Joensuun Digitointikeskus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuun Digitointikeskus 2010"

Transkriptio

1 Joensuun Digitointikeskus 2010 Yhteenveto Joensuun digitointikeskuksen toiminnasta toimintavuonna 2010 Toiminnallinen vuosiraportti

2 2 1 SISÄLTÖ 1 Sisältö Johdanto Digitoinnin merkitys Organisaatio Rahoitus Toiminta vuonna Henkilöstö Henkilöstön tehtävät Rekrytoinnit Henkilöstön kehittäminen Kehittämistoiminta Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Osaamisen kerääminen Asiantuntijoiden koulutus Digitointimenetelmien kehittäminen Toiminta-infrastruktuuri Toimitilat Laitteet ja hankinnat Tietojärjestelmä Sopimukset Toiminnan ohjaus Viestintä Ohjausryhmän arvio digitointikeskuksen toiminnasta Liitteet...12

3 3 2 JOHDANTO Joensuun digitointikeskus on Itä-Suomen yliopiston (ISY) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon (LTKM) yhteinen, tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottava yksikkö. Sen toiminta käynnistyi elokuussa Digitointikeskuksen toiminta-ajatus on edistää ja koordinoida Suomen luonnontieteellisten kokoelmien digitointia ja digitaalisen aineiston saatavuutta sekä tarjota tähän liittyviä palveluita. Käynnistysvaiheen ( ) tavoitteena on digitointiosaamisen kehittäminen, asiantuntijoiden koulutus ja digitointi-infrastruktuurin rakentaminen. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa yksikön asema luonnontieteellisten museoiden sekä ympäristötieteiden välttämättömänä tutkimusinfrastruktuurina ja sitä kautta varmistaa pysyväluontoinen perusrahoitus. 2.1 DIGITOINNIN MERKITYS Digitaaliseen tietoon perustuva yhteiskuntakehitys on maailmanlaajuinen suuntaus, joka koskee myös luonnonhistoriallisia museoita ja tieteellistä tutkimustyötä. Vasta noin kymmenen vuoden ajan on ymmärretty, että myös 250 vuoden aikana kertynyt luonnonhistoriallinen aineisto on saatettava digitaaliseen muotoon. Vuoden 2009 lopussa valmistui Suomen luonnontieteellisten museoiden yhteinen digitointistrategia, missä todetaan digitoinnin olevan niiden osalta vähintään 750 henkilötyövuoden urakka. Tästä työstä vasta noin 10 % on tehty. Tavoitteeksi asetettiin, että kaikki tärkeät kokoelmat olisi digitoitu 25 vuodessa ja seuraavan viiden vuoden aikana olisi rakennettu se tutkimusinfrastruktuuri ja prosessit, mitä tehtävään tarvitaan. Urakasta selviytyminen edellyttää voimavarojen yhdistämistä ja laajan yhteistyön organisoimista. Kulttuurihistoriallisen aineiston digitointi on toiminut tällä periaatteella jo pitkään, ja Kansallinen Digitaalinen Kirjasto tarjoaa oivan yhteistyöverkoston, jonka toimintaan myös luonnonhistorialliset museot ovat tulleet mukaan. Kansainvälisellä tasolla Global Biodiversity Information Facility (GBIF) tarjoaa toisen yhteistyöverkoston - onhan digitoinnin haaste sama koko maailmassa. Euroopan Unionissa digitointi katsotaan kansallisen tason velvoitteeksi, mutta sielläkin tiedot kootaan yhteen, mm. Europeana.eu -portaaliin, mihin työhön eurooppalaiset GBIF-solmut ovat nyt ryhtyneet pian alkavassa OpenUp! -hankeessa. Kokoelmien digitointiin liittyy läheisesti tutkimuksen tietoaineistojen arkistopalveluiden, pitkäaikaissäilytyksen sekä mahdollisimman avoimen saatavuuden järjestäminen. Nämä asiat ovat luonnon- ja ympäristötieteiden osalta maassamme suureksi osaksi vielä järjestämättä. Joensuun digitointikeskuksen perustaminen on valmistautumista edellä mainittuun työhön. On nähty, että tarvitaan työhön erikoistunut yksikkö, palvelulaitos, osaamiskeskus ja osaamisverkoston ydin, joka palvelee koko maata ja tavoittelee myös kansainvälisesti merkittävää asemaa. Digitointikeskuksen toiminnan käynnistymistä vuonna 2010 edelsi noin kolme vuotta kestänyt valmistelutyö. Toiminnan käynnistymiseen juuri Joensuussa vaikutti Joensuun tarjoama, ainutlaatuinen yhdistelmä osaamista, innostuneisuutta ja voimavaroja, joilla seuraavassa kuvattu toiminta on pääsyt alkamaan.

4 4 2.2 ORGANISAATIO Digitointikeskus perustettiin LTKM:n uudessa työjärjestyksessä syyskuussa Sen mukaan laitoksella on tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottava digitointikeskus yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Itä-Suomen yliopistossa digitointikeskus on käynnistysvaiheessa hankesalkku, joka koostuu useista projekteista. Hanketoiminnan ytimenä on kaksi Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan hallinnoimaa rakennerahastohanketta: Luonnontieteellisten kokoelmien digitointiosaamisen kehittämishanke (ESR, ajalla ) Digitointi-infrastruktuurin ja osaamisen kehittämishanke (EAKR, ajalla ) Hankkeet ovat yhteishankkeita, joiden toteuttamiseen osallistuvat ISY:n ja LTKM:n lisäksi Joensuun kaupunki sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy. ISY:ssa hankkeiden vastuullisena johtajana toimii dekaani Timo Jääskeläinen. 2.3 RAHOITUS Digitointikeskuksen toiminta on toimintavuonna ollut kokonaan hankerahoitteista. Päärahoittajina toimivat Euroopan Sosiaalirahasto, rahoittavana viranomaisena Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä Euroopan Aluekehitysrahasto, rahoittavana viranomaisena Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Muita rahoittajia ovat Joensuun kaupunki, LTKM sekä Joensuun yliopiston tukisäätiö. Digitointikeskuksen toiminnalle vuonna 2010 varattu rahoitus oli yhteensä Rahoituksen jakautuminen rahoittajittain on esitetty kuvassa 1. Joensuun yliopiston tukisäätiö LTKM Joensuun kaupunki EAKR ESR Kuva 1: Digitointikeskuksen toimintaan vuodelle 2010 varatut rahoitusosuudet (%)

5 5 3 TOIMINTA VUONNA HENKILÖSTÖ Vuoden 2010 lopussa digitointikeskuksessa työskenteli viisi työntekijää, jotka kuuluvat Itä- Suomen yliopiston henkilökuntaan. Henkilötyökuukausia tehtiin vuoden aikana 17. Varsinaisen henkilöstön lisäksi hankkeen toimintaan osallistui yhden kuukauden työpanoksella yksi työelämävalmennettava. Vuonna 2010 taloushallinnon sihteeripalveluja saatiin Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta HENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT Digitointikeskuksen henkilöstö vastaa digitointikeskuksessa toteutettavien hankkeiden toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista. Työtehtävien jakautuminen hankehenkilöstön sisällä on esitetty tarkemmin toimenkuvauksissa (liite 1) REKRYTOINNIT Digitointikeskuksen henkilöstö valittiin kahdessa vaiheessa. Hankerahoituksen varmistuttua haettiin hankkeille projektipäällikköä ja kahta suunnittelijaa vastaamaan digitointikeskuksen toiminnan käynnistämisestä. Hakukuulutus julkaistiin kesäkuussa ja henkilövalinnat suoritettiin heinäkuun aikana. Suunnittelijat FT Susanne Heiska ja FT Juha Lehtonen aloittivat työnsä kokoaikaisina ja projektipäällikkö dos. Hannu Saarenmaa aloitti (osa-aikaisena vuoden loppuun asti). Toiminnan käynnistyttyä hankkeeseen haettiin kahta kouluttajaa vastaamaan hankkeessa toteutettavien koulutusten suunnittelusta ja järjestelyistä. Hakukuulutus julkaistiin syyskuussa ja henkilövalinnat tehtiin lokakuun alussa. Kouluttajina aloittivat työnsä dos. Riitta Tegelberg ja FM Mika Pajari HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Digitointikeskuksen henkilöstö on osallistunut syksyn 2010 aikana alla lueteltuihin hanketoimijoille tai digitoinnin osaajille suunnattuihin koulutus- ja yhteistyötapahtumiin sekä seminaareihin. Yhteensä henkilökoulutuspäiviä kertyi toimintavuoden aikana 17. K OULUTUS- JA YHTEISTYÖPÄIVÄT: Hyvät käytännöt työpaja Joensuussa järjesti Itä-Suomen rakennerahastorahoittajaviranomaiset Rakennerahastopäivät Kajaanissa, järjesti Itä-Suomen rakennerahastorahoittajaviranomaiset Sadonkorjuu studio Helsingissä, järjesti rakennerahastorahoittajaviranomaiset, OKM Hankintakoulutus Kuopiossa, järjesti Itä-Suomen rakennerahastorahoittajaviranomaiset S EMINAARIT: With Quality in Mind seminaari , järjestivät Kansalliskirjasto, Mikkelin digitointi- ja konservointilaitos

6 6 Metsätieteen päivät , järjesti Suomen metsätieteen seura KDK-seminaari, Helsingissä, Järjesti Kansallinen Digitaalinen Kirjasto Digitointiseminaari Helsingissä, järjesti LTKM Henkilöstöä on kannustettu ottamaan osaa yliopiston henkilöstölle suunnattuihin liikunta- ja virkistystapahtumiin. Virkistystoimintaan käytettyjä henkilöpäiviä kertyi toimintavuoden aikana kaksi. V IRKISTYSTOIMINTA: Yhteinen virkistyspäivä InFotonics Center Joensuun kanssa Kontiolahdella KEHITTÄMISTOIMINTA KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ LTKM:n kautta digitointikeskus on osallistunut Global Biodiversity Information Facility (GBIF) - järjestön toimintaan. Projektipäällikkö Hannu Saarenmaa toimii Suomen GBIF-solmun koordinaattorina ja edistää mm. museoiden ja laitosten liittymistä verkostoon. Lokakuussa hän ja keskusmuseon johtaja Leif Schulman osallistuivat GBIF-johtokunnan kokoukseen Koreassa. Syyskuussa Saarenmaa osallistui TDWG-järjestön vuotuiseen konferenssiin USA:ssa, missä esiteltiin mm. amerikkalaisia digitointiprojekteja. Pohjoismainen yhteistyö on syksyn 2010 aikana edistynyt voimakaasti Ruotsin DINA-projektin ansiosta. Pitkän valmistelutyön jälkeen DINA-hanke päätti aloittaa yhteisen kokoelmatietojärjestelmän rakentamisen open source -ohjelmistokomponenttien perustalta. Työ perustuu amerikkalaisen Specify-järjestelmän osiin, joita laajennetaan DINA-hankkeen tarpeiden perusteella. DINA-hanke on kutsunut mukaan muiden Pohjoismaiden yksiköitä ja Joensuun digitointikeskus on ilmoittautunut mukaan. Yhteistyötä Venäjälle on pohjustettu. ENPI-hanketta kokoelmien digitointiin ja rajat ylittävien tietokantojen laatimiseen on valmisteltu yhteistyössä ISY:n Kuopiossa sijaitsevan ympäristöinformatiikan tutkimusyksikön (prof. Mikko Kolehmainen), Pietarin eläinmuseon ja Etelä-Karjalan Ympäristö- ja Allergiainstituutin kanssa. Venäjän Tiedeakatemian Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja professori Alexander Titov vieraili Joensuussa , jolloin hänen delegaatiolleen pidettiin esitys digitointikeskuksesta ja GBIF:stä ja sovittiin jatkovierailuista. Digitointikeskus on myös eri tavoin mukana kolmessa EU:n tutkimus- ja kehitysohjelmien hankeesityksessä, jotka ovat eri vaiheissa. Kansallisen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan kehittymistä seurataan tarkoin ja LTKM:n kautta digitointikeskuksella on arkistopalveluiden tuottajana tehtäviä Lifewatch / FinLTSER -infrastruktuurissa. Suomen luonnontieteellisten kokoelmien kehittämistyöryhmä aloitti työnsä tavoitteena saada mennessä aikaan esitys museoiden yhteistyön tiivistämisestä ja rakenteellisesta kehittämisestä. Työryhmässä ISY:a edustaa projektipäällikkö Hannu Saarenmaa ja varajäsenenä professori Elina Oksanen. Työryhmän esitys on tärkeä digitointikeskuksen tulevan roolin määrittämiseksi kansallisessa kentässä OSAAMISEN KERÄÄMINEN

7 7 Digitointityöhön sekä kehittämisprosesseihin liittyvää osaamista on kerätty perehtymällä erilaisiin kirjallisuudessa sekä eri organisaatioiden Internet-sivustoilla esiteltyihin esimerkkeihin. Henkilöstön itsenäisen perehtymistyön lisäksi hankehenkilöstö on käynyt tutustumassa muissa organisaatioissa tehtävään digitointityöhön ja käynnissä olevien digitointihankkeiden toimintaan. Vierailujen kohteina ovat olleet Kasvimuseo ja Eläinmuseo Helsingissä, sekä Digitointi- ja konservointilaitos Mikkelissä. Myös PUTTE-tutkimusohjelman kiertävään, puutteellisesti tunnettuja metsälajejamme esittelevään valokuvanäyttelyyn käytiin tutustumassa. Vierailuihin on käytetty toimintavuoden aikana 7 henkilötyöpäivää ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUS Digitointikeskuksessa kerätyn ja kehitetyn osaamisen pojalta suunnitellaan koulutuspaketteja ja koulutetaan digitoinnin osaajia. Koulutus toteutetaan kahtena työvoimapoliittisena koulutuksena yhdessä Joensuun seudun työ- ja elinkeinotoimiston kanssa, ja ne ovat suunnattuja työttömille tai työttömyysuhan alaisille akateemisille luonnontieteiden alan työnhakijoille. Koulutus on tarkoitus järjestää ajalla ja tähän tähtäävät valmistelut on aloitettu vuoden 2010 loppupuolella seuraavasti: Ensimmäinen koulutus avautui hakuun TE-toimistojen Mol.fi-palvelussa , päättyen Koulutukseen tarvittavaa erillisrahoitusta haettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta joulukuussa Koulutusten sisällön suunnittelu aloitettiin lokakuussa Suunnittelun perustana toimivat osin kehittämishanketta edeltäneen valmisteluhankkeen tulokset ja menetelmien kehittämistyö. Ensimmäisen koulutusryhmän opetussuunnitelman osia ovat mm. tietotekniikka, museaalisten näytteiden käsittely ja valokuvaus, projektiosaaminen, informatiikka, työssäoppiminen sekä osallistuminen menetelmien kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Toinen koulutus järjestetään , ja sen opetussuunnitelma tulee perustumaan samoihin aiheryhmiin, mutta uudistaen mm. IT-osaamista ajankohdan tarpeita vastaaviksi DIGITOINTIMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Digitointimenetelmien kehittäminen tehdään osana asiantuntijoiden koulutusta. Kehitysprosessin suunnittelu on aloitettu osana koulutuksen sisällön suunnittelua syksyn 2010 aikana.ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan erilliset digitointilinjastot kasvi- ja hyönteisnäytteiden digitointiin. Kasvien digitointiin tarkoitetun linjaston kehittäminen on aloitettu digitointikeskuksen käynnistämistä valmistelleessa hankkeessa ( ). Linjaston kehitystyötä on jatkettu syksyn 2010 aikana valmistelemalla kehitysvaiheessa olevan digitointisovelluksen esitestausta. Hyönteisten kuvaamismenetelmän kehitystyö on aloitettu marraskuussa TOIMINTA-INFRASTRUKTUURI TOIMITILAT Digitointikeskus toimii ISY:n Joensuun Tiedepuisto Oy:ltä vuokraamissa tiloissa. Digitointikeskuksen käytössä oli vuoden 2010 lopussa toimistotilat viidelle henkilölle sekä yhden digitointilinjaston toimintaan tarkoitettu työtila. Digitointikeskuksen levyjärjestelmä sijaitsee Itä- Suomen yliopiston Tietotekniikkakeskuksen konesalissa Joensuun kampuksella.

8 LAITTEET JA HANKINNAT Digitointikeskuksessa henkilökohtaisten työvälineiden on mahdollistettava joustava, liikkuva työ paitsi keskuksen sisällä digitointipisteiden ja muiden työpisteen välillä, mutta myös keskuksen ulkopuolella. Tämän vuoksi suunnittelussa ja välineiden hankinnoissa on suosittu ratkaisuja, joissa jokaisella työntekijällä on kannettava tietokone sekä työpisteissä telakka, näyttö, näppäimistö ja hiiri. Oman tietokoneensa voi näin ollen kytkeä mihin tahansa työpisteeseen sekä käyttää myös keskuksen ulkopuolella, esim. museoissa. Jokaiselle työntekijälle on myös hankittu matkapuhelin yhteydenpitoon sekä kalenterien jakamiseen. Digitaaliselle aineistolle on hankittu 48TB kokoinen levyjärjestelmä kahdella palvelimella sekä nauhakirjasto. Levyjärjestelmän 48 kpl levyjä on suojattu RAID6-järjestelmällä niin, että enintään 9 levyä voi rikkoutua vaikuttamatta tallennuksiin tai järjestelmän toimitaan. Tästä jää varsinaiseen käyttöön noin 35 TB tallennustilaa. Järjestelmä on helposti ylläpidettävissä ja se on laajennettavissa uusilla vastaavilla levyjärjestelmä-yksiköillä sekä korvattavissa uusilla saman sarjan yksiköillä automaattisesti myös tulevaisuudeen tarpeita ajatellen. Levyjärjestelmän yhteyteen on hankittu kaksi palvelinta, joiden avulla hallinnoidaan digitaalista aineistoa ja tarjotaan verkkopalveluja. Nauhakirjasto on sijoitettu erilliseen palosuojattuun huoneeseen. Järjestelmän tärkeimmät osat ovat kahdennettuja ja niihin on kytketty myös UPS-varavirtalähde. Kuvausjärjestelmiä hankitaan aluksi 4 kpl, kaksi kasvinäytteiden ja kaksi hyönteisten digitintita varten. Kasvinäytteille on hankinnassa 24Mpix kamerat kalansilmäobjektiivilla sekä hyönteisnäytteille vastaavat 12Mpix kamerat sopivilla palkeilla ja mikro-objektiiveilla. Kasvinäytteiden suuri pikselimäärä on välttämätön, jotta päästään riittävään tarkkuuteen. Kuvausjärjestelmään on hankinnassa myös sopiva telineistö, joka sisältää sopivan valaistuksen. Siinä kamera kuvaa ylhäältä päin alustalle, johon näyte sijoitetaan. Alusta on valaistu kahdelta sivulta 45-asteen kulmassa diffuusin pinnan läpi valaisevalla lampulla. Lamput valaisevat alustan kokonaan, ja niiden värintoistoindeksi on riittävän hyvä (yli 90). Digitointikeskuksella on ennestään käytössä kaksi Nikon D3x kameraa sekä joitakin niihin soveltuvia objektiiveja. Digitointikeskuksessa vuoden 2010 aikana tehdyt tai käynnistetyt hankinnat on lueteltu liitteessä 2. Hankinnoissa on noudatettu Hansel Oy:n puitesopimuksia (levyjärjestelmä, tietokoneet, matkapuhelimet), yhteensopivuuksia (Nikon) sekä ISY:n sopimuksia (matkapuhelinliittymät) TIETOJÄRJESTELMÄ Digitointikeskukseen tietojärjestelmän kokoaminen aloitettiin loppuvuodesta Suunniteltu tietojärjestelmä perustuu mahdollisimman paljon jo olemassa oleviin, muualta saataviin ja laajasti käytettyihin open source -komponentteihin sekä näiden integroitiin toimivaksi kokonaisuudeksi (kuva 2). Tällainen lähestymistapa on valittu koska mm. i) yksikkö antaa digitoinnin koulutusta ja se on mielekästä perustaa alan parhaisiin käytäntöihin, ii) tällaiset komponentit mahdollistavat laajan yhteistyön kehitystyössä ja järjestelmien käytössä, ja iii) digitointikeskuksella ei ole aikaa ja voimavaroja tehdä asioita muullakaan tavalla, ts. rakentaa omaa tietojärjestelmää. Alla on esitelty suunniteltujen komponenttien toimintaa Morphbank on maailmanlaajuiseen verkostoyhteistyöhön perustuva kuvatietokanta, mihin on tarkoitus tallettaa kaikki digitointikeskuksessa tuotettavat kuvat. Morphbank tarjotaan palveluna myös LTKM:lle, muille maamme museoille ja kiinnostuneille tutkimushankkeille. Palvelun tarjoaminen edellyttää myös kuvien varastointitilan tarjoamista vastavuoroisesti ulkomaisille Morphbank-solmuille, erityisesti Pohjoismaiden kesken.

9 9 Specify on kokoelmatietokanta, johon alkava pohjoismainen yhteistyö perustuu. Siihen ladataan kaikki digitointikeskuksessa tuotettu data ja myös LTKM:n kladikirjojen tiedot. LTER Metacat on XML-tietokanta erityisesti aineistojen arkistointiin. Se on avainasemassa tulevassa Lifewatch / FinLTSER -infrastruktuurissa. Siihen ladataan kaikki valmiiksi digitoitu data ennen sen toimittamista LTKM:n ja muiden asiakkaiden käyttöön niiden haluamassa muodossa. Sisäiseen toimintaansa digitointikeskus käyttää Darwin Core -standardia näytetietojen tallentamiseen, koska se on verraten yksinkertainen ja laajimmin käytetty standardi. Digitointisovellus (Digitisation Tool) on aiemmassa pilottivaiheessa toteutettu Javasovellus, jonka avulla aineistoa voidaan kuvata ja digitoida. Sovellus myös linkittää kuvat ja digitoitavat tiedot toisiinsa, sekä tulee hoitamaan digitointipisteen ja palvelimen välisen liikenteen. Ohjelmistossa on valmis ajuri Nikon D3x kameralle, joka on rajapinnaltaan samankaltainen useiden Nikonin D-sarjan kameroiden kanssa. Drupal on sisällönhallintajärjestelmä, jota käytetään laajasti eri avainprojektien kuten Encyclopedia of Life ja EDIT nettipalveluiden tuottamiseen. Myös keskusmuseon kokoelmapäiväkirjojen arkisto ja etädigitointi perustuu siihen. Drupalilla on tarkoitus hallita digitointikeskuksen www-palveluita. Lisäksi palvelimelle asennetaan tarpeen mukaan soveltuvia alustoja esim. oppimiseen (Moodle), versionhallintaan (CVS) sekä ohjeistukseen (Wiki). Kuva 2. Digitointikeskuksen rakenteilla oleva tietojärjestelmäkokonaisuus. Digitointikeskukseen rakenteilla oleva verkkokokonaisuus on yksinkertaistettuna kuvan 3 mukainen. Kaksi palvelinta ovat julkisia, eli ne näkyvät Internetiin. Nauhakirjasto huolehtii levyjärjestelmän varmuuskopioinnista. Tärkeimmät osat on liitetty toisiinsa kytkimellä. Järjestelmästä on linkki ISY:n sisäverkon työpisteisiin sekä julkisella puolella Funet-verkkoon. Järjestelmä mahdollistaa tietojen hallinnan myös etänä Internetin yli.

10 10 Kuva 3. Digitointikeskuksen verkon kokoonpano yleisellä tasolla. 3.4 SOPIMUKSET Elokuussa 2010 solmittiin EU-rakennerahastohankkeiden rahoitusehtoina olleet yhteistyösopimukset, joissa sovitaan osatoteuttajien välisestä työnjaosta sekä rahoitusosuuksien prosentuaalisista osuuksista ja maksuaikatauluista. Marraskuussa solmittiin ESR-hankkeen rahoitusehtona oleva tekijänoikeussopimus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä hankkeen toteuttajien kesken. 3.5 TOIMINNAN OHJAUS Itä-Suomen yliopiston rehtori asetti digitointikeskuksen toiminnan ytimenä toimiville rakennerahastohankkeille yhteisen ohjausryhmän Ohjausryhmän kokoonpano on esitelty liitteessä 3. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata digitointikeskuksen hanketoiminnan edistymistä sille asetetuissa tavoitteissa sekä ohjata hanketoimintaa niin, että toiminnalla voitaisiin saavuttaa tavoitellut tulokset. Ohjausryhmä kokoontui kerran vuoden 2010 aikana. Järjestäytymiskokous pidettiin Joensuussa VIESTINTÄ Viestinnän onnistuminen on edellytys digitointikeskuksen toiminnan kannalta välttämättömän osaamisenvaihto- ja yhteistyöverkoston luomiselle sekä tulosten vaikuttavuuden ja jatkorahoituksen saamiselle. Digitointikeskuksen viestintäsuunnitelma valmisteltiin syksyn 2010 aikana ja sitä on päivitetty hankevaiheen edetessä. Digitointikeskuksen tärkein viestinnän väline on omat Internet-sivut. Sivuston sisällön sekä teknisen toteutuksen suunnittelu aloitettiin marras-joulukuussa Internet-sivuilla, sekä muussa viestinnässä käytettävän graafisen ilmeen suunnittelutyö on tilattu ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Viestintätoimia on toteutettu aikataulutetun suunnitelman mukaan. Suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä ISY:n viestintäyksikön sekä LTKM:n tiedottajan ja markkinointipäällikön

11 11 kanssa. Lisäksi digitointikeskuksen toimintaa on aktiivisesti ja tilanteen mukaan esitelty sopivissa yhteyksissä. Viestintäsuunnitelman toteutumista on seurattu viestintä- ja mediaseurantalomakkeilla (Liite 4). 4 OHJAUSRYHMÄN ARVIO DIGITOINTIKESKUKSEN TOIMINNASTA Ohjausryhmä arvioi kokouksessaan digitointikeskuksen toiminnan onnistumista sille asetetuissa tavoitteissa. Arvioinnin pohjana käytettiin hankehenkilöstön keräämää materiaalia, joka toimitettiin ohjausryhmälle ennen kokousta. Arviointimateriaali sisälsi: Hanketoimintaan liittyvät rahoituspäätökset ja hankesuunnitelmat Tarkennetun suunnitelman seuraavan maksatusjakson toimista Maksatushakemuksen liitteineen Luonnoksen vuoden 2010 toiminnallisesta raportista liitteineen Viestintäsuunnitelman Digitointiprosessien kuvauksen Esityksen suunnitelluista koulutuksista ja opiskelijavalintojen toteuttamisesta Ohjausryhmä kävi keskustelua esitetyn materiaalin pohjalta ja teki ehdotuksia huomioitavaksi vuoden 2011 toiminnan suunnittelussa. Digitointihankkeet voitiin rahoituspäätösten valmistumisaikataulusta johtuen käynnistää suunniteltua myöhemmin, mutta toiminnan arvioitiin siitä huolimatta käynnistyneen suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen toiminnassa digitointiprosessien kehittämiseen ehdotettiin sovellettavaksi jotakin kehitystyökalua tai laatujärjestelmää. Ohjausryhmässä keskusteltiin vilkkaasti hankkeen ulkopuolisesta arvioinnista ja arviointimateriaalin tuottamisesta. Ohjausryhmä näki ulkopuolisen arvioinnin tulokset tärkeinä rahoituksen saamiseksi toiminnalle hankevaiheen jälkeen. Erityisen tärkeätä olisi saada hankkeelle vaikuttavuutta jo hankekauden aikana. Tähän keinoksi esitettiin mm. digitoitavan materiaalin tarkasti harkittua priorisointia. Digitoinnin aloittaminen laajaa kiinnostusta herättävistä kohteista, esim. melanismi-näytteistä, saattaisi tuoda toiminnalle positiivista näkyvyyttä. Viestinnän nähtiin olevan tärkeässä osassa hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa. Hankkeen toiminnan todettiin tulleen hyvin tunnetuksi YM:ssä ja muiden digitointitoimijoiden keskuudessa. Ohjausryhmä näki myös viestintätoimien seurannan olevan tavoitteiden kannalta tärkeää. Seurannan kehittämiseksi ehdotettiin mm. viestinnän toimenpiteillä saavutettujen hyötyjen kirjaamista tarkemmin kunkin viestintätoimenpiteen osalta.

12 12 5 LIITTEET Liite 1 Hankehenkilöstön toimenkuvaukset Liite 2 Hankinnat Liite 3 Ohjausryhmän kokoonpano Liite 4 Viestintä- ja mediaseurantalomakkeet (erillinen liite)

13 13 Liite 1 Hankehenkilöstön toimenkuvaukset TYÖYKSIKÖN YLEISKUVAUS Luonnontieteellisen keskusmuseon syyskuussa 2010 vahvistetun työjärjestyksen mukaan sillä on yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottava digitointikeskus. Digitointikeskus on Itä-Suomen yliopiston kehittämishanke, jota alkuvaiheessa rahoitetaan ESR ja EAKR-rahoituksella. Hanke on sijoitettu Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekuntaan. Sillä on vuosille yhteensä 1,7 miljoonan rahoitus EU:n rakennerahastoilta. Se pyrkii hankkimaan myös muuta rahoitusta ja varmistamaan pitkän tähtäimen toimintansa. Digitointi-keskuksella on 2010 lopussa 5 työntekijää ja vaihtuva määrä harjoittelijoita ja koulutettavia työntekijöitä. Digitointikeskuksen tehtävä on toimia osaamiskeskuksena Suomessa tapahtuvalle luonnontieteellisten kokoelmien digitoinnille, digitoidun tiedon arkistoinnille, ja digitaalisen biodiversiteettiä koskevan tiedon käytölle. Digitointikeskus tuottaa tätä koskevia palveluita erityisesti luonnontieteelliselle keskusmuseolle, mutta myös muille asiakkaille. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TYÖN LUONNE Projektipäällikön tehtävänä on johtaa digitointikeskuksen toimintaa ja vastata hankkeen strategisesta suunnittelusta ja lisävoimavarojen hankinnasta, yhteyksistä luonnontieteelliseen keskusmuseoon ja verkostoitumisesta alan toimijoiden kanssa Suomessa ja kansainvälisesti. Projektipäällikkö raportoi tiedekunnan dekaanille. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tohtorin tutkintoa luonnontieteistä tai ympäristötieteistä, johtamiskokemusta ja biodiversiteetti-informatiikan syvällistä tuntemusta. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kyky johtaa digitointikeskuksen toimintaa ja keskustellen henkilökunnan kanssa jakaa tehtävät tarkoituksenmukaisesti Kyky yhteistoimintaan maamme luonnontieteellisten museoiden ja muiden tietoaineistojen haltijoiden kanssa Verkostoituminen globaalisti toimivien biodiversiteettitiedon tuottajien ja käyttäjien kanssa Taito luoda ja pitää yhteyksiä eri hallinnonaloille Taito markkinoida digitointikeskuksen palveluita uusille tahoille VASTUU Yleisvastuu digitointikeskuksen kaikista toiminnoista, kuten:

14 14 Strateginen suunnittelu, kuten digitointikeskuksen asemointi tutkimusinfrastruktuuripalveluita tuottavana yksikkönä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Voimavarojen hankinta ja tarkoituksenmukainen käyttö. Raportointi rahoittajille ja yliopistolle Palautteen saaminen eri ohjausryhmiltä ja sen huomioon ottaminen yksikön toiminnassa Tiedottaminen ja yksikön julkinen kuva Varmistaa, että digitoitava aineisto ja tuotettu tieto käsitellään huolellisesti ja tilaajan vaatimusten mukaisesti TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Tutkijan koulutus ja professorin pätevyys Syvällinen osaaminen biodiversiteetti-informatiikan alalta Projektijohtamisen ja -hallinnon osaaminen Kansainvälinen kokemus ja erinomainen kielitaito ovat edellytyksiä tehtävän hoitamiselle Kokemus rahoituksen hankkimisessa on välttämätön HALLINTOSUUNNITTELIJA TYÖN LUONNE Hallintosuunnittelijan tehtävänä on huolehtia digitointikeskuksen taloushallinnosta, arkistoinnista, raporttien tuottamisesta ja ohjausryhmien toiminnan tukemisesta. Hän raportoi projektipäällikölle ja toimii tämän varahenkilönä. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää vankkaa kokemusta hankehallinnosta, erityisesti EU-hankkeista, järjestelmällisyyttä, organisointikykyä ja laajaa osaamista digitointikeskuksen tehtäväalalta. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kyky käytännössä organisoida digitointikeskuksen toimintaa kaikilta osin Aloitteellisuus ja kyky viedä asioita eteenpäin Taito komiteatyöskentelyn tukemiseen Kyky yhteistoimintaan rahoittajien kanssa Verkostoituminen ja yhteistoiminta yliopiston eri yksiköiden kanssa Taito markkinoida digitointikeskuksen palveluita VASTUU Vastuu digitointikeskuksen toiminnan sujuvuudesta, kuten: Operatiivinen suunnittelu ja erityisesti tehtävien tarkoituksenmukainen aikatauluistaminen ja niiden suorittamisen varmistaminen Projektien seuranta ja raportointi Projektien taloustilanteen seuranta Ohjausryhmien kokousten organisointi Tiedottaminen rahoittajille ja yliopistolle

15 15 TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto luonnontieteiden tai hallintotieteiden alalta Projektihallinnon kokemus ja syvällinen osaaminen Yliopiston toiminnan tuntemus Kielitaito ja esiintymistaito TIETOTEKNIIKKASUUNNITTELIJA TYÖN LUONNE Vastaa digitoinnin tietotekniikan tuesta, tietojärjestelmän kehittämisestä, liitynnöistä luonnontieteellisen keskusmuseon järjestelmiin sekä tiedonvaihdosta ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Raportoi hankkeen projektipäällikölle. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tutkintoa tietojenkäsittelystä ja kokemusta luonnontieteellisen aineiston tiedonhallinnasta. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Aloitteellisuus ja kyky viedä asioita eteenpäin Taito esittää tietotekniikan mahdollisuudet käyttäjille ymmärrettävästi Verkostoituminen ja yhteistoiminta yliopiston tietojenkäsittelyn yksiköiden kanssa Verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti digitointikeskuksen tehtäväalalla tietoteknisten ratkaisujen osalta Taito käyttäjien kanssa innovoida ja markkinoida digitointikeskuksen palveluita VASTUU Vastuu digitointikeskuksen tietojärjestelmien kehittymisestä ja toimivuudesta, kuten: Tietoarkkitehtuurin suunnitelmien ylläpito ja dokumentointi Laitteiston ja ohjelmiston hankinta, asennukset ja ylläpito Hankintaesitysten laatiminen hankintasäännösten mukaisesti Tietoturvasta huolehtiminen ja raportointi siihen liittyvistä kysymyksistä Käyttäjätuen organisointi TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto tietotekniikan alalta Tietotekniikan mahdollisuuksien laaja ymmärtäminen ja innovaatiokyky Laitteistotekniikan tuntemus Ohjelmistotekniikan syvällinen tuntemus Kuvankäsittelyn ja digitoinnin menetelmien syvällinen hallinta Kielitaito ja esiintymistaito KOULUTTAJA-KASVI/HYÖNTEISTIETEILIJÄ

16 16 TYÖN LUONNE Työntekijä vastaa luonnontieteellisissä kokoelmissa olevien kasvi- ja sieni/hyönteisnäytteiden digitoinnista, digitoinnin menetelmällisestä kehittämisestä, digitointitiimin muodostamisesta ja työnjohdosta sekä alansa digitoinnin koulutuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Raportoi hankkeen projektipäällikölle. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää maisterin tutkintoa biologiasta kasvi- ja sieni/hyönteistieteen alalta, taksonomian ja systematiikan tuntemusta, kiinnostusta luonnontieteellisten kokoelmien hoitoon, tietotekniikkaan ja opetuksen antamiseen. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kyky antaa alansa opetusta ja hankkia erityisosaamista muilta asiantuntijoilta Kyky käytännössä muodostaa digitointitiimi, organisoida tiimin toimintaa kaikilta osin, ohjata ja motivoida tiimien jäseniä Vaihtaa kokemuksia kollegojen kanssa ja omaksua tiimiin parhaat käytännöt Aloitteellisuus ja kyky viedä asioita eteenpäin Verkostoituminen ja yhteistoiminta alallaan aluellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteydenpito koulutuksen rahoittajiin Taito innovoida ja markkinoida digitointikeskuksen palveluita VASTUU Vastuu digitointitiimin toiminnasta, kuten: Koulutusohjelman ja koulutuspakettien suunnittelu ja toteuttaminen Työssäoppimisen toteutuminen ja koulutuksen tavoitteiden saavuttaminen Digitoinnin tuottavuuden seuranta ja sen kehittymisen varmistaminen Tietoteknisten menetelmien omaksuminen ja parantaminen, ja muu menetelmäkehitys, sen dokumentoiminen ja tiedon ja teknologian siirto muihin tiimeihin Näytteiden turvallisen käsittelyn varmistaminen ja tähän liittyvien kysymysten raportointi Alaan liittyvien tieteellisten ja yleistajuisten artikkeleiden kirjoittaminen ja esitysten pitäminen TIEDOLLISET JA TAIDOLLISET VALMIUDET Maisterin ja mielellään tohtorin tutkinto luonnontieteiden alalta Museoiden ja kokoelmanhoidon tuntemus Tietotekniikan käyttämisen taito ja valmius esittää parannusehdotuksia Projektihallinnon osaaminen Kielitaito ja esiintymistaito

17 17 Liite 2 Hankinnat TEHDYT JA MENEILLÄÄN OLEVAT HANKINNAT TEHDYT HANKINNAT Matkapuhelimet, yht. 1242,60 e (alv 0%) // tehty elokuussa Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 3 kpl Samsung Galaxy S (i9000) -matkapuhelin 3 kpl Samsung-autolaturi Tietoliikenne // tehty elokuussa Hankinta perustuu ISY:n tietoliikenneliittymiä koskevaan sopimukseen. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 3 kpl Elisa-matkapuhelinliittymä 3 kpl Elisa-mobiililaajakaistaliittymä (tietokoneeseen) Tietokoneet, yht. 4750,32 e (alv. 0%) // tehty elokuussa Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn. Hankinta on tehty ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 3 kpl Lenovo Thinkpad X201 kannettava tietokone 3 kpl Lenovo X200-telakka 3 kpl DVD-RW-asema telakkaan 3 kpl Dell U2410 -näyttö 3 kpl ThinkPad Business BackPack -reppu 3 kpl Logitech MK120 näppäimistö/hiiri 3 kpl Fellowes-hiirimatto Sekalaisia toimistotarvikkeita // tehty syyskuussa Hankinta perustuu ISY:n sopimukseen toimistotarvikehankinnoista. Hankinnat on tehty ISY:n tarvikevaraston kautta. Matkapuhelimet, yht. 939,36 e (alv 0%) // tehty lokakuussa Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn sekä yhteensopivuustekijöihin edellisten hankintojen kanssa. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 2 kpl Samsung Galaxy S (i9000) -matkapuhelin 2 kpl Samsung-autolaturi Tietoliikenne // tehty lokakuussa Hankinta perustuu ISY:n tietoliikenneliittymiä koskevaan sopimukseen. Hankinta on tehty ISY:n hallintokeskuksen kautta. 2 kpl Elisa-matkapuhelinliittymä 2 kpl Elisa-mobiililaajakaistaliittymä (tietokoneeseen) Tietokoneet, yht. 2773,08 e (alv. 0%) // tehty lokakuussa Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn sekä yhteensopivuustekijöihin edellisten hankintojen kanssa. Hankinta on tehty ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 2 kpl Lenovo Thinkpad X201 kannetttava tietokone 2 kpl Lenovo X200-telakka 2 kpl DVD-RW-asema telakkaan 2 kpl Samsung 2443BW -näyttö 2 kpl Lenovo Displayport to Single-link DVI-D -adapteri 1 kpl ThinkPad Business BackPack -reppu

18 18 2 kpl Logitech MK120 näppäimistö/hiiri 2 kpl Fellowes-hiirimatto Levyjärjestelmä, yht e (alv 0%) // tehty lokakuussa Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitesopimukseen. Levyjärjestelmien voimassa oleva sopimus ei edellytä velvoitetta kevennetylle kilpailutukselle, vaan asiakas voi valita kokonaistaloudellisesti edullisimmat laitteet ja palvelut sekä niille toimittajan. Hankinta on tehty ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 1 kpl PowerEdge R710 Rack Chassis (palvelin, ei käyttöjärjestelmää) e 1 kpl EqualLogic PS6500E SATA 7.2K (levyjärjestelmä) e 20 kpl Belkin High Performance (verkkokaapeli) 90 e 1 kpl PE U Rack (räkki) e 1 kpl 1 PV ML 6020 LTO (nauhakirjasto) e 41 kpl LTO5 Tape Media (nauha) e 1 kpl PowerEdge R710 Rack Chassis (varmistuspalvelin, Windows) e 2 kpl Dell PDU (sähkönsyöttöön) 120 e 2 kpl 3.7M PDU Input Power Cord (sähkönsyöttöön) 70 e 3 kpl USB Server Interface Pod (kaapelit KVM-kytkimelle) 240 e 1 kpl PowerEdge R710 Rack Chassis (palvelin ja UPS, SUSE Linux) e 1 kpl LTO Tape Cleaning Cartridge (puhdistusnauha) 55 e 1 kpl LTO5 Labels (1-200) (viivakoodit nauhoille) 80 e 1 kpl 1U LCD (17in) (näyttö räkkiin) 860 e 1 kpl UK/Ireland (QWERTY) Rack Keyboard with touchpad 57 e 2 kpl PowerConnect Port (Ethernet-kytkin) e 1 kpl PE 180AS Analogue 8 Port KVM Switch (KVM-kytkin) 920 e 1 kpl asennuspalvelu e

19 19 HANKINTOJA MENEILLÄÄN Toteutetaan kilpailutuksella muutaman toimittajan kesken. Yhteensopivuustekijät olemassa oleviin kameroihin huomioitava hankinnassa. Telineet: 2 kpl Kaiser RS 1 microdrive (teline hyönteisnäytteille) 2 kpl Kaiser RS 1 (teline kasvinäytteille) 2 kpl Kaiser Baseboard 5519 (alusta kasvinäytteille) 4 kpl Kaiser RB 5004 HF, nr (valaistus) 4 kpl Kaiser Filter holders 5582 (diffuusin pinnan pidikkeet) 4 kpl Kaiser Diffusion screens 5583 (diffuusi pinta) Kamerat, objektiivit: 2 kpl Nikon D3s (runko) 1 kpl Nikkor AF-S 14-24mm f/2.8g ED (objektiivi) 1 kpl Nikkor 60mm f/2.8g ED AF-S Micro (objektiivi) 1 kpl Nikon PB-6 (automaattipalje) 1 kpl Nikkor 50mm f/1.8d AF (objektiivi) 4 kpl Nikon EH-6 (verkkovirtalähde) Värikalibrointikortteja Tietokoneet // Hankinta perustuu valtion yhteishankintayksikko Hansel Oy:n keskitetysti kilpailuttamaan puitejärjestelyyn sekä yhteensopivuustekijöihin edellisten hankintojen kanssa. Hankinta tehdään ISY:n hankintapalveluyksikön kautta. 4 kpl Lenovo X201 kannetttava tietokone 4 kpl Lenovo X200-telakka 4 kpl DVD-asema telakkaan 4 kpl Dell U2410 tai vastava näyttö 4 kpl Logitech MK120 tai vastaava näppäimistö/hiiri 4 kpl Hiirimatto

20 20 Liite 3 Ohjausryhmän kokoonpano JOENSUUN DIGITOINTIKESKUKSEN OHJAUSRYHMÄ VUONNA 2010 OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO: OHJAUSRYHMÄN PUHEENJOHTAJA HEIKKI SOININEN, JOENSUUN KAUPUNKI OHJAUSRYHMÄN VARAPUHEENJOHTAJA MARKKU HAUTA-KASARI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OHJAUSRYHMÄN JÄSENET TIMO TOKOLA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; VARAJÄSEN MIKKO KOLEHMAINEN, ITÄ- SUOMEN YLIOPISTO ELINA OKSANEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; VARAJÄSEN MARKKU HUTTUNEN, ITÄ- SUOMEN YLIOPISTO LEIF SCHULMAN, HELSINGIN YLIOPISTON LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO (LTKM); VARAJÄSEN TAPANI LAHTI, LTKM SOILI STENROOS, LTKM; VARAJÄSEN HENRY VÄRE, LTKM JYRKI MUONA, LTKM; VARAJÄSEN JUHANI TERHIVUO, LTKM RAISA LAPPETELÄINEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS; VARAJÄSEN KIMMO KETTUNEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS MIKA PIRINEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS; VARAJÄSEN ANNA-LIISA TANSKANEN, POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS SAMI LAAKKONEN, POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO; VARAJÄSEN JARMO HEISKANEN, POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO MAARIT SIITONEN, POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO; EI VARAJÄSENTÄ JARMO KAUPPINEN, JOSEK OY; VARAJÄSEN KIMMO KURKKO, JOSEK OY PETRI AHLROTH, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS; VARAJÄSEN JUKKA-PEKKA JÄPPINEN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS ASIANTUNTIJAJÄSENET TIMOJÄÄSKELÄINEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO SIHTEERI/SIHTEERISTÖ HANNUSAARENMAA,ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO; SUSANNEHEISKA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO RAHOITTAJAVIRANOMAISTEN NIMEÄMÄT VALVOJAT RAISA LAPPETELÄINEN; MAARITSIITONEN

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014

CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 CSC:ltä ostetut palvelukokonaisuudet vuonna 2014 Sopimus palvelukokonaisuuksien toimittamisesta OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja hallinnon tarpeisiin.

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Museoiden digitointiavustus

Museoiden digitointiavustus Museoiden digitointiavustus Digitointihankkeet ja museoiden yhteistyö tilaisuus 1.6.2010 Minna Karvonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Datan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus

Datan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus Datan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus 22.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2/8/13!1 Agenda Nykytila Teknisten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

(ESR ja EAKR) 6.5.2014

(ESR ja EAKR) 6.5.2014 Rakennerahastojen (ESR ja EAKR) hallintouudistus t ELY -keskuksessa sessa 6.5.2014 Paula Alho Rakennerahastojen hallinnointiuudistus Rakennerahastoasioiden hallinnointi keskitettiin vuoden 2014 alusta

Lisätiedot

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara

suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara 3D-tulostaminen ja palvelut suunnittelussa Tiedotustilaisuus 3.9.2014 Uudenmaan TE-toimisto, Leppävaara Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Uudenmaan ELY-keskus Valvoja: Uudenmaan TE-toimisto Koulutuksen

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen VBE2 Loppuraportin yhteenveto Jarmo Laitinen Projektin toteutus Projektin sisällön toteutuminen Projekti edistyi ja saavutti asetetut tavoitteet tälle vaiheelle. Tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 12.8.2013

Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Hae CAD-osaaja- tai Energiaasiantuntija koulutukseen Tiedotustilaisuus 12.8.2013 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Pirkanmaan ELY-keskus Valvoja: Pirkanmaan TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö 1(5) L A A T U T Y Ö 16.1.9 SUUNNITELMA n sisäiset auditoinnit toteutetaan tiedekunta ja erillislaitostasolla samaan tapaan kuin ensimmäisellä kierroksella 2008, mutta kevennetyllä mallilla. Pääauditoijina

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon tavoitteet: Lapsen sosiaalisen lähiverkoston vahvistuminen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2

HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HIJAT HR TYÖPÖYTÄ PALVELUNA KUVAUS, SOPIMUS 22005, LIITE 2 HELSINGIN KAUPUNKI JA LOGICA OY 1 Palvelusopimus 22005 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PALVELUNA -PALVELUN TEKNINEN PALVELINYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2 PALVELUNA-PALVELU...

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous

Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä. Tommi Jauhiainen Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmästä Tommi Jauhiainen 9.12.2011. Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous Uuden kirjastojärjestelmän valmisteluryhmä Ryhmä piti järjestäytymiskokouksensa 15.6.2011.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto,

Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut. Jyrki Ilva Erikoiskirjastojen neuvosto, Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalvelut Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Erikoiskirjastojen neuvosto, 9.12.2011 Julkaisuarkiston idea Julkaisuarkiston (open repository, institutional repository)

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/6

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/6 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/6 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan työmenetelmien, -välineiden materiaalin kokonaan työn perustana olevan tiedon pois lukien toimialueen

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT. Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto

HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT. Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSDATAN TUTKIJAPALVELUT Mari Elisa Kuusniemi, Tutkimuksen palvelut, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin Yliopisto Datanhallinnan tukipalvelut Datapolitiikka Vastuunjako

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Töiden organisointi laitoksella

Töiden organisointi laitoksella Töiden organisointi laitoksella Jukka Maalampi Fysiikan laitos KATSE TULEVAISUUTEEN talous-,, henkilöst stö- ja koulutusasioiden muutoksissa. 26.11.2007 Fysiikan laitos Henkilökunta kunta Opetus ja tutkimus

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS

YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS Toiminta- ja laatusuunnitelmamalli 1(5) YHTEINEN ERITTELEMÄTTÖMIEN KONSULTTIPALVELUIDEN SUUNNITTELU- JA RAKENNUTTAMISPALVELUIDEN PUITESOPIMUS 2017-2018 ASIKKALAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Tilannepäivitys. Jorma Penttinen Esko Vanninen

Tilannepäivitys. Jorma Penttinen Esko Vanninen 27.8.2015 Tilannepäivitys Jorma Penttinen Esko Vanninen Valtakunnalliset biopankit Suomalaiset biopankit Rekisteröidyt biopankit Biopankkialoitteet Pohjois-Suomen biopankki Borealis Tampereen biopankki

Lisätiedot

Osaaminen työllistää

Osaaminen työllistää Osaaminen työllistää Kuopion seudulla on yhteensä yli 50 000 työpaikkaa. Savilahden ympäristössä on työpaikkoja seuraavasti: KYS: 4200 Teknian yritysryväs 2300 Kuopion yliopisto 1700 Sektoritutkimuslaitokset

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila

Visio Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti. Visio Mikael Vakkari / Elina Anttila Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen

Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen. Annu Jauhiainen Yhteisten palvelujen ohjauksen uudistaminen Annu Jauhiainen Kirjastojen yhteiset palvelut Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopalvelut Johtaminen Talous Viestintä Koulutus Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot