Asiakaslähtöisyyden ja verkostoitumisen merkitys yrityksen menestykselle Case: Lobistech

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakaslähtöisyyden ja verkostoitumisen merkitys yrityksen menestykselle Case: Lobistech"

Transkriptio

1 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Kotka Tero Flinkman ja Toni Virtanen Asiakaslähtöisyyden ja verkostoitumisen merkitys yrityksen menestykselle Case: Lobistech Opinnäytetyö 2005

2 1 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous / Kotka FLINKMAN, TERO VIRTANEN, TONI Asiakaslähtöisyyden ja verkostoitumisen merkitys yrityksen menestykselle Case: Lobistech Opinnäytetyö Työn ohjaajat Toimeksiantaja 85 sivua + 7 liitesivua KTM Kai Koski Projektisihteeri Eero Niskanen Kaakkois-Suomen osaamiskeskus / Lobistech Marraskuu 2005 Avainsanat asiakaslähtöisyys, kilpailuetu, laatuajattelu, brandi Työssä selvitettiin Etelä-Kymenlaakson logistiikkayritysten perusliiketoimintaa ja logistisia ratkaisuja. Erityinen painoarvo oli informaatioteknologian hyödyntämisellä logistiikassa. Samalla työssä selvitettiin aiheen teoreettista taustaa asiakaslähtöisen ajattelun, laatuajattelun ja verkostoajattelun näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajana toimineelle Kaakkois- Suomen osaamiskeskuksen Lobistech-hankkeelle tietoa, jota toimeksiantaja voi käyttää hyödyksi logistiikkayritysten informaatioteknologian kehittämistoiminnassaan. Työ kytkeytyi samalla myös osaksi EU-rahoitteista PK-yritysten liiketoiminnan kehittäminen osana perusopetusta projektia. Tutkimustyössä on käytetty sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimustapaa. Lähtötiedot kerättiin kvantitatiivisella kyselylomakkeella, jonka tietoja täydennettiin kvalitatiivisella syvähaastattelulla. Työn pääpaino on kuitenkin kvantitatiivisessa osiossa. Kvantitatiivinen kyselylomake koostui perustietoihin liittyvien kysymysten lisäksi 26 kysymyksestä, joista 15 ensimmäistä käsitteli perusliiketoimintaa ja 11 jälkimmäistä logistisia toimintoja. Näissä kaikissa kysymyksissä selvitettiin sekä niiden tärkeys kilpailuetuna että vastaajien tyytyväisyys kysymyksissä esitettyihin asioihin tämänhetkisessä liiketoiminnassaan. Tulosten mukaan eniten tarkkailua ja kehittämistä vastaajien nykyisessä toiminnassa perusliiketoiminnan osalta vaativat markkinoinnin tehokkuus ja mittaaminen sekä sisäinen markkinointi. Logistiikan osalta toimenpiteitä ja tarkkailua tulisi suunnata informaatioteknologian hyödyntämiseen logistiikassa ja yritysten näkyvyyteen Internetissä.

3 2 ABSTRACT KYMENLAAKSO POLYTECHNIC Business Administration / Kotka FLINKMAN, TERO VIRTANEN, TONI Business excellences through customer orientation and networking Case: Lobistech Bachelor s Thesis Supervisor Instructor Commissioned by 85 pages + 7 appendices Mr. Kai Koski M.Sc. (Econ.) Mr. Eero Niskanen (project secretary) Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus / Lobistech November 2005 Keywords customer orientation, competition advantage, quality orientation, brand The purpose of this study was to investigate basic business and logistics solutions of logistics enterprises in Southern Kymenlaakso. Especially, the emphasis was on use of information technology in logistics process. At the same time, the theoretical background of this thematic whole from the perspective of customer, quality and network orientation was approached. The objective of this study was to gain new information that the contractor can make use of in its own development process with logistic enterprises. The study was also part of European Union project Improving Business Performance, case: Kymenlaakso Polytechnic and Local SME co-operation. The study was conducted by using qualitative and quantitative methods. The quantitative part included a questionnaire by letter and qualitative part was an interview. The questionnaire was more important. The quantitative questionnaire consisted of 26 questions. There were 15 questions that dealt with basic business and 11 logistics process. In all these questions the importance of each function as a competitive advantage was approached, as well as satisfaction with them at present. According to the results, the efficiency and measurement of marketing as well as internal marketing would require the most attention and development activities in basic business. In the logistics section, use of information technology in logistics and visibility in the Internet should be in the main focus.

4 3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA MERKITYS 7 3 ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELU Segmentointi Segmentoinnin perusteet Segmentointistrategiat Segmentoinnin tasot Segmentoinnin toteutus Kilpailuetu Hintastrategia Jalostusstrategia Kanta-asiakkuus Perusteet kanta-asiakasmarkkinoinnille Kanta-asiakasjärjestelmän luominen Kanta-asiakasjärjestelmän onnistumisen edellytykset 28 4 LAATUAJATTELU Laatunäkökulmat Laatukäsitteet Laadun kehittämisprosessi Laadun johtaminen Brandi Brandin rakentaminen Brandikyvykkyyden tasot Laatubrandi Brandin arvo 47

5 4 4.6 Benchmarking Benchmarking-prosessin vaiheet Benchmarkingin kehittämiskohteet 51 5 VERKOSTOAJATTELU Yritysyhteistyön perusmallit Yritysyhteistyön vaihtoehtoiset mallit 56 6 KYSELYTUTKIMUS Kyselylomake ja tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tulokset Yritysten perustiedot Kilpailutekijöiden tärkeys kaikki vastaajat Kilpailutkijöiden tärkeys hyvin ja heikosti kannattavat yritykset Tyytyväisyys kilpailutekijöihin kaikki vastaajat Tyytyväisyys kilpailutekijöihin hyvin ja heikosti kannattavat yritykset Tärkeys-tyytyväisyysnelikentät kaikki vastaajat Tärkeys-tyytyväsyysnelikentät hyvin ja heikosti kannattavat yritykset 76 7 Syvähaastattelu Kannattavuus ja kasvu Kustannustehokkuus Segmentointi Asiakassuhteet ja markkinointi Tiedonkulku Ulkoistaminen Tulevaisuudennäkymät 82 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 83 LÄHTEET 84

6 5 LIITTEET Liite 1. Saatekirje ja kyselylomake Liite 2. Frekvenssitaulukko 2. Tärkeys / kaikki vastaajat Liite 3. Frekvenssitaulukko 3. Tärkeys / jako hyvin ja heikosti kannattaviin, Perusliiketoiminta Liite 4. Frekvenssitaulukko 4. Tärkeys / jako hyvin ja heikosti kannattaviin, Logistiset toiminnot Liite 5. Frekvenssitaulukko 1. Tyytyväisyys / kaikki vastaajat Liite 6. Frekvenssitaulukko 5. Tyytyväisyys / jako hyvin ja heikosti kannattaviin, Perusliiketoiminta Liite 7. Frekvenssitaulukko 6. Tyytyväisyys / jako hyvin ja heikosti kannattaviin, Logistiset toiminnot

7 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen Lobistech-hanke. Opinnäytetyö on myös osa EU-rahoitteista PK-yritysten liiketoiminnan kehittäminen osana perusopetusta projektia. Työn tavoitteena on tuottaa etenkin Lobistech-hankkeelle informaatiota ja tietämystä, jota toimeksiantaja voi käyttää hyödyksi omassa logistiikkayritysten tietoteknisen osaamisen kohottamistoiminnassaan. Teoriaosa koostuu kolmesta suuremmasta kokonaisuudesta, joita ovat asiakaslähtöinen ajattelu, laatuajattelu sekä verkostoajattelu. Asiakaslähtöinen ajattelu käsittelee segmentointia, kilpailuetua sekä kanta-asiakkuutta. Laatuajatteluun sisältyvät laadun käsite ja merkitys, brandin rakentaminen ja hyödyntäminen sekä benchmarkingin käyttö liiketoiminnan kehittämisessä. Verkostoajattelu käsittelee yritysyhteistyötä ja sen erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja. Empiirisen osan lähtökohtana on kaikille Etelä-Kymenlaakson keskisuurille ja suurille logistiikkayrityksille lähetetty kyselylomake, jolla selvitettiin yritysten perusliiketoimintaa ja logistisia toimintoja sekä kykyä käyttää informaatioteknologiaa hyödyksi liiketoiminnassaan ja sen kehittämisessä. Kvantitatiivista kyselyä täydennettiin yhdelle suurehkolle yritykselle suoritetussa kvalitatiivisessa syvähaastattelussa. Syvähaastattelussa käsiteltiin jo kyselylomakkeessa selvitettyjä aiheita, joihin haastattelussa paneuduttiin aiempaa syvällisemmin. Kvantitatiivisen tutkimuksen osuus on kvalitatiivista suurempi. Tutkimuksen merkitys on Lobistech-hankkeelle suuntaa antava. Vastaavaa kartoitusta ei ole aiemmin tehty, joten tutkimus antaa toimeksiantajalle suuntaviivoja siitä, millainen tilanne Etelä-Kymenlaakson logistiikkayritysten keskuudessa vallitsee liiketoiminnassa ja informaatioteknologian hyödyntämisessä logistiikassa.

8 7 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA MERKITYS Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida Etelä-Kymenlaakson logistiikkayritysten liiketaloudellisen osaamisen, tietotekniikan sekä logististen ratkaisujen suhdetta menestymiseen. Samalla selvitettiin, kuinka tärkeinä vastaajat näitä tekijöitä toiminnalleen pitävät. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan selville alueen logistiikkayritysten osaamisen taso ja mahdolliset puutteet, joita toimeksiantajana toimivan Lobistech-hankkeen on mahdollista kehittää yhteistyössä näiden yritysten kanssa. Samalla yrityksille tarjottiin mahdollisuutta muun liiketoiminnan kehittämiseen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen viitekehys (kuva 1) muodostuu asiakaslähtöisen ajattelun, laatuajattelun sekä verkostoajattelun vaikutuksesta kilpailuetuun, joka johtaa edelleen kanta-asiakkuuteen. Näiden tekijöiden tukena toimii segmentointi, joka on edellytys kanta-asiakkuuksien syntymiselle. Kuva 1. Teoreettinen viitekehys 3 ASIAKASLÄHTÖINEN AJATTELU Asiakassuhde on olemassa aina, kun henkilöllä tai yrityksellä on kontakti palvelun tai tuotteen tarjoajaan. Asiakkuudet voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin asiakassuhteisiin. Suorat asiakkaat ovat tuotteen ja palvelun ostajia. Näiden asiakkaiden tunnistaminen on helppoa ja heidän laadukkaaseen henkilökohtaiseen palveluun tulee panostaa. Epäsuoralla

9 8 asiakkaalla ei ole suoraa yhteyttä yritykseen, mutta hän voi silti asiakkaan tavoin käyttää yrityksen tuotteita ja palveluita. Yhteys muodostuu tällöin välikäden tai jakelukanavan kautta. Näiden jakeluketjujen myöhemmässäkin vaiheessa olevien asiakkaiden tyytyväisyydestä tulee kuitenkin huolehtia. (Lecklin 1997, ) Asiakkuudet voidaan jakaa edelleen ulkoisiin ja sisäisiin asiakkuuksiin. Ulkoiseksi asiakkaaksi katsotaan yrityksen suora tai epäsuora asiakas, joka tulee yrityksen ulkopuolelta. Nämä asiakkaat ovat yritykselle kaikkein tärkeimpiä, sillä ilman ulkoisia asiakkaita ei ole koko liiketoimintaa. Ulkoisten asiakkaiden lisäksi yrityksessä on myös sisäisiä asiakkaita, jotka eivät tuota suoranaisesti rahallista tuottoa, mutta jotka muodostavat asiakassuhdetta muostuttavan toimitusketjun, joka johtaa tuotteen tai palvelun valmistumiseen. Sisäinen asiakas on esimerkiksi tuotantolinjan edeltävä tai seuraava työvaihe henkilöstöineen. Sisäisten asiakkaiden työn tulos siirtyy lopulliseen tuotteeseen tai palveluun, joka myydään ulkoiselle asiakkaalle. (Mts ) Kuva 2 hahmottaa sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden suhdetta yritykseen. Kuva 2. Ulkoiset ja sisäiset asiakkaat (Lecklin 1997, ) Palvellakseen niin ulkoisia kuin sisäisiään asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla, yrityksen tulee tietää kunkin asiakkaan yksilölliset ominaispiirteet ja odotukset yrityksen tarjontaa kohtaan. Näin yritys voi parhaiten tyydyttää asiakkaidensa tarpeet kilpailijoitaan paremmin. Apuna tähän kohdistettuun palveluun käytetään asiakkaiden segmentointia. 3.1 Segmentointi Segmentointi on perusta, jonka pohjalta yrityksen kaikki muut markkinoinnilliset ratkaisut tehdään. Tästä syystä segmentoinnin hoitamiseen

10 9 tulee paneutua huolella, sillä tämän ajattelumallin pohjalta kaikki markkinoinnillinen menestyminen on riippuvaista onnistuneesta segmentointiprosessista. Segmentoinnin avulla yritys löytää omiin resursseihinsa nähden parhaat mahdolliset kohderyhmät ja keinot näiden palvelemiseen. Huolellisella segmentoinnilla onnistutaan välttämään resurssien tuhlaaminen sellaisiin kohderyhmiin, joilla ei ole kiinnostusta yrityksen tarjoamiin palveluihin tai tuotteisiin. Segmentoimaton markkinaperuste eli ajatusmalli kaikkea kaikille on lähes mahdoton tai ainakin taloudellisesti kannattamaton, koska kilpailijat kuitenkin hyödyntäisivät segmentointia. (Rope 2000, ) Segmentoinnin perusteet Segmentti tarkoittaa kohderyhmää, jonka yritys haluaa asiakkaakseen. Kokonaismarkkinat on jaettava erilaisiin segmentteihin ja valittava niistä jokin tai joitakin, joille markkinointitoimet kohdistetaan ja jotka olisivat yritykselle tuloksellisimmat. Tämä valittava kohderyhmä tai kohderyhmät eivät välttämättä muodostu yrityksen nykyisistä asiakkaista. Segmentin suuruudella eli volyymilla on merkitystä valintaan. Segmentointi ei tuota tulosta, jos valittu segmentti on kooltaan liian suuri, jolloin resursseja ei ole tarpeeksi tai liian pieni, jolloin resursseja ei käytetä tehokkaasti. (Rope 2000, ) Yrityksen on selvitettävä valitsemansa segmentin tai segmenttien odotukset yrityksen tarjoamilta tuotteilta, jottei valittaisi kohderyhmäksi sellaista segmenttiä, jonka odotuksia ei kyetä täyttämään. Segmentin ja yrityksen odotusten tulee vastata toisiaan. (Mts. 157.) Usein segmentin odotukset ovat kuitenkin piileviä ja tulevat esille vasta ajan myötä. Tällöin yrityksellä tulee olla resursseja vastata näihin ilmenneisiin odotuksiin ja sen on pystyttävä differoimaan omia palvelujaan asiakkaan odotuksia vastaaviksi. Kohderyhmässä on huomioitava segmentin kehitysvaihe. Yrityksen tulee nähdä, onko tarjottavalla tuotteella tai palvelulla kysyntää ajatellussa segmentissä, vai olisiko syytä keskittyäkin johonkin toiseen ryhmään, jossa kysyntä saattaa olla vasta aluillaan. Paras vaihtoehto olisi löytää vasta kasvun

11 10 alkuvaiheessa oleva segmentti. Tällöin oma aseman saavuttaminen markkinoilla on helpompaa ja kilpailla voidaan muullakin kuin hinnalla. (Mts. 157.) Segmenttiä valittaessa on syytä selvittää, montako kilpailevaa yritystä markkinoilla jo on palvelemassa valittua kohderyhmää. Toisaalta, vaikka markkinoilla olisikin vain yksi kilpailija, voi sen asema asiakkaiden mielikuvissa olla niin vahva, ettei markkinoille kilpailijana tuleva ja samaa segmenttiä tavoitteleva yritys kuitenkaan voi onnistua toiminnassaan. (Rope 2003, 161.) Jos pieni yritys haluaa yrittää välttää kilpailun suuryrityksen kanssa, kannattaa valita hyvin kapea ja erikoistunut segmentti, sillä suuret yritykset eivät välttämättä ole tällaisista asiakkaista kiinnostuneita (Porter 1998, 257). Yrityksen riskinottokyky vaikuttaa valittavaan segmenttiin. Panostamalla kaiken yhteen kapeaan sektoriin voi periaatteessa saada hyvänkin tuoton panoksilleen, mutta samalla myös riskit kasvavat, kun kaikki on yhden kortin varassa. (Rope 2003, 162.) Valittaessa useampia kohderyhmiä on huomioitava, että ne toimivat liiketoiminnallisesti yhteen ja toisiaan tukien. Näin ollen tuotannollisia ja toiminnallisia panostuksia ei tarvitse eriyttää eri segmenteille. Kohderyhmien valinnassa on syytä kiinnittää huomioita myös siihen, että liiketoiminta on kannattavaa ympärivuotisesti, eikä aiheuteta turhia seisokkeja tai katkoksia esimerkiksi kesällä tai talvella. (Mts. 162.) Segmentointiperusteiden selvittäminen vaatii yleensä yritykseltä rahallisia investointeja. Segmentointiratkaisujen tueksi on hankittava joko valmista dataa tai sitten informaatiota on tuotettava itse esimerkiksi teettämällä markkinointitutkimus. (Porter 1998, 257.) Segmentointistrategiat Segmentointia miettiessään yrityksellä on kuvan 3 mukaisesti valittavanaan kolme eri vaihtoehtoa. Näitä ovat segmentoimaton, selektiivinen ja keskitetty markkinointi. Segmentointi on aina pitkäaikainen strateginen päätös, joten sitä

12 11 on aina mietittävä tarkasti ja monitahoisesti. Lisäksi on mietittävä, kuinka tiukkaan segmentointiin yritys on valmis menemään. (Rope 2000, 161.) Kuvassa 3 nähdään kolme erilaista strategiaa, joilla yritys voi segmentoida markkinoita. Kuva 3. Segmentointistrategiat (Rope 2000, 161.) Valittavaan segmentoinnin tiukkuuteen vaikuttavat monet yrityksen sisäiset, mutta myös ulkopuoliset tekijät. Yrityksen resursseilla on luonnollisesti suuri merkitys. Jos resurssit ovat pienet, se ei voi kannattavasti kattaa koko markkinoita, jolloin yrityksen on järkevää harjoittaa keskitettyä segmentointia. Jos resursseja löytyy kannattaa tietysti segmentoida mahdollisimman laajasti. Tuote, jota yritys markkinoi, on myös ratkaisevassa asemassa segmentointia mietittäessä. Jos tuote ei erotu kilpailevista tuotteista, on vaikeampaa segmentoida markkinoita. Jos tuotteen ominaisuudet vaihtelevat suuresti, selektiivinen ja keskitetty segmentointi on mahdollista ja järkevää. Lanseerattaessa tuotetta markkinoille yritys voi segmentoida tuotteen aivan eri kohderyhmälle kuin mille sitä tarjotaan elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. Vähänkin erikoisempaa tuotetta markkinoidaan yleensä ensin pienelle tarkasti rajatulle segmentille jonka tietämys tuotteesta on jo ennakkoon korkea. Myöhemmässä elinkaaren vaiheessa tuotteella on mahdollisuus nousta suuren yleisön suosioon. (Mts ) Mikäli asiakkaiden arvot, tarpeet tai piirteet ovat yhdenmukaisia on mahdollista käyttää strategiana segmentoimatonta markkinointia. Tämä onnistuu kuitenkin vain jos yrityksen resurssit todella riittävät koko markkinoiden kattamiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että markkinat näyttävät yleensä yhdenmukaisemmilta kuin mitä oikeasti ovat. Markkinoiden segmentointiin tulee aina pyrkiä tilanteessa, joissa kilpailijoita on runsaasti.

13 12 Kilpailutilanne luo edellytykset onnistuneelle segmentoinnille ja antaa mahdollisuuden keskittyä rajattuun segmenttiin. Jos kilpailevat yritykset harjoittavat tarkkaa segmentointia, on vaikea vastata kilpailuun segmentoimattomalla markkinoinnilla. (Mts ) Markkinoiden koko määrittelee tehokkaasti segmentoinnin tasoa. Tämä tarkoittaa, että jos markkinat ovat rahallisesti pienet tai ostajia vähän, segementointi muuttuu helposti kannattamattomaksi. Markkinoiden kasvaessa tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti. Segmentointi voi kuitenkin tapahtua myös lähes huomaamatta, sillä segmentoinnista on kyse myös silloin, kun segmentoimatonta markkinointia harjoitetaan maantieteellisesti rajatulla alueella. (Mts. 162.) Aikoinaan segmentoimatonta strategiaa käytettiin runsaasti. Markkinat hahmotettiin kokonaisuudeksi ja yritys pyrki täyttämään mahdollisimman suuren asiakasjoukon tarpeet. Markkinoista nähtiin ainoastaan yhtäläisyydet, ei ollenkaan eroja asiakkaiden tarpeissa. Tilanne johti markkinoiden ylikuumenemiseen suurissa segmenteissä ja tyytymättömyyteen huomioitta jätetyissä pienissä segmenteissä. (Rope 2000, 163.) Selektiivinen strategia on ennen kaikkea suurien yritysten työkalu. Yriys palvelee kaikkia segmenttejä, mutta ratkaisut vaihtelevat kohderyhmästä riippuen. Tavoitteena on rahallisesti suuri myynti ja vankka asema kohderyhmässä. Selektiivinen markkinointi tarjoaa suuremman myynnin kuin segmentoimaton strategia, mutta vaatii enemmän resursseja. Selektiivisessä strategiassa jopa yhtä asiakasta voidaan pitää omana segmenttinä. (Mts ) Keskitetyssä strategiassa keskitytään yhteen tai muutamaan segmenttiin. Segmenteistä tulee hankki vahva etukäteistieto, jonka seurauksena voidaan saada vahva markkina-asema. Keskitetty strategia sopii erityisesti sellaisille yrityksille joilla resursseja on vähän, koska erikoistuminen kaikissa toiminnoissa tuottaa säästöjä. Keskitetyssä strategiassa piilee kuitenkin riskinsä, sillä yritys sitoo kaiken toimintansa yhden kortin varaan. Keskitetty

14 13 strategia voidaan jakaa edelleen täysin keskitettyyn ja rajattuun segmentointiin. Täysin keskitetyssä strategiassa kohteeksi otetaan ainoastaan pieni suppea segmentti ja toimitaan täysin sen varassa. Strategia on tyypillinen alihankintaorganisaatioissa ja on melko riskialtis. Rajatussa segmentoinnissa kohderyhmiä on enemmän kuin yksi, mutta ne ovat kuitenkin selkeästi rajattuja. Usean segmentin valinta pienentää taloudellista riskiä ja sitä käytetään paljon yritysten välisessä markkinoinnissa. Rajattua segmentointia voidaan pitää segmentoinnin tavallisimpana ratkaisuna. (Mts ) Segmentoinnin tasot Segmentointi voidaan jakaa kahteen osaan, tyyppi- ja asiakassuhdesegmentointiin. Tyyppisegmentoinnissa kuvataan asiakkaan ominaispiirteet mahdollisimman tarkasti sekä yritys- että henkilötasolla. Yritystasolla perusteena käytetään yleensä esimerkiksi maantieteellistä sijaintia, toimialaa, yrityksen kokoa liikevaihdon tai henkilökunnan määrän perusteella ja hankintakriteerejä, kuten hintaa, toimitusvarmuutta ja laatua. Henkilötasolla segmentoinnissa määritellään henkilöt, jotka osallistuvat ostoprosessiin. Henkilöistä tarkastellaan heidän rooliaan yrityksessä ja ostoprosessissa sekä heidän ostopäätöskriteereitään. Lisäksi kuvataan henkilötekijöitä, kuten ikää, sukupuolta ja koulutusta, päätöksentekotyyliä ja asennetta myyjään. (Rope 1998, ) Toinen segmentoinnin taso on asiakasuhdesegmentointi, jossa asiakkaat luokitellaan yleensä myydyn määrän mukaan neljään ryhmään. Volyymiasiakkaat edustavat 20 prosenttia asiakkaista, mutta vastaavat 80 prosenttia myynnistä. Tarjoamalla näille kanta-asiakkaille erityisiä kantaasiakastarjouksia ja hyvää räätälöityä palvelua, pyritään pitämään nämä yritykset tai henkilöt jatkossakin volyymiasiakkaina. Satunnaisasiakkaat tuovat myynnistä 20 prosenttia, mutta edustavat määrältään 80 prosenttia yrityksen asiakkaista. Näitä kokeilijoita yrityksen on pyrittävä saamaan kanta-asiakkaiksi tarjoamalla erityisen hyvää palvelua etenkin silloin, kun kyseessä on ensimmäinen kerta yrityksen asiakkaana. Ei vielä asiakkaat kuuluvat

15 14 yrityksen kohderyhmään ja heitä pyritään houkuttelemaan tehokkaan markkinoinnin avulla kokeilemaan yrityksen tarjoamia tuotteita ja palveluja. Entiset asiakkaat ovat siirtyneet kilpailijoille. Tätä tulisi välttää kaikin keinoin, sillä näiden saaminen takaisin vaatii kaikkein eniten työtä ja resursseja. (Mts ) Segmentoinnin toteutus Segmentoinnin tulee tapahtua vaiheittaisena prosessina. Aluksi tulee valita tekijät joihin segmentointi perustuu, toisin sanoen valita kohderyhmät ostokäyttäytymisen perusteella. Seuraavassa vaiheessa tulee ottaa käyttöön tekijät jotka luovat toimivan segmentoinnin rakenteen. Lopuksi suoritetaan segmentointi siten, että saadaan kokoon sisäisesti riittävän yhtenäisiä kokonaisuuksia. (Rope 2000,169) Segmentointi voidaan jakaa kahteen osaan. Aluksi segmentoidaan makro- ja sitten mikrosegmentit. Makrosegmentteihin jakaminen tarkoittaa kohteeksi valittujen yritysten tai kotitalouksien etsimistä kokonaismarkkinoilta. Sen jälkeen näistä valitaan ne kohderyhmät eli mikrosegmentit, joihin markkinointitoimet kohdistetaan. Segmentointi tulisi mahdollisuuksien mukaan aina viedä yksittäisen henkilön tasolle. Rakennettaessa segmentointia oheisen kerrosmallin (kuva 4) mukaisesti, siirrytään aina tasolta toiselle aina yleisestä kohti yksityisempiä ja hienojakoisempia kriteereitä. Mallin etuna on, että kaikki segmentoinnin vaiheet tulevat käsitellyiksi ja prosessi etenee oikeassa ja luontevassa järjestyksessä. Prosessissa mukana olevien kerrosten lukumäärä määräytyy tapauskohtaisesti. Kaikkia ei aina ole täysin välttämätöntä ottaa mukaan. Lähtökohta on maantiede, jota seuraavat toimiala sekä yrityksen koko. Henkilökohtaisemmat tekijät muodostuvat tilannetekijöistä ja henkilökohtaisista piirteistä. Malli sopii ennen kaikkea alkupään yritysmarkkinoille. (Mts )

16 15 Kuva 4. Kerroksittainen segmentointimalli (Rope 2000, 172) 3.2 Kilpailuetu Kilpailuedulla tarkoitetaan sellaista yrityksen liiketoimintaan vaikuttavaa tekijää, joka aikaansaa yritykselle kilpailijoita paremman kannattavuuden ja suuremman katteen (Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta 2005). Kilpailuedun tulee olla nimenomaan asiakkaiden arvostamaa. Vaikka yritys itse kokisi jonkin tuotteen tai palvelun ominaisuuden kilpailijoita paremmaksi, mutta asiakas ei näin koe, kyseessä ei ole todellinen kilpailuetu. Kilpailuedun löytämisen kannalta segmentointi on keskeinen työkalu, sillä sen avulla onnistutaan löytämään ne kohderyhmät, jotka arvostavat tarjottavan tuotteen tai palvelun ominaisuuksia. Samalla ominaisuudella voi olla hyvinkin erilainen arvo eri kohderyhmissä. (Rope 2000, 96-97) Yrityksen selvitettyä kohderyhmän arvostaman ominaisuuden, tulee sen olla kilpailijoita parempi, jotta kyse on todellisesta lisäarvosta. Ominaisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla pelkästään toiminnallinen, vaan tunnepitoinen ominaisuuskin useimmiten riittää. Etenkin aloilla, joissa tuotteet tai palvelut ovat hyvin samanlaisia, perustuu tuotteen kilpailuetu nimenomaan mielikuvatekijöiden varaan. Fyysisten ominaisuuksien jäljitteleminen on suhteellisen helppoa, mutta mielikuvatekijöitä kilpailijan on vaikea kopioida. Tämän vuoksi mielikuviin pohjautuva kilpailuetu on yritykselle arvokasta pääomaa. (Mts ) Kilpailuedun hankkiminen on tavoitteellinen prosessi, joka tähtää yrityksen parempaan kannattavuuteen. Kilpailuedun rakentaminen aiheuttaa kuitenkin myös tuotannollisia ja etenkin markkinoinnillisia kustannuksia. Kustannukset

17 16 eivät saa ylittää sitä hyötyä, minkä yritys kilpailuedustaan pitkällä aikavälillä saa. (Mts. 98.) Kilpailuedun tuomia tuottoja on lähes mahdotonta arvioida, sillä etu luodaan ennen kuin tuottoja on tullut senttiäkään. Samoin on vaikea arvioida yksittäisen kilpailuedun tuomaa lisämyyntiä, sillä myyntiin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Panostamista kilpailuedun rakentamiseen ei kuitenkaan tule laiminlyödä, sillä kyseessä on ainoa keino erottua kilpailijoista. Yrityksen onnistuttua luomaan kilpailuedun itselleen, on myös markkinoiden uskottava siihen. Tähän uskottavuuteen vaikuttaa suuresti yrityksen imago markkinoilla. Yrityksen huono, halpa tai muutoin vain kyseenalainen imago voi helposti viedä pohjan ylivoimaiseltakin ominaisuudelta. Olennaista on, että yrityksen imago ja tuotteen kilpailuetu tukevat toisiaan. (Mts. 99.) Kilpailuedun tulee olla selkeästi hahmotettu yrityksen oman henkilökunnan mielessä, mutta se on lisäksi saatava myös markkinoiden tietoisuuteen, jotta se hyödyttäisi liiketoimintaa. Tässä apuna toimivat markkinointiviestinnälliset keinot. Markkinoille suunnatussa viestinnässä kilpailuedun tulee olla vahvasti ja näkyvästi esillä. Voidaankin ajatella, että kilpailuetu on yrityksen koko viestinnän perusta. (Mts. 99.) Kestävään kilpailuetuun vaikuttaa kuvan 5 mukaisesti neljä osatekijää. Näitä ovat yleinen markkinatilanne alalla, kilpailijat ja niiden toiminta, yrityksen oma kilpailukyky sekä yrityksen omat strategiset ratkaisut. (Qualitas Fennica 2005.) Kuva 5. Kestävä kilpailuetu ja siihen vaikuttavat tekijät (Qualitas Fennica 2005.)

18 17 Kestävän kilpailuedun kannalta markkinatilanne tarkoittaa nimenomaan yrityksen oman alan kilpailukeinojen vaikutusta markkinoihin. Kyseeseen tulee tuotteiden ja markkinoiden yleiset valintaratkaisut alalla. Toinen yrityksen ulkopuolinen kestävään kilpailuetuun vaikuttava tekijä ovat kilpailijat. Tällöin kilpailuetuun vaikuttavat suoraan kilpailijoiden valinnat ja toimenpiteet. (Qualitas Fennica 2005.) Kestävään kilpailuetuun vaikuttaa myös kaksi yrityksen sisäistä tekijää eli omat strategiset ratkaisut ja oma kilpailukyky. Omia strategisia ratkaisuja ovat ne päätökset, joilla otetaan kantaa tuote-, asemointi-, valmistus- ja jakelustrategioihin. Oma kilpailukyky sen sijaan syntyy omista resursseista ja kyvykkyyksistä sekä siitä miten niitä käytetään hyväksi liiketoiminnassa ja miten neauttavat pärjäämään kilpailijoiden toimia vastaan. (Mts.) Yritys tarvitsee toimiakseen ainakin yhden strategian eli kilpailustrategian, joka antaa vastaukset kysymyksiin mitä, missä ja milloin (Pouri 1997, 20). Kilpailuedun hankkiminen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat aina kiinteästi sidoksissa strategisiin päätöksiin. Kilpailuetustrategiat voidaan jakaa hinta- ja jalostamisstrategioihin. (Rope 2000, 100.) Hintastrategia Hintastrategialla tarkoitetaan kilpailuedun hankkimista nimenomaan hinnoittelun avulla. Hintastrategian eli kilpailijoita halvemmalla myyminen edellyttää, että yritys myös kykenee toimimaan kilpailijoita edullisemmin ja kustannustehokkaammin. Yritykseltä edellytetään resursseja volyymikapasiteetin saavuttamiseen. Halvalla myytäessä yksikkökate jää pieneksi ja sen vuoksi on myytävä enemmän. Käytännössä hintastrategia onnistuu vain harvoilta yrityksiltä. Lyhyen aikaa voi pienempikin yritys hyödyntää hintastrategiaa. Kyseessä on silloin operatiivinen tavoite, kuten markkinaosuuden kasvattaminen. (Rope 2003, ) Hintapäätökset tehdään vasta tuotepäätösten jälkeen. Hinnalla on aina vaikutusta myös tuotteen saatavuuspäätöksiin, sillä alhaisen hinnan tuotteita

19 18 on saatava myyntiin mahdollisimman laajalle, jotta aikaansaataisiin liiketoiminnan jatkon kannalta välttämätön kate. Hintaa pohdittaessa on tehtävä päätös perushintatasosta, mahdollisista hinnanmuutoksista sekä tarjottavista maksuehto- ja alennusjärjestelmistä. Tunnepohjaiset tekijät vaikuttavat vahvasti myös hinnoittelupäätöksiin. Jos asiakkaat mieltävät tuotteen laadukkaaksi, tulee hinnoittelun tukea tätä mielikuvaa. Jos tuotteelle halutaan luoda laadukas mielikuva, ei sitä voida myydä kovin halpaan hintaan, vaikka se olisi ehkä kustannustason puolesta mahdollista, sillä yleinen käsitys markkinoilla on, että laatu maksaa aina. Jos tuotteelle luodaan hinnan avulla laatumielikuvaa, ei tuotetta voida myydä kaikkialla. Tällöin jakelu tulee keskittää tarkoin valikoitaviin myyntipisteisiin, kuten erikoismyymälöihin. (Lahtinen & Isoviita 1998, 178.) Yrityksen mahdollisesti kilpailijoihin nähden saavuttamasta kustannusedusta huolimatta, sen ei kuitenkaan ole välttämätöntä käyttää hintastrategiaa ja myydä halvalla. Yritys voi sen sijaan ottaa tuotteesta paremman katteen kustannusedun avulla. Lisäkatteen avulla voidaan pyrkiä parantamaan toimintaa edelleen ja rahoittaa muiden kilpailuetujen etsimisestä aiheutuvia kustannuksia. Hintakilpailun ei koskaan tulisi olla tärkein yrityksen kilpailuedun perusta. (Rope 2003, ) Hintastrategiaan liittyy läheisesti kustannustehokkuusstrategian käsite. Kustannustehokkuushan nimenomaan mahdollistaa hinnalla kilpailemisen. Kustannustehokkuusstrategia keskittyy karsimaan tuotteesta turhat ja tarpeettomat ominaisuudet. Tavoitteena on pelkän ydintuotteen myyminen markkinoille. Olennaista on kiinnittää huomiota tuotesuunnittelun vaiheisiin ja tuotteen helppoon valmistettavuuteen. Tavoitteena on hahmottaa kilpailuetu tuotteen koko elinkaaren kannalta. (Qualitas Fennica 2005.) Kustannustehokkuutta saavutetaan tuotteen raaka-aineiden käytön sekä jakelukanavien toiminnan optimoinnilla. Jakelukanavien tulisi pysyä mahdollisimman lyhyinä. Lisäksi henkilöstökulut on pidettävä mahdollisimman pieninä ja yrityksen sijaintipaikan tarjoamat tehokkuusedut on käytettävä mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Henkilöstön osaamisen ja tehtävien laaja-

20 19 alaisuus on omiaan pienentämään kuluja, sillä yksi henkilö pystyy suoriutumaan mahdollisimman monista erilaisista työtehtävistä eikä ulkopuolisia ostopalveluita tarvita niin paljoa. Automaation tehokas hyödyntäminen on myös yksi vaihtoehto estää henkilöstömäärän liiallista kasvua ja siitä aiheutuvia lisäkuluja. Yrityksen sijaintipaikalla on olennainen merkitys tuotteen lopulliseen hintaan. Sijaittaessa mahdollisimman lähellä lopullista asiakasta saadaan esimerkiksi kuljetuksista aiheutuvat kustannukset pysymään kohtuullisina. (Mt.) Jalostusstrategia Varmin tie päästä eroon hintakilpailusta on käyttää toista kilpailuetustrategiaa eli jalostamista, jota selventää kuva 6. Jalostusstrategia antaa mahdollisuuden suurikatteisempaan liiketoimintaan. Jalostusstrategiaa voidaan hyödyntää sekä liikeidean tuoteosioon että toimintaosioon. Erilaistaminen on paljon työtä vaativa operaatio joten yrityksen on tehtävä tarkka suunnitelma mihin jalostamistyössä keskitytään. (Rope 2000, 101.) Kuva 6. Kilpailuedun hankkiminen tuotteen ominaisuuksilla (Rope 2000, 103.) Tuotejalostuksen tavoitteena on tehdä myytävän tuotteen tai palvelun jostakin osiosta kohderyhmän mielissä kilpailijoitaan paremmaksi. Tuotejalostuksen on keskityttävä nimenomaan siihen tuotteen tekijään, johon myös kilpailuetu kytkeytyy. Tuotejalostus voi sisältyä tuotteen kaikkiin kolmeen eri osaan, joita ovat ydituote, lisäedut ja mielikuvatuote. Varsinainen ydintuote on se mitä myydään, se minkä asiakas voi fyysisesti nähdä ja kokea. Lisäedut ovat

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA Talentum Helsinki 2005 Ystävyydelle ja perheillemme, jotka lisäävät mielekkyyttä maailmaamme. The title of the original edition is Blue Ocean Strategy

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com

GREATive Business - luovien alojen yritystieto. henna.aho@gmail.com GREATive Business - luovien alojen yritystieto henna.aho@gmail.com GREATive Business luovien alojen yrittäjätieto mitä? tavoitteena: - liiketoimintasuunnitelma oman idean pohjalta, alan kenttään ja tukipalveluihin

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely)

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) 24.1.2011 Ohjaaja: DI Tommi Kemppainen Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn tausta Asiakas on tilannut ohjelmiston, jolla pkyrittäjät

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

OSA I Strategia miksi ja miten

OSA I Strategia miksi ja miten SISÄLLYS ESIPUHE...11 SAATESANAT KOLMANTEEN PAINOKSEEN...14 OSA I Strategia miksi ja miten 1. STRATEGIAN TAUSTATEKIJÄT...17 Organisaatiot ovat olemassa asiakkaitaan varten...17 Hinta määräytyy markkinoilla...18

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot