Sisällys. Etelä-Karjalan matkailustrategia Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii. Lausuntoversio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Etelä-Karjalan matkailustrategia 2015 2020. Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii. Lausuntoversio 25.8.2015"

Transkriptio

1 1 Etelä-Karjalan matkailustrategia Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakii Lausuntoversio Sisällys Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia?... 2 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna Ponnistetaan vahvuuksilla eteenpäin... 5 Kohti vuotta Kenelle Etelä-Karjalaa markkinoidaan?... 7 Miten visio saavutetaan?... 8 Yhteistyöllä eteenpäin... 8 Välineet kuntoon... 8 Saavutettavuus läheltä ja kaukaa... 9 Kestävä kehitys turvaa tulevaisuuden Maakunnan matkailukohteet Rauhan Ukonniemen alue Lappeenrannan Linnoitus, satama ja Myllysaari Seuranta ja jatkotoimet Liitteet Liite 1. Toimijat ja kunkin tehtävät strategian toteuttamisessa Liite 2. Matkailustrategiaprosessi... 18

2 2 Miksi tarvitaan uusi matkailustrategia? Karjalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta. Istu vieras veikkone, haasta vieras veikkone, jää yöks vieras veikkone, todetaan lappeelaisessa sananlaskussa. Matkailu elää vieraanvaraisuudesta; mitä lämpimämmin otamme vieraat vastaan, sitä todennäköisemmin he tulevat uudelleen, vaikka olisivatkin maksavia vieraita. Etelä-Karjalan matkailun näkymiä linjattiin edellisen kerran strategiaksi kymmenen vuotta sitten. Vuosien matkailustrategiaa olivat tekemässä matkailutoimijat ja matkailun kehittäjät. Myös tätä strategiaa työstettäessä hyvä tekemisen meininki on koonnut joukot yhteisen asian pariin. Matkailustrategia määrittää yhteisen tavoitteen ja ohjaa tekemistä. Päättyvän strategiajakson aikana Etelä-Karjalaan saatiin merkittävä matkailukohde, Rauhan Ukonniemen alue, sekä kehitettiin muun muassa Imatran kosken ympäristöä ja Lappeenrannan Linnoituksen ja sataman aluetta. Markkinointiyhteistyö GoSaimaa-brändillä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Strategiakauden aikana matkailutoimiala on noussut maakunnan elinkeinopolitiikan keskiöön vakavasti otettavaksi elinkeinoksi. Etelä-Karjala on rajan ja vesistöjen maakunta, jossa on lähes kilometriä rantaviivaa. Maakunnasta löytyy yritteliäisyyttä ja rohkeutta tehdä uusia asioita sekä karjalaisuudesta lähtevää elämäniloa. Nostetaan nämä tekijät maakunnan matkailun kehittämistyön kärjiksi. Meidän pitää huolehtia maakunnan saavutettavuudesta ja laadukkaasta palvelutarjonnasta sekä muistaa karjalainen vieraanvaraisuus Hyvä vieras ei oo myöhäne milloikaa. Wall Street Journal listasi kesällä 2014 Saimaan maailman viiden vaikuttavimman järvikohteen joukkoon, joka on oma maailmansa ja kaunis ympäri vuoden. Saimaasta riittää koettavaa oli sitten kesä tai talvi, tyyni tai myrsky. Saimaa on Etelä-Karjalan matkailun sateenvarjo, jonka alle muu tarjonta asemoituu. Saimaa on meidän mahdollisuutemme ja erityisyytemme. Matkailustrategian ykköstavoitteita on saada koko maakunta ja kaikki sen asukkaat tekemään yhdessä töitä Saimaan tunnettuuden lisäämisen ja matkailijoiden viihtymisen eteen. Yhteen hiileen puhaltamalla onnistumme! Matti Viialainen maakuntajohtaja Etelä-Karjalan liitto Kirsti Laine puheenjohtaja Etelä-Karjalan matkailustrategian ohjausryhmä

3 3 Etelä-Karjala matkailumaakuntana vuonna 2015 Etelä-Karjala on osa Järvi-Suomea, joka on yksi Suomen neljästä matkailun suuralueesta 1. Maakuntaa leimaavat Saimaa ja Vuoksi sekä pienemmät järvet ja joet, kuten Kuolimo, Kivijärvi, Simpelenjärvi ja Karjalan Pyhäjärvi sekä Hiitolanjoki. Etelä-Karjala on kiinnostava matkailukohde järviluonnosta, kylpylöistä ja rauhallisesta lomailusta sekä hyvinvoinnista ja ostosmahdollisuuksista kiinnostuneille. Investoinnit kylpylöihin, golfkenttiin, jäähalleihin sekä liikuntamatkailuun ovat lisänneet tarjontaa, kuten tekevät myös Lappeenrannan ja Imatran uudet teatterit. Teatterien omat ohjelmat ja tilat tapahtumapaikkoina avaavat mahdollisuuksia muun muassa kokous- ja kongressimatkailulle. Etelä-Karjalaan saapuu sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita, joiden keskuudessa Lappeenrannalla ja Imatralla on perinteisesti ollut kesäkohteen leima. Vuonna 2014 yöpyjistä 47 prosenttia oli ulkomaisia ja heistä 84 prosenttia venäläisiä. Kotimaan matkailijoita oli yöpyjistä 53 prosenttia. Kotimaanmatkailu on viime vuosina kasvanut ja kasvu on jatkunut vuonna 2015: maakunnan kylpylät kiinnostavat suomalaisia. Kaikkiaan Etelä-Karjalassa oli vuonna 2014 rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpymistä. Sen lisäksi tulevat yöpymiset sukulaisten ja tuttavien luona sekä vapaa-ajanasunnoissa, joita maakunnassa on Maaseutukuntien väkiluku kasvaa merkittävästi kesäkuukausina 3. Etelä-Karjalan matkailua on viimeisen kymmenen vuoden ajan määrittänyt venäläisten ostosmatkailun kasvu ja sitä seurannut nopea suunnanvaihdos vuonna Kesän 2015 arvioiden mukaan aallonpohja on ehkä saavutettu rajanylitysten sekä tax free - ja invoice-kaupan väheneminen on tasaantumassa, mutta entiseen kasvuvauhtiin ei ole nopeaa paluuta. 1 Muut ovat Helsinki ja pääkaupunkiseutu, rannikko ja saaristo sekä Lappi. 2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit. ISSN= X. Helsinki: Tilastokeskus. Saantitapa: 3 Suosituimmissa mökkikunnissataipalsaarella ja Ruokolahdella vapaa-ajanasuntoja on selvästi vakituisesti asuttuja asuntoja enemmän ja Savitaipaleella on vapaa-ajanasukkaita on suhteessa vakituisiin asukkaisiin eniten maakunnassa.

4 4 Ostosmatkailun rinnalla Etelä-Karjalassa kasvoi venäläisten lomamatkailu, jossa viipymä oli ostosmatkailulle tyypillistä yhtä päivää pidempi. Suomi on venäläisten keskuudessa suosituin ulkomaanmatkakohde: sujuva saavutettavuus, luonto, palvelut ja turvallisuus kiinnostavat. 4 Etelä-Karjala on yöpyvien venäläismatkailijoiden keskuudessa pääkaupunkiseudun jälkeen selvästi suosituin kohde 5 ja venäläisten keskimääräinen viipymäaika maakunnassa on hieman kasvanut, mutta venäläismatkailijoiden suhteen on varauduttava nopeisiin muutoksiin. Etelä-Karjalan matkailutarjonnan on oltava kiinnostavaa niin kotimaanmatkailijoiden kuin Venäjältä ja muista maista tulevien matkailijoiden silmissä. Yöpymisten kokonaiskehityksessä kotimaan matkailu on merkittävässä roolissa. Euroopan Unionin alueelta sekä Skandinaviasta ja Aasiasta tulevien matkailijoiden määrä kasvoi vuonna Ruotsalaiset ja saksalaiset ovat matkustaneet Etelä-Karjalaan aiempaa enemmän, joskin kokonaisuudessa kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset ovat vähentyneet. Sen sijaan matkailijoiden keskimääräinen viipymisaika maakunnassa on viime vuosina pidentynyt. Kasvaneesta huonemäärästä huolimatta huoneiden käyttöasteet ovat olleet naapurimaakuntia parempia ja huoneiden keskihinta niitä korkeampi. 4 TAK Rajatutkimus Tilastokeskus, Liikenne ja matkailu.

5 5 Majoituksen ja ravitsemuksen työpaikkoja oli Etelä-Karjalassa vuonna Määrässä ei ollut muutosta edelliseen vuoteen, mutta viiden vuoden ajanjaksolla työpaikkojen määrä kasvoi noin 400. Matkailu työllistää myös matkailupalvelujen tuottajia sekä kaupan alan henkilökuntaa ja välillisiä työpaikkoja syntyy muun muassa kiinteistöhuoltoon, mainontaan ja markkinointiin, mediaan, kuljetukseen ja rakentamiseen. Majoitus- ja ravitsemusyritysten liikevaihto kehittyi maakunnassa positiivisesti 2010-luvun alussa, mutta se pieneni vuonna 2013 varsin paljon, kun kehitystä verrataan naapurimaakuntiin. Myös matkailun työpaikat vähenivät. Etelä-Karjalassa venäläismatkailun suhdanteet tuntuvat naapurimaakuntia enemmän. 7 Ponnistetaan vahvuuksilla eteenpäin Alla olevat visualisoidaan valokuvan päälle tai kuvaajaksi ja infograafi kertoo loput eli tekstiä ei ole Vahvuudet: Ihmiset Kulttuuriperintö ja historia Kylpylät Liikuntamatkailu Luonto: erityisesti Saimaa ja vesistöt Monipuolinen majoitustarjonta Ostosmahdollisuudet Retkeilymahdollisuudet Sijainti rajan tuntumassa Tapahtumat Venäjän Pietarin ja pääkaupunkiseudun läheisyys Heikkoudet: Epätietoisuus lentoyhteyksien jatkuvuudesta Kansallis- tai luonnonpuiston puute Kausivaihtelut Painottuminen liian yksipuolisesti venäläismarkkinaan Palvelutarjonnan ja paketoimisen puutteet Saimaan vaikea tavoitettavuus Tapahtumien päällekkäisyys Vaatimattomuus ja uskonpuute Yhteistyössä toimijoiden kesken kehittämistä Infograafiin seuraavat tiedot ja kuvaajat: Taustaksi numeroina näistä jotain: asukkaat, matkailijat, vapaa-ajanasunnot, vuodepaikat, venäläismatkailijoiden määrä, yöpymiset ja matkailutulo kokonaisuutena vuonna 2014 tai viimeisenä mahdollisena vuotena Rahan kulutus käyttökohteen mukaan Matkailutulo toimialoittain Matkailun työllisyysvaikutus Palkka- ja verotulot Matkan pääasiallinen tarkoitus 6 Tilastokeskuksen ylläpitämän Toimiala Onlinen tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2013, joten vertailua ei voi ulottaa vuosiin Tilastokeskus, Elinkeinorakenne ja työssäkäynti.

6 6 Tärkeimmät syyt käynnille Yöpymiset jaoteltuina ulkomaat ja kotimaat Kohti vuotta 2020 Kansallisen matkailun tuotekehityksen strategiset teemat vuoteen 2020 ovat hyvinvointi, kulttuuri, kesä ja talvituotteiden monipuolistaminen. Painopistealueet ovat suomalainen ja paikallinen ruoka, hiljaisuus sekä kulttuurin ja luonnon yhdistäminen. Matkailun tiekartan tavoite on tehdä Suomesta Pohjois-Euroopan ykkösmatkailukohde, jossa on puhdas luonto, hyvinvointia edistävät olosuhteet, omaperäinen kulttuuri ja toimiva infrastruktuuri. Toimenpiteitä ovat matkailukeskuksien ja yritysverkostojen vahvistaminen, kiinnostava tarjonta, vaikuttava markkinointi ja tuotteiden helppo ostaminen sekä kilpailukykyinen ympäristö. Matkailun odotetaan kasvavan viisi prosenttia vuodessa. 8 Kansalliset teemat, painopistealueet, vahvuudet ja toimenpiteet sopivat Etelä-Karjalaan. Maakunnan elinkeinostrategian kärkinä ovat ympäristö, kansainvälisyys ja teknologia, joihin matkailu liittyy vahvasti. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on vihreä hyvinvointi ja luonto-, hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurimatkailupalvelujen kehittäminen luontoarvot huomioiden sekä kokeilevaa kehittämistä hyödyntäen. Kuntien strategioissa matkailu on tärkeä kehittämiskohde: tavoitteena on sijainnin hyödyntäminen, matkailijamäärien ja palvelutarjonnan kasvattaminen sekä matkailuun liittyvän infrastruktuurin kehittäminen. Vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen nousee esille maaseutukunnissa. Maaseutualueilla matkailu on kasvava elinkeino ja se on yksi Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman painopisteistä, joita ovat myös vapa-ajan asuminen ja maaseudun infrastruktuuri eli tiestö sekä tietoliikenneyhteydet. Infrastruktuurin kehittäminen mahdollistaa kannattavan matkailuelinkeinon harjoittamisen maaseudulla. Euroopan maaseuturahaston osarahoittama maaseudun kehittämissuunnitelma antaa resursseja maaseudun matkailun ja matkailuyritysten kehittämiselle sekä maaseudun ja kaupungissa sijaitsevien matkailukohteiden yhteistyölle. 9 Etelä-Karjalan matkailutoimiala kehittyy olemassa olevassa tilanteessa, mutta valintoja tehden. Kehitystyötä tehdään jokaisessa maakunnan yrityksessä huomioimalla matkailijoiden hiljaiset ja ääneen lausutut viestit. Sama tekeminen koskettaa kaikkia eteläkarjalaisia: jokainen kanta-asukkaan ja matkailijan kohtaaminen on mahdollisuus, josta voi seurata uusi matka maakuntaamme. 8 Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen TEM raportteja 4/2014; Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. TEM raportteja 2/ Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rapportteja 8/2015.

7 7 Välittömät eteläkarjalaiset ja karjalaisuus ovat maakunnan vahvuuksia, joiden todentuminen edellyttää yhdessä tekemistä ja kaikkien osallistumista. Me voimme tehdä yhdessä Saimaan alueesta ja Etelä-Karjalasta sen osana Suomen kolmanneksi tärkeimmän matkailukohteen Helsingin ja Lapin rinnalle. Etelä-Karjalan matkailutoimijat näkevät kotimaakuntansa vuonna 2020 kiinnostavana matkailukohteena ulkomaisille ja kotimaisille matkailijoille. Saimaata hyödynnetään sekä matkailumarkkinoinnissa että matkailupalvelujen kehittämisessä ja tarjonnassa. Tarjolla on hyviä ja laadukkaita tuotteita ja palveluita, jotka houkuttelevat. Niiden toteuttamisessa ja tarjonnassa tehdään yhteistyötä. Asiakkaille tarjotaan hyvää ja mieliinpainuvaa asiakaspalvelua, joka kutsuu matkailijan toistamiseen maakuntaan ja Järvi-Suomeen. Yhteistyö ulotetaan naapurimaakuntiin ja koko Saimaan alueelle. Siihen liittyen tehdään Saimaan alueen yhteismarkkinointia sekä yhteistyötä matkailupalvelujen kehittämisessä ja paketoinnissa sekä matkailun tarpeet huomioivassa aluesuunnittelussa. Saimaan maakuntien tulee tehdä yhdessä töitä, jotta Saimaa ja sen matkailu saadaan kansallisen matkailunkehittämisen ja -markkinoinnin ykköskoriin Lapin ja pääkaupunkiseudun rinnalle. Matkailustrategian visio nojaa kansalliselle tavoitteelle ja Järvi-Suomen suuralueeseen, mutta rajaa sen Saimaan alueelle. Vuonna 2020 Saimaan alue on Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa. Kenelle Etelä-Karjalaa markkinoidaan? Suomen matkailumarkkinoinnin kohderyhmänä painotetaan moderneja humanisteja, joiden arvo- ja asennemaailmaan sopii Suomeen matkustaminen. He ovat nähneet paljon ja etsivät uusia elämyksiä ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. 10 Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia nostaa modernien humanistien rinnalle venäläisen vuotiaan keskiluokan sekä kotimaan matkailijat. 11 Suomen matkailumaakuvaa asemoidaan sanoilla luotettavuus, vastakohtaisuus, luovuus sekä päheys, englanniksi cool, joka tarkoittaa huippua ja hienoa, mutta sisältää viittauksen ilmastoomme 12. Etelä-Karjalan tarjonta on kohdallaan: rauhallisen luonnon vastakohtana ovat Imatran ja Lappeenrannan erinomaiset ostosmahdollisuudet sekä elinvoimainen talousmaakunta. Maakunta ottaa 10 Moderneja humanisteja on maailman matkailevasta väestöstä noin 15 prosenttia. Moderneja humanisteja kiinnostavat suomalainen luonto, kulttuuriperintö ja elämäntapa Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen TEM raportteja 4/ Temaattiset painopisteet ovat suomalainen elämäntapa, ruoka, design ja arkkitehtuuri sekä luovan talouden sektorit, kuten peliala, elokuva ja musiikki. Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille Matkailun edistämiskeskus Asemoinnin johtotähtinä ovat neljä C:tä eli credible, contrasts, creative ja cool. Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät, Katse vuoteen TEM raportteja 4/2014.

8 8 osana Saimaan aluetta kasvavan osuuden matkailijoista. Tavoitteena on saada kansainvälisiä matkailijoita maakunnan sijaintiedun vuoksi luonnollisesta suunnasta Venäjältä sekä Keski-Euroopasta ja Aasiasta, ympärivuotistaa kotimaan matkailua tapahtuma- ja palvelutarjontaa kehittämällä sekä pidentää venäläisten ostosmatkailijoiden viipymää. GoSaimaan markkinoinnin kohdealueet ovat pääkaupunkiseutu sekä Venäjä, erityisesti Pietari ja Moskova, että Keski-Eurooppa. Matkailijoita varten kehitetyt palvelut ja rakenteet ovat myös maakunnan asukkaiden käytettävissä. Ne lisäävät palvelutarjontaa ja asukkaiden hyvinvointia sekä maakunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa asuinpaikkana. Lähimatkailu sekä kokemusten ja elämysten etsiminen läheltä kotia on yksi kasvavista trendeistä. Se on kestävää kehitystä ja kulttuuriperinnön siirtoa, joka tuo asiakkaita maakunnan matkailutoimijoille. Miten visio saavutetaan? Yhteistyöllä eteenpäin Olennainen tekijä Etelä-Karjalan matkailun kehittämisessä on tahtotila. Kun yrittäjät, julkisyhteisöt ja asukkaat haluavat tehdä töitä toimialan eteen, asioita tapahtuu. Kun matkailu kehittyy, se tarjoaa suoraan tai välillisesti elannon yhä useammalle eteläkarjalaiselle sekä tuo elinvoimaa maakuntaan. Matkailutoimiala menestyy, kun matkailuyritykset sekä koko matkailua palveleva infrastruktuuri uudistuu yhteistyötä tehden. Yhteistyöllä saadaan tehokkuutta markkinointiin, myyntiin ja resurssien käyttöön sekä parannettua palvelujen laatua. Toisten palvelujen suosittelu pyritään saamaan vakiintuneeksi toimintatavaksi, mikä lisää isojen ja pienten matkailutoimijoiden yhteistä tekemistä sekä tarjontaa, kun osallistumisvolyymit lisääntyvät. Se edellyttää tutustumista muiden yritysten tarjontaan, mikä antaa pohjaa uusien palvelujen ja palvelupakettien ideoinnille, joka taas luo edellytyksiä matkailijan viipymän kasvattamiselle sekä tämän seuraavalle matkalle. Välineet kuntoon Etelä-Karjalan matkailun suurin ongelma on palvelujen ja tapahtumien myynti. Yhteisiä voimavaroja suunnataan myynnin kehittämiseen yhteistyössä kokeilevan kehittämisen ja nykyteknologian antamin keinoin. Erityinen haaste, mutta myös mahdollisuus on digitalisaatio niin myynnissä ja markkinoinnissa kuin asiakkaiden käyttäytymisen seurannassa ja ennakoinnissa.

9 9 Markkinointiyhteistyötä jatketaan GoSaimaan puitteissa sitä edelleen kehittäen yhdessä Etelä-Savon kanssa, jotta se palvelee tehokkaimmin erikokoisia yrityksiä. Myös kunnat tekevät markkinointia. Majoituksen rinnalle markkinoinnin kärjiksi voidaan nostaa matkailutuotteita ja muita sisältöjä. Yritysten oma markkinointi sekä maakuntamarkkinointi jatkuvat aluemarkkinoinnin rinnalla ja ovat osa kokonaisuutta. Tuotekehitys ja paketointi perustuvat yrittäjien ideoille ja yritysten tarjonnalle, mutta siinä hyödynnetään kehittämishankkeiden mahdollisuuksia. Yhdessä maakunnan sisällä sekä naapurimaakuntien kanssa rakennetut palvelupaketit ovat keino saada Saimaan alueelle lisää matkailijoita. Tapahtumat ovat tärkeä osa kokonaisuutta ja niiden suhteen maakunnassa on paljon ympärivuotista tarjontaa, mutta yhtä isoa ja kansallisesti tai kansainvälisesti tunnettua tapahtumaa ei ole eikä sitä lähdetä tietoisesti rakentamaan, mutta olemassa oleville tapahtumille annetaan mahdollisuus kehittyä luontaisen kasvun kautta suureksi tapahtumaksi. Niitä hyödynnetään matkailussa ja sen kehittämistyössä sekä markkinoinnissa. Tapahtumajärjestäjien yhteistyötä lisätään aloittamalla maakunnalliset tapaamiset. Olemassa olevien tapahtumien sekä uusien tapahtumien ajoittamiseen ja päällekkäisyyteen kiinnitetään huomiota hyödyntäen vuosikelloajattelua. Työkaluna ajoittamisessa käytetään maakunnallista tapahtumakalenteria, jota kehitetään, jotta sen käyttö lisääntyy. Tapahtumatarjonnan lisääminen esimerkiksi pääsiäiseen ja uuteen vuoteen palvelisi matkailua. Saavutettavuus läheltä ja kaukaa Etelä-Karjalaa koskevat liikenteen kehittämislinjaukset on tehty Kaakkois-Suomen liikennestrategiassa Liikennejärjestelmästrategia nostaa esille kansainvälisten yhteyksien sekä rajatoimintojen sujuvuuden tärkeyden, monille matkailuyrityksille tärkeän alemman tieverkon toimivuuden sekä työpaikkojen ja palvelukeskittymien saavutettavuuden parantamisen. 13 Saavutettavuuden turvaaminen eli sujuvien yhteyksien turvaaminen selkeä tavoite. Kansainväliset lento- ja rautatieyhteydet Lappeenrantaan ja Imatralle, riittävät kotimaan rautatieyhteydet sekä toimivat rajanylitykset ovat keskeisiä menestymisen edellytyksiä. Myös venesatamaverkoston ja -väylien sekä niiden palvelujen, kuten veneiden, kanoottien ja potkurien vuokraus, ja laivaliikenteen kehittäminen tukevat saavutettavuutta. Matkailijan on oltava helppo saapua Etelä-Karjala riippumatta matkasuunnasta tai kulkuvälineestä. 13 Kaakkois-Suomen liikennestrategia Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015.

10 10 Saavutettavuuteen liittyy vahvasti maakunnan sisäinen liikenne ja matkailijan pääsy Saimalle. Liikkuminen majoitusliikkeisiin ja matkailukohteiden välillä sekä luontokohteisiin on hankalaa, jos käytettävissä ei ole omaa tai vuokra-autoa tai venettä. Esimerkiksi Rauhan alue on julkisen liikenteen avulla heikosti saavutettavissa ja siitä kärsivät myös Rauhassa työskentelevät. Sujuvien liikenneketjujen aikaansaaminen lento- ja junayhteyksiltä matkailukohteisiin julkisen liikenteen, helpon autonvuokrauksen ja yrittäjien yhdessä järjestämien kyytien avulla on tarpeellista, jotta matkailu voi kasvaa. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2030 tavoitteeksi asetetaan joukkoliikenteen edellytysten parantaminen, käytön lisääminen sekä matkustajamäärien lisääminen. Tässä yhteydessä on huomioitava matkailijoiden sekä matkailun parissa työskentelevien tarpeet: sekä matkailijat että asukkaat hyötyvät maakunnan sisäisen liikenteen ja liikennejärjestelmien kehittämisestä. 14 Kestävä kehitys turvaa tulevaisuuden Aikaansa seuraava matkailuyritys ymmärtää vastuullisten toimintatapojen merkityksen elinkeinonsa ja ympäristönsä tulevaisuudelle. Kilpailukykyinen toiminta edellyttää kestävien valintojen näkymistä asiakkaalle, mutta erityisen tärkeää se on Etelä-Karjalan kaltaisille luonto- ja hyvinvointikohteina profiloituville matkailualueille. Matkailijoille tärkeimpiä kestävyyden osoituksia ovat vesi- ja energiatehokkuus, jätehuolto, paikallisten tuotteiden ja palveluiden käyttö, paikallinen työllistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen ja paikallisen väestön huomioiminen. Matkailutoimiala ja sen kehittäminen Etelä-Karjalassa perustuu kestävän kehityksen mukaiseen yhteistoimintaan. Matkailun kestävä kehitys perustuu kolmeen keskeiseen teemaan: 1) Liiketaloudellinen kestävyys Matkailuelinkeino rakentuu vahvalle ja liiketaloudellisesti kannattavalle ja suhdannevaihteluja kestävälle pohjalle. 2) Sosiaalinen kestävyys Matkailu tuo alueelle hyvinvointia, luo työ- ja opiskelupaikkoja ja edistää paikallisen väestön viihtyvyyttä, hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia. Matkailussa hyödynnetään maakunnan tuotteita, omaa osaamista ja joukkovoimaa. 3) Ympäristöllinen kestävyys Etelä-Karjalan ja Saimaan alueen matkailu rakentuu vahvasti ympäristön ja luonnon kestävän kehityksen mukaiseen hyödyntämiseen eivätkä matkailun investoinnit ja matkailijavirrat muodosta uhkaa toimintaympäristölle. Tähän liittyy esimerkiksi energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien suosiminen. 14 Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2030 päivitys Etelä-Karjalan liitto.

11 11 Kestävä kehitys tarkoittaa Etelä-Karjalan luonnon ja kulttuuriperinnön hyödyntämistä palveluissa ja elinympäristöjen suunnittelussa siten, että ihmisten maakunnan asukkaiden ja matkailijoiden hyvinvointi ja terveys kohentuvat. Palvelu- ja tapahtumatarjontaa kehitetään siten, että se nostaa esille aidot asiat, joita kansainväliset matkailijat etsivät. Etelä-Karjalan maakunnassa edistetään kestävän kehityksen mukaista matkailua suuntaamalla tarjontaa myös maakunnan asukkaille. Kestävä kehitys vaikuttaa koko yhdyskuntarakenteeseen ja on yksi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisista maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista. Se on huomioitu Etelä-Karjalan maakuntakaavassa sekä ympäristöministeriön vahvistusta odottavassa Etelä-Karjalan kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa. Matkailustrategian toteutusprosessin aikana voidaan tarkastella Saimaan alueen maakuntien matkailun kehittämistä kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta. Matkailijat eivät tunnista maakuntarajoja he tulevat Järvi-Suomeen ja Saimaalle. Kolmas infrastruktuuriin ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvä elementti ovat rakentaminen ja yhdyskuntatekniikkaan liittyvät toimenpiteet, jotka ajoittuvat Suomessa käytännön syistä usein kesäkauteen. Matkailutoimijat toivovat, että kunnat voisivat rakennus- ja kunnostustöitä ajoittaessaan mahdollisuuksien mukaan huomioida matkailun tarpeet ja sesongit, jotta ne eivät lisäisi matkailupalvelun tai tapahtuman saavutettavuuteen liittyviä ongelmia. Vieraanvaraisuus kannattaa Vieraanvaraisuus 15, asiakkaan sydämellinen huomioiminen, on hyvä perusta matkailuyrityksen kannattavalle liiketoiminnalle. Vieraanvaraisuuden määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Perinteisen ruuan ja yösijan tarjoamisen lisäksi siihen liittyvät asenne, tarinat ja toimivat rakenteet, jotka tekevät matkasta nauttimisen sujuvaksi ja helpoksi. Vieraanvaraisuus voidaan jakaa yksityiseen ja kaupalliseen vieraanvaraisuuteen. Jälkimmäisessä on mukana kaupallisen voiton tavoittelu, mutta myös yksityiseen vieraanvaraisuuteen kuuluva pyyteettömyys eli se ylimääräinen, joka tekee tilanteesta ylivertaisen asiakaskokemuksen. Vieraanvaraiset matkailukohteet ovat persoonallisia ja niissä on hyvä palvelu, mutta olennainen osa kokonaisuutta ovat laadukkaat palvelut ja tuotteet, osuva markkinointi ja helppo ostaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2020 Etelä-Karjalassa tarjotaan matkailijoille vieraanvaraisesti laadukkaita palveluja ja tuotteita. 15 Vieraanvaraisuutta matkailussa pohditaan myös Lapissa, esimerkiksi Nousiainen, Jatta, Vieraanvaraisuuden käsitteellisiä ja paikallisia ulottuvuuksia. Mistä on lappilainen vieraanvaraisuus tehty -selvityshankkeen raportti. MTI:n julkaisuja, Rovaniemi 2015 ja Ozor, Heini, Vieraanvaraisuuden toteutuminen monikulttuurisessa työympäristössä, Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailun koulutusohjelman opinnäytetyö 2010.

12 12 Vieraanvaraisuus on prosessi, johon kuuluvat innostuminen, ostaminen, saapuminen, viipyminen, lähteminen ja uuden ostopäätöksen tekeminen sekä asiakkaan huomioiminen prosessin eri vaiheissa. Vieraanvaraisuus on teko, jolla asiakas saadaan tuntemaan itsensä lämpimästi vastaanotetuksi ja johon osallistuvat matkailuyritysten ja muiden yritysten henkilökunta sekä maakunnan asukkaat. Matkailija kohdataan Etelä-Karjalassa hyväntuulisesti ja avoimesti. Samalla maakunnasta tulee sydämellisempi paikka myös meille vakituisille asukkaille. Eteläkarjalaista vieraanvaraisuutta kuvastavat välittömyys ja moderni karjalaisuus. Olemme ylpeitä kotimaakunnastamme ja sen tarjonnasta sekä haluamme menestyä yhdessä. Menemme positiivisina karjalaisina eteenpäin, mikä näkyy maakunnan ilmapiirissä ja elinvoimaisuudessa. Osana Suomi 100 -juhlavuotta toteutetaan Elinvoimainen Etelä-Karjala -kampanja, jossa maakunnan hyvät asiat nousevat esille. Vieraanvaraisuus ja erinomainen asiakaspalvelu luovat edellytykset matkailijoiden hyville kokemuksille. Asiakaskokemus on matkailijan henkilökohtainen näkemys Etelä-Karjalasta sekä sen tuotteista ja palveluista. Kokemus muodostuu kaikilla aisteilla tehdyistä havainnoista, kohtaamisista, mielikuvista ja elämyksistä ennen matkaa, matkan aikana ja myös matkan jälkeenkin. Vieraanvaraisuudella ja erinomaisella asiakaskokemuksella voidaan erottautua muista matkailualueista. Suusta suuhun markkinointi, sosiaalisen median rikas uutisvirta ja kokemuksien jakaminen on hyvin tehokas viestintä- ja markkinointikeino matkailutoimialalla. Hyvien asiakaskokemuksien luominen ja niiden hyödyntäminen alueen mielikuvan ja tunnettavuuden lisäämisessä on tehokas ja yhteinen avain maakunnan vetovoiman lisäämiseen. Loppukäyttäjän eli asiakkaan palvelukokemus ratkaisee, onnistummeko maakunnan matkailussa. Maakunnan matkailukohteet Saimaa leimaa Etelä-Karjalan matkailua ja markkinointia sekä rakentaa mielikuvaa Etelä-Karjalasta yhtenä Saimaan maakunnista. Saimaan tunnetuksi tekemisessä tarvitaan maakuntarajat sekä kuntien ja yritysten väliset rajat ylittävää yhteistyötä. Kun matkailija saadaan Saimaan alueelle, hänet pitää saada pysymään täällä mahdollisimman pitkään ja tekemään seuraava ostopäätös. GoSaimaan päätuotteet markkinoinnissa ovat kylpylät, golf, Saimaalla tapahtuu eli aktiviteetit sekä valitut tapahtumat. Saimaa on alueen matkailunähtävyyksistä tunnetuin, mutta se ei ole matkailijalle kovin helposti saavutettavissa. Sen vuoksi on tärkeää kehittää matkailijoiden mahdollisuuksia kokea Saimaa ja ostaa

13 13 Saimaaseen liittyviä palveluja. Saimaan, Vuoksen ja ainutlaatuisen Saimaan kanavan sekä maakunnan muita järvi- ja jokikohteita ja palveluja on kehitetty ja monipuolistettu, mutta työtä pitää jatkaa asiakkaita kuunnellen sekä helppoa ostamista ja sujuvaa saavuttamista tavoitellen. Saimaan saavutettavuuden helpottumiseen tähtää GeoPark-hanke, jossa selvitetään mahdollisuutta perustaa GeoPark Saimaa sekä tehdään Saimaan matkailun kehittämistyötä. GeoPark tarjoaa alustan Saimaan tuotteistamiselle, yhteistyön lisäämiselle, palvelupaketeille ja uusien markkinoiden haltuunottoon. Se muodostuu verkostosta, jossa on mukana kohteita ja palveluntarjoajia Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Kokonaisuuteen liittyy Sarviniemen retkeily- ja matkailukäyttö. Etelä-Karjalassa on asemansa vakiinnuttaneita vetovoimakohteita sekä niitä täydentäviä tai vielä potentiaalisia matkailukohteita. Vetovoimakohteet ovat houkuttelevat maakuntaan ja tarjoavat tekemistä meneillään olevalle vierailulle ja antavat kimmokkeen palata maakuntaan. Vetovoimakohteissa on tarjolla matkailijoita ja paikallisia kiinnostavia palveluja ja tapahtumia. Vetovoimakohteet ovat kartassa oranssilla ja muut kohteet on merkitty punaisella ja sinisellä tai punertavalla viivalla (karttaselvitys siirtyy karttaan lopullisessa versiossa). Kohteet toimivat maakunnan matkailutarjonnan runkoverkkona, jonka ympärille rakentuu muu tarjonta, kuten retkeily- ja pyöräilyreitistöt ja muut matkailu- ja majoituskohteet. Monipuolisten matkailukohdetarjonnan kehittämistä jatketaan ja luodaan edellytyksiä niissä toimivien yrittäjien yhteistyölle sekä tarjonnan paketoimiselle sekä kohteiden sujuvalle saavutettavuudelle. Tässä hyödynnetään tarinallistamista ja palvelumuotoilua sekä paketointia siten, että pienetkin kohteet voivat olla osa esimerkiksi teemallista tai alueellista kokonaisuutta. Tavoitteeksi asetetaan kiinnostavien kohteiden kokoaminen kartalle, joka on saatavilla sekä paperilla että GoSaimaa-sivustolla. Sen pohjalle voidaan rakentaa myös mobiiliopastuksia. Maakunnan luontokohteet lisätään Luontoon.fi-palveluun. Tietoja päivitetään säännöllisesti. - Karttaan lisätään Parikkalan patsaspuisto.

14 14 Vetovoimakohteiden tavoitteet: Rauhan Ukonniemen alue Ukonniemen alue kehittyy yhdeksi Suomen merkittävimmistä liikunta- ja huippu-urheilun harjoittelu- ja kilpailukeskuksista. Rauhan Ukonniemen alueen matkailupalveluja ja aluetta kehitetään sekä tiivistetään yhteistyötä alueella toimivien yritysten välillä. Majoituspaikkoja rakennetaan lisää. Rauhassa tavoitteena lähivuosina useita satoja vuodepaikkoja. Rauha ja Ukonniemi jatkavat luontevaa yhteen kasvua ja muodostavat yhteen ja muodostavat Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen urheilukaupungin. Yritysten yhteistyön lisääminen. Opastuksen ja viihtyvyyden parantaminen. Liikenneyhteyksien parantaminen. Rauhan ja Ukonniemen latureittien ja muun urheilureitistön yhteensovittaminen ja yhtenäistäminen. Ukonniemessä kehitetään liikunta- ja urheilumatkailun fasiliteetteja huomioiden tilaa vievän liikuntapaikkarakentamisen tarpeet. Ukonnimen majoitus- ja ravitsemustarjonnan rakentaminen jatkuu. Lammassaaren sataman palveluita ja varustusta nykyaikaistetaan Saimaan Geopark-satamaksi (opastuspisteineen) sekä matkustaja- ja vierasvenesatamaa kehitetään yhdeksi eteläisen Saimaan houkuttelevimmista veneilykohteista. Taimitarhalta vapautuvan alueen suunnittelu ja kehittäminen vapaa-ajan ja virkistyskäytön tarpeisiin hyödyntäen ideakilpailua. Imatran koski, Kruunupuisto, Valtionhotelli ja Vuoksi Imatran kaupunki perustaa Vuoksi-ohjausryhmän, joka koordinoi Vuoksen alueen matkailun, virkistyskäytön ja infran kehittämistä. Valtionhotellin alueen jatkokehittäminen huomioiden uudet matkailutuotteet ja -palvelut liittyen Imatrankosken keskustan aktiiviseen kehittämiseen. Kruununpuiston kansallismaiseman ylläpito tehdyn ylläpito- ja hoitosuunnitelman mukaisesti sekä toimintojen kehittäminen osana uusien luonto- ja kulttuurimatkailukonseptien kehittämistä. Vuoksen ranta-alueiden kehittäminen virkistys- ja matkailukäytön näkökulmasta huomioiden mm. Varpasaaren/Pässiniemen kehittämistoimet ja Vuoksen ja Saimaan geologiaan, luontoon ja kulttuuriin perustuvan tietokeskuksen suunnittelu ja toteuttaminen uusia innovatiivisia teknologioita hyödyntäen. Optiona kansainvälinen ulottuvuus Vuoksen kalastusmatkailun kehittämiseksi (Veden Vuoksi -hanke). Lappeenrannan Linnoitus, satama ja Myllysaari Lappeenrannan kaupunki toteuttaa kehittämissuunnitelmaa yhdessä yritysten kanssa. Linnoituksen toimintamalleja ja infrastruktuuria (muun muassa kesäteatterin käyttö, opasteet ja valaistus) kehitetään yhdessä yrittäjien kanssa tavoitteena Linnoituksen palvelujen monipuolistaminen ja toimivat yhteistyömallit. Lappeenrannan museot osallistuvat aktiivisesti Linnoituksen kehittämiseen ja uusien tuotteiden toteuttamiseen yhdessä Linnoituksen toimijoiden kanssa. Linnoituksen kulttuurimatkailun edistäminen ja siihen liittyvä tuotteistaminen. Hiekkalinnaa ja siihen liittyviä uusia matkailutuotteita kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa.

15 15 Seuranta ja jatkotoimet Etelä-Karjalan matkailustrategian toteuttamisessa tarvitaan maakunnan kaikkia asukkaita sekä matkailuyrityksiä ja muita matkailuun linkittyviä yrityksiä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää myös yhteistyötä naapurimaakuntien eli kaikkien Saimaan alueen maakuntien sekä matkailu- ja elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjien kesken. Matkailun kehittäminen on tarkoituksenmukaista asemoida konkreettisiin ja mitattaviin tavoitteisiin sekä tehtäviin asioihin. Tavoitteiden toteutumista seurataan matkailustrategian toteutus- ja seurantaprosessissa. Kunkin toimijan vastuut on tiivistetty liitteenä olevaan taulukkoon. Jokainen taho sitoutuu hoitamana oman tonttinsa sekä olemaan yhteistyöhaluinen ja -kykyinen. Yhdessä tekemällä onnistumme! Etelä-Karjalan liitto ottaa vastuun strategian seurannasta sekä kahden vuosittaisen, matkailutoimijoille tarkoitettujen tapaamisen järjestämisestä. Niissä verkostoidutaan, saadaan pohdittavaa sekä käydään keskusteluja ja tehdään tilannekatsaus, jonka perusteella strategiaan tehdään tarkistuksia ja täsmennyksiä. Tapaamiset voidaan toteuttaa myös yritystreffeinä, joissa yritykset esittelevät omaa tarjontaansa toisille yrityksille. Maakunnan asukkaiden osallistamista matkailutoimijoiksi ja -markkinoijiksi toteutetaan osana maakunnan markkinointihanketta yhdessä kuntien ja kaupunkien kanssa. Osana matkailustrategian toteutus- ja seurantaprosessia käynnistetään teemoittaisten työryhmien kokoontumiset tai hyödynnetään jo olemassa olevia kokoonpanoja. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja strategian toteuttamiseen sitoutumista sekä tutustumista toisten tekemiseen. Työryhmät muodostuvat esimerkiksi seuraavasti: vapaa-aika (tapahtumat, liikunta ja kulttuuri; sovitaan koolle kutsuva taho, voisiko olla HUMAK?), luonto (GeoPark Saimaa -hanke), kestävään kehitys (esimerkkinä toimivia yrityksiä sovitaan koolle kutsuva taho, voisiko olla Kehy?), majoitus- ja ravitsemus (kauppakamarin työryhmä), markkinointi (GoSaimaa-yhteistyö) ja kuntajohtajat (Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu työvaliokunta). Työryhmät voivat toteuttaa erilaisia projekteja tai kampanjoita, joilla sitoutetaan toimintaan. Matkailustrategian toteutumista seurataan strategian toteutusaikana ja tarvittaessa tehdään uusia linjauksia ja painotuksia. Päivitykset tehdään strategian sähköiseen versioon. Seurannan välineinä on laadullisia ja määrällisiä mittareita, jotka liittyvät tavoitteisiin ja tehtäviin. Matkailustrategian seurannan mittarit: Visio: Saimaan alueen maakuntien hotelliyöpymiset, vuodepaikat, käyttöaste ja keskihinta sekä matkailun työpaikat ja yritysten liikevaihto verrattuna Lapin ja pääkaupunkiseudun sekä muun maan tilanteeseen

16 16 Media- ja someseurannan sekä kyselyn avulla kartoitetaan Saimaan alueen brändin rakentumista ja vision toteutumista Strategian toteuttamisen osa-alueet: Tax free -myynti ja rajanylitykset Hotelliyöpymiset (ulkomaiset tavoitealueittain Venäjä, Keski-Eurooppa ja Aasia sekä kotimaiset yöpyjät), vuodepaikat, viipymä (suomalaiset, kansainväliset sekä venäläiset matkailijat), käyttöasteet ja keskihinta sekä vuodenaikojen välisen vaihtelun seuranta tavoitteena positiivinen kehitys ja kasvu Matkailun työpaikat ja alan yritysten liikevaihto Aloittavat ja lopettavat yritykset (kokonaisuus sekä matkailu ja vähittäiskauppa) Matkailun vaikutukset muille kuin matkailualan yrityksille (laadullisena kyselynä yrityksille) Vuosittain seurataan kymmenen tapahtuman otoksen kävijämäärän kehitystä (vapaa-aikatyöryhmä valitsee) Tapahtumakalenterin käyttö (kirjatut tapahtumat ja kävijät tavoitteena selvä kasvu) Kauppakeskusten ja uusien teatterien kävijämäärät Asiakaskokemuksen keruu (kymmenen pikapalautetta keräävää aparaattia kiertää alueen yrityksissä ja kerää palautetta sekä vuosittain laadullinen kyselytutkimus riittävällä otoksella, jossa on mukana myös maakunnan omaa väkeä tavoitteena myönteisen palautteen määrän kasvu) Matkailutoimijoiden haastattelut vuosittain (hahmotetaan suuntaa, johon ollaan menossa sekä kokemusta tavoitteiden saavuttamisesta, esimerkiksi yhteistyö, saavutettavuus, kestävästä kehitys ja lähimatkailu) Media- ja someseuranta (mietittävä keinot) Osallistuminen matkailustrategian toteuttamiseen liittyviin tapaamisiin ja työryhmiin (tähän jatkuva kirjanpito heti strategian valmistuttua) Liikenneyhteyksien kehitys: liikennemäärät ja laadullinen arviointi saavutettavuudesta ja sisäisestä liikenteestä

17 17 Liitteet Liite 1. Toimijat ja kunkin tehtävät strategian toteuttamisessa Toimija Tehtävän kuvaus Matkailijoiden avoin, vieraanvarainen ja ystävällinen kohtaaminen sekä neuvonta, oman ympäristön siisteydestä huolehtiminen, lähimatkailu ja tapahtumiin osallistuminen sekä Eteläkarjalaiset eteenpäinmeno positiivisena karjalaisena Eteläkarjalaisten yritysten Matkailijoiden avoin ja vieraanvarainen kohtaaminen ja palveleminen sekä neuvonta ja henkilökunta naapuriyritysten tarjontaan perehtyminen ja siitä vinkkaaminen Liiketoiminta, tuotteistaminen, markkinointi ja yhteismarkkinointi, tapahtumien luominen, yritysten välinen yhteistyö ja oman yrityksen vieraavaraisen palveluilmapiirin rakentaminen, johon liittyy työntekijöille annettu mahdollisuus perehtyä naapuriyritysten tarjontaa ja vinkata Yrittäjät siitä eteenpäin yhteistyön hengessä Erilaisten tapahtumien järjestäminen, yhteistyö muiden tapahtumajärjestäjien kanssa, Tapahtumajärjestäjät tapahtumakalenterin aktiivinen käyttö Matkailuneuvonta naapurikuntiin ja -maakuntiin ulottaen, infrastruktuuri, toimintaedellytykset, lupa- ja valvonta-asiat, tapahtumien järjestäjä, tapahtumakalenterin ja tapahtumajärjestäjien sekä matkailustrategian toteutumisen aktiivinen tuki, Kunnat yhdyskuntateknisten töiden ajoittaminen huomioiden matkailun tilanne Imatran seudun kehitysyhtiö Oy, Wirma Lappeenranta Matkailun elinkeinokehittäminen, yritysten kansainvälistymisen, kasvun ja kehittämisen tuki Oy, Parikkala, Lemi, yrityslähtöisesti, kehittämishankkeet, alueiden välisen yhteistyön edistäminen sekä Savitaipale ja matkailustrategian toteutumisen aktiivinen tuki, työryhmän vastuutaho (GeoPark ja Kestävä Luumäki kehitys - Kehy?) Etelä-Karjalan liitto ELY-keskus Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä- Karjalan yrittäjät jäsenjärjestöineen, Imitsi ja Lakes GoSaimaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Pro Agria Oppilaitokset ja korkeakoulut Yrityspörssi, kiinteistösijoittajat, kaupunkien liiketilayhtiöt Visit Finland Finvera ja Tekes Maakuntien välinen yhteistyö, aluekehitys, maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmät, alueellinen edunvalvonta, rahoitus, maakuntamarkkinointi, matkailustrategian toteutumisen tuki ja seuranta, tapahtumakalenterin vastuutaho?, työryhmävastuu (kuntajohtajat) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaistehtävät sekä rahoitus ja yritysneuvonta Kehittäminen ja edunvalvonta sekä yritysten yhteistyön edistäminen ja matkailustrategian toteutumisessa tarvittavan ilmapiirin ylläpitäminen yrittäjien keskuudessa, työryhmävastuu (matkailu- ja ravitsemus - kauppakamari?) Alueellinen yhteismarkkinointi, Kasvua kansainvälisestä matkailusta -hankkeen toimenpiteet, kehittämishankkeen työryhmävastuu Retkireittien ja -kohteiden kehittäminen ja ylläpito, kohteisiin liittyvä neuvonta ja markkinointi, maakunnan asukkaiden osallistaminen retkeilykohteiden asianmukaiseen käyttöön ja siihen liittyvään neuvontaan matkailijoille Maaseudun yritysneuvonta ja maaseudun kehitys sekä maaseudun matkailun kehittäminen strategian mukaisesti Osaavan työvoiman koulutus yritysten tarpeet huomioiden, kehittämishankkeet, työryhmän vastuutaho (vapaa-aika HUMAK?) Toimitilat Kansallinen matkailun kehittäminen Rahoitus

18 18 Liite 2. Matkailustrategiaprosessi Matkailustrategian valmistelu käynnistettiin alkuvuodesta Strategian päivittäminen todettiin tarpeelliseksi ja siihen sitoutuivat Etelä-Karjalan liitto, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy. Huhtikuussa 2015 lähetettiin noin 120 matkailutoimijalle tai matkailun kehittämisen parissa työskentelevälle sähköpostilla matkailun tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä sekä strategisia linjauksia käsittelevä sähköinen kysely, johon saatiin 56 vastausta. Matkailutoimijoille suunnattu aloitusseminaari järjestettiin Holiday Club Saimaalla Lappeenrannan Rauhassa. Seminaarissa kuultiin teemaan liittyviä puheenvuoroja sekä ensimmäinen katsaus kyselyn tuloksiin ja mahdollisiin kehittämislinjauksiin. Niitä työstettiin työpajoissa ja linjattiin keskusteluissa. Paikalla oli 60 henkeä. Touko kesäkuussa 2015 toteutettiin 22 yrittäjähaastattelua, joiden kysymykset pohjautuivat kyselyn ja työpajojen antiin. Matkailustrategiaprosessia ohjasi ohjausryhmä, joka koontui kesän 2015 aikana kolme kertaa ja käsitteli hyvin keskustelevissa kokouksissaan strategian tavoitteita, sisältöä sekä matkailutoimijoiden sitouttamista sen toteuttamiseen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Kirsti Laine Matkaverkko Oy:stä ja jäseninä olivat: Hannu Saarinen, Imatran kylpylä Oy ja gosaimaa Pertti Timonen, Etelä-Karjalan Osuuskauppa Alina Kujansivu, Lappeenrannan kaupunki ja gosaimaa Janne Koskimies, Urheilu Koskimies Oy Liisa Marsio, Imitsi ry Asko Saikko, Askon ja Maijan Maatilamatkailumajoitus Eija Pajula, Savitaipale Taina Tolkki, Parikkala Virve Niiranen, Kulttuuripalvelu Kaiku Carita Liikanen, ProAgria Juha Sorjonen, Kehy Oy Antti Tuomaala, Wirma Lappeenranta Oy Anu Talka, Etelä-Karjalan liitto Strategiasuunnitelma esiteltiin maakunnan matkailutoimijoille Imatran Kylpylässä järjestetty työseminaarissa. Seminaarin aluksi kuultiin Suomen Shanghain pääkonsulaatin Suomi-promootiovirkailija Ding Man esitys, joka käsitteli ajankohtaisen kiinalaisten matkailun mahdollisuuksia Etelä-Karjalaan peilaten. Työseminaari jatkui strategian teemojen ja sisältöjen työstämiselle: jokainen ehti osallistua kolmen eri asiakohdan kehittämiseen. Syyskuun vaihteessa matkailustrategia lähetettiin kommentoitavaksi Etelä-Karjalan kuntiin, Etelä- Karjalan Kauppakamarille, Etelä-Karjalan yrittäjille, GoSaimaa Oy:lle, Lakes ry:lle, Imitsi ry:lle, Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, Saimaan ammattikorkeakoululle ja Humanistiselle ammattikorkeakoulun Imatran TKI-keskus Voimalle. Sitä esiteltiin eteläkarjalaisille kuntajohtajille Lappeenranta Imatra kaupunkiseudun työvaliokunnassa Kommentit on huomioitu lopullisessa strategiaversiossa.

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk)

Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Voimaa Pirkanmaan matkailuun 2016 2017 (18 kk) Lähtökohta Suomen matkailustrategia, Visit Finlandin katto ohjelmat, Pirkanmaan elämystalouden strategia ja Pirkanmaan matkailuyritysten toiveet (kysely tehty

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous 23.9.2014 Päivi Holopainen, Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008-2012 2008 vuoden panos-tuotos -rakenne aikaisemmat historia-analyysit

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI

ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeessa on ollut tavoitteena luoda Etelä-Karjalasta ja Saimaan alueesta mielikuvaa maakuntana, jossa on hyvä elää,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot