Sisällysluettelo. Imatran Lapinkävijät ry:n vuosijulkaisu, 57 vsk. Kansikuva: Näkymä Patvinsuon lintutornista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo. Imatran Lapinkävijät ry:n vuosijulkaisu, 57 vsk. Kansikuva: Näkymä Patvinsuon lintutornista"

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo Puheenjohtajan puheenvuoro Toimitukselta Aivan mahtava juhlavaellus Muorravaarakkaan Tahko Pihkala-mitali Muorravaarakka, viimeinen kerta Kuusikymppisten matkassa Teerien soitimella huhtikuussa Offintuoksuinen Suomi Meloo Kemihaarasta Tornioon Tien täydeltä pyöräilijöitä Imatralle Ollinmajan kuulumiset Mitä muuta puuhasteltiin Utössä kuin ulkomailla Ruskaretki Patvinsuolle Polkuretki Karhunkierroksella Euroopan pohjoisreunalla Lapinmajojen kuulumiset tältä vuodelta Lapinmajojen arvontasäännöt Lapinmajojen hinnat Retkiä vuonna Vuosikokous Toimintasuunnitelmat vuodelle Osoitemuistio Retkivarusteiden hinnat Imatran Lapinkävijät ry:n vuosijulkaisu, 57 vsk. Kansikuva: Näkymä Patvinsuon lintutornista Kuvaaja: Reino Pelkonen Toimitustiimi: Arja Lifländer Tuula Rahkonen Jukka Kirjonen Painopaikka: Saimaprint Oy

3 Puheenjohtajan puheenvuoro Imatran Lapinkävijöiden 62. vuosi on kulunut hyvin. Jäseniä yhdistyksessä on noin Perinteinen Muumihiihtokoulu pidettiin Ollinmajalla. Lapsia oli hiihdonopetuksessa parisenkymmentä ja opettajat saivat kurssilaisten vanhemmilta kiitosta hauskasta ja opettavaisesta kurssista. Ollinmajalla kävi pitkän hiihtokauden aikana hiihtäjiä lähes ennätysmäärä. Sisävihkossa oli noin 6200 nimeä. Lapinmajoilla on tehty pieniä korjauksia vuoden aikana, muunmuassa Saarihelyn lukot on vaihdettu. Tänäkin vuonna Lapissa on retkeilty; Hetta Pallas vaellus ja päiväretkivaellus Akumajalle. Omaa hiihtomatkaa Lappiin ei ensi talvena järjestetä, mutta Lapinkävijät ovat tervetulleita Saimaan Ladun kanssa yhteiselle matkalle. Päiväretkiä, pyöräretkiä lähiympäristöön ja melontaretkiä on tehty runsaasti toimintasuunnitelmien mukaan. Uutuutena olivat majakkaretki Utölle ja norpparetki Oraviin, jotka olivat suosittuja. Punkaharjulle Suomen Ladun Harjutuvalle tehtiin viikonloppuretki. Harmi vaan, kun Suomen Latu luopuu meitä lähellä olevasta upeasta retkikohteesta. Pyöräilijät tekivät kesän aikana parikymmentä pyöräretkeä. Svetogorskissakin käytiin perinteisesti. Iltapyöräilyt olivat suosittuja, keskimäärin mukana oli parisenkymmentä pyöräilijää. Vuoksen ympäri kerran viikossa sauvakävellen - tapahtuma ei saanut suosiota. Enimmillään kymmenkunta kävelijää kiersi lenkin tiistaisin. Syksyn aikana kanoottivajalla ja lähiympäristössä on maailma mullistunut, asfalttitie penkereineen ja lähistön parkkipaikka päällysteineen ja katuvaloineen tuntuvat aivan käsittämättömiltä. Uuden tien ansiosta vajalle kulkeminen helpottuu, eikä syyskesällä tarvitse enää pimeässä kajakkeja kannella melomasta tultaessa. Vajan ympäristöä on kunnostettu lyhentämällä Saimaan puoleiset pensaat sekä puhdistamalla ojat, sadevesiviemärit ja räystäskourut. Piikadun toimitilan vuokrasopimus purettiin YH- rakennuttajien puolelta. Saimme uudet tilat Sinisen talon alakerrasta, tosin pienemmät. Kaikkia kokouksia siellä ei sovita pitämään, mutta arkisto ja vuokrattavat varusteet sopivat kyllä. Kokouksia voimme pitää Ollinmajalla. Hyvää Joulua ja onnellista Uutta vuotta koko jäsenistölle perheineen. Mara / Martti Heinonen puheenjohtaja Toimitukselta Vuosi alkoi upeasti Suomen Ladun 75-vuotisjuhlagaalalla, jossa hehkutettiin paikallisyhdistysten toimintaa. Ei ole Suomen Latua ilman paikallisyhdistyksiä. Vuosijuhlan kunniaksi yhdistyksiä suositeltiin tekemään 75 retkeä kansallispuistoihin. Imatran Lapinkävijät teki kolme; Saaristomeren kansallispuistoon, Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon ja Patvinsuon kansallispuistoon. Näistä retkistä on jutut tässä lehdessä. Toukokuussa SuomiMies seikkailee-rekkakiertue pysähtyi Citymarketin pihassa. Olimme paikalla esittelemässä toimintaamme, mutta kukaan ei ottanut yhtään valokuvaa. Niin se vaan menee, että mitä helpommaksi kuvaaminen muuttuu kännykkäkameroiden yleistyessä, sitä vähemmän kuvia on käytössä. Samoin kävi toukokuisella Harjun tuvan retkellä; ipadista kyllä etsittiin geokätköjä, mutta muistoksi ei jäänyt yhtään kuvaa. Lapinkävijä-lehti on nyt kuitenkin saatu valmiiksi. Kiitos kaikille, jotka olette osallistuneet sen tekemiseen aineistoa lähettämällä. Ensi vuoden lehteen voi lähettää aineistoa vuoden mittaan, ei tarvitse odottaa määräpäivää. Tiedotustoimikunta on aika pieni, vain kolme henkilöä. Pöydän ääreen mahtuisi enemmänkin porukkaa. Jos yhtään tunnet kiinnostusta lehden tekemiseen, ota yhteyttä meihin. Kevät- ja syystiedotteen sähköinen jakelu vain nettisivujen kautta on otettu hyvin vastaan. Yhdistyksen nettisivut löytyy osoiteesta Toivottavasti ilmoitatte edelleen jäsensihteerille, jos ette enää tarvitse paperista tiedotetta. Ensi vuoden aikana on tarkoitus tehdä jäsenkysely yhdistyksen asioista. Tarkkailkaapa postianne! Tiedotustoimikunta 1

4 Aivan mahtava juhlavaellus Muorravaarakkaan Aivan mahtavaa, huudahteli Jaana yhtenään, kun patikoimme elokuun alkupäivinä Muorravaarakan ruoktulle ja takaisin. Tuosta huudahduksesta tuli tunnus vaelluksellemme, jonka teimme kammin rakentamisen 60 vuotisjuhlan kunniaksi. Meistä rakentajista mukana oli vain allekirjoittanut. Eero, Elina, Elli ja Maila, muut vielä elossa olevat kesän 1953 rakentajat lähtevät ilmeisesti matkaan seuraavalla kerralla, kun ruoktu täyttää 70 vuotta. Nyt ryhmässä oli vanhin poikani Jari ja nuorin tyttäreni Essi ( molemmat moninkertaisia Muorravaarakan kävijöitä ), Essin opiskelukaveri Jaana Hylkinen, kovakuntoinen reservin vänrikki, sekä kokeneet vaeltajat Hilkka ja Pekka Jussila Keuruulta. Ryhmään kuului myös kaksi nelijalkaista, Jussiloiden Taika koira ja Jaanan Indi. Menomatka tehtiin suurin piirtein perinteistä reittiä, eli niin kuin 60 vuotta sitten. Jouni Alakorva ja Heikki Hetta kiidättivät meidät ensin veneillä Vuotson Lokan poikki Luirojokea pitkin Karapuljuun. Sieltä patikoimme illaksi Luirolle. Venematka kesti seitsemän tuntia. Lounaaksi syötiin porokeittoa Maggan talon pirtissä. Keitto oli erinomaista, mutta ruokapaikka historialtaan karmaiseva. Neuvostopartisaanit riehuivat tässäkin talossa ja ampuivat talon emännän Brita Maggan 19. elokuuta Luodinreikä ovessa kertoo vieläkin surmatyöstä. Luirolta herättyämme jatkui vaelluksemme Muorravaarakkaan, jossa pidettiin yksi luppopäivä. Sitten hyvästeltiin rakas ruoktumme ja suunnattiin Pirunportin ja Paratiisikurun kautta Sudenpesälle, sieltä Lankojärvelle ja kuudentena päivänä Kiilopäälle saunaan. Moni asia oli muuttunut 60 vuotta sitten tehtyyn rakennusreissuun verrattuna. Silloin ei ollut Lokan tekoallasta eikä helikoptereiden varalaskupaikkoja autiotupien lähettyvillä. Ei ollut kännyköitä eikä kevyitä energiamuonia ja juomia. Vaelluskenkänä oli useimmiten tavallinen kumisaapas, rinkan asemasta reppu ja makuupussina reunoista kiinni ommeltu huopa. Paitsi Ellillä oli omatekoinen makuupussi ja kantoteline, niin kuin Ollilla ja Eerolla oikein Ladusta ostettu rinkka. Ramille sen sijaan tuli niin kiire lähtö, että mies ehti pakata mukaan vain huovan, lusikan ja matkaradion. Hyvin hänkin rakennusreissusta selviytyi. Moni asia kuitenkin on ja pysyy. Lapin luonto tuntureineen on lähes muuttumaton, vaikka yhä leveämmät polku urat tietysti huolettavat Saariselälläkin. Sokosti on yhtä jyhkeä kuin ennenkin, niin myös Pirunportti tavallaan karmaiseva ja Paratiisikuru ihmeen ihana. Mikä parasta, nuoria vaeltajia tuntuu olevan liikkeellä yhä enemmän, tuvat ympäristöineen ovat siistissä kunnossa ja vaeltajien veljeys on entisenlainen. Kaveria ei jätetä, allekirjoittaneen kiitos siitä muulle porukalle. Juhlavaelluksemme sujui suurin piirtein suunnitel- Jouni Alakorva ja Heikki Hetta kiidättivät meidät veneillä Lokan poikki ja Luirojokea pitkin Karapuljuun. Indi koira tarkkailee. 2

5 Kovakuntoisia nuoria naisia. Essi, Jaana ja Indi vaelsivat noin 120 kilometriä, me muut 80. lusti. Joskus suunnistettiin vähän harhaan, toisinaan vähän enemmän, mutta illaksi päästiin aina perille. Hilkka kadotti usein tauolla silmälasinsa, mutta aina ne löydettiin. Jarin silmälasit sen sijaan ovat jossain Sotavaaranojan taukopaikalla. Lankojärveä lähestyttäessä Jussilat törmäsivät maa ampiaispesään, josta Taika sai tassuunsa kirvelevän tervehdyksen. Sitkeästi kaveri kuitenkin pinkoi perille asti. Päinvastoin kuin 60 vuotta sitten, ruoka riitti nyt perille asti. Ajoittain jopa herkuteltiin, varsinkin kun juhlittiin Muorravaarakassa Jarin 52 vuotissynttäreitä, ja päivää myöhemmin Sudenpesällä Jaanaa 24 ikävuoden kunniaksi. Allekirjoittaneelle jäi aivan mahtava muisto tästä vaelluksesta, joka lajissaan oli minulle ehkä viimeinen. Mellon Eero tuntuu kyllä pohtivan, josko sittenkin vielä kerran, talvella hiihtäen. Katsotaan, kunhan luupiikki, joka ilmaantui heti ensimmäisenä vaelluspäivänä oikean jalan kantapäähän, parantuu siedettäväksi. Jari ja synttärikakku Muorravaarakassa, koristeena mm mustikoita, joita lähistöllä oli enemmän kuin paljon. Hyvä kun tuli tehdyksi, se ruoktu sinne Muorravaarakkajoen varteen. Tuhansille erämaan kulkijoille se on antanut turvaa ja iloa. Kammin vieraskirjassa oli melko tuore kirjoitus. Naisvaeltaja kertoi siinä, miten hänen miesystävänsä oli kantanut pitkään sormusta mukanaan ja kihlannut sitten naisen illan hämärässä Muorravaarakan ruoktun tunnelmallisen takan loisteessa. Parempaa paikkaa olisikin vaikea keksiä. Onnea ja menestystä vaan heille ja yhteiselolleen. Toisessa kirjoituksessa majan kunnosta huolehtivilta toivottiin, että kammin lattialla oleva matto säilytettäisiin aina ja ikuisuuteen kuin laatumerkkinä ainoalaatuisen ja ylivertaisen ruoktumme erinomaisuudesta. Se nykymatto kaipaisi kyllä pesua. Meillä ei sattunut olemaan mäntysuopaa, ja luppona satoi. Ehdimme Pekan kanssa vain puistella maton pois lähtiessämme. teksti ja kuvat Erkki Ihanainen Karhumäenkatu 4, puh. (05) , faksi (05)

6 Pekka, Jari, Essi, Jaana, Indi, Eki ja Hilkka valmiina lähtöön. Taika tykästyi loikoiluun pöytäkivellä. Se oli ainoa paikka, jossa murkut eivät kiusanneet. Tahko Pihkala-mitali Suomen Ladun hallitus on myöntänyt Tuula Rahkoselle Tahko Pihkala-mitalin pitkäaikaisesta paikallis- ja valtakunnan tason toiminnasta ihmisten liikuttamiseksi. Mitali on Suomen Ladun korkein huomionosoitus. Lapinkävijätyön lisäksi Tuula on toiminut myös Suomen Ladun kouluttaja- ja opastehtävissä sekä oppaitten yhdistyksen Latuneuvojat ry:n hallituksessa ja toimielimissä. Suomen Ladun hallituksen edustaja luovutti mitalin Tuulalle Latuneuvojien vuosikokouksessa Hyvinkään Sveitsissä Yhdistys onnittelee Tuulaa ansiomerkistä. Kuva Jukka Kirjonen 4

7 Muorr avaar akk a, viimeinen kerta Olemme perinteisesti kymmenvuosittain käyneet viettämässä suurta yhdessäolon juhlaa Muorravaarakanruoktun rakentajien ja kämpän ystävien kesken. Viime kerroilla on tullut mieleen yhä useammin, kukahan taas seuraavalla kerralla on joukosta pois. Nyt, armon vuonna 2013, kuusikymmentä vuotta kämpän rakentamisesta, matkan taittoi enää toinen nuorimmista, Erkki Ihanainen. Hän jaksoi kulkea vaadittavat kilometrit vanhaan tapaan, veneellä Karapuljuun ja sieltä jalansyten Ruoktulle ja edelleen maantielle. Sopii kaikkien lähes kahdeksankymppisten kokeilla rinkka selässä. Oli Ekillä tosin kaksikin henkilääkäriä matkassaan. Ekin oma matkakertomus on tässä lehdessä. Tänä syksynä, kutsuivat Kymppi-Pena ja Eero kaikki elossa olevat rakentajat ja kävelevät korjausrakentajat vielä viimeiseen Muorravaarakka-juhlatapaamiseen Salosaaren Marjaniemeen. Viidestä elossa olevasta saattoi paikalle saapua vielä neljä, siis 80 %. Se viideskin lähetti kirjalliset haliterveiset kaukaa Oulusta. Reilu luoteistuuli avusti perinteisen rakovalkean paloa niin, että aluspuutkin olivat palaa. Ilman virallista ohjelmaa muisteltiin vielä Eikkaa, joka teki viitisen rakennus- ja korjausreissua kämpän hyväksi ja Ollia, jonka sinne kantamien saunankiukaitten määrää ei kukan oikein muistanut. Mestariemäntämme Maila samoin kuin timpurimestarimme Elli olivat henkilökohtaisesti paikalla. Nyt on sitten aika siirtää perinne seuraavalle Lapinkävijä-polvelle. Jatkaakaa tästä ja muistakaa: Tämän kämpän ovella ei sanota milloinkaan, että kämppä on täynnä! E--o Kuva Hannu Siira Muorravaarakan alkuperäiset rakentajat Eeron mökillä. Vasemmalta Eero Melto, Erkki Ihanainen, Elli Mäkynen ja Maila Seppänen. 5

8 Kuusikymppisten matk assa Teepannu tulella Pyhäkeron tulipaikalla. ( Hannu Siira ) 6 Lapinkävijöiden, niinkuin latuyhdistysten yleensä, ikuinen huolenaihe on, miten saada nuoria mukaan. Siksi oli suuri ilo, kun alkukesän Hetta-Pallas-vaellukselle ilmoittautui tuolloin vielä alle 25-vuotias Hilkka. Oma tytär, mutta ilmoittautui ihan oma-aloitteisesti, ei pakotettuna eikä edes painostuksen uhrina. Vähän Hilkka epäili, miten hän kuusikymppisten mukana pärjää, mutta hyvin meni, ei tullut edes näppylöitä. Olimme valinneet ajankohdan alkukesästä ennen räkkää, mutta säänhaltija päätti toisin. Alkukesän helteeet olivat herättäneet hyttyset, ja alkumatkasta ne viihtyivät seurassamme. Helteessä kiidimme ystävällisen lapinmiehen veneessä Pyhäjärven yli. Venekuljetus, samoin kuin auton siirto Pallakselle, on niitä palveluja, joita toivoisi jokaisen Lapissa kävijän käyttävän; hyviä palveluja kohtuuhinnalla. Ensimmäiselle päivälle otimme vain pienen päivätaipaleen. Yön valvominen alkaa jo painaa kuusikymppisiä eikä tuo Hilkkakaan edellisen yön työvuoron jälkeen parhaimmillaan ollut. Hellekin painoi, joten Pyhäkeron päivätuvan kova laveri oli onnen omiaan ensimmäisen yön pediksi. Sunnuntaina helle jatkui, mutta saimme Pyhäkeron rinteessä nauttia lumipesuista. Pyhäkerolla alkoi kukkameri; kurjenkanervat loistivat vaaleanpunaisina ja välillä oli valkoisia uuvanaläikkiä. Koko matkan kukkaloisto oli uskomaton. Edellä mainittujen lisäksi loistossaan olivat suokukat, kullerot, rentukat, hillat, juolukat ja siellä täällä lapinkuusiot ja sieliköt. Oli niitä muitakin, ei tullut kirjoitettua muistiin. Aurinkoisella rinteellä istuskellessamme seurasimme tunturikihujen toimia. Ne saattavat olla aika ilkeitä pesärosvoja. Kiirunoitakin näimme ja riekkoja. Kaipasin kapustarinnan vihellyksiä, ja kuuluihan se siellä viimein. Näköhavaintokin saatiin, mutta vain yksi. Pyhäkeron rinteellä Hilkan kenkä irvisti ikävästi. No sattuuhan sitä, Jeesus-teippiä ympärille ja tossua toisen eteen, ei tässä yhtä kenkää jäädä murehtimaan. Vaikka otimme pienet päivänokoset tunturin rinteellä, olimme Sioskurun tuvalla hyvissä ajoin. Useimmat tuvassa olijat olivat kulkeneet Hettasta Sioskurulle yhtä soittoa, matkahan on 13,7 km. Sioskurulta heräsimme jo vähän viileämpään säähän, saattaisi tulla hyvä vaellussää. Muuten suoralla reitillä oli yksi poikkeama Tappurin tuvalle, ja pitihän meidän iskujoukkomme, Hilkka, Raimo ja HannuK, poiketa sinnekin. Me rauhallisemmat, Hannu S. ja minä, istuskelimme mättäällä suunnittelemassa teen keittoa, mutta emme ehtineet suunnitelmia pitemmäksi, kun joukko oli taas kasassa. Hilkan kenkä irvisti lisää ja sai ympärilleen uusia teippikerroksia. Vähän ennen Pahakurun tupaa kengän pohja oli kiinni enää kantapäästä. Hannukuru olikin sitten luku erikseen. Varaustupa oli suuri ja valoisa. Talossa oli kaksi varaustupaa, naisille ja miehille, mutta tuolloin käytössä oli vain toinen. Tupa oli maalattu kauniisti, mutta maalattu lattia hiukan ihmetytti. Kaipa se maali suojaa lattiaa, mutta onhan se samalla myös liukas villasukan alla. Hannukurussa on sauna, joskin niin iso, että lämmittämiseen menee kauan aikaa. Hilkka heitti talviturkin saunan rantaan. Tupaan majoittui kanssamme naisporukka, joka antoi uskoa ja toivoa, että vielä tässä on vaellusvuosia edessä päinkin. Dosetit olivat kauniissa rivissä pöydällä ja paikkoja jaettiin uudelleen, kun suurin osa porukasta ei päässyt yläpetille. Yöllä heräsin outoon ääneen ja hetken tutkailtuani huomasin, että yksi vaeltaja istui pöydän ääressä pelaamassa pasianssia. Vaikka hän toimi hipihiljaa, kuului korttipakan käsittelystä pieni suihke. Hilkka veti reilut kerrokset Jeesus-teippiä, ja kenkä alkoi näyttää avaruuskengältä lähtiessämme tihkusateeessa tarpomaan eteen päin. Pahin sade osui hetkeen, kun olimme Soaskurussa ruokatauolla. Kokkailimme kaikessa rauhassa kodassa ja annoimme sateen ropista. Vaikka reitti on vaihteleva ja nousuja on paljon, ovat ne yleensä hyvin ystävällisiä. Soskurusta lähtevä nousu oli rankka, mutta huipulle päästiin tuulessa ja tihkussa. Huipulla tuli vastaan edelleen toivoa antava porukka: kaksi vanhempaa naista ja yksi nuorempi mies. He olivat sisaruksia, vanhemmat siskot olivat ottaneet pikkuveljen kantajakseen. En niinkään ajattele työllistäväni pikkuveljeäni, vaan tuota seuraavaa sukupolvea.

9 Päivän matka oli koko ajan tunturiylänköä, upeaa ja avaraa. Näkymä ei käynyt missään vaiheessa yksitoikkoiseksi ja kukkaloisto kruunasi kaiken. Montellinmaja oli pieni ja idyllinen, jaloista tuntui, että sinne olisi jo voinut jäädä. Montellista lähti kuitenkin niin mielenkiintoinen polku, että oli pakko jatkaa. Montellin seutu on niin suosittua päiväretkialuetta, että polkuja on viisasta sorastaa liiallisen kulumisen estämiseksi. Tämä sorastustyö on nyt tekeillä Montellista etelään päin. Hannu S:n kenkä oli saanut tartunnan ja alkoi irvistää. Sille löytyi ensiapu nippusiteestä Nammalakurussa oli uusi varaustupa vasta tekeillä, samanlainen kuin Hannukurussa. Vanha tupa olikin täynnä kuin nuijalla lyöty. Pihapiirissä oli myös iso joukko rippikoululaisia, jotka palasivat illalla Vuontispirtille. Tapasimme reissun aikana vaellusryhmiä ja yllättävän paljon yksinäisiä vaeltajia. Mielenkiintoisin vaelluspari oli Nammalakurussa, kaksi naista ensimmäisellä vaelluksella. Toiselle heistä tämä vaellus oli työkavereiden järjestämä 50-vuotislahja. Jäimme miettimään, että mikä se lahja oli. Ei ainakaan varusteet, koska farkut ja paksu collari eivät ole paras mahdollinen vaellusasu, ei myöskään paksu vanhanaikainen uimapatja retkipatjana. Vaellusmuonat oli pakattu lasipurkkeihin, jotka tosin olivat käytännöllinen tuhkakuppi, niitä kun ei yleensä tupien pihoissa ole. Heillä oli kaikkea muuta niukan laisesti, mutta huumoria oli vaikka toisille jakaa. Syntymäpäivävaeltaja haaveili makkaraperunoista Pallashotellissa ja jaksoi varmasti sen voimalla loppuun asti. Maisemat eivät ainakaan heikentyneet viimeisenä päivänä. Päinvastoin. Ehkä on parempi kulkea reitti näin päin, pohjoisesta etelään. Silloin maisema paranee koko ajan ja muisiin jää viimeisen päivätaipaleen jyhkeät maisemat. Aloitimme vaelluksen helteessä ja lopetimme lähes nollakelissä. Viimeisellä kahvitauolla kädet olivat jo niin jäässä, että Trangian käsittely oli hankalaa. Kädet eivät lämmenneet enää koko loppumatkalla hanskoista huolimatta. Pallaksen rakennukset alkoivat pian häämöttää. Pihapiirissä tutustuimme luontotauluihin ja tarkastimme, mitä kasveja ja lintuja olimmekaan nähneet. Auto odotti meitä, niin kuin oli sovittu. Hilkka veti puukolla kengän irti jalastaan ja kiikutti Pallas-hotellin roskikseen. Hannu ei raaskinut vielä luopua omistaan, vaan suoritti niille myöhemmin polttohautauksen kesämökillä. Kysyin Pallaksella, oliko heillä makkaraperunoita. Ei ollut, voi voi. Mitä jäi muistiin Hetta-Pallakselta: Ei kannata pelätä turistireittiä. Se on hieno ja kulkemisen arvoinen. Reitin voi kulkea myös yksin, vaikka yleensä varoitellaan yksin kulkemisesta. Varaustupia kannattaa käyttää, koska telttapaikkoja on paikkapaikoin kehnonlaisesti ja kevyellä rinkalla on ihana kulkea. Jeesus-teippiä kannattaa olla runsaasti mukana, kokonainen rulla. Koskaan ei tiedä, mikä hajoaa, vaikka uudenkarhea ( 12-vee ) kenkä. Kesäkuu on hieno vaellusaika. Hilkka huomasi, että kuusikymppistenkin kanssa voi viettää mukavan viikon. Kenkäraasut viimeisellä matkallaan. ( Hilkka Rahkonen ) Koulutettu hieroja/ urheiluhieroja personal trainer aloe vera-jälleenmyynti silkkiperhonkuja 20 E imatra Teksti: Tuula Rahkonen 7

10 Kurjenkanerva värjäsi tunturit vaaleanpunaisiksi. ( Hannu Siira ) Välillä oli valkeita uuvanaläikkiä. ( Hannu Siira ) Hetta-Pallas reitti on avara alusta loppuun. ( Hannu Siira ) 8

11 Teerien soitimella huhtikuussa Kello käy aamun neljättä tuntia, kun kahlaamme otsalamput päässä pitkin pimeää metsää kohteenamme suolla kököttävä piilokoju. Päästyämme avosuolle lumen tilalla on vetistä ja ohuelti jäätynyttä upottavaa rahkasammalta. Piilokoju on Matin rakentama ja meille kolmelle sopivan kokoinen. Kamerat asennetaan ensimmäiseksi kuvausaukkoihin, lisäillään loputkin varavaatteet päälle, juodaan termospullosta lämmikettä ja jäädään odottamaan. Odotellaan aamun sarastamista ja teeriä. Kello on 05.20, eikä aurinko ole vielä noussut, kun ensimmäiset teeret saapuvat. Valokuvista ei vielä tule valon puutteen takia kummoisia. Olli kurkistelee ja kiikaroi tirkistysaukoista, koska hänellä ei ole kameraa. Auringon punertavat ensisäteet tavoittavat suon pinnan kuudelta. Teeriä tulee taas lisää. Suhahtelu ja pulputus on jo jatkuvaa. Matin kamera raksuttaa välillä sarjatulta, koska se on suunnattu parhaalle taistelukentälle. Minun puolellani ovat vain aremmat ja nuoremmat teerikukot, koska niitä ei päästetä parhaimmille soidinpaikoille. Sovitaan, että saan kuvata Matin kuvausaukosta. Nyt minäkin saan hyviä taistelukohtauksia kuviin. Sitten kuulemme kurkien kovaäänistä huutoa ja näen kameran läpi kurkiparin soidintanssin, joka päättyy kurkien paritteluun. Hieno tilanne, josta saan parikymmentä onnistunutta kuvaa. Kello on puoli kahdeksan. Kuin yhteisestä sopimuksesta kaikki teeret pyrähtävät lentoon, eivätkä enää palaa. Soidin on tältä aamulta päättynyt. Mekin keräilemme kamppeet reppuihin ja kohmeisin jäsenin, mutta tyytyväisinä palailemme autolle. Retkellä olivat: Matti Luukkonen, Olavi Patrakka ja Hannu Siira (Teksti ja kuvat) 9

12 Offintuoksuinen Suomi Meloo Kemihaarasta Tornioon (Heikki Haila) Suomi Meloota pidetään varsin poikkeuksellisena ilmiönä Suomessa. Se on järjestetty ensi kertaa vuonna 1985, joten nyt oltiin taipaleella 29:ttä kertaa. Tapahtuman reitti on vaihtunut vuosittain. Etupäässä on melottu etelämpänä Järvi - Suomessa ja merellä, mutta tällä kertaa oltiin pohjoisemmassa kuin koskaan aikaisemmin. Edellinen pohjoisin reitti on kuuden vuoden takaa, jolloin melottiin poikki Suomen Tervareittiä Kuhmosta Ouluun. Kemihaaraan kokoontui sunnuntaiaamuun 9. kesäkuuta mennessä 53 joukkuetta, mikä tarkoittaa napsun yli 400 melojaa. Näistä Suomi Meloo - ensikertalaisia oli 40 melojaa. Ensimmäiseen Suomi Meloo kanoottiviestiin Iisalmessa 1985, jonka suojelijana toimi sisäasianministeri Jorma Luttinen ja yhtenä matkaan lähettäjistä Severi Suhonen, osallistui 35 joukkuetta ja 390 melojaa. Yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella osallistujamäärät Suomi Meloossa olivat huipussaan yli sata joukkuetta ja lähes tuhat osallistujaa. Nyt voitaneen todeta osallistujien määrässä tapahtuman innokäyrän olleen lähes jonkunlaisessa alakuolokohdassaan. Mutta kaikki me, jotka tänä(kin) vuonna osallistuimme, saimme kokea muistorikkaan porokeitto -, poronkäristys -, porokiusaus -, lätty - ja nokipannukahvin makuisen Suomi Meloo - viikon. Unohtaa ei myöskään Kemihaarassa valmiina starttiin. Maskottimme, Raimo ja Sinikka (Juha Vainikka) 10

13 sovi, että kesä Lapissa oli reilut kaksi viikkoa etuajassa hyttyshuppu ja kaikenlaiset karkotteet olivat hyvä investointi tälle viikolle. Andy McCoyn patsas Valtakuntamme suurimman virran, äiti Kemijoen neitseellisiltä latvoilta Korvatunturin kupeelta, Urho Kekkosen kansallispuiston rajalta Tornioon kertyi melontamatkaa 450 km 24 melontaosuutta. Sunnuntain melontaosuuksilla joki oli alkupäästään virtaavaa, matalaa ja siinä oli pieniä koskia. Matkan edetessä uoma leveni ja syveni, ja kosket kohisivat jo voimakkaampina. Sunnuntain ja maanantain väliselle yöosuudelle sattuivat vaativimmat kosket. Virta oli nopeaa, ja väisteltäviä matalikkoja ja kiviä oli runsaasti. Yöttömässä yössä turvaryhmää työllistivät useat kiville juuttumiset ja toistakymmentä kaatunutta melojaa. Maanantaista eteenpäin Kemijoki muuttui leveäksi melontaväyläksi ja virta kuljetti melojajoukkoa eteenpäin vauhdilla, parhaimmillaan 10 km/h. Maanantai - illalle Pelkosenniemen torille, Andy McCoyn patsaalle ja Suomi Meloo - yövaihtopaikan välittömään läheisyyteen olivat paikkakuntalaiset järjestäneet suuren kyläjuhlan ruoka - ja juomatarjoiluineen sekä karaoketansseineen. Mutta jokin oli suututtanut säiden haltijat, seidat tai mitä liekään. Kesähelteet olivat enää muisto vain ja koko illan satoi vettä ja tuuli tuiversi pilaten tilaisuuden. Sääli pelkosenniemeläisiä, mutta viilennyt säätyyppi oli ainakin toistaiseksi karkottanut itikat. neitonen vaihdettiin kaksikkoomme etumelojaksi, ja kokenut melojamme Pertti taiteili seuraavalle vaihtopaikalle ihmeellisen muovirimpulan, joilla ei oikeastaan olisi mitään asiaa mökkirantojen tai harjoitusaltaiden ulkopuolelle. Viikon kohokohta, Melajuhla vietettiin keskiviikkona Rovaniemellä, Ounasvaaran hyppyrimäkien juurella, Ounaspirtissä. Oli hyvä meininki! Kemijoen voimalaitokset ohitettiin autosiirtoina ja kanoottikärrejä hyväksi käyttäen. Perämeren pohjukassa meriosuudella Kemistä Tornioon olisi ollut tarjolla avaraakin merellistä maisemaa. Suojainen saaristoreitti Kemihaarasta Muonionjokisuuhun kuitenkin valittiin säätietojen varoitettua voimakkaista tuulista Perämerellä. Nykyisin nelostietä Keminmaan kohdalla pohjoisen matkoillaan ajellessa tulee Kemihaaran vaikuttavan näköistä voimalaitosrakennelmaa katseltua aivan uusin silmin Suomi Meloo vaihtopaikka - silmin. Logistinen kirppusäkki Saimaan Latu Lappeenrannasta ja Imatran Lapinkävijät osallistuivat tänä vuonna tapahtumaan yhteisellä 13 hengen joukkueella, joka koostui melojista Lappeenrannasta, Taipalsaarelta, Imatralta, Lahdesta ja Kokkolasta. Joukkueen kipparina oli Juha Vainikka ja ensimmäisenä perämiehenä förstinä, Tarja Vainikka. Melontakalustoa matkassa oli siihen malliin runsaasti, että jokaiselle riitti menopeli alle kerran vuorokauteen. Kemijoen alkupää, sunnuntaista maanantaiaamuun melottiin muovikajakeilla. Joen levetessä ja koskien loputtua loppuviikko hoidettiin lasikuitukalustolla. Ja kun joukkue oli iso, ei mikään muukaan meillä ollut pientä. Meiltä lähti matkaan kohti pohjoista neljä autollista, jokainen omalla aikataulullaan. Matkailuauton vuokrasimme Kemistä, ja yksi henkilöautoista jäi viikoksi Kemiin. Melkoinen logistinen kirppusäkki, mutta kaikki olivat onnellisesti perillä Kemihaaran Lomassa lauantai - iltana! Eteen päin, sanoi mummo lumessa Ja kun kahdesta melontakulttuurista olimme kokoon laitetut Saimaan Ladusta ja Imatran Lapinkävijöistä niin siitäpä vaan molempien vahvoja puolia hyödyntäen eteenpäin, sanoi mummo lumessa, eli kippari Suomi Meloossa. Joukkueestamme löytyi Suomi Meloo - kokemusta ja -näkemystä kipparin 21:stä osallistumisesta, 9 -, 6 -, 5 -, 4 -, 2 - ja aina kahteen ensimmäistä kertaa Suomi Meloossa mukana olevaan melojaan. Kymppikerholaisten - eikä muidenkaan tasavuotis osallistumiskertojen juhlia joukkueellamme ei tällä kertaa ollut. Vaan näistä Suomi Meloo ensikertalaisistapa löytyikin joukkueellemme oikea tarina ja tarinaniskijä Raimo Alaraatikka, joukkueemme maskotin Willimies ja Imatran Voiman Salamat taiteellinen toteuttaja. Myös Raimon lappilainen sukutarina antoi mukavaa lisäväriä viikkoomme aivan konkreettisestikin. Raimo jatkaa kertomusta: Kaikki alkoi eräästä lukuhetkestä viime keväänä. Kädessäni oli Latu & Polku julkaisu. Luen sen yleensä selaillen puolihuolimattomasti, mutta tällä kertaa jäin tankkaamaan tarkemmin erästä lehden tiedotetta. Ensi kesän Suomi meloo Lapissa! Mielenkiintoni heräsi. Kohteena Kemijoki. Tuohon jokeen liittyy sukuni vaiheet sekä äitini että isäni puolelta. Oli pakko päästä mukaan tapahtumaan. Mutta miten? Parin päivän päästä sain sähköpostiini melojien viestin. Imatran ja Lappeenrannan porukat olivat kasaamassa joukkuetta Lappiin. Ongelma oli ratkennut. Tämä poika sai tilaisuuden päästä koluamaan tuota Suomen pisintä jokea sen alkulähteistä Andy tiukoissa melontatrikoissa. (Arja Lifländer) jokisuulle Perämeren pohjukkaan asti. Vielä kaiken päälle tarjoutuisi merimelonta Kemistä Tornioon. Ei muuta Suomi Meloo - vaihtopaikka-silmin Kemijärvi oli meille tutunomaisempaa melontamaisemaa. Voimakas tuuli teki tästäkin järvikokemuksesta kuin ilmoittautumaan pian mukaan. Kun hyväksyntä tuli sähköpostissa, olin innoissani kuin partiopoika. Mieli oli täynnä odotusta. Mitä kaikkea kokisinkaan tuon yli seikkailun. Näillä järviosuuksilla kaatuili useampia kanootteja. Ainakin yksi itsensä ja kalustonsa yliarvioinut 400 kilometriä pitkän jokimelonnan aikana ja millainen olisi meidän joukkue? Kesäkuu toi mukanaan vastauk- 11

14 Melajuhlapotretissa Ounasvaaran juurella vas. Juha, sitten kolme lappilaista sponsoriamme Leena, Teppo ja Jouko,sitten Raimo, Markku, Mari, Arja, Heikki, Tarja, Hanna, Seija, Teemu ja Jouko. (Liisa Alaraatikka) set arveluihini. Kahden päivän ajomatkan jälkeen koko porukka tapasi ensi kerran kokonaisuudessaan Kemihaaran lähtöpisteessä. Meidän ohellamme tanner täyttyi lukuisista teltoista, moninaisista ajopeleistä ja ennen kaikkea innokkaista melojista eläkeikäisistä nuorisoon. Ensikertalaisena vaistosin ihmisten keskinäisestä iloisesta jälleennäkemisestä, että tapahtumalla taitaa olla pitkät perinteet. Toisaalta olo helpottui, koska kyse ei ollut ilmeisesti verta ja hikeä vaativasta urheilutapahtumasta. Tärkeää oli yhdessä olo ja liikkuminen vesillä Suomen luonnossa. Ilta lähtöleirillä sujui tutustuen joukkueen muihin jäseniin ja ilmassa sakeana iniseviin ystäviin. Jokaiselle jotakin Seuraavana aamuna oli sitten edessä lähtö joelle ja itselleni kunnia aloittaa Sinikan kanssa kaksikko-osuus mielestäni yllättävän kapeaa Kemijokea. Oli helle ja aurinko kimmelsi veden pinnalla, jokiuoma täyttyi monen kirjavista kajakeista ja niiden innokkaista melojista. Juttua kuului ympärillä, ja huomio kiinnittyi myös kajakkien keuloilla oleviin erilaisiin maskotteihin. Makeeta. Matka eteni hyvää kyytiä ja virta vei yllättäen lujaa kohti seuraavaa vaihtoa. Oltiinkin etuajassa perillä, mikä oli muotia lähes koko melontatapahtuman aikana. Osasyynä aikataulujen ennakointivaikeuteen taisi olla voimalaitosten lisäapu vauhtiin. Jokiuoma leveni pitkin matkaa aina uusien sivuhaarojen liittyessä pääuomaan. Oli koskiosuuksia ja tyvenempiä jokiosuuksia. Loppujen lopuksi Kemijoki näyttäytyi suhteellisen rauhallisena ja valitettavasti tiheään valjastettuna vesiväylänä, mikä aiheutti kajakeille useita maantieosuuksia. Myös Lapin säät osoittivat vaihtelevaa luonnettaan. Oli hellettä, välillä kahden asteen hyytävää vesisadekeliä, järvenselän tanakkaa takatuulta ja illan peilityyntä hiljaisuutta. Jokaiselle jotakin. Itse koin suurimmat haasteet Kemijärven selkää ylittäessäni Arjan kanssa. Aallot olivat korkeita vaahtopäitä ja tulivat ilkeästi takaa. sukulaistukikohtia. Tällaisia olivat serkkujen kesämökkitontti Pelkosenniemen joentörmällä, velipojan omakotitontti Rovaniemen Saarenkylässä ja siskoni kotipaikka Valajaskosken kainalossa. Lisäksi itselleni oli tärkeää käydä läpi omia muistojani ja fiiliksiä pitkin joen uomaa. Rovaniemen pohjoisosa jokea käsitti äitini sukua aina Savukoskelta, Pelkosenniemeltä ja Kemijoen kautta Rovaniemelle. Isäni osalta tärkeitä osuuksia ovat Tervolan Paakkola ja Kemi. Mieleni nostalgiatrippi oli mahdollista melontatapahtuman sivutuotteena. Kiitos siitä. Kiitokseni välitän myös mukavalle Imatra - Lappeenranta melontaporukalle niistä useista hauskoista hetkistä tapahtuman aikana. Täytyy lisäksi mainita kiitokset myös Napapiirin Kuljetukselle, Kotileipomo Elmalle ja Imatran Kylpylälle, jotka tukivat joukkueemme osallistumista melontatapahtumaan. Teksti Juha Vainikka ja Raimo Alaraatikka Mielen nostalgiatrippi Niin, sitten tuo sukuasia. Oli suuri ilo tarjota joukkueellemme tilaisuus tavata omia Lapin sukulaisiani ja samalla hyödyntää osin leiriytymisiin joen lähellä olevia toksen, Teemu, Juha ja Raimo.(Tarja Vainikka) Kanootin maasiirto taipaleella ohi Kemihaaran voimalai- 12

15 Joukkuemaskottimme Willimies ja Imatran salamat ja sen luoja Raimo Alaraatikka. (Heikki Haila) 30. Suomi Meloo kanoottiviesti Joensuu Heinola

16 Tien täydeltä pyör äilijöitä imatr alle Imatrasta lähialueineen on muodostunut suosittu kohde venäläisten pyöräilijöiden keskuudessa. Harva se viikonloppu näkee retkipyöräilijöitä taakkoineen tutustumassa kaupunkiin. Myös aktiiviset kilpa- ja kuntopyoräilijät Viipuri Pietari alueelta ovat löytäneet Imatran ja lähialueen oivalliset tiet harrastukselleen. Onpa Immolan entinen sairaalakin profiloitunut pyöräilijöiden hostel - tyyppiseksi majoituspaikaksi. Pietarissa toimii pyöräilyklubi, jonka toimintaan voi tutustua internetin välityksellä (www.velopiter.ru). Kyseinen klubi on järjestänyt kahtena kesänä massiivisen pyöräilytapahtuman Viipurista (Pietarista) Imatralle. Molempina kesinä on Lapinkävijöiden pyöräilytoimikunnan organisoimana ollut osallistujia tapahtumissa myös Imatralta. Kuluneena kesänä pyöräily toteutettiin viikonloppuna Reitti oli tällä kertaa Viipuri Nuijamaa Konnunsuo Joutseno Imatra. Imatran Lapinkävijöiden pyöräilijöitä osallistui tapahtumaan reittioppaina Nuijamaalta Imatralle, Imatran kaupungin kansainvälisen toiminnan koordinaattori Heikki Laineen lisäksi viisi henkilöä. Imatralaiset ajoivat lauantaiaamuna ensin Svetogorskiin, josta oli autokuljetus pyörineen Viipuriin. Pyöräilytapahtuman lähtö oli järjestetty Viipurin torille. Venäläisten opastamana lähti noin 260 pyöräilijää polkemaan kohti Nuijamaata. Kommelluksitta ei lähtö onnistunut, sillä johtoauto suuntasi Viipurin linnan ohitettuaan takaisin kohti kaupunkia, jossa sekalaisen u - käännöksen jälkeen matka alkoi uudelleen kohti rajaa. Viipuri Nuijamaa - väli oli melkoinen kokemus. Pyöräilijäjoukko täytti tiestä koko toisen ajokaistan, joten niin rekat kuin henkilöautotkin joutuivat tekemään todellisia riskiohituksia. Onneksi vältyttiin onnettomuuksilta! Retken loppuosuus Nuijamaalta Imatralle ajettiin imatralaisten opastamana ja johtamana. Jonossa ajaminen oli edelleen vierailla vähän hakusessa, mutta kaikki tulivat turvallisesti Imatrankoskelle Inkerin aukiolle. Seuraavana päivänä pyöräiltiin vielä tutustumaan Ukonniemen ja Rauhan vapaa -aikakeskuksiin, johon pyöräilykiertoajeluun osallistui noin 100 pyöräilijää Lapinkävijöiden ryhmän toimiessa reittioppaina. teksti Reijo Siitonen, kuvat Olli Savolainen Lähtöhulinaa Viipurin pääkadulla Tarinatuokio Svetossa sotalinjalla 14

17 Ollinmajan kuulumiset Kaupungin latumiehet myöhästyivät pahanpäiväisesti viime hiihtokauden aloituksessa. He vasta suunnittelivat latujen tekemistä, kun hiihtäjät jo hiihtivät. Oli siellä joulun jälkeen jo pohjia ajettu, mutta uudenvuoden aaton aattona hiihtäjät rynnistivät suurin joukoin Ollinmajalle itse tekemiään latuja pitkin. Maja ei tuolloin ollut vielä auki, olin vain katsastamassa ja arvelemassa avausaikaa. Lupasin siinä kyselijöille, että huomenna on maja auki. Niin se sitten olikin, oli Ollinmajan virallinen avauspäivä. Hiihtokelit tosin siltä erää menivät, ja ensimmäisellä viikolla majalla kävi vain muutamia hiihtäjiä. Tammikuun yhdeksäntenä päivänä pidettiin talkoolaisten ilta. Käytiin läpi majan asioita uunin lämmityksestä munkkien lämmittämiseen ja sokerointiin sekä mehun valmistamiseen. Nyt pitäisi tarjoilut olla kohdallaan. Uusia talkoolaisiakin tuli mukavasti, mutta lisää mahtuu vielä oli latukirkko. Koska ajattelimme, että tuolloin on vielä hiljaista, laitoimmme kirkon aloitusajaksi kello 13. Oli kuitenkin upea hiihtokeli ja hiihtäjiä runsaasti. Kirkkokansaakin tuli niin, että kaikki istumapaikat oli miehitettynä. Ihan kaikki hiihtäjät eivät uskaltaneet tulla sisälle mehulle. Tänä talvena, latukirkko alkaa vasta kello 15, kun maja suljetaan. Se uusi eurouuni vähän temppuili alkutalvesta. Syttyminen oli sitä ja tätä eikä vetoa oikein meinannut syntyä. Neuvoja sateli niin, että niistä olisi voinut kirjoittaa kirjan. Lämpöä uuni kyllä luovutti ja hellalla pysyi mehu lämpimänä, samoin tiskivesi. Itse kyllä ajattelen, että olisi aika ikävä ruveta sillä hellalla keittämään perunoita nälkäänsä. Lauluiltakin pidettiin, mutta eipä ole laulavaista tämä Lapinkävijöiden porukka. Olikohan meitä neljä laulajaa ja Kososen Vellu. Yritetään vielä uudelleen, laulaminen kun on niin mukavaa ja terveellistä. Hiihtokausi oli pitkä, se päättyi vasta 1.4. Majan sisävihkoon kirjoitettiin 6133 nimeä ja ulkovihkoon yli Erähiihtoperjantain koululaisista ei varmasti lähestulkoonkaan kaikki kirjoittaneet, eivätkä ihan kaikki muutkaan. Kaikenkaikkiaan Ollinmajan pihapiirissä kävi hiihtokauden aikana ehkä hiihtäjää. Se on valtava määrä liikuntasuorituksia. Terveisiä ja kiitoksia kaupungin laduista vastaaville. Turhaan ette latuja ajele. Vuoksenniskan ja Itä-Siitolan/ Sienimäen suunnasta tulevat olivat hyvin tyytyväisiä latuihin, Rajapatsaan ladut eivät aina hiihtäjiä miellyttäneet. Sinne kun iso latukone eksyi harvoin ja ladut olivat möykkyiset. Ollinmajalla pidettiin perinteiset Laskiaisrieha, Kuutamohiihto, Ollinmajahiihto, Majahiihto ja maja oli kahtena päivänä Erähiihdon merkintäpaikka. Myös Muumihiihtokoululaiset kävivät hiihdon välissä mehulla ja päättäjäisissä pihalla pyörähteli itse Muumi. Kevättalkoita ei pidetty ollenkaan, vasta lokakuussa tehtiin suursiivous ja kannettiin puut vajaan. Nyt maja on valmis avausta varten. Tammikuussa pidetään jälleen talkoolaisten koulutusilta, mutta sitä ennen kuitenkin vietetään pikkujoulut. Talkoolaiset, voitte alkaa varata talkoovuoroja majanhoitajalta puh Tuula Rahkonen 15

18 Mitä m puuhas 6 2 1

19 uuta teltiin Pieni tutkimusmatkalainen Satamosaaren retkellä. (Arja Lifländer) 2. Muumipeikko kävi tervehtimässä hiihtokoululaisia. (Arja Lifländer) 3. Satamosaareen kaikenikäisten ja kuntoisten syysretkelle mentiin laivalla. (Reino Ylä Mononen) 4. Pannu kuumana Satamosaaressa. (Reino Pelkonen) 5. Aurinkoinen retkipäivä on päättymässä ja Satamosaari jää taakse. ( Reino Ylä Mononen) 6. Tauon paikka Pohjalankilan polkaisulla. (Olli Savolainen) 5

20 Utössä kuin ulkomailla (Reino Pelkonen) Imatran Lapinkävijöiden tämän vuoden kolmas kansalllispuistoretki toteutettiin toukokuussa. Kohteena oli Saaristomeren kansallispuistossa sijaitseva Utön saari. Väkeä retkellä oli täysi bussillinen, retken vetäjä oli Tuula Rahkonen ja bussia kuljetti Veikko Hautamäki. Pärnäisten rannassa pääsimme merellisiin tunnelmiin, kun siirryimme saaristolaiva m/s Eivorin tiloihin. Matkalla oli leirikoululaisia menossa Jurmoon sekä Helsingin latulaisia ja meidän porukkamme Utöhön. Lastiruuman puolella oli mukana kaikkea mahdollista; siellä oli postia joka satamaan, pakettiauto, jokunen laatikollinen kesäkukkien taimia, häkillinen ruskeita kanoja ja ties mitä kaikkea. Viisituntisen laivamatkan ja neljän satamakäynnin aikana tuli mieleen, että Utöstä tuskin lähdetään hetken mielijohteesta mantereelle shoppailemaan. Keskiyö oli käsillä, kun kävelimme rannasta hotelliin, joka on entinen armeijan kasarmi, karun näköinen ulkoa, mutta sisätiloiltaan mukava. Kävelyretkien päivä Aamulla virkeä joukkomme kokoontui valmiina tutustumaan Utön nähtävyyksiin. Ennakkotietoa oli hankittu omatoimisestikin, sillä lähes jokainen tiesi saaressa olevan paljon käärmeitä. Jotkut olivat huolissaan kenkävalinnoistaan. Muutaman kymmenen hengen asuttama viehättävä, omaleimainen kylä on noussut majakan ja sataman välille. Kävelemällä pääsee hyvin joka paikkaan, mihinkään ei ole pitkä matka. Autolla tai polkupyörälläkään ei kapealla mukulakivisellä tienpätkällä ole juuri mitään virkaa. Muut kulkureitit ovat kivisiä polkuja. 18 Reittimme johti kylällä mutkitellen mäelle, jossa majakka ja luotsiasema sijaitsevat. Majakan juurella meitä odotteli opas Hanna Kovanen. Nousimme korkealla majakassa sijaitsevaan saaren toiseen kirkkoon, jossa istuimme hyvän tovin kuuntelemassa Hannan mielenkiintoisia tarinoita saaren historiasta ja nykyelämästä. Ensimmäinen majakka on rakennettu tiettävästi joskus 1800 luvulla, luotsin sieltä on saanut jo 1600 luvulla. Saaren ensimmäiset asukkaat olivat luotseja, jotka asettuivat Utöhön asumaan 1700 luvulla. Luotsit ovat olleet todella tarpeellisia, sillä Utö sijaitsee vaarallisilla vesillä. Haaksirikkoja on tapahtunut kautta saaren historian. Muistamme vielä hyvin Estonian haaksirikon; sekin tapahtui Utön lähivesillä. Mitä Utössä tehdään? Satunnainen kävijä katselee nähtävyydet ja käy linturetkillä, mutta entäs sitten! Geokätkön loggauksessakaan ei paljon aikaa tuhraannu. Muutaman päivän kuluttua voi elämä ja tekemisen puute pienessä saaressa ruveta ahdistamaan mantereen asukasta. Monet saaren asukkaat taas joutuvat muuttamaan olosuhteiden pakosta mantereelle, ja toiset palaavat takaisin heti, kun elämäntilanne sen sallii. Myös Hanna on viettänyt lapsuutensa Utössä, käynyt koulunsa mantereella ja aikuisiällä muuttanut takaisin. Hänen äitinsäkin on paluumuuttaja, joka on palannut Utöhön eläkkeelle jäätyään. Utössä toimii ainakin kyläyhdistys, joka on laatinut hyvän oppaan kävelykierrokselle Utön menneisyyteen ja nykyaikaan, nimeltään Utöpromenaden. Linturetkelle Iltapäivällä polkumme johti Kesnäsin niemeen lintuja

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014

LIPPUKUNTAPOSTI. Tammikuu 2014 Hiljaiset Päivät AALLOI LLA pe 21. - su 23.3.2014 Lahdessa Hiljaisten Päivien maastokisan eri sarjojen kiertopalkinnot: kolme monoa! Ilmoittautumiset toivotaan lippukunnittain ja maaliskuun alussa lähetetään

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Hetta-Pallas 2-9.8.2014

Hetta-Pallas 2-9.8.2014 Hetta-Pallas 2-9.8.2014 eli ensikertalaisen kokemuksia viikon vaellukselta Joensuun Ladun Loistavien Leidien matkassa. Opin aika monta asiaa vaeltamisesta ja varustautumisesta, kanssavaeltajistani ja itsestäni;

Lisätiedot

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä

18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä 18-21.4.2014 Eräkärryvaellus Repovedellä Lähdin Hämeenlinnasta kohti Repoveden kansallispuistoa. Hain toisen kärryn mukaan raksalta. Hain kaverini matkan varrelta josta jatkoimme yhtä matkaa kohti Repovettä.

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Mesikämmen 2/2006 2/2006

Mesikämmen 2/2006 2/2006 Mesikämmen 2/2006 2/2006 Partiolippukunta Mankkaan Eräsusien tiedotuslehti 2/2006 2 Mesikämmen 2/2006 Mesikämmen on partiolippukunta Mankkaan Eräsusien virallinen tiedotuslehti. Päätoimittaja ja taitto:

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa

Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Tasan vuosi sitten GoExpo messuilla päätin lähteä melomaan Suomen rannikkoa Kuka olen, millä lihaksilla Aloitin melontaharrastukseni rakentamalla vanerikajakin kesällä 2006 Hankin 50-vuotislahjaksi oikean

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014

Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 Lapin Marttojen Kesäretki Pohjois-Karjalaan 4.-7.7.2014 4.7. perjantaiaamuna kello 8 noustiin Möllärin bussiin ja keula kohti etelää. Matkan varrelta poimittiin marttoja kyytiin Niskanperältä, Itäkoskelta,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006

HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 HIIHTÄMÄSSÄ ITÄVALLASSA 2006 NEVA järjesti matkan Alppien parhaimmistoon kuuluvalle murtomaahiihtoalueelle Itävallan Ramsauhun 20 hengen voimin 25.2. - 4.3.2006. Kokemukset olivat todella hyvät. Majoituimme

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011

MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 MATKAKERTOMUS TAMPEREEN TEATTERIMATKALTA 25. 27.11.2011 Sateisena marraskuisena perjantai-iltapäivänä kokoonnuimme Oulun rautatieasemalle Tampereen teatterimatkalle lähtöön. Asemalla jaettiin kirje, mikä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LADUN HIIHTOVIIKKO YLLÄKSELLÄ 7.3. 14.3.2015

JÄRVENPÄÄN LADUN HIIHTOVIIKKO YLLÄKSELLÄ 7.3. 14.3.2015 JÄRVENPÄÄN LADUN HIIHTOVIIKKO YLLÄKSELLÄ 7.3. 14.3.2015 7.3.2015 lauantaiaamuna lähdimme Järvenpäästä klo 7 kohti Yllästä. Bussissa oli kuljettajan lisäksi 32 innokasta hiihtäjää. Meillä oli hiihtoporukassamme

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Seikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus

Seikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus Seikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus Lyngen, NORJA 26.7.2014 3.8.2014 Kajakkivaellus Norjan Lyngenissä on opastettu merimelontaretki Lyngenin saaren ympäri elämyspedagogisella otteella. Kuuden päivän

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012

S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 14.6 S/y KAREN (Bavaria 38) Greifswald Puotila 14.-24.6.2012 Matka alkoi Marolankadulta Lahdesta 07.00 josta taksikyydillä matkasimme Pirkkalan lentoasemalle. Lento Ryan Air:lla Bremeniin josta vuokrasimme

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 he taisivat pitää vapaa-ajasta, jolloin pelattiin biljardia, pingistä ja Xbox:lla. Taikaleiri Ensimmäiset työpäivämme

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Kalustonkuljetus Sea Catissa.

Kalustonkuljetus Sea Catissa. 1 / 6 25.9.2009 13:32 Los DEMENTITOS mopedistin matkakertomus Virosta Pappamopolla Viron rannikolla Kuvia ja tarinaa Viron moporeissulta 6. 8.5 2004 Reissu onnistui upeesti ja papitsu vm-62 kesti koko

Lisätiedot

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma

Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015. Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.-31.7.2015 OunasTriathlon 1.8.2015 Ohjelma Ounaksen Retkiviikko 27.7. 1.8.2015 Muutokset ja lisäykset ohjelmaan mahdollisia, päivitetty ohjelma löytyy myös Facebookista ja osoitteesta

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2012 Pukki odottelee jo innoissaan KOSKENLASKU Poikkeuksellisen aurinkoisena kesäkuisena torstaipäivänä 14.6.2012 kiipesi joukko kuohuja pelkäämättömiä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Ilmoittaudu ja tule mukaan! Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUARA 2/2013 Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi PIKKUJOULUT Kuopion Urheiluautoilijoiden pikkujoulut vietetään lauantaina 23.11.2013 Hotelli Savoniassa,

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

Tunturikerho Kuokte. Kerhokirje 1 / 2006

Tunturikerho Kuokte. Kerhokirje 1 / 2006 Tunturilatu ry Tunturikerho Kuokte Kerhokirje 1 / 2006 Ruskaa Tenniöjoella KERHOTOIMIKUNTA JA MUUT TOIMIHENKILÖT 2006 Matti Häppölä, puh. joht. 019 724302 (k) Kirveskatu 7, 11130 Riihimäki 050 4903897

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot