja toimittavissa organisaatioissa. Se onkin ilmeistä, sillä jos hyvä laatu on sitä, että toimitteen laatu vastaa odotuksia tai jopa ylittää ne, niin miksi sitä ei kannattaisi tavoitella. Aiemmin laatuajattelua sovellettiin lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Teollisuudessa laadun tarkkailu ja arviointi onkin selkeämpää. Toimitteelle voidaan asettaa selkeät kvantitatiiviset määreet, ollakseen riittävän hyvä ja sitä kautta laadukas. (Lillrank 1999.) (Tuomaala 1997.) Laatuajattelun juuret ulottuvat ainakin vuoteen 1931, jolloin laatujohtamisen periaatteet julkaistiin Walter Shewhartin teoksessa Economic Control of Manufactured Product. Nykyään on laadun ympärille kerääntynyt joukko erilaisia ajatusmalleja ja käytäntöjä. On kehitetty mm. erilaisia standardeja, joista kuuluisin on ISO standardisarja, joka on yli 20 laatustandardin kokonaisuus. Organisaatioissa on otettu käyttöön laatupalkintomalleja, jotka tarjoavat viitekehyksen erilaisten toimintojen prosessien ja organisaation laadukkuuden arvioimiselle. 1.1 Laadun käsitteistö Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan organisaation laatufilosofiaa. Se on osa laajaa laadun käsitteistöä. Tässä käsitehierarkiassa laatuajattelu on laajin laatua koskeva käsite, ja se pitää sisällään seuraavat keskeiset käsitteet, jotka jakautuvat omiin hierarkioihinsa. Laatujohtaminen on laatua keskeisenä pitävä johtamistapa. Se on johtamistoimen osa, joka määrittelee ja toteuttaa laatupolitiikan. Laatutekniikka taas tarkoittaa laatua teknisesti lähinnä olevia menetelmiä. Laatutekniikka kehittää ja analysoi tuotetta paremmaksi. Usein laatuun vaikuttavat kuitenkin suuresti inhimilliset tekijät, jonka vuoksi laatutekniikka ei yksin riitä. Tarvitaan myös kokonaisvaltaisempaa laatua koskevaa ajattelua. Laatufilosofia alueena, johon tämä tutkimus fokusoituu, on ajatustyötä. Laatufilosofialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa samaa tulkintaa kuin Paul Lillrank, tietysti taideorganisaation erityisvaatimukset huomioon ottaen. Laatufilosofia on systemaattista ajatustyötä, jonka avulla määritellään laatu. Sen avulla luodaan seuraavat asiat: Laadun ohjausperiaatteiden täsmennys, eli taustalla oleva käsitys, jonka mukaan jokin on hyvä tai huono Laatutavoitteet Toimitteen määritelmä 2 2 Toimitteella tarkoitetaan tavaraa, palvelua tai tietoa.

8 Laadun mittaamisen tai arvioimisen menettelytapa Toimitteen laadun määritelmä eri kriteereiden mukaan eriteltynä. (Lillrank 1999, 6.) 4 Laatufilosofiaa pohdittaessa on Lillrankin mukaan syytä ottaa huomioon seuraavia asioita: A) Mitä asioita laatu koskee, ja mihin laaduntarkastelua voi soveltaa: Laatu koskee asiakkaalle toimitettuja tavaroita, palveluja ja/tai tietoa eli toimitteita. Laatu koskee vain mitattavissa olevia toimitteita. Jos emme voi millään tavalla erottaa hyvää huonosta ei voida löytää laatuakaan. Laatu koskee prosessia, jolla toimite saadaan aikaan, sekä sitä systeemiympäristöä, joka on sen välittömässä läheisyydessä B) Laatu sisältää neljä näkökulmaa, jotka määräytyvät vastinparien suhteista: Virheettömyys eli suunnitelman ja toteutuman välinen suhde Funktionaalisuus eli rakenteen ja suorituskyvyn välinen suhde Asiakaslähtöisyys eli asiakkaan tarpeiden ja toimitteen funktioiden välinen suhde Systeemilaatu eli asiakkaan tarpeen tyydytyksen ja sen vaikutusten välinen suhde C) Millä perusteella ja minkälaisen ja mistä tulevan tiedon varassa voidaan erottaa hyvä huonosta, arvioida laatua ja asettaa laadullisia tavoitteita: Kenelle tai keille laatua tehdään eli ketkä ovat asiakkaita? Millä tavalla arvo asiakkaalle syntyy? Miten määritellään laatuun liittyvät tulokset, tavoitteet ja missio? Mistä, mitä kautta ja missä muodossa laatutyötä ohjaavat tiedot tulevat? (Lillrank 1999, 19-20) 1.2 Laadun prosessikeskeisyys Organisaatiossa laatu toteutetaan prosesseilla. Prosessi on toimintojen ketju, jossa on kaksi tai useampi erillistä vaihetta. Vaiheilla on usein eri työntekijät, jotka toteuttavat sen tietyllä tekniikalla. Prosessi siis saa aikaan jonkin toimitteen, jolla on ulkopuolinen käyttäjä. Esimerkiksi organisaation johtamisprosessiin kuuluu Garvinin mukaan tavoitteiden asettaminen, neuvottelu ja hyväksyttäminen sekä seuranta ja valvonta. (Lillrank 1999, 25.) "Järjestäytymätön toiminta, joka on itse oma tarkoituksensa, esim. spontaani leikki, ei ole prosessi." (Lillrank 1999, 26)

9 5 Prosessit luokitellaan ydinprosesseihin ja tukiprosesseihin. Organisaatio voikin selvittää itselleen, mitkä ovat sen ydin- ja mitkä tukiprosesseja esimerkiksi James Harringtonin arvoanalyysissä. Sen perusteella voidaan miettiä saako jokin prosessi todella aikaan jotain arvoa asiakkaalle. Jos vastaus on kyllä, niin se on ehdottomasti ydinprosessi, ja jos vastaus on ei, niin kysytään, onko prosessista todellista hyötyä eli tarvitaanko sitä ydinprosessin tukena. Jos vastaus on ei, niin prosessi on ilmiselvästi tarpeeton ja hukkaa pelkästään resursseja. Ongelma tämäntyyppisessä arvioinnissa on se, ettei kukaan halua sanoa omaa työtään hyödyttömäksi. Vaihtoehtoisesti voidaankin kysyä ydinprosessin omistajalta, onko hän valmis maksamaan tällaisesta tukiprosessista. Tietysti tämä aiheuttaa ongelmia, jos ydinprosessin omistaja on lyhytnäköinen eikä ymmärrä mitä hyötyä tukiprosessista voisi olla pitkällä tähtäimellä. (Lillrank 1999, 27.) Esimerkkinä prosessiajattelusta on Valtion Taidemuseon laatuhanke. Hankkeen lähtökohtana toimi vuonna 1989 Britannian museoliiton käynnistämä museotyön sisältöjen ja arvioimistapojen tarkastelu. Hankkeessa päädyttiin olettamukseen, että kokoelmat ovat olennainen osa, joka erottaa museot muista kulttuurilaitoksista. Kokoelmat ovat peruste museon olemassaololle, ja kaikki tavat, joilla niistä levitetään tietoa yleisölle, ovat kommunikaatiota. Katsottiinkin, että taidemuseon pääprosesseja ovat kokoelmien hallinta ja kommunikaatio. Tukiprosessina oli museon johtaminen. Tärkeänä pidettiin kuitenkin sitä, että jokainen taidemuseo määrittelee omat linjat ja tavoitteet itse. (Tuomaala 1997, 32.)

10 2. LAATUAJATTELUN SOPIVUUS TAIDEORGANISAATIOON 6 Laatuterminologian käyttö taideorganisaatioissa onnistuu tietyin rajoituksin, kunhan muistetaan, että perinteinen asiakkaan saama tavara on muuttanut muotoaan immateriaaliseksi elämykseksi tai palveluksi. Esimerkkejä tämänkaltaisen organisaation laadun arvioinnista löytyy muiltakin yhteiskunnan sektoreilta. Esimerkiksi informaatioyhteiskunnan mukanaan tuomat uudet informaatioteknologiayritykset eivät useinkaan tuota käsin kosketeltavia tavaratuotteita. Tähän kategoriaan kuuluvat myös julkisen sektorin palvelut, joissa on erityispiirteenä maksavan ja valitsevan asiakkaan puuttuminen (Lillrank 1999, 88.). Tässä mielessä ei taideorganisaation laadun arvioimisen pitäisi olla suhteettoman vaikeaa, kunhan muistetaan rajat, joita ei voida ylittää, ja asiat, joiden laatua ei ole mahdollista tutkia. Tietyt subjektiiviset luoviin prosesseihin liittyvät toiminnot eivät mielestäni istu minkäänlaisiin muotteihin, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista niin karsinoidakaan. Ongelma laadun määrittelyssä on monesti siinä, että taideorganisaatiot eivät välttämättä itse tiedosta tarkasti toimintansa arvoja ja päämääriä. Tällöin on organisaation laatua mahdotonta mitata. Laadun arvioinnissa on mielestäni keskityttävä vertaamaan organisaation laatufilosofian ja käytännön lopputuloksen eli tavoitteen ja toteutuman yhdenmukaisuutta ja pohtimaan sen toimivuutta yhteiskunnassamme. "Luonnollisesti, mitä lähempänä tavoite ja toteutuma ovat toisiaan sitä parempi on laatu (Lillrank 1999, 19.). Laatufilosofian tarkastelu täytyy aloittaa tutkimalla erilaisia näkökulmia, joista laatua voidaan tarkastella. Seuraavassa kappaleessa luon katsauksen neljään yleisesti tiedettyyn ja tunnustettuun näkökulmaan laadusta, jotka voivat toimia myös taideorganisaation laatuajattelun taustalla. 2.1 Neljä näkökulmaa laatuun Laatu on käsitteenä moniulotteinen, suhteellinen ja siksi vaikea hahmottaa. Laadussa ei kuitenkaan ole mitään perin juurin epäselvää, mystistä tai edes vaikeaa. Kunhan vain jaksaa pitää mielessään muutamia eri näkökulmia ja ymmärtää suhteellisuutta. (Lillrank 1999, 19.) Laatu siis pohjautuu perusteelliseen loogiseen ja systemaattiseen ajatteluun ja havainnointiin organisaation prosesseista. Nimenomaan suhteellisuus on olennaisen tärkeää varsinkin taideorganisaatiossa, joiden laatufilosofia lähtee usein niin erilaisista lähtökohdista. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi välttämättä toiselle. Sen vuoksi laatu on aina sidoksissa organisaation kulloiseenkin tilanteeseen ja tavoitteeseen. Laatuun liittyvät teoriat esittävät yleensä neljä perusnäkökulmaa laatuun. Nämä ovat tuotanto-, suunnittelu-, asiakas- ja systeemikeskeinen näkökulma laatuun. (Lillrank 1999, 37.) Organisaatio voi ja usein toteuttaakin laatuaan mo-

11 7 nesta eri näkökulmasta käsin. "Lillrankin mukaan eri näkökulmat eivät välttämättä sulje toisiaan pois, vaan kaikki määritelmät ovat oikeita ja tarpeellisia. Usein kuitenkin käytännön tasolla jokin määritelmä saa organisaatiossa etusijan, mikä heijastuu organisaation kulttuurissa." (Tuomaala 1997, 19.) Selkeästi vanhin ja edelleen merkittävä laadun näkökulma on virheettömyys. Virheettömyys määritellään tuotantosuunnitelman, aikomuksen ja lopputuloksen välisestä suhteesta. Varsinkin kun tuotantoa monistetaan ja toimitteita ruvetaan tekemään pitkinä sarjoina suuressa organisaatiossa, saa virheettömyys ison merkityksen. Pieni virhe saattaa monistua koko tuotantoon ja aiheuttaa suuret vahingot. (Lillrank 1999, 29.) Tätä näkemystä edustaa tuotantokeskeinen näkemys laadusta. Tuotantokeskeisen laadun asiantuntijana organisaatiossa toimii tuotannosta vastuussa oleva henkilö, esimerkiksi orkesterissa intendentti. Hän on vastuussa siitä, että aikomus ja lopputulos ovat tarpeeksi yhteneväisiä, muuten tuotteen laatu on huono. Koko organisaation voimaa tehokkaasti hyödyntävä tuotannon vastaava ottaa jo suunnitteluvaiheessa mukaan henkilöitä, jotka hän kokee tärkeiksi tuotantoa ajatellen. (Lillrank 1999, 29.) Tuotantokeskeisen laadun mittari on virheiden määrä. Virheiden määrää voidaan laskea tuotannosta riippuen monella tavalla: "Voidaan laskea virheellisten tuotteiden, komponenttien ja työvaiheiden lukumäärä ja muuttaa se sitten menetetyiksi markoiksi, työtunneiksi tai toimitusten viivästymiseksi ja loppupäässä suututettujen asiakkaiden lukumääräksi [...] palvelualoilla ja tietotyössä virheiden tunnistaminen on hankalampaa, mutta yleensä se näkyy asiakkaiden tyytymättömyytenä, unohtamisina ja väärinkäsityksinä. Asiakas tässä voi olla joko ulkoinen, maksava asiakas tai sisäinen asiakas, prosessin seuraava vaihe." (Lillrank 1999, ) Tuotantokeskeinen laatu on tunnistettavissa myös useissa taideorganisaatiossa. Virheettömyys on monissa taidemuodoissa, kuten esimerkiksi klassisessa musiikissa hyvin korostunut. Tämän tutkimuksen varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle jäävä kulttuuriteollisuus kohtaa myös virheettömyyden vaatimuksen, sillä kulttuuriteollisuus koskee sisältöjä, jotka tulee olla monistettavissa. Tuotannosta vastaava, taiteen kentällä tuottaja, on vastaavalla tavalla asiantuntija ja vastuussa tuotannosta, kuten edellä mainittiin. Hänestä riippuu usein hyvin pitkälle se, kuinka hyvin resurssit käytetään tuotteen hyväksi ja kuinka suunnitelma ja lopputulos tuotteessa vastaavat toisiaan. Tuotantokeskeisyyteen mallina liittyy myös ongelmia ja rajoituksia, sillä se ei puutu tuotannon suunnitteluun. Tuotantosuunnitelmasta ei välttämättä keskustella, sillä sitä pidetään itsestään selvänä ja annettuna. Esimerkiksi klassisessa musiikissa traditio usein määrittelee sen mikä on laatua. Laadun tarkastelussa onkin näkökulmaa laajennettu aikaan ennen varsinaista teknistä prosessia ja jälkeen teknisen prosessin. Prosessin suunnitteluvaiheen laadun näkökulmaa käsitellään seuraavassa kappaleessa. (Lillrank 1999, 30.) Suunnittelu- tai tuotekeskeinen laatu on vastakohta tuotantokeskeiselle laadulle. Painoarvo on siirtynyt suunnitteluvaiheeseen ja oletuksena on, että jos

12 8 suunnittelu toimii, niin tuotanto hoitaa kopioinnin sujuvasti. Suunnittelukeskeisessä laadussa ollaan kiinnostuneita suorituskyvyn ja rakenteen välisestä suhteesta, mitä tehdään suhteessa miten se tehdään. Tuote on laadukkaampi, mitä parempia ominaisuuksia sillä on tietyn asian toteuttamiseen. Toimitteen suunnittelusta vastaava henkilö onkin keskeinen prosessin omistaja. Tämän laadun näkökulman tavoite on maksimoitu suorituskyky, jota kehitetään tuoteteknologisin keinoin. Siinä pyritään asiakkaan tyytyväisyyden lisäämiseen. Vaarana on tietysti se, että kehitetään vääriä tuoteominaisuuksia, joita asiakkaat eivät halua tai tarvitse. (Tuomaala 1997, 19.) Ongelmia tässäkin laadun näkökulmassa toki on. Suunnittelukeskeinen laatu on seuraus tekniikan kehityksestä, esimerkiksi teatteri- ja tanssikentän esityskäytäntö on saanut aivan uusia mahdollisuuksia uuden teknologian (pyrotekniikka, hologrammilavasteet, kohtausten ja lavasteiden nopeat vaihdot, liikkuvat katsomot ym.) avulla. Siksi suunnittelukeskeinen laatu sinänsä ei ohjaa taiteen sisällöllistä laatua vaan nimenomaan niitä ominaisuuksia, jotka ovat sisällöllisen atomin ympärillä. Tämä laadun näkökulma alkaisikin menettää merkitystään, jos tekniikan kehitys yhtäkkiä pysähtyisi. Silloin kaikki tuotteet ajautuisivat vähitellen kohti parasta mahdollista toimintamallia, ja yksi olisi yhtä hyvä kuin toinenkin. (Näinhän on käynyt esim luvulla autoteollisuudessa, jolloin tekninen kehitys oli lähes pysähtynyt). Organisaatio, joka ajattelee pelkästään suunnittelukeskeisesti kohtaa omat rajoituksensa pian. Ongelma on siinä, kuka on oikea henkilö päättämään siitä mikä on hyvä suorituskyky. Onko esim. taideorganisaation johtaja oikea henkilö päättämään käyttäjien puolesta, mitä heille tarjotaan. näin yleensä on jos alalla ei ole kilpailua, mutta markkinatalous ja kulutusyhteiskunta ja siitä seuraavat ostajien markkinat ovat sanelleet uudenlaisen, asiakaskeskeisen näkökulman laatuun. (Lillrank 1999, ) Asiakaskeskeinen laadun näkökulma painottaa asiakkaan roolia maksavana ja myös laadun määrittelevänä osapuolena. Asiakaskeskeisen laadun tärkein elementti onkin se, että asiakkaan valintoihin liittyy maksaminen. Kun valitsen ja maksan, lähetän valmistajalle markkinasignaalin; jotain hyvää olette aikaansaaneet, koska katson sen rahojeni arvoiseksi. (Lillrank 1999, 34.) Tämän näkökulman ongelmat liittyvät valintaan ja maksamiseen. Asiakas valitsee toimitteen. subjektiivisten mielikuvien, ystävien tai sattumien varassa. Sen vuoksi asiakaskeskeisen laadun olemus on sitä, että asiakkaan tarpeet ilmenevät odotuksina, jotka ovat vaihtelevasti yhtä totuuden kanssa. Odotusten ja toteutuman välinen kuilu synnyttää laatumielikuvan. (Lillrank 1999, 34.) Tämä pätee todella hyvin taiteen kentällä, sillä asiakas yleensä valitsee tuotteen, esityksen tai näyttelykäynnin juuri noiden edellä mainittujen mielikuvien pohjalta. Myös hinta on keskeinen elementti asiakaskeskeisessä laadussa. Asiakas haluaa maksimoida oman hyötynsä, taiteessa kenties elämyksellisyyden. (Lillrank 1999, 36.) Hinnan on osuttava oikeisiin rajoihin, jotta asiakas valitsee taide-elämyksen. Toisaalta liian korkeat hinnat eivät ole ainakaan toistaiseksi olleet suuri ongelma taiteen alueella. Ihmiset ovat tottuneet maksamaan esimer-

13 9 kiksi oopperalipustaan paljon. Toisaalta on totuttu siihen, että museokäynti on puolestaan halpa. Asiakaskeskeisyys on loppujen lopuksi uutta ajattelua monissa taideorganisaatioissa. Selvää onkin, että jos laatufilosofia lähtee siitä olettamuksesta, että laatu määräytyy taiteen traditioiden, asiantuntijuuden ja sivistyksen kautta, on asiakaskeskeisyys pelottavaa. Muutos on aika suuri, jos yhtäkkiä katsoja vaikuttaa osaltaan siihen, mitä taideorganisaatio tulee esittämään. Vaikka näin onkin, on silti huomioitava se seikka, että markkinahenkisyys on vahva voima nykyyhteiskunnassa, ja se on jättänyt jälkensä myös taiteen tekemiseen. Julkisen tuen vähyys ajaa monia taideorganisaatioita arvioimaan tilannetta uudelleen, sillä esimerkiksi sponsorien puoleen kääntyminen vaatii asiakaslähtöistä ajattelua. Yksi argumentti asiakaslähtöisen ajattelun puolesta voisi olla se, että koska taide palautuu ideologisesti elämismaailmaan, missä ihmisetkin ovat, niin onko siis väärin etsiä laatua juuri sieltä. Toisaalta liika luottaminen asiakkaaseen voi taas johtaa uusiin ongelmiin, jotka näkyvät sisällöllisinä puutteina. Palaan näihin keskeisiin ongelmiin käsitellessäni Henrik Kaare Nielsenin käsityksiä laadun konteksteista. Asiakaskeskeinen laatu luottaa asiakkaaseen, laatu on sitä mitä asiakas ilmoittaa sen olevan. Laadun mittausjärjestelmänä käytetään mm. markkinatutkimuksia, kyselyitä, haastatteluja, fokus-ryhmiä ym., jotka kertovat asiakastyytyväisyyden. (Lillrank 1999, 37.) Täytyy kuitenkin muistaa, että jo pelkästään asiakas on mutkikas käsite. Kun ajatellaan asiaa taideorganisaation näkökulmasta, niin löydämme todella suuren joukon ns. asiakkaita, (joista muutamia mainitakseni): yleisö, amatööritaiteilijat, ammattitaiteilijat, taideinstituutiot, taiteen tutkimus, poliitikot, sponsorit, kulttuuriteollisuudet, hallintoelimet, taiteentukijat (valtio ja kunnat). Tämän vuoksi on syytä tutustua myös toisenlaiseen näkökulmaan, systeemikeskeiseen laatuun. Systeemikeskeinen laatu laajentaa laadun näkökulman koskemaan kaikkia tärkeitä sidosryhmiä, joihin organisaatioin toiminnalla on vaikutusta. "Systeemikeskeisessä laadussa tarkasteltava ilmiö on siis toimitteen asiakkaassa aikaansaaman tarpeentyydytyksen suhde muiden tahojen tarpeisiin. Toimitteilla on usein tahallisia tai tahattomia sivuvaikutuksia. Samalla tavalla kuin asiakaskeskeinen laatu saattaa rajoittaa tuotekeskeisen laadun suorituskyvyn maksimointia, systeemilaatu saattaa rajoittaa yksittäisen asiakkaan tyytyväisyyden maksimointia." (Lillrank 1999, 37) Taideorganisaation osalta systeemikeskeisyys on olennaista, sillä esimerkiksi perusteltaessa taideorganisaation olemassaolon oikeutusta päättäjille on tärkeää, että organisaation johdolla on selkeä kuva organisaation toiminnan vaikutuksesta yhteiskuntaan. Miten organisaation toiminta esimerkiksi vaikuttaa asuinpaikan valintaan, turismiin, henkiseen hyvinvointiin, koulutuksen tasoon ym.? On selvää, ettei taideorganisaatio tarjoa ainoastaan elämyksiä maksavalle yleisölle, vaan se myös vaikuttaa toiminnallaan yhteiskuntaan laajemmin. "Hyvän systeemilaadun tavoite on monista osatekijöistä hyvin yhteen optimoitu kokonaisuus eli yhteinen hyvä." (Lillrank 1999, 38.) Tämä ei ole käytän-

14 10 nössä kovinkaan yksiselitteinen asia. Asiakaskeskeisen laadun mittaus on vaikeaa, mutta systeemikeskeisen laadun mittaus on sitäkin vaikeampaa. Ei ole olemassa mitään hyvää yksiselitteistä tapaa mitata sitä. Ongelma, miten määritellä yhteinen hyvä, johtaa helposti hyvin ristiriitaisiin ajatusmalleihin. Mitkä ovat taideorganisaation sidosryhmiä, kenen hyvinvointia taideorganisaatio haluaa tukea, ja kuka on asiakas? Systeemikeskeinen laatu pyrkii kokonaisvaikutukseltaan laadukkaaseen lopputulokseen, laatua on yhteiskunnallinen sopivuus. Sitä voi mitata esimerkiksi sidosryhmäsuhteiden osalta. Mittauksessa kokonaisvaltainen metodi on systeemianalyysi. (Lillrank 1999, 38)

15 3. TAIDEORGANISAATIO OSANA YHTEISKUNTAA 11 Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään organisaation laatufilosofia eli laatua ohjaava ajattelu. Tehtävä ei ole helppo, sillä nykypäivän suomalainen taideorganisaatio elää hyvin moniarvoisessa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa. Yleensä organisaation laatufilosofia muodostuukin sen yhteiskunnan puitteissa, missä taideorganisaatio toimii. Yhteiskunnassa toimivilla eri sidosryhmillä on omat taideorganisaatioon kohdistuvat odotukset ja intressit. Tämän vuoksi on taideorganisaation ensinnäkin hahmotettava ne sidosryhmät, jotka vaikuttavat sen oman laadun määrittelyyn välillisesti tai välittömästi. Kuten Nielsen toteaa, ovat sidosryhmien intressit vieläpä monesti hyvin erilaisia ja ristiriitaisia keskenään: [...] the reality of the cultural sphere in modern democratic society the production, distribution, and consumption of art and culture is not regulated by public cultural policy alone. It results from the processes in a complex field of cultural policy, where a number of different agents are in conflict with each other. (Nielsen 1999, 188.) Siirryn seuraavaksi tarkastelemaan näitä taideorganisaation toimintaan vaikuttavia sidosryhmiä. 3.1 Taideorganisaation sidosryhmät Nielsen nimeää taiteen kentällä vaikuttavat taideorganisaation sidosryhmät. Tarkastelussaan hän myös osaksi kriittisestikin tarkastelee näiden ryhmien intressejä: The politicians, who, beyond being committed to ideas on cultural policy, base their action on party politics as well as on their personal interest in succes among the public in order to be reelected and have a political career; the administrators, for whom it seems natural to primarily focus on following the rules and complying with the budget due their career system and educational background, while the dimension of the content of the cultural sphere is secondary; the cultural institutions, whose interest in survival and if possible growth easily comes on a collision course with their artistic purpose; the public, whose basic interest in good cultural experiences is in principle differentiated, but who often prompt both cultural institutions and the politicians whose function is to authorize expenditures to orient themselves according to a quantitative criterion of succes and, accordingly, the lowest common denominator; the cultural industry, which acts in accordance with a direct and short-sighted interest in economic gain; the sponsors, whose incentive to support culture is the prospect of an improved public image and economic gain on a longer wiew; the professional artists, whose interest is in the ideal conditions for developing and realizing their artistic talent on autonomous terms. And, finally, amateurs and a growth layer, whose interest in respect to the field of cultural policy is to secure physical facilities for themselves, as well as economic means for decentralized, autonomous development. (Nielsen 1999, 189.)

16 12 Nämä intressiryhmät vaikuttavat toiminnallaan ja tarpeillaan niin, että taideorganisaation on usein päätettävä, mistä intressiryhmästä nousevia arvoja se haluaa toiminnassaan huomioida. Intressiryhmillä on siis suora vaikutus siihen, mikä on organisaation laatufilosofia. Tätä tarkastelua helpottaa suuresti intressiryhmien vaikutuksesta nousevien ideologisten ajattelutapojen luokitteleminen suurempiin kokonaisuuksiin. Teorian tasolla on siis mahdollista jakaa taideorganisaation laatufilosofia tiettyjen kontekstuaalisten kokonaisuuksien sisään laadullisesti erilaisiin kategorioihin, joiden mukaista laatuajattelua eri sidosryhmät odottavat ja taideorganisaatio toteuttaa. Käytännössä todellisuus ei ole kuitenkaan niin helposti jaoteltavissa, vaan laadulliset kategoriat lomittuvat keskenään. Siitä huolimatta tässä tutkimuksessa myöhemmin tehtävä jaottelu laadun kategorioihin selkeyttää taiteen laatufilosofioiden epäselvää ja ongelmallista käytäntöä. Jaottelun avulla on mahdollista selkeyttää ja tehostaa laatuajattelua, sillä toiminnalla on jokin selkeä laadullinen kategoria ja ideologia, jonka kautta laatu ohjautuu. Idea laadun ideologisista konteksteista on tässä tutkimuksessa adaptoitu Nielsenin ajattelusta: The basic point of departure for a discussion of quality whose aim is to look beyond the ideologies of legitimation of the distribution battle must be that it only makes sense to discuss quality as a contextual entity: the criterion for the quality of an aesthetic artefact depends on the context in which we discuss it." (Nielsen 1999, 191.) Johdannossa viittasin Nielsenin muodostamiin laadun kategorioihin, jotka toimivat tämän tutkimuksen taideorganisaatioiden tarkastelun pohjana. Ennen kuin käsittelen kategorioiden sisällöllistä merkitykstä, on syytä tarkastella Nielsenin kategoriointiin vaikuttanutta Jürgen Habermasin ajattelua ja erityisesti hänen rakentamaansa mallia systeemin ja elämismaailman suhteesta. Habermasin näkemyksien kautta voidaan käsitellä mm. sitä, millaisessa suhteessa valtio ja markkinavoimat ovat taideorganisaation kanssa ja millaisia intressejä tähän suhteeseen liittyy. 3.2 Jürgen Habermas ja kriittinen yhteiskuntateoria Jürgen Habermas palautetaan tutkijana yleensä Frankfurtin koulukuntaan ja häntä pidetään koulukunnan toisen polven merkittävimpänä edustajana. Koulukunta syntyi Max Horkheimerin ja Theodor Adornon ympärille kerääntyneestä tutkijajoukosta. Habermasin ajatteluun vaikuttikin hänen työskentelynsä koulukunnan perustajiin kuuluvan Theodor Adornon assistenttina. (Heiskala 1994, ) Habermasin kriittinen tarkastelutapa antaa yhden lähestymistavan, josta voidaan tarkastella yhteiskuntaamme ja peilata sitä myös tämän tutkimuksen tuloksiin. Habermas pitää modernia yhteiskuntaa keskeneräisenä projektina, jossa instrumentaaliselle rationaalisuudelle perustuvat järjestelmät, talous ja hallinto, ovat toistaiseksi näytelleet pääosaa modernisoitumisprosessissa. Hänen uransa päätavoite onkin ollut perustella tätä ja kehittää sen ympärille rakentuva yhteiskuntateoria. (Heiskala 1994, 196.) Habermas on tehnyt modernin yhteis-

17 13 kunnan voimasuhteiden tarkastelua helpottavan jaon. Hän nimittäin erittelee yhteiskunnan markkinavoimiin (market), valtioon (state) ja kansalaisyhteiskuntaan (civil society) Habermas käsittelee Teoksessaan Kommunikatiivisen Toiminnan Teoria (Theorie das kommunikativen Handelns) rationaalisuuden käsitettä. Habermasin mukaan rationaalisuus on luonteeltaan sosiaalista ja sen ilmenee kommunikatiivisessa kanssakäymisessä. Habermas jakaa modernin aikakauden sosiaalisen muodon elämismaailmaan (kansalaisyhteiskunta) ja systeemiin (markkinavoimat ja valtio). Systeemin rationaalisuus pyrkii laajentumaan ja kolonisoimaan elämismaailman käytäntöä. Systeemistä ajattelua hallitsee valta ja raha, joiden takia se on jatkuvassa konfliktissa elämismaailman kanssa. (Nielsen 1999, 185.) Habermas määrittelee elämismaailman rakentuvan kulttuurista, legitiimeistä keskinäisistä suhteista koostuvasta yhteiskunnasta ja persoonallisuudesta. (Heiskala 1994, 208.) Kulttuuri muodostuu Habermasille näin traditioihin kiteytyneestä tiedosta, yhteiskunta legitiimeistä interpersoonallisista suhteista ja persoonallisuus puhe- ja toimintakyvyn muodostavista kompetensseista. (Kangas 1989, 50.) Elämismaailma jakaantuu kahteen osaan: julkiseen ja yksityiseen sfääriin. Yksityisen sfäärin institutionaalinen kuori käsittää ydinperheen, jonka toiminta täyttyy hyödyllisestä toiminnasta ja sosialisaalisaation käytännön toteutuksesta. Systeemisestä perspektiivistä se on yksityisten talouksien ympäristö. Julkisen tilan institutionaalinen kuori puolestaan käsittää kommunikatiiviset verkot, kuten esimerkiksi lehdet ja nykyisin sähköisen median. Ne tekevät yksittäisille ihmisille mahdolliseksi osallistua julkiseen kulttuurimme reproduktioon. (Habermas 1987, 319.) Jean L. Cohen ja Andrew Arato käyttävät sekä yksityisestä että julkisesta tilasta vain yhtä käsitettä, kansalaisyhteiskunta. Systeemi puolestaan jakautuu myöskin kahteen, elämismaailmaa omalla tavallaan vastustavaan voimaan, valtioon ja markkinavoimiin. Valtion toiminta ohjautuu vallan avulla ja markkinavoimien taas rahan avulla. Elämismaailma ja systeemi eivät ole kuitenkaan täysin erillään toisistaan, sillä valtio ja markkinavoimat tarvitsevat tuekseen sosiaalisen hyväksynnän ja kiinnittymisen elämismaailmaan. Tästä kiinnittymisestä elämismaailmaan huolehtivat mm. yksityisoikeus ja hallintojärjestelmän legitimoivat perusinstituutiot, kuten perustuslaki. (Heiskala 1994, ) Modernin projektin keskeneräisyys toteutuu juuri systeemin ja elämismaailman suhteen epätasapainosta: Systeemiset mekanismit työntyvät elämismaailmaan syrjäyttäen ymmärrysorientoituneen toiminnan sellaisilla elämismaailman integraatioon liittyvillä alueilla, joilla se ei ole mahdollista. Tämä Habermasin sisäiseksi kolonisaatioksi nimittämä prosessi vaikeuttaa ensinnäkin kulttuurin uusintamista, josta seurauksena on kulttuurisen merkitysjärjestelmien tietynlainen hajoaminen (Heiskala 1994, 211). Habermasin teoriaa on kritisoitu eräänlaisesta tarkkuuden puutteesta. Esimerkiksi Jukka Gronow toteaa Habermasin olevan epämääräinen selvittäessään, missä systeemin ja elämismaailman välinen raja todellisuudessa kulkee. Tämän vuoksi on vaikea esittää selviä kriteerejä sille, milloin systeemin ja elämismaailman suhteissa on kyse sisäisestä kolonisaatiosta. Habermasin teoria liikkuu

18 14 myös hyvin abstraktilla tasolla, eikä se välttämättä kohtaa sellaisenaan todellisuutta. (Heiskala 1989, 94.)

19 4. LAADUN IDEOLOGISET KONTEKSTIT TAITEEN KENTÄSSÄ 15 Jürgen Habermasin teoria modernista keskeneräisenä projektina on pohjana myös tanskalaisen kulttuuripolitiikan tutkijan Henrik Kaare Nielsenin ajattelulle. Tämä tutkimus rakentuu Nielsenin laadun ideologisten kontekstien pohjalta. Nämä kontekstit toimivat eräänlaisina arvollisina ja ideologisina lähtökohtina, joista käsin taideorganisaation laatu ohjautuu. Laadun kontekstit on tässä tutkimuksessa käännetty suomeksi seuraavalla tavalla: 1. The art institution as a context = taiteen instituutiot kontekstina, 2. The political and economical context = Poliittinen ja taloudellinen konteksti ja 3. The lifeworld as context = Elämismaailma kontekstina. Esittelen seuraavissa kappaleissa näihin konteksteihin liittyvät ideologiat ja arvot, jotka ohjaavat tietystä kontekstista käsin ajattelevan ja toimivan organisaation toimintaa. 4.1 Taiteen instituutiot kontekstina Tätä kontekstia kuvaa taiteen asiantuntijuus ja ammattimainen viitekehys. Siinä laatu määräytyy taiteen ammattilaisten perspektiivistä pohjautuen taiteen traditioon ja estetiikan teorioihin. Taideteokset, jotka nousevat traditiosta tai vaihtoehtoisesti tarkoituksella rikkovat sitä, kuuluvat tähän laatukontekstiin. In this context, the quality of an aesthetic artefact may, for example, depend on whether it is accepted by the formal system of recognition, whether it reflects the current phase of development of the discourses arising from expert culture or aesthetic theory, whether it demonstrates a comprehensive familiarity with its genre s form tradition, whether it loyally furthers this or; on the contrary, breaks with it. (Nielsen 1999, 192.) Taide siis määrittyy taidemuodon sisäisen reflektoinnin ja arvojärjestelmän perusteella. Tälle kontekstille vastakohtainen näkemys on populaarikulttuuri, joka taas perinteisesti käsitetään muotoutuvan yleisen ajattelun ja maun mieltymyksistä. Taiteen institutionalisoitumisesta on kirjoittanut Bremenin yliopiston kirjallisuuden professori Peter Bürger. Hän on ja 1980 luvuilla julkaissut laajoja tutkimuksia kirjallisuuden, taiteen ja estetiikan alueelta. Myös hänen tuotantoonsa on ratkaisevasti vaikuttanut Jürgen Habermasin kriittinen yhteiskuntateoria. Bürgerin mukaan taiteen instituutiot muodostavat kahdessa mielessä modernia: Taide alkaa saada hajoavia uskonnollisia maailmankuvia korvaavia funktioita ja se alkaa säännösten muodossa noudattamaan tiettyä rationaalisuutta. (Sevänen 1991, 209.) Bürger uskoo, että vuosisadan alun avantgardistiset liikkeet pyrkivät lakkauttamaan taideinstituution ja liittämään autonomisen taiteen elämänkäytäntöön. Ajatusta on kritisoitu kuitenkin paljon. Kritiikki kohdistuu siihen, että nämäkin avant gardistit, vaikka he kapinoivatkin estetismiä vastaan, toteuttivat kokeilujaan oman instituutionsa alla. Esimerkiksi Bourdieu to-

20 16 teaa kirjoituksessaan korkeakulttuurista seuraavasti: "Mutta kentälle pääsyn ehto on pelin päämäärien tunnustaminen ja samalla niiden rajojen tunteminen, joiden ylittämisestä seuraisi pelistä pois sulkeminen. Tästä seuraa, että sisäinen taistelu voi saada aikaan vain osittaisia vallankumouksia, jotka pystyvät tuhoamaan hierarkioita, mutta eivät itse peliä." (Bourdieu 1985, 171.) Bürger näkee kuitenkin, että nykyisin aika on ajanut adornolaisen korkeakulttuurisen ja modernistisen ajattelun ohi: Kun 50- ja 60-luvun alun modernille luonteenomaista oli pyrkimys taiteellisen välineen puhtauteen, näyttää epäpuhtaudella nykyään olevan jopa ohjelmallinen asema [ ] Vaikka moderni oli jo varhain ottanut arkipäivän kohteekseen, se oli kuitenkin pitänyt taideteoksen rajaamista todellisesta elämästä merkitykseltään metafyysisenä periaatteena, jota ei missään tapauksessa saa rikkoa. Tänään tämä raja on jälleen osoittautunut liukuvaksi [ ] Kun lopulta ankara moderni oli rajannut semanttisen alueen pois esteettiselle puhtaudelle vieraana ja rakentanut yksin muodon varaan jäljelle jääneenä merkitys elementtinä, elämme nykyään merkityksellisten merkkien vyörynomaista paluuta. (Sevänen 1991, 223.) Tämä merkkien vyörynomainen paluu ei ole kuitenkaan totta läheskään kaikissa taidemuodoissa, ja taiteen instituutiot laadun kontekstina pitää tiukasti kiinni asemastaan laadun määrittäjänä esimerkiksi klassisen musiikin parissa. Tätä ajatusta taiteen puhtaista instituutioista, jota Bürger ei halua nähdä nykyyhteiskunnassa, puolustaa kuitenkin Habermas. Taiteellinen tuotanto köyhtyy sisällöltään, jos sitä ei harjoiteta omalakisten ongelmien erikoistuneena käsittelynä, asiantuntijoiden asiana ilman ulkopuolisten tarpeiden huomioonottamista. Kaikki lähtevät siitä, että käsitellyt ongelmat valikoidaan täsmälleen yhden abstraktin pätevyysulottuvuuden mukaan. (Sevänen 1991, 222.) Bürgerin ja Habermasin taideteorioissa onkin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Juuri Habermasin tuotannossa on ristiriitaisuus hänen pyrkimyksessään toisaalta osoittaa taiteen olevan osana systeemin pyrkimystä rationalisoida elämismaailman käytäntöä. Toisaalta hän on samoilla linjoilla Bürgerin kanssa. Taiteen ja elämismaailman välisen suhteen tärkeydestä Habermas toteaa seuraavasti: Porvarillinen taide on suunnannut vastaanottajaansa nämä molemmat odotukset: milloin taiteesta nauttivan maallikon olisi oltava asiantuntija, milloin taas harrastaja, joka hakee esteettisistä kokemuksista ratkaisua elämänsä ongelmiin. (Sevänen 1991, 225.) Korkeakulttuurinen leima taideorganisaatiossa on yhä ajankohtainen keskustelun aihe. Katsojan ja kuulijan asema ja taiteen omakohtaisen lähestymisen vaikeus on aiheena ongelmallinen. Kun taideorganisaatio pitää määräävänä laadun lähtökohtanaan edellä kuvailtua taiteen instituutiot kontekstina ideologiaa, on silloin myös katsojan ja kuulijan oltava taidemuodon asiantuntija halutessaan saada siitä paljon irti. Katsojalla tai kuulijalla on usein oltava tietoa kyseisestä taidemuodosta ja sen tavoista ja käytännöistä, ennen kuin hän kykenee ymmärtämään kulloistakin taidetta ja sen olemusta. Taiteesta nauttiminen on silloin hyvin rationaalista toimintaa. Tällöin taide ei välttämättä vaikuta emotionaalisella tasolla, minkä merkityksen perinteinen Kantilainen estetiikka sille antaa.

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Tarja Rautiainen-Keskustalo Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/musiikintutkimus Mitä taloudellisia,

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå 12.3.2015 Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Matti ja Maija lähtevät Helsingin Musiikkitaloon

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot