Osaava kerhonohjaaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaava kerhonohjaaja"

Transkriptio

1 Osaava kerhonohjaaja Kerhonohjaajan opas

2 Teksti: Maija Pihlaja, Laura Salmi, Virpi Skippari Toimitus: Johanna Pölkki, Virpi Skippari Kannen kuva: Rodeo Piirrokset: Reetta Niemensivu Taitto: Tiina Rinne Suomen 4H-liitto ry Paino: Art-Print Oy, 2010

3 Tervetuloa 4H-kerhonohjaajakoulutukseen! 4H-kerhonohjaajakoulutus auttaa sinua alkuun kerhonohjaajan uralla. Koulutuksen käytyäsi tunnet 4H:n arvot ja tavoitteet ja osaat hankkia ajankohtaista 4H-tietoa. Saat vinkkejä kerhon toimintaan ja tutustut 4H:n materiaaleihin. Koulutuksessa tapaat muita kerhonohjaajia, joiden kanssa voit jatkossa jakaa ideoita ja vaihtaa kokemuksia kerhon ohjaamisesta. Tähän oppaaseen on koottu lyhyt yhteenveto kerhonohjaajakoulutuksessa käsiteltävistä asioista: 4H-järjestö ja 4H-kerho Kerhokerran suunnittelu Ohjaajana toimiminen Leikki kerho-ohjelmassa Kerhokauden suunnittelu Turvallisuus kerhossa 4H-kerhonohjaajana saat touhuta lasten ja nuorten kanssa pääset käyttämään taitojasi opit toimimaan ohjaajana tiukoissakin tilanteissa opit koko ajan uutta. Oppaan lisäksi avuksesi on myös paljon muuta materiaalia! Aloita -nettisivuilta sieltä löydät mm. nämä: Kerhomeili-sähköpostilista Kerhonohjaajan opas Yritteliääksi 4H:ssa -opas Leikitään yhdessä -opas Hulinaopas 4H-Pilkkeen Kerhokulmat Antoisaa koulutusta ja mukavia hetkiä 4H-kerhossa! 3

4 Sisältö 4 KERTAA HAUSKAA 5 4H-kerhot ja klubit 5 KIVA KERHOKERTA 6 TOP-teemat ja tehtävät 6 Kerhokerran suunnittelu 7 Palautteen antaminen ja vastaanottaminen 9 MINÄ + KERHOLAISET = ME 11 Hyvä kerhonohjaaja 11 Kerhonohjaajan roolit 12 Ryhmän muodostuminen 13 Miten vältän hankalia kerhotilanteita 14 ENTTEN TENTTEN 15 Leikin ohjaajan muistilista 15 Erilaisia leikkejä eri tilanteisiin 16 KOKO SYKSY JA KEVÄT! 18 KAIKKI KUNNOSSA? 20 Ensiapu 21 LOPUKSI: KERHONOHJAAJAN TOP

5 4 KERTAA HAUSKAA Head, Hands, Heart, Health = harkinta, harjaannus, hyvyys, hyvinvointi 4H on harrastus lapsille ja nuorille, joita kiinnostavat kokkaaminen, käsillä tekeminen, eläimet, puutarha-, metsä- ja luontoaiheet sekä kansainvälisyys. Yhdessä tekemällä opitaan esiintymistaitoja ja vastuullisuutta. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot kehittyvät kerhoissa, leireillä ja kursseilla. Nuorille on lisäksi tarjolla työpaikkoja, kansainvälisyyttä sekä yritysja projektitoimintaa. Toimintaa ohjaavat koulutetut aikuiset ja nuoret. 4H-nuorisotyö tukee lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa. Järjestö kannustaa jäseniään yritteliäisyyteen ja yhteistyöhön, korostaa luonnon ja ympäristön arvoja, edesauttaa käden- ja arjen taitojen hallintaa sekä edistää kansainvälistymistä ja eri kulttuurien ymmärtämistä. 4H-nuorisotyön tärkeä toimintaperiaate on tekemällä oppiminen. Alun perin 4H on perustettu USA:ssa. Suomen 4H-liitto perustettiin vuonna H-järjestö on yksi Suomen suurimmista nuorisojärjestöistä. 4H:hon kuuluu yli jäsentä, joista nuorisojäseniä on yli H on valtakunnallinen järjestö, paikallisyhdistyksiä on noin 250 ympäri Suomea. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee 14 piiriä. 4H-kerhot ja klubit 4H-kerhossa askarrellaan, kokataan, hoidetaan eläimiä, korjataan koneita, tutustutaan omaan lähiympäristöön, metsään ja luontoon, kasvatetaan kasveja, opetellaan erätaitoja sekä tutustutaan siihen, miten muissa maissa eletään ja tehdään paljon muuta. 4H-kerhot ovat avoinna kaikille 6 18-vuotiaille lapsille ja nuorille. 4Hjärjestön uudet jäsenet aloittavat usein harrastuksensa juuri 4H-kerhoista. Suomessa toimii noin 3000 kerhoa. Kerho voi liittyä yhteen teemaan tai aiheeseen. Käsityökerho, kokkikerho, eräkerho, Metsis-kerho, Lumoudu luonnosta -kerho, Hevostoiminnan monet mahdollisuudet -kerho ja eläinkerho ovat esimerkkejä esimerkkejä 4Hteemakerhoista. Kerhon aiheen voi myös keksiä itse. Teemakerholaisia yhdistää kiinnostus samaan asiaan. Klubitoiminta on 18 vuotta täyttäneiden omaa 4H-toimintaa. Jokainen klubi on osallistujiensa näköinen, jäsenet suunnittelevat toiminnan sisällön itse. Useimmat klubit toimivat ympäri vuoden. Pohdittavaksi: Mitä 4H-järjestön nimessä olevat H-kirjaimet tarkoittavat sinun mielestäsi 4H-kerhon toiminnassa? 5

6 KIVA KERHOKERTA TOP on tehtäväpankki kaikille lapsille ja nuorille sekä apuväline kerhonohjaajille. TOPista löydät aina mukavaa tekemistä kerhoon. TOP-tehtäväpankki osoitteessa on kaikille avoin. TOP-teemat ja tehtävät TOP tulee sanoista tekemällä oppii parhaiten. TOP-tehtävien avulla opitaan käytännön taitoja, jotka kehittävät lapsen elämänhallintaa ja arjessa selviytymistä. Käytännön tehtävien kautta tutustutaan myös erilaisiin materiaaleihin, työvälineisiin, työtapoihin sekä eri alojen peruskäsitteisiin. TOP koostuu teemoista ja niihin liittyvistä tehtävistä. Teema on kokonaisuus, joka on suunniteltu sopivaksi tietylle ikäryhmälle. A- tason tehtävät sopivat suunnilleen 6 9-vuotiaille, B-tason tehtävät noin vuotiaille ja vaativat C-tason tehtävät yli 13-vuotiaille. TOP-tehtävä on nettisivuilta tulostettava kortti, joka sisältää tehtävän suorittamisessa tarvittavat perustiedot. Muistiinpanot ja palaute ovat tärkeitä TOP-tehtävien muistiinpanoissa annetaan ideoita havainnointiin, otetaan esille aiheeseen liittyviä käsitteitä tai kannustetaan uusien asioiden kokeiluun. Muistiinpanoissa voidaan vaikkapa tutkia kaarnaveneen ominaisuuksia. Ohjaajana tehtävänäsi on keskustella lapsen kanssa ja antaa palautetta. Yhdessä voitte pohtia esimerkiksi sitä, miksi vene ei pysy pystyssä, minkälainen materiaali kaarna on, mitä muuta kaarnasta voisi tehdä jne. Pohdinnat voivat johtaa uusien asioiden kokeiluun: esimerkiksi kehitetään veneen ominaisuuksia, tehdään kaarnasta muuta (vaikkapa ongenkoho) tai testataan kaarnaveneiden menekkiä myyjäisissä. Yhteinen pohdinta on luontevat tilaisuus antaa palautetta TOP-tehtävästä. Anna jokaisesta tehtävästä lapselle palaute. Palautetta antaessasi muista muutama perusasia: 6 Palautteen ensisijaisena tavoitteena on välittää lapselle onnistumisen kokemuksia. Palaute tukee lapsen omaa havainnointia ja käsitteellistämistä. Palaute on vuorovaikutteista keskustelua, jossa pohditte yhdessä onnistumisia ja epäonnistumisia sekä ideoitte ja suunnittelette toimintaa eteenpäin. Anna palaute jokaiselle henkilökohtaisesti. Palautteen tulee olla kannustavaa. Yrittämisestä palkitaan 4H:n jäsenet palkitaan jokaisesta tehdystä TOP-tehtävävistä. Kerholaiset näyttävät tehdyt tehtävät sinulle, jolloin annat niistä merkinnän lapsen 4H-passiin. Merkiksi suoritetusta tehtävästä lapsi saa passiin pienen 4H-tarran. Samasta tehtävästä voi saada tarran vain kerran vuoden aikana. Neljän tehtävän jälkeen passiin saa TOPI-tarran. TOPI-pinssin on ansainnut 24:n TOP-tehtävän jälkeen. Kun TOP-tehtäviä on kertynyt 48, on ansainnut TOP-merkin. TOP tukee yritteliäisyyttä TOP-tehtäviä tehdessään lapsi tutustuu monipuolisesti erilaisiin asioihin. TOP-tehtävien avulla lapsi voi perehtyä itseään kiinnostavaan aiheeseen tekemällä aluksi helppoja tehtäviä ja siirtymällä vähitellen vaativampiin. Helpompien tehtävien parissa opitaan omassa elämässä tarvittavia yritteliään ihmisen perustaitoja: työn arvostusta, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta, luovuutta ja rohkeutta sekä yhteistyötaitoja ja sosiaalisuutta. Iän ja taitojen karttuessa siirrytään vaativampiin tehtäviin, joissa korostuvat hankittujen taitojen soveltaminen, oma ideointi, tiedonhankinta, organisointi sekä omalla työllä ja yritystoiminnalla ansaitseminen.

7 Pohdittavaksi: Mitä hyötyä TOP-tehtävistä on kerholaisille? Entä kerhonohjaajille? Kerhokerran suunnittelu On tärkeää, että suunnittelet etukäteen, mitä teette kerhossa ja millaisessa järjestyksessä. Kun järjestys on joka kerta samankaltainen, tulee kerhoihin tietynlaista rutiinia. Kerholaisetkin tottuvat siihen, että lopuksi siivotaan ja sen jälkeen voidaan leikkiä vielä loppuleikki. Samanlaisuus antaa kerholaisille myös turvallisuutta. Kerholaiset tietävät etukäteen, mitä voi seuraavaksi odottaa. Kerhotapaaminen voi noudattaa seuraavanlaista järjestystä: Valmistelu: Aloita kerhotapaamisen suunnittelu hyvissä ajoin. Aloittelevalla kerhonohjaajalla suunnitteluun kuluu enemmän aikaa kuin kokeneella, mutta konkarinkin kannattaa tehdä valmistelut edellisiltaa aiemmin. Tällöin ehdit hankkia materiaalit ja tehdä esimerkiksi askartelun koekappaleen. Aloitus: Kun kerholaiset saapuvat kerhotilaan, iloinen tervehdys kuuluu asiaan. Koska osa kerholaisista tulee todennäköisesti ennen kuin kerho virallisesti alkaa, sinulla on hyvä tilaisuus tutustua kerholaisiin tarkemmin ja jutella niitä näitä kaikessa rauhassa. Kun kerho virallisesti alkaa, merkitse läsnäolijat kerhon päiväkirjaan ja toivota kaikki vielä tervetulleiksi. Kerholaisista tuntuu mukavalta, jos tässä vaiheessa kerrot kerhon koko ohjelman. Siten he tietävät, mitä seuraavaksi on odotettavissa. Leikit: Leikkien osalta nyrkkisääntönä kannattaa pitää seuraavaa: Mitä nuorempia kerholaisia, sen enemmän leikkejä. Aloituksen jälkeen on hyvä leikkiä energianpurkamisleikkejä, jotta kerholaisiin varastoitunut virta ei haittaisi uuden asian oppimista. Kaikenlaiset mukavat juoksuleikit toimivat tässä tehtävässä yleensä mainiosti. Uuden oppiminen: Jotta kerho ei menisi pelkäksi leikkimiseksi, suunnittele joka kerhokerralle jotain uutta opittavaa. Joskus se voi olla leipomista, askartelua tai piirtämistä. Seuraavalla kerralla voitte pitää kansainvälisyys-, retkeily- tai liikunta-aiheisen kerhon. Kerhon aika- 7

8 na ohjaajan tärkein tehtävä on olla ohjaamassa lapsia ja nuoria. Sinun tulee olla koko ajan saavutettavissa ja auttaa jokaista tarvittaessa. Siivous: Kerhotilan pitäisi aina jäädä ainakin yhtä hyvään kuntoon kuin se oli kerhon aloittaessa. Kerhotilan siivous ei kuulu yksistään sinulle. Kaikki sotkevat, kaikki myös siivoavat! Lopetus: Kerhon lopetus on yhtä tärkeä kuin aloituskin. Rauhoita toiminta. Jutelkaa onnistumisista ja epäonnistumisista. Muistuta kerholaisia seuraavasta kerhokerrasta. Tavoitteena on, että kaikilla on hyvä mieli kerhon loppuessa ja he saapuvat seuraavaankin kerhoon. Päiväkirja: Kerhon jälkeen on hyvä kirjoittaa muistoja kerhon päiväkirjaan. Kerhossa voidaan myös sopia, että jokainen kerholainen saa vuorollaan päiväkirjan mukaansa täytettäväksi. Päiväkirjan saat 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajalta. Muista lopuksi sammuttaa valot ja lukita ovet. Sinun on myös syytä varmistaa, että kaikki kerholaiset pääsevät lähtemään turvallisesti kotimatkalle. Ohjaaja lähtee siis paikalta viimeisenä. Pohdittavaksi: Miksi on tärkeää, että TOP-tehtävät merkitään 4Hpassiin ja kerhon päiväkirjaan? 8

9 Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Aina kaikki ei mene niin kuin pitäisi. Joskus kiisseli paakkuuntuu tai palaa pohjaan. Joskus joku leikkaa keskelle kartonkia ison aukon, kun reunastakin olisi voinut ottaa. Palautteenantotilanteissa ohjaajalta vaaditaan pitkää pinnaa ja oikeaa otetta asiaan. Tässä muutama vinkki palautteen antamiseen: Anna kerholaisille paljon myönteistä palautetta pienistäkin onnistumisista. Myönteinen palaute kasvattaa intoa ja itseluottamusta. Kohtele jokaista yksilönä. Kerholaisen onnistumista verrataan hänen aikaisempiin tekemisiinsä, ei muiden kerholaisten. Jos kaikki ei ole sujunut niin kuin on suunniteltu, siitäkin annetaan palautetta. Silloin kiinnitä erityishuomiota siihen, miten esität palautteen.yleensä paras tapa on kysyä: Mikä meni pieleen ja miksi? Miten kannattaisi toimia ensi kerralla? Mikäli mahdollista, tuo esille myös jotakin myönteistä. Kielteinen palaute on paras antaa kahden kesken, niin ettei koko kerho kuule asiasta. Kiusaamistilanteissa kannattaa kuitenkin miettiä myös asian yhteistä käsittelemistä. Kohdista kielteinen palaute aina tekemiseen älä itse henkilöön. Joskus vika voi olla ohjaajassa. Olet ehkä antanut epäselvät ohjeet, ja kerholaiset soveltavat niitä eri tavalla. 9

10 Sinullekin halutaan antaa palautetta! Siihen kannattaa keskittyä tarkasti, sillä yleensä kerholaiset puhuvat asiaa. Kerholaisilta voi kysyä, miten olisi pitänyt tehdä. Näin saat käytettyä asiantuntijoita hyväksesi ja voit kehittää omia toimintatapojasi kerhonohjaajana. Pohdittavaksi: Mieti milloin olet saanut palautetta. Miksi palaute on jäänyt mieleesi? 10

11 MINÄ + KERHOLAISET = ME Hyvä kerhonohjaaja Kerhonohjaajana tarvitset monenlaisia taitoja. Sinun ei kuitenkaan tarvitse osata kaikkea heti. Taitosi kehittyvät vähitellen ja osaamisesi karttuu harjoitellessa. Hyvä tukiverkosto auttaa silloin, kun omat taitosi eivät riitä. Voit harjoitella kerhonohjausta toimimalla aluksi kokeneen ohjaajan apuna. Voit ohjata kerhoa myös yhdessä parin kanssa tai muutaman hengen tiimissä. Ryhmästä saat tukea, ja toiminnan suunnitteleminen yhdessä on hauskaa. Jokaisella on oma tyylinsä toimia ryhmässä ja ryhmänohjaajana. On tärkeää, että olet aito ja oma itsesi. Hyvä itseluottamus heijastuu varmuutena kerhotilanteessa. Ohjaajan omat arvot ja asenteet vaikuttavat hänen työhönsä. 4H-työssä tärkeitä arvoja ovat yritteliäisyys ja ahkeruus, yhteistyö, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä välittäminen ja suvaitsevaisuus. Hyviä kerhonohjaajia on monenlaisia. Joitakin yhteisiä piirteitä heillä kuitenkin on: Innostunut ja myönteinen kerhonohjaaja saa kerholaiset parhaiten mukaan toimintaan. Innostuneisuus näkyy myös asioihin perehtymisenä ja hyvänä ennakkovalmisteluna. Turvallinen ja luotettava kerhonohjaaja pitää lupaamansa asiat ja on täsmällinen. Hän ei lupaa sellaista, mitä ei voi pitää. Kerholaisten luottamuksen saavuttaa parhaiten olemalla johdonmukainen ja tasapuolinen ohjaaja. Hyvä kerhonohjaaja keskustelee asioista avoimesti ja arvostaa kerholaisten mielipiteitä ja toiveita. Hän rohkaisee kerholaisia ilmaisemaan mielipiteitään ja kunnioittamaan erilaisiakin näkemyksiä. Rauhallisuus, maltti ja huumorintaju ovat ohjaajan tärkeitä ominaisuuksia. Joskus kerholaiset koettelevat kärsivällisyyttä, eikä kaikki aina onnistu niin kuin oli suunniteltu. Silloin positiivinen asenne auttaa. Hyvä kerhonohjaaja tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa; kerhonohjaajan ei tarvitse olla kaikkitietävä. Hän voi reilusti myöntää, ettei tiedä jotain tai ettei osaa tehdä jotain. Asioita voidaan opetella ja tutkia yhdessä kerholaisten kanssa. Hyvä kerhonohjaaja pyrkii kehittämään itseään ja kouluttautuu aktiivisesti. Hyvä kerhonohjaaja tuntee ryhmänsä. Hänellä on hyvä kontakti ryhmään, ja hän tutustuu kerholaisiinsa myös yksilöinä. Pohdittavaksi: Fyysisien turvallisuuden lisäksi on tärkeää, että ketään ei kiusata. Miten puutut kiusaamiseen? 11

12 vahvuuksien löytäminen ja vahvistaminen ovat haastavimpia tehtäviäsi. Onnistumisen ja oppimisen kokemukset ovat tärkeitä asioita lapselle ja nuorelle. Kerhonohjaajan roolit Tukihenkilö Kerhonohjaajana tärkein tehtäväsi on innostaa ja kannustaa kerholaisia osallistumaan kerhon toimintaan. Kerhossa lapset ja nuoret saavat harjoitella vastuunottoa tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Olet tukihenkilö, joka ohjaa ja auttaa jokaista kerholaista tarpeen mukaan mutta ei tee asioita heidän puolestaan. Suunnittelija Kerhonohjaaja ideoi ja suunnittelee kerhon toimintaa yhdessä kerholaisten kanssa. Sinä laadit yhteisen suunnittelun pohjalta kattavan toimintasuunnitelman koko kerhokauden ajaksi ja tiedotat siitä kerholaisille. Organisaattori Kerhonohjaajana kannat päävastuun kerhon kokoontumisista. Sinä suunnittelet kerhokokoontumisten ohjelman, huolehdit materiaalihankinnoista ja järjestät tilat. Mitä vanhempia kerholaiset ovat, sitä enemmän voit jakaa tehtäviä ja vastuuta kerholaisille. Lopullinen vastuu on kuitenkin kerhonohjaajalla. Palautteen antaja Palautteen antaminen on yksi kerhonohjaajan tärkeimmistä tehtävistä. Lue lisää palautteen antamisesta kohdasta Kiva kerhokerta. Kannustaja Jokaisella kerholaisella on omat vahvuutensa, joku on sosiaalinen ja auttavainen, toinen käsistään taitava ja kolmas taiteellinen. Näiden 12 Hengen luoja Parhaimmillaan ohjaaja luo kerhoon avoimen ja sallivan ilmapiirin. Kaikki suunnitellut toiminnat eivät välttämättä aina onnistu; joskus piparit palavat tai kaarnalaivat uppoavat. Näistäkin kokeiluista oppii jotain, ja joskus kantapään kautta opittu jää parhaiten mieleen. Hyvässä kerhossa on mukava tunnelma ja mahdollisista pettymyksistä opitaan selviytymään yhdessä. Rajojen asettaja Ohjaajana olet myös rajojen asettaja. Olet vastuussa siitä, että kerhossa noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Kerhon pitää olla turvallinen paikka kaikille osallistujille. Pohdittavaksi: Mieti millaisia rooleja sinulla on ohjaajana. Mitä roolia haluaisit vahvistaa? Mitä roolia haluaisit pienentää?

13 Ryhmän muodostuminen Ryhmän muotoutuminen on pitkä prosessi, johon kuuluu erilaisia vaiheita. Sinun on hyvä tietää etukäteen, mitä on luvassa, ja miettiä omaa toimintaasi ryhmän eri vaiheissa. Taulukkoon on listattu eri vaiheessa olevien ryhmien tyypillisiä piirteitä sekä ohjaajan tehtäviä jokaisessa vaiheessa. Tyypillisiä piirteitä Ryhmä aloittaa Jäsenet ovat epävarmoja ja hakevat ryhmältä ja ohjaajalta hyväksyntää. Ryhmä on ohjaajakeskeinen, ohjaajalta odotetaan jämäkkyyttä ja selkeitä ohjeita Ohjaajan tehtävät Ohjaajana sinun tulee luoda kaikille tasavertainen ja turvallinen ilmapiiri. Tutustu ryhmään ja pyri saamaan ryhmän jäsenet vuorovaikutukseen keskenään. Käytä tutustumisleikkejä sekä tehtäviä, joissa kaikki voivat onnistua. Ryhmä jäsentyy Jäsenet omaksuvat helposti erilaisia rooleja, syntyy alaryhmiä ja klikkejä. Ryhmässä syntyy helposti eripuraa, muita ryhmän jäseniä ja ohjaajaa arvostellaan. Pysy puolueettomana ja alaryhmien ulkopuolella. Ohjaajana sinun pitää kestää kritiikkiä ja rohkaista kerholaisia esittämään mielipiteitä. Luota lasten ja nuorten kykyihin ja pyri luomaan ryhmään tilanteita, joissa kaikkien lahjat pääsevät esiin. Sekoita silloin tällöin alaryhmiä keskenään. Voit vahvistaa ryhmän yhteishenkeä erilaisilla ryhmätöillä ja luottamusharjoituksilla. Ryhmä vakiintuu Ryhmällä on voimakas me-henki. Ryhmä viihtyy yhdessä niin hyvin, että varsinainen tehtävä saattaa unohtua, kun halutaan vain oleilla yhdessä. Hyödynnä ryhmän hyvää yhteishenkeä, muistuta ryhmän tehtävästä ja rohkaise ryhmää pitämään yhteyttä myös ryhmän ulkopuolisiin. Ryhmä on oppinut yhteistyöhön Ryhmän toiminnan ihannetilanne, jossa jäsenet ottavat vastuuta ja luottavat toisiinsa. Ryhmä tuntee perustehtävänsä. Ohjaajan rooli ja merkitys vähenee koko ajan, mutta tehtävänäsi on kuitenkin varmistaa jäsenten välinen jatkuva vuorovaikutus. Ryhmän toiminta päättyy Kerhokauden päättymiseen valmistaudutaan hyvissä ajoin. Asioista puhutaan avoimesti ja jätetään tietoisesti jäähyväisiä. Viimeisille kerhokerroille suunnitellaan tietoisesti koko kerhon voimin yhteistä erikoisohjelmaa. Viimeisellä kerralla muistellaan kuluneen vuoden mukavimpia ja mieleenpainuvimpia tapahtumia. Vaikka muisteluissa jätetään hetkellisesti jäähyväisiä, voit suunnata lasten ja nuorten ajatuksia uuteen, tulevaan kerhokauteen. 13

14 Pohdittavaksi: Miksi hyvän yhteishengen luominen ja ylläpitäminen on tärkeää? Miten yhteishenkeä voi parantaa? _ 14 Miten vältän hankalia kerhotilanteita Jokaisessa kerhossa on hankalia tilanteita ne kuuluvat elämään. Tässä muutama vinkki, joilla voit välttää hankaluuksia. Parhaankin ohjaajan eteen tulee kuitenkin tilanteita, jolloin nämä eivät riitä. Hulinaoppaassa on paljon käytännönläheisiä vinkkejä hankaliin kerhotilanteisiin. 1. Suunnittele ensimmäinen kokoontuminen huolella. Nuoret muodostavat silloin käsityksensä ohjaajan taidosta ohjata ryhmää. 2. Sopikaa säännöt. Säännöt antavat rajat ryhmässä toimimiseen. 3. Tehkää paljon ryhmätoiminnan harjoituksia, joiden avulla lasten ja nuorten turvallisuus ja luottamus ryhmään kasvavat. Pohdittavaksi: Hyvästä suunnittelusta huolimatta kerholaiset voivat joskus villiintyä. Mitä voit tehdä tilanteen rauhoittamiseksi?

15 ENTTEN TENTTEN Leikit ovat erinomainen apuväline kerhonohjaamiseen! Leikkiminen kasvattaa hyvää yhteishenkeä ja sosiaalisuutta. Samalla saat hyvän kontaktin kerholaisiin ja opit tuntemaan heitä. Leikki on erinomainen tapa aloittaa kerhotuokio, sillä leikin avulla on helppo tutustua ja purkaa energiaa ennen kerhon muita touhuja. Muokkaamalla leikkejä päivän teemaan sopiviksi saat kerhokerrasta ehyen ja mielenkiintoisen kokonaisuuden. Hyvä leikki on virkistävä ja hauska opettaa jotain uutta tai antaa uusia oivalluksia opettaa toimimaan yhdessä toisten kanssa poistaa ujoutta ja turhaa jäykistelyä vapauttaa ilmapiiriä lisää itsetuntemusta ja antaa onnistumisen kokemuksia kasvattaa itseluottamusta poistaa riehakkuutta hyväksyttävällä tavalla on turvallinen ja suunniteltu tukemaan muuta 4H-toimintaa. Leikin ohjaajan muistilista Suunnittele kerhokerta etukäteen huolellisesti. Valitse teemaan ja tilanteeseen sopiva leikki. Ota huomioon kerholaisten ikä, määrä ja mahdolliset kerhotilan rajoitteet. Lue leikin ohjeet tarkkaan ja, jos mahdollista, kokeile uutta leikkiä ensin itse. Selitä leikin säännöt selkeästi ja hitaasti. - Asetu paikkaan, josta kaikki näkevät ja kuulevat sinut. - Asettele leikkijät leikin vaatimiin ryhmiin. Käytä erilaisia ryhmien jakomenetelmiä. - Anna ohjeet selkeästi ja lyhyesti; jos mahdollista, näytä. - Harjoituta tai kävele läpi vaikeimmat osat leikistä. Etenkin kilpailuleikit vaativat harjoituskierroksen. - Tarkista ohjeiden jaon jälkeen, ovatko kaikki ymmärtäneet, mitä pitää tehdä ja miksi. Anna leikkijöille mahdollisuus kysymyksiin - Anna selkeät merkit leikin aloittamiselle ja lopettamiselle. Innostu itse leikkiin esimerkkisi innostaa ja rohkaisee kerholaisia. 15

16 Ole tasapuolinen ja huolehdi, että kaikki noudattavat sääntöjä. Valvo leikkiä ja huolehdi leikkijöiden turvallisuudesta. Anna lapsille mahdollisuus muuttaa leikin kulkua, jos se on mielekästä. Leikkiä ei tarvitse suorittaa loppuun ohjeiden mukaisesti. Lasten itsensä jalostama leikki on erinomaista yrittäjyyskasvatusta! Lopeta leikki ennen kuin se alkaa käydä tylsäksi. Pyydä leikkivinkkejä lapsilta ja anna heille niiden ohjausvastuuta hehän ovat tämän alan huippuosaajia. Merkitse uudet leikit muistiin. Erilaisia leikkejä eri tilanteisiin Leikillä on aina tavoite. Leikkejä voi käyttää apuna pyrittäessä haluttuun päämäärän. Usein on tarkoituksenmukaista kertoa tavoite myös leikkijöille. Hyvä ohjaaja käyttää teemaan liittyviä leikkejä. Voit soveltaa leikkejä surutta tai muuttaa niiden nimiä ja aiheita teeman mukaan. On olemassa paljon erilaisia leikkejä, esimerkiksi Esittely- ja tutustumisleikit (Esim. nimi- ja karttaleikit) 16

17 Energiaa purkavat leikit (Liikunnallisia, suuren tilan vaativia leikkejä, usein meluisia, esim. erilaiset hipat, polttopallo, Hedelmäsalaatti. Jos kerhotila on pieni, menkää ulos!) Keskittymisleikit (Tarkkaavaisuutta ja kuuntelua vaativat leikit, esim. Murhaaja, Laiva on lastattu, Kim-leikit) Yhteishenkeä parantavat leikit (Nauruhermoja kirvoittavat leikit, joihin kaikki osallistuvat, esim. hihitysleikki, sekä leikit, joissa pitää pelastaa ja auttaa muita leikkijöitä, esim. Ambulanssihippa sekä Totuus ja tehtävä -leikit kuten pullonpyöritys) Luottamusleikit (Usein pari- ja pienryhmäleikkejä. Esim. Marionetti, sokkona olevan parin kuljetus, Pesukone) Rentoutumisleikit (Rauhalliset, hiljaiset ja miellyttävää kosketusta sisältävät leikit ja rentoutumisharjoitukset, esim. Pullataikina) Kilpailuleikit (Hassut lajit, joissa ei voita aina urheilullisin, vaan myös nokkelin, näppärin ja ovelin, esim. pikaviestit, Tukkihumala, köydenveto, säkkijuoksu) Leikkejä löydät Leikitään yhdessä -oppaasta, Pohdittavaksi: Millainen oli lapsuutesi mieleenpainuvin leikki? Kerää itsellesi oma leikkiviuhka muiden kerhonohjaajien suosikkileikeistä. 17

18 KOKO SYKSY JA KEVÄT! Hyvän suunnittelun avulla toteutatte monipuolisen ja mielenkiintoisen kerhokauden, josta kukaan kerholainen ei halua jäädä paitsi. Suunnittelulla varmistat, että kerhokerrat sujuvat oikean tekemisen ja mukavan yhdessäolon merkeissä eivätkä niin, että hermoilet ja annat epätarkkoja ohjeita. Huonon suunnittelun huomaavat kerholaisetkin, jotka turhautuneena alkavat riehua tai marmattaa ja jäävät pois kerhosta. Ota suunnittelun lähtökohdaksi kerholaisten ikä ja mielenkiinnon kohteet. 4H-kerhojen toiminnan ideointiin osallistuvat ohjaajan lisäksi myös kerholaiset. Suunnittelusta tehdään kerholaisten kanssa osa kerhon toimintaa. 4H-kerhokauden suunnittelun aakkoset: A Tutustu erilaisiin 4H-materiaaleihin (esim. oppaat, nettisivut, TOP-järjestelmä). Materiaaleista löydät ideoita, jotka kannattaa kirjata ylös. B 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajalta saat yhdistyksen toimintasuunnitelman. Yhdistyksen tapahtumat kannattaa sopivasti yhdistää kerhon toimintaan (esim. juhlat, myyjäiset, tapahtumat, tempaukset). C Kerhon suunnitelmassa on hyvä huomioida 4H-järjestön yhteiset päivät (esim. 4H-viikko, teema-aiheet, kilpailut, leirit, varainhankintatempaukset). löytyy paljon tietoa. Kalenterin teemapäivistä ja -viikoista sekä juhlapäivistä saa myös kivoja ideoita kerhon toimintaan. 18 D Tee kirjallinen suunnitelma, johon merkitset kerhon kokoontumisajankohdat sekä alustavat ehdotukset (esim. ehdotuksia

19 teemoista, askartelumateriaaleista, tutustumiskohteista, TOP-tehtävistä). Älä tee liian valmiita suunnitelmia, vaan anna kerholaisten vaikuttaa kerhon toimintaan. E Ota kerholaiset mukaan suunnitteluun heti kerhokauden alussa. Jotta ehdotukset eivät huku melukuoroon, ne kerätään paperilla. Kaikkia toiveita ei ehkä voi toteuttaa. Kerholaisten hyviä ideoita hyödynnetään, mutta päätösvalta ja vastuu ovat ohjaajalla. Ja tietysti ohjaajan yllätyksille kannattaa jättää tilaa! F Tee heti toiselle kerhokerralle suunnitelma ja anna se jokaiselle lapselle vietäväksi kotiin. Tässä koosteessa on hyvä näkyä päivämäärät ja kerhoiltojen sisältö sekä poikkeavat järjestelyt: lomapäivät, pidemmät kerhoillat, retket yms. Näin vanhemmat saavat tärkeää tietoa kerhokauden sisällöstä. G Koko kerhokauden suunnitelma antaa kerholle kehyksen toimintaan. Tarkista aina kerhokerran päätteeksi, mitä seuraavalle kerralle on sovittu. Muistuta siitä myös kerholaisia. Valmistaudu jokaiseen kerhokertaan ajoissa. H Seuraa kerhovuoden aikana Pilke-lehteä ja kerhonohjaajille suunnattua Kerhomeiliä. Molemmista saa erinomaisia vinkkejä, joita voi suoraan hyödyntää kerhossasi. Pohdittavaksi: Miksi kerholaiset kannattaa ottaa mukaan kerhokauden suunnitteluun? Miten voitte hankkia rahaa kerhon toimintaan? 19

20 KAIKKI KUNNOSSA? Vahinkoja sattuu, mutta onneksi voit varautua niihin ennakolta. Onkin syytä miettiä etukäteen, mitä kerhossanne voi tapahtua, miten voitte ehkäistä tapaturmia tai onnettomuuksia ja mitä teet, jos vahinko kuitenkin sattuu. Näiden asioiden kirjaamista kutsutaan kerhon turvallisuussuunnitelmaksi. Turvallisuussuunnitelmalomakkeen saat 4Hyhdistyksen toiminnanjohtajalta. Täytä lomake yhdessä 4H-toiminnanjohtajan kanssa. Täyttäkää suunnitelmaan myös puhelinnumerot (toi- 20 minnanjohtaja, terveyskeskus tai terveysneuvonta, yleinen hätänumero 112), joihin voit soittaa tapaturman tms. sattuessa. On tärkeää, että sinulla on tiedossasi (esim. Kerhon päiväkirjassa) kerholaisten vanhempien yhteystiedot, jotta voit olla heihin viipymättä yhteydessä tapaturma- tms. tilanteissa. Ilmoita kaikista erityistilanteista toiminnanjohtajalle. Kerhonohjaajalla tai kerhotilassa tulee olla ensiapupakkaus, josta löytyvät mm. sidetarvikkeet ja kylmäpakkaus.

21 Pohdittavaksi: Millaisia tapaturmia kerhossa voi tapahtua? Ensiapu Joskus tapaturmia sattuu ennakoinnista ja valvonnasta huolimatta. Silloin sinun on hyvä tietää ensiavun perusasiat. 1. Selvitä, mitä on tapahtunut. Onko potilas kaatunut, pyörtynyt, kouristellut? Onko silminnäkijöitä? Jaa seuraavat tehtävät, jos auttajia on enemmän. 2. Tarkista potilaan tila. Tarkista, onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla. Jos potilas ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja koeta, tuntuuko ilmavirtausta. Potilaan kasvojen sinerrys on merkki hengityksen estymisestä tai loppumisesta. 3. Siirrä oikeaan asentoon. Käännä tajuton potilas kylkiasentoon. Ojenna päätä taakse, jotta hengitys pääsee kulkemaan esteettä. 4. Tee hätäilmoitus. Heti kun olet selvittänyt potilaan tilan ja havainnut, että kyseessä on hätätilanne, soita numeroon 112 ja kerro - kuka soittaa, mistä soittaa - mitä on tapahtunut - mitä potilas valittaa - mitä hän juuri sillä hetkellä tekee. Kuuntele ohjeita. Toimi ohjeiden mukaan. Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan. 5. Tarkkaile. Jos havaitset potilaan tilassa muutoksia ennen pelastuslaitoksen yksikön saapumista, soita uudelleen numeroon Opasta. Järjestä opastus ja esteetön kulku potilaan luokse. 21

22 LOPUKSI: KERHONOHJAAJAN TOP10 1. Ole innostunut tekemästäsi asiasta ja perehdy kerhokerran aiheeseen huolella etukäteen. 2. Pidä lupauksesi ja ole kerholaisia kohtaan mahdollisimman tasapuolinen. 3. Älä unohda huumorintajua sen avulla selviät monesta tilanteesta. 4. Ole rauhallinen äläkä menetä malttiasi. 5. Osallistu koulutuksiin. 6. Pidä yhteyttä muihin kerhonohjaajiin, saat arvokkaita vinkkejä! 7. Ota rohkeasti yhteyttä yhdistyksen toiminnanjohtajaan, jos sinulla on kysyttävää tai ongelmia. 8. Käy säännöllisesti 4H:n omilla nettisivuilla 9. Pidä päiväkirjaa kerhon pitämisestä! Kirjaa ylös, missä onnistuit ja mitä olisit halunnut tehdä toisin. 10. Kerää kerholaisilta ja heidän vanhemmiltaan palautetta kerhosta. Näin saat arvokkaita vinkkejä kerhon parantamiseen. Pohdittavaksi: Onko TOP10:ssä kaikki tarpeellinen? Mitä sinä lisäisit listaan ja miksi? 22

23

24

Osaava kerhonohjaaja

Osaava kerhonohjaaja KERHO Osaava kerhonohjaaja KERHONOHJAAJAN TOP10 1. Ole innostunut tekemästäsi asiasta ja perehdy kerhokerran aiheeseen huolella etukäteen. 2. Pidä lupauksesi ja ole kerholaisia kohtaan mahdollisimman tasapuolinen.

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN

OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN Ransu ja Valtteri opastavat välttämään vaaratilanteita ja toimimaan oikein onnettomuuksissa. Valtteri Väyrynen on Tampereen aluepelastuslaitoksen koulutussuunnittelija. Tämä opas

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.

TURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen kerhotoiminnasta ja sen kehittämisestä. Toiminnanjohtajan tehtävänä on

Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen kerhotoiminnasta ja sen kehittämisestä. Toiminnanjohtajan tehtävänä on Kerhotoiminnan käsikirja Icon Vastuuhenkilö: kehityspäällikkö Virpi Skippari p. 044 783 0302 virpi.skippari(a)4h.fi Sisällys 1 Johdanto 2 4H-kerho ja 4H-yhdistys 3 4H-kerhojen sisällöt erilaiset kerhot

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Miten päästä työhaastatteluun? Aseina hakemus, CV ja puhelin Näytä motivaatiosi! - Hakupapereissa: sanavalinnat, yleisvire tekstissä, käytä myönteisiä

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin:

Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: Toimintamme perustuu seuraaviin arvoihin: ARVOT SUHTEESSA LAPSIIN - turvallisuus o rajat - rakkaus, lämpö ja välittäminen - oikeus lapsuuteen - mahdollisuus uuden oppimiseen o oikeus esiopetukseen o oikeus

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta

Työhakemus ja CV: - CV kertoo historiasta Tampere 12.2.2014 Työhakemus ja CV: - Työhakemuksen tarkoitus on myydä à Myydä osaamistasi ja taitojasi - Kyse on mielikuvien luomisesta à Mitkä ovat tärkeimmät myyntivalttini, joilla vakuutan työnantajan

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVALMIUTENI kompetensseja tällä hetkellä

TYÖELÄMÄVALMIUTENI kompetensseja tällä hetkellä TYÖELÄMÄVALMIUTENI Tämä tehtävän avulla voit tarkastella omia vahvuuksiasi ja se on ensisijaisesti tarkoitettu sinulle, jolla on jo kokemusta työelämästä. Tavoitteena on, että saat apua ammatilliseen suunnitteluun

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Vertaistoiminnan tavoitteena on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Terhokerhon ohjaajan perehdytyspaketti

Terhokerhon ohjaajan perehdytyspaketti Terhokerhon ohjaajan perehdytyspaketti Terhokerhon periaatteet Terhokerhoon ovat kaikki tervetulleita Osallistuminen on maksutonta Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista Yhdessäolo on kiireetöntä

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla

KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla Koulun kerhotoiminta on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kerhoissa toimitaan turvallisesti ja hyviä käytöstapoja

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot