Sisällys. Etelä-Karjalan matkailustrategia Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii. Lausuntoversio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Etelä-Karjalan matkailustrategia 2015 2020. Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii. Lausuntoversio 25.8.2015"

Transkriptio

1 1 Etelä-Karjalan matkailustrategia Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii Lausuntoversio Sisällys Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia?... 2 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna Ponnistetaan vahvuuksilla eteenpäin... 5 Kohti vuotta Kenelle Etelä-Karjalaa markkinoidaan?... 7 Miten visio saavutetaan?... 8 Yhteistyöllä eteenpäin... 8 Välineet kuntoon... 8 Saavutettavuus läheltä ja kaukaa... 9 Kestävä kehitys turvaa tulevaisuuden Maakunnan matkailukohteet Rauhan Ukonniemen alue Lappeenrannan Linnoitus, satama ja Myllysaari Seuranta ja jatkotoimet Liitteet Liite 1. Toimijat ja kunkin tehtävät strategian toteuttamisessa Liite 2. Matkailustrategiaprosessi... 18

2 2 Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia? Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta. Istu vieras veikkone, haasta vieras veikkone, jää yöks vieras veikkone, todetaan lappeelaisessa sananlaskussa. Matkailu elää vieraanvaraisuudesta; mitä lämpimämmin otamme vieraat vastaan, sitä todennäköisemmin he tulevat uudelleen, vaikka olisivatkin maksavia vieraita. Etelä-Karjalan matkailun näkymiä linjattiin edellisen kerran strategiaksi kymmenen vuotta sitten. Vuosien matkailustrategiaa olivat tekemässä matkailutoimijat ja matkailun kehittäjät. Myös tätä strategiaa työstettäessä hyvä tekemisen meininki on koonnut joukot yhteisen asian pariin. Matkailustrategia määrittää yhteisen tavoitteen ja ohjaa tekemistä. Päättyvän strategiajakson aikana Etelä-Karjalaan saatiin merkittävä matkailukohde, Rauhan Ukonniemen alue, sekä kehitettiin muun muassa Imatran kosken ympäristöä ja Lappeenrannan Linnoituksen ja sataman aluetta. Markkinointiyhteistyö GoSaimaa-brändillä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Strategiakauden aikana matkailutoimiala on noussut maakunnan elinkeinopolitiikan keskiöön vakavasti otettavaksi elinkeinoksi. Etelä-Karjala on rajan ja vesistöjen maakunta, jossa on lähes kilometriä rantaviivaa. Maakunnasta löytyy yritteliäisyyttä ja rohkeutta tehdä uusia asioita sekä karjalaisuudesta lähtevää elämäniloa. Nostetaan nämä tekijät maakunnan matkailun kehittämistyön kärjiksi. Meidän pitää huolehtia maakunnan saavutettavuudesta ja laadukkaasta palvelutarjonnasta sekä muistaa karjalainen vieraanvaraisuus Hyvä vieras ei oo myöhäne milloikaa. Wall Street Journal listasi kesällä 2014 Saimaan maailman viiden vaikuttavimman järvikohteen joukkoon, joka on oma maailmansa ja kaunis ympäri vuoden. Saimaasta riittää koettavaa oli sitten kesä tai talvi, tyyni tai myrsky. Saimaa on Etelä-Karjalan matkailun sateenvarjo, jonka alle muu tarjonta asemoituu. Saimaa on meidän mahdollisuutemme ja erityisyytemme. Matkailustrategian ykköstavoitteita on saada koko maakunta ja kaikki sen asukkaat tekemään yhdessä töitä Saimaan tunnettuuden lisäämisen ja matkailijoiden viihtymisen eteen. Yhteen hiileen puhaltamalla onnistumme! Matti Viialainen maakuntajohtaja Etelä-Karjalan liitto Kirsti Laine puheenjohtaja Etelä-Karjalan matkailustrategian ohjausryhmä

3 3 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna 2015 Etelä-Karjala on osa Järvi-Suomea, joka on yksi Suomen neljästä matkailun suuralueesta 1. Maakuntaa leimaavat Saimaa ja Vuoksi sekä pienemmät järvet ja joet, kuten Kuolimo, Kivijärvi, Simpelenjärvi ja Karjalan Pyhäjärvi sekä Hiitolanjoki. Etelä-Karjala on kiinnostava matkailukohde järviluonnosta, kylpylöistä ja rauhallisesta lomailusta sekä hyvinvoinnista ja ostosmahdollisuuksista kiinnostuneille. Investoinnit kylpylöihin, golfkenttiin, jäähalleihin sekä liikuntamatkailuun ovat lisänneet tarjontaa, kuten tekevät myös Lappeenrannan ja Imatran uudet teatterit. Teatterien omat ohjelmat ja tilat tapahtumapaikkoina avaavat mahdollisuuksia muun muassa kokous- ja kongressimatkailulle. Etelä-Karjalaan saapuu sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita, joiden keskuudessa Lappeenrannalla ja Imatralla on perinteisesti ollut kesäkohteen leima. Vuonna 2014 yöpyjistä 47 prosenttia oli ulkomaisia ja heistä 84 prosenttia venäläisiä. Kotimaan matkailijoita oli yöpyjistä 53 prosenttia. Kotimaanmatkailu on viime vuosina kasvanut ja kasvu on jatkunut vuonna 2015: maakunnan kylpylät kiinnostavat suomalaisia. Kaikkiaan Etelä-Karjalassa oli vuonna 2014 rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpymistä. Sen lisäksi tulevat yöpymiset sukulaisten ja tuttavien luona sekä vapaa-ajanasunnoissa, joita maakunnassa on Maaseutukuntien väkiluku kasvaa merkittävästi kesäkuukausina 3. Etelä-Karjalan matkailua on viimeisen kymmenen vuoden ajan määrittänyt venäläisten ostosmatkailun kasvu ja sitä seurannut nopea suunnanvaihdos vuonna Kesän 2015 arvioiden mukaan aallonpohja on ehkä saavutettu rajanylitysten sekä tax free - ja invoice-kaupan väheneminen on tasaantumassa, mutta entiseen kasvuvauhtiin ei ole nopeaa paluuta. 1 Muut ovat Helsinki ja pääkaupunkiseutu, rannikko ja saaristo sekä Lappi. 2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit. ISSN= X. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: 3 Suosituimmissa mökkikunnissataipalsaarella ja Ruokolahdella vapaa-ajanasuntoja on selvästi vakituisesti asuttuja asuntoja enemmän ja Savitaipaleella on vapaa-ajanasukkaita on suhteessa vakituisiin asukkaisiin eniten maakunnassa.

4 4 Ostosmatkailun rinnalla Etelä-Karjalassa kasvoi venäläisten lomamatkailu, jossa viipymä oli ostosmatkailulle tyypillistä yhtä päivää pidempi. Suomi on venäläisten keskuudessa suosituin ulkomaanmatkakohde: sujuva saavutettavuus, luonto, palvelut ja turvallisuus kiinnostavat. 4 Etelä-Karjala on yöpyvien venäläismatkailijoiden keskuudessa pääkaupunkiseudun jälkeen selvästi suosituin kohde 5 ja venäläisten keskimääräinen viipymäaika maakunnassa on hieman kasvanut, mutta venäläismatkailijoiden suhteen on varauduttava nopeisiin muutoksiin. Etelä-Karjalan matkailutarjonnan on oltava kiinnostavaa niin kotimaanmatkailijoiden kuin Venäjältä ja muista maista tulevien matkailijoiden silmissä. Yöpymisten kokonaiskehityksessä kotimaan matkailu on merkittävässä roolissa. Euroopan Unionin alueelta sekä Skandinaviasta ja Aasiasta tulevien matkailijoiden määrä kasvoi vuonna Ruotsalaiset ja saksalaiset ovat matkustaneet Etelä-Karjalaan aiempaa enemmän, joskin kokonaisuudessa kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset ovat vähentyneet. Sen sijaan matkailijoiden keskimääräinen viipymisaika maakunnassa on viime vuosina pidentynyt. Kasvaneesta huonemäärästä huolimatta huoneiden käyttöasteet ovat olleet naapurimaakuntia parempia ja huoneiden keskihinta niitä korkeampi. 4 TAK Rajatutkimus Tilastokeskus, Liikenne ja matkailu.

5 5 Majoituksen ja ravitsemuksen työpaikkoja oli Etelä-Karjalassa vuonna Määrässä ei ollut muutosta edelliseen vuoteen, mutta viiden vuoden ajanjaksolla työpaikkojen määrä kasvoi noin 400. Matkailu työllistää myös matkailupalvelujen tuottajia sekä kaupan alan henkilökuntaa ja välillisiä työpaikkoja syntyy muun muassa kiinteistöhuoltoon, mainontaan ja markkinointiin, mediaan, kuljetukseen ja rakentamiseen. Majoitus- ja ravitsemusyritysten liikevaihto kehittyi maakunnassa positiivisesti 2010-luvun alussa, mutta se pieneni vuonna 2013 varsin paljon, kun kehitystä verrataan naapurimaakuntiin. Myös matkailun työpaikat vähenivät. Etelä-Karjalassa venäläismatkailun suhdanteet tuntuvat naapurimaakuntia enemmän. 7 Ponnistetaan vahvuuksilla eteenpäin Alla olevat visualisoidaan valokuvan päälle tai kuvaajaksi ja infograafi kertoo loput eli tekstiä ei ole Vahvuudet: Ihmiset Kulttuuriperintö ja historia Kylpylät Liikuntamatkailu Luonto: erityisesti Saimaa ja vesistöt Monipuolinen majoitustarjonta Ostosmahdollisuudet Retkeilymahdollisuudet Sijainti rajan tuntumassa Tapahtumat Venäjän Pietarin ja pääkaupunkiseudun läheisyys Heikkoudet: Epätietoisuus lentoyhteyksien jatkuvuudesta Kansallis- tai luonnonpuiston puute Kausivaihtelut Painottuminen liian yksipuolisesti venäläismarkkinaan Palvelutarjonnan ja paketoimisen puutteet Saimaan vaikea tavoitettavuus Tapahtumien päällekkäisyys Vaatimattomuus ja uskonpuute Yhteistyössä toimijoiden kesken kehittämistä Infograafiin seuraavat tiedot ja kuvaajat: Taustaksi numeroina näistä jotain: asukkaat, matkailijat, vapaa-ajanasunnot, vuodepaikat, venäläismatkailijoiden määrä, yöpymiset ja matkailutulo kokonaisuutena vuonna 2014 tai viimeisenä mahdollisena vuotena Rahan kulutus käyttökohteen mukaan Matkailutulo toimialoittain Matkailun työllisyysvaikutus Palkka- ja verotulot Matkan pääasiallinen tarkoitus 6 Tilastokeskuksen ylläpitämän Toimiala Onlinen tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2013, joten vertailua ei voi ulottaa vuosiin Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti.

6 6 Tärkeimmät syyt käynnille Yöpymiset jaoteltuina ulkomaat ja kotimaat Kohti vuotta 2020 Kansallisen matkailun tuotekehityksen strategiset teemat vuoteen 2020 ovat hyvinvointi, kulttuuri, kesä ja talvituotteiden monipuolistaminen. Painopistealueet ovat suomalainen ja paikallinen ruoka, hiljaisuus sekä kulttuurin ja luonnon yhdistäminen. Matkailun tiekartan tavoite on tehdä Suomesta Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde, jossa on puhdas luonto, hyvinvointia edistävät olosuhteet, omaperäinen kulttuuri ja toimiva infrastruktuuri. Toimenpiteitä ovat matkailukeskuksien ja yritysverkostojen vahvistaminen, kiinnostava tarjonta, vaikuttava markkinointi ja tuotteiden helppo ostaminen sekä kilpailukykyinen ympäristö. Matkailun odotetaan kasvavan viisi prosenttia vuodessa. 8 Kansalliset teemat, painopistealueet, vahvuudet ja toimenpiteet sopivat Etelä-Karjalaan. Maakunnan elinkeinostrategian kärkinä ovat ympäristö, kansainvälisyys ja teknologia, joihin matkailu liittyy vahvasti. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on vihreä hyvinvointi ja luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen luontoarvot huomioiden sekä kokeilevaa kehittämistä hyödyntäen. Kuntien strategioissa matkailu on tärkeä kehittämiskohde: tavoitteena on sijainnin hyödyntäminen, matkailijamäärien ja palvelutarjonnan kasvattaminen sekä matkailuun liittyvän infrastruktuurin kehittäminen. Vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen nousee esille maaseutukunnissa. Maaseutualueilla matkailu on kasvava elinkeino ja se on yksi Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteistä, joita ovat myös vapa-ajan asuminen ja maaseudun infrastruktuuri eli tiestö sekä tietoliikenneyhteydet. Infrastruktuurin kehittäminen mahdollistaa kannattavan matkailuelinkeinon harjoittamisen maaseudulla. Euroopan maaseuturahaston osarahoittama maaseudun kehittämissuunnitelma antaa resursseja maaseudun matkailun ja matkailuyritysten kehittämiselle sekä maaseudun ja kaupungissa sijaitsevien matkailukohteiden yhteistyölle. 9 Etelä-Karjalan matkailutoimiala kehittyy olemassa olevassa tilanteessa, mutta valintoja tehden. Kehitystyötä tehdään jokaisessa maakunnan yrityksessä huomioimalla matkailijoiden hiljaiset ja ääneen lausutut viestit. Sama tekeminen koskettaa kaikkia eteläkarjalaisia: jokainen kanta-asukkaan ja matkailijan kohtaaminen on mahdollisuus, josta voi seurata uusi matka maakuntaamme. 8 Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen TEM raportteja 4/2014; Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. TEM raportteja 2/ Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rapportteja 8/2015.

7 7 Välittömät eteläkarjalaiset ja karjalaisuus ovat maakunnan vahvuuksia, joiden todentuminen edellyttää yhdessä tekemistä ja kaikkien osallistumista. Me voimme tehdä yhdessä Saimaan alueesta ja Etelä-Karjalasta sen osana Suomen kolmanneksi tärkeimmän matkailukohteen Helsingin ja Lapin rinnalle. Etelä-Karjalan matkailutoimijat näkevät kotimaakuntansa vuonna 2020 kiinnostavana matkailukohteena ulkomaisille ja kotimaisille matkailijoille. Saimaata hyödynnetään sekä matkailumarkkinoinnissa että matkailupalvelujen kehittämisessä ja tarjonnassa. Tarjolla on hyviä ja laadukkaita tuotteita ja palveluita, jotka houkuttelevat. Niiden toteuttamisessa ja tarjonnassa tehdään yhteistyötä. Asiakkaille tarjotaan hyvää ja mieliinpainuvaa asiakaspalvelua, joka kutsuu matkailijan toistamiseen maakuntaan ja Järvi-Suomeen. Yhteistyö ulotetaan naapurimaakuntiin ja koko Saimaan alueelle. Siihen liittyen tehdään Saimaan alueen yhteismarkkinointia sekä yhteistyötä matkailupalvelujen kehittämisessä ja paketoinnissa sekä matkailun tarpeet huomioivassa aluesuunnittelussa. Saimaan maakuntien tulee tehdä yhdessä töitä, jotta Saimaa ja sen matkailu saadaan kansallisen matkailunkehittämisen ja -markkinoinnin ykköskoriin Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle. Matkailustrategian visio nojaa kansalliselle tavoitteelle ja Järvi-Suomen suuralueeseen, mutta rajaa sen Saimaan alueelle. Vuonna 2020 Saimaan alue on Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa. Kenelle Etelä-Karjalaa markkinoidaan? Suomen matkailumarkkinoinnin kohderyhmänä painotetaan moderneja humanisteja, joiden arvo- ja asennemaailmaan sopii Suomeen matkustaminen. He ovat nähneet paljon ja etsivät uusia elämyksiä ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. 10 Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia nostaa modernien humanistien rinnalle venäläisen vuotiaan keskiluokan sekä kotimaan matkailijat. 11 Suomen matkailumaakuvaa asemoidaan sanoilla luotettavuus, vastakohtaisuus, luovuus sekä päheys, englanniksi cool, joka tarkoittaa huippua ja hienoa, mutta sisältää viittauksen ilmastoomme 12. Etelä-Karjalan tarjonta on kohdallaan: rauhallisen luonnon vastakohtana ovat Imatran ja Lappeenrannan erinomaiset ostosmahdollisuudet sekä elinvoimainen talousmaakunta. Maakunta ottaa 10 Moderneja humanisteja on maailman matkailevasta väestöstä noin 15 prosenttia. Moderneja humanisteja kiinnostavat suomalainen luonto, kulttuuriperintö ja elämäntapa Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen TEM raportteja 4/ Temaattiset painopisteet ovat suomalainen elämäntapa, ruoka, design ja arkkitehtuuri sekä luovan talouden sektorit, kuten peliala, elokuva ja musiikki. Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille Matkailun edistämiskeskus Asemoinnin johtotähtinä ovat neljä C:tä eli credible, contrasts, creative ja cool. Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen TEM raportteja 4/2014.

8 8 osana Saimaan aluetta kasvavan osuuden matkailijoista. Tavoitteena on saada kansainvälisiä matkailijoita maakunnan sijaintiedun vuoksi luonnollisesta suunnasta Venäjältä sekä Keski-Euroopasta ja Aasiasta, ympärivuotistaa kotimaan matkailua tapahtuma- ja palvelutarjontaa kehittämällä sekä pidentää venäläisten ostosmatkailijoiden viipymää. GoSaimaan markkinoinnin kohdealueet ovat pääkaupunkiseutu sekä Venäjä, erityisesti Pietari ja Moskova, että Keski-Eurooppa. Matkailijoita varten kehitetyt palvelut ja rakenteet ovat myös maakunnan asukkaiden käytettävissä. Ne lisäävät palvelutarjontaa ja asukkaiden hyvinvointia sekä maakunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa asuinpaikkana. Lähimatkailu sekä kokemusten ja elämysten etsiminen läheltä kotia on yksi kasvavista trendeistä. Se on kestävää kehitystä ja kulttuuriperinnön siirtoa, joka tuo asiakkaita maakunnan matkailutoimijoille. Miten visio saavutetaan? Yhteistyöllä eteenpäin Olennainen tekijä Etelä-Karjalan matkailun kehittämisessä on tahtotila. Kun yrittäjät, julkisyhteisöt ja asukkaat haluavat tehdä töitä toimialan eteen, asioita tapahtuu. Kun matkailu kehittyy, se tarjoaa suoraan tai välillisesti elannon yhä useammalle eteläkarjalaiselle sekä tuo elinvoimaa maakuntaan. Matkailutoimiala menestyy, kun matkailuyritykset sekä koko matkailua palveleva infrastruktuuri uudistuu yhteistyötä tehden. Yhteistyöllä saadaan tehokkuutta markkinointiin, myyntiin ja resurssien käyttöön sekä parannettua palvelujen laatua. Toisten palvelujen suosittelu pyritään saamaan vakiintuneeksi toimintatavaksi, mikä lisää isojen ja pienten matkailutoimijoiden yhteistä tekemistä sekä tarjontaa, kun osallistumisvolyymit lisääntyvät. Se edellyttää tutustumista muiden yritysten tarjontaan, mikä antaa pohjaa uusien palvelujen ja palvelupakettien ideoinnille, joka taas luo edellytyksiä matkailijan viipymän kasvattamiselle sekä tämän seuraavalle matkalle. Välineet kuntoon Etelä-Karjalan matkailun suurin ongelma on palvelujen ja tapahtumien myynti. Yhteisiä voimavaroja suunnataan myynnin kehittämiseen yhteistyössä kokeilevan kehittämisen ja nykyteknologian antamin keinoin. Erityinen haaste, mutta myös mahdollisuus on digitalisaatio niin myynnissä ja markkinoinnissa kuin asiakkaiden käyttäytymisen seurannassa ja ennakoinnissa.

9 9 Markkinointiyhteistyötä jatketaan GoSaimaan puitteissa sitä edelleen kehittäen yhdessä Etelä-Savon kanssa, jotta se palvelee tehokkaimmin erikokoisia yrityksiä. Myös kunnat tekevät markkinointia. Majoituksen rinnalle markkinoinnin kärjiksi voidaan nostaa matkailutuotteita ja muita sisältöjä. Yritysten oma markkinointi sekä maakuntamarkkinointi jatkuvat aluemarkkinoinnin rinnalla ja ovat osa kokonaisuutta. Tuotekehitys ja paketointi perustuvat yrittäjien ideoille ja yritysten tarjonnalle, mutta siinä hyödynnetään kehittämishankkeiden mahdollisuuksia. Yhdessä maakunnan sisällä sekä naapurimaakuntien kanssa rakennetut palvelupaketit ovat keino saada Saimaan alueelle lisää matkailijoita. Tapahtumat ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja niiden suhteen maakunnassa on paljon ympärivuotista tarjontaa, mutta yhtä isoa ja kansallisesti tai kansainvälisesti tunnettua tapahtumaa ei ole eikä sitä lähdetä tietoisesti rakentamaan, mutta olemassa oleville tapahtumille annetaan mahdollisuus kehittyä luontaisen kasvun kautta suureksi tapahtumaksi. Niitä hyödynnetään matkailussa ja sen kehittämistyössä sekä markkinoinnissa. Tapahtumajärjestäjien yhteistyötä lisätään aloittamalla maakunnalliset tapaamiset. Olemassa olevien tapahtumien sekä uusien tapahtumien ajoittamiseen ja päällekkäisyyteen kiinnitetään huomiota hyödyntäen vuosikelloajattelua. Työkaluna ajoittamisessa käytetään maakunnallista tapahtumakalenteria, jota kehitetään, jotta sen käyttö lisääntyy. Tapahtumatarjonnan lisääminen esimerkiksi pääsiäiseen ja uuteen vuoteen palvelisi matkailua. Saavutettavuus läheltä ja kaukaa Etelä-Karjalaa koskevat liikenteen kehittämislinjaukset on tehty Kaakkois-Suomen liikennestrategiassa Liikennejärjestelmästrategia nostaa esille kansainvälisten yhteyksien sekä rajatoimintojen sujuvuuden tärkeyden, monille matkailuyrityksille tärkeän alemman tieverkon toimivuuden sekä työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantamisen. 13 Saavutettavuuden turvaaminen eli sujuvien yhteyksien turvaaminen selkeä tavoite. Kansainväliset lento- ja rautatieyhteydet Lappeenrantaan ja Imatralle, riittävät kotimaan rautatieyhteydet sekä toimivat rajanylitykset ovat keskeisiä menestymisen edellytyksiä. Myös venesatamaverkoston ja -väylien sekä niiden palvelujen, kuten veneiden, kanoottien ja potkurien vuokraus, ja laivaliikenteen kehittäminen tukevat saavutettavuutta. Matkailijan on oltava helppo saapua Etelä-Karjala riippumatta matkasuunnasta tai kulkuvälineestä. 13 Kaakkois-Suomen liikennestrategia Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015.

10 10 Saavutettavuuteen liittyy vahvasti maakunnan sisäinen liikenne ja matkailijan pääsy Saimalle. Liikkuminen majoitusliikkeisiin ja matkailukohteiden välillä sekä luontokohteisiin on hankalaa, jos käytettävissä ei ole omaa tai vuokra-autoa tai venettä. Esimerkiksi Rauhan alue on julkisen liikenteen avulla heikosti saavutettavissa ja siitä kärsivät myös Rauhassa työskentelevät. Sujuvien liikenneketjujen aikaansaaminen lento- ja junayhteyksiltä matkailukohteisiin julkisen liikenteen, helpon autonvuokrauksen ja yrittäjien yhdessä järjestämien kyytien avulla on tarpeellista, jotta matkailu voi kasvaa. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2030 tavoitteeksi asetetaan joukkoliikenteen edellytysten parantaminen, käytön lisääminen sekä matkustajamäärien lisääminen. Tässä yhteydessä on huomioitava matkailijoiden sekä matkailun parissa työskentelevien tarpeet: sekä matkailijat että asukkaat hyötyvät maakunnan sisäisen liikenteen ja liikennejärjestelmien kehittämisestä. 14 Kestävä kehitys turvaa tulevaisuuden Aikaansa seuraava matkailuyritys ymmärtää vastuullisten toimintatapojen merkityksen elinkeinonsa ja ympäristönsä tulevaisuudelle. Kilpailukykyinen toiminta edellyttää kestävien valintojen näkymistä asiakkaalle, mutta erityisen tärkeää se on Etelä-Karjalan kaltaisille luonto- ja hyvinvointikohteina profiloituville matkailualueille. Matkailijoille tärkeimpiä kestävyyden osoituksia ovat vesi- ja energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö, paikallinen työllistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja paikallisen väestön huomioiminen. Matkailutoimiala ja sen kehittäminen Etelä-Karjalassa perustuu kestävän kehityksen mukaiseen yhteistoimintaan. Matkailun kestävä kehitys perustuu kolmeen keskeiseen teemaan: 1) Liiketaloudellinen kestävyys Matkailuelinkeino rakentuu vahvalle ja liiketaloudellisesti kannattavalle ja suhdannevaihteluja kestävälle pohjalle. 2) Sosiaalinen kestävyys Matkailu tuo alueelle hyvinvointia, luo työ- ja opiskelupaikkoja ja edistää paikallisen väestön viihtyvyyttä, hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia. Matkailussa hyödynnetään maakunnan tuotteita, omaa osaamista ja joukkovoimaa. 3) Ympäristöllinen kestävyys Etelä-Karjalan ja Saimaan alueen matkailu rakentuu vahvasti ympäristön ja luonnon kestävän kehityksen mukaiseen hyödyntämiseen eivätkä matkailun investoinnit ja matkailijavirrat muodosta uhkaa toimintaympäristölle. Tähän liittyy esimerkiksi energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien suosiminen. 14 Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 päivitys Etelä-Karjalan liitto.

11 11 Kestävä kehitys tarkoittaa Etelä-Karjalan luonnon ja kulttuuriperinnön hyödyntämistä palveluissa ja elinympäristöjen suunnittelussa siten, että ihmisten maakunnan asukkaiden ja matkailijoiden hyvinvointi ja terveys kohentuvat. Palvelu- ja tapahtumatarjontaa kehitetään siten, että se nostaa esille aidot asiat, joita kansainväliset matkailijat etsivät. Etelä-Karjalan maakunnassa edistetään kestävän kehityksen mukaista matkailua suuntaamalla tarjontaa myös maakunnan asukkaille. Kestävä kehitys vaikuttaa koko yhdyskuntarakenteeseen ja on yksi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisista maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista. Se on huomioitu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa sekä ympäristöministeriön vahvistusta odottavassa Etelä-Karjalan kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa. Matkailustrategian toteutusprosessin aikana voidaan tarkastella Saimaan alueen maakuntien matkailun kehittämistä kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Matkailijat eivät tunnista maakuntarajoja he tulevat Järvi-Suomeen ja Saimaalle. Kolmas infrastruktuuriin ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvä elementti ovat rakentaminen ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvät toimenpiteet, jotka ajoittuvat Suomessa käytännön syistä usein kesäkauteen. Matkailutoimijat toivovat, että kunnat voisivat rakennus- ja kunnostustöitä ajoittaessaan mahdollisuuksien mukaan huomioida matkailun tarpeet ja sesongit, jotta ne eivät lisäisi matkailupalvelun tai tapahtuman saavutettavuuteen liittyviä ongelmia. Vieraanvaraisuus kannattaa Vieraanvaraisuus 15, asiakkaan sydämellinen huomioiminen, on hyvä perusta matkailuyrityksen kannattavalle liiketoiminnalle. Vieraanvaraisuuden määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Perinteisen ruuan ja yösijan tarjoamisen lisäksi siihen liittyvät asenne, tarinat ja toimivat rakenteet, jotka tekevät matkasta nauttimisen sujuvaksi ja helpoksi. Vieraanvaraisuus voidaan jakaa yksityiseen ja kaupalliseen vieraanvaraisuuteen. Jälkimmäisessä on mukana kaupallisen voiton tavoittelu, mutta myös yksityiseen vieraanvaraisuuteen kuuluva pyyteettömyys eli se ylimääräinen, joka tekee tilanteesta ylivertaisen asiakaskokemuksen. Vieraanvaraiset matkailukohteet ovat persoonallisia ja niissä on hyvä palvelu, mutta olennainen osa kokonaisuutta ovat laadukkaat palvelut ja tuotteet, osuva markkinointi ja helppo ostaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Etelä-Karjalassa tarjotaan matkailijoille vieraanvaraisesti laadukkaita palveluja ja tuotteita. 15 Vieraanvaraisuutta matkailussa pohditaan myös Lapissa, esimerkiksi Nousiainen, Jatta, Vieraanvaraisuuden käsitteellisiä ja paikallisia ulottuvuuksia. Mistä on lappilainen vieraanvaraisuus tehty -selvityshankkeen raportti. MTI:n julkaisuja, Rovaniemi 2015 ja Ozor, Heini, Vieraanvaraisuuden toteutuminen monikulttuurisessa työympäristössä, Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö 2010.

12 12 Vieraanvaraisuus on prosessi, johon kuuluvat innostuminen, ostaminen, saapuminen, viipyminen, lähteminen ja uuden ostopäätöksen tekeminen sekä asiakkaan huomioiminen prosessin eri vaiheissa. Vieraanvaraisuus on teko, jolla asiakas saadaan tuntemaan itsensä lämpimästi vastaanotetuksi ja johon osallistuvat matkailuyritysten ja muiden yritysten henkilökunta sekä maakunnan asukkaat. Matkailija kohdataan Etelä-Karjalassa hyväntuulisesti ja avoimesti. Samalla maakunnasta tulee sydämellisempi paikka myös meille vakituisille asukkaille. Eteläkarjalaista vieraanvaraisuutta kuvastavat välittömyys ja moderni karjalaisuus. Olemme ylpeitä kotimaakunnastamme ja sen tarjonnasta sekä haluamme menestyä yhdessä. Menemme positiivisina karjalaisina eteenpäin, mikä näkyy maakunnan ilmapiirissä ja elinvoimaisuudessa. Osana Suomi 100 -juhlavuotta toteutetaan Elinvoimainen Etelä-Karjala -kampanja, jossa maakunnan hyvät asiat nousevat esille. Vieraanvaraisuus ja erinomainen asiakaspalvelu luovat edellytykset matkailijoiden hyville kokemuksille. Asiakaskokemus on matkailijan henkilökohtainen näkemys Etelä-Karjalasta sekä sen tuotteista ja palveluista. Kokemus muodostuu kaikilla aisteilla tehdyistä havainnoista, kohtaamisista, mielikuvista ja elämyksistä ennen matkaa, matkan aikana ja myös matkan jälkeenkin. Vieraanvaraisuudella ja erinomaisella asiakaskokemuksella voidaan erottautua muista matkailualueista. Suusta suuhun markkinointi, sosiaalisen median rikas uutisvirta ja kokemuksien jakaminen on hyvin tehokas viestintä- ja markkinointikeino matkailutoimialalla. Hyvien asiakaskokemuksien luominen ja niiden hyödyntäminen alueen mielikuvan ja tunnettavuuden lisäämisessä on tehokas ja yhteinen avain maakunnan vetovoiman lisäämiseen. Loppukäyttäjän eli asiakkaan palvelukokemus ratkaisee, onnistummeko maakunnan matkailussa. Maakunnan matkailukohteet Saimaa leimaa Etelä-Karjalan matkailua ja markkinointia sekä rakentaa mielikuvaa Etelä-Karjalasta yhtenä Saimaan maakunnista. Saimaan tunnetuksi tekemisessä tarvitaan maakuntarajat sekä kuntien ja yritysten väliset rajat ylittävää yhteistyötä. Kun matkailija saadaan Saimaan alueelle, hänet pitää saada pysymään täällä mahdollisimman pitkään ja tekemään seuraava ostopäätös. GoSaimaan päätuotteet markkinoinnissa ovat kylpylät, golf, Saimaalla tapahtuu eli aktiviteetit sekä valitut tapahtumat. Saimaa on alueen matkailunähtävyyksistä tunnetuin, mutta se ei ole matkailijalle kovin helposti saavutettavissa. Sen vuoksi on tärkeää kehittää matkailijoiden mahdollisuuksia kokea Saimaa ja ostaa

13 13 Saimaaseen liittyviä palveluja. Saimaan, Vuoksen ja ainutlaatuisen Saimaan kanavan sekä maakunnan muita järvi- ja jokikohteita ja palveluja on kehitetty ja monipuolistettu, mutta työtä pitää jatkaa asiakkaita kuunnellen sekä helppoa ostamista ja sujuvaa saavuttamista tavoitellen. Saimaan saavutettavuuden helpottumiseen tähtää GeoPark-hanke, jossa selvitetään mahdollisuutta perustaa GeoPark Saimaa sekä tehdään Saimaan matkailun kehittämistyötä. GeoPark tarjoaa alustan Saimaan tuotteistamiselle, yhteistyön lisäämiselle, palvelupaketeille ja uusien markkinoiden haltuunottoon. Se muodostuu verkostosta, jossa on mukana kohteita ja palveluntarjoajia Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Kokonaisuuteen liittyy Sarviniemen retkeily- ja matkailukäyttö. Etelä-Karjalassa on asemansa vakiinnuttaneita vetovoimakohteita sekä niitä täydentäviä tai vielä potentiaalisia matkailukohteita. Vetovoimakohteet ovat houkuttelevat maakuntaan ja tarjoavat tekemistä meneillään olevalle vierailulle ja antavat kimmokkeen palata maakuntaan. Vetovoimakohteissa on tarjolla matkailijoita ja paikallisia kiinnostavia palveluja ja tapahtumia. Vetovoimakohteet ovat kartassa oranssilla ja muut kohteet on merkitty punaisella ja sinisellä tai punertavalla viivalla (karttaselvitys siirtyy karttaan lopullisessa versiossa). Kohteet toimivat maakunnan matkailutarjonnan runkoverkkona, jonka ympärille rakentuu muu tarjonta, kuten retkeily- ja pyöräilyreitistöt ja muut matkailu- ja majoituskohteet. Monipuolisten matkailukohdetarjonnan kehittämistä jatketaan ja luodaan edellytyksiä niissä toimivien yrittäjien yhteistyölle sekä tarjonnan paketoimiselle sekä kohteiden sujuvalle saavutettavuudelle. Tässä hyödynnetään tarinallistamista ja palvelumuotoilua sekä paketointia siten, että pienetkin kohteet voivat olla osa esimerkiksi teemallista tai alueellista kokonaisuutta. Tavoitteeksi asetetaan kiinnostavien kohteiden kokoaminen kartalle, joka on saatavilla sekä paperilla että GoSaimaa-sivustolla. Sen pohjalle voidaan rakentaa myös mobiiliopastuksia. Maakunnan luontokohteet lisätään Luontoon.fi-palveluun. Tietoja päivitetään säännöllisesti. - Karttaan lisätään Parikkalan patsaspuisto.

14 14 Vetovoimakohteiden tavoitteet: Rauhan Ukonniemen alue Ukonniemen alue kehittyy yhdeksi Suomen merkittävimmistä liikunta- ja huippu-urheilun harjoittelu- ja kilpailukeskuksista. Rauhan Ukonniemen alueen matkailupalveluja ja aluetta kehitetään sekä tiivistetään yhteistyötä alueella toimivien yritysten välillä. Majoituspaikkoja rakennetaan lisää. Rauhassa tavoitteena lähivuosina useita satoja vuodepaikkoja. Rauha ja Ukonniemi jatkavat luontevaa yhteen kasvua ja muodostavat yhteen ja muodostavat Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen urheilukaupungin. Yritysten yhteistyön lisääminen. Opastuksen ja viihtyvyyden parantaminen. Liikenneyhteyksien parantaminen. Rauhan ja Ukonniemen latureittien ja muun urheilureitistön yhteensovittaminen ja yhtenäistäminen. Ukonniemessä kehitetään liikunta- ja urheilumatkailun fasiliteetteja huomioiden tilaa vievän liikuntapaikkarakentamisen tarpeet. Ukonnimen majoitus- ja ravitsemustarjonnan rakentaminen jatkuu. Lammassaaren sataman palveluita ja varustusta nykyaikaistetaan Saimaan Geopark-satamaksi (opastuspisteineen) sekä matkustaja- ja vierasvenesatamaa kehitetään yhdeksi eteläisen Saimaan houkuttelevimmista veneilykohteista. Taimitarhalta vapautuvan alueen suunnittelu ja kehittäminen vapaa-ajan ja virkistyskäytön tarpeisiin hyödyntäen ideakilpailua. Imatran koski, Kruunupuisto, Valtionhotelli ja Vuoksi Imatran kaupunki perustaa Vuoksi-ohjausryhmän, joka koordinoi Vuoksen alueen matkailun, virkistyskäytön ja infran kehittämistä. Valtionhotellin alueen jatkokehittäminen huomioiden uudet matkailutuotteet ja -palvelut liittyen Imatrankosken keskustan aktiiviseen kehittämiseen. Kruununpuiston kansallismaiseman ylläpito tehdyn ylläpito- ja hoitosuunnitelman mukaisesti sekä toimintojen kehittäminen osana uusien luonto- ja kulttuurimatkailukonseptien kehittämistä. Vuoksen ranta-alueiden kehittäminen virkistys- ja matkailukäytön näkökulmasta huomioiden mm. Varpasaaren/Pässiniemen kehittämistoimet ja Vuoksen ja Saimaan geologiaan, luontoon ja kulttuuriin perustuvan tietokeskuksen suunnittelu ja toteuttaminen uusia innovatiivisia teknologioita hyödyntäen. Optiona kansainvälinen ulottuvuus Vuoksen kalastusmatkailun kehittämiseksi (Veden Vuoksi -hanke). Lappeenrannan Linnoitus, satama ja Myllysaari Lappeenrannan kaupunki toteuttaa kehittämissuunnitelmaa yhdessä yritysten kanssa. Linnoituksen toimintamalleja ja infrastruktuuria (muun muassa kesäteatterin käyttö, opasteet ja valaistus) kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa tavoitteena Linnoituksen palvelujen monipuolistaminen ja toimivat yhteistyömallit. Lappeenrannan museot osallistuvat aktiivisesti Linnoituksen kehittämiseen ja uusien tuotteiden toteuttamiseen yhdessä Linnoituksen toimijoiden kanssa. Linnoituksen kulttuurimatkailun edistäminen ja siihen liittyvä tuotteistaminen. Hiekkalinnaa ja siihen liittyviä uusia matkailutuotteita kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa.

15 15 Seuranta ja jatkotoimet Etelä-Karjalan matkailustrategian toteuttamisessa tarvitaan maakunnan kaikkia asukkaita sekä matkailuyrityksiä ja muita matkailuun linkittyviä yrityksiä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää myös yhteistyötä naapurimaakuntien eli kaikkien Saimaan alueen maakuntien sekä matkailu- ja elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjien kesken. Matkailun kehittäminen on tarkoituksenmukaista asemoida konkreettisiin ja mitattaviin tavoitteisiin sekä tehtäviin asioihin. Tavoitteiden toteutumista seurataan matkailustrategian toteutus- ja seurantaprosessissa. Kunkin toimijan vastuut on tiivistetty liitteenä olevaan taulukkoon. Jokainen taho sitoutuu hoitamana oman tonttinsa sekä olemaan yhteistyöhaluinen ja -kykyinen. Yhdessä tekemällä onnistumme! Etelä-Karjalan liitto ottaa vastuun strategian seurannasta sekä kahden vuosittaisen, matkailutoimijoille tarkoitettujen tapaamisen järjestämisestä. Niissä verkostoidutaan, saadaan pohdittavaa sekä käydään keskusteluja ja tehdään tilannekatsaus, jonka perusteella strategiaan tehdään tarkistuksia ja täsmennyksiä. Tapaamiset voidaan toteuttaa myös yritystreffeinä, joissa yritykset esittelevät omaa tarjontaansa toisille yrityksille. Maakunnan asukkaiden osallistamista matkailutoimijoiksi ja -markkinoijiksi toteutetaan osana maakunnan markkinointihanketta yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa. Osana matkailustrategian toteutus- ja seurantaprosessia käynnistetään teemoittaisten työryhmien kokoontumiset tai hyödynnetään jo olemassa olevia kokoonpanoja. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja strategian toteuttamiseen sitoutumista sekä tutustumista toisten tekemiseen. Työryhmät muodostuvat esimerkiksi seuraavasti: vapaa-aika (tapahtumat, liikunta ja kulttuuri; sovitaan koolle kutsuva taho, voisiko olla HUMAK?), luonto (GeoPark Saimaa -hanke), kestävään kehitys (esimerkkinä toimivia yrityksiä sovitaan koolle kutsuva taho, voisiko olla Kehy?), majoitus- ja ravitsemus (kauppakamarin työryhmä), markkinointi (GoSaimaa-yhteistyö) ja kuntajohtajat (Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu työvaliokunta). Työryhmät voivat toteuttaa erilaisia projekteja tai kampanjoita, joilla sitoutetaan toimintaan. Matkailustrategian toteutumista seurataan strategian toteutusaikana ja tarvittaessa tehdään uusia linjauksia ja painotuksia. Päivitykset tehdään strategian sähköiseen versioon. Seurannan välineinä on laadullisia ja määrällisiä mittareita, jotka liittyvät tavoitteisiin ja tehtäviin. Matkailustrategian seurannan mittarit: Visio: Saimaan alueen maakuntien hotelliyöpymiset, vuodepaikat, käyttöaste ja keskihinta sekä matkailun työpaikat ja yritysten liikevaihto verrattuna Lapin ja pääkaupunkiseudun sekä muun maan tilanteeseen

16 16 Media- ja someseurannan sekä kyselyn avulla kartoitetaan Saimaan alueen brändin rakentumista ja vision toteutumista Strategian toteuttamisen osa-alueet: Tax free -myynti ja rajanylitykset Hotelliyöpymiset (ulkomaiset tavoitealueittain Venäjä, Keski-Eurooppa ja Aasia sekä kotimaiset yöpyjät), vuodepaikat, viipymä (suomalaiset, kansainväliset sekä venäläiset matkailijat), käyttöasteet ja keskihinta sekä vuodenaikojen välisen vaihtelun seuranta tavoitteena positiivinen kehitys ja kasvu Matkailun työpaikat ja alan yritysten liikevaihto Aloittavat ja lopettavat yritykset (kokonaisuus sekä matkailu ja vähittäiskauppa) Matkailun vaikutukset muille kuin matkailualan yrityksille (laadullisena kyselynä yrityksille) Vuosittain seurataan kymmenen tapahtuman otoksen kävijämäärän kehitystä (vapaa-aikatyöryhmä valitsee) Tapahtumakalenterin käyttö (kirjatut tapahtumat ja kävijät tavoitteena selvä kasvu) Kauppakeskusten ja uusien teatterien kävijämäärät Asiakaskokemuksen keruu (kymmenen pikapalautetta keräävää aparaattia kiertää alueen yrityksissä ja kerää palautetta sekä vuosittain laadullinen kyselytutkimus riittävällä otoksella, jossa on mukana myös maakunnan omaa väkeä tavoitteena myönteisen palautteen määrän kasvu) Matkailutoimijoiden haastattelut vuosittain (hahmotetaan suuntaa, johon ollaan menossa sekä kokemusta tavoitteiden saavuttamisesta, esimerkiksi yhteistyö, saavutettavuus, kestävästä kehitys ja lähimatkailu) Media- ja someseuranta (mietittävä keinot) Osallistuminen matkailustrategian toteuttamiseen liittyviin tapaamisiin ja työryhmiin (tähän jatkuva kirjanpito heti strategian valmistuttua) Liikenneyhteyksien kehitys: liikennemäärät ja laadullinen arviointi saavutettavuudesta ja sisäisestä liikenteestä

17 17 Liitteet Liite 1. Toimijat ja kunkin tehtävät strategian toteuttamisessa Toimija Tehtävän kuvaus Matkailijoiden avoin, vieraanvarainen ja ystävällinen kohtaaminen sekä neuvonta, oman ympäristön siisteydestä huolehtiminen, lähimatkailu ja tapahtumiin osallistuminen sekä Eteläkarjalaiset eteenpäinmeno positiivisena karjalaisena Eteläkarjalaisten yritysten Matkailijoiden avoin ja vieraanvarainen kohtaaminen ja palveleminen sekä neuvonta ja henkilökunta naapuriyritysten tarjontaan perehtyminen ja siitä vinkkaaminen Liiketoiminta, tuotteistaminen, markkinointi ja yhteismarkkinointi, tapahtumien luominen, yritysten välinen yhteistyö ja oman yrityksen vieraavaraisen palveluilmapiirin rakentaminen, johon liittyy työntekijöille annettu mahdollisuus perehtyä naapuriyritysten tarjontaa ja vinkata Yrittäjät siitä eteenpäin yhteistyön hengessä Erilaisten tapahtumien järjestäminen, yhteistyö muiden tapahtumajärjestäjien kanssa, Tapahtumajärjestäjät tapahtumakalenterin aktiivinen käyttö Matkailuneuvonta naapurikuntiin ja -maakuntiin ulottaen, infrastruktuuri, toimintaedellytykset, lupa- ja valvonta-asiat, tapahtumien järjestäjä, tapahtumakalenterin ja tapahtumajärjestäjien sekä matkailustrategian toteutumisen aktiivinen tuki, Kunnat yhdyskuntateknisten töiden ajoittaminen huomioiden matkailun tilanne Imatran seudun kehitysyhtiö Oy, Wirma Lappeenranta Matkailun elinkeinokehittäminen, yritysten kansainvälistymisen, kasvun ja kehittämisen tuki Oy, Parikkala, Lemi, yrityslähtöisesti, kehittämishankkeet, alueiden välisen yhteistyön edistäminen sekä Savitaipale ja matkailustrategian toteutumisen aktiivinen tuki, työryhmän vastuutaho (GeoPark ja Kestävä Luumäki kehitys - Kehy?) Etelä-Karjalan liitto ELY-keskus Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä- Karjalan yrittäjät jäsenjärjestöineen, Imitsi ja Lakes GoSaimaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Pro Agria Oppilaitokset ja korkeakoulut Yrityspörssi, kiinteistösijoittajat, kaupunkien liiketilayhtiöt Visit Finland Finvera ja Tekes Maakuntien välinen yhteistyö, aluekehitys, maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmät, alueellinen edunvalvonta, rahoitus, maakuntamarkkinointi, matkailustrategian toteutumisen tuki ja seuranta, tapahtumakalenterin vastuutaho?, työryhmävastuu (kuntajohtajat) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaistehtävät sekä rahoitus ja yritysneuvonta Kehittäminen ja edunvalvonta sekä yritysten yhteistyön edistäminen ja matkailustrategian toteutumisessa tarvittavan ilmapiirin ylläpitäminen yrittäjien keskuudessa, työryhmävastuu (matkailu- ja ravitsemus - kauppakamari?) Alueellinen yhteismarkkinointi, Kasvua kansainvälisestä matkailusta -hankkeen toimenpiteet, kehittämishankkeen työryhmävastuu Retkireittien ja -kohteiden kehittäminen ja ylläpito, kohteisiin liittyvä neuvonta ja markkinointi, maakunnan asukkaiden osallistaminen retkeilykohteiden asianmukaiseen käyttöön ja siihen liittyvään neuvontaan matkailijoille Maaseudun yritysneuvonta ja maaseudun kehitys sekä maaseudun matkailun kehittäminen strategian mukaisesti Osaavan työvoiman koulutus yritysten tarpeet huomioiden, kehittämishankkeet, työryhmän vastuutaho (vapaa-aika HUMAK?) Toimitilat Kansallinen matkailun kehittäminen Rahoitus

18 18 Liite 2. Matkailustrategiaprosessi Matkailustrategian valmistelu käynnistettiin alkuvuodesta Strategian päivittäminen todettiin tarpeelliseksi ja siihen sitoutuivat Etelä-Karjalan liitto, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy. Huhtikuussa 2015 lähetettiin noin 120 matkailutoimijalle tai matkailun kehittämisen parissa työskentelevälle sähköpostilla matkailun tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä sekä strategisia linjauksia käsittelevä sähköinen kysely, johon saatiin 56 vastausta. Matkailutoimijoille suunnattu aloitusseminaari järjestettiin Holiday Club Saimaalla Lappeenrannan Rauhassa. Seminaarissa kuultiin teemaan liittyviä puheenvuoroja sekä ensimmäinen katsaus kyselyn tuloksiin ja mahdollisiin kehittämislinjauksiin. Niitä työstettiin työpajoissa ja linjattiin keskusteluissa. Paikalla oli 60 henkeä. Touko kesäkuussa 2015 toteutettiin 22 yrittäjähaastattelua, joiden kysymykset pohjautuivat kyselyn ja työpajojen antiin. Matkailustrategiaprosessia ohjasi ohjausryhmä, joka koontui kesän 2015 aikana kolme kertaa ja käsitteli hyvin keskustelevissa kokouksissaan strategian tavoitteita, sisältöä sekä matkailutoimijoiden sitouttamista sen toteuttamiseen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Kirsti Laine Matkaverkko Oy:stä ja jäseninä olivat: Hannu Saarinen, Imatran kylpylä Oy ja gosaimaa Pertti Timonen, Etelä-Karjalan Osuuskauppa Alina Kujansivu, Lappeenrannan kaupunki ja gosaimaa Janne Koskimies, Urheilu Koskimies Oy Liisa Marsio, Imitsi ry Asko Saikko, Askon ja Maijan Maatilamatkailumajoitus Eija Pajula, Savitaipale Taina Tolkki, Parikkala Virve Niiranen, Kulttuuripalvelu Kaiku Carita Liikanen, ProAgria Juha Sorjonen, Kehy Oy Antti Tuomaala, Wirma Lappeenranta Oy Anu Talka, Etelä-Karjalan liitto Strategiasuunnitelma esiteltiin maakunnan matkailutoimijoille Imatran Kylpylässä järjestetty työseminaarissa. Seminaarin aluksi kuultiin Suomen Shanghain pääkonsulaatin Suomi-promootiovirkailija Ding Man esitys, joka käsitteli ajankohtaisen kiinalaisten matkailun mahdollisuuksia Etelä-Karjalaan peilaten. Työseminaari jatkui strategian teemojen ja sisältöjen työstämiselle: jokainen ehti osallistua kolmen eri asiakohdan kehittämiseen. Syyskuun vaihteessa matkailustrategia lähetettiin kommentoitavaksi Etelä-Karjalan kuntiin, Etelä- Karjalan Kauppakamarille, Etelä-Karjalan yrittäjille, GoSaimaa Oy:lle, Lakes ry:lle, Imitsi ry:lle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, Saimaan ammattikorkeakoululle ja Humanistiselle ammattikorkeakoulun Imatran TKI-keskus Voimalle. Sitä esiteltiin eteläkarjalaisille kuntajohtajille Lappeenranta Imatra kaupunkiseudun työvaliokunnassa Kommentit on huomioitu lopullisessa strategiaversiossa.

Etelä-Karjalan matkailustrategia

Etelä-Karjalan matkailustrategia Etelä-Karjalan matkailustrategia 2015 2020 Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii Sisällys Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia? 3 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna 2015 4 Ponnistetaan vahvuuksilla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan MATKAILUSTRATEGIA

Etelä-Karjalan MATKAILUSTRATEGIA Etelä-Karjalan MATKAILUSTRATEGIA 2015 2020 Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii Sisällys Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia? 3 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna 2015 4 Ponnistetaan vahvuuksilla

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020)

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 1 Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016 (2020) Länsi-Uudenmaan matkailuyrittäjät Kunnat Novago Yrityskehitys Oy Länsi-Uudenmaan matkailustrategia 2013-2016

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.

MINNO-osaprojekti. Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10. MINNO-osaprojekti Matkailuinnovaatiot & Uudenmaan tulo- ja työllisyystutkimus Leena Grönroos & Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 15.10.2013 Matkailuinnovaatiot Tavoitteena Etelä-Suomen kolmen maakunnan

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012 Juha Sorjonen 5/2/2012 Tilanne - Tarve Toimenpiteet Matkailu on merkittävä kasvuala ja työllistäjä. Venäläisillä matkailijoilla on suuri merkitys. Merkittäviä

Lisätiedot

Päätös projektin "Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu", 301570 rahoittamisesta

Päätös projektin Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu, 301570 rahoittamisesta Maakuntahallitus 95 16.07.2015 Päätös projektin "Saimaan alueen digitaalinen ja verkostoitunut luontomatkailu", 301570 rahoittamisesta Maakuntahallitus 16.07.2015 95 Hankkeen julkinen nimi Saimaan alueen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot