Horst Trodler. Opas työpaikoille. Oppisopimuskoulutusta yli rajojen. Liikkuvuuden hallinta. ABB TCR, Saksa

Transkriptio

1 Horst Trodler Opas työpaikoille Oppisopimuskoulutusta yli rajojen Liikkuvuuden hallinta ABB TCR, Saksa 1

2 Sisällysluettelo Esipuhe 1. Vaihto-ohjelmien edut 2. Koulutushenkilöstön / työpaikkakouluttajien odotukset 3. Sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen Ystävyyskaupungit Kansalliset Leonardo-toimistot Eurooppalainen tietokanta Järjestöt Omat kontaktit ja ystävät 4. Kuinka valmistautua toimimaan ulkomaalaisen opiskelijan työpaikkakouluttajana? Tavoitteet Ulkomaanjaksolle osallistuvien opiskelijoiden tausta Rahoitus Kielitaito vastaanottavassa yrityksessä 5. Aikataulu 6. Osallistujien valitseminen 7. Käytännön järjestelyt ennen ulkomaanjaksoa Matkajärjestelyt Majoitus Paperisota Vakuutukset Tietoa elinkustannuksista 8. Kieli- ja kulttuurivalmennus Kieli Kulttuuri 9. Pedagoginen ja psykologinen ohjaaminen 10. Ulkomaanjakson aikana Kokeet Yhteyshenkilö vastaanottavassa / lähettäjäorganisaatiossa Mahdolliset ongelmat Vapaa-aika 11. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä 12. Ulkomaanjakson jälkeen 13. Hankkeen arviointi 14. Tarkistuslistat 2

3 Opassarjan esittely Nämä oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuutta tukemaan tarkoitetut oppaat on kirjoitettu osana Euroopan komission rahoittamaa Leonardo da Vinci pilottihankketta Pro Europass Oppisopimuskoulutusta yli rajojen ( ). Oppaiden tarkoituksena on antaa tukea oppisopimusopiskelijoiden ulkomaan työssä oppimisjaksojen järjestämisessä.. Muissa Euroopan maissa työskentelemällä saatu pätevyys on valttia sekä oppisopimusopiskelijoille että opiskelupaikkoja tarjoaville yrityksille. Oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen osallistuu monia toimijoita minkä vuoksi opaskirjat on suunnattu eri toimijaryhmille seuraavasti: Opas päätöksentekijöille Opas opiskelijoille Opas ammatillisille oppilaitoksille Opas työpaikoille Jokainen opas toimii itsenäisenä tuotteena, vaikka viittauksia sarjan muihin oppaisiin löytyykin.sarjanlähtökohtana on eurooppalaisten liikkuvuuden apuvälineiden käyttö laadun varmistamiseksi ja yhteistyön sujuvuuden edistämiseksi (Europassi -todistus, tutkintotodistuksen kansainvälinen liite ja Eurooppalainen CV). Oppaat palvelevat ohjeistuksena liikkuvuushankkeen eri vaiheita toteutettaessa. Ne eivät kata jokaista mahdollista tilannetta, joka saattaa tulla vastaan ulkomailla järjestettävää työssä oppimisjaksoa valmisteltaessa ja toteutettaessa. Oppaista on toivottavasti hyötyä kaikille, jotka ovat mukana järjestämässä korkeatasoisia oppisopimusvaihtoja tai muita aikuis- ja ammattikoulutuksen opintojaksoja toiseen maahan. Kirjoittajat: Monika Petermandl ja Angelika Ehrenhofer (University of Applied Sciences for Communication and Business Management, Itävalta), Gard Tekrø (International Service Centre of Oppland, Norja), Sisko Temmes (Amiedu, Suomi), Horst Trodler (ABB Training Centre Rhein-Neckar GmbH, Saksa), Sari Turunen-Zwinger (Helsingin kaupunki / Opetusvirasto / Oppisopimuskeskus, Suomi). Kirjoittajat kiittävät Pia Hegneriä, Cirius (Tanska), Susanna Saez-Garciaa, IFA (Itävalta), Gertrud Burtscheria (opiskelija, Vienna University of Economics and Business Administration), Arthur Schneebergeriä, Institute for Research on Qualification and Training of the Austrian Economy (Itävalta) ja kaikkia muita Pro Europass hankkeeseen osallistuneita heidän antamastaan tuesta ja rohkaisusta. 3

4 Esipuhe Tämän oppaan tavoitteena on auttaa yritysten työpaikkakouluttajia sekä ulkomaan työssä oppimisjaksoista vastaavia henkilöitä (joista käytetään jatkossa myös nimitystä koordinaattori) suunnittelemaan ja toteuttamaan onnistuneita ja molemminpuolisesti hyödyllisiä oppisopimusopiskelijoiden ulkomaan työssä oppimisjaksoja. Yrityksestä ja sen koosta riippuen kouluttaja ja koordinaattori saattavat olla yksi ja sama henkilö. Toivomme, että tätä opasta lukiessanne pystytte erottamaan koulutushenkilöstön tehtävät yleisellä tasolla koordinaattorin tehtävistä. Joissakin tapauksissa molemmat tehtävät voi suorittaa sama henkilö. Pääpaino on annettu oppisopimusopiskelijoiden (jatkossa myös: opiskelijoiden) lähettämiselle ja vastaanottamiselle, ja kouluttajavaihdot mainitaan niissä kohdissa, joissa ne nähdään erityisen merkittävinä. Oppaan tärkeimmistä kohdista annetaan lyhennelmä tarkistuslistan muodossa, mistä voi tarkastaa jo kunnossa olevat ja vielä hoidettavat asiat. Vaikka oppaassa viitataan usein Euroopan Unionin LEONARDO-ohjelmaan, useat mainituista asioista koskevat opiskelijoiden liikkuvuusohjelmia yleensä. Muistatathan: Mikä tahansa osuutesi ulkomaanjakson valmisteluissa ja läpiviemisessä onkin, voit olla varma, että lähes aina lopputulos ylittää odotukset ja lopuksi kaikki ovat hyötyneet ohjelmasta. 4

5 1. Vaihto-ohjelmien edut Tätä opasta varten on haastateltu Rhein-Neckarin alueen ABB:n oppisopimusopiskelijoita ja koulutushenkilöstöä eri liikkuvuushankkeiden aikana ja jälkeen. Kuitenkin myös muiden Rhein- Neckarin aluella oppisopimuskoulutusta järjestävien yritysten (Daimler-Chrysler, Roche, BASF, John Deere Lanz, SAP yms.) edustajat tapaavat säännöllisesti koulutusjärjestön puitteissa. Vaihtoohjelmat ovat säännöllisesti esityslistalla ja eri yritysten edustajien kommentit ovat yllättävän yhtenäisiä. Kaikki nämä yritykset järjestävät monia vaihto- ja liikkuvuushankkeita. Näin ollen on verrattain varmaa, että vaikka useat väittämät onkin kirjoitettu pääasiassa ABB:n kokemuksien pohjalta, ne ovat yhtä merkittäviä myös muille yrityksille. Onnistuneita ulkomaan työssä oppimisjaksoja ja vaihtohankkeita arvioitaessa kaikki haastatellut osanottajat huomasivat, että vaihdosta eivät hyötyneet vain vaihdossa olleet opiskelijat ja työpaikkakouluttajat, vaan myös kaikki suorasti tai epäsuorasti mukana olleet osapuolet: oppisopimusopiskelijat, koulutushenkilöstö, yrityksen sisäinen koulutusosasto sekä eri osastot, joissa koulutetaan oppisopimusopiskelijoita. Vaihdon vaikutukset etenevät samoin kuin väreet järven pinnalla. Kun veteen on heitetty kivi, renkaat laajenevat ja laajenevat. Kontaktit muihin opiskelijoihin ja työpaikkakouluttajiin eri osastoilla aiheuttaa moninkertaistumisreaktion, jota ei ehkä tultu ajatelleeksi vaihto-ohjelmaa aloitettaessa. Myös kotimaassa pysyvät opiskelijat tapaavat saapuvia opiskelijoita eri maista ja näin he oppivat enemmän heidän kotimaistaan. Se saattaa lisätä heidän kiinnostustaan ja toiveitaan saada samanlaisia kokemuksia kuin vaihtoon osallistuvalla opiskelijalla on ja ehkä mennä samaan maahan työskentelemään. Samoin koulutushenkilökunta kansainvälistyy. Useat keski-ikäiset saksalaiset, itävaltalaiset ja suomalaiset kouluttajat puhuvat vain huonosti tai eivät lainkaan vieraita kieliä. Ja kuitenkin liikkuvuusohjelmat toimivat tehokkaasti vain, jos vierailevat kouluttajat puhuvat hyvin englantia tai kohdemaan kieltä. Esimerkki: Täällä ABB:llä meillä ei ollut mitään vaikeuksia kahden ranskalaisen kouluttajan kanssa Lorrainesta Ranskasta. He puhuivat erinomaista saksaa. He kykenivät kommunikoimaan hyvin ja vaihtamaan ajatuksia ja näkemyksiä kaikkien kouluttajiemme kanssa, kun taas vuotta aikaisemmin vieraillut loistava suomalainen kouluttaja, joka puhui melko hyvää englantia, voi kommunikoida ainoastaan yhden saksalaisen englantia puhuvan kouluttaja kanssa ja muiden kanssa vain hänen tai tulkin välityksellä. Nämä ongelmat voidaan minimoida huomioimalla ne ennen virallisen vaihdon alkamista. Jos asiaa on ajateltu etukäteen, ratkaisu löytyy lähes aina. Kielipulmaan voi löytyä monia ratkaisuja: Onko organisaatiossanne opiskelijoita, jotka voisivat toimia tulkkeina? Kuinka perinpohjainen täytyy kielitaidon olla? Onko minulla pienintäkään mahdollisuutta oppia kieltä edes jonkin verran ennen varsinaista vaihtoa? Täytyykö minun palkata ulkopuolinen tulkki? Paljonko se maksaisi? Hyödyt työpaikkakouluttajalle 5

6 Työpaikkakouluttajana tulet aivan varmasti hyötymään liikkuvuushankkeesta ja saamaan etua ulkomaalaisten kollegojen tapaamisesta: Tietosi erilaisista työskentelymenetelmistä lisääntyy saat mahdollisuuden arvioida omia työskentely- ja opetustapojasi vertailemalla niitä kollegojesi kanssa Saat kollegoiltasi uutta ja erilaista - ehkäpä parempaa - opetusaineistoa Olet mukana elinikäisen oppimisen prosessissa huomaamattasi Saat tietoa eri maiden koulutusjärjestelmistä ja niiden eroavaisuuksista Kielitaitosi saattaa parantua Suhtaudut eri kulttuureihin avoimemmin. Usein meitä lähellä sijaitsevat kulttuurit voivat osoittautua hyvin erilaisiksi Ymmärrät ulkomaalaisten ongelmia paremmin. Voit saada uusia ystäviä Opit tunnistamaan hyviä käytäntöjä Yrityksen maine paranee ja sen seurauksena se saa parempia työnhakijoita Saat mahdollisuuden vaikuttaa suoraan omaan työhösi ja siten ehkä varjella paremmin omaa työpaikkaasi. Suuntaat katseesi pidemmälle ja alat kysellä itseltäsi, ovatko jotkut oman organisaatiosi järjestelmät parannettavissa. Tyytyväisyytesi työhösi lisääntyy, kun saat mahdollisuuden työskennellä ulkomaalaisten kollegojesi kanssa ja oppia heiltä Esimerkki: Työpaikkakouluttaja Morganite Ltd yrityksestä Swanseassa (Iso-Britanniassa) isännöi kahta suomalaista oppilasta syksyllä Morganite on aktiivisesti mukana pantografien parannus- ja kehitysohjelmassa. Kaksi suomalaista oppilasta suorittivat työtehtävän omien opintojensa ja kokemuksensa perusteella. Näin he tarkastelivat ongelmaa ulkopuolisina eikä kuten Morganitella oli totuttu tarkastelemaan. Työpaikkakouluttaja koki tämän erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä. Jos on tarvetta motivoida yrityksiä ja esimiehiä ottamaan osaa vastaaviin ohjelmiin, edellä mainitut kohdat tarjoavat ohjeistusta, jota voi käyttää keskusteluissa liikkuvuusohjelmien hyvistä ja huonoista puolista. Kokemustemme perusteella yritykset ja työpaikkakouluttajat ovat aina erittäin valmiita ottamaan ulkomaalaisia opiskelijoita työssä oppimisjaksolle. Näin he pääsevät itse mukaan aktiiviseen oppimisprosessiin työskennellessään ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa. Lisäksi he huomaavat omat mahdollisuutensa päästä mukaan tutustumaan ulkomaisiin yrityksiin työpaikkakouluttajille suunnatuissa vaihto-ohjelmissa.. 6

7 2. Koulutushenkilöstön / työpaikkakouluttajien odotukset Ulkomaan työssä oppimisjaksojen valmisteluihin ja/tai toteuttamiseen osallistuvat työpaikkakouluttajat toivovat, että heille tiedotettaisiin ajoissa vaihtohankkeesta - mistä yhteistyöorganisaatiosta on kyse ja mikä on kunkin hankkeen tarkoitus ja päämäärä. Tämä on erityisen tärkeää isossa yrityksessä, jossa koulutushenkilöstö on vastuussa useista työssä oppimisjaksoista myös oman organisaationsa sisällä. PK-yrityksissä koulutuksesta vastaava henkilö on luonnollisestikin mukana näissä toimissa alusta asti. Ottamalla työpaikkakouluttajat mukaan hankkeen alusta asti varmistetaan, että kouluttajat voivat antaa omia kehittämisehdotuksiaan ja että ohjelma on kaikkien osallistujien mielestä onnistunut. ABB:n järjestämien opiskelijoiden ja kouluttajien vaihtohankkeista saamien kokemusten perusteella koulutushenkilöstöltä kysyttiin heidän odotuksiaan ulkomaalaisen opiskelijan tai kouluttajan vastaanottamisessa ja ohjaamisessa. Keskusteluissa muiden vaihtohankkeita järjestävien yritysten kanssa kävi ilmi, että seuraavat kysymykset, toiveet, pelot ja odotukset olivat yleispäteviä. Koulutushenkilöstö odottaa saavansa tietoja mm. seuraavista tärkeistä asioista isännöidessään oppisopimusopiskelijoita: Kielitaito. Lähinnä teknisille osastoille Saksassa ja Itävallassa on erittäin tärkeää, että opiskelijat, jotka viettävät jonkin aikaa yrityksessä, puhuvat ja ymmärtävät isäntäyrityksen kieltä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että työpaikkakouluttajien oma kielitaito on usein heikko, tai koska työtehtävistä suoriutuminen tekee kielitaidosta välttämättömän. Käänny eurooppalaisen CV:n puoleen ( jossa viitataan näihin asioihin. Tietojenkäsittelytaidot koetaan erittäin tärkeiksi. Toimistotöihin liittyen tällä tarkoitetaan Microsoft Officen aktiivista tuntemista ja erityisesti Wordiä ja Exceliä Opiskelijan tulisi olla motivoitunut ja kiinnostunut työskentelystä vastaanottavassa yrityksessä. Työ saattaa luonnollisesti silloin tällöin sisältää tylsiäkin työtehtäviä kuten arkistointia tai kaupan lattian lakaisemista. Kouluttajat haluaisivat yleisiä tietoja hankkeesta, esim. mikä on yhteistyökumppani toisessa maassa ja mikä on hankkeen päämäärä? Jos vastaanottavassa maassa hankkeessa on mukana sekä oppilaitos että yritys, niin kuka on yhteyshenkilö kyseisessä oppilaitoksessa? Kuka on yhteyshenkilö lähettäjäorganisaatiossa keneen ottaa yhteyttä jos ongelmia ilmenee? Kuka vastaa opiskelijoiden mahdollisesta ohjelmasta heidän vapaa-ajallaan ja viikonloppuisin? Odotetaanko tai onko mahdollista, että työpaikkakouluttaja järjestää ohjelmaa vieraiden vapaa-aikaa varten? Millaista ja mihin tutkintoon tähtäävää koulutusta oppisopimusopiskelija suorittaa lähettäjämaassa? Hyvä tiedonlähde on tutkintotodistuksen liite (certificate supplement). Eri maiden tutkintotodistukset löytyvät internetistä kansallisilta kotisivuilta, joiden osoitteet on lueteltu liitteessä Mallilomakkeiden esittely. Millainen on lähettävän maan oppisopimuskoulutusjärjestelmä? Onko yhtäläisyyksiä? Täytyykö opiskelijoiden huolehtia paperisodasta (oleskelulupa, pankkitili, työlupa, verokortti yms.)? Minkälaista työtä opiskelija odottaa tekevänsä ulkomaan työssä oppimisjakson aikana? Mitä opiskelijan odotetaan osaavan ja tietävän jakson jälkeen? Pidetäänkö koe? Jakson sisällöstä sovitaan hyvissä ajoin ennen jakson alkua. Pro Europass-hankkeessa kehitetty malli löytyy liitteessä Sopimus ulkomaan työssä oppimisjaksosta. 7

8 Tarvitaanko muita todistuksia kuin Europassi? Onko opiskelija vakuutettu? 8

9 3. Sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen Laadukkaan ulkomaan työssä oppimisjakson valmistelussa ja toteuttamisessa yhteistyökumppanin sopivuudella on suuri merkitys. Sopivan yrityksen / oppilaitoksen etsimiseen on monia keinoja: Ystävyyskaupungit Useilla kaupungeilla on ystävyyskaupunkeja eri maissa. Tätä kautta voi löytyä sopivia yrityksiä tai oppilaitoksia. Etuna on, että monia yhteystietoja on jo olemassa ja pitkällisiä etsintöjä ei tarvita. Esteenä voi kuitenkin olla, että kaupungillanne ei ole ystävyyskaupunkia juuri haluamassanne kohdemaassa tai kiinnostavalla alueella. Kansalliset Leonardo-toimistot EU:n Leonardo da Vinci ohjelman toimistot ja keskukset eri maissa järjestävät liikkuvuuteen liittyviä konferensseja hankekokouksia. Niissä on mahdollisuus tutustua muihin liikkuvuushankkeisiin ja opiskelijoiden ulkomaanjaksoista kiinnostuneisiin organisaatioihin. Usein kansallisten Leonardo-toimistojen edustajat ottavat osaa näihin kokouksiin ja heistä on paljon apua. Leonardo da Vinci ohjelma kannustaa yrityksiä ja PK-yrityksiä hakemaan liikkuvuushankkeisiin. Eurooppalainen tietokanta Eurooppa-palvelimella on lisäksi Leonardo-ohjelman ylläpitämä ( tietokanta yhteistyötahojen hakuja varten. Tietokantaan kiinnostuneet osapuolet voivat kuvailla itseään ja toimintojaan sekä suunniteltuja hankkeitaan ja tutustua muiden esityksiin. Neuvomme tutustumaan tarkoin kiinnostavan yhteistyökumppanin toimintaan ja tavoitteisiin. Jos yhteistyökumppaneiden tavoitteet ja suunnitelmat esim. rahoituksen suhteen eivät ole yhtenevät, voi yhteistyöstä muodostua aikaa vievää, kallistakin ja silti tuloksetonta. Järjestöt Erilaiset kansainvälisiä kontakteja omaavat järjestöt kuten kauppakamarit, työnantajajärjestöt jne voivat olla hyviä ja hyödyllisiä välittäjiä. Myös yliopistoilta ja eri oppilaitoksilta voi saada hyviä neuvoja. Tapaamiset tutkintolautakuntien, PK-yritysten, kaupanomistajajärjestöjen yms. edustajien kanssa voi olla arvaamaton lähde löytää suoria ja epäsuoria kontakteja. Omat kontaktit ja ystävät Lopuksi mainittakoon, että henkilökohtaisia kontakteja ja ystävyyssuhteita ei kannata aliarvioida. Esimerkiksi ABB TCR:llä 1 on useita onnistuneita hankkeita, jotka perustuvat henkilökohtaisiin kontakteihin ja pitkiin ystävyyssuhteisiin. Jos henkilökohtaisten kontaktien avulla syntyneen yhteistyösuhteen toinen osapuoli syystä tai toisesta lopettaa toimintansa ko.organisaatiossa, osapuolet pyrkivät yleensä aktiivisesti löytämään ratkaisun jolla liikkuvuustoimintaa kuitenkin voidaan jatkaa. Näin vältetään tilanne, jossa esisopimuspyyntöön tuleekin vastaukseksi kirje, jossa sanotaan, että kyseinen henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Henkilökohtaiset kontaktit ja ystävyyssuhteet kaikkiaan saattavat jopa pelastaa hankkeen kriisin hetkellä. Ne mahdollistavat nopeat yhteydenotot ja avunpyynnöt yllättävissä tilanteissa. Ja kutsu lasilliselle tai erityistapauksessa illalliselle voi tehdä ihmeitä 1 ABB Training-Center Rhein-Neckar GmbH 9

10 4. Kuinka valmistautua toimimaan ulkomaalaisen opiskelijan työpaikkakouluttajana? Tavoitteet Tavallisesti ulkomaan työssä oppimisjaksojen tavoitteen määrittely on melko helppoa ja niistä tiedotetaan vastaanottavan organisaation työpaikkakouluttajia hyvissä ajoin ennen jakson alkua (erityisesti PK-yrityksissä). Isoissa organisaatioissa tiedonkulku voi olla hitaampaa. Usein lähestytään eri osastojen ja jopa tytäryhtiöiden kouluttajia tiedustellen pystyvätkö he huolehtimaan vastaanotettavasta oppisopimusopiskelijasta. Koulutus- tai henkilöstöosasto on voinut sopia opiskelijan vastaanottamisesta jo kuukausia ennen kuin sopiva työpaikkakouluttaja löytyy. Tällöin kyseisen työpaikkakouluttajan on varmistettava että hän saa kaiken tarvitsemansa tiedon. Lähettävän ja vastaanottavan yrityksen esimiesten ja vaihdon koordinaattoreiden asettamien tavoitteiden tulee olla erittäin selkeitä ja tarkkoja. Heidän on välitettävä tiedot hyvissä ajoin työpaikkakouluttajille, jotta he voivat valmistella opiskelijalle sopivia ja tavoitteita tukevia työtehtäviä. Kouluttajahan loppujen lopuksi on se henkilö, joka työskentelee opiskelijan kanssa. Jos työpaikkakouluttajana et ole tyytyväinen etukäteen saamaasi tietoon, kysy lisää. Pettymykset ja turhautuminen voidaan välttää vain, jos koulutushenkilöstö, jonka vastuulla on itse vaihdon järjestäminen, tietää varmasti harjoituksen päämäärät, ja mitä oppilaalta odotetaan. Ulkomaan työssä oppimisjaksojen tavoitteista ja sisällöstä tulee keskustella ennen kuin varsinainen vaihto alkaa. Sovitut asiat tulee sisällyttää kaikkien osapuolien allekirjoittamaan kirjalliseen sopimukseen (Katso liitteenä oleva Sopimus ulkomaan työssä oppimisjaksosta ). Jos vastaanottava organisaatio on suuri, täytyy sopimuksen allekirjoittaneen henkilön huolehtia riittävästä tiedottamisesta ja keskustelusta työpaikkakouluttajien kanssa. Näin vältetään mahdolliset pettymykset tai turhautumiset. Seuraavat kappaleet antavat käsittelevät teemoja, joita valmistelevissa keskusteluissa tulisi huomioida. 10

11 Ulkomaanjaksolle osallistuvien opiskelijoiden tausta Vaikeudet opiskelijoiden vaihto-ohjelmissa johtuvat usein siitä että vastaanottavalla taholla on puutteellista tietoa saapuvan opiskelijan koulutuksesta ja työkokemuksesta. Suuri haaste on myös ymmärtää erilaisia koulutusjärjestelmiä EU-jäsenmaissa. Valmisteluvaiheessa läpinäkyvyyttä parantaa eurooppalaisen CV:n ja tutkintotodistuksen liitteiden käyttö. Kansainväliseen käyttöön tarkoitetut tutkintotodistusten liitteet auttavat lähettävää ja vastaanottavaa organisaatiota ymmärtämään helpommin toisia koulutusjärjestelmiä ja opiskelijan suorittamaan koulutusta. Tämän lisäksi on tärkeää keskustella ja ymmärtää oppilaan taitojen ja kykyjen taso hänen aloittaessaan harjoittelun vastaanottavassa organisaatiossa. Esimerkiksi termi oppisopimusopiskelija (apprentice) voi viitata Suomessa hyvinkin erilaiseen opiskelijaan kuin Saksassa, koska Saksassa oppisopimuskoulutuksessa on eroja myös maan sisällä. Etelä-Saksassa oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta koulutuksesta voi vastata Berufsakademie. Tämä järjestelmä ei ole kovin hyvin tunnettu edes Pohjois-Saksassa saati sitten muissa EU-maissa Paitsi eri maissa, niin myös eri yrityksissä samoja termejä voidaan tulkita eri tavoin. Esimerkiksi Britanniassa trainee (harjoittelija) viittaa samansuuntaiseen kuin apprentice (oppisopimusopiskelija; saksaksi Lehrling). Mutta joissakin yrityksissä - kuten ABB:ssä - trainee programme (harjoitteluohjelma) on yrityksen sisäinen koulutusjakso äskettäin yliopistotutkinnon suorittaneille uusille työntekijöille, joita halutaan tukea heidän urakehityksessään myöhempiin johto- tai asiantuntijatehtäviin. Jos työskentelet yrityksessä joka osallistuu opiskelijoiden tai kouluttajien vaihto-ohjelmiin melko säännöllisesti, valmistaudu pitämään esitelmä maasi ja yrityksesi koulutusjärjestelmästä potentiaaliselle yhteistyöosapuolelle. Jos vaihto-ohjelmaan liittyy myös kouluttajien ulkomaan opintojaksoja, niin myös näihin osallistuvien henkilöiden taustoista tiedottaminen etukäteen on tärkeää. Vierailevan kouluttajan omalla koulutustaustalla ei tunnu olevan kovinkaan ratkaisevaa merkitystä, mutta oleellista on tietää, onko kyseessä työssä oppimista ohjaava työpaikkakouluttaja, yrityksen sisällä toimivan koulutuskeskuksen kouluttaja (tällaiset koulutuskeskukset ovat yleisiä esim. Saksassa) vai ammatillisen oppilaitoksen opettaja. Näiden asioiden pohtimiseen käytetty aika maksaa itsensä takaisin ja voi muodostua oleelliseksi tekijäksi kun mietitään miksi joku vaihto onnistui siinä kun toinen epäonnistui. Rahoitus Osallistuvien yritystenpäätöksentekijöiden on luonnollisesti syytä keskustella keskeisistä rahoituskysymyksistä aivan vaihto-ohjelman suunnittelun aluksi. Taloudellisten seuraamusten täytyy olla kaikille osapuolille alusta asti selvillä, ja se kulminoituu yksinkertaiseen kysymykseen: kuka maksaa mitäkin kuluja joita ulkomaan työssä oppimisjaksoista aiheutuu? Eri maissa on erilaisia menettelyjä. Useimmiten lähettävät organisaatiot (osittain myös lähtevät opiskelijat) maksavat matkakustannukset (myös paikalliset), majoituksen, mahdollisen erillisen opetuksen sekä kulttuuriohjelmat. 11

12 Saksassa ja Itävallassa on tavallista, että yritys maksaa opiskelijan palkan myös hänen ulkomailla ollessaan eivätkä näin ollen tarvitse minkäänlaista rahallista korvausta vastaanottavalta yritykseltä. Norjassa puolestaan lähettävät yritykset eivät usein maksa palkkaa ulkomaanjakson ajalta, mutta opiskelijoille on tarjolla ylimääräisiä valtionavustuksia ulkomaista opintojaksoa varten (edellytyksenä on että jakso kestää yli kolme kuukautta).. Tästä syystä on tärkeää keskustella ja sopia palkanmaksusta ja jakson kustannuksista heti suunnittelun alkaessa. Jos palkkaa maksetaan vastaanottavasta yrityksestä, on tarpeen tehdä erillinen määräaikainen työsopimus ulkomaan työssä oppimisjakson sopimuksen (ks. liite) lisäksi. Palkkakysymys ei ole oleellinen vain taloudelliselta kannalta, vaan myös palkalliseen työsuhteeseen liittyvien tapaturma- ja vastuuvakuutusten kannalta. Tämän vuoksi myös vakuutuskysymyksistä tulee keskustella ja sopia jo tässä vaiheessa. Toisaalta taloudelliset kysymykset voivat tulla esiin myös päivittäisessä ohjauksessa ja liittyä vastaanottavan organisaation sisäisiin toimintatapoihin. Koska nämä kysymykset koskettavat vielä enemmän työpaikkakouluttajaa, tulisi nämäkin asiat käydä yrityksessä läpi ennen kuin ulkomainen opiskelija saapuu. Tässä yhteydessä olisi suositeltavaa luoda kirjallinen ohjeistus. Ohjeistukseen tulisi sisältyä säännöt seuraavista asioista: Kilometrikorvaus / opiskelijan vieminen yrityskäynneille omalla autolla Opiskelijan vieminen ulos syömään / kahville / jäätelölle Sisäänpääsymaksut museoihin tms. Palkkio käytetystä vapaa-ajasta Kielitaito vastaanottavassa yrityksessä Kielitaitoon liittyvät kysymykset on myös syytä määritellä tarkasti jo valmistelujen alkuvaiheessa. Alla on lueteltu muutamia kysymyksiä, jotka vastaanottavan yrityksen työpaikkaohjaajien ja muun koulutushenkilökunnan tulee varmistaa vaihdon koordinaattorilta. Heidän täytyy varmistua siitä, että järjestelyt ovat realistisia ja heille sopivia. Mitä työpanostusta ja muuta opetusta minulta työpaikkakouluttajana odotetaan? Puhuuko opiskelija äidinkieltäni vai käytetäänkö englantia työkielenä? Puhunko tarpeeksi hyvää englantia (tai muita opiskelijan osaamia vieraita kieliä) ohjatakseni opiskelijaa? Jos opiskelija ei osaa kohdemaan kieltä, tuleeko siitä ongelma? Miksi? Miksi ei? Kuinka pääsemme mahdollisen kieliongelman yli? Muista kuitenkin, että tärkein tehtäväsi on toimia kouluttajana eikä kielitieteilijänä. Vaihdon koordinaattorit lähettävässä organisaatiossa ja yrityksessäsi ovat päävastuussa tiedonkulusta ja siitä että jakso toteutuu.. 12

13 5. Aikataulu Opiskelijavaihdon aikataulu riippuu monista yritys- ja henkilökohtaisista tekijöistä. Myös rahoitusmahdollisuudet ja erilaisten avustusten haku- ja toiminta-ajat voivat asettaa omat aikataulunsa. Koordinaattorien tehtävä on varmistaa kaikilta osapuolilta, että jaksot sopivat heidän aikatauluihnsa. On noloa huomata, että opiskelija on saapunut mutta valittu työpaikkakouluttaja onkin lomalla ja kenelläkään toisella ei ole aavistustakaan järjestelyistä Joskus saattaa käydä niin, että yrityksesi erityistoiveet ajan ja jakson keston suhteen eivät sovikaan yhteistyökumppanille. Kyseisen maan koulutusjärjestelmä saattaa asettaa rajoituksia. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa tietopuolisen opetuksen aikataulut sanelevat koko oppisopimuskoulutuksen aikataulutusta. Tietopuolinen koulutus saattaa olla järjestetty usean viikon mittaisina kursseina muutaman vuodessa. Tällöin vaihtojakso on suhteellisen helppoa järjestää työssä oppimisen jaksolla. Joissakin tapauksissa taas tietopuolista opetusta voi olla viikoittain koko lukuvuoden ajan, mikä voi hankaloittaa varsinkin pitkien ulkomaan työssä oppimisjaksojen järjestämistä. 6. Osallistujien valitseminen Ulkomaan työssä oppimisjaksolle osallistuvien opiskelijoiden valinnassa on varmasti eroja eri organisaatioiden välillä. Valintaprosessiin voi osallistua yritys, oppilaitos ja oppisopimuskeskus. ABB TCR:ssä ja useassa muussa organisaatiossa osallistuminen vaihtoihin nähdään myös etuoikeutena. Seuraavat osiot antavat työpaikkojen koulutushenkilöstölle joitakin ohjeita siitä, mitä perusteita on hyvä käyttää sopivien hakijoiden valinnassa. Tämä lista on helppo mukauttaa omiin erityistarpeisiinne. Kielitaito Opiskelijoiden kielitaitoa arvioidessa tulee ottaa huomioon minkälaisesta vaihdosta on kyse mikä ala, minkälaiset työtehtävät, kuinka pitkä ulkomaanjakso, yksin vai ryhmässä, mihin maahan jne. Ikä Tässä on kyse kypsyydestä, ja jotkut vastaanottavat organisaatiot saattavat olla tyytyväisempiä tiettyihin ikäryhmiin. Opiskelijoiden on myös hyvä tietää kohdemaan ikärajoituksista, esim. jotkut vapaa-ajanviettoon liittyvät asiat kuten esim. ravintoloihin pääsy tai autonvuokraus saattaa riippua iästä. Oppisopimusopiskelijat toisessa maassa eivät välttämättä ole automaattisesti saman ikäisiä kuin oppisopimusopiskelijat kotimaassasi. On hyvä huomioida onko kumppanimaan oppisopimuskoulutuksessa painopiste nuorten vai aikuisten ammatillisessa koulutuksessa. Millainen koulutus/ammattitaitotaso Lähettävän organisaation tulee olla tarkkaan selvillä siitä millaista koulutusta ja ammattitaidon tasoa ulkomaan työssä oppimispaikassa edellytetään. Näin vältytään epäsopivilta ulkomaanjaksoilta ja turhautumiselta. Vastaanottava ja lähettävä yritys 13

14 Sinun tulisi tarkistaa organisaation erityistarpeet sekä vaihto-ohjelman tavoitteet ja päämäärät. Henkilökohtaiset kyvyt Vaikka henkilökohtaisia kykyjä onkin vaikea mitata, valinnassa tulisi miettiä mitä sosiaalisia kykyjä opiskelijalta odotetaan jakson onnistumiseksi. Valmiudet Kykeneekö opiskelija suorittamaan hänelle annettavat työtehtävät? Jos opiskelija on nuori, onko tämä ensimmäinen kerta, kun hän on poissa kotoa ja saattaako ulkomailla olon kesto aiheuttaa ongelmia? Motivaatio Ei ole mitään mieltä lähettää ulkomaille oppilasta jolla ei ole omaa motivaatiota osallistua vaihtoon tai joka haluaa lähteä vain tiettyyn maahan ja kieltäytyy täysin ottamasta osaa jonkun muun maan kanssa järjestettyyn vaihto-ohjelmaan. Tietojenkäsittelytaidot Osapuolten tulee neuvotella lähetettävien ja vastaanotettavien oppilaiden tietokoneenkäyttövalmiudesta ja asetettava sille vähimmäistaso: Millainen osaamistaso osanottajilla tulee olla? Millä kiellellä? Voisiko työharjoittelun työt hoitaa myös ilman vaadittavia ATK-valmiuksia? Onko tarvetta ja aikaa opastaa osanottajille uusien ohjelmistojen käyttöä? Tämä on huomioitava erityisesti jos opiskelijan on tarkoitus työskennellä teknisellä osastolla ja käyttää CAD-ohjelmaa tai vastaavaa. Tässä yhteydessä on hyvä mainita eurooppalainen tietokoneen ajokortti ECDL (European Computer Driving Licence), joka koostuu eri osista. Kokeet ovat samat kaikissa Euroopan maissa. 14

15 7. Käytännön järjestelyt ennen ulkomaanjaksoa Matkajärjestelyt Maiden välisistä matkoista ja niiden kustannuksista vastaa yleensä aina lähettävä organisaatio. Hyvän yhteistyön merkeissä on luontevaa, että vastaanottava organisaatio tarjoaa kaiken tarvittavan avun halpojen ja parhaiden mahdollisten matkajärjestelyjen löytymiseksi. Erityistapauksissa saattaa olla suositeltavaa, että isäntäorganisaatio ostaa tarvittavat liput, jotka lähettäjäyritys korvaa myöhemmin. Jos mahdollista, tämän tulisi tapahtua mahdollisimman epävirallisesti. Vastaanottavan yrityksen oppisopimusoppilaille saattaisi olla mielenkiintoinen hanke valmistella ja päivittää tietopaketteja, jotka auttaisivat lähettävän yrityksen koordinaattorin ja kouluttajan valmisteluja. Jäljempänä olevassa kappaleessa Tietoa elinkustannuksista käsitellään lisää matkustamista kohdemaassa. Majoitus Majoituksesta on keskusteltava hyvin varhaisessa vaiheessa, sillä sopivan majoituksen löytäminen saattaa osoittautua hankalaksi jos aikaa on käytettävissä vähän. Ensin tulisi keskustella siitä, minkälaista majoitusta halutaan: majoitusta perheessä, retkeilymajassa, opiskelija-asuntolassa vai hotellissa. Tärkeää on arvioida elinkulujen kokonaiskustannuksia eli majoitusta ja ruokailuja jos opiskelijat ostavat ja laittavat itse ruokansa majoituspaikassaan. Worst case esimerkki eräästä vaihdosta kertoo kuinka eräs yritys oli sopinut lähettäjämaan organisaation kanssa isännöivänsä yhtä sen oppilasta LEONARDO-ohjelman välityksellä ja lupautunut järjestämään pojalle työharjoittelupaikan 8 viikoksi. Eräänä maanantaiaamuna samainen poika seisoi matkalaukkuineen yrityksen vastaanotossa ja sanoi: Tässä minä nyt olen. Yhtäkkiä yrityksessä ymmärrettiin, että heidän oli ollut tarkoitus järjestää pojalle majoituspaikka, matkat ja vapaa-ajan harrastuksia. Lähettävä organisaatio ei ollut kertaakaan keskustellut vastaanottavan yrityksen kanssa, eikä siis ole yllättävää, että kyseinen yritys on erittäin varuillaan vastaanottamaan uusia opiskelijoita. Paperisota Oleskelulupa EU/ETA-maissa oleskelulupa ei tavallisesti ole ongelma, jos LEONARDO-ohjelman osanottajat ovat EU/ETA-kansalaisia. Saksalaiset voivat mennä Suomeen ja Britanniaan ongelmitta ja toisinpäin. Jos ulkomaanjakso kestää yli kolme kuukautta, on opiskelijan haettava paikalliselta viranomaiselta oleskelulupaa jonka saa yleensä automaattisesti. Tilanne mutkistuu, jos vaihtoon osallistuvalla opiskelijalla on EU/ETA:n ulkopuolisen maan kansalaisuus. Tällaisessa tapauksessa sekä lähettävän että vastaanottavan organisaation vastuuhenkilöiden täytyy tutustua vallitseviin sääntöihin oleskeluluvan tarpeesta ja hakumuodollisuuksista. On myös tärkeää, että lähettävä organisaatio tiedottaa tilanteesta vastaanottavaan organisaatioon mahdollisimman hyvissä ajoin. 15

16 Viisumi Viisumi koskee samoin vain opiskelijoita, joilla on EU/ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansallisuus. Tässä tapauksessa oppilaan täytyy hakea viisumia isäntämaan konsulaatista lähettäjämaassa. Jos vaihdossa on mukana ei-eu/eta-kansalaisia, on se huomioitava myös esim. vapaa-ajan ohjelmassa: Jos isäntäorganisaationa toimii saksalainen yritys, joka sijaitsee lähellä Tšekinmaan rajaa ja ohjelmassa on vierailuja Prahaan tai muualle Tšekinmaahan, opiskelijan täytyy hakea viisumia jo lähettäjämaassa hyvissä ajoin ennen matkan alkua. Voi olla että oppilaan tulee hankkia tätä varten suosituksia tai hänen täytyy esittää kutsu vastaanottavalta yritykseltä. ABB TCR:ssä kohtaamme tämän ongelman usein kun oppilaallamme on esimerkiksi Serbian tai muun ei-eu/eta-maan passi. Vaikka he ovatkin asuneet Saksassa koko elämänsä ja kaikilla heidän perheenjäsenillään on työlupa, esim. Britannia vaati viisumin anomista tai epää sen, kuten saattaa myös käydä. Tällaisia tapauksia varten on hyvä että kaikki viitteet onnistuneisiin viisumihakemuksiin säilytetään ennakkotapauksina ja että ne mainitaan uudessa hakutilanteessa. Työlupa EU-kansalaisten, jotka oleskelevat maassa yli 3 kuukautta ja ansaitsevat kohdemaan yrityksen maksamaa palkkaa, tulee hakea paikalliselta viranomaiselta työlupaa, jonka useissa maissa saa oleskeluluvan yhteydessä. Työluvan hakeminen on rekisteröintimuodollisuus, mutta kohdekaupungin työluvan myöntäviltä viranomaisilta on hyvä tarkastaa etukäteen mitä kaikkia papereita hakemisessa tarvitaan. Vakuutukset Vierailevalla oppisopimusoppilaalla täytyy olla riittävä vakuutusturva: vastuuvakuutus sairausvakuutus tapaturmavakuutus Ennen vaihtoa kaikille osapuolille on oltava selvää, kuka on vastuussa mistäkin vakuutuksesta (työaikana / vapaa-aikana) ja ovatko jotkin vakutukset yhteydessä palkkaukseen. Eri maiden järjestelmissä on eroja joten tilanteet on tarkasteltava maakohtaisesti. Ennen lähtöä hankitun eurooppalaisen sairasvakuutuskortin avulla opiskelijat saavat kohdemaassa sairaanhoidollista apua samoilla ehdoilla kuin kohdemaan kansalaiset. Joissakin tapauksissa saattaa olla suositeltavaa ottaa ylimääräinen yksityinen vakuutus ulkomailla olon ajaksi, mutta vakuutuksenehdot tulee tarkistaa hyvissä ajoin. Ne vaihtelevat vakuutusyhtiöltä toiselle. Neuvomme molempia osapuolia neuvottelemaan kaikista vakuutuksista hyvissä ajoin ennen itse vaihtoa ja hankkimaan vakuutusyhtiöiltä ja vakuutusten vastuuhenkilöiltä organisaatioissa täsmälliset tiedot voimassa olevista vakuutuksista ulkomailla työ- ja vapaa-aikana. Koska vakuutuksia koskevat säännöt eroavat maasta ja organisaatiosta toiseen, ei yhtenäistä ohjetta voida tässä antaa. 16

17 Tietoa elinkustannuksista Valmisteluvaiheessa koordinaattori ja ehkä myös työpaikkakouluttaja joutuvat vääjäämättä kohtaamaan kysymyksen, kuinka paljon vaihto tulee maksamaan oppilaalle itselleen. Rahoituskysymykset jakautuvat useaan kategoriaan: Arkielämän tarpeet Matkakustannukset Vapaa-aika Sekalaiset Näissä asioissa lähettävä yritys on täysin riippuvainen vastaanottavalta yritykseltä saamistaan tiedoista, elleivät koordinaattori ja työpaikkakouluttaja matkusta isäntämaahan niin usein, että heillä on tarvittavat tiedot itsellään. Arkielämän tarpeet Arkielämän tarpeisiin kuuluu tietenkin ruoka. Oppilaan on hyvä tietää melko tarkasti, kuinka paljon hänen päivittäisruokaostoksensa tulevat maksamaan. Paras, vaikkakin aikaa vievä tapa on että vastaanottavan tahon koordinaattori kirjoittaa tyypillisen ostoslistan ruokakaupassa tai alehallissa käyntiä varten, niin että opiskelija voi tehdä hintavertailua. On hyvä ajatus vastaanottavan yrityksen kouluttaja tai muu vastaanottavan tahon koordinaattori vie opiskelijat pian saapumisen jälkeen tyypilliseen ruokakauppaan ja tutustuttaa heidät tavallisiin asettelutapoihin sekä kansallisiin/alueellisiin/paikallisiin tuotteisiin. Suomalainen kouluttaja kertoi kerran minulle, että saksalaiset opiskelijat menivät suomalaiseen ruokakauppaan ostamaan makkaraa ja kävelivät kaupasta ulos koiranruokaa kassissaan, sillä sen pakkaus näytti samalta kuin tuotteen saksalainen pakkaus On suositeltavaa antaa opiskelijoille myös karkea arvio sekä lankaliittymä- että kännykkäpuhelujenhinnoista. Maan sisäisiä puheluita varten opiskelijoiden kannattaa ostaa paikallinen sim-kortti. Matkakulut Opiskleijan on huomioitava matkat majoituspaikan ja työpaikan välillä sekä muu matkustelu vapaa-aikana kuluja arvioidessaan. Kulttuurimenoja ja vierailujakaan ei tulisi unohtaa. Useissa paikoissa tiedot siitä kuinka ja mistä ostaa oikea lippu, voivat olla niin monimutkaista, että aloittelijalle on lähes mahdotonta ostaa oikea lippu. Koordinaattorien täytyy auttaa oppilastaan ja varmistaa, että hän ymmärtää järjestelmän. Vapaa-aika On hyödyllistä, jos vastaanottavan tahon koordinaattori ja työpaikkakouluttaja pyytävät omia ja vastaanotettavia oppilaita tekemään luettelon kaikista ajankohtaisista paikoista ja aktiviteeteistä sekä hinnoista ja erityistarjouksista (esim. sisäänpääsymaksun maksettuasi kaikki on ilmaista, mutta vain torstaisin) jotka ovat heitä kiinnostaneet. Sitten voi vain pyytää uusia ryhmiä tarkastamaan ja päivittämään luettelon tiedot. 17

18 Opiskelijat pitävät yleensä tällaisista tehtävistä, ja näin voi olla varma, että tiedot ovat oikeita ja ajankohtaisia. Opiskelijat, jotka viettävät pidemmän aikaa samassa paikassa, haluavat usein osallistua urheilutoimintaan. Kuten muidenkin vapa-ajan aktiviteettien suhteen, on hyvä saada paikkansapitävää tietoa etukäteen. Esimerkki: ABB lähettää paljon oppilaitaan Swanseaan, Britanniaan, ja sen jälkeen, kun yksi oppilas mainitsi koordinaattorilleen, että hän olisi ottanut rullaluistimensa mukaan, jos olisi tiennyt, että kaupungissa on lähes kymmenen kilometriä pitkä rullaluistelulle sopiva kävelytie, koulutushenkilöstö tuo asian aina esiin valmisteluvaiheessa. Sekalaista On mahdotonta tietää etukäteen tarkasti mitä kaikkea opiskelijat tulevat kuluttamaan, mutta järjestäjien olisi kuitenkin aina hyvä kysyä opiskelijoilta, mitä he ostavat ja miksi, ja vähän ajan kuluttua he oppivat tietämään mitkä tuotteet ovat kiinnostavia. Tässäkin on varmasti alueellisia eroja. Kokemuksemme perusteella, oppilaat ostavat mielellään seuraavia tuotteita erityisesti, jos ne ovat halvempia kuin kotimaassa: Vaatteita, elektroniikkaa, kameroita ja matkamuistoja. Esimerkki: Kun oppilaat ABB:llä kysyvät minulta kuinka paljon rahaa he tarvitsevat, annan aina tarkasti kaikki yllä kuvailemani tiedot. Ja viimeinen toteamukseni on aina niin kutsumani minimi-maksimi esimerkki : Yksi oppilaani vietti Swanseassa kuusi viikkoa majoituksessa, jossa hänen täytyy laittaa itse ruoat, ja käytti koko aikana 200 (oman väittämänsä mukaan hänellä oli kaikesta huolimatta mahtavaa, ja hän kävi iltaisin ulkonakin), ja eräs toinen nuorimies oli neljä viikkoa samanlaisessa majoituksessa lähellä Manchesteriä, ja käytti 3000, mutta hän ostikin itselleen 12 ensiluokkaista pukua paikallisesta kutomosta, mikä olisi maksanut Saksassa noin Kieli- ja kulttuurivalmennus Kieli Lähettävien tahojen vastuulla on varmistaa, että oppilailla on vaadittava kielitaito pärjätäkseen isäntämaassa ja suorittaakseen kaavaillun ulkomaanjakson. Helpoin tilanne on mailla, joilla on sama kielitausta, jolloin ainoana hankaluutena on paikalliset murteet. Hankalin tilanne on kahdella maalla, joista kummankaan opiskelijat ja muut osallistujat eivät puhu samaa kieltä. Yleensä yhteinen kieli on tällöin englanti joskus myös ranska. Lähettävien oranisaatioiden tulisi kuitenkin olla valmis järjestämään oppitunteja opiskelijalle kotimaassa jo ennen vaihtoa sekä kohdemaassa jakson aikana työkielestä riippuen. Saattaa olla tarpeellista, että jaksolle matkustavat opiskelijat verestävät englannin taitojaan. Tämä täytyisi tietenkin tehdä jo ennen kuin he lähtevät, jotta he voivat kommunikoida jo saapuessaan. Kohdemaan kielen alkeiskurssi osoittaa arvostusta isäntämaan kulttuuria kohtaan, jos kurssin järjestäminen on mahdollista. On suositeltavaa myös neuvotella isäntäosapuolen kanssa mahdollisuudesta järjestää kulttuuri- ja kielikurssi kohdemaassa. Kyseeseen voisi tulla kokopäiväkurssi ensimmäisen viikon tai parin aikana tai iltatunteja työskentelyn ohessa. 18

19 Kulttuuri Kulttuurien välisiä eroja ei pidä vähätellä vaan sekä lähettävien että vastaanottavien tahojen on huomioitava nämä jo etukäteen. Jos yrittäisimme sisällyttää tähän kaiken mahdollisen tiedon kulttuurisista eroavaisuuksista Europpassa, tämä ei olisi enää opas opiskelijavaihtoja varten. Ehdotamme että tutustutte aiheesta kirjoitettuun kirjallisuuteen. Aiheesta on olemassa runsain mitoin kirjoja, ja kaikilla on omat ansionsa. Tässä muutama esimerkki: Richard Lewis: When Cultures Collide John Mole: Mind your Manners Molemmat kirjat ovat sekä valistavia että viihdyttävää luettavaa kaikille kouluttajille. Lisäksi kannattaa huomioida, että kulttuurien välisiin eroihin keskityviä kursseja järjestävät useat paikalliset ja kansalliset tahot. 9. Pedagoginen ja psykologinen ohjaaminen Työpaikkakouluttajat ovat avainasemassa edistämässä opiskelijan ammatillista kasvamista työssä oppimisen aikana. Valmentaminen ja ohjaaminen ovat vuoropuhelua, jotka edistävät opiskelijan itsensä arviointikykyä ja orientointia. Päätavoitteena on auttaa opiskelijaa ottamaan vastuun omasta oppimisestaan. Työpaikkakouluttajan tehtävät ja roolit vaihtelevat koko ulkomaisen työssä oppimisjakson ajan. Kouluttajan ja oppijan vuorovaikutus ja yhteistyö on kiinteintä ja tiheintä työssä oppimisjakson alkuaikoina. Jakson loppua kohti opiskelijan työ muuttuu itsenäisemmäksi, ja kouluttaja voi vetäytyä taustalle. Oppimisprosessi on aina yksilöllinen. Kouluttaja on kuitenkin viime kädessä aina vastuussa sekä asiakkaiden kanssa työskentelystä että opiskelijan koulutuksesta koko työssä oppimisjakson ajan. Kouluttajan tehtävänä on tarkkailla opiskelijaa jatkuvasti ja arvioida hänen kykyään työskennellä itsenäisesti. Opiskelijat voivat tarkkailla kouluttajan työtä ja persoonallisuutta eri näkökulmista. Eri kulttuuritaustojen ja erilaisten koulutusjärjestelmien takia on hyödyllistä tutustua opiskelijan kotimaan työskentelytapoihin ja koulutustaustaan. Onnistunut ohjaaminen ja koulutus vaativat kommunikoinnin molemminpuolisten tarpeiden tiedostamista ja ymmärtämistä arjen työssä. 19

20 Pedagogiset kriteerit I Esimerkiksi Saksassa koulutushenkilöstöllä, joka on mukana varsinaisessa koulutuksessa, täytyi ennen olla todistus (AEVO), joka valtuutti hänet virallisesti oppisopimusopiskelijoiden kouluttamiseen. Todistus annettiin Kauppakamarin (IHK) järjestämien kokeiden suorittamisen jälkeen, ja suositellut opintotunnit olivat: Yleiset perusteet Kurssien suunnittelu Opiskelijoiden valinta ja työllistäminen Työn ohessa kouluttaminen Oppimisprosessin tukeminen Ryhmänohjaus Kokeet ja kurssien päättäminen Yhteensä 12 h 16 h 14 h 32 h 18 h 16 h 12 h 120 h Vuosina Saksassa on koevaihe, jonka aikana koulutushenkilökunnalta ei vaadita tätä todistusta. Tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestämistä ja motivoida yrityksiä sitoutumaan koulutukseen. Siitä huolimatta, että tätä todistusta ei enää tarvita, koulutushenkilöstön tulisi kuitenkin olla kykenevä keskustelemaan seuraavista asioista yrityksen isännöimien opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisissa keskusteluissa koulutusjakson alussa: Mitkä ovat opiskelijan tavoiteet, toiveet ja pelot sekä aikomukset? Mitkä asiat kuuluvat opiskelijan velvollisuuksiin? Millaisia tehtäviä yritys voi tarjota? Kuka toimii työpaikkakouluttajana? Mitkä ovat tämän kouluttajan velvollisuudet vierailun aikana? Mitkä ovat kansainvälisen toiminnan koordinaattorin velvollisuudet vierailun aikana? Annetaanko opiskelijalle erityinen hanke hoidettavaksi? Mitkä ovat hankkeen arvioidut tulokset? Millaista kirjallista dokumentointia opiskelijalta odotetaan? (esimerkiksi Pro Europass hankkeen malli Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta ) Kuka on vastuussa Europassin täydentämistä? 20